PORI. Henkilöstöraportti 2013 Porin kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORI. Henkilöstöraportti 2013 Porin kaupunki"

Transkriptio

1 PORI Henkilöstöraportti 2013 Porin kaupunki

2 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Henkilöstötyö on hyvä työ Henkilöstömäärä... 4 Sukupuolijakauma... 5 Henkilötyövuosi Henkilöstön ikärakenne... 6 Työsuhteen kesto Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 7 Henkilöstön koulutustaso... 7 Henkilöstökoulutus... 8 Tutkintotavoitteinen koulutus Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työhyvinvointi tehdään yhdessä Suunnitelmallista työhyvinvointityötä Työsyke Linjaorganisaation työturvallisuusvastuu Työsuojeluhenkilöstö työturvallisuuden asiantuntijana Työterveyshuolto kumppanina työhyvinvointityössä Porin kaupunki savuton työpaikka Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta Työpaikkaruokailu Yhteistoiminta Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Sairauspoissaolot Työtapaturmat Osatyökykyisten työssä jatkaminen Eläköityminen Eläkepoistumaennuste Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Tehtäväkohtaiset palkat Kehittäminen Työhyvinvointiin panostamalla saatu kustannussäästöjä Palvelutuotanto uudistuu Työyhteisöjen kehittämistyö näkyväksi Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi Henkilöstöraportti 2013

3 Esipuhe Henkilöstötyö on hyvä työ Henkilöstövoimavarojen johtamisella luodaan edellytykset kuntatyön tuloksellisuudelle, tehokkuudelle ja palvelukyvylle. Avoimuus ja luottamus ovat arvoja, joiden varaan työyhteisöissä voidaan rakentaa aitoa vuorovaikutusta ja kerätä yhteistä sosiaalista pääomaa. Sen varassa ponnistetaan pitkälle myös huonompina aikoina. Henkilöstöjohtaminen on keskeinen osa Porin kaupungin kokonaisjohtamista ja toimintastrategiaa. Siihen sisältyvät toiminnan tavoitteista lähtevät linjaukset ja henkilöstötyön toteuttaminen. Henkilöstöjohtamisen näkeminen osana strategista kokonaisuutta auttaa ymmärtämään myös yksittäisten prosessien sisältöä ja toimimaan yhteisesti asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Työelämän laadun kehittämiseen tähtäävät kansalliset tavoitteet vaativat usean tasoista arjen toimintatapojen kehitystyötä. Olemme mukana erilaisissa kansallisissa HR-verkostoissa, joissa jaetaan kokemuksia ja haetaan yhä parempia ratkaisuja siihen, että hyvä työelämä olisi totta mahdollisimman monelle joka päivä. Työelämän laatuhan mitataan joka päivä työpaikoilla. Ymmärrettävät ja selkeät, yhteisesti sovitut toimintatavat ja periaatteet auttavat kaikkia osapuolia. Hyvä esimiestyö mahdollistaa sen, että voimme kaikki antaa parhaamme. Keskeiset kehittämishaasteet ovat säilyneet samoina: henkilöstövoimavarojen ja investointien hallinta, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen varmistaminen. Tyytyväisyydellä voi todeta, että keskeiset tunnuslukumme ovat kaiken muutoksen ja epävarmuuden keskellä kehittyneet myönteisesti. Henkilöstömäärä on laskenut, vaikka ei siinä määrin, kun on tavoiteltu. Eniten henkilöstömäärä väheni Porin palveluliikelaitoksessa. Ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden välttäminen ja sairauspoissaolojen määrän vähentäminen ovat kaupungin yhteiset tavoitteet. Tuloksia sekä inhimillisiä että taloudellisia on saavutettu erityisesti osatyökykyisten työssä jatkamisen osalta. Työsyke 2013 kyselyn mukaan mittarit työhyvinvoinnin kaikilla osaalueilla ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Henkilöstön osaamisen johtaminen ja osaamisen ennakointi ovat nousemassa entistä tärkeämmiksi. Vuoden 2014 alussa voimaan tulleeseen lakiin taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisestä varauduttiin jo vuoden 2013 lopulla. Lain edellyttämä koulutussuunnitelma laaditaan hallintokunnittain niin, että osaamistarpeita ennakoidaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua sekä vuosittaista henkilöstösuunnitelmaa. Osaamispääomaan vaikuttavat henkilöstön rekrytointi, perehdyttäminen, koulutus ja muut kehittämismenetelmät, urasuunnittelua ja työsuorituksen arviointia unohtamatta. Porissa perehdyttäminen on jäänyt vähäiselle huomiolle, mutta vuoden 2014 alusta lähtien kootaan raportointitietoa myös perehdyttämisestä. Lähitulevaisuudessa myös virtuaaliset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Henkilöstöraportti

4 Henkilöstömäärä 1. Henkilöstömäärä Porin kaupungin palveluksessa oli yhteensä henkilöä. Lukuun sisältyvät kaikki palvelussuhteessa kaupunkiin olleet henkilöt: vakinaiset, määräaikaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt. Perhe- ja omaishoitajat, sopimuspalokunnat ja poliittiset luottamushenkilöt jäävät raportoinnin ulkopuolelle. Kaupungin henkilöstömäärässä ei vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Selkeimmin muutokset näkyivät kesäkuukausina määräaikaisten lukumäärän kasvuna. Vähintään kahden viikon työsuhteessa toimivia opiskelijoita, opintojaan päättäviä, sijaisiksi rekrytoituja kesätyöntekijöitä ja koululaisia oli kaupungin palveluksessa yhteensä 573 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstömäärä laski prosenttiyksikön verran. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöä eli 1,3 % vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suunta on oikea, sillä kaupungin tavoitteena on saada henkilöstön määrä vähitellen pienenemään toimintoja tehostamalla ja yhdistämällä. Ensisijaisena tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osuus työntekijöistä on vakinaisessa palvelussuhteessa. Jo useana vuonna määräaikaisia on suunnitelmallisesti vakinaistettu, vuonna 2013 vakinaistettiin 79 henkilöä. Määräaikaisia oli vuoden lopussa henkilöä eli lukumääräisesti 6,6 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. 4 Henkilöstöraportti 2013

5 Henkilöstömäärä Tukityöllistettynä oli vuoden viimeisenä päivänä 322 henkilöä ja oppisopimussuhteessa 20 henkilöä, yhteensä 342. Työllistettyjen määrän kasvu kuvastaa yhteiskunnan vaikeaa taloudellista tilannetta ja kunnan lakisääteistä työllistämisvelvoitetta. Oppisopimussuhteisten määrän väheneminen puolestaan johtuu kaupungin säästölinjauksista. Sukupuolijakauma Vuonna 2013 vakinaisesta henkilöstöstä 77,4 % eli henkilöä oli naisia. Tähän jakaumaan ei suuria muutoksia ole tullut vuosien varrella eikä liene tulossakaan, ovathan esimerkiksi sosiaali- ja terveysala sekä kasvatus- ja opetusala vahvasti naisvaltaisia aloja. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Vuonna 2013 tehtyjen henkilötyövuosien summa oli 6703,9 vuotta. Henkilöstöraportti

6 Henkilöstön ikärakenne Kokoaikaisessa työssä vuonna 2013 oli henkilöä eli 2,7 % vähemmän kuin viime vuonna. Määräaikaisissa palvelussuhteissa osa-aikaisuus on yleisempää kuin vakinaisissa työsuhteissa. Osa-aikaisten määrän lisääntymiseen on vaikuttanut myös osa-aikaisten eläkkeiden lisääntyminen. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijasta moni osatyökykyinen pystyy jatkamaan työssä osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä. Osa-aikaisuus voi olla myös oma valinta. 2. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan sekä ennakoitaessa henkilöstön rekrytointitarvetta tulevina vuosina. Ikäryhmä v. on edelleen Porin henkilöstön suurin ikäryhmä. Koko henkilöstöstä siihen kuului viime vuonna 32,1 % eli henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä tähän ikäryhmään kuului henkilöä eli 36,5 %. Edellisten vuosien tavoin määräaikaisissa työtehtävissä toimivien suurin ikäryhmä oli vuotiaat (225 henkilöä). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli sama kuin vuonna 2012 eli 48 vuotta. Kaupungin koko henkilöstön keskiikä oli 45,9 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuuden ja sen syiden seuranta antaa tietoa mm. työntekijöiden sitoutumisesta, uusien työntekijöiden rekrytoinnin ja perehdytyksen onnistumisesta sekä organisaation kilpailukyvystä rekrytointimarkkinoilla. Vuoden 2013 aikana vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 328 henkilöä. Heistä 79 oli aikaisemmin työskennellyt määräaikaisessa työsuhteessa. Tilastojen mukaan tulo- ja lähtövaihtuvuus olivat lähestulkoon tasoissa. Henkilöstön vaihtuvuuden syitä ryhdytään seuraamaan tarkemmin vuonna Lähtöhaastattelun ja erityisen lähtökyselyn avulla esimiehet voivat selvittää lähdön syyt ja ennakoida näin osaamis- ja rekrytointitarpeita. 6 Henkilöstöraportti 2013

7 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Työsuhteen kesto Kunta-alan vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä. Kolme neljäsosaa henkilöstöstä on tehnyt töitä kunta-alalla vähintään kymmenen vuotta. Porissa keskimääräinen työsuhteen kesto vuonna 2013 oli vakinaisilla 17,6 vuotta, mutta työsuhteiden keskimääräinen kesto on lyhentynyt sitä mukaa kun pitkään kaupunkia palvelleet suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle. Uudet Y- ja Z-sukupolvet eivät tutkitusti sitoudu samaan työnantajaan jopa koko työuran ajaksi, kuten sodanjälkeiset sukupolvet. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa vielä 859 henkilöä, joiden työsuhde on kestänyt yli 30 vuotta. 3. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön hyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen kehittämistä toteutetaan henkilöstökoulutuksella (täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus) sekä erilaisilla työssä oppimisen ja valmennuksen menetelmillä (esim. perehdyttäminen ja työnopastus, mentorointi, työnohjaus, työkierto ja kehittämisprojektit). Työssä oppimiseen osallistuvien määriä tai osallistumispäiviä ei ole pystytty seuraamaan Porin henkilötietojärjestelmillä. Vuoden 2014 alussa voimaan tulleen ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan lain myötä raportointijärjestelmää kehitettiin vuoden 2013 lopulla. Jatkossa osaamisen kehittämisen on oltava entistä suunnitelmallisempaa ja myös raporttien odotetaan antavan monipuolisemman kuvan henkilöstön kehittämismenetelmien käytöstä. Henkilöstön koulutustaso Kaupungin henkilöstön koulutustasoa kuvaavissa raporteissa näkyvät viisi koulutusastetta: keskiaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkija-koulutusaste. Henkilötietojärjestelmässä oli vuonna 2013 vain 3479 henkilön tutkintokoodi (vakinaisia yhteensä 5 279). Loput ovat joko perusasteen koulutuksen saaneita tai sitten heidän koulutustasonsa ei ole tiedossa. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on takanaan esim. kansa-, keski- tai peruskoulu. Keskiasteen koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot, 1 3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Alimman Henkilöstöraportti

8 Henkilöstön osaamisen kehittäminen korkea-asteen koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Keskiaste oli vuonna 2013 Porissa yleisin tutkintotaso. Henkilökunnan vaihtuvuus kuitenkin nostaa yleistä koulutustasoa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajien määrä on hieman suurempi kuin alempien korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä. Henkilöstökoulutus Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn mukaan ammattia edistävää koulutusta pidetään Porissa tärkeänä tai erittäin tärkeänä (keskiarvo 4,2/5). Valtaosa kyselyyn vastanneista voi hyödyntää omaa osaamistaan työssään. Työntekijät kokevat myös, että heidän työssään on mahdollisuus uuden oppimiseen. Osaamisen kartoittamiseen ja ennakointiin Porissa on kokeiltu sähköisiä järjestelmiä, mutta kokemukset eivät ole olleet kovin hyviä. Hallintokunnilla on kuitenkin olemassa käsitys keskeisistä toimialaosaamisista ja ammattiosaamisista. Esimiehiä velvoitetaan käymään työyhteisössään osaamiskeskusteluja, joissa kartoitetaan uusia osaamistarpeita, mutta myös listataan mitä osaamista on kehitettävä ja vaalittava ja mistä voidaan luopua. Myös kehityskeskusteluissa tunnistetut kehitettävät osaamiset ja uudet osaamistarpeet kootaan koulutus- ja henkilöstösuunnitelmaan. Työhyvinvoinkyselyn mukaan henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman toteuttamisessa on vielä parantamisen varaa (keskiarvo 3,4/5). Koska jokainen hallintokunta on velvollinen laatimaan koulutussuunnitelman vuoden 2014 alusta lähtien, tilanteen odotetaan korjaantuvan. 8 Henkilöstöraportti 2013

9 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Porin kaupunki panosti henkilöstön osaamisen kehittämiseen v noin 1,3 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät myös liikelaitosten koulutuskustannukset. Henkilöstö oli koulutuksessa kaikkiaan päivänä (edellisvuonna ). Koulutuksiin käytetty aika oli vain 0,7 % kokonaistyöajasta. Ammatillinen täydennyskoulutus on eniten käytetty henkilöstön osaamisen kehittämismenetelmä. Täydennyskoulutuksesta huolehtiminen on kunkin hallintokunnan omalla vastuulla. Sosiaali- ja terveysaloilla täydennyskoulutuksen järjestämiseen sekä sen määrän ja kustannusten seurantaan on lakisääteinen velvoite. Vuonna 2013 perusturvan työntekijästä täydennyskoulutukseen osallistui henkilöä. Täydennyskoulutuspäiviä perusturvassa kertyi Henkilöstöpalveluiden organisoima koulutus pyrkii vastaamaan hallintokuntien yhteisiin koulutustarpeisiin. Henkilöstöpalveluiden organisoimaan sisäiseen koulutukseen osallistui vuoden 2013 aikana henkilöä (edellisvuonna henkilöä). Lisäksi esim. talouspalvelut ja hankintapalvelut toteuttivat räätälöityjä koulutuksia työyhteisöjen pyynnöstä. Valtaosa sisäisistä koulutuksista oli kestoltaan 3 4 tuntia. Pitkäkestoisetkin koulutukset toteutettiin puolen päivän mittaisina jaksoina. Luento-opetuksena toteutettavan koulutuksen rinnalla tarjolla on työyhteisökohtaista, tilaajayksikön tarpeisiin räätälöityä valmennusta ja työpajoja. Uusi räätälöity koulutuskokonaisuus koskien riskienhallintaa ja turvallisuuskulttuuria käynnistettiin vuonna Teoreettisen osuuden jälkeen ryhmät pääsevät harjoittelemaan hätäensiapua ja palonsammutusta pelastuslaitoksen pelastusharjoitusalueelle. Näihin koulutuksiin osallistui lähes 300 henkilöä. Riskienhallintakoulutukset jatkuvat vuonna Tutkintotavoitteinen koulutus Ammattitaitoaan täydensi oppisopimuskoulutuksella 194 Porin kaupungin työntekijää. Näistä 54 oppisopimusta solmittiin vuoden 2013 aikana. Tutkintotavoitteisen opiskelun monipuolisuutta kuvaa suoritettavien tutkintojen kirjo. Perustutkintoa suorittavien tavoitteena oli sosiaali- ja terveysalan, liikunnanohjauksen, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen, logistiikan, rakennusalan, puualan, hotelli-, ravintola- ja cateringalan, maanmittausalan, kiinteistöpalvelujen tai puutarhatalouden perustutkinto. Oppisopimuksella suoritettaviin tutkintoihin kuluu työn ohella opiskellen keskimäärin 1,5 2 vuotta. Johtamiskoulutus Tutkintotavoitteisiin johtamiskoulutuksiin osallistuvista 18 henkilöä tähtäsi johtamisen erikoisammattitutkintoon oppisopimuskoulutuksessa. Porin yliopistokeskuksen kaksivuotiseen JOKO 28:aan ( ) osallistui neljä henkilöä ja JOKO 27:ään ( ) myös neljä henkilöä. Kolmivuotisessa Pori Executive MBA valmennusohjelmassa ( ) oli neljä ja MBA IV-ohjelmassa ( ) kolme henkilöä. Perusturvan esimiesten kolmivuotiseen ( ) PD-koulutukseen osallistuu 23 henkilöä. Stipendejä omaehtoisesta opiskelusta Omaehtoisen opiskelun tukemiseen ja kannustukseen tarkoitettuja stipendejä kaupunki jakoi viime vuonna yhteensä 37 henkilölle. Aiemmin stipendinsaajia on ollut moninkertainen määrä, mutta myönnetyt stipendit ovat olleet määrältään kovin pieniä. Vuonna 2012 vahvistettujen jakoperusteiden mukaan stipendejä myönnetään vasta opintojen päätyttyä. Työnantajan kokonaan maksamista tai työaikana suoritetuista opinnoista ei uusien perusteiden mukaan enää myönnetä stipendiä. Huonosta taloustilanteesta johtuen stipendirahastosta voitiin vuonna 2013 jakaa vain Tohtorinväitöskirjasta palkittiin vuoden aikana yksi henkilö. Henkilöstöraportti

10 Työhyvinvointi ja sen johtaminen 4.Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin johtaminen on osa kunnan strategista toimintaa. Se on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja ennakoivaa työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi tehtävää yhteistyötä. Ylin johto Työnantaja/ Henkilöstöhallinto Muut asiantuntijat Työpaikat/ Esimiehet, työntekijät Työhyvinvointi Työterveyshekilöstö Luottamusmiesorganisaatio Työsuojeluhekilöstö Porin kaupungin henkilöstöstrategissa 2016 linjataan, miten Porissa johdetaan ja edistetään työhyvinvointia osana tuloksellista henkilöstötyötä. Työhyvinvoinnin johtaminen on asetettu yhdeksi henkilöstöstrategian painopistealueeksi. Sen kriittisinä menestystekijöinä ovat työhyvinvointi, johtamisen onnistuminen sekä osallistuminen ja yhteistoiminta.työhyvinvoinnin johtamisen kriittisten menestystekijöiden saavuttamista seurataan säännöllisesti niille asetetuin mittarein. Ylin johto laatii työhyvinvointityön strategiset linjaukset ja työnantaja huolehtii hallinnollisesta toimeenpanosta. Työhyvinvoinnin johtaminen on jokapäiväistä esimiestyötä, jossa kehitetään yhtäaikaisesti kaikkia työhyvinvoinnin osa-alueita. Työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö toimivat työhyvinvointityötä tukevina asiantuntijoina ja edustuksellinen yhteistoiminnan vaikuttavuutta lisää toimiva luottamusmiesorganisaatio. TYÖHYVINVOINTI Tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työterveyslaitos Työhyvinvointityötä tehdään kaikissa työkykytalon kerroksissa. Työkykyisyys ja kokemus työhyvinvoinnista kulkevat käsi kädessä. Työkyky rakentuu työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten tasapainosta. Työhyvinvointi syntyy siitä, miten työt työpaikalla järjestetään. Työntekijöiden alaistaitojen kehittyminen ja työn hallinnan tunteen kokemus edellyttävät esimiehen ja työntekijän välistä onnistunutta vuorovaikutusta. Työntekijä huolehtii oman toimintakykynsä ylläpitämisestä. Vastuu työhyvinvoinnista on työnantajalla. Parhaimmillaan työhyvinvointityö nivoutuu työpaikan arkeen tukien kaikkien työskentelyä. 10 Henkilöstöraportti 2013

11 Työhyvinvointi ja sen johtaminen Suunnitelmallista työhyvinvointityötä Strategisten linjausten ohella työhyvinvointityön suunnitelmallisuus toteutuu myös työpaikkatasolla. Työpaikkojen työhyvinvointisuunnitelmat pohjautuvat Porin kaupungin työhyvinvointiohjelmaan ja kahden vuoden välein toteutettavan työhyvinvointikyselyn vastauksista esille nousseisiin kehittämistarpeisiin. Työsyke 2013 Vuonna 2013 Työsyke työhyvinvointikysely toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa täysin oman työnä kaupungin käytössä olevalla ZEF-kyselyohjelmalla. Vastuu kyselyn sisällöstä ja sen käytännön toteuttamisesta ovat kuuluneet henkilöstöpalveluille. Kyselyn teknisestä toteuttamisesta vastasi tietohallinto. Kysely toteutettiin joulukuussa 2013 ja se kohdistettiin koko henkilöstölle. Kyselyyn vastaaminen oli mahdollista omaan sähköpostiin tulleen ja Patarummussa olleen linkin kautta sekä tulostettavalla paperilomakkeella. Vastausten hyödynnettävyyden parantamiseksi hallintokunnat jaettiin aikaisempaa pienenpiin yksiköihin. Kyselyyn vastasi työntekijää eli vain 34 % henkilöstöstä. Osaselitys vastausprosentin alhaisuuteen saattaa olla haasteellisesta valmistelutyöstä aiheutunut kyselyn ajankohdan viivästyminen ja vastaamiseen liittyneet tekniset ongelmat. Kaupunkitasolla kokemus työhyvinvoinnista on kaikilla työhyvinvoinnin osa-alueilla parantunut verrattuna vuoteen Vuoden 2011 kyselyssä kehittämistarpeiksi nostetuissa asioissa on edistytty. Käytyjen kehityskeskustelujen määrä on noussut 58 prosentista 69 prosenttiin, mutta kehityskeskustelujen sisältöön ja laatuun kohdistuu vielä odotuksia. Esimiehen toiminta koetaan entistä oikeudenmukaisemmaksi ja työn arvostuksen kokemus on lisääntynyt. Myös valmiuksien ristiriitojen käsittelyyn koetaan parantuneen. Työtehtävät koetaan mielekkäiksi ja työ tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. Käytössä olevien työvälineiden koetaan parantuneen ja työturvallisuuden lisääntyneen. Porin vahvuuksina olleet kokemukset työyhteisöjen ilmapiiristä ja toimivuudesta ovat edelleen kehittyneet positiiviseen suuntaan. Henkilöstöraportti

12 Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työtehtävien sisältö koetaan entistä selkeämmäksi. Myös työkykyisyyden niin työn henkisten kuin fyysisten vaatimusten suhteen koetaan parantuneen. Linjaorganisaation työturvallisuusvastuu Työnantajan tehtävänä on huolehtia, ettei kenenkään terveys ja turvallisuus vaarannu työssä, mutta kaikilla työyhteisöön kuuluvilla henkilöillä on vastuuta työsuojeluasioista. Työturvallisuusvastuu jakautuu linjaorganisaatiossa ylimmän johdon, keskijohdon ja työnjohdon kesken. Ylimmän johdon tehtävänä on huolehtia työsuojelutyön aineellisten ja toiminnallisten edellytysten luomisesta, keskijohto vastaa työsuojelun toteuttamiseksi määritellyn turvallisuustason toteutumisesta ja lähiesimiehet huolehtivat työntekijöiden opastamisesta ja valvovat, että työ tehdään turvallisesti. Myös työntekijän on oman osaamisensa ja ammattitaitonsa puitteissa edistettävä työturvallisuutta työpaikallaan ja noudatettava työturvallisuutteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin riskienhallinnan johtoryhmän koordinoima Riskienhallinta uutta turvallisuuskulttuuria rakentamassa tilauskoulutus. Suuren suosion saanut koulutus toteutetaan moniammatillisena omana yhteistyönä vahvistettuna poliisin asiantuntemuksella. Yksi osa koulutusta käsittelee turvallista työpaikkaa ja linjaorganisaation työturvallisuusvastuuta. TYÖTURVALLISUUSTYÖ Työturvallisuus- ja työympäristötyön tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää suunnitelmallisesti työympäristöä, työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveyttä. Hallintokuntien työturvallisuustyö työolojen kehittämistarpeineen kuvataan vaarojen tunnistamiseen perustuvassa työsuojelun toimintaohjelmassa. Työtapaturmien ehkäisytyö työpaikoilla on tehostunut. Esimiesten johdolla tehtävä läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmien tutkinta ja käsittely työyhteisöissä on muodostumassa käytännöksi ja työntekijöiden tekemien turvallisuushavaintojen määrä on kasvanut. Työturvallisuuslain mukaisen vaarojen tunnistamisen säännöllistä päivitystä ja tapaturmien seurantaa on hankaloittanut työturvallisuuden hallintajärjestelmään liittyvät puutteet. Toimivan järjestelmän hankkimiseksi käynnistettiin loppuvuodesta 2013 yhteistyö Hämeenlinnan kaupungin ja KuntaPro Oy:n kanssa. Tavoitteena on saada järjestelmä käyttöön kuluvan vuoden aikana. 12 Henkilöstöraportti 2013

13 Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työsuojeluhenkilöstö työturvallisuuden asiantuntijana Vuosi 2013 oli viimeinen vuosi työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotisesta toimikaudesta Porin kaupungin viidellä työsuojelun toimialueella on työntekijöiden edustajina toiminut viisi päätoimista ja yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu oman toimensa ohessa. Työsuojeluyhteistoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä on vastannut työhyvinvointipäällikkö. Paikalliseen sopimukseen perustuen nimetyt, myös noin sata työpaikkakohtaista työsuojeluasiamiestä ovat olleet aktiivisesti kehittämässä työpaikkojen työturvallisuutta yhteistyössä esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Turvallisen työympäristön merkitys työkyvyn säilyttäjänä ja työhyvinvoinnin rakentajana on tiedostettu. Työsuojeluvaltuutettujen työskentely on enenevässä määrin muuttunut korjaavasta toiminnasta yhteistyössä työpaikkojen kanssa tehtäväksi ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. He ovat olleet mukana työsuojelutoimikuntina toimivien yhteistyötoimikuntien työskentelyssä ja erilaisissa työpaikkojen kehittämistoimissa. Työsuojeluhenkilöstön asiantuntemusta on enenevässä määrin käytetty perinteisten työturvallisuuteen liittyvien fysikaalisten tekijöiden lisäksi työpaikkojen sisäilmaan liittyvien ongelmien ja työyhteisöristiriitojen selvittelyyn sekä muutoksen tukemisen prosesseihin. Yhteistyö työterveyshenkilöstön kanssa on ollut tiivistä. Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on viranomaistoiminnassaan tehnyt useita työsuojeluvalvonnan tarkastuskäyntejä eri hallintokuntiin. Työsuojeluvaltuutettu on käynneillä mukana työntekijöiden edustajana. Toimikauden työsuojeluhenkilöstön valinta Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta toimikaudeksi toteutettiin Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän antaman valintaohjeen mukaisesti loka marraskuun 2013 aikana. Valinnan käytännön toimista vastasi pääluottamusmiehistä ja työnantajan edustuksesta muodostettu vaalitoimikunta. Sopuratkaisulla syntynyt valintatulos vahvistettiin Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus päivitettiin vuonna Päivitetty sopimus muutti ajankäytön perusteena ollutta laskentakaavioita, jonka seurauksena myös meillä työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö lisääntyi yhden henkilötyövuoden verran. Lisääntynyt ajankäyttö jakautuu kolmelle toimialueelle osa-aikaisten työsuojeluvaltuutettujen työpanoksena. Työterveyshuolto kumppanina työhyvinvointityössä Henkilöstölle on järjestetty lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden lisäksi yleislääkäritasoinen, työterveyshuoltopainotteinen, työterveyshuollon hyvän sairaanhoitokäytännön mukainen sairaanhoito. Pääosan työterveyshuoltopalveluista on tuottanut Satakunnan Työterveyspalvelut liikelaitos. Henkilöstöraportti

14 Työhyvinvointi ja sen johtaminen Vuoden 2012 alusta työterveyshuollon kustannukset siirrettiin hallintokuntiin. Työterveyshuollon koordinointivastuu, kaupunkitason toimintasuunnitelman valmistelu ja Kelan korvauksen hakeminen jäivät edelleen henkilöstöpalvelujen tehtäväksi. Vuoden 2013 työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmisteltiin henkilöstöpalveluiden ja työterveyshuollon kiinteässä yhteistyössä. Toimintasuunnitelma perustui hyvästä työterveyshuollosta annettuun lainsäädäntöön, mutta toiminnalle asetettiin seuraavia työkyvyn hallintaa tukevia yhteistyötavoitteita: - työssäjatkamisen tukeminen - työhyvinvoinnin tukeminen muutoksessa - yhteistyön vaikuttavuuden lisääminen. Henkilöstöpalvelut ja työterveyshuolto ovat seuranneet asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti pidetyissä asiakaskumppanuustapaamisissa. Hallintokuntakohtaiset toimintasuunnitelmat on valmisteltu hallintokuntien johdon ja työterveystiimin yhteistyönä. Toimintasuunnitelmien painopiste on ollut lakisääteisen työterveyshuollon toteutumisessa ja työhyvinvoinnin johtamisen tukemisessa. Työterveyshuollon palvelujen käyttö on pysynyt edellisvuoden tasolla. Lääkäreiden kohdalla toiminta on selkeästi painottunut sairaanhoitoon ja työterveyshoitajien toiminnassa on ennaltaehkäisevän työn osuus edelleen kasvanut. Työterveyshuollon asiantuntijoina toimivien psykologien määrän väliaikainen lasku näkyy myös ennaltaehkäisevän työn osuuden vähentymisenä. Työfysioterapeuttien toiminta kohdistuu kokonaisuudessaan ennaltaehkäisevään työhön. Satakunnan Pelastuslaitoksen henkilöstölle on ostettu työterveyspalveluja myös Rauman, Huittisten, Kankaanpään ja Euran terveyskeskusten työterveyshuolloista sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymästä. Satakunnan työterveyspalveluiden henkilöstön työterveyshuoltopalveluista on vastannut Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuollon vuoden 2013 työnantajan Kelan korvaushakemukseen liitettävät kustannukset ovat edellisvuoden tasolla ollen euroa. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollon kokonaiskustannuksista on kohonnut edellisvuoden 35 prosentista lähes 40 prosenttiin. Kelan asettama työterveyshuollon työntekijäkohtainen kustannusten enimmäismäärä korvausluokassa I (ennaltaehkäisevä työterveyshuolto) on 163,20 euroa ja korvausluokassa II (sairaanhoito) 244,90 euroa. Porin kaupungin henkilöstönsä työterveyshuoltoon vuonna 2013 käyttämät työntekijäkohtaiset bruttokustannukset olivat 140,00 ja 230,10 euroa. Korvausluokassa I lisäys edellisvuoteen on 12,65 euroa ja korvausluokassa II vähennys 8,70 euroa. Porin kaupunki savuton työpaikka Porin kaupunki on ollut savuton työpaikka alkaen. Päätös savuttomuudesta perustui kaupunginhallituksen vuonna 2006 asettamaan tavoitteeseen ja se valmisteltiin työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnassa. Savuttomassa työpaikassa - tupakkalain määräämissä sisä- ja ulkotiloissa ei tupakoida - työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän nä- 14 Henkilöstöraportti 2013

15 Työhyvinvointi ja sen johtaminen kyvästi ulos riittävän kauas rakennuksesta siten, että tupankansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin - tupakointi on kielletty myös työnantajan hallinnoimissa työkoneissa ja autoissa - tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta lakisääteisiä ja työehtosopimuksiin kirjattuja omaan aikaan kuuluvia taukoja - työpaikan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia - työpaikalla ei myydä tupakkatuotteita - työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein ulko-ovilla - tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa - työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton Pitkä siirtymäaika antoi hallintokunnille aikaa valmistautua työpaikkojen savuttomuuteen. Pääsääntöisesti savuttomuuteen on sitouduttu. Hallintokunnat ovat tehneet päätöksessä edellytettyjä ohjelmia tupakoinnin vähentämiseksi ja hyviä käytäntöjä savuttomuuden toteutumiseksi on etsitty yhdessä henkilöstön kanssa. Työterveyshuolto on antanut asiantuntemustaan tupakoinnin lopettamisen tukemisessa ja yksittäiset hallintokunnat ovat tukeneet työntekijöiden savuttomuutta osallistumalla nikotiinikorvaushoidon kustannuksiin. Tupakoivien määrä on vähentynyt ja entistä useampi miettii tupakoinnin lopettamista. TERVE! Terveyttä Työkykyä Työhyvinvointia Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta Myötätuuli-liikuntaohjelma on jatkunut osana TERVE! toimintaa. Niska-hartia-selkäryhmien, kahvakuula- ja kuntosaliharjoittelun sekä latinotanssin ohjatusta toiminnasta on vastannut vapaa-aikavirasto. Osallistuminen on ollut työntekijöille maksutonta. Osallistumiskertoja vuonna 2013 kertyi yhteensä Osallistumiskertojen määrä kasvoi edellisvuodesta kerralla. Aikaisempien vuosien tapaan eniten osallistujia kerää kahvakuulaharjoittelu. Työnantaja on myös tukenut uimahallin ja maauimalan sisäänpääsymaksua yhdellä eurolla. Porin lisäksi tuen on saanut Kankaanpään, Merikarvian ja Ulvilan uimahallien sisäänpääsymaksuihin. Avantouintia Yyterissä ja Luvialla on tuettu kahdella eurolla käyntikertaa kohden. Henkilöstöpalvelut käytti yllä esitettyyn toimintaan yhteensä euroa. Summaan sisältyy myös kulttuuriharrastuksiin annettu tuki. Yhteistyö kuntosaliyrittäjien kanssa jatkui nyt kuudetta vuotta. Sopimuksien piiriin on kuulunut kolmetoista kuntosalia. Henkilöstöpalveluiden kuntosalitoiminnan tukemiseen käyttämä rahasumma oli euroa. Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta on vain osa työnantajan järjestämästä toiminnasta. Myös hallintokunnat järjestävät henkilöstölleen erilaista tyhytoimintaa. Henkilöstöpalveluissa tehtiin vuoden 2013 aikana selvitystyö hallintokuntien järjestämästä tyhy- ja virkistystoiminnasta perustuen vuoden 2012 lukuihin. Hallintokuntien henkilöstönsä tyhytoimintaan käyttämässä panostuksessa on suuria eroja. Työntekijäkohtaiset kustannukset vaihtelivat euron välillä. Koko kaupunkitasolla työntekijäkohtainen panostus oli keskimäärin 48 euroa. Henkilöstöraportti

16 Yhteistoiminta Henkilöstöpalvelut jatkaa tyhytoiminnan vaikuttavuuden arviointia ja kehittämistoimia yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa. Työpaikkaruokailu Henkilöstölle on tarjottu mahdollisuus työpaikkaruokailuun monissa Porin Palveluliikelaitoksen valmistusja palvelukeittiöissä. Ruokailupaikkoina toimivat Cygnaeuksen ruokapalvelukeskus, Maantiekadun ravintokeskus, Liinaharjan ja Himmelin vanhainkodit ja Noormarkun sairaala. Lisäksi kouluaterian mukaista lounasta on saatavilla Porin Lyseossa, Itä-Porin, Ruosniemen, Meri-Porin ja Noormarkun kouluissa. Työpaikka-aterian hinta on Porissa perinteisesti ollut verohallinnon asettaman ravintoedun arvo, joka vuonna 2013 oli 5,90 euroa. Palveluliikelaitos on tarjonnut henkilöstölle myös muita tuotantokustannusten mukaisesti hinnoiteltuja aterioita. Aterian voi maksaa käteisellä tai yhteispalvelupiste Porinan ja Porin seudun matkailun Maisan myymillä lipukkeilla sekä suurissa keittiöissä pankkikortilla. 5. Yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu yhteistoiminnasta kunnissa ja työsuojeluyhteistoiminnasta annettuihin lakeihin, joiden sisältöä avataan yhteistoiminnasta annetulla omalla ohjeistuksella. Porin kaupungissa yhteistoiminta toteutuu kaupunki-, virasto- ja/tai laitostasolla sekä työpaikkatasolla. Ohjeistus korostaa päivittäin työssä ja työpaikkakokouksissa tapahtuvan välittömän vuorovaikutteisen yhteistoiminnan tärkeyttä. Esimiehen ja työntekijän välinen vuorovaikutus vahvistaa työn hallinnan kokemusta. YHTEISTYÖTOIMIKUNNISSA KÄSITELTIIN - talouden tunnuslukuja - henkilöstön tilasta kertovia tilastotietoja - työhyvinvointia tukevia toimintamalleja - työturvallisuuden kehittämistä - työterveyshuoltoyhteistyötä - yhteistoiminnan kehittämistä - henkilöstösuunnitelmia - koulutussuunnitelmia - kehittämishankkeita - osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemista - yhteistoiminnan kehittämistä - aloitteita Edustuksellinen yhteistoiminta toteutuu yhteistyötoimikuntatyöskentelyssä. Kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa on 18 jäsentä ja hallintokuntien yhteistyötoimikuntien (12) kokoonpano määräytyy hallintokuntien koon mukaan. Yhteistyötoimikunnat toimivat lakisääteisinä työsuojelutoimikuntina ja toimikausi noudattaa kunnallisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotiskautta. Yhteistyötoimikunnat kokoontuivat vuonna 2013 keskimäärin 4 kertaa vaihteluvälin ollessa 2 10 kertaa. Kaupunkitason yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. 16 Henkilöstöraportti 2013

17 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Hallintokuntien yhteistyötoimikunnissa työnantajan edustajien osallistumisprosentti on pysynyt edellisvuoden tasolla ollen noin 78 %. Henkilöstön edustajien osallistuminen on edellisvuoden nousun jälkeen kääntynyt laskuun ja oli 73 %. Samoin asiantuntijoina kokouksiin kutsuttavien työterveyshuollon asiantuntijoiden osallistuminen kokouksiin on vähentynyt 74 prosentista 51 prosenttiin. Varsinaisten jäsenten poissaoloa ovat paikanneet yleisvarajäsenet, joiden osallistuminen kokouksiin on noussut 65 prosentista 72 prosenttiin. Henkilöstöstrategian yhdeksi työhyvinvoinnin johtamisen kriittiseksi menestystekijäksi on nostettu yhteistoiminta ja osallistuminen. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan yhteistoimintamenettelystä vastaa henkilöstöjaosto. Yhteistoiminnan koordinointi kuuluu henkilöstöpalveluille. Henkilöstöpalveluissa on tiedostettu yhteistoiminnan kehittämisen tarve ja käynnistetty toimenpiteitä yhteistoiminnan suunnitelmallisuuden ja toteutumisen seurannan tehostamiseksi. Edustuksellinen yhteistoimintaorganisaatio noudattaa kunnallisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotiskautta. Toimikauden yhteistyötoimikuntien jäsenten nimeäminen käynnistyi samanaikaisesti työsuojeluhenkilöstön valinnan kanssa. 6. Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Terveysperusteisten poissaolojen hallinnasta ja henkilöstön hyvinvoinnista on tullut yksi tärkeimmistä organisaatioiden menestystekijöistä. Henkilöstöstrategian 2016 yhden kriittisen menestystekijän työhyvinvoinnin mittareiksi on asetettu sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrä. Tavoitteena on pysyä alle kuntien keskimäärän.porissa vuonna 2012 alkanut terveysperusteisten poissaolojen tasaantuminen näkyy nyt selkeänä poissaolopäivien vähentymisenä sekä poissaoloprosentin pienentymisenä. Sairauksien ja työtapaturmien vuoksi oltiin työstä pois yhteensä päivää, mikä on 5,5 prosenttia kokonaistyöajasta. Sairauksista ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät ovat vähentyneet edellisvuodesta päivällä henkilöstön määrän ollessa lähes edellisvuoden tasolla. Poissaoloprosentti kokonaistyöajasta on laskenut 0,5 prosenttiyksiköllä. Sairauspoissaolot Henkilöstöraportti

18 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Kaikki sairauspoissaolosyyt mukaan laskien kertyi sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden kalenteripäivinä 19,5 (-0,2) päivää. Määräaikaiset kuntoutustuet pois jättämällä sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden ovat 17,6 (- 0,3) päivää. Vuoden 2013 jokaisena päivän oli sairauden vuoksi poissa työstä keskimäärin 322 työntekijää edellisvuonna vastaavan luvun ollessa 335 työntekijää. Myös vakinaisesta henkilöstöstä ei lainkaan poissaolleiden määrä on kahden vuoden laskun jälkeen kääntynyt nousuun ollen nyt 31 %. Koko henkilöstön vastaava luku on 40 %. Vertailulukuja kuntahenkilöstön sairauspoissaoloista vuodelta 2012 ei ole käytettävissä, mutta alustavan arvion mukaan ne ovat laskusuunnassa. Harkinnanvaraisen sairausloman palkan maksamiselle asetetut ehdot muuttuivat vuoden 2010 alussa siten, että harkinnanvaraista palkkaa ei pääsääntöisesti enää makseta. Tämä näkyy näiden päivien merkittävänä vähentymisenä. Samana vuonna tuli myös KVTES:n muutos, jonka mukaan ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, mikäli lääkärin todistusta ei ole toimitettu työantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivästä. Esimiesten myöntämien sairauslomien merkitseminen palkkahallinnon järjestelmään omalla koodillaan aloitettiin vuonna Henkilöstöpalvelut suosittelee esimiesten myöntämien sairauslomien käyttöä akuuteissa sairauksissa, joissa ei tarvita terveydenhuollon ammattihenkilön apua. Joulukuussa 2013 tehtiin päätös, joka lisää esimiesten oikeutta myöntää sairauslomaa aikaisemman kolmen päivän sijasta seitsemän päivää. Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti ja sairauspäivien määrä kuvaavat sairastavuutta yleisellä tasolla. Pohdittaessa työn ja sairauden yhteyttä on syytä tarkastella myös sairauslomien pituutta, poissaolojen syitä sekä eri toimialojen ja ammattiryhmien sairastavuutta. Pitkien yli kymmenen päivää kestävien sairauslomien kehitystä pidetään merkityksellisenä tunnuslukuna kuvaamaan henkilöstön työkyisyyden ennustetta. Pitkien poissaolojen osuus sekä sairauslomakertoina että poissaolopäivinä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön sairauslomien jakautuminen pituuden mukaan Vuonna 2012 alkanut pitkien yli kymmenen päivää kestäneiden sairauspoissaolojen vähentyminen on jatkunut näkyen sekä poissaolokertojen (-130) että poissaolopäivien (-4 748) vähentymisenä. 18 Henkilöstöraportti 2013

19 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Sairauslomakertoina niiden osuus oli 16 prosenttia kaikista vakinaisen henkilöstön poissaolokerroista ja päivinä 75 prosenttia sairauspäivistä. Koko henkilöstö vastaavat luvut ovat 14 prosenttia ja 58 prosenttia. Suurimmat sairauspoissaoloja aiheuttavat diagnoosiryhmät ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Poissaolosyiden seuranta perustuu Satakunnan Työterveyspalveluiden kirjoittamiin poissaolopäiviin, jotka kattavat 54 % kaikista sairauslomista. Merkittävän osan poissaoloista muodostavat edelleen yksityislääkärien ja erikoissairaanhoidon kirjoittamat sairauslomat. Työterveyshuollon kirjoittamasta sairauspäivästä tuki- ja liikuntaelin sairauksista aiheutui , hengityselinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä poissaolopäivää. Suurissa ammattiryhmissä korkeimmat sairauspoissaoloprosentit ovat siivous- ja puhdistustyötä tekevällä henkilöstöllä, kotipalveluhenkilöstöllä, ruokapalvelutyöntekijöillä ja hoitohenkilöstöllä. Pienempien ammattiryhmien kohdalla korkeimmat sairauspoissaoloprosentit painottuvat teknisen sektorin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevään henkilöstöön. Hallintokunnittain tarkasteltuna sairauspoissaolot ovat vähentyneet Palveluliikelaitoksessa, perusturvakeskuksessa, vapaa-aikavirastossa, Porin Vedessä, Porin Jätehuollossa, Satakunnan Pelastuslaitoksella, kulttuuritoimessa, ympäristövirastossa ja Satakunnan Työterveyspalveluissa. Teknisessä palvelukeskuksessa ja kasvatus- ja opetusvirastossa sairauspoissaolot ovat kääntyneet nousuun vuoden 2013 aikana. Poissaoloprosentti 2013 Työtapaturmat Työssä ja työolosuhteissa sattuneiden tapaturmien sekä työperäisten sairauksien vuoksi oltiin yhteensä poissa työstä päivää. Työssä ja työmatkalla sattuneiden tapaturmien aiheuttamat poissaolopäivät ovat edelleen kasvaneet kun taas mahdollisen ammattitaudin selvittämisestä aiheutuneiden tutkimuspäivien määrä on vähentynyt. Vuonna 2013 oli työtapaturman vuoksi poissa joka päivä keskimäärin 16 työntekijää. Henkilöstöraportti

20 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Vakuutusyhtiökäsittelyyn menneiden yli kolmen päivän poissaolon ja/tai erilaisia tutkimus- ja hoitokustannuksia aiheuttaneiden tapaturmien määrä ja niistä aiheutuneet korvauspäivät ovat edelleen vähentyneet. Tapaturmien määrän suotuisasta kehityksestä huolimatta ovat maksetut korvaukset yksittäisistä mahdollisista pysyvään työkyvyttömyyteen tehdyistä varauksista johtuen nousseet. Tapaturmakehitystä analysoidaan tarkemmin vuosittain tehtävässä tapaturmayhteenvedossa. Osatyökykyisten työssä jatkaminen Edellytysten luominen osatyökykyisten työssä jatkamiselle on kehittynyt vuoden 2013 aikana. Työkyvyttömyyden aiheuttamien kustannusten vähentämiseen on panostettu aktiivisen tuen toimintamallien mukaisilla toimenpiteillä ja aktiivisella työterveysyhteistyöllä. Henkilöstöjaoston helmikuussa 2013 hyväksymiä toimintamalleja on jalkautettu koulutustilaisuuksissa ja esimiesvalmennuksissa. Henkilöstöpalveluissa toimiva kuntoutussuunnittelija on antanut tietoa ja ohjausta työssä jatkamisen tukitoimista. Satakunnan Pelastuslaitokselle kehitettiin pelastustyön ominaispiirteet ja työkyvyn testausjärjestelmän huomioiva oma toimintamalli: Aktiivinen tuki ja joustavat urapolut Satakunnan Pelastuslaitoksessa. Osatyökykyisten työssä jatkamista on onnistuttu tukemaan parhaiten työtehtävien uudelleen järjestelyillä ja uudelleensijoituksilla työntekijän omassa hallintokunnassa. Hallintokuntien välisiä uudelleensijoituksia toteutui kolme. Uudelleensijoitusten ja työhön paluun tukena on hyödynnetty tehokkaasti ammatillista kuntoutusta ja osa-aikaiseen työhön siirtymistä osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin. Kuntoutussuunnittelijan koordinoiva rooli ammatillisen kuntoutuksen ja uudelleensijoitusten järjestelyissä on tehostanut työssä jatkamista tukevaa toimintaa. Ammatillista kuntoutusta hyödynnettiin aikaisempaa enemmän. Kevan myöntämien kuntoutusratkaisujen määrä oli yhteensä 53 kpl. Näistä työkokeiluja oli 42, joista nk. tutkimuksellisia työkokeiluja oli neljä. Vahinkovakuutusyhtiö If:n rahoittamia työkokeiluja toteutettiin kolmen työntekijän tapauksessa. Kevan rahoittamia koulutuksia toteutui neljä ja oppisopimuskoulutuksia yksi. If rahoitti yhden työntekijän lisäkoulutuksen. Palvelutuottajan kuntoutusselvittelyjä Keva toteutti viisi kappaletta. Suurin osa vuoden 2013 aikana päättyneistä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä johti työssä jatkamista tukevaan ratkaisuun. Eniten työkokeiluja toteutui perusturvassa (33 % kaikista työkokeiluista). Työurien pidentämisessä hyödynnettiin osatyökyvyttömyyseläkettä ja määräaikaista osatyökyvyttömyyseläkettä eli osakuntoutustukea. Osatyökyvyttömyyseläkettä suositellaan työssä jatkamisen tukikeinoksi, sillä siitä ei aiheudu työnantajalle varhaiseläkeperusteisia maksuja. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista suurin osa oli perusturvan työntekijöitä, yhteensä 18 henkilöä, ja toiseksi suurin osa Palveluliikelaitoksen työntekijöitä, yhteensä 12 henkilöä. Henkilöstömäärään suhteutettuna osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi eniten vapaaaikaviraston työntekijöitä (3,3 %) ja toiseksi eniten Palveluliikelaitoksen työntekijöitä (1,6 %). Työntekijöiden paluuta kuntoutustuelta onnistuttiin tukemaan aikaisempaa paremmin. Kevan Porin kaupungille maksama kuntoutumishyvitys oli euroa, kun se vuonna 2012 oli euroa. Kuntoutumishyvitys muodostuu varhe-maksuista, jotka Keva jättää perimättä työnantajalta niiltä kuukausilta, jotka työntekijä on ollut työssä kuntoutustuen aikana tai sen päätyttyä. Vuonna 2013 kuntoutustuella oli 57 työntekijää. Kuntoutustuelle jäätiin valtakunnalliseen keski-ikään verraten vanhempana. Porissa keski-ikä oli 52,1 vuotta, kun se kaikkien kuntien osalta oli 49,4 vuotta. Uusia kuntoutustukia alkoi 21 kpl, joista henkilöstömäärään suhteutettuna suurin osa alkoi Satakunnan Pelastuslaitoksessa (1 %). 20 Henkilöstöraportti 2013

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö. Tilastoesite syyskuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2010 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Porin kaupunki Henkilöstöraportti 2015

Porin kaupunki Henkilöstöraportti 2015 Porin kaupunki Henkilöstöraportti 2015 www.pori.fi HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Porin kaupunki Henkilöstöpalvelut Tiedot perustuvat HelmiTW- raportointijärjestelmän maaliskuun 2015 lukuihin. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot