Konserni- ja henkilöstöjaosto liite Kh liite Kv liite HENKILÖSTÖRAPORTTI KAUHAVAN KAUPUNKI 2015

Transkriptio

1 Konserni- ja henkilöstöjaosto liite Kh liite Kv liite HENKILÖSTÖRAPORTTI KAUHAVAN KAUPUNKI 2015

2 Kauhavan kaupunki 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ HENKILÖSTÖHALLINTOA KOSKEVAT LINJAUKSET SEKÄ OHJEET HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilökunnan määrä Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Henkilökunnan muutokset Eläköityminen TYÖAIKA JA TYÖPANOS POISSAOLOT OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN Koulutus Johtaminen TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Työterveyshuolto Tyky-toiminta Työtapaturmat Työhyvinvointitutkimukset Työsuojelu INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET YHTEENVETO... 17

3 Kauhavan kaupunki 3 1. Yleistä Kuntatyönantajat ovat yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa laatineet suosituksen kunta-alan henkilöstöraportista vuonna Suositus rakentuu viitekehykseen joka painottuu kehittämisen ja vaikuttavuuden arviointiin unohtamatta määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Aikaisemmin ei ole ollut yhtenäistä tapaa laskea erilaisia henkilöstöä koskevia tunnuslukuja (esim sairauspoissaolojen määrän laskennassa on ollut 5-6 erilaista laskentatapaa). Suosituksessa on nyt määritetty tunnuslukujen laskenta. Kauhavan kaupungin henkilöstöraportti on muotoiltu uudelleen; alkuosa keskittyy sanalliseen selvitykseen sekä vuoden 2015 tietoihin ja tilasto-osassa on nähtävissä enemmän taulukoita, joista ilmenee kehityssuuntia. Henkilöstöhallinnon raportointiohjelma ei vielä vuoden 2015 osaltakaan mahdollista kaikkien suosituksenmukaisten tunnuslukujen laskemista ja esittämistä. Toisaalta kehityssuuntien seuraamiseksi on syytä jatkaa joidenkin tunnuslukujen laskemista, vaikka ne eivät sellaisenaan suositukseen sisältyisikään. Em syystä tässä raportin tilasto-osassa on sekaisin sekä vanhoja että uusia tunnuslukuja. Edelleen suosituksessa korostuvat eräät sellaiset asiat, joiden tulokset perustuvat henkilöstökyselyihin. Kyselyitä ei ole järkevää suorittaa joka vuosi, joten tiedot vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Henkilöstöasioista kaupungissa vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen päätösvaltaa on hallintosäännöllä delegoitu Konserni- ja henkilöstöjaostolle, henkilöstöjohtajalle sekä esimiehille. Koko raportissa on se ongelma, että useimpia lukuja ei voi verrata edellisiin vuosiin koska varhaiskasvatus siirtyi kaupungille vuoden 2014 elokuun alusta, eli vuoden 2014 luvuissa on vain osan vuotta mukana varhaiskasvatuksen henkilökunta ja vastaavasti 2015 koko vuoden. Ensimmäisen kerran lukuja voidaan suoraan verrata vuosien 2015 ja 2016 osalta. Muutoksia on kuitenkin yritetty sanallisessa osassa analysoida tämän huomioiden. 2. Henkilöstöhallintoa koskevat linjaukset sekä ohjeet Järjestyksessä toinen Kauhavan kaupungin henkilöstöstrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa Henkilöstöhallintoa ohjaa paitsi lainsäädäntö, kunnallisen alan työ- ja virkaehtosopimukset myös monet kaupungin hyväksymät ohjeet ja linjaukset: palkkausjärjestelmät työajat koulutusperiaatteet työpaikkaruokailu virkavapaudet / työlomat

4 Kauhavan kaupunki 4 sivutoimet matkustusohjeet ohje sijaisten ottamisesta työsuojeluohjeistus perehdyttämisohjeet innovaatiotoiminnan sääntö muistamissääntö varallaolosopimukset Kaupunki on yhdessä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen sekä Evijärven kunnan kanssa tehnyt yhdenvertaisuussuunnitelman, joka on hyväksytty vuonna Yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää tasa-arvoon liittyvät asiat. 3. Henkilöstövoimavarat 3.1. Henkilökunnan määrä Henkilökuntaa oli vuoden 2015 lopussa kaiken kaikkiaan 796 (vuonna ). Määrää ei voi verrata edelliseen vuoteen, koska vuoden 2014 elokuusta myös varhaiskasvatus tuli kaupungin toiminnaksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 192 (181). Vakinaisen henkilökunnan määrä väheni 4 henkeä eli 0,7 %. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 592 (596) josta varhaiskasvatuksen osuus oli 137. Kaupungilla ennestään ollut vakinaisen henkilökunnan määrä on siis edelleen jatkanut alentumista. Vakinaisen henkilökunnan määrä ilman varhaiskasvatusta on vähentynyt 68 henkilöllä kuntaliitoksen jälkeen. Tosiasiassa vähennys on ollut huomattavasti enemmän kun toisaalta on palkattu uusiin tehtäviin henkilökuntaa (esim koulutoimessa sekä opettajien että koulunkäynninohjaajien määrä on lisääntynyt). Henkilökunta on erityisesti vähentynyt teknisellä osastolla, jossa on eläköitymisten yhteydessä siirrytty käyttämään ostopalveluita (vähennys kuntaliitoksesta lähtien 60 työntekijää eli 35 %). Määräaikaisten määrä laski edellisestä vuodesta ollen vuoden lopussa 204 henkeä (vuoden 2014 lopussa 223). Eniten määräaikaisia on sivistysosastolla; vuoden lopussa kaikkiaan 158 (169) eli noin 29 % henkilöstöstä. Määräaikaisten määrää pyritään edelleen vähentämään. Hallintokunnittain tarkasteltaessa henkilökunnasta eniten on sivistysosastolla 543 henkeä eli 68 %, ja vähiten hallinto-osastolla 21 eli 2,6 %. Nimikkeittäin eniten oli luokanopettajia (52), perhepäivähoitajia (50), ja lehtoreita (45).

5 Kauhavan kaupunki 5 Vuoden aikana maksettiin palkkaa yhteensä 1379 (ed vuosi 1347) henkilölle ja 255 (258) luottamushenkilölle. VAKINAINEN HENKILÖKUNTA OSASTOITTAIN 2015 Tekninen osasto Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Työllistettyjä kaupungilla ei ole ollut juurikaan muita kuin velvoitetyöllistettävät. Varhaiskasvatus voisi käyttää palkkatukihenkilökuntaa jonkin verran, mutta pakkatukiehtojen muutos ei siihen kannusta (työn tarjoaminen ensin esim osa-aikaisille). Koko kuntaliitoksen jälkeisen ajan kaupungin henkilökuntaan on kuulunut sellaisia henkilöitä, jotka ovat työskennelleet konserniyhtiöillä. Vuoden lopussa näitä henkilöitä on jäljellä yksi. Henkilökunnasta 64 % kuuluu KVTES -sopimuksen piiriin (ml perhepäivähoitajat ja maatalouslomittajat). Muut noudatettavat työehtosopimukset ovat Teknisen, Opetushenkilöstön sekä Tuntipalkkaisten sopimus Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli vuonna ,3 vuotta samoin kuin aina vuodesta 2010 saakka. Hallinto-osaston keski-ikä on alentunut vuonna Koska osasto on pieni, muutaman henkilön eläköityminen vaikuttaa keskiikään merkittävästi. Keski-ikä on yli kuntien keskiarvon (45,7 v). Suurin ikäryhmä henkilöstössä ovat vuotiaat, joita on 32 (37) % henkilökunnasta. Alle 30 vuotiaiden määrä on vuonna 2015 lisääntynyt huomattavasti, heitä on työntekijöistä 8,9 %. Yli 60 -vuotiaita oli töissä 122 (98) henkeä ja heistä oli yli 65 -vuotiaita 11 (5) henkilöä. Yli 50 vuotiaita oli henkilökunnasta 54,2 % (valtakunnassa 40,0 %). Yli 58 vuotiaita on työssä 140 (147).

6 Kauhavan kaupunki 6 Vakinaisen henkilökunnan ikä- ja sukupuolirakenne alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli miehet naiset Vakinaisesta henkilökunnasta miehiä on 123 (ed vuonna126 ) eli 20,8 % ja naisia 469 (470) eli 79,2 %. Kaupungille siirtynyt varhaiskasvatuksen henkilöstö on pääsääntöisesti naisia. Henkilöstöraporteissa esitetään yleisesti vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla. Kuntaliitostilanteessa henkilöstö kirjautui uuden organisaation palvelukseen lukien, joten tämä tieto ei kuvaa todellista tilannetta, eikä sitä näinollen esitetä. Henkilökunnassa on kuitenkin runsaasti sellaisia joilla on oman kunnan palvelua vuotta Henkilökunnan muutokset Muutoksia vakinaisessa henkilökunnassa on lähinnä eläköitymisen kautta; muutoin vaihtuvuus on varsin pieni. Henkilökunnan muutosta seurataan henkilöinä, ei työpanoksena (osa-aikaisuuksia ei ole huomioitu). Vuoden aikana erosi palveluksesta 6 (16) henkilöä (eläköityneet eivät mukana tässä luvussa). Tulleita henkilöitä oli 25. Kaupunki on saanut hyvin pätevää henkilökuntaa avoinna oleviin virkoihin ja toimiin. Joihinkin yksittäisiin tehtäviin on ollut vaikeuksia saada työntekijää, esim koulupsykologin tehtävään. Toimistoalan tehtäviin on ollut paljon hakijoita, mutta vaikea saada henkilöä, jolla olisi kokemusta kunta-alalta Eläköityminen Henkilöstöstrategian mukaisesti esimiehet ovat käyneet kehityskeskusteluissa kaikkien yli 58 -vuotiaiden kanssa keskustelut eläköitymissuunnitelmista ja mahdollisista toiveista töiden järjestämisestä ennen eläköitymistä. Tavoitteena on että mahdollisimman moni on töissä eläkeikään saakka. Vanhuuseläkkeelle on jäänyt vuoden 2015 aikana 29 henkilöä mikä on suurin määrä sitten kuntaliitosvuoden. Eläkkeelle jäi vakinaisesta henkilökunnasta 4,9

7 Kauhavan kaupunki 7 (3,9) %, joka on huomattavasti enemmän kuin kunta-alan keskimääräinen (2,6 %) eläköityminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 13 (8) henkilöä, joista vain kaksi siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja 7 osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja 4 kuntoutustuelle. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pienempi kuin kunta-alalla yleensä. Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt vuosi vuodelta ja samalla osa-aikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lisääntynyt. Hyviin lukemiin on päästy todennäköisesti hyvällä työterveyshuollolla ja aktiivisella aikaisella puuttumisella. Henkilökuntamäärään verrattuna eniten eläköityi tekniseltä osastolta: 14,7 % henkilöstöstä (16 henkilöä). Eläköityvien työpanosta korvattiin sekä sisäisin järjestelyin että siirtymällä ostopalveluihin. Osaksi työpanosta korvattiin myös määräaikaiselle henkilökunnalla. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 62,2 (62,7) vuotta. Koko maassa keskimääräinen eläköitymisikä oli 61,2 eli Kauhavalla eläköitymisikä oli korkeampi. Kuntaalalla keskimääräistä eläköitymisikää laskee joidenkin työntekijäryhmien muita alemmat eläköitymisiät. Toisaalta henkilökohtainen eläkeikä, joka on ikävuosien 63 ja 65 väliltä, nostaa eläkeikää, koska ns täyden eläkkeen saa vain työskentelemällä henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Eripituisia kuntoutustukipäätöksiä oli vuoden lopussa voimassa 4 kpl. Työkyvyttömyyseläkkeelle (tai kuntoutustuelle) siirtyi vuonna ,0 % vakinaisesta henkilökunnasta (vuonna ,5, vuonna ,0 %, vuonna ,2 %, ,0, ,8 % ja ,6 %). Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus on huomattavan alhainen. Osaeläkkeiden määrä näyttäisi kääntyneen laskuun. Osaeläke on joko työkyvyttömyyseläke tai muu osaeläke. Asiakaspalvelun ja töiden järjestämisen kannalta osaeläkkeet ovat jonkin verran haasteellisia eikä henkilökunnan toiveita työssäolojaksoista voida aina toteuttaa. 4. Työaika ja työpanos Vakinaisesta henkilökunnasta 88 % tekee täyttä työaikaa. Osa-aikaisuuksia on eniten koulutoimessa koulunkäynninohjaajilla. Työsopimuslain mukaisesti kaupunki tarjoaa osa-aikaiselle henkilökunnalle täyttä työaikaa, mikäli se työjärjestelyjen vuoksi on mahdollista. Henkilötyövuosia (osa-aikaisuuden huomioituna) tehtiin 784. Mikäli henkilötyövuosista vähennetään vielä palkalliset ja palkattomat vapaat (HTV1), tehtiin 610 henkilötyövuotta. Edelleen mikäli vähennetään palkattomat poissaolot (HTV2), henkilötyövuosia kertyi 731. Ylitöiden määrä on pyritty minimoimaan koko organisaatiossa ja pääsääntöisesti ylityöt korvataan antamalla vapaata.

8 Kauhavan kaupunki 8 Henkilötyövuosia kuvaavissa taulukoissa on opettajat ja muu henkilökunta eriytetty, koska opettajien työaika määräytyy eri tavalla. Teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta (= kalenteripäivät lauantait, sunnuntait ja arkipyhät) on tehty vuosityöaika muilla kuin opettajilla noin 80 %. Teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta kuluu vuosilomiin 9,2 %, terveysperusteisin poissaoloihin 4,5 %. Palkattomien vapaiden osuus oli 3,8 %. Opettajien osalta ei voida laskea vastaavia lukemia kuin muilla, johtuen vuosilomien kirjaamisesta. 5. Poissaolot Usean alenevan vuoden jälkeen ovat sairauspoissaolot samoin kuin eräät muut poissaolot lisääntyneet osin huomattavastikin. Poissaolojen määrät eivät absoluuttisina lukuina ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin, mutta henkilökuntamäärään suhteutetut luvut ovat. Poissaolokalenteripäiviä oli vuonna 2015 yhteensä kpl (27.865) eli 43,5 (34,3) kalpv /henkilö. Päiviin sisältyy sairauden, tapaturmien, kuntoutuksen, perhevapaiden, lapsen sairauden, vuorotteluvapaana, lomautusten ja muiden vapaiden poissa-olot eli osa päivistä on palkallisia ja osa palkattomia. Em poissaoloryhmistä vain kuntoutuksen ja vuorotteluvapaan määrä ovat alentuneet. Osa-aikaiset sairauslomat ovat lisääntyneet; päivien määrä oli 544 kalpv. Kuntoutuspäivät sekä vuorotteluvapaat ovat vähentyneet aiemmasta. Sekä sairaus-, tapaturma-, perhevapaat ja palkattomat vapaat ovat lisääntyneet aiemmasta. Työtapaturmien määrän muutos johtuu lähinnä satunnaisvaihtelusta; pari pitkän sairausloman aiheuttavaa tapaturmaa merkitsee muutoin vähäisissä tapaturmapoissaoloissa suurta muutosta.

9 Kauhavan kaupunki 9 Palkattomat vapaat ovat lähinnä virkavapaita tai työlomia eri syistä; hoitovapaat (2421 kalpv), vapaat toisen tehtävän hoitamiseksi (yht 7476 kalpv), vanhempainvapaat (3614 kalpv), koeajat jne. Palkattomat vapaat yksityisasioiden vuoksi ovat myös lisääntyneet aiemmista vuosista. Tapaturmista johtuvat poissaolot ovat monen alenevan vuoden jälkeen nousseet huomattavasti: 1029 kalenteripäivää (vuonna kalpv vuonna kalpv).

10 Kauhavan kaupunki 10 Useita vuosia jatkuneen sairauspoissaolopäivien määrän väheneminen päättyi vuonna 2015 ja nousu oli kohtuullisen suuri; sairauspoissaolopäivien määrä oli yhteensä kalpv (edellisenä vuotena 8489). Kun sairauspoissaoloja tarkastellaan työntekijää kohti laskettuna,suurimmat poissaolomäärät ovat teknisellä toimella (puhtauspalvelut ja ruokahuolto). Sairauspoissaoloja oli 15,9 kalenteripäivää / henkilö (edellisenä vuonna 10,7 päivää). Mikäli sairauspoissaolot lasketaan vakinaisesta henkilökunnasta, sairauspäiviä on 21,4 (vuonna ,1, ,3 ja ,1, ,4, ,8, ,2). Koska kaupungin palveluksessa on kuitenkin pitkäaikaisia määräaikaisia työntekijöitä suhteellisen paljon, on aiheellista laskea poissaolot koko henkilökuntamäärästä. Sairauspoissaoloista alle 4 pv lomia oli 1731 kalpv eli 13 (ed vuonna 17 ) %. Näyttää että 2015 on sairauspäiviä kertynyt erityisesti pitkistä sairauslomista. Luvut eivät ole täysin yksiselitteisiä, koska peräkkäin voi olla sama sairautta koskien useita sairauslomia, joita ei palkkahallinnon järjestelmä yhdistä yhdeksi jaksoksi. Sairauspoissaolot osastoittain kalpv/henkilö 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Sairauspoissaoloja seurattaessa tulee huomioida myös seuraavaa: henkilökunnasta (koko henkilökunta) 304 henkilöllä eli 38 %:lla ei ollut yhtään sairauspoissaolopäivää 1-5 sairauspoissaolopäivää oli 246 henkilöllä yli 300 sairauspoissaolopäivää oli 3 kolmella henkilöllä (ed vuonna ei kenelläkään), yli 200 päivää seitsemällä (6) ja yli 100 päivää 16 (11) henkilöllä eli yli 100 sairauspoissaolopäivää oli kaiken kaikkiaan 26 (17) henkilöllä. Pitkien sairauslomien osalta tulee muistaa, että täysi palkka maksetaan ensimmäiseltä 60 kalenteripäivältä ja 2/3 palkasta seuraavat 120 kalenteripäivää.

11 Kauhavan kaupunki 11 Sairauslomien sekä ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisemiseksi on muokattu nykyistä työtä paremmin sopivaksi, toteutettu työkokeiluja sekä aloitettu kouluttautumisia uusiin tehtäviin. Kuntoutuspäivien määrä on jälleen, mikä johtuu osaltaan siitä, että Kela on muuttanut kuntoutustapojaan aiemmasta ja uusien järjestelmien hyödyntäminen ei lähtenyt heti alusta saakka kunnolla liikkeelle. Lomautuksia toteutettiin vuonna 2015 edellisten vuosien tapaan vain koulutoimessa kesäseisokin ajalla. Koulujen ruokahuolto- ja puhtauspalveluiden henkilöstö on pystytty sijoittamaan vuosilomasijaisuuksiin sikäli kuin he eivät ole ottaneet palkatonta vapaata. 6. Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Henkilöstöhallinnon järjestelmään ei ole syötetty henkilökunnan tutkintotietoja, eikä sieltä näinollen saada koulutustasotilastoja. Vakinainen henkilökunta on muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta muodollisesti pätevää. Epäpätevää henkilökuntaa on jonkin verran mm opetustoimessa määrä-aikaisena. Koulutussuunnitelma on suuntaa-antavana hyväksytty ja sen toteutumisesta huolehtivat pääosin hallintokunnat Koulutus Koulutuspäivien määrä vaihtelee vuodesta toiseen, mutta suuntaus on vuonna 2015 ollut reippaasti nouseva. Osan noususta selittää luonnollisesti varhaiskasvatuksen koulutuspäivät. Vuonna 2015 koulutuspäiviä kirjattiin järjestelmään 833 (ed vuonna 705), mutta lukuun ei sisälly kaikki sisäinen koulutus eikä opettajien Veso-koulutus. Yhä lisääntyvät videoneuvottelulaitteiden tai netin välityksellä tapahtuva koulutus ei myöskään kirjaudu lukuihin koska em koulutuksista ei ole tarpeen tehdä päätöksiä. Kirjattuja koulutuspäiviä oli siis 1,2 / vakinainen henkilö (vuonna 2014 samoin). Koulutuspalveluita ostettiin yhteensä :lla, joka on noin 148 / vakinainen työntekijä. Pääosin koulutus on esim uusien ohjelmien tai vanhojen päivityksistä johtuvaa sekä ammattialan täydennyskoulutusta. Yhä enemmän koulutuksiin osallistutaan netin välityksellä, jolloin työaikaa säästyy eikä tule matka- ja majoituskustannuksia. Henkilökunnalla on omaehtoista kouluttautumishalukkuutta siten, että tutkintoja korotetaan tai hankitaan lisää pätevyyttä, joskin ammattipätevyyksiä on suoritettu niin paljon, että tarve näyttää hiipuvan. Työnantaja kannustaa tutkintotavoitteiseen koulutukseen myöntämällä 3 ylimääräistä lomapäivää ammattitutkinnon suorittamisesta. Muutoinkin omaehtoista kouluttautumista tuetaan

12 Kauhavan kaupunki 12 myöntämällä palkallisia vapaapäiviä. Vuonna 2015 näitä opintoihin käytettäviä tai niistä palkitsevia vapaapäiviä myönnettiin yhteensä 35 kalenteripäivää. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia päiviä oli 623. Koulutukseen osallistui yhteensä 292 (ed vuosi 243) henkilöä, joille siis tuli keskimäärin 2,9 päivää/osallistuja. Koulutus jakaantuu epätasaisesti; joissakin tehtävissä, mm maataloushallinnossa, pakollisia koulutuspäiviä on paljon. Koska koulutuskorvausta saadaan vain kolmelta päivältä yhtä työntekijää kohti, ei kaikilta päiviltä saada korvausta Johtaminen Vuonna 2015 ei suoritettu koko kaupunkia koskevia kyselyjä, joissa olisi mitattu johtamisen laatua. Sen sijaan useat esimiehet ovat tehneet omalle henkilökunnalleen johtamiskyselyjä. Näiden kyselyjen tulokset jäävät esimiehen (ja mahd hänen esimiehensä) tietoon. Esimiesrakenne koostuu virassa toimivista virkavastuullisista esimiehistä sekä työjohdollisista esimiehistä (työsuhteiset). Virassa toimivia esimiehiä on kaikkiaan 36, joista 18 koulun johtajia. Työsuhteisia esimiehiä on 14, joista suurin osa on päiväkotien johtajia. Esimiehistä lähes kaikilla on suoritettuna myös johtamiskoulutuksia, joko johtamisen erikoisammattitutkinto tai laajahkoja esimieskoulutuksia. Koulujen ja päiväkotien johtajista kaikilla ei ole johtamis-/esimieskoulutusta. Työnantaja edellyttää, että esimiehet pitävät säännöllisiä työyksikkökohtaisia palavereja. Palavereiden tiheys vaihtelee toiminnan luonteen mukaisesti, mutta käytännössä koko henkilökunta on niiden piirissä. Edelleen esimiesten tulee käydä kehityskeskustelut vuosittain. 7. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Henkilöstön työkykyä pyritään ylläpitämään ja kehittämään yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Tavoitteena on, että työntekijät tunnistavat oman työkykynsä esteitä ja pyrkivät niitä aktiivisesti poistamaan. Työantaja pyrkii tukemaan erilaisilla toimenpiteillä omaehtoista toimintaa. Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään aktiivisen aikaisen tuen mallin avulla. Mallin mukaan tietty määrä poissaoloja tai muut havaitut ongelman työkyvyssä tai työn tekemisessä luovat esimiehelle velvollisuuden ottaa asia keskusteluun työntekijän kanssa. Tavoitteena on tarttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaihteessa.

13 Kauhavan kaupunki Työterveyshuolto 7.2 Tyky-toiminta Työterveyspalvelut ostetaan Ky Kaksineuvoiselta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty vuosille Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tiivistä ja tuloksellista; tarvittaessa käydään ns kolmikantaneuvotteluja ja näiden seurauksena erilaisia töiden uudelleenjärjestelyjä ja työkokeiluita on vuosittain vaihteleva määrä. Kaupunki saa menoihin korvausta Kela:lta. Korvaus vaihtelee korvausluokittain, mutta se on noin 50 % kokonaiskustannuksista. Liitteessä olevassa, työterveydenhuollon käyntejä kuvaavassa taulukossa, sairaanhoidon lääkärissäkäynteihin sisältyy esim. käynnit päivystyksessä jne, siis muilla kuin varsinaisilla työterveyslääkäreillä. Käyntimäärät työterveyshuollon tarkastuksissa jne. riippuvat mm työterveyshuollon henkilökuntatilanteesta. Työterveyslääkäreistä on jatkuvasti pulaa, joten muut kuin nimenomaan työkykyä koskevat lääkärissäkäynnit ohjataan perusterveydenhuoltoon. Lakisääteiset lausunnot jne. hoidetaan työterveyslääkäreiden toimesta. Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet edellisistä vuosista huomattavasti vaikka otetaan huomioon työntekijämäärän kasvukin. Edelleen kustannukset kuitenkin sopivat Kelan korvausten enimmäismääriin. Toisaalta työterveyshuollon kustannukset ja sairauspoissaolot korreloivat keskenään. Tyky-toiminnan perustaksi on vakiintunut Kunto+-setelit, joilla voi maksaa sekä liikunta- että kulttuuritilaisuuksissa. Etuuden arvo on 100 /vuosi/henkilö. Vuonna 2015 alusta siirryttiin kokonaan sähköisiin seteleihin työmäärän vähentämiseksi. Sähköiset setelit ovat käytössä osoittautuneet toimiviksi. V etuutta käytti 339 työntekijää. Tyky-seteleihin käytettiin rahaa yhteensä noin Työyksiköille suunnattiin tyky-rahaa noin 30 /työntekijä. Yksiköt saivat itse päättää rahan käyttämisestä sillä rajoituksella, että ruokailuihin sitä ei voinut käyttää. Lisäksi liikuntakampanjan palkintoina oli tyky-rahaa. Yhteensä yksiköiden omaan tyky-toimintaan käytettiin noin Toiset yksiköt käyttivät määrärahat täysin mutta joillakin käyttö oli kovin vähäistä. Vastuu tyky-toiminnan järjestämisestä yksiköissä on sen henkilökunnalla. Henkilökunnalle on ostettu liikuntaryhmät jokaiseen entiseen kuntakeskukseen. Ryhmät ovat yhteisiä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen henkilökunnan kanssa. Ryhmissä oli noin 170 kävijää. Liikuntaryhmät ovat erittäin suosittuja henkilökunnan keskuudessa. Marraskuussa 2014 aloitettu liikuntakampanja jatkui saakka. Kampanjassa tehtiin liikuntakalenteriin merkintää joka tunteina oli tuntia liikuntaa

14 Kauhavan kaupunki Työtapaturmat Henkilökunnalla oli myös mahdollisuus omalla kustannuksellaan osallistua In- Body-mittauksiin. Marraskuussa järjestettiin hyvä vastaanoton saanut henkilöstöjuhla Härmän Kuntokeskuksessa. Työtapaturmia sattui 2015 yhteensä 35 (28) kpl. Tapaturmien määrä oli hiukan edellisvuotta suurempi, mutta se menee satunnaisvaihtelun piiriin. Työtapaturmista 5 tapahtui työmatkalla ja muut työpaikalla. Vireillä oli kaksi ammattitautiepäilyä. Useimmat tapaturmat aiheutuvat maatalouslomittajille toimittaessa eläinten kanssa. Muista tapaturmista suurimman ryhmän muodostavat liukastumiset ja kaatumiset joko sisä- tai ulkotiloissa. 7.4 Työhyvinvointitutkimukset 7.5 Työsuojelu Marras- joulukuussa 2014 työterveyshuolto toteutti henkilökunnalle työkykyindeksikyselyn. Kyselyn tulokset valmistuivat vasta vuoden 2015 puolella. Vastaava kysely on tehty vuonna Kyselyn tulosten perusteella työterveyshuolto suuntaa toimenpiteitä niille työntekijöille, joilla on suurin työkyvyttömyysriski. Tuloksissa ei ollut mitään hälyttävää tai sellaista mikä ei olisi ollut henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon tiedossa. Ehkä jossakin määrin yllättävää olivat suuret erot samanlaisten työyksiköiden kesken (esim koulut), mikä viittaa suuriin eroihin myös esimiestyössä. Ongelmaa vastausten tulkinnassa oli sikäli, että useita yksiköitä jouduttiin yhdistämään, jotta vastaajien henkilöllisyys saatiin suojattua. Sen lisäksi, että työterveyshuolto on suunnannut toimenpiteitä tulosten perusteella, yksikkökohtaisia tuloksia on käsitelty esimiesten kanssa. Työsuojeluorganisaatio uudistui vuoden 2015 alussa. Tällöin määritettiin uudelleen mm työsuojeluvaltuutettujen vapautukset jne. Työsuojelupäällikön tehtävät hoidettiin ostopalveluna. Työsuojelutoimikunnan kokoustoiminta on säännöllistynyt ja se kokoontui yhteensä 9 kertaa. Sisäilmatyöryhmä on ilmenneistä sisäilmaongelmista johtuen kokoontunut vuoden aikana lukuisia kertoja. Sisäilmaongelmien käsittelystä on ohjeistus, jota sisäilmaongelmaa epäiltäessä tulee noudattaa. Suurimpana ongelmana oli Kauhavan koulukeskuksen sisäilmaongelmat, jotka johtivat koulujen siirtymiseen väliaikaisiin tiloihin.

15 Kauhavan kaupunki 15 Sisäilmaongelmat ovat työllistäneet kaupungin koko organisaatiota hyvin laajasti kuluneen vuoden aikana. 8. Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen Henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä aloitteita ja ehdotuksia toiminnan kehittämisestä sekä omalle esimiehelle että Intran kautta koskien koko kaupunkiorganisaatiota. Vuonna 2012 hyväksyttiin innovaatiosääntö, jossa määriteltiin m innovaatioista maksettavat palkkiot. Aloitteita ja innovaatioita ei vuonna 2015 tehty. Henkilökuntaa kannustetaan uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Yt-ryhmä kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Yt-ryhmällä on omaa päätösvaltaa henkilöstörahaston käytöstä päätettäessä. Henkilökuntaa kannustetaan tekemään yhteistyötä naapurikuntien saman alan henkilöstön kanssa. Osalle henkilökunnasta verkostoituminen on tuttua ja jokapäiväistä ja osalle taas hyvinkin vierasta. 9. Palkkaus ja henkilöstökustannukset Kaupunki maksoi vuonna 2015 palkkoja yhteensä 22,711 (20.910) M. Jaksotetut palkat olivat yhteensä 2,6 (2,3) M. Henkilöstökorvauksia saatiin kaikkiaan noin 0,5 (0,3) M Maksetut palkat osastoittain Palkat yht 2015 Palkat yht 2014 Palkat yht 2013 Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Henkilökunnan palkkaus perustuu Kunnallisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

16 Kauhavan kaupunki 16 KVTES:iin sisältyi voimaan tulleet muutokset, joiden kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,4 %. On huomattava, että palkkakulut nousevat myös myönnettyjen työkokemuslisien johdosta. Erityisesti näin on opettajilla, joilla työkokemuslisiä myönnetään pääsääntöisesti 5 kpl 20 vuoden aikana. Lisien yhteenlasketut prosenttimäärät ovat enimmillään 27 %. Vertailun vuoksi KVTES:n täydet työkokemuslisät tulevat 10 vuoden työkokemuksella ja niiden enimmäismäärä on 8 %. Käytännössä opettajille tulevan yhden työkokemuslisän suuruus on noin /vuosi. Tämä palkkausrakenteen ero näkyy myös seuraavasta kuviosta. Edelleen opetushenkilöstön palkkakulut nousevat mikäli epäpätevän määräaikaisen tilalle palkataan pätevä työkokemuslisiä jo omaava henkilö; luokanopettajalla tämä voi merkitä noin /vuosi ja lehtoreilla noin /vuosi. Tavoitteena on, että kaikissa tehtävissä on pätevä henkilö. 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 Palkkarakenne sopimusaloittain 0,0 KVTES Opetusala Tekniset Tehtäväkohtainen palkka Henkilökohtainen lisä Ylitunnit (opettajat) Palveluaikaan sidotut lisät Muut säännöllisen työajan lisät Sijaisten palkkauskulut ovat yhteensä hiukan yli 1,2 milj. Sijaisten käyttöä lyhyissä sijaisuuksissa on pyritty rajoittamaan, mutta se ei ole kovin hyvin onnistunut sivistystoimessa. Sijaiskuluja on nostanut erityisesti äitiys- ja isyyslomien lisääntyminen. Edelleen henkilökuntaa on ollut paljon palkattomalla vapaalla, jolloin on tarvittu sijainen. Sijainen palkataan vain, ellei toimintaa pystytä muutoin hoitamaan. Usein sijainen tekee lyhempää työaikaa tai palkataan vain osaksi aikaa. Sijaiskulujen osalta tulee muistaa, että usein vakinaisen henkilön palkkaus on korkeampi kuin sijaisella, joten säästöä syntyy tätäkin kautta. Palkkaperusteiset eläkemaksut ovat 13,2 prosenttia maksetusta palkkasummasta vaihdellen työn mukaan. Nämä maksut olivat yhteensä (2.572) M. Eläkemenoperusteiset maksut lasketaan nyt maksussa olevista ns. vanhoista eläkkeistä ja niitä maksettiin (2.657) M, joka on noin vähem-

17 Kauhavan kaupunki 17 män kuin edellisvuonna. Varhemaksua maksetaan, jos joku siirtyy esim. sairauden vuoksi eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Varhemaksu tulisi saada mahdollisimman pieneksi, mutta se voi vaihdella vuodesta toiseen melkoisesti. Varhemaksu oli yhteensä ( ), eli huomattava vähennys edellisvuoteen verrattuna. Varhemaksut olivat (0,7) 1,6 % palkkakustannuksista. Välilliset palkkauskustannukset (palkallisten vapaiden kustannukset) ovat nousussa, ollen yhteensä 2942 (2.232). On huomattava, että osa sairauslomista tehdään 2/3 palkalla tai palkatta ja toisaalta sairausajan ja tapaturmasta aiheutuvien poissaolojen palkoista osa saadaan Kelalta takaisin henkilöstökorvauksina. Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain: esim. tehtäväkohtainen palkka muodostaa KVTES:N alueella palkasta 93 %, OVTES:n alueella 74 % ja Teknisten sopimuksen alalla 88 %. Kokonaisansio oli KVTES:n alueella 2302,22 (2.304,19) /kk, OVTES:n alueella 3583,88 (3.625,79) /kk ja Teknisten sopimuksen alueella 2845,55 (2.815,45) /kk. Eli kokonaisansiot nousivat vain teknisten sopimusalalla. Henkilökunnan nuorentuessa kokonaisansiot laskevat johtuen palveluaikaan sidotuista lisistä. Käytännössä siis henkilökunnan keski-iänaleneminen tarkoittaa keskipalkkojen ja näinollen palkkauskulujen alenemista. KVTES:n alueella miesten keskiansio on korkeampi kuin naisilla, mutta muilla sopimusaloilla on toisinpäin. 10. Yhteenveto Tilastojen valossa näyttää siltä, että henkilöstöasiat ovat varsin keskimääräisellä tasolla. Huolestuttavaa on sairauspoissaolojen lisääntyminen. Eli jatkossa tulee erityisesti panostaa mm sairauslomien pitkittymisen ehkäisyyn, työhönpaluun tukemiseen ja esimiestyöhön. Olennaista sekä nykyisen henkilökunnan jaksamiselle että henkilöstön saatavuudelle tulevaisuudessa on työnantajakuva. Kuvaa ei voi tehdä eikä sitä voi vastuuttaa jollekulle, vaan se muodostuu yksilöiden kokemuksista. Jokainen viesti, joka organisaatiosta lähtee on merkittävä; alkaen valtuuston päätöksistä ja yksittäisten valtuutettujen kannanotoista aina kesäharjoittelijan saamaan kokemukseen saakka. Työnantajakuva samoin kuin kaupungin imagokin muodostuu lukuisista asioista ja jokaisen yksilön omista kokemuksista.

18 Kauhavan kaupunki Henkilöstöraportin tilasto-osa Sisällysluettelo 1. Henkilökunnan määrä 2 Taulukko 1: Koko henkilökunta (vakinaiset ja määräaikaiset) tilanteessa 2 Taulukko 2. Henkilöstö Taulukko 3. Vakinainen henkilökunta osastoittain 2 Taulukko 4. Määräaikainen henkilöstö osastoittain 3 Taulukko 5: Henkilöstön määrä sopimusaloittain 3 Taulukko 6: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä osastoittain Taulukko 7: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma Taulukko 8: Yli 58 -vuotiaat vakinaiset työntekijät 4 Taulukko 9: Lähteneet vakinaiset osastoittain 4 Taulukko 11: Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 4 Taulukko 12: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 5 2. Työaika ja työpanos 5 Taulukko 13: Vakinainen henkilökunta työajan mukaan 5 Taulukko 14: Henkilötyövuodet eri laskentatavoilla 5 Taulukko 15 Työajan jakautuminen / muut kuin opettajat 6 Taulukko 16 työajan jakautuminen / opettajat 7 Taulukko 17: Poissaolot vuosina syyn mukaan kalenteripäivinä 7 Taulukko 18 Terveysperusteiset poissaolot 8 Taulukko 19: Sairauspoissaolot osastoittain kalenteripäivinä 8 Taulukko 20: Sairauspoissaolot osastoittain kalenteripäivää / henkilö 8 Taulukko 21: Työtapaturmista aiheutuvat poissaolot osastoittain kalenteripäivinä ja päivää /henkilö 9 Taulukko 22: Palkattomalla vapaalla olleet henkilöitä 9 3. Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen 9 Taulukko 23: Koulutuspäivät osastoittain Taulukko 24: Tietoja koulutukseen osallistumisesta Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 10 Taulukko 25: Työterveyshuollon kustannukset 10 Taulukko 26: Työterveyshuollon toimintatilasto 11 Taulukko 27: Työtapaturmat osastoittain Palkkaus ja henkilöstökustannukset 12 Taulukko 28: Työvoimakustannukset Taulukko 29: Kaupungin maksamat palkat lajeittain Taulukko 30: Palkat osastoittain 1000 euroa 13 Taulukko 31: Sijaisten palkkakustannukset 1000 euroa 13 Taulukko 32: Eläkekulut lajeittain 1000 euroa 13 Taulukko 33: Välilliset palkkakustannukset (ei tehdyn työajan palkat) 1000 euroa 14 Taulukko 34: Palkkauksen rakenne keskimäärin (prosenttia kokonaisansioista) 14

19 Kauhavan kaupunki 2 1. Henkilökunnan määrä Taulukko 1: Koko henkilökunta (vakinaiset ja määräaikaiset) tilanteessa Muutos lukien Muutos ed vuodesta Muutos ed vuodesta % Hallinto-osasto ,0 Kehityskeskus ,4 Sivistysosasto ,7 Tekninen osasto ,0 Yhteensä ,0 Taulukko 2. Henkilöstö Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset * josta työllistetyt Yhteensä Taulukko 3. Vakinainen henkilökunta osastoittain Muutos lukien Muutos ed vuodesta Muutos ed vuodesta % Hallinto-osasto ,6 Kehityskeskus ,5 Sivistysosasto ,3 Tekninen osasto ,8 Yhteensä ,7

20 Kauhavan kaupunki 3 Taulukko 4. Määräaikainen henkilöstö osastoittain Muutos lukien Muutos ed vuodesta Muutos ed vuodesta % Hallinto-osasto ,0 Kehityskeskus ,9 Sivistysosasto ,5 Tekninen osasto ,0 Yhteensä ,5 Taulukko 5: Henkilöstön määrä sopimusaloittain Kvtes Tekniset Opettajat Tuntipalkkaiset Taulukko 6: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä osastoittain Hallinto-osasto 53,1 53,4 54,4 51,0 Kehityskeskus 51,4 49,9 49,7 50,4 Sivistysosasto 48,5 47,2 47,9 48,0 Tekninen osasto 54,1 53,1 52,8 52,8 Kaikkien keski-ikä 49,0 49,3 49,3 49,3 Taulukko 7: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma Alle yht %-osuus 8,9 17,7 26,1 31,9 13,9 1,4

21 Kauhavan kaupunki 4 Taulukko 8: Yli 58 -vuotiaat vakinaiset työntekijät 58 v 59 v 60 v 61 v 62 v 63 v 64 v 65 v 66 v 67 v 68 v yht Miehet Naiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukko 9: Lähteneet vakinaiset osastoittain eläke eronnut Yhteensä Osaeläke Vaihtuvuus % Hallinto-osasto ,5 Kehityskeskus ,3 Sivistysosasto ,2 Tekninen osasto ,1 Yhteensä ,7 Yhteensä ,2 yhteensä ,2 Taulukko 10: Tulleet vakinaiset osastoittain Uusi henkilö Vakinaistettu Yhteensä Vaihtuvuus % Hallinto-osasto ,1 Kehityskeskus 0 0,0 Sivistysosasto ,9 Tekninen osasto 2 2 1,8 Yhteensä ,2 Yhteensä ,2 yhteensä ,7 Taulukko 11: Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Vanhuuseläke Osa-aikaeläke aloittaneet Yhteensä Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 60,1 62,2 61,3

22 Kauhavan kaupunki 5 Taulukko 12: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet % henkilöstöstä 2015 Osatyökyvyttömyyseläke ,9 Kuntoutustuki ,5 Täysi työkyvyttömyyseläke ,3 2. Työaika ja työpanos Taulukko 13: Vakinainen henkilökunta työajan mukaan kokoaikainen Osa-aikainen osa-aikainen /oma osittainen hoitovapaa osaeläkäe sivuvirka / toimi Yhteensä Taulukko 14: Henkilötyövuodet eri laskentatavoilla Opettajat Muut Yht 2015 Yht 2014 Yht 2013 Muutos % ed v Henkilötyövuodet(osaaikaisuudet huomioituna) 246,7 537,5 784, ,2 HTV 1 (- palkalliset ja palkattomat vapaat) 200,4 410,1 610, ,5 HTV 2 (- palkattomat poissaolot) 228,6 502,7 731, ,3

23 Kauhavan kaupunki 6 Taulukko 15 Työajan jakautuminen / muut kuin opettajat Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (=kalenteripäivät - la, su ja arkipyhät) % teoreetti sesta säännölli sestä vuosityö % teoreetti sesta säännölli sestä vuosityö työpäiviä ajasta työpäiviä ajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (=kalenteripäi vät - la, su ja arkipyhät) , Vähennetään - vuosilomat ja muut lomat , ,1 - terveysperusteiset poissaolot , ,1 - perhevapaat , ,1 - koulutus 632 0, ,4 - muut palkalliset poissaolot 351 0, ,4 - muut palkattomat poissaolot , ,5 - vapaana annetut työaikakorvaukset , ,5 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0,0 0,0 = tehty vuosityöaika , ,9

24 Kauhavan kaupunki 7 Taulukko 16 Työajan jakautuminen / opettajat % teoreetti sesta säännölli sestä vuosityö % teoreetti sesta säännölli sestä vuosityö työpäiviä ajasta työpäiviä ajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (koulupäivät * henkilötyövuodet) , ,0 Vähennetään - vuosilomat ja muut lomat 209 0, ,5 - terveysperusteiset poissaolot , ,9 - perhevapaat , ,4 - koulutus 322 0, ,5 - muut palkalliset poissaolot 224 0, ,4 - muut palkattomat poissaolot , ,7 - vapaana annetut työaikakorvaukset 76 0,2 23 0,0 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0,0 0,0 = tehty vuosityöaika , ,6 Taulukko 17: Poissaolot vuosina syyn mukaan kalenteripäivinä sairaus työtapaturma kuntotutus perhevapaat lapsi sairas vuorotteluvapaa lomautus muut vapaat Yhteensä

25 Kauhavan kaupunki 8 Taulukko 18 Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripv % työajasta Kalenteripv % työajasta Kalenteripv% työajasta Alle 4 pv , , pv , , pv , , pv , , pv , , ,34 0 0,0 Yhteensä , ,9 Ka / henkilötyövuosi 12,0 12,1 15,9 Tapaturmapoissaolot , ,6 Ka / henkilötyövuosi 0,7 0,5 1,3 Yhteensä Ka / henkilötyövuosi 12,7 12,5 5,5 17,2 7, % palkoista % palkoista % palkoista Yhteensä 471 2, , ,6 Ka / henkilötyövuosi 0,8 0,8 1,0 Tapaturmapoissaolot edellisestä 21 0,1 17 0, ,28 Taulukko 19: Sairauspoissaolot osastoittain kalenteripäivinä Muutos ed v Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto * ilman varhaiskasvatusta Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 20: Sairauspoissaolot osastoittain kalenteripäivää / henkilö Muutos ed v Hallinto-osasto 2,7 3,0 8,2 5,2 Kehityskeskus 21,0 20,3 16,3-4,0 Sivistysosasto 6,7 7,8 14,2 6,4 * josta varhaiskasvatus 20,9 Tekninen osasto 18,1 12,9 24,0 5,2 Yhteensä 11,7 10,7 15,9 5,2

26 Kauhavan kaupunki 9 Taulukko 21: Työtapaturmista aiheutuvat poissaolot osastoittain kalenteripäivinä ja päivää /henkilö Muutos ed 2015 vuodesta Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Päivää / henkilö Muutos ed 2015 vuodesta Hallinto-osasto Kehityskeskus 2,6 1,6 4,6 3,0 Sivistysosasto 0,0 0,2 0,7 0,5 Tekninen osasto 1,1 0,3 1,3 1,0 Yhteensä 0,7 0,4 6,6 6,2 Taulukko 22: Palkattomalla vapaalla olleet henkilöitä Kokoaikainen virka/toimi Osa-aikainen virka / toimi Yhteensä Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Taulukko 23: Koulutuspäivät osastoittain Koulutus pv Opintovapaa /oppisopimus pv Yhteensä Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto yhteensä

27 Kauhavan kaupunki 10 Taulukko 24: Tietoja koulutukseen osallistumisesta Koulutuspäivät tpv Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Koulutukseen osallistujat Työpäiviä / osallistuja 3,2 2,9 3,0 Päiviä / vakinainen henkilö 1,5 1,2 1,2 Opintovapaa tpv Opintovapaa henkilöitä Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Taulukko 25: Työterveyshuollon kustannukset Korvausluokka I , , ,10 Korvausluokka II , , ,26 Yhteensä , , ,36 /henkilö 308,10 271,19 418,75

28 Kauhavan kaupunki 11 Taulukko 26: Työterveyshuollon toimintatilasto Sairaanhoidon käynnit Lääkärikäynnit Terveydenhoitajan käynnit Fysioterapeutin käynnit Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Yhteensä Työterveyshuollon käynnit Lääkärikäynnit Terveydenhoitajan käynnit Fysioterapeutin käynnit Psykologit Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset 13 Yhteensä Taulukko 27: Työtapaturmat osastoittain Maatalouslomitus Muut osastot yht Yhteensä

29 Kauhavan kaupunki Palkkaus ja henkilöstökustannukset Taulukko 28: Työvoimakustannukset Muutos ed 2015 vuodesta % Työvoimakustannukset yhteensä, josta ,6 1) palkat yhteensä, josta ,8 Vuosiloma-ajan palkat ,4 Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto ,8 Perhevapaiden palkat, netto ,0 Muut lakisääteiset / sopismusper poissaolojen palkat ,6 2) Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,9 3) Muut Rekrytointikustannukset * Vuokratyövoiman kustannukset 4) Henkilöstöinvestoinnit ,9 Työterveyshuolto, netto ,3 Kuntoutus Koulutus ja muu kehittäminen ,1 Muut yhteensä ** ,2 * kunnallisessa kirjanpidossa ei eritellä rekrytointikustannuksia esim muista ilmoituskuluista, joten tietoa ei saada ** Muut yhteensä sisältää tyky- toiminnan, suojaimet ja ensiapuvälineet Taulukko 29: Kaupungin maksamat palkat lajeittain Maksetut palkat Jaksotetut palkat Henkilöstö korvaukset Palkat yht Muutos ed vuodesta , , , , , ,

30 Kauhavan kaupunki 13 Taulukko 30: Palkat osastoittain 1000 euroa Taulukko 31: Sijaisten palkkakustannukset 1000 euroa Taulukko 32: Eläkekulut lajeittain 1000 euroa Palkkaperusteiset Varhemaksut VELmaksut eläkkeet kulut Yhteensä Hallinto-osasto , Kehityskeskus , Perusturva Sivistysosasto , Tekninen osasto , Yhteensä , Yhteensä , Yhteensä , Eläkemenoperusteiset KuEl-maksut % palkkakustannuksista Kunnan maksamat Jaksotetut eläke- Maksetut palkat Jaksotetut palkat Henk korvaukset Palkat yht 2015 Palkat yht 2014 Palkat yht 2013 Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Sairausloma Äitiys ja isyysloma Vuosiloma Muut Yhteensä Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä

31 Kauhavan kaupunki 14 Taulukko 33: Välilliset palkkakustannukset (ei tehdyn työajan palkat) 1000 euroa Sairaus Työtapaturma Perhevapaat Lapsi sairas Koulutus Vuosiloma Muut vapaat Yhteensä Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukko 34: Palkkauksen rakenne keskimäärin (prosenttia kokonaisansioista) KVTES Opetusala Tekniset Tehtäväkohtainen palkka 93,1 74,1 87,5 Palveluaikaan sidotut lisät 5,1 12,6 6,0 Henkilökohtainen lisä 1,8 1,5 6,2 Muut säännöllisen työajan lisät 0,1 1,2 0,3 Ylitunnit (opettajat) 10,6 Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Kokonaisansio 2015 keskim /kk 2302, , ,55 Kokonaisansio 2014 keskim /kk 2304, , ,45 Kokonaisansio 2013 keskim /kk 2252, , ,44 Muutos % ed vuoteen -0,1-1,2 1,1 Miesten keskiansio /kk 2448, , ,25