Valtion henkilöstökertomus Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Juho-Pekka Jortama. Valtio työnantajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion henkilöstökertomus Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Juho-Pekka Jortama. Valtio työnantajana"

Transkriptio

1 Valtion henkilöstökertomus 2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Juho-Pekka Jortama Valtio työnantajana

2 Sisältö Johdanto Henkilöstö Henkilöstön määrä Sukupuolirakenne Ikärakenne Henkilöstön koulutusrakenne Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Henkilöstön vaihtuvuus ja poistuma Työvoimakustannukset ja ansiokehitys Työvoimakustannukset Henkilötyövuoden hinta Ansiokehitys Työajan käyttö Työhyvinvointi Työtyytyväisyys Tyytyväisyys johtamiseen Sairauspoissaolot Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstökoulutus Kehityskeskustelut

3 Henkilömäärä Johdanto Valtion henkilöstökertomuksen tarkoitus on tarjota tietoa valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön tilasta. Tarkasteluvuosi on 2014, pois lukien miesten ja naisten samapalkkaisuus, joka perustuu vuoden 2013 tietoihin. Henkilöstön tilan kehitystä selvitetään vertaamalla tarkasteluvuoden tilannetta aiempiin vuosiin, pääosin edelliseen vuoteen tai vuoteen Tiedot perustuvat pääasiassa valtiotyönantajan käytössä olevaan valtiovarainministeriön Tahti-rekisteriin, johon kootaan tiedot palvelussuhteista valtion virastoissa ja laitoksissa. Henkilöstökertomus sisältää tietoja henkilöstömäärästä ja -rakenteesta, henkilöstön uusiutumisesta, työvoimakustannuksista ja ansiokehityksestä, henkilöstön työhyvinvoinnista ja kehittämisestä sekä asiakastyytyväisyydestä. 1 Henkilöstö 1.1 Henkilöstön määrä Vuonna 2014 joulukuussa valtion budjettitalouden piirissä työskenteli päätoimisesti henkilöä, joka on 3,4 prosenttia Suomen työllisestä työvoimasta. Henkilömäärä laski henkilöllä (-3,0 %) vuodesta Viime vuosikymmeninä valtion budjettitalouden virastot ja laitokset, niiden tehtävät ja henkilöstö ovat muuttuneet merkittävästi. Valtion virastoissa ja laitoksissa työskenteli enimmillään runsaat henkilöä vuonna Henkilöstömäärä on vähentynyt vuosien välisenä aikana henkilöllä (-63 %) (Kuvio 1). Valtaosa vähennyksestä on seurausta vuosina tapahtuneesta virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta sekä säästö- ja tehostamistoimista 1990-luvun alussa ja 2000-luvulla. Posti- ja telelaitoksen ja Valtionrautateiden liikelaitostaminen vuonna 1990 selittää noin henkilön poistumisen budjettitalouden alaisuudesta. Viimeisin suuri muutos oli yliopistojen säätiöittäminen 2010, jonka myötä noin henkilö siirtyi budjettitalouden ulkopuolelle. KUVIO 1. Henkilöstön määrä valtiolla vuosina Vuosi Lähde: VHR (ennen vuotta 2006) ja Tahti (vuodesta 2006 alkaen) Valtion toiminnot liittyvät keskeisten ja välttämättömien yhteiskunta-, elinkeino- ja kansalaispalvelujen tuottamiseen ja niiden ohjaamisen ja sääntelyyn. Eniten henkilöitä työskenteli turvallisuustoiminnan, elinkeinotoiminnan palveluiden ja tutkimustoiminnan toimialoilla (Kuvio 2). Vuodesta 2013 vuoteen 3

4 2014 henkilöstömäärä pysyi aiemmalla tasolla tai vähentyi lähes kaikilla toimialoilla. Ainoastaan liikenne- ja viestintäpalveluissa henkilöstömäärä nousi hieman. KUVIO 2. Valtion henkilöstön lukumäärä virastotyypeittäin vuosina 2013 ja Valtiolla käytettäviä palvelussuhteita ovat virkasuhde ja työsopimussuhde. Henkilöt, joiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttämistä, ovat virkamiehiä ja heidän palvelussuhteensa on virkasuhde. Henkilöt, joiden tehtäviin ei julkisen vallan käyttäminen kuulu, voidaan palkata työsopimussuhteeseen. Vuonna 2014 henkilöstöstä 87,4 prosenttia oli virkasuhteessa ja 12,6 prosenttia työsopimussuhteessa. Budjettitalouden henkilöstö on keskittynyt voimakkaasti Uudellemaalle, jossa työskenteli 41,3 prosenttia valtion henkilöstöstä. Noin 600 henkilöä työskenteli ulkomailla. 4

5 TAULUKKO 1. Valtion henkilöstön maakunnittain 2010 ja lkm 2010 % 2014 Lkm 2014 % Muutos , % Uusimaa ,3 % ,3 % -4,3 % Varsinais-Suomi ,1 % ,2 % -8,6 % Pirkanmaa ,6 % ,6 % -9,6 % Pohjois-Savo ,7 % ,8 % -7,4 % Kanta-Häme ,2 % ,8 % -15,9 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % ,7 % -8,6 % Lappi ,5 % ,5 % -8,5 % Keski-Suomi ,7 % ,3 % -17,2 % Kymenlaakso ,0 % ,9 % -11,8 % Satakunta ,0 % ,9 % -11,0 % Etelä-Karjala ,3 % ,6 % 3,0 % Pohjanmaa ,5 % ,5 % -8,0 % Etelä-Savo ,5 % ,4 % -12,5 % Pohjois-Karjala ,7 % ,3 % -22,9 % Etelä-Pohjanmaa ,0 % ,0 % -9,5 % Kainuu ,0 % ,8 % -15,2 % Päijät-Häme ,9 % ,6 % -20,2 % Ulkomailla toimivat 654 0,8 % 592 0,8 % -9,5 % Keski-Pohjanmaa 622 0,7 % 504 0,6 % -19,0 % Ahvenanmaa 181 0,2 % 162 0,2 % -10,5 % Tuntematon ,0 % - Yhteensä ,0 % ,0 % -8,8 %. 1.2 Sukupuolirakenne Vuonna 2014 naisten (48,6 prosenttia) ja miesten osuudet (51,4 prosenttia) valtion henkilöstöstä olivat miltei yhtä suuria ja valtio oli keskimäärin tasa-ala 1. Jakauma on pysynyt miltei samana sen jälkeen, kun yliopistot poistuivat valtion budjettitalouden ulkopuolelle Kuva muuttuu, kun tarkastellaan naisten ja miesten osuuksia virastotyypeittäin (Kuvio 3). Tasa-aloja ovat liikennepalvelut sekä tutkimustoiminta. Sosiaali- ja terveystoiminta oli vielä vuonna 2013 tasa-ala, mutta vuonna 2014 naisten osuus nousi yli 60 prosentin. Turvallisuustoiminta (puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos) on selvimmin miesvaltainen toimiala ja opetus- ja koulutuspalvelut selvimmin naisvaltainen ala. Naiset ja miehet sijoittuvat myös virastojen sisällä hieman erilaisiin tehtäviin. Yleisesti ottaen naisten osuus pienenee organisaatiohierarkiassa ylöspäin mentäessä. Vuonna 2014 naisten osuus asiantuntijatehtävissä toimivista oli noin puolet (50,3 %) ja johtotehtävissä työskentelevistä runsas kolmannes (34,5 %). 1 Tasa-aloilla naisten ja miesten osuudet ovat korkeintaan 60 prosenttia ja vähintään 40 prosenttia. 5

6 Opetus- ja koulutuspalvelut Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut Hallinto-, rekisteri- ja ICT-palvelut Oikeustoimi Ministeriötason toiminta Kulttuuripalvelut Elinkeinotoiminnan palvelut Sosiaali-, työnvälitys- ja terveyspalvelut Tutkimustoiminta Liikenne- ja viestintäpalvelut Kiinteistönhoito- ja rakennuspalvelut Turvallisuustoiminta KUVIO 3. Naisten ja miesten osuudet virastotyypeittäin vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet Naiset 1.3 Ikärakenne Vuonna 2014 valtion henkilöstö oli keskimäärin 46,3 vuoden ikäistä. Henkilöstön keski-iän nousu jatkui. Edellisestä vuodesta keski-ikä nousi 0,2 vuodella. Keski-ikää tarkasteltaessa on huomioitava, että yksittäiset virastot saattavat poiketa keskiarvotiedosta huomattavasti. Henkilöstön keski-ikä virastoissa vaihtelikin 35 vuodesta 55 vuoteen vuonna Vuonna 2014 ikäluokittain suurimpia henkilöstöryhmiä olivat vuotiaat (31,5 %) ja vuotiaat (24,8 %) (Kuvio 4). Vähintään 45-vuotiaita oli yli puolet (57,3 %) henkilöstöstä. Heistä 799 henkilöä oli täyttänyt vähintään 65 vuotta. Pitkän työkokemuksen keränneitä yli 55-vuotiaita (25,8 %) oli selvästi enemmän kuin korkeintaan kymmenen vuotta työssä olleita 2 alle 35-vuotiaita (18,6 %). Vuodesta 2010 vuoteen 2014 vanhimpien ikäluokkien osuudet nousivat ja nuorimpien osuudet laskivat. Vanhempien ikäluokkien suuri osuus kertoo kokemuksesta ja osaamisesta. Toisaalta vanhempiin ikäluokkiin päin vinon ikärakenteen vuoksi johdon ja esimiesten on erityisesti varmistettava riittävä tuleva osaaminen panostamalla strategisiin ja toiminnallisiin osaamistarpeisiin perustuvaan henkilöstösuunnitteluun. 2 Kun oletetaan, että henkilöt siirtyvät työelämään keskimäärin 25-vuotiaina. 6

7 KUVIO 4. Valtion henkilöstö ikäluokittain 2010, 2013 ja ,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % ,0 % 5,0 % 0,0 % Henkilöstön koulutusrakenne Valtion virastojen tehtävien luonteen vuoksi suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaan koulutukseen perustuvaa osaamista. Vuonna 2014 valtion henkilöstöstä 45,7 prosentilla oli korkeakoulututkinto (alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, tutkijakoulutus) ja kaikkiaan 97,5 prosentilla henkilöstöstä oli vähintään keskiasteen tutkinto (Kuvio 5). Henkilöstön koulutustasoa seurataan koulutustasoindeksillä 3, jonka arvo oli 5,3 vuonna Tämä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen valtion henkilöstön koulutustaso sijoittui hieman alemman korkeakoulututkinnon/korkeakouluasteen alapuolelle. Vuodesta 2010 vuoteen 2014 korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus nousi, kouluttamattomampien ryhmien osuus laski ja koulutustasoindeksin arvo nousi kahdella kymmenyksellä. 3 Koulutustasonindeksi on keskiarvo henkilöiden koulutusasteesta, jossa 1 = alempi perusaste, 2 = ylempi perusaste, 3,5 = keskiaste, 5 = alin korkea-aste, 6 = alempi korkeakouluaste, 7 = ylempi korkeakouluaste, 8 = tutkijakoulutus. 7

8 KUVIO 5. Valtion henkilöstön koulutustaso vuosina 2010 ja ,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Koulutusaste 1.5 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Vuonna 2014 valtion henkilöstö työskenteli pääosin kokoaikaisesti (94,4 %) toistaiseksi voimassaolevassa (87,3 %) palvelussuhteessa. Henkilöstöstä 12,7 prosenttia oli eri syistä määräaikaisessa ja 5,6 prosenttia osa-aikaisessa palvelusuhteessa (Kuvio 6). Edellisiin vuosiin verrattuna määräaikaisten osuus laski vuonna Myös osa-aikaisten osuus jatkoi laskevaa trendiään. Toiminnallisesti osaaikatyö soveltuu tehtäviin, joiden suorittaminen voidaan helposti jakaa useampien henkilöiden kesken. Henkilöstölle osa-aikainen työ antaa esimerkiksi paremman mahdollisuuden sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän, mikä edistää työssä jaksamista. Palvelussuhteen määräaikaisuudelle pitää olla perusteltu syy. Esimerkiksi vanhempainvapaisiin ja muihin virkavapaisiin liittyvät sijaisuudet edellyttävät määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä. Toisaalta määräaikaisen työvoiman avulla virastot kykenevät paremmin vastaamaan väliaikaisiin työmäärän ja työvoimatarpeen muutoksiin. Osa-aikaisuus ja määräaikaisuus olivat yleisempiä naisilla kuin miehillä (Kuvio 6). Osa- ja määräaikaisuuden korostumista naisilla selittävät esimerkiksi lasten hoitoon liittyvät työaikajärjestelyt ja osaaikaeläkkeen yleisempi käyttö sekä vanhempainvapaisiin liittyvät sijaisuudet naisvaltaisilla aloilla. Vuoteen 2010 verrattuna erot kaventuivat, kun määräaikaisten palvelussuhteiden yleisyys on kasvanut miehillä ja laskenut naisilla ja kun osa-aikaisuus vähentyi enemmän naisilla kuin miehillä. 8

9 KUVIO 6. Osa-aikaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuudet sukupuolittain vuosina ,0 % Osa-aikaisuus 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % Osa-aikainen mies Osa-aikainen nainen Osa-aikainen Yhteensä 18,0 % Määräaikaisuus 17,0 % 16,0 % 15,0 % 14,0 % 13,0 % 12,0 % 11,0 % 10,0 % Määräaikainen mies Määräaikainen nainen Määräaikainen Yhteensä 9

10 Henkilömäärä 2 Henkilöstön vaihtuvuus ja poistuma Merkittävimmät syyt valtiosektorin vaihtuvuuteen ovat vanhuuseläkkeelle ja toiselle työantajasektorille siirtyminen 4. Viime vuosina valtiosektorilta on siirrytty noin kaksi kertaa useammin yksityisen kuin kunnallisen työnantajan palvelukseen. Vuoden 2014 aikana valtion palveluksesta 2647 henkilöä 5, 3,5 prosenttia edellisvuoden lopun henkilöstöstä, siirtyi vanhuuseläkkeelle. Eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 60 vuoden 11 kuukauden iässä. Naiset (62 vuotta 3 kuukautta) siirtyivät eläkkeelle myöhemmin kuin miehet (59 vuotta 7 kuukautta). Eläkkeellesiirtymisikä nousi kuukaudella edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 2010 verrattuna eläkkeellesiirtymisikä nousi yhdeksällä kuukaudella, naisilla yhdellätoista kuukaudella ja miehillä viidellä kuukaudella. Vuoden 2015 aikana valtion koko budjettitalouden piirissä olevasta nykyisestä henkilöstöstä poistuu arviolta 4,2 prosenttia eli henkilöä (Kuvio 7). Henkilöstön poistuma jatkuu suhteellisen tasaisena. Vuonna 2016 nykyisestä henkilöstöstä on poistunut valtion palveluksesta 8,6 prosenttia, vuonna ,3 prosenttia ja vuonna 2021 jo 32,9 prosenttia. Arviot perustuvat nykyisiin vaihtuvuuslukuihin ja niissä on huomioitu tällä hetkellä valtion palveluksessa olevan henkilöstön henkilökohtainen eläkeikä. KUVIO 7. Henkilöstön poistuma vuosina Vuosi Vuoden 2014 henkilöstöstä jäljellä Vanhuuseläkkeelle siirtyvät Muille eläkkeille ja sektoreille siirtyvät Lähde: Valtion työmarkkinalaitoksen laskelmat, Tahti Suurin osa eläkkeelle siirtyneistä siirtyi vanhuuseläkkeelle. Valtion henkilöstön eläkkeelle jääminen tulee kiihtymään seuraavan viiden vuoden ajan, jonka jälkeen se tasaantuu (Kuvio 8). Kuitenkin elä- 4 Virastoittain tarkasteltaessa poistuneisiin lasketaan myös toisen valtion viraston tai laitoksen palvelukseen siirtyneet, minkä vuoksi toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen korostuu enemmän virasto- kuin budjettivaltion tasolla. 5 VaEL-omaeläkkelle siirtyneet henkilöt. Lähde: Keva. 10

11 köitymisen kannalta kiivaimmat vuodet sattuvat vuosiin , jolloin valtion palveluksessa olevat suurimmat ikäluokat jäävät eläkkeelle (Kuvio 8 ja Kuvio 4). Vuosien välillä valtion palveluksesta poistuu merkittävä määrä osaamispääomaa, mihin on pystyttävä vastaamaan siirtämällä osaamista eteenpäin ja tarvittaessa rekrytoimalla uusia henkilöitä. KUVIO 8. Vanhuuseläköityminen valtiolla sukupuolen mukaan vuosina Mies Nainen 3 Työvoimakustannukset ja ansiokehitys 3.1 Työvoimakustannukset Vuonna 2014 henkilöstön työvoimakustannukset valtion virastoissa olivat 4 692,9 miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset muodostuvat tehdyn työajan palkoista, välillisistä palkoista, sosiaaliturvamenoista sekä muista välillisistä työvoimakustannuksista (Taulukko 2). Työvoimakustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 30,4 miljoonalla eurolla (0,7 %). Eniten kasvoi sosiaaliturvan osuus työvoimakustannuksista, niin prosentuaalisesti kuin määrällisesti. Eniten nousivat työnantajan sairausvakuutusmaksu ja valtiotyönantajan VaEL-maksu. 11

12 Euroa/henkilötyövuosi TAULUKKO 2. Työvoimakustannusten jakautuminen vuosina 2010, 2013 ja muutos milj. % milj. % milj. % milj. % Palkkasumma 3592,0 80,0 3758,1 80,6 3754,9 80,0-3,2-0,1 Tehdyn työajan palkat 2837,5 63,2 2892,7 62,0 2901,7 61,8 9,0 0,3 Välilliset työvoimakustannukset 1650,8 36,8 1769,7 38,0 1791,2 38,2 21,4 1,2 Välilliset palkat 754,4 16,8 865,3 18,6 853,1 18,2-12,2-1,4 Sosiaaliturva 807,0 18,0 801,9 17,2 834,2 17,8 32,2 4,0 Muut välilliset kustannukset 89,3 2,0 102,5 2,2 103,9 2,2 1,4 1,4 Työvoimakustannukset yhteensä 4488,3 100,0 4662,5 100,0 4692, ,4 0,7 Huom. Työvoimakustannukset yhteensä muodostuvat seuraavista eristä: tehdyn työajan palkka, välilliset palkat, sosiaaliturva ja muut välilliset kustannukset. Palkkasumma sisältää tehdyn työajan palkan ja välilliset palkat. Viime vuosina työvoimakustannusten rakenne on pysynyt pääosin ennallaan Henkilötyövuoden hinta Työvoimakustannusten kehityksestä kertoo yhden henkilötyövuoden hinta, jota voidaan tarkastella kiintein hinnoin ja käyvin hinnoin. Käyvillä hinnoilla tarkoitetaan kunkin vuoden hintatason mukaista hintaa. Kiinteillä hinnoilla tarkoitetaan hintaa, jossa kunkin vuoden käypä hinta on suhteutettu tarkasteluvuoden (tässä vuoden 2014) hintatasoon. Näin tehty suhteutus huomioi inflaatiosta johtuvat hinnanmuutokset. Vuonna 2014 yksi valtion budjettitalouden henkilötyövuosi maksoi keskimäärin euroa. Summa sisältää sekä henkilöstölle maksetut palkat että kaikki muut työvoimakustannukset. Vuodesta 2010 yhden henkilötyövuoden hinta eli kokonaistyövoimakustannukset yhtä henkilötyövuotta kohti ovat nousseet kiintein hinnoin tarkasteltuna 3,3 prosenttia ja käyvin hinnoin tarkasteltuna 12,6 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna yhden henkilötyövuoden hinta on kasvanut kiintein hinnoin 1,8 prosenttia ja käyvin hinnoin 2,9 % (Kuvio 9). KUVIO 9. Työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohden valtiolla vuosina Käyvin hinnoin Kiintein hinnoin 6 Välillisten työvoimakustannusten osuuden nousu vuoden 2010 jälkeen johtuu lakisääteisten kustannusten noususta. Koska vuoden 2010 työvoimakustannusaineistossa on epätarkkuuksia, muutos lienee todellisuudessa pienempi kuin Taulukon 2 luvut kertovat. 12

13 3.3 Ansiokehitys Valtion henkilöstö on kattavasti valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) piirissä. Valtion palkkausjärjestelmässä henkilön palkka koostuu työtehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, tehtävissä suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisesti erilaisista lisistä. Valtion henkilöstön ansiokehitys johtuu keskus- ja virastotason sopimusten perusteella palkkoihin tehtävistä sopimuskorotuksista ja palkkaliukumasta. Palkkaliukumaa aiheuttaa yhtäältä työtehtävien vaativuuden kohoamisen ja työsuorituksen parantumisen perusteella maksetut palkankorotukset ja toisaalta henkilö- ja tehtävärakenteen muutokset. Kuviossa 10 on esitetty keskimääräinen ansiokehitys valtiolla vuosina Vuonna 2014 valtion budjettitalouden piirissä olevan kokoaikaisen henkilöstön säännöllisen työajan ansiot nousivat keskimäärin 1,9 prosenttia, joka koostuu sopimuskorotuksista (0,7 %) ja palkkaliukumasta (1,2 %). Liukuman osuus ansiotason noususta kasvoi verrattuna vuoteen KUVIO 10. Ansiokehitys valtiolla mukaan vuosina ,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 1,6 % 1,0 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % 0,5 % 2,8 % 1,2 % 2,0 % 1,5 % 0,7 % Sopimuskorotus Liukuma Lähde: Ansiotasoindeksi (2010=100), sopimuspalkkaindeksi (2005=100), Tilastokeskus 3.4 Työajan käyttö Vuonna 2014 valtionhallinnossa työpäivän pituus oli keskimäärin 7 tuntia ja 38 minuuttia ja työpäivien lukumäärä oli 251. Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli 78,2 prosenttia ja koulutuksen, lomien ja muun ei tehdyn työajan osuus 21,7 prosenttia. Tehdyn vuosityöajan osuus kasvoi edellisvuodesta (78,1 %) mutta oli alemmalla tasolla kuin vuonna 2010 (81,2 %). Tehdyn työajan osuuden kasvu edellisvuodesta selittyy koulutuksen määrän vähenemisellä. Pidemmällä aikavälillä vähentyminen puolestaan selittyy sillä, että 2014 aiempaa useampi oli pitkien vuosilomien piirissä. 13

14 Kun vuosityöajasta vähennetään työpäivät, jotka käytettiin vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin, niin kokoaikainen henkilö teki valtiolla keskimäärin 196 työpäivää vuoden 2014 aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelun tuottamiseen, joka vaatii yhden henkilön säännöllistä työaikaa vastaavan työpanoksen, tarvittiin 1,28 henkilöä. 4 Työhyvinvointi 4.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtiolla vuodesta 2004 lähtien VMBaro -järjestelmällä. Organisaatiot, joilla VMBaro on käytössä, saavat järjestelmästä omien tietojensa lisäksi vertailutiedot erilaisilla luokituksilla koko valtiolta, hallinnonaloilta ja virastotyypeistä. VMBarolla tehtävien työtyytyväisyystutkimusten piirissä on vuosittain prosenttia valtion koko henkilöstä. Jos puolustusvoimat, jolla on omat henkilöstötutkimuksensa, jätetään peittolaskelmien ulkopuolelle, niin VMBarosisältöisten työtyytyväisyystutkimusten kohdejoukko kattaa yli 80 prosenttia valtion henkilöstöstä. Kyselyiden vastausprosentti on ollut keskimäärin noin 65. Varsinainen työtyytyväisyyskysely koostuu kahdeksasta pääkohdasta, jotka sisältävät 2-5 työtyyväisyyskysymystä. Kaikkiaan kysymyksiä on 29 kappaletta. Pääkohdat ovat johtaminen, työn sisältöja haasteellisuus, palkkaus, kehittymisen tuki, työilmapiiri ja yhteistyö, työolot ja tiedon kulku. Lisäksi työtyytyväisyyskyselyn vakiokysymyssisällössä on 6 erillistä kysymystä, jotka koskevat henkilökiertoa, työpaikan vaihtoa, työpaikan suosittelua, uudistumista ja innovatiivisuutta, työhyvinvointia ja työuran jatkamista. Työtyytyväisyyttä mitataan viisiportaisella asteikolla 7. Työtyytyväisyydessä tulee kiinnittää huomiota sekä niiden tasoon että kehitykseen. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana asteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja on ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Indeksin ollessa 3-3,5 henkilöstön työtyytyväisyys on tyydyttävällä tasolla, mutta parantamistoimenpiteille on tarvetta. Kun työtyytyväisyys ylittää arvon 3,5 voidaan puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa. Organisaatioiden toiminta, henkilöstörakenne ja kulttuuri vaihtelevat ja arvoasetelmissa on eroja organisaatioiden välillä. Nämä erot vaikuttavat myös työtyytyväisyysindeksien tasoon. Tämä on otettava huomioon työtyytyväisyystutkimusten tulosten analysoinnissa. Vuonna 2014 valtion henkilöstön työtyytyväisyys oli samalla tyydyttävällä tasolla (indeksiarvo vuonna 2014: 3,40) kuin edellisenä vuonna (3,40) mutta korkeammalla tasolla kuin vuonna 2010 (3,33). Positiivista kehitystä on tapahtunut kaikissa työtyytyväisyyden osioissa (Kuvio 11). Vuodesta 2010 vuoteen 2014 suhteellisesti eniten kohentui tyytyväisyys tiedonkulkuun. Vuonna 2014 henkilöstö oli tyytyväisintä työilmapiiriin ja yhteistyöhön (indeksiarvo: 3,84), työn sisältöön ja haasteellisuuteen (3,71) ja työoloihin (3,58) 8. Eniten kehitettävää oli tyytyväisyydessä kehittymisen tukeen (3,23), tiedon kulkuun (3,20) ja palkkaukseen (2,92), jotka saivat työtyytyväisyyskyselyssä alhaisimmat indeksiluvut. Palkkauksen alhaisen luvun osalta on syytä huomata, että kysyttäessä palkkaukseen liittyviä asioita, saadaan aina huonoja arvosanoja. Myönteistä on, että myös 7 Viisiportaisella asteikolla 1 = erittäin tyytymätön, 2 = tyytymätön, 3 = ei tyytymätön eikä tyytyväinen, 4 = tyytyväinen ja 5 = erittäin tyytyväinen. Työtyytyväisyysindeksit saavat vastaavasti arvot 1-5 ja ne lasketaan kysymyksien indeksien aritmeettisina keskiarvoina. 8 Työtyytyväisyysmittarin sisältö osioittain on kuvattu VMBaron yleiskuvauksessa 14

15 palkkausta koskeva tyytyväisyys on parantunut. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 tyytyväisyys työoloihin ja työnantajakuvaan heikkenivät. KUVIO 11. Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina ,90 3,70 3,50 3,30 3,10 2,90 2,70 Työilmapiiri ja yhteistyö Työn sisältö ja haasteellisuus Työolot Johtaminen Työnantajakuva Kehittymisen tuki Tiedon kulku Palkkaus 2, Vuosi Lähde: VMBaro 4.2 Tyytyväisyys johtamiseen Vuonna 2014 tyytyväisyys johtamiseen (indeksiarvo 3,49) oli korkeammalla tasolla kuin edellisvuonna (3,47) ja vuonna 2010 (3,35). Tyytyväisyyttä johtamiseen tarkemmin katsottaessa huomataan, että henkilöstö arvioi myönteisimmin esimiehiltä saatavaa oikeudenmukaista kohtelua (3,82) ja tukea työnteossa (3,71) (Kuvio 12). Eniten kehitettävää oli johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä (3,16) ja töiden yleisessä organisoinnissa (3,25). Vuodesta 2010 vuoteen 2014 tyytyväisyys johtamiseen kohentui kaikilla osa-alueilla. Suhteellisesti nopeinta myönteistä kehitystä tapahtui tyytyväisyydessä esimieheltä saatuun palautteeseen. Myös vuosien 2013 ja 2014 välillä on tapahtunut pelkästään positiivista muutosta. 15

16 KUVIO 12. Valtion henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen vuosina ,90 3,70 3,50 3,30 3,10 2,90 2,70 2, Vuosi Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa Esimiehen palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä Lähde: VMBaro 4.3 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä kuvaa henkilöstön työhyvinvointia. Lisäksi runsaat sairauspoissaolot lisäävät organisaation työvoimakustannuksia ja heikentävät tuottavuutta. Vuonna 2014 henkilöstölle kertyi sairauspoissaoloja (pois lukien tapaturmapoissaolot) keskimäärin 8,9 työpäivää henkilötyövuotta kohti (Kuvio 13). Johtamisen kehittämisen ja KELA:n työterveydenhuollonkustannusten korvauksiin liittyvän sairauspoissaolojen hallintamallin käyttöönoton myötä sairauspoissaolot ovat vähentyneet viime vuosina. Sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 0,1 työpäivällä ja vuodesta ,8 työpäivällä henkilötyövuotta kohti. Suunta on viiden vuoden tarkkailujaksolla ollut alaspäin. Vuonna 2014 yksi sairauspoissaolo kesti keskimäärin 4,4 työpäivää ja lyhyiden, 1-3 työpäivän sairauspoissaolojen osuus oli 76,2 prosenttia. Henkilöstöstä 37,9 prosentilla ei ollut yhtään sairauspoissaoloa vuoden aikana. Sairauspoissaolon kesto ja lyhyiden sairauspoissaolojen osuus olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna. Vuodesta 2010 sairauspoissaolon keskimääräinen kesto lyhentyi 0,4 työpäivällä, kuitenkin lyhyiden sairauspoissaolojen osuus laski hieman. Ilman sairauspoissaoloja selvinneiden osuus oli vuonna 2014 matalampi kuin vuonna 2013 (39,4 %), mutta suurempi kuin vuonna 2010 (35,7 %). 16

17 Päivien määrä Valtionhallinnon tehtävien luonteen vuoksi virastoissa sattuu keskimäärin vain vähän työtapaturmia. Vuonna 2014 tapaturmista johtuvia poissaoloja kertyi keskimäärin 0,3 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Tapaturmapoissaolot ovat selvästi pidempiä kuin sairauspoissaolot. Vuonna 2014 tapaturmapoissaolo kesti keskimäärin 12,5 työpäivää. Myös tapaturmapoissaolojen pituus lyhentyi edellisvuodesta (-0,7 tpv) ja vuodesta 2010 (-2,5 tpv). KUVIO 13. Valtion henkilöstön sairauspoissaolot vuosina ,7 9,7 9,3 9,0 8, ,8 4,9 4,6 4,6 4, Vuosi Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) Sairauspoissaolojen pituus (työpäivää/tapaus) 4.4 Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu on työnantajan lakisääteinen velvollisuus ja osa hyvää johtamista. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työssä parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja tukee organisaation tuloksellisuutta ja työnantajakuvaa. Keskeinen osa tasaarvoa on samapalkkaisuus, jonka lähtökohta on, että naisille ja miehille maksetaan sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä samalla työnantajalla. Tätä raporttia kirjoittaessa ei ollut käytettävissä tehtävän vaativuustietoja ja niiden perusteella laskettuja samapalkkaisuustietoja vuodelta Sen vuoksi raportissa käytetään vuoden 2013 tilastoja. Valtionhallinnossa naisten keskiansiot olivat 86,4 prosenttia miesten keskiansioista vuonna 2013 eli sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero oli 13,6 prosenttia (0). Palkkaerosta 6,3 prosenttiyksikköä selittyi naisten ja miesten sijoittumisella vaativuudeltaan erilaisiin työtehtäviin (vertikaalinen segregaatio) ja 5,0 prosenttiyksikköä naisten ja miesten sijoittumisella eri toimialoille (horisontaalinen 17

18 %-yksikköä segregaatio). Jäljelle jäävä 2,3 prosenttiyksikön osuus on ns. selittämätön osuus, jota valtiolla saattavat selittää esim. palkkausjärjestelmän uudistusten yhteydessä muodostetut takuupalkat ja säännöllisen työajan suoritusperusteiset lisät. Kun tarkastellaan samaa tai samanarvoista työtä samalla työnantajalla tekeviä henkilöitä, naisten ansiot olivat 97,7 prosenttia miesten ansioista. KUVIO 14. Naisten ja miesten palkkaeroja selittävät tekijät valtiolla vuosina ,0 19,3 19,5 19,7 19,2 19,0 18,4 18,4 15,0 10,0 5,0 6,3 6,6 6,6 9,6 9,6 9,3 8,3 7,3 10,6 9,0 9,0 5,8 5,9 7,3 17,0 16,2 15,5 15,4 9,4 7,1 6,2 8,2 4,5 6,8 6,9 4,9 11,5 4,9 4,4 14,3 6,0 5,5 13,6 6,3 5,0 0,0 3,4 3,3 3,8 3,6 3,6 2,5 3,1 2,1 2,2 2,4 2,3 2,2 2,8 2, Vuosi Selittymätön osuus Vertikaalinen segregaatio Horisontaalinen segregaatio Segregaatio on tärkein sukupuolten palkkaeroja aiheuttava tekijä valtiosektorilla ja segregaation purkaminen on tehokkain keino pienentää naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa. Esimerkiksi miesvaltaisilla turvallisuusaloilla on muutettu fyysiseen kuntoon liittyviä pääsyvaatimuksia siten, että aiempaa useampi naishakija tulisi valituksi. Lisäksi samapalkkaisuutta edistetään esimerkiksi sillä, että valtion virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvien palkankorotusten sukupuolivaikutukset arvioidaan neuvotteluvaiheessa sekä keskustasolla että paikallistasolla. 18

19 Euroa/henkilötyövuosi 5 Henkilöstön kehittäminen 5.1 Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstön työtyytyväisyyden ja työkunnon edistämiseen, koulutukseen ja osaamisen parantamiseen ja työterveyshuoltoon tehdyillä henkilöstöinvestoinneilla pyritään varmistamaan se, että henkilöstön tila tukee organisaation toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2014 työtyytyväisyyden, työkunnon ja osaamisen parantamiseen ja työterveyshuoltoon käytettiin yhteensä keskimäärin 2075 euroa henkilötyövuotta kohti, joka on hieman vähemmän kuin vuosina 2012 ja 2013 (Kuvio 15). Henkilöstöinvestoinneista 60 prosenttia käytettiin henkilöstökoulutukseen, 23 prosenttia työterveyshuoltoon ja 17 prosenttia työtyytyväisyyden ja työkunnon parantamiseen. Henkilöstöinvestoinnit laskivat kolmella prosentilla edellisvuodesta, mikä johtuu henkilöstökoulutuksen ja kehittämisen kustannusten laskusta. Vuoteen 2010 verrattuna henkilöstöinvestoinnit ovat kasvaneet 30,9 prosentilla. Erityisesti panostus henkilöstökoulutukseen, osaamisen ja työtyytyväisyyden parantamiseen lisääntyi. KUVIO 15. Henkilöstöinvestoinnit valtiolla vuosina Vuosi koulutus ja kehittäminen työtyytyväisyyden edistäminen työterveyshuolto työkunnon edistäminen 5.2 Henkilöstökoulutus Valtion virastojen tehtävien luonteen vuoksi suuri osa valtiolla tehtävästä työstä on asiantuntijatyötä, joka vaatii tekijältään korkeaa koulutusta ja osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen jatkuvaa kouluttamista. Vuonna 2014 henkilöstökoulutukseen käytettiin keskimäärin 4,5 työpäivää henkilötyövuotta kohti (Kuvio 16). Koulutuspäivien lukumäärä henkilötyövuotta kohti laski 10 prosentilla edellisestä vuodesta, mutta oli kuitenkin yli kaksinkertainen vuoteen 2010 verrattuna. Kun henkilöstö vähentyi vuosina runsaalla 5000 henkilöllä, koulutettiin jäljelle jäänyttä henkilöstöä vuonna 2014 aiempaa enemmän. Osa muutoksista saattaa selittyä myös tietojen edustavuuden parantumisella. 19

20 KUVIO 16. Henkilöstökoulutuksen pituus ja koulutuspanostus vuosina ,6 4,8 4,5 3,7 5,0 4,5 4,8 4, ,1 2, Vuosi Koulutuksen pituus, työpäivää/koulutettu Koulutuspanostus, työpäivää/henkilötyövuosi 5.3 Kehityskeskustelut Henkilöstön osaaminen kehittyy pääosin työssä tapahtuvan oppimisen kautta. Tämän takia on tärkeää, että henkilöstöllä on mahdollisuus käydä kehityskeskusteluja, joissa saadaan palautetta työsuoritusten tuloksellisuudesta ja laadusta ja suunnitellaan tulevia työtavoitteita ja niihin liittyvien valmiuksien kehittämistä. Vuonna ,4 prosenttia valtionhallinnon henkilöstöstä oli kehityskeskustelujen piirissä. Viime vuosina kehityskeskustelujen piirissä olevien henkilöiden osuus on pysynyt korkealla tasolla. Kehityskeskustelujen lisäksi pieni 9 osa virastoista varmistaa tarvittavan osaamisen tekemällä osaamiskartoituksia ja henkilökohtaisia kehittämis- ja urasuunnitelmia. 9 Tahtiin kerätään vuosittain virastoilta tietoa osaamiskartoitusten ja henkilökohtaisten kirjallisten kehittämis- ja urasuunnitelmien tekemisestä. Vain noin puolet virastoista on vastannut näihin kysymyksiin ja tietojen edustavuus on puutteellinen. Vuonna 2014 keskimäärin 14,1 prosentille henkilöstöstä oli tehty osaamiskartoitus ja 22,5 prosentille kirjallinen kehittämis- ja urasuunnitelma kysymyksiin vastanneissa virastoissa. 20

21 Liitteet LIITETAULUKKO 1. Henkilöstökertomuksen tunnusluvut Muutos edellisestä vuodesta Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana Henkilöstörakenne Johtoon kuuluvien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 2,0 1,9 1,8 1,8 1,7-0,1 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 5,8 6,1 6,1 6,2 6,2 0,0 Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 39,4 38,4 42,7 41,4 39,7-1,7 Kokoaikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 93,5 93,4 93,7 94,0 94,4 0,4 Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 6,5 6,6 6,3 6,0 5,6-0,4 Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 13,7 13,9 13,7 13,6 12,7-0,9 Virkasuhteisten %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 86,9 87,0 87,0 87,3 87,4 0,1 Naisten %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 48,8 48,7 48,4 48,7 48,6-0,1 Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta 45,6 45,7 45,9 46,1 46,3 0,2 Vähintään 45-vuotiaiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 54,7 55,3 56,2 56,6 57,3 0,7 Koulutustasoindeksi vuoden lopussa 5,1 5,1 5,2 5,2 5,3 0,1 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 28,6 29,4 30,4 31,1 31,9 0,8 Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon) suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 4,0 4,1 4,4 4,4 4,5 0,1 Työajan käyttö vuoden aikana Tehdyn vuosityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 81,2 78,7 78,8 78,1 78,2 0,1 Säännöllinen vuosityöaika / tehty vuosityöaika 1,2 1,3 1,3 1,3 1,3 0,0 Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 0,9 0,9 1,5 2,0 1,8-0,2 Vuosiloma-ajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 12, ,5 14,7 14,8 0,1 Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 4,0 4,0 3,9 3,7 3,7 0,0 Työvoimakustannukset vuoden aikana Tehdyn työajan palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista 63,2 61,9 61,9 62,0 61,8-0,2 Välillisten työvoimakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista 36,8 38,1 38,1 38,0 38,2 0,2 Välillisten palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista 16,8 18,5 18,5 18,6 18,2-0,4 Sosiaaliturvakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista 18,0 17,5 17,3 17,2 17,8 0,6 Muiden välillisten työvoimakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista 2,0 2,1 2,3 2,2 2,2 0,0 Henkilöstötarve Ulkoiset henkilöstörekrytoinnit vuoden aikana, lukumäärä Hakeneiden lkm/rekrytoitujen lkm ulkoisessa rekrytoinnissa vuoden aikana 89,2 75,2 55,7 58,7 64 5,3 Työhyvinvointi Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5: 1=erittäin tyytymätön; 5=erittäin tyytyväinen) 3,3 3,4 3,4 3,4 3,4 0,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi 9,7 9,7 9,3 9,0 8,9-0,1 Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 4,8 4,9 4,6 4,6 4,4-0,2 Tapaturmapoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3-0,1 Tapaturmapoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 14,9 14,9 13,8 13,2 12,5-0,7 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista 76,4 75,1 76,2 76,1 76,2 0,1 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 35,7 39,5 36,1 39,4 37,9-1,5 21

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2017 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 235 73676 4,0 40,0 77,0 240,0 12048,0 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -4,5-6,5-100,0-8,7-2,8 1,2 114,7-6,5

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Toukokuu 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila /VM-julkaisutiimi

Lisätiedot

VALTIOKONTTORIN JULKAISUJA TIEDOLLA JOHTAMINEN 1/2017. Valtion henkilöstökertomus. Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö

VALTIOKONTTORIN JULKAISUJA TIEDOLLA JOHTAMINEN 1/2017. Valtion henkilöstökertomus. Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö VALTIOKONTTORIN JULKAISUJA TIEDOLLA JOHTAMINEN 1/2017 Valtion henkilöstökertomus 2016 Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Kuvailulehti Julkaisija: Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Tekijät

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

VMBarosta. Lisätietoja:

VMBarosta. Lisätietoja: Sisältö Raportointipvm Raporttikokonaisuus sisältää v. 2017 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä (v.2016-2017) - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan,

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2014 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos 2006-2014 2013-2014 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47 3,45

Lisätiedot

VALTIOKONTTORIN JULK AISUJA TIEDOLLA JO HTAMINEN 2/2018. Valtion henkilöstö- kertomus Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö

VALTIOKONTTORIN JULK AISUJA TIEDOLLA JO HTAMINEN 2/2018. Valtion henkilöstö- kertomus Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö VALTIOKONTTORIN JULK AISUJA TIEDOLLA JO HTAMINEN 2/2018 Valtion henkilöstö- kertomus 2017 Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Kuvailulehti Julkaisija: Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Julkaisupäivämäärä:

Lisätiedot

VALTIOKONTTORIN JULK AISUJA TIEDOLLA JO HTAMINEN 1/2019. Valtion henkilöstö- kertomus Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö

VALTIOKONTTORIN JULK AISUJA TIEDOLLA JO HTAMINEN 1/2019. Valtion henkilöstö- kertomus Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö VALTIOKONTTORIN JULK AISUJA TIEDOLLA JO HTAMINEN 1/2019 Valtion henkilöstö- kertomus Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Kuvailulehti Julkaisija: Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Julkaisupäivämäärä:

Lisätiedot

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI

ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 7.10.2004 ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 2003 2 Sisällysluettelo: 1. Yleistä henkilöstötilinpäätöksestä valtiolla...3 2. Henkilöstötilinpäätöksestä ulkoasiainhallinnossa...3 3. Ulkoasianhallinnon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Tilastojulkaisu 2015 Yliopistot

Tilastojulkaisu 2015 Yliopistot Tilastojulkaisu 2015 Yliopistot Sisällys Yliopistot työllistäjinä... 3 Yliopistot... 5 Avainlukuja yliopistojen henkilöstöstä... 6 Henkilöstömäärä 6 Ikärakenne 7 Vakinaisuus ja määräaikaisuus 8 Kokoaikaisuus

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Tilastojulkaisu 2016 Yliopistot

Tilastojulkaisu 2016 Yliopistot Tilastojulkaisu 2016 Yliopistot SISÄLLYS YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ... 3 YLIOPISTOT... 5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ... 6 Henkilöstömäärä... 6 Vakinaisuus ja määräaikaisuus... 8 Kokoaikaisuus

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden Valtiovarainministeriö/Henkilöstöosasto 14.12.2004 Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi 1. Henkilöstökyselyjärjestelmän yleiskuvaus Henkilöstökyselyjärjestelmä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

Tilastojulkaisu 2018 Yliopistot

Tilastojulkaisu 2018 Yliopistot Tilastojulkaisu 2018 Yliopistot YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ... 2 YLIOPISTOT... 3 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ... 4 Henkilöstömäärä... 4 Vakinaisuus ja määräaikaisuus... 6 Kokoaikaisuus ja osa-aikaisuus...

Lisätiedot

Tilastojulkaisu 2017 Yliopistot

Tilastojulkaisu 2017 Yliopistot Tilastojulkaisu 2017 Yliopistot SISÄLLYS YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ... 3 YLIOPISTOT... 5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ... 6 Henkilöstömäärä... 6 Vakinaisuus ja määräaikaisuus... 8 Kokoaikaisuus

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2018 VMBaro

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2018 VMBaro Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2018 VMBaro Valtion henkilöstötutkimus Julkaisuajankohta 1 Sisältö VMBaro v. 2018 Koko valtion infoluvut Innovointikyky-, johtamis- ja työyhteisöindeksit: koko

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi Valtiovarainministeriö/Henkilöstöosasto 01.04.2010 Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi 1. Henkilöstökyselyjärjestelmän yleiskuvaus Henkilöstökyselyjärjestelmä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli. 2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne...

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Naiset ja miehet valtiolla 2014. Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015. Valtio työnantajana

Naiset ja miehet valtiolla 2014. Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015. Valtio työnantajana Naiset ja miehet valtiolla 2014 Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015 Valtio työnantajana Naiset ja miehet valtiolla 2014 Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015 Valtio työnantajana VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 8. 10. 2018 Tilastotiedot 2017 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2017

Henkilöstökertomus 2017 Henkilöstökertomus 2017 Henkilöstömäärä Naiset/Miehet Keski-ikä 719 666 665 666 47,2 2015 2016 2017 588 78 48,3 38,9 Henkilötyövuodet 2010-2017 Toimipaikat Henkilöstö paikkakunnittain Muut 76 35 Mikkeli

Lisätiedot

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Sitä saadaan, mitä mitataan! Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2017 VMBaro Valtion henkilöstötutkimus

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2017 VMBaro Valtion henkilöstötutkimus Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2017 VMBaro Valtion henkilöstötutkimus 06/2018 1 Sisältö 1. VMBaro 2. Koko valtion infoluvut 3. Innovointikyky-, johtamis- ja työyhteisöindeksit: koko valtio

Lisätiedot

ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI

ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 12.7.2006/ HAL 12 ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 2005 2 Sisällysluettelo: 1. Ulkoasiainhallinnon henkilöstötilinpäätös... 3 2. Ulkoasianhallinnon strategia ja arvot... 3 3. Henkilöstöpanokset...

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 31. 5. 2019 Tilastotiedot 2018 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot