PORI. Henkilöstöraportti 2013 Porin kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORI. Henkilöstöraportti 2013 Porin kaupunki"

Transkriptio

1 PORI Henkilöstöraportti 2013 Porin kaupunki

2 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Henkilöstötyö on hyvä työ Henkilöstömäärä... 4 Sukupuolijakauma... 5 Henkilötyövuosi Henkilöstön ikärakenne... 6 Työsuhteen kesto Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 7 Henkilöstön koulutustaso... 7 Henkilöstökoulutus... 8 Tutkintotavoitteinen koulutus Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työhyvinvointi tehdään yhdessä Suunnitelmallista työhyvinvointityötä Työsyke Linjaorganisaation työturvallisuusvastuu Työsuojeluhenkilöstö työturvallisuuden asiantuntijana Työterveyshuolto kumppanina työhyvinvointityössä Porin kaupunki savuton työpaikka Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta Työpaikkaruokailu Yhteistoiminta Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Sairauspoissaolot Työtapaturmat Osatyökykyisten työssä jatkaminen Eläköityminen Eläkepoistumaennuste Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Tehtäväkohtaiset palkat Kehittäminen Työhyvinvointiin panostamalla saatu kustannussäästöjä Palvelutuotanto uudistuu Työyhteisöjen kehittämistyö näkyväksi Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi Henkilöstöraportti 2013

3 Esipuhe Henkilöstötyö on hyvä työ Henkilöstövoimavarojen johtamisella luodaan edellytykset kuntatyön tuloksellisuudelle, tehokkuudelle ja palvelukyvylle. Avoimuus ja luottamus ovat arvoja, joiden varaan työyhteisöissä voidaan rakentaa aitoa vuorovaikutusta ja kerätä yhteistä sosiaalista pääomaa. Sen varassa ponnistetaan pitkälle myös huonompina aikoina. Henkilöstöjohtaminen on keskeinen osa Porin kaupungin kokonaisjohtamista ja toimintastrategiaa. Siihen sisältyvät toiminnan tavoitteista lähtevät linjaukset ja henkilöstötyön toteuttaminen. Henkilöstöjohtamisen näkeminen osana strategista kokonaisuutta auttaa ymmärtämään myös yksittäisten prosessien sisältöä ja toimimaan yhteisesti asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Työelämän laadun kehittämiseen tähtäävät kansalliset tavoitteet vaativat usean tasoista arjen toimintatapojen kehitystyötä. Olemme mukana erilaisissa kansallisissa HR-verkostoissa, joissa jaetaan kokemuksia ja haetaan yhä parempia ratkaisuja siihen, että hyvä työelämä olisi totta mahdollisimman monelle joka päivä. Työelämän laatuhan mitataan joka päivä työpaikoilla. Ymmärrettävät ja selkeät, yhteisesti sovitut toimintatavat ja periaatteet auttavat kaikkia osapuolia. Hyvä esimiestyö mahdollistaa sen, että voimme kaikki antaa parhaamme. Keskeiset kehittämishaasteet ovat säilyneet samoina: henkilöstövoimavarojen ja investointien hallinta, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen varmistaminen. Tyytyväisyydellä voi todeta, että keskeiset tunnuslukumme ovat kaiken muutoksen ja epävarmuuden keskellä kehittyneet myönteisesti. Henkilöstömäärä on laskenut, vaikka ei siinä määrin, kun on tavoiteltu. Eniten henkilöstömäärä väheni Porin palveluliikelaitoksessa. Ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden välttäminen ja sairauspoissaolojen määrän vähentäminen ovat kaupungin yhteiset tavoitteet. Tuloksia sekä inhimillisiä että taloudellisia on saavutettu erityisesti osatyökykyisten työssä jatkamisen osalta. Työsyke 2013 kyselyn mukaan mittarit työhyvinvoinnin kaikilla osaalueilla ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Henkilöstön osaamisen johtaminen ja osaamisen ennakointi ovat nousemassa entistä tärkeämmiksi. Vuoden 2014 alussa voimaan tulleeseen lakiin taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisestä varauduttiin jo vuoden 2013 lopulla. Lain edellyttämä koulutussuunnitelma laaditaan hallintokunnittain niin, että osaamistarpeita ennakoidaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua sekä vuosittaista henkilöstösuunnitelmaa. Osaamispääomaan vaikuttavat henkilöstön rekrytointi, perehdyttäminen, koulutus ja muut kehittämismenetelmät, urasuunnittelua ja työsuorituksen arviointia unohtamatta. Porissa perehdyttäminen on jäänyt vähäiselle huomiolle, mutta vuoden 2014 alusta lähtien kootaan raportointitietoa myös perehdyttämisestä. Lähitulevaisuudessa myös virtuaaliset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Henkilöstöraportti

4 Henkilöstömäärä 1. Henkilöstömäärä Porin kaupungin palveluksessa oli yhteensä henkilöä. Lukuun sisältyvät kaikki palvelussuhteessa kaupunkiin olleet henkilöt: vakinaiset, määräaikaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt. Perhe- ja omaishoitajat, sopimuspalokunnat ja poliittiset luottamushenkilöt jäävät raportoinnin ulkopuolelle. Kaupungin henkilöstömäärässä ei vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Selkeimmin muutokset näkyivät kesäkuukausina määräaikaisten lukumäärän kasvuna. Vähintään kahden viikon työsuhteessa toimivia opiskelijoita, opintojaan päättäviä, sijaisiksi rekrytoituja kesätyöntekijöitä ja koululaisia oli kaupungin palveluksessa yhteensä 573 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstömäärä laski prosenttiyksikön verran. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöä eli 1,3 % vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suunta on oikea, sillä kaupungin tavoitteena on saada henkilöstön määrä vähitellen pienenemään toimintoja tehostamalla ja yhdistämällä. Ensisijaisena tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osuus työntekijöistä on vakinaisessa palvelussuhteessa. Jo useana vuonna määräaikaisia on suunnitelmallisesti vakinaistettu, vuonna 2013 vakinaistettiin 79 henkilöä. Määräaikaisia oli vuoden lopussa henkilöä eli lukumääräisesti 6,6 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. 4 Henkilöstöraportti 2013

5 Henkilöstömäärä Tukityöllistettynä oli vuoden viimeisenä päivänä 322 henkilöä ja oppisopimussuhteessa 20 henkilöä, yhteensä 342. Työllistettyjen määrän kasvu kuvastaa yhteiskunnan vaikeaa taloudellista tilannetta ja kunnan lakisääteistä työllistämisvelvoitetta. Oppisopimussuhteisten määrän väheneminen puolestaan johtuu kaupungin säästölinjauksista. Sukupuolijakauma Vuonna 2013 vakinaisesta henkilöstöstä 77,4 % eli henkilöä oli naisia. Tähän jakaumaan ei suuria muutoksia ole tullut vuosien varrella eikä liene tulossakaan, ovathan esimerkiksi sosiaali- ja terveysala sekä kasvatus- ja opetusala vahvasti naisvaltaisia aloja. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Vuonna 2013 tehtyjen henkilötyövuosien summa oli 6703,9 vuotta. Henkilöstöraportti

6 Henkilöstön ikärakenne Kokoaikaisessa työssä vuonna 2013 oli henkilöä eli 2,7 % vähemmän kuin viime vuonna. Määräaikaisissa palvelussuhteissa osa-aikaisuus on yleisempää kuin vakinaisissa työsuhteissa. Osa-aikaisten määrän lisääntymiseen on vaikuttanut myös osa-aikaisten eläkkeiden lisääntyminen. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijasta moni osatyökykyinen pystyy jatkamaan työssä osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä. Osa-aikaisuus voi olla myös oma valinta. 2. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan sekä ennakoitaessa henkilöstön rekrytointitarvetta tulevina vuosina. Ikäryhmä v. on edelleen Porin henkilöstön suurin ikäryhmä. Koko henkilöstöstä siihen kuului viime vuonna 32,1 % eli henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä tähän ikäryhmään kuului henkilöä eli 36,5 %. Edellisten vuosien tavoin määräaikaisissa työtehtävissä toimivien suurin ikäryhmä oli vuotiaat (225 henkilöä). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli sama kuin vuonna 2012 eli 48 vuotta. Kaupungin koko henkilöstön keskiikä oli 45,9 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuuden ja sen syiden seuranta antaa tietoa mm. työntekijöiden sitoutumisesta, uusien työntekijöiden rekrytoinnin ja perehdytyksen onnistumisesta sekä organisaation kilpailukyvystä rekrytointimarkkinoilla. Vuoden 2013 aikana vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 328 henkilöä. Heistä 79 oli aikaisemmin työskennellyt määräaikaisessa työsuhteessa. Tilastojen mukaan tulo- ja lähtövaihtuvuus olivat lähestulkoon tasoissa. Henkilöstön vaihtuvuuden syitä ryhdytään seuraamaan tarkemmin vuonna Lähtöhaastattelun ja erityisen lähtökyselyn avulla esimiehet voivat selvittää lähdön syyt ja ennakoida näin osaamis- ja rekrytointitarpeita. 6 Henkilöstöraportti 2013

7 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Työsuhteen kesto Kunta-alan vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä. Kolme neljäsosaa henkilöstöstä on tehnyt töitä kunta-alalla vähintään kymmenen vuotta. Porissa keskimääräinen työsuhteen kesto vuonna 2013 oli vakinaisilla 17,6 vuotta, mutta työsuhteiden keskimääräinen kesto on lyhentynyt sitä mukaa kun pitkään kaupunkia palvelleet suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle. Uudet Y- ja Z-sukupolvet eivät tutkitusti sitoudu samaan työnantajaan jopa koko työuran ajaksi, kuten sodanjälkeiset sukupolvet. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa vielä 859 henkilöä, joiden työsuhde on kestänyt yli 30 vuotta. 3. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön hyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen kehittämistä toteutetaan henkilöstökoulutuksella (täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus) sekä erilaisilla työssä oppimisen ja valmennuksen menetelmillä (esim. perehdyttäminen ja työnopastus, mentorointi, työnohjaus, työkierto ja kehittämisprojektit). Työssä oppimiseen osallistuvien määriä tai osallistumispäiviä ei ole pystytty seuraamaan Porin henkilötietojärjestelmillä. Vuoden 2014 alussa voimaan tulleen ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan lain myötä raportointijärjestelmää kehitettiin vuoden 2013 lopulla. Jatkossa osaamisen kehittämisen on oltava entistä suunnitelmallisempaa ja myös raporttien odotetaan antavan monipuolisemman kuvan henkilöstön kehittämismenetelmien käytöstä. Henkilöstön koulutustaso Kaupungin henkilöstön koulutustasoa kuvaavissa raporteissa näkyvät viisi koulutusastetta: keskiaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkija-koulutusaste. Henkilötietojärjestelmässä oli vuonna 2013 vain 3479 henkilön tutkintokoodi (vakinaisia yhteensä 5 279). Loput ovat joko perusasteen koulutuksen saaneita tai sitten heidän koulutustasonsa ei ole tiedossa. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on takanaan esim. kansa-, keski- tai peruskoulu. Keskiasteen koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot, 1 3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Alimman Henkilöstöraportti

8 Henkilöstön osaamisen kehittäminen korkea-asteen koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Keskiaste oli vuonna 2013 Porissa yleisin tutkintotaso. Henkilökunnan vaihtuvuus kuitenkin nostaa yleistä koulutustasoa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajien määrä on hieman suurempi kuin alempien korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä. Henkilöstökoulutus Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn mukaan ammattia edistävää koulutusta pidetään Porissa tärkeänä tai erittäin tärkeänä (keskiarvo 4,2/5). Valtaosa kyselyyn vastanneista voi hyödyntää omaa osaamistaan työssään. Työntekijät kokevat myös, että heidän työssään on mahdollisuus uuden oppimiseen. Osaamisen kartoittamiseen ja ennakointiin Porissa on kokeiltu sähköisiä järjestelmiä, mutta kokemukset eivät ole olleet kovin hyviä. Hallintokunnilla on kuitenkin olemassa käsitys keskeisistä toimialaosaamisista ja ammattiosaamisista. Esimiehiä velvoitetaan käymään työyhteisössään osaamiskeskusteluja, joissa kartoitetaan uusia osaamistarpeita, mutta myös listataan mitä osaamista on kehitettävä ja vaalittava ja mistä voidaan luopua. Myös kehityskeskusteluissa tunnistetut kehitettävät osaamiset ja uudet osaamistarpeet kootaan koulutus- ja henkilöstösuunnitelmaan. Työhyvinvoinkyselyn mukaan henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman toteuttamisessa on vielä parantamisen varaa (keskiarvo 3,4/5). Koska jokainen hallintokunta on velvollinen laatimaan koulutussuunnitelman vuoden 2014 alusta lähtien, tilanteen odotetaan korjaantuvan. 8 Henkilöstöraportti 2013

9 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Porin kaupunki panosti henkilöstön osaamisen kehittämiseen v noin 1,3 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät myös liikelaitosten koulutuskustannukset. Henkilöstö oli koulutuksessa kaikkiaan päivänä (edellisvuonna ). Koulutuksiin käytetty aika oli vain 0,7 % kokonaistyöajasta. Ammatillinen täydennyskoulutus on eniten käytetty henkilöstön osaamisen kehittämismenetelmä. Täydennyskoulutuksesta huolehtiminen on kunkin hallintokunnan omalla vastuulla. Sosiaali- ja terveysaloilla täydennyskoulutuksen järjestämiseen sekä sen määrän ja kustannusten seurantaan on lakisääteinen velvoite. Vuonna 2013 perusturvan työntekijästä täydennyskoulutukseen osallistui henkilöä. Täydennyskoulutuspäiviä perusturvassa kertyi Henkilöstöpalveluiden organisoima koulutus pyrkii vastaamaan hallintokuntien yhteisiin koulutustarpeisiin. Henkilöstöpalveluiden organisoimaan sisäiseen koulutukseen osallistui vuoden 2013 aikana henkilöä (edellisvuonna henkilöä). Lisäksi esim. talouspalvelut ja hankintapalvelut toteuttivat räätälöityjä koulutuksia työyhteisöjen pyynnöstä. Valtaosa sisäisistä koulutuksista oli kestoltaan 3 4 tuntia. Pitkäkestoisetkin koulutukset toteutettiin puolen päivän mittaisina jaksoina. Luento-opetuksena toteutettavan koulutuksen rinnalla tarjolla on työyhteisökohtaista, tilaajayksikön tarpeisiin räätälöityä valmennusta ja työpajoja. Uusi räätälöity koulutuskokonaisuus koskien riskienhallintaa ja turvallisuuskulttuuria käynnistettiin vuonna Teoreettisen osuuden jälkeen ryhmät pääsevät harjoittelemaan hätäensiapua ja palonsammutusta pelastuslaitoksen pelastusharjoitusalueelle. Näihin koulutuksiin osallistui lähes 300 henkilöä. Riskienhallintakoulutukset jatkuvat vuonna Tutkintotavoitteinen koulutus Ammattitaitoaan täydensi oppisopimuskoulutuksella 194 Porin kaupungin työntekijää. Näistä 54 oppisopimusta solmittiin vuoden 2013 aikana. Tutkintotavoitteisen opiskelun monipuolisuutta kuvaa suoritettavien tutkintojen kirjo. Perustutkintoa suorittavien tavoitteena oli sosiaali- ja terveysalan, liikunnanohjauksen, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen, logistiikan, rakennusalan, puualan, hotelli-, ravintola- ja cateringalan, maanmittausalan, kiinteistöpalvelujen tai puutarhatalouden perustutkinto. Oppisopimuksella suoritettaviin tutkintoihin kuluu työn ohella opiskellen keskimäärin 1,5 2 vuotta. Johtamiskoulutus Tutkintotavoitteisiin johtamiskoulutuksiin osallistuvista 18 henkilöä tähtäsi johtamisen erikoisammattitutkintoon oppisopimuskoulutuksessa. Porin yliopistokeskuksen kaksivuotiseen JOKO 28:aan ( ) osallistui neljä henkilöä ja JOKO 27:ään ( ) myös neljä henkilöä. Kolmivuotisessa Pori Executive MBA valmennusohjelmassa ( ) oli neljä ja MBA IV-ohjelmassa ( ) kolme henkilöä. Perusturvan esimiesten kolmivuotiseen ( ) PD-koulutukseen osallistuu 23 henkilöä. Stipendejä omaehtoisesta opiskelusta Omaehtoisen opiskelun tukemiseen ja kannustukseen tarkoitettuja stipendejä kaupunki jakoi viime vuonna yhteensä 37 henkilölle. Aiemmin stipendinsaajia on ollut moninkertainen määrä, mutta myönnetyt stipendit ovat olleet määrältään kovin pieniä. Vuonna 2012 vahvistettujen jakoperusteiden mukaan stipendejä myönnetään vasta opintojen päätyttyä. Työnantajan kokonaan maksamista tai työaikana suoritetuista opinnoista ei uusien perusteiden mukaan enää myönnetä stipendiä. Huonosta taloustilanteesta johtuen stipendirahastosta voitiin vuonna 2013 jakaa vain Tohtorinväitöskirjasta palkittiin vuoden aikana yksi henkilö. Henkilöstöraportti

10 Työhyvinvointi ja sen johtaminen 4.Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin johtaminen on osa kunnan strategista toimintaa. Se on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja ennakoivaa työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi tehtävää yhteistyötä. Ylin johto Työnantaja/ Henkilöstöhallinto Muut asiantuntijat Työpaikat/ Esimiehet, työntekijät Työhyvinvointi Työterveyshekilöstö Luottamusmiesorganisaatio Työsuojeluhekilöstö Porin kaupungin henkilöstöstrategissa 2016 linjataan, miten Porissa johdetaan ja edistetään työhyvinvointia osana tuloksellista henkilöstötyötä. Työhyvinvoinnin johtaminen on asetettu yhdeksi henkilöstöstrategian painopistealueeksi. Sen kriittisinä menestystekijöinä ovat työhyvinvointi, johtamisen onnistuminen sekä osallistuminen ja yhteistoiminta.työhyvinvoinnin johtamisen kriittisten menestystekijöiden saavuttamista seurataan säännöllisesti niille asetetuin mittarein. Ylin johto laatii työhyvinvointityön strategiset linjaukset ja työnantaja huolehtii hallinnollisesta toimeenpanosta. Työhyvinvoinnin johtaminen on jokapäiväistä esimiestyötä, jossa kehitetään yhtäaikaisesti kaikkia työhyvinvoinnin osa-alueita. Työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö toimivat työhyvinvointityötä tukevina asiantuntijoina ja edustuksellinen yhteistoiminnan vaikuttavuutta lisää toimiva luottamusmiesorganisaatio. TYÖHYVINVOINTI Tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työterveyslaitos Työhyvinvointityötä tehdään kaikissa työkykytalon kerroksissa. Työkykyisyys ja kokemus työhyvinvoinnista kulkevat käsi kädessä. Työkyky rakentuu työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten tasapainosta. Työhyvinvointi syntyy siitä, miten työt työpaikalla järjestetään. Työntekijöiden alaistaitojen kehittyminen ja työn hallinnan tunteen kokemus edellyttävät esimiehen ja työntekijän välistä onnistunutta vuorovaikutusta. Työntekijä huolehtii oman toimintakykynsä ylläpitämisestä. Vastuu työhyvinvoinnista on työnantajalla. Parhaimmillaan työhyvinvointityö nivoutuu työpaikan arkeen tukien kaikkien työskentelyä. 10 Henkilöstöraportti 2013

11 Työhyvinvointi ja sen johtaminen Suunnitelmallista työhyvinvointityötä Strategisten linjausten ohella työhyvinvointityön suunnitelmallisuus toteutuu myös työpaikkatasolla. Työpaikkojen työhyvinvointisuunnitelmat pohjautuvat Porin kaupungin työhyvinvointiohjelmaan ja kahden vuoden välein toteutettavan työhyvinvointikyselyn vastauksista esille nousseisiin kehittämistarpeisiin. Työsyke 2013 Vuonna 2013 Työsyke työhyvinvointikysely toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa täysin oman työnä kaupungin käytössä olevalla ZEF-kyselyohjelmalla. Vastuu kyselyn sisällöstä ja sen käytännön toteuttamisesta ovat kuuluneet henkilöstöpalveluille. Kyselyn teknisestä toteuttamisesta vastasi tietohallinto. Kysely toteutettiin joulukuussa 2013 ja se kohdistettiin koko henkilöstölle. Kyselyyn vastaaminen oli mahdollista omaan sähköpostiin tulleen ja Patarummussa olleen linkin kautta sekä tulostettavalla paperilomakkeella. Vastausten hyödynnettävyyden parantamiseksi hallintokunnat jaettiin aikaisempaa pienenpiin yksiköihin. Kyselyyn vastasi työntekijää eli vain 34 % henkilöstöstä. Osaselitys vastausprosentin alhaisuuteen saattaa olla haasteellisesta valmistelutyöstä aiheutunut kyselyn ajankohdan viivästyminen ja vastaamiseen liittyneet tekniset ongelmat. Kaupunkitasolla kokemus työhyvinvoinnista on kaikilla työhyvinvoinnin osa-alueilla parantunut verrattuna vuoteen Vuoden 2011 kyselyssä kehittämistarpeiksi nostetuissa asioissa on edistytty. Käytyjen kehityskeskustelujen määrä on noussut 58 prosentista 69 prosenttiin, mutta kehityskeskustelujen sisältöön ja laatuun kohdistuu vielä odotuksia. Esimiehen toiminta koetaan entistä oikeudenmukaisemmaksi ja työn arvostuksen kokemus on lisääntynyt. Myös valmiuksien ristiriitojen käsittelyyn koetaan parantuneen. Työtehtävät koetaan mielekkäiksi ja työ tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. Käytössä olevien työvälineiden koetaan parantuneen ja työturvallisuuden lisääntyneen. Porin vahvuuksina olleet kokemukset työyhteisöjen ilmapiiristä ja toimivuudesta ovat edelleen kehittyneet positiiviseen suuntaan. Henkilöstöraportti

12 Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työtehtävien sisältö koetaan entistä selkeämmäksi. Myös työkykyisyyden niin työn henkisten kuin fyysisten vaatimusten suhteen koetaan parantuneen. Linjaorganisaation työturvallisuusvastuu Työnantajan tehtävänä on huolehtia, ettei kenenkään terveys ja turvallisuus vaarannu työssä, mutta kaikilla työyhteisöön kuuluvilla henkilöillä on vastuuta työsuojeluasioista. Työturvallisuusvastuu jakautuu linjaorganisaatiossa ylimmän johdon, keskijohdon ja työnjohdon kesken. Ylimmän johdon tehtävänä on huolehtia työsuojelutyön aineellisten ja toiminnallisten edellytysten luomisesta, keskijohto vastaa työsuojelun toteuttamiseksi määritellyn turvallisuustason toteutumisesta ja lähiesimiehet huolehtivat työntekijöiden opastamisesta ja valvovat, että työ tehdään turvallisesti. Myös työntekijän on oman osaamisensa ja ammattitaitonsa puitteissa edistettävä työturvallisuutta työpaikallaan ja noudatettava työturvallisuutteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin riskienhallinnan johtoryhmän koordinoima Riskienhallinta uutta turvallisuuskulttuuria rakentamassa tilauskoulutus. Suuren suosion saanut koulutus toteutetaan moniammatillisena omana yhteistyönä vahvistettuna poliisin asiantuntemuksella. Yksi osa koulutusta käsittelee turvallista työpaikkaa ja linjaorganisaation työturvallisuusvastuuta. TYÖTURVALLISUUSTYÖ Työturvallisuus- ja työympäristötyön tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää suunnitelmallisesti työympäristöä, työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveyttä. Hallintokuntien työturvallisuustyö työolojen kehittämistarpeineen kuvataan vaarojen tunnistamiseen perustuvassa työsuojelun toimintaohjelmassa. Työtapaturmien ehkäisytyö työpaikoilla on tehostunut. Esimiesten johdolla tehtävä läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmien tutkinta ja käsittely työyhteisöissä on muodostumassa käytännöksi ja työntekijöiden tekemien turvallisuushavaintojen määrä on kasvanut. Työturvallisuuslain mukaisen vaarojen tunnistamisen säännöllistä päivitystä ja tapaturmien seurantaa on hankaloittanut työturvallisuuden hallintajärjestelmään liittyvät puutteet. Toimivan järjestelmän hankkimiseksi käynnistettiin loppuvuodesta 2013 yhteistyö Hämeenlinnan kaupungin ja KuntaPro Oy:n kanssa. Tavoitteena on saada järjestelmä käyttöön kuluvan vuoden aikana. 12 Henkilöstöraportti 2013

13 Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työsuojeluhenkilöstö työturvallisuuden asiantuntijana Vuosi 2013 oli viimeinen vuosi työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotisesta toimikaudesta Porin kaupungin viidellä työsuojelun toimialueella on työntekijöiden edustajina toiminut viisi päätoimista ja yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu oman toimensa ohessa. Työsuojeluyhteistoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä on vastannut työhyvinvointipäällikkö. Paikalliseen sopimukseen perustuen nimetyt, myös noin sata työpaikkakohtaista työsuojeluasiamiestä ovat olleet aktiivisesti kehittämässä työpaikkojen työturvallisuutta yhteistyössä esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Turvallisen työympäristön merkitys työkyvyn säilyttäjänä ja työhyvinvoinnin rakentajana on tiedostettu. Työsuojeluvaltuutettujen työskentely on enenevässä määrin muuttunut korjaavasta toiminnasta yhteistyössä työpaikkojen kanssa tehtäväksi ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. He ovat olleet mukana työsuojelutoimikuntina toimivien yhteistyötoimikuntien työskentelyssä ja erilaisissa työpaikkojen kehittämistoimissa. Työsuojeluhenkilöstön asiantuntemusta on enenevässä määrin käytetty perinteisten työturvallisuuteen liittyvien fysikaalisten tekijöiden lisäksi työpaikkojen sisäilmaan liittyvien ongelmien ja työyhteisöristiriitojen selvittelyyn sekä muutoksen tukemisen prosesseihin. Yhteistyö työterveyshenkilöstön kanssa on ollut tiivistä. Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on viranomaistoiminnassaan tehnyt useita työsuojeluvalvonnan tarkastuskäyntejä eri hallintokuntiin. Työsuojeluvaltuutettu on käynneillä mukana työntekijöiden edustajana. Toimikauden työsuojeluhenkilöstön valinta Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta toimikaudeksi toteutettiin Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän antaman valintaohjeen mukaisesti loka marraskuun 2013 aikana. Valinnan käytännön toimista vastasi pääluottamusmiehistä ja työnantajan edustuksesta muodostettu vaalitoimikunta. Sopuratkaisulla syntynyt valintatulos vahvistettiin Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus päivitettiin vuonna Päivitetty sopimus muutti ajankäytön perusteena ollutta laskentakaavioita, jonka seurauksena myös meillä työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö lisääntyi yhden henkilötyövuoden verran. Lisääntynyt ajankäyttö jakautuu kolmelle toimialueelle osa-aikaisten työsuojeluvaltuutettujen työpanoksena. Työterveyshuolto kumppanina työhyvinvointityössä Henkilöstölle on järjestetty lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden lisäksi yleislääkäritasoinen, työterveyshuoltopainotteinen, työterveyshuollon hyvän sairaanhoitokäytännön mukainen sairaanhoito. Pääosan työterveyshuoltopalveluista on tuottanut Satakunnan Työterveyspalvelut liikelaitos. Henkilöstöraportti

14 Työhyvinvointi ja sen johtaminen Vuoden 2012 alusta työterveyshuollon kustannukset siirrettiin hallintokuntiin. Työterveyshuollon koordinointivastuu, kaupunkitason toimintasuunnitelman valmistelu ja Kelan korvauksen hakeminen jäivät edelleen henkilöstöpalvelujen tehtäväksi. Vuoden 2013 työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmisteltiin henkilöstöpalveluiden ja työterveyshuollon kiinteässä yhteistyössä. Toimintasuunnitelma perustui hyvästä työterveyshuollosta annettuun lainsäädäntöön, mutta toiminnalle asetettiin seuraavia työkyvyn hallintaa tukevia yhteistyötavoitteita: - työssäjatkamisen tukeminen - työhyvinvoinnin tukeminen muutoksessa - yhteistyön vaikuttavuuden lisääminen. Henkilöstöpalvelut ja työterveyshuolto ovat seuranneet asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti pidetyissä asiakaskumppanuustapaamisissa. Hallintokuntakohtaiset toimintasuunnitelmat on valmisteltu hallintokuntien johdon ja työterveystiimin yhteistyönä. Toimintasuunnitelmien painopiste on ollut lakisääteisen työterveyshuollon toteutumisessa ja työhyvinvoinnin johtamisen tukemisessa. Työterveyshuollon palvelujen käyttö on pysynyt edellisvuoden tasolla. Lääkäreiden kohdalla toiminta on selkeästi painottunut sairaanhoitoon ja työterveyshoitajien toiminnassa on ennaltaehkäisevän työn osuus edelleen kasvanut. Työterveyshuollon asiantuntijoina toimivien psykologien määrän väliaikainen lasku näkyy myös ennaltaehkäisevän työn osuuden vähentymisenä. Työfysioterapeuttien toiminta kohdistuu kokonaisuudessaan ennaltaehkäisevään työhön. Satakunnan Pelastuslaitoksen henkilöstölle on ostettu työterveyspalveluja myös Rauman, Huittisten, Kankaanpään ja Euran terveyskeskusten työterveyshuolloista sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymästä. Satakunnan työterveyspalveluiden henkilöstön työterveyshuoltopalveluista on vastannut Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuollon vuoden 2013 työnantajan Kelan korvaushakemukseen liitettävät kustannukset ovat edellisvuoden tasolla ollen euroa. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollon kokonaiskustannuksista on kohonnut edellisvuoden 35 prosentista lähes 40 prosenttiin. Kelan asettama työterveyshuollon työntekijäkohtainen kustannusten enimmäismäärä korvausluokassa I (ennaltaehkäisevä työterveyshuolto) on 163,20 euroa ja korvausluokassa II (sairaanhoito) 244,90 euroa. Porin kaupungin henkilöstönsä työterveyshuoltoon vuonna 2013 käyttämät työntekijäkohtaiset bruttokustannukset olivat 140,00 ja 230,10 euroa. Korvausluokassa I lisäys edellisvuoteen on 12,65 euroa ja korvausluokassa II vähennys 8,70 euroa. Porin kaupunki savuton työpaikka Porin kaupunki on ollut savuton työpaikka alkaen. Päätös savuttomuudesta perustui kaupunginhallituksen vuonna 2006 asettamaan tavoitteeseen ja se valmisteltiin työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnassa. Savuttomassa työpaikassa - tupakkalain määräämissä sisä- ja ulkotiloissa ei tupakoida - työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän nä- 14 Henkilöstöraportti 2013

15 Työhyvinvointi ja sen johtaminen kyvästi ulos riittävän kauas rakennuksesta siten, että tupankansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin - tupakointi on kielletty myös työnantajan hallinnoimissa työkoneissa ja autoissa - tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta lakisääteisiä ja työehtosopimuksiin kirjattuja omaan aikaan kuuluvia taukoja - työpaikan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia - työpaikalla ei myydä tupakkatuotteita - työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein ulko-ovilla - tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa - työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton Pitkä siirtymäaika antoi hallintokunnille aikaa valmistautua työpaikkojen savuttomuuteen. Pääsääntöisesti savuttomuuteen on sitouduttu. Hallintokunnat ovat tehneet päätöksessä edellytettyjä ohjelmia tupakoinnin vähentämiseksi ja hyviä käytäntöjä savuttomuuden toteutumiseksi on etsitty yhdessä henkilöstön kanssa. Työterveyshuolto on antanut asiantuntemustaan tupakoinnin lopettamisen tukemisessa ja yksittäiset hallintokunnat ovat tukeneet työntekijöiden savuttomuutta osallistumalla nikotiinikorvaushoidon kustannuksiin. Tupakoivien määrä on vähentynyt ja entistä useampi miettii tupakoinnin lopettamista. TERVE! Terveyttä Työkykyä Työhyvinvointia Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta Myötätuuli-liikuntaohjelma on jatkunut osana TERVE! toimintaa. Niska-hartia-selkäryhmien, kahvakuula- ja kuntosaliharjoittelun sekä latinotanssin ohjatusta toiminnasta on vastannut vapaa-aikavirasto. Osallistuminen on ollut työntekijöille maksutonta. Osallistumiskertoja vuonna 2013 kertyi yhteensä Osallistumiskertojen määrä kasvoi edellisvuodesta kerralla. Aikaisempien vuosien tapaan eniten osallistujia kerää kahvakuulaharjoittelu. Työnantaja on myös tukenut uimahallin ja maauimalan sisäänpääsymaksua yhdellä eurolla. Porin lisäksi tuen on saanut Kankaanpään, Merikarvian ja Ulvilan uimahallien sisäänpääsymaksuihin. Avantouintia Yyterissä ja Luvialla on tuettu kahdella eurolla käyntikertaa kohden. Henkilöstöpalvelut käytti yllä esitettyyn toimintaan yhteensä euroa. Summaan sisältyy myös kulttuuriharrastuksiin annettu tuki. Yhteistyö kuntosaliyrittäjien kanssa jatkui nyt kuudetta vuotta. Sopimuksien piiriin on kuulunut kolmetoista kuntosalia. Henkilöstöpalveluiden kuntosalitoiminnan tukemiseen käyttämä rahasumma oli euroa. Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta on vain osa työnantajan järjestämästä toiminnasta. Myös hallintokunnat järjestävät henkilöstölleen erilaista tyhytoimintaa. Henkilöstöpalveluissa tehtiin vuoden 2013 aikana selvitystyö hallintokuntien järjestämästä tyhy- ja virkistystoiminnasta perustuen vuoden 2012 lukuihin. Hallintokuntien henkilöstönsä tyhytoimintaan käyttämässä panostuksessa on suuria eroja. Työntekijäkohtaiset kustannukset vaihtelivat euron välillä. Koko kaupunkitasolla työntekijäkohtainen panostus oli keskimäärin 48 euroa. Henkilöstöraportti

16 Yhteistoiminta Henkilöstöpalvelut jatkaa tyhytoiminnan vaikuttavuuden arviointia ja kehittämistoimia yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa. Työpaikkaruokailu Henkilöstölle on tarjottu mahdollisuus työpaikkaruokailuun monissa Porin Palveluliikelaitoksen valmistusja palvelukeittiöissä. Ruokailupaikkoina toimivat Cygnaeuksen ruokapalvelukeskus, Maantiekadun ravintokeskus, Liinaharjan ja Himmelin vanhainkodit ja Noormarkun sairaala. Lisäksi kouluaterian mukaista lounasta on saatavilla Porin Lyseossa, Itä-Porin, Ruosniemen, Meri-Porin ja Noormarkun kouluissa. Työpaikka-aterian hinta on Porissa perinteisesti ollut verohallinnon asettaman ravintoedun arvo, joka vuonna 2013 oli 5,90 euroa. Palveluliikelaitos on tarjonnut henkilöstölle myös muita tuotantokustannusten mukaisesti hinnoiteltuja aterioita. Aterian voi maksaa käteisellä tai yhteispalvelupiste Porinan ja Porin seudun matkailun Maisan myymillä lipukkeilla sekä suurissa keittiöissä pankkikortilla. 5. Yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu yhteistoiminnasta kunnissa ja työsuojeluyhteistoiminnasta annettuihin lakeihin, joiden sisältöä avataan yhteistoiminnasta annetulla omalla ohjeistuksella. Porin kaupungissa yhteistoiminta toteutuu kaupunki-, virasto- ja/tai laitostasolla sekä työpaikkatasolla. Ohjeistus korostaa päivittäin työssä ja työpaikkakokouksissa tapahtuvan välittömän vuorovaikutteisen yhteistoiminnan tärkeyttä. Esimiehen ja työntekijän välinen vuorovaikutus vahvistaa työn hallinnan kokemusta. YHTEISTYÖTOIMIKUNNISSA KÄSITELTIIN - talouden tunnuslukuja - henkilöstön tilasta kertovia tilastotietoja - työhyvinvointia tukevia toimintamalleja - työturvallisuuden kehittämistä - työterveyshuoltoyhteistyötä - yhteistoiminnan kehittämistä - henkilöstösuunnitelmia - koulutussuunnitelmia - kehittämishankkeita - osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemista - yhteistoiminnan kehittämistä - aloitteita Edustuksellinen yhteistoiminta toteutuu yhteistyötoimikuntatyöskentelyssä. Kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa on 18 jäsentä ja hallintokuntien yhteistyötoimikuntien (12) kokoonpano määräytyy hallintokuntien koon mukaan. Yhteistyötoimikunnat toimivat lakisääteisinä työsuojelutoimikuntina ja toimikausi noudattaa kunnallisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotiskautta. Yhteistyötoimikunnat kokoontuivat vuonna 2013 keskimäärin 4 kertaa vaihteluvälin ollessa 2 10 kertaa. Kaupunkitason yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. 16 Henkilöstöraportti 2013

17 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Hallintokuntien yhteistyötoimikunnissa työnantajan edustajien osallistumisprosentti on pysynyt edellisvuoden tasolla ollen noin 78 %. Henkilöstön edustajien osallistuminen on edellisvuoden nousun jälkeen kääntynyt laskuun ja oli 73 %. Samoin asiantuntijoina kokouksiin kutsuttavien työterveyshuollon asiantuntijoiden osallistuminen kokouksiin on vähentynyt 74 prosentista 51 prosenttiin. Varsinaisten jäsenten poissaoloa ovat paikanneet yleisvarajäsenet, joiden osallistuminen kokouksiin on noussut 65 prosentista 72 prosenttiin. Henkilöstöstrategian yhdeksi työhyvinvoinnin johtamisen kriittiseksi menestystekijäksi on nostettu yhteistoiminta ja osallistuminen. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan yhteistoimintamenettelystä vastaa henkilöstöjaosto. Yhteistoiminnan koordinointi kuuluu henkilöstöpalveluille. Henkilöstöpalveluissa on tiedostettu yhteistoiminnan kehittämisen tarve ja käynnistetty toimenpiteitä yhteistoiminnan suunnitelmallisuuden ja toteutumisen seurannan tehostamiseksi. Edustuksellinen yhteistoimintaorganisaatio noudattaa kunnallisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotiskautta. Toimikauden yhteistyötoimikuntien jäsenten nimeäminen käynnistyi samanaikaisesti työsuojeluhenkilöstön valinnan kanssa. 6. Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Terveysperusteisten poissaolojen hallinnasta ja henkilöstön hyvinvoinnista on tullut yksi tärkeimmistä organisaatioiden menestystekijöistä. Henkilöstöstrategian 2016 yhden kriittisen menestystekijän työhyvinvoinnin mittareiksi on asetettu sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrä. Tavoitteena on pysyä alle kuntien keskimäärän.porissa vuonna 2012 alkanut terveysperusteisten poissaolojen tasaantuminen näkyy nyt selkeänä poissaolopäivien vähentymisenä sekä poissaoloprosentin pienentymisenä. Sairauksien ja työtapaturmien vuoksi oltiin työstä pois yhteensä päivää, mikä on 5,5 prosenttia kokonaistyöajasta. Sairauksista ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät ovat vähentyneet edellisvuodesta päivällä henkilöstön määrän ollessa lähes edellisvuoden tasolla. Poissaoloprosentti kokonaistyöajasta on laskenut 0,5 prosenttiyksiköllä. Sairauspoissaolot Henkilöstöraportti

18 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Kaikki sairauspoissaolosyyt mukaan laskien kertyi sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden kalenteripäivinä 19,5 (-0,2) päivää. Määräaikaiset kuntoutustuet pois jättämällä sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden ovat 17,6 (- 0,3) päivää. Vuoden 2013 jokaisena päivän oli sairauden vuoksi poissa työstä keskimäärin 322 työntekijää edellisvuonna vastaavan luvun ollessa 335 työntekijää. Myös vakinaisesta henkilöstöstä ei lainkaan poissaolleiden määrä on kahden vuoden laskun jälkeen kääntynyt nousuun ollen nyt 31 %. Koko henkilöstön vastaava luku on 40 %. Vertailulukuja kuntahenkilöstön sairauspoissaoloista vuodelta 2012 ei ole käytettävissä, mutta alustavan arvion mukaan ne ovat laskusuunnassa. Harkinnanvaraisen sairausloman palkan maksamiselle asetetut ehdot muuttuivat vuoden 2010 alussa siten, että harkinnanvaraista palkkaa ei pääsääntöisesti enää makseta. Tämä näkyy näiden päivien merkittävänä vähentymisenä. Samana vuonna tuli myös KVTES:n muutos, jonka mukaan ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, mikäli lääkärin todistusta ei ole toimitettu työantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivästä. Esimiesten myöntämien sairauslomien merkitseminen palkkahallinnon järjestelmään omalla koodillaan aloitettiin vuonna Henkilöstöpalvelut suosittelee esimiesten myöntämien sairauslomien käyttöä akuuteissa sairauksissa, joissa ei tarvita terveydenhuollon ammattihenkilön apua. Joulukuussa 2013 tehtiin päätös, joka lisää esimiesten oikeutta myöntää sairauslomaa aikaisemman kolmen päivän sijasta seitsemän päivää. Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti ja sairauspäivien määrä kuvaavat sairastavuutta yleisellä tasolla. Pohdittaessa työn ja sairauden yhteyttä on syytä tarkastella myös sairauslomien pituutta, poissaolojen syitä sekä eri toimialojen ja ammattiryhmien sairastavuutta. Pitkien yli kymmenen päivää kestävien sairauslomien kehitystä pidetään merkityksellisenä tunnuslukuna kuvaamaan henkilöstön työkyisyyden ennustetta. Pitkien poissaolojen osuus sekä sairauslomakertoina että poissaolopäivinä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön sairauslomien jakautuminen pituuden mukaan Vuonna 2012 alkanut pitkien yli kymmenen päivää kestäneiden sairauspoissaolojen vähentyminen on jatkunut näkyen sekä poissaolokertojen (-130) että poissaolopäivien (-4 748) vähentymisenä. 18 Henkilöstöraportti 2013

19 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Sairauslomakertoina niiden osuus oli 16 prosenttia kaikista vakinaisen henkilöstön poissaolokerroista ja päivinä 75 prosenttia sairauspäivistä. Koko henkilöstö vastaavat luvut ovat 14 prosenttia ja 58 prosenttia. Suurimmat sairauspoissaoloja aiheuttavat diagnoosiryhmät ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Poissaolosyiden seuranta perustuu Satakunnan Työterveyspalveluiden kirjoittamiin poissaolopäiviin, jotka kattavat 54 % kaikista sairauslomista. Merkittävän osan poissaoloista muodostavat edelleen yksityislääkärien ja erikoissairaanhoidon kirjoittamat sairauslomat. Työterveyshuollon kirjoittamasta sairauspäivästä tuki- ja liikuntaelin sairauksista aiheutui , hengityselinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä poissaolopäivää. Suurissa ammattiryhmissä korkeimmat sairauspoissaoloprosentit ovat siivous- ja puhdistustyötä tekevällä henkilöstöllä, kotipalveluhenkilöstöllä, ruokapalvelutyöntekijöillä ja hoitohenkilöstöllä. Pienempien ammattiryhmien kohdalla korkeimmat sairauspoissaoloprosentit painottuvat teknisen sektorin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevään henkilöstöön. Hallintokunnittain tarkasteltuna sairauspoissaolot ovat vähentyneet Palveluliikelaitoksessa, perusturvakeskuksessa, vapaa-aikavirastossa, Porin Vedessä, Porin Jätehuollossa, Satakunnan Pelastuslaitoksella, kulttuuritoimessa, ympäristövirastossa ja Satakunnan Työterveyspalveluissa. Teknisessä palvelukeskuksessa ja kasvatus- ja opetusvirastossa sairauspoissaolot ovat kääntyneet nousuun vuoden 2013 aikana. Poissaoloprosentti 2013 Työtapaturmat Työssä ja työolosuhteissa sattuneiden tapaturmien sekä työperäisten sairauksien vuoksi oltiin yhteensä poissa työstä päivää. Työssä ja työmatkalla sattuneiden tapaturmien aiheuttamat poissaolopäivät ovat edelleen kasvaneet kun taas mahdollisen ammattitaudin selvittämisestä aiheutuneiden tutkimuspäivien määrä on vähentynyt. Vuonna 2013 oli työtapaturman vuoksi poissa joka päivä keskimäärin 16 työntekijää. Henkilöstöraportti

20 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Vakuutusyhtiökäsittelyyn menneiden yli kolmen päivän poissaolon ja/tai erilaisia tutkimus- ja hoitokustannuksia aiheuttaneiden tapaturmien määrä ja niistä aiheutuneet korvauspäivät ovat edelleen vähentyneet. Tapaturmien määrän suotuisasta kehityksestä huolimatta ovat maksetut korvaukset yksittäisistä mahdollisista pysyvään työkyvyttömyyteen tehdyistä varauksista johtuen nousseet. Tapaturmakehitystä analysoidaan tarkemmin vuosittain tehtävässä tapaturmayhteenvedossa. Osatyökykyisten työssä jatkaminen Edellytysten luominen osatyökykyisten työssä jatkamiselle on kehittynyt vuoden 2013 aikana. Työkyvyttömyyden aiheuttamien kustannusten vähentämiseen on panostettu aktiivisen tuen toimintamallien mukaisilla toimenpiteillä ja aktiivisella työterveysyhteistyöllä. Henkilöstöjaoston helmikuussa 2013 hyväksymiä toimintamalleja on jalkautettu koulutustilaisuuksissa ja esimiesvalmennuksissa. Henkilöstöpalveluissa toimiva kuntoutussuunnittelija on antanut tietoa ja ohjausta työssä jatkamisen tukitoimista. Satakunnan Pelastuslaitokselle kehitettiin pelastustyön ominaispiirteet ja työkyvyn testausjärjestelmän huomioiva oma toimintamalli: Aktiivinen tuki ja joustavat urapolut Satakunnan Pelastuslaitoksessa. Osatyökykyisten työssä jatkamista on onnistuttu tukemaan parhaiten työtehtävien uudelleen järjestelyillä ja uudelleensijoituksilla työntekijän omassa hallintokunnassa. Hallintokuntien välisiä uudelleensijoituksia toteutui kolme. Uudelleensijoitusten ja työhön paluun tukena on hyödynnetty tehokkaasti ammatillista kuntoutusta ja osa-aikaiseen työhön siirtymistä osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin. Kuntoutussuunnittelijan koordinoiva rooli ammatillisen kuntoutuksen ja uudelleensijoitusten järjestelyissä on tehostanut työssä jatkamista tukevaa toimintaa. Ammatillista kuntoutusta hyödynnettiin aikaisempaa enemmän. Kevan myöntämien kuntoutusratkaisujen määrä oli yhteensä 53 kpl. Näistä työkokeiluja oli 42, joista nk. tutkimuksellisia työkokeiluja oli neljä. Vahinkovakuutusyhtiö If:n rahoittamia työkokeiluja toteutettiin kolmen työntekijän tapauksessa. Kevan rahoittamia koulutuksia toteutui neljä ja oppisopimuskoulutuksia yksi. If rahoitti yhden työntekijän lisäkoulutuksen. Palvelutuottajan kuntoutusselvittelyjä Keva toteutti viisi kappaletta. Suurin osa vuoden 2013 aikana päättyneistä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä johti työssä jatkamista tukevaan ratkaisuun. Eniten työkokeiluja toteutui perusturvassa (33 % kaikista työkokeiluista). Työurien pidentämisessä hyödynnettiin osatyökyvyttömyyseläkettä ja määräaikaista osatyökyvyttömyyseläkettä eli osakuntoutustukea. Osatyökyvyttömyyseläkettä suositellaan työssä jatkamisen tukikeinoksi, sillä siitä ei aiheudu työnantajalle varhaiseläkeperusteisia maksuja. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista suurin osa oli perusturvan työntekijöitä, yhteensä 18 henkilöä, ja toiseksi suurin osa Palveluliikelaitoksen työntekijöitä, yhteensä 12 henkilöä. Henkilöstömäärään suhteutettuna osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi eniten vapaaaikaviraston työntekijöitä (3,3 %) ja toiseksi eniten Palveluliikelaitoksen työntekijöitä (1,6 %). Työntekijöiden paluuta kuntoutustuelta onnistuttiin tukemaan aikaisempaa paremmin. Kevan Porin kaupungille maksama kuntoutumishyvitys oli euroa, kun se vuonna 2012 oli euroa. Kuntoutumishyvitys muodostuu varhe-maksuista, jotka Keva jättää perimättä työnantajalta niiltä kuukausilta, jotka työntekijä on ollut työssä kuntoutustuen aikana tai sen päätyttyä. Vuonna 2013 kuntoutustuella oli 57 työntekijää. Kuntoutustuelle jäätiin valtakunnalliseen keski-ikään verraten vanhempana. Porissa keski-ikä oli 52,1 vuotta, kun se kaikkien kuntien osalta oli 49,4 vuotta. Uusia kuntoutustukia alkoi 21 kpl, joista henkilöstömäärään suhteutettuna suurin osa alkoi Satakunnan Pelastuslaitoksessa (1 %). 20 Henkilöstöraportti 2013

PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 Henkilöstömäärä... 4 Henkilötyövuosi... 6 Sukupuolijakauma... 6 Henkilöstön ikärakenne... 6 Henkilöstön vaihtuvuus...

Lisätiedot

PORI. Henkilöstöraportti 2012 Porin kaupunki

PORI. Henkilöstöraportti 2012 Porin kaupunki PORI Henkilöstöraportti 2012 Porin kaupunki Työtä Hyvin tehdystä työstä vastaavat sekä työntekijät että työnantaja. Kaupunki tarjoaa vuosittain satoja työmahdollisuuksia koululaisille ja opiskelijoille.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

PORI. Henkilöstöraportti 2010 Porin kaupunki

PORI. Henkilöstöraportti 2010 Porin kaupunki PORI Henkilöstöraportti 2010 Porin kaupunki 2 Henkilöstöraportti 2010 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe...4 1. Strategisella johtamisella kohti Porin kasvua ja menestystä...6 2. Henkilöstö lukuina...7

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI. Mäntsälän kunta. Yhteistyöryhmä 7.4.2014 Kunnanhallitus 9.4.2014 Kunnanvaltuusto 28.4.2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI. Mäntsälän kunta. Yhteistyöryhmä 7.4.2014 Kunnanhallitus 9.4.2014 Kunnanvaltuusto 28.4.2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI Mäntsälän kunta 2013 Yhteistyöryhmä 7.4.2014 Kunnanhallitus 9.4.2014 Kunnanvaltuusto 28.4.2014 1 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 1.1 Mäntsälän kunnan henkilöstöä koskeva visio... 4 1.2 Mäntsälän

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot