HENKILÖSTÖRAPORTTI KAUHAVAN KAUPUNKI 2016

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI KAUHAVAN KAUPUNKI 2016

2 Kauhavan kaupunki 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ HENKILÖSTÖHALLINTOA KOSKEVAT LINJAUKSET SEKÄ OHJEET HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilökunnan määrä Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Henkilökunnan muutokset Eläköityminen TYÖAIKA JA TYÖPANOS POISSAOLOT OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN Koulutus Johtaminen TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Työterveyshuolto Tyky-toiminta Työtapaturmat Työhyvinvointitutkimukset Työsuojelu INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET YHTEENVETO... 17

3 Kauhavan kaupunki 3 1. Yleistä Kuntatyönantajat (KT) on yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa laatinut suosituksen kunta-alan henkilöstöraportista vuonna Suositus rakentuu viitekehykseen, joka painottuu kehittämisen ja vaikuttavuuden arviointiin unohtamatta määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Aikaisemmin ei ole ollut yhtenäistä tapaa laskea erilaisia henkilöstöä koskevia tunnuslukuja (esim. sairauspoissaolojen määrän laskennassa on ollut 5-6 erilaista laskentatapaa). Suosituksessa on nyt määritetty tunnuslukujen laskentatavat. Kauhavan kaupungin henkilöstöraportin alkuosa keskittyy sanalliseen selvitykseen sekä vuoden 2016 tietoihin. Tilasto-osassa on nähtävissä taulukoita, joista ilmenee pidemmän aikavälin kehityssuuntia. Henkilöstöhallinnon raportointiohjelma ei mahdollista kaikkien suosituksenmukaisten tunnuslukujen laskemista ja esittämistä. Toisaalta kehityssuuntien seuraamiseksi on syytä jatkaa joidenkin tunnuslukujen laskemista, vaikka ne eivät sellaisenaan suositukseen sisältyisikään. Edelleen suosituksessa korostuvat eräät sellaiset asiat, joiden tulokset perustuvat henkilöstökyselyihin. Kyselyitä ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista suorittaa joka vuosi. Vuonna 2016 ei ole tehty henkilöstökyselyjä. Henkilöstöasioista kaupungissa vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen päätösvaltaa on hallintosäännöllä delegoitu konserni- ja henkilöstöjaostolle, henkilöstöjohtajalle sekä esimiehille. Varhaiskasvatus siirtyi kaupungin toiminnaksi vuoden 2014 elokuusta lähtien, joten henkilöstöraportin lukuja vuodelta 2016 voidaan verrata suoraan vuoden 2015 lukuihin, mutta ei sitä aiempiin vuosiin. 2. Henkilöstöhallintoa koskevat linjaukset sekä ohjeet Johtamista ja esimiestyötä ohjaava Kauhavan kaupungin henkilöstöstrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa marraskuussa Henkilöstöhallintoa ohjaavat lainsäädäntö, kunnallisen alan työ- ja virkaehtosopimukset sekä monet kaupungin omat ohjeet ja linjaukset: palkkausjärjestelmät työajat koulutusperiaatteet työpaikkaruokailu virkavapaudet / työlomat sivutoimet matkustusohjeet ohje sijaisten ottamisesta työsuojeluohjeistus

4 Kauhavan kaupunki 4 perehdyttämisohjeet innovaatiotoiminnan sääntö muistamissääntö varallaolosopimukset Kaupunki on yhdessä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen sekä Evijärven kunnan kanssa tehnyt yhdenvertaisuussuunnitelman, joka on hyväksytty vuonna Yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää tasa-arvoon liittyvät asiat. 3. Henkilöstövoimavarat 3.1. Henkilökunnan määrä Henkilökuntaa oli vuoden 2016 lopussa kaiken kaikkiaan 753 (796 vuonna 2015). Sekä vuoden 2015 että vuoden 2016 luvut sisältävät varhaiskasvatuksen henkilöstön, joten lukumääriä voi verrata keskenään. Varhaiskasvatus tuli kaupungin toiminnaksi elokuussa Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi 9 henkilöllä eli 1,5 % verrattuna vuoteen Vakinaista henkilöstöä oli vuoden lopussa 601 (592 vuonna 2015). Vakinaisen henkilöstön määrä vähentyi mm. maatalouslomituksessa ja varhaiskasvatuksessa. Sivistysosastolla tehtyjen lakiperusteisten palvelussuhteiden vakinaistamisten seurauksena vakinaisen opetushenkilöstön määrä lisääntyi. Teknisen osaston henkilöstömäärän lisäys aiheutui pääosin liikuntatoimen henkilöstön siirtämisestä sivistystoimesta tekniselle osastolle. Kuntaliitoksen jälkeen vakinaisen henkilökunnan määrä ilman varhaiskasvatusta on vähentynyt 64 henkilöllä. Tosiasiassa vähennys on ollut huomattavasti enemmän, kun toisaalta on palkattu uusiin tehtäviin henkilökuntaa (esim. sivistysosastolla sekä opettajien että koulunkäynninohjaajien määrä on lisääntynyt). Henkilökunta on erityisesti vähentynyt teknisellä osastolla, jossa on eläköitymisten yhteydessä siirrytty käyttämään ostopalveluita (vähennys kuntaliitoksesta lähtien 52 työntekijää eli 30,8 %). Määräaikaisten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 152 henkilöä (vuoden 2015 lopussa 204). Eniten määräaikaisia oli sivistysosastolla; vuoden lopussa kaikkiaan 119 (158 vuonna 2015) eli noin 23,2 % sivistystoimen henkilöstöstä. Lukumääräisesti eniten määräaikaisten vähentymistä tapahtui sivistysosastolla, jossa määrä laski 39 henkilöllä verrattuna edelliseen vuoteen. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrää pyritään edelleen vähentämään. Hallintokunnittain tarkasteltaessa eniten henkilökuntaa oli sivistysosastolla: 512 henkeä eli 68 % ja vähiten hallinto-osastolla: 21 henkeä eli 2,8 %.

5 Kauhavan kaupunki 5 Vakinaisista nimikkeittäin eniten oli luokanopettajia (62), lehtoreita (62) ja maatalouslomittajia (61). Vuoden aikana maksettiin palkkaa yhteensä 1247 (ed. vuosi 1379) henkilölle ja 210 (255) luottamushenkilölle. Työllistettyjä kaupungilla ei ole ollut juurikaan muita kuin velvoitetyöllistettävät. Koko kuntaliitoksen jälkeisen ajan kaupungin henkilökuntaan on kuulunut sellaisia henkilöitä, jotka ovat työskennelleet konserniyhtiöillä. Vuoden 2016 lopussa näitä henkilöitä on jäljellä yksi. Henkilökunnasta 64 % kuuluu KVTES -sopimuksen piiriin (ml perhepäivähoitajat ja maatalouslomittajat). Muut noudatettavat virka- ja työehtosopimukset ovat Teknisen, Opetushenkilöstön sekä Tuntipalkkaisten sopimus Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä alentui vuonna 2016 hieman verrattuna edellisiin vuosiin. Keski-ikä oli 48,5 vuotta vuonna 2016, aiemmin keski-ikä on ollut vuodesta 2010 saakka 49,3 vuotta. Keski-ikä on hieman korkeampi kuin kuntien keskiarvo (47,9 v). Suurin ikäryhmä vakinaisesta henkilöstöstä ovat vuotiaat, joita on 35,8 % (32 % vuonna 2015) henkilökunnasta. Alle 30 vuotiaita on 5 % (30 hlöä), vuotiaita 14,8 % (89 hlöä) ja vuotiaita 29 % (174 hlöä) vuotiaita on 14,8 % (89 hlöä) ja yli 65 vuotiaita 0,6 % (4 hlöä).

6 Kauhavan kaupunki 6 Vakinaisesta henkilökunnasta miehiä on 125 (ed. vuonna 123) eli 20,8 % ja naisia 476 (469) eli 79,2 %. Henkilöstöraporteissa esitetään yleisesti vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla. Kuntaliitostilanteessa henkilöstö kirjautui uuden organisaation palvelukseen lukien, joten tämä tieto ei kuvaa todellista tilannetta, eikä sitä näin ollen esitetä. Henkilökunnassa on kuitenkin runsaasti sellaisia joilla on oman kunnan palvelua vuotta Henkilökunnan muutokset Muutoksia vakinaisessa henkilökunnassa on lähinnä eläköitymisen kautta; muutoin vaihtuvuus on varsin pieni. Henkilökunnan muutosta seurataan henkilöinä, ei työpanoksena (osa-aikaisuuksia ei ole huomioitu). Vuoden aikana erosi palveluksesta 10 (6) henkilöä (eläköityneet eivät mukana tässä luvussa). Tulleita henkilöitä oli 41. Kaupunki on saanut hyvin pätevää henkilökuntaa avoinna oleviin virkoihin ja toimiin. Joihinkin yksittäisiin tehtäviin on ollut vaikeuksia saada työntekijää, esim. koulupsykologin tehtävään. Toimistoalan tehtäviin on ollut paljon hakijoita, mutta vaikea saada henkilöä, jolla olisi kokemusta kunta-alalta Eläköityminen Henkilöstöstrategian mukaisesti esimiehet ovat käyneet kehityskeskustelujen yhteydessä kaikkien yli 58 -vuotiaiden kanssa keskustelut eläköitymissuunnitelmista ja mahdollisista toiveista töiden järjestämisestä ennen eläköitymistä. Tavoitteena on että mahdollisimman moni on töissä eläkeikään saakka.

7 Kauhavan kaupunki 7 Vanhuuseläkkeelle on jäänyt vuoden 2016 aikana 27 henkilöä, mikä on 4,5 % (4,9 % vuonna 2015) vakinaisesta henkilökunnasta Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 5 (13) henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pienempi kuin kunta-alalla yleensä. Eläköityneiden tilalle on rekrytoitu uutta henkilöstöä vain, mikäli se on ollut välttämätöntä eikä esim. sisäisten tehtäväjärjestelyiden tekeminen ole ollut mahdollista. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 61,1 vuotta, mikä on lähes sama kuin koko maassa keskimäärin (61,2 vuotta). Kunta-alalla keskimääräistä eläköitymisikää laskee joidenkin työntekijäryhmien muita alemmat eläköitymisiät. Toisaalta henkilökohtainen eläkeikä, joka on ikävuosien 63 ja 65 väliltä, nostaa eläkeikää, koska ns. täyden eläkkeen saa vain työskentelemällä henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Eripituisia kuntoutustukipäätöksiä oli vuoden lopussa voimassa 4 kpl. Työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle siirtyi vuonna 2016 vakinaisesta henkilöstöstä 0,5 % (1 % vuonna 2015, 0,5 % vuonna 2014, 1 % vuonna 2013, 1,2 % vuonna 2012, 1 % vuonna 2011, 1,8 % vuonna 2010 ja 2,6 % vuonna 2009). Osaeläkkeiden määrä näyttäisi kääntyneen laskuun. Osaeläke on joko osa-aikainen työkyvyttömyyseläke tai muu osaeläke. Asiakaspalvelun ja töiden järjestämisen kannalta osaeläkkeet ovat jonkin verran haasteellisia eikä henkilökunnan toiveita työssäolojaksoista voida aina toteuttaa. 4. Työaika ja työpanos Vakinaisesta henkilökunnasta 88,2 % tekee täyttä työaikaa. Osa-aikaisuuksia on eniten sivistysosastolla koulunkäynninohjaajilla. Työsopimuslain mukaisesti kaupunki noudattaa työn tarjoamisvelvollisuutta osa-aikaiselle henkilökunnalle, mikäli työtä tulee tarjolle. Vuonna 2016 oli henkilötyövuosia osa-aikaisuudet huomioituna 752 (784 vuonna 2015). Mikäli henkilötyövuosista vähennetään palkalliset ja palkattomat vapaat, oli henkilötyövuosia 609. Mikäli vähennetään ainoastaan palkattomat poissaolot, oli henkilötyövuosia 707. Henkilötyövuosia kuvaavissa taulukoissa on opettajat ja muu henkilökunta eriytetty, koska opettajien työaika määräytyy eri tavalla kuin muilla kuukausipalkkaisilla. Ylitöiden määrä on pyritty minimoimaan koko organisaatiossa ja pääsääntöisesti ylityöt korvataan antamalla vapaata. Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (= kalenteripäivät vuodessa vähennettynä lauantait, sunnuntait ja arkipyhät) jakautuu tehtyyn vuosityöaikaan ja poissaoloihin. Muun henkilökunnan kuin opettajien tehty vuosityöaika oli n. 74,2 %

8 Kauhavan kaupunki 8 teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Poissaolojen osuus oli n. 25,8 %, josta vuosilomiin kului 12,1 %, terveysperusteisiin poissaoloihin 5,5 % ja perhevapaisiin 2,3 %. Palkattomien vapaiden osuus oli 4,1 %. Opettajien osalta ei ole mahdollista laskea vastaavia lukemia kuin muilla, johtuen vuosilomien kirjaamistavasta. 5. Poissaolot Poissaolot ovat vähentyneet verrattuna vuoteen Poissaolojen määrät eivät absoluuttisina lukuina ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin, mutta henkilökuntamäärään suhteutetut luvut ovat. Poissaolokalenteripäiviä oli vuonna 2016 yhteensä kpl ( kpl vuonna 2015) eli 41,1 (43,5) kal.pv /henkilö. Päiviin sisältyy sairauden, tapaturmien, kuntoutuksen, perhevapaiden, lapsen sairauden, vuorotteluvapaan, lomautusten ja muiden vapaiden poissaolot eli osa päivistä on palkallisia ja osa palkattomia. Vuoteen 2015 verrattuna em. poissaoloryhmissä ovat vähentyneet sairauden, työtapaturmien, lomautusten ja muista vapaista aiheutuneiden poissaolojen määrät. Kuntoutuksesta, perhevapaista, lapsen sairaudesta ja vuorotteluvapaista aiheutuneet poissaolot ovat jonkin verran lisääntyneet. Palkattomat vapaat ovat lähinnä virkavapaita tai työlomia eri syistä; hoitovapaat (3919 kal.pv), vapaat toisen tehtävän hoitamiseksi (5639 kal.pv), vanhempainvapaat (3735 kal.pv), yksityisasiavapaat (2725 kal.pv) jne.

9 Kauhavan kaupunki 9 Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Työtapaturmista johtuvat poissaolot ovat vuonna 2016 alentuneet edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti: 1029 kalenteripäivästä 254 kalenteripäivään. Työtapaturmien määrän muutos johtuu lähinnä satunnaisvaihtelusta. Useita vuosia jatkuneen sairauspoissaolopäivien määrän väheneminen päättyi vuonna 2015, jolloin nousu oli kohtuullisen suuri. Vuonna 2016 sairauspoissaolot vähentyivät melko paljon verrattuna vuoteen 2015; sairauspoissaolopäivien määrä oli yhteensä kal.pv ( kal.pv vuonna 2015). Kun sairauspoissaoloja tarkastellaan työntekijää kohti laskettuna, suurimmat poissaolomäärät ovat kehityskeskuksessa (maatalouslomittajat). Sairauspoissaoloja oli 14,9 kalenteripäivää/henkilö (edellisenä vuonna 15,9 kal.päivää). Mikäli sairauspoissaolot lasketaan vakinaisesta henkilökunnasta, sairauspäiviä on 18,6 (21,4 vuonna 2015). Koska kaupungin palveluksessa on kuitenkin pitkäaikaisia määräaikaisia työntekijöitä suhteellisen paljon, on aiheellista laskea poissaolot koko henkilökuntamäärästä. Sairauspoissaoloista alle 4 pv kestäneitä oli 1819 kal.pv eli 16,8 % sairauspoissaoloista (ed. vuonna 13 % ). Samoin kuin vuonna 2015, suurin osuus vuoden 2016 sairauspäivistä kertyi 4 29 pv kestäneistä sairauslomista, joita oli 5230 pv eli 48,4 % (ed. vuonna 49,5 %). Luvut eivät ole täysin yksiselitteisiä, koska peräkkäin voi olla samaa sairautta koskien useita sairauslomia, joita ei palkkahallinnon järjestelmä yhdistä yhdeksi jaksoksi.

10 Kauhavan kaupunki 10 Sairauspoissaoloja seurattaessa tulee huomioida myös seuraavaa: henkilökunnasta (koko henkilökunta) 298 henkilöllä eli 39,6 %:lla ei ollut yhtään sairauspoissaolopäivää 1-5 sairauspoissaolopäivää oli 247 henkilöllä eli 32,8 %:lla yli 300 sairauspoissaolopäivää oli yhdellä henkilöllä (ed. vuonna kolmella), yli 200 päivää kuudella (7) ja yli 100 päivää 19 (16) henkilöllä eli yli 100 sairauspoissaolopäivää oli sekä vuonna 2015 että 2016 kaiken kaikkiaan 26 henkilöllä. Pitkien sairauslomien taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että täyttä palkkaa maksetaan ensimmäiseltä 60 kalenteripäivältä ja 2/3 palkkaa seuraavilta 120 kalenteripäivältä, minkä jälkeen sairausloma on palkaton.

11 Kauhavan kaupunki 11 Sairauslomien sekä ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisemiseksi on muokattu nykyistä työtä paremmin sopivaksi, toteutettu työkokeiluja ja uudelleensijoittamisia sekä aloitettu kouluttautumisia uusiin tehtäviin. Kuntoutuspäivien määrä on lisääntynyt verrattuna vuoteen 2015, mikä johtuu pääosin satunnaisvaihtelusta. Lomautuksia toteutettiin vuonna 2016 edellisten vuosien tapaan vain sivistystoimen koulunkäynnin ohjaajien kesäkeskeytyksen aikana. Koulujen ruokahuolto- ja puhtauspalveluiden henkilöstö on pystytty sijoittamaan vuosilomasijaisuuksiin sikäli kuin he eivät ole ottaneet palkatonta vapaata. 6. Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Henkilöstöhallinnon järjestelmään ei sisällä henkilökunnan tutkintotietoja, eikä sieltä näinollen saada koulutustasotilastoja. Vakinainen henkilökunta on muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta muodollisesti pätevää. Epäpätevää henkilökuntaa on jonkin verran mm opetustoimessa määrä-aikaisena. Koulutussuunnitelma on suuntaa-antavana hyväksytty ja sen toteutumisesta huolehtivat pääosin hallintokunnat Koulutus Koulutuspäivien määrä vaihtelee vuosittain, mutta vuodesta 2015 alkaen suuntaus on ollut reippaasti nouseva. Osa noususta selittyy varhaiskasvatuksen koulutuspäivillä. Vuonna 2016 koulutuspäiviä kirjattiin järjestelmään 875 (ed. vuonna 833), mutta lukuun ei sisälly kaikki sisäinen koulutus eikä opettajien Veso-koulutus. Yhä lisääntyvät videoneuvottelulaitteiden tai netin välityksellä tapahtuvat koulutukset eivät myöskään kirjaudu lukuihin, koska em. koulutukset ovat yleensä alle työpäivän kestoisia eikä niistä tehdä päätöksiä. Kirjattuja koulutuspäiviä oli 1,1 /vakinainen henkilö (1,2 vuonna 2015). Koulutuspalveluita ostettiin yhteensä :lla, joka on noin 183 /vakinainen työntekijä. Pääosin koulutus on uusien ohjelmien hankinnasta tai jo käytössä olevien ohjelmien päivityksistä johtuvaa sekä ammattialan täydennyskoulutusta. Yhä enemmän koulutuksiin osallistutaan netin välityksellä, jolloin työaikaa säästyy eikä tule matka- ja majoituskustannuksia. Henkilökunnalla on omaehtoista kouluttautumishalukkuutta siten, että tutkintoja korotetaan tai hankitaan lisää pätevyyttä, joskin ammattipätevyyksiä on suoritettu niin paljon, että tarve näyttää hiipuvan. Työnantaja kannustaa tutkintotavoitteiseen koulutukseen myöntämällä 3 ylimääräistä lomapäivää ammattitutkinnon suorittamisesta. Muutoinkin omaehtoista kouluttautumista tuetaan myöntämällä palkallisia vapaapäiviä. Vuonna 2016 näitä opintoihin käytettäviä tai niistä palkitsevia vapaapäiviä myönnettiin yhteensä 18 kalenteripäivää.

12 Kauhavan kaupunki 12 Koulutuskorvaukseen oikeuttavia päiviä oli 489. Koulutukseen osallistui yhteensä 245 (ed. vuosi 240) henkilöä, joten koulutuspäiviä oli keskimäärin 2,8 päivää/osallistuja. Koulutus jakaantuu epätasaisesti eri osastoille; joissakin tehtävissä, kuten mm. maataloushallinnossa ja maatalouslomituksessa on paljon ns. pakollisia koulutuspäiviä Johtaminen Vuonna 2016 ei suoritettu koko kaupunkia koskevia kyselyjä, joissa olisi mitattu johtamisen laatua. Sen sijaan useat esimiehet ovat tehneet omalle henkilökunnalleen johtamiskyselyjä. Näiden kyselyjen tulokset jäävät esimiehen (ja mahd. hänen esimiehensä) tietoon. Esimiesrakenne koostuu virassa toimivista virkavastuullisista esimiehistä sekä työjohdollisista esimiehistä (työsuhteiset). Virassa toimivia esimiehiä on kaikkiaan 42, joista 18 koulun johtajia. Työsuhteisia esimiehiä on 9, joista suurin osa on päiväkotien johtajia. Monet esimiehistä ovat suorittaneet johtamiskoulutuksia, joko johtamisen erikoisammattitutkinnon tai laajahkoja esimieskoulutuksia. Kouluttautumistarvetta on kuitenkin yhä edelleen, mikä koskee erityisesti koulujen ja päiväkotien johtajia. Työnantaja edellyttää, että esimiehet pitävät säännöllisiä työyksikkökohtaisia palavereja. Palavereiden tiheys vaihtelee toiminnan luonteen mukaisesti, mutta käytännössä koko henkilökunta on niiden piirissä. Edelleen esimiesten tulee käydä kehityskeskustelut vuosittain. 7. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 7.1 Työterveyshuolto Henkilöstön työkykyä pyritään ylläpitämään ja kehittämään yhdessä työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kanssa. Tavoitteena on, että työntekijät tunnistavat oman työkykynsä esteitä ja pyrkivät niitä aktiivisesti poistamaan. Työnantaja pyrkii tukemaan erilaisilla toimenpiteillä omaehtoista toimintaa. Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään aktiivisen aikaisen tuen mallin avulla. Mallin mukaan tietty määrä poissaoloja tai muut havaitut ongelman työkyvyssä tai työn tekemisessä luovat esimiehelle velvollisuuden ottaa asia keskusteluun työntekijän kanssa. Tavoitteena on tarttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaihteessa. Työterveyshuollon palvelut ostetaan Ky Kaksineuvoiselta alkaen työterveyshuollon palvelut on tuottanut Härmämedi Oy.

13 Kauhavan kaupunki 13 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty vuosille Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tiivistä ja tuloksellista; tarvittaessa käydään ns. kolmikantaneuvotteluja, joiden seurauksena erilaisia töiden uudelleenjärjestelyjä ja työkokeiluita on vuosittain vaihteleva määrä. Kaupunki saa työterveyshuollon kustannuksiin korvausta Kela:lta. Korvaus vaihtelee korvausluokittain, mutta se on noin 50 % kokonaiskustannuksista. Liitteessä olevassa työterveydenhuollon käyntejä kuvaavassa taulukossa sairaanhoidon lääkärissäkäynteihin sisältyvät myös esim. päivystyksessä käynnit muilla kuin varsinaisilla työterveyslääkäreillä. Työterveyslääkäreistä on ollut pulaa, joten muut kuin nimenomaan työkykyä koskevat lääkärissäkäynnit on ohjattu perusterveydenhuoltoon. Lakisääteiset lausunnot yms. hoidetaan työterveyslääkäreiden toimesta. Härmämedi Oy:n tuottamat työterveyshuollon palvelut ovat parantaneet tilannetta työterveyshuollon henkilöstöresurssien osalta. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2016 olivat euroa ( euroa vuonna 2015), joten kustannukset vähentyivät edelliseen vuoteen verrattuna n euroa. 7.2 Tyky-toiminta Tyky-toiminnan perustaksi on vakiintunut Kunto+-setelit, joilla voi maksaa sekä liikunta- että kulttuuritilaisuuksissa. Etuuden arvo on 100 /vuosi/henkilö. Vuonna 2015 alusta siirryttiin kokonaan sähköisiin seteleihin. Sähköiset setelit ovat käytössä osoittautuneet toimiviksi, joskin jonkin verran on palattu paperisten seteleiden käyttämiseen siitä syystä, että pienillä yrityksillä ei ole sähköisiä järjestelmiä käytössään. V etuutta käytti 382 työntekijää. Tyky-seteleihin käytettiin rahaa yhteensä noin Työyksiköille suunnattiin tyky-rahaa noin 30 /työntekijä, jonka käyttämisestä yksiköt saivat itse päättää. Osa työyksiköistä käytti määrärahan kokonaan, mutta joillakin työyksiköillä käyttö oli kovin vähäistä. Vastuu tyky-toiminnan järjestämisestä yksiköissä on sen henkilökunnalla. Henkilökunnalle on ostettu liikuntaryhmät jokaiseen entiseen kuntakeskukseen. Ryhmät ovat yhteisiä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen henkilökunnan kanssa. Ryhmissä oli noin 170 kävijää. Liikuntaryhmät ovat erittäin suosittuja henkilökunnan keskuudessa. Syyskuussa järjestettiin henkilöstöjuhla Härmän Kuntokeskuksessa. 7.3 Työtapaturmat Työtapaturmia sattui vuonna 2016 yhteensä 24 (35) kpl. Tapaturmien määrä väheni edellisvuoteen verrattuna, mikä menee satunnaisvaihtelun piiriin.

14 Kauhavan kaupunki 14 Työtapaturmista 7 tapahtui työmatkalla ja muut työpaikalla. Useimmat tapaturmat aiheutuvat maatalouslomittajille toimittaessa eläinten kanssa. Muista tapaturmista suurimman ryhmän muodostavat liukastumiset ja kaatumiset joko sisätai ulkotiloissa. 7.4 Työhyvinvointitutkimukset Vuoden 2016 aikana ei toteutettu työhyvinvointikyselyä henkilökunnalle. Vuonna 2015 valmistuneita työterveyshuollon tekemiä työkykyindeksikyselyiden tuloksia on hyödynnetty edelleen sekä työterveyshuollon tekemissä toimenpiteissä että työnantajan toiminnassa työyksikkökohtaisesti. 7.5 Työsuojelu Työsuojeluorganisaatio uudistui vuoden 2015 alussa. Tällöin määritettiin uudelleen mm työsuojeluvaltuutettujen vapautukset. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoiti henkilöstöjohtaja ja sekä työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja. Työsuojelutoimikunnan kokoustoiminta on säännöllistynyt ja se kokoontui yhteensä 7 kertaa. Sisäilmatyöryhmä on ilmenneistä sisäilmaongelmista johtuen kokoontunut vuoden aikana lukuisia kertoja. Sisäilmaongelmien käsittelystä on ohjeistus, jota sisäilmaongelmaa epäiltäessä tulee noudattaa. Sisäilmaongelmat ovat työllistäneet kaupungin koko organisaatiota hyvin laajasti kuluneen vuoden aikana. 8. Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen Henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä aloitteita ja ehdotuksia toiminnan kehittämisestä sekä omalle esimiehelle että Intran kautta koskien koko kaupunkiorganisaatiota. Vuonna 2012 hyväksyttiin innovaatiosääntö, jossa määriteltiin m innovaatioista maksettavat palkkiot. Aloitteita ja innovaatioita ei vuonna 2016 tehty. Henkilökuntaa kannustetaan uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Yt-ryhmä kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Yt-ryhmällä on omaa päätösvaltaa henkilöstörahaston käytöstä päätettäessä. Henkilökuntaa kannustetaan tekemään yhteistyötä naapurikuntien saman alan henkilöstön kanssa. Osalle henkilökunnasta verkostoituminen on tuttua ja jokapäiväistä ja osalle taas hyvinkin vierasta.

15 Kauhavan kaupunki Palkkaus ja henkilöstökustannukset Kaupunki maksoi vuonna 2016 palkkoja yhteensä ( vuonna 2015) M. Jaksotetut palkat olivat yhteensä 2.4 (2.6) M. Henkilöstökorvauksia saatiin kaikkiaan noin 0.4 (0.5) M. *) v lukuihin sis. palkkojen jaksottaminen kiky-sopimuksen mukaisilla tuloerillä. Henkilökunnan palkkaus perustuu Kunnallisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin. On huomattava, että palkkakulut nousevat valtakunnallisesti sovittujen yleiskorotusten, järjestelyerien yms. lisäksi myös myönnettyjen työkokemuslisien johdosta. Erityisesti näin on opettajilla, joilla työkokemuslisiä myönnetään pääsääntöisesti 5 kpl 20 vuoden aikana. Lisien yhteenlasketut prosenttimäärät ovat enimmillään 27 %. Vertailun vuoksi KVTES:n täydet työkokemuslisät tulevat 10 vuoden työkokemuksella ja niiden enimmäismäärä on 8 %. Käytännössä opettajille tulevan yhden työkokemuslisän suuruus on noin /vuosi. Tämä palkkausrakenteen ero näkyy myös seuraavasta kuviosta. Edelleen opetushenkilöstön palkkakulut nousevat mikäli epäpätevän määräaikaisen tilalle palkataan pätevä työkokemuslisiä jo omaava henkilö; luokanopettajalla tämä voi merkitä noin /vuosi ja lehtoreilla noin /vuosi. Tavoitteena on, että kaikissa tehtävissä on pätevä henkilö.

16 Kauhavan kaupunki 16 Sijaisten palkkauskulut ovat yhteensä n. 1,2 milj.. Sekä pitkäaikaisten että lyhytaikaisten sijaisten käyttöä on pyritty vähentämään ja sijaisia on palkattu vain, ellei toimintaa pystytä muutoin järjestämään. Sijaisten rekrytoiminen on kuitenkin useissa tapauksissa välttämätöntä esim. lakiperusteisten henkilöstömitoitusten takia. Vuonna 2016 työnantajan palkkaperusteinen eläkemaksu oli 17,1 % palkkasummasta. Nämä maksut olivat yhteensä (2.996) M. Eläkemenoperusteiset maksut lasketaan nyt maksussa olevista ns. vanhoista eläkkeistä ja niitä maksettiin (2.544) M. Edellisvuoteen verrattuna eläkemenoperusteiset maksut vähentyivät noin Varhaiseläkemenoperusteista (varhe) maksua maksetaan, jos henkilö siirtyy esim. sairauden vuoksi eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Varhemaksu voi vaihdella vuodesta toiseen melkoisesti. Vuonna 2016 varhemaksu oli yhteensä ( ), eli edellisvuoteen verrattuna ei tapahtunut merkittävää muutosta. Varhemaksut olivat 0,6 % (0,7 %) palkkakustannuksista. Välilliset palkkauskustannukset (palkallisten vapaiden kustannukset) laskivat verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2016 välilliset palkkauskustannukset olivat (ed. vuonna 2.942). Kustannuksia arvioitaessa on huomioitava, että osa sairauslomista tehdään 2/3 palkalla tai palkatta ja toisaalta sairausajan ja tapaturmasta aiheutuvien poissaolojen palkoista osa saadaan Kelalta tai vakuutusyhtiöltä takaisin henkilöstökorvauksina. Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain: esim. tehtäväkohtainen palkka muodostaa KVTES:n alueella palkasta 93 %, OVTES:n alueella 74,5 % ja Teknisten sopimuksen alalla 87,8 %.

17 Kauhavan kaupunki 17 Kokonaisansio /kk oli KVTES:n alueella 2.351,73 (2.302,22), OVTES:n alueella 3.765,51 (3.583,88) ja Teknisten sopimuksen alueella 2806,00 (2.845,55). Kokonaisansiot nousivat muilla sopimusaloilla paitsi Teknisten sopimusalalla, jolla kokonaisansio hieman laski. Henkilökunnan nuorentuessa kokonaisansiot laskevat, johtuen palveluaikaan sidotuista lisistä. Käytännössä siis henkilökunnan keski-iän aleneminen tarkoittaa palkkauskulujen alenemista. KVTES:n ja OVTES:n alueella miesten keskiansio on korkeampi kuin naisilla, mutta TS:n sopimusalalla on toisinpäin. 10. Yhteenveto Tilastojen valossa näyttää siltä, että henkilöstöasiat ovat varsin keskimääräisellä tasolla. Positiivista on sairauspoissaolojen vähentyminen, mikä kuitenkin saattaa selittyä satunnaisvaihtelulla. Jatkossakin tulee erityisesti panostaa mm. sairauslomien pitkittymisen ehkäisyyn, työhönpaluun tukemiseen sekä esimiestyöhön. Olennaista sekä nykyisen henkilökunnan jaksamiselle että henkilöstön saatavuudelle tulevaisuudessa on hyvä työnantajakuva. Kuvaa ei voi tehdä eikä sitä voi vastuuttaa erityisesti kenellekään, vaan se muodostuu yksilöiden kokemuksista. Jokainen viesti, joka organisaatiosta lähtee on merkittävä; alkaen valtuuston päätöksistä ja yksittäisten valtuutettujen kannanotoista aina kesäharjoittelijan saamaan kokemukseen saakka. Työnantajakuva samoin kuin kaupungin imagokin muodostuu lukuisista asioista ja jokaisen yksilön omista kokemuksista.

18 Kauhavan kaupunki Henkilöstöraportin tilasto-osa Sisällysluettelo 1. Henkilökunnan määrä 2 Taulukko 1: Koko henkilökunta (vakinaiset ja määräaikaiset) Taulukko 2. Henkilöstö Taulukko 3. Vakinainen henkilökunta osastoittain 2 Taulukko 4. Määräaikainen henkilöstö osastoittain 3 Taulukko 5: Henkilöstön määrä sopimusaloittain 3 Taulukko 6: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä osastoittain Taulukko 7: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma Taulukko 8: Yli 58 -vuotiaat vakinaiset työntekijät 4 Taulukko 9: Lähteneet vakinaiset osastoittain 4 Taulukko 11: Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 5 Taulukko 12: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 5 2. Työaika ja työpanos 5 Taulukko 13: Vakinainen henkilökunta työajan mukaan 5 Taulukko 14: Henkilötyövuodet eri laskentatavoilla 6 Taulukko 15 Työajan jakautuminen / muut kuin opettajat 6 Taulukko 16 Työajan jakautuminen / opettajat 7 Taulukko 17: Poissaolot vuosina syyn mukaan kalenteripäivinä 7 Taulukko 18: Terveysperusteiset poissaolot 8 Taulukko 19: Sairauspoissaolot osastoittain v kalenteripäivinä 8 Taulukko 20: Sairauspoissaolot osastoittain kalenteripäivää / henkilö 8 Taulukko 21: Työtapaturmista aiheutuvat poissaolot osastoittain kalenteripäivinä ja päivää /henkilö 9 Taulukko 22: Palkattomalla vapaalla olleet, henkilöiden lkm 9 3. Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen 10 Taulukko 23: Koulutuspäivät osastoittain Taulukko 24: Tietoja koulutukseen osallistumisesta Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 11 Taulukko 25: Työterveyshuollon kustannukset 11 Taulukko 26: Työterveyshuollon toimintatilasto 11 Taulukko 27: Työtapaturmat osastoittain Palkkaus ja henkilöstökustannukset 12 Taulukko 28: Työvoimakustannukset Taulukko 29: Kaupungin maksamat palkat lajeittain , Taulukko 30: Palkat osastoittain 1000 euroa 13 Taulukko 31: Sijaisten palkkakustannukset 1000 euroa 13 Taulukko 32: Eläkekulut lajeittain 1000 euroa 13 Taulukko 33: Välilliset palkkakustannukset (ei tehdyn työajan palkat) 1000 euroa 13 Taulukko 34: Palkkauksen rakenne keskimäärin (prosenttia kokonaisansioista 14

19 Kauhavan kaupunki 2 1. Henkilökunnan määrä Taulukko 1: Koko henkilökunta (vakinaiset ja määräaikaiset) Muutos lukien Muutos ed vuodesta Hallinto-osaston lukuihin sisältyvät eri työyksiköissä työskentelevät ns. velvoitetyöllistettävät Muutos ed vuodesta % Hallinto-osasto ,0 Kehityskeskus ,4 Sivistysosasto ,7 Tekninen osasto ,8 Yhteensä ,4 Taulukko 2. Henkilöstö Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset * josta työllistetyt Yhteensä Taulukko 3. Vakinainen henkilökunta osastoittain Muutos lukien Muutos ed vuodesta Muutos ed vuodesta % Hallinto-osasto ,3 Kehityskeskus ,6 Sivistysosasto ,1 Tekninen osasto ,3 Yhteensä ,5

20 Kauhavan kaupunki 3 Taulukko 4. Määräaikainen henkilöstö osastoittain Muutos lukien Muutos ed vuodesta Hallinto-osaston lukuihin sisältyvät eri työyksiköissä työskentelevät ns. velvoitetyöllistettävät Muutos ed vuodesta % Hallinto-osasto ,0 Kehityskeskus ,5 Sivistysosasto ,7 Tekninen osasto ,9 Yhteensä ,5 Taulukko 5: Henkilöstön määrä sopimusaloittain Kvtes Tekniset Opettajat Tuntipalkkaiset Taulukko 6: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä osastoittain Hallinto-osasto 53,1 54,4 51,0 51,2 Kehityskeskus 51,4 49,7 50,4 50,3 Sivistysosasto 48,5 47,9 48,0 47,2 Tekninen osasto 54,1 52,8 52,8 51,4 Kaikkien keski-ikä 49,0 49,3 49,3 48,5 Taulukko 7: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma Alle yht %-osuus 5,0 14,8 29,0 35,8 14,8 0,7

21 Kauhavan kaupunki 4 Taulukko 8: Yli 58 -vuotiaat vakinaiset työntekijät 58 v 59 v 60 v 61 v 62 v 63 v 64 v 65 v 66 v 67 v 68 v yht Miehet Naiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukko 9: Lähteneet vakinaiset osastoittain Eläke Eronnut Yhteensä Osaeläke Vaihtuvuus % Hallinto-osasto ,1 Kehityskeskus ,6 Sivistysosasto ,9 Tekninen osasto ,0 Yhteensä ,5 Yhteensä ,7 Yhteensä ,2 Taulukko 10: Tulleet vakinaiset osastoittain Uusi henkilö Vakinaistettu Yhteensä Vaihtuvuus % Hallinto-osasto ,1 Kehityskeskus 3 3 4,1 Sivistysosasto ,4 Tekninen osasto ,8 Yhteensä ,8 Yhteensä ,2 yhteensä ,2

22 Kauhavan kaupunki 5 Taulukko 11: Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Vanhuuseläke Osa-aikaeläke aloittaneet Yhteensä Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 62,2 61,3 61,5 Taulukko 12: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet % henkilöstöstä 2016 Osatyökyvyttömyyseläke ,1 Kuntoutustuki ,4 Täysi työkyvyttömyyseläke ,1 2. Työaika ja työpanos Taulukko 13: Vakinainen henkilökunta työajan mukaan Kokoaikainen Osa-aikainen Osa-aikainen /oma pyyntö Osittainen hoitovapaa Osa-aikaeläke Sivuvirka/toimi Yhteensä

23 Kauhavan kaupunki 6 Taulukko 14: Henkilötyövuodet eri laskentatavoilla Muutos edell v Muutos% edell v Opettajat Muut Yht 2016 Yht 2015 Yht 2014 Henkilötyövuodet(osaaikaisuudet huomioituna) 239,0 513,3 752,3 784, ,9-4,07 Henkilötyövuodet (vähennetty palkalliset ja palkattomat vapaat) 209,8 398,7 608,5 610, ,0-0,33 Henkilötyövuodet (vähennetty palkattomat poissaolot) 223,5 483,2 706,7 731, ,6-3,36 Taulukko 15 Työajan jakautuminen / muut kuin opettajat Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (=kalenteripäivät vähennettynä la, su ja arkipyhät) % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta työpäiviä % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta työpäiviä Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (=kalenteripäi vät väh. la, su ja arkipyhät) Vähennetään - vuosilomat ja muut lomat , ,3 - terveysperusteiset poissaolot , ,1 - perhevapaat , ,8 - koulutus 612 0, ,5 - muut palkalliset poissaolot 395 0, ,3 - muut palkattomat poissaolot , ,1 - vapaana annetut työaikakorvaukset , ,1 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0,0 0,0 = tehty vuosityöaika , ,9

24 Kauhavan kaupunki 7 Taulukko 16 Työajan jakautuminen / opettajat % teoreettisesta säännöllisestä % teoreettisesta säännöllisestä työpäiviä vuosityöajasta työpäiviä vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (koulupäivät * henkilötyövuodet) , ,0 Vähennetään - vuosilomat ja muut lomat 233 0, ,4 - terveysperusteiset poissaolot , ,2 - perhevapaat , ,7 - koulutus 258 0, ,7 - muut palkalliset poissaolot 241 0, ,5 - muut palkattomat poissaolot , ,1 - vapaana annetut työaikakorvaukset 60 0,1 76 0,2 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0,0 0,0 = tehty vuosityöaika , ,2 Edellä olevaa taulukko ei ole verrattavissa taulukkoon 15, koska opettajien laskennallista vuosiloma-aikaa ei ole laskelmassa esitetty. Laskenta on tehty käyttäen koulupäivien määrää. Taulukko 17: Poissaolot vuosina syyn mukaan kalenteripäivinä sairaus työtapaturma kuntoutus perhevapaat lapsi sairas vuorotteluvapaa lomautus muut vapaat Yhteensä

25 Kauhavan kaupunki 8 Taulukko 18: Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripv % työajasta Kalenteripv % työajasta Kalenteripv % työajasta Alle 4 pv , , , pv , , , pv , , , pv 663 0, , , pv 585 0, , , ,34 0 0,0 0 0,0 Yhteensä , , ,1 Kal.pv / henkilötyövuosi 12,1 15,9 14,4 Tapaturmapoissaolot 312 0, , ,1 Kal.pv / henkilötyövuosi 0,5 1,3 0,3 Yhteensä kal.pv / henkilötyövuosi 12,5 17,2 14, % palkoista % palkoista % palkoista Yhteensä 585 2, , ,2 Tapaturmapoissaolot edellisestä 17 0, , ,06 Taulukko 18 eroaa kalenteripäivien määrissä jonkin verran verrattuna muihin taulukoihin. Erot johtuvat poissaolojen keston mukaisesta jaottelusta ja siinä käytettävistä erilaisista laskentaperiaatteista. Taulukko antaa kuitenkin suuntaa antavan yleiskuvan terveysperusteisista poissaoloista ja on vertailukelpoinen aiempien vuosien vastaavalla tavalla laadittuihin taulukoihin. Taulukko 19: Sairauspoissaolot osastoittain v kalenteripäivinä Muutos ed v Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto * ilman varhaiskasvatusta Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 20: Sairauspoissaolot osastoittain kalenteripäivää / henkilö Muutos ed v Hallinto-osasto 3,0 8,2 2,8-5,4 Kehityskeskus 20,3 16,3 30,2 13,9 Sivistysosasto 7,8 14,2 12,1-2,1 * josta varhaiskasvatus 20,9 19,0-1,9 Tekninen osasto 12,9 24,0 16,5-7,5 Yhteensä 10,7 15,9 14,9-1,0

26 Kauhavan kaupunki 9 Taulukko 21: Työtapaturmista aiheutuvat poissaolot osastoittain kalenteripäivinä ja päivää /henkilö Muutos ed 2016 vuodesta Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Muutos ed 2016 vuodesta Hallinto-osasto Kehityskeskus 1,56 4,60 0,42-4,18 Sivistysosasto 0,16 0,14 0,15 0,01 Tekninen osasto 0,29 1,08 1,09 0,01 Yhteensä 0,40 6,60 0,34-6,26 Taulukko 22: Palkattomalla vapaalla olleet, henkilöiden lkm Kokoaikainen virka/toimi Osa-aikainen virka / toimi Yhteensä

27 Kauhavan kaupunki Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Taulukko 23: Koulutuspäivät osastoittain Koulutus pv Opintovapaa /oppisopimus pv Yhteensä Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto yhteensä Taulukko 24: Tietoja koulutukseen osallistumisesta Koulutuspäivät tpv Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Koulutukseen osallistujat Työpäiviä / osallistuja 2,9 3,0 2,8 Päiviä / vakinainen henkilö 1,2 1,2 1,1 Opintovapaa tpv Opintovapaa, henkilöitä 7 9 4

28 Kauhavan kaupunki Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Taulukko 25: Työterveyshuollon kustannukset Korvausluokka I , , ,01 Korvausluokka II , , ,05 Yhteensä , , ,06 /henkilö 340,96 406,00 364,09 Taulukko 26: Työterveyshuollon toimintatilasto Sairaanhoidon käynnit (II) Lääkärikäynnit Terveydenhoitajan käynnit Fysioterapeutin käynnit Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Yhteensä Työterveyshuollon käynnit (I) Lääkärikäynnit Terveydenhoitajan käynnit Fysioterapeutin käynnit Psykologit Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset 13 Yhteensä Taulukko 27: Työtapaturmat osastoittain Maatalouslomitus Muut osastot yht Yhteensä

29 Kauhavan kaupunki Palkkaus ja henkilöstökustannukset Taulukko 28: Työvoimakustannukset Muutos ed 2016 vuodesta % Työvoimakustannukset yhteensä, josta ,5 1) palkat yhteensä, josta ,1 Vuosiloma-ajan palkat ,6 Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto ,1 Perhevapaiden palkat, netto ,4 Muut lakisääteiset / sopimusper poissaolojen palkat ,3 2) Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,1 3) Muut Rekrytointikustannukset * Vuokratyövoiman kustannukset 4) Henkilöstöinvestoinnit ,8 Työterveyshuolto, netto ,4 Kuntoutus Koulutus ja muu kehittäminen ,6 Muut yhteensä ** ,6 * kunnallisessa kirjanpidossa ei eritellä rekrytointikustannuksia esim. muista ilmoituskuluista, joten tietoa ei saada ** Muut yhteensä sisältää tyky- toiminnan, suojaimet ja ensiapuvälineet Taulukko 29: Kaupungin maksamat palkat lajeittain , 1000 Maksetut palkat Jaksotetut palkat Henkilöstö korvaukset Palkat yht Muutos ed vuodesta , , , , , , ,

30 Kauhavan kaupunki 13 Taulukko 30: Palkat osastoittain 1000 euroa Taulukko 31: Sijaisten palkkakustannukset 1000 euroa Taulukko 32: Eläkekulut lajeittain 1000 euroa Palkkaperusteiset Varhemaksut VELmaksut eläkkeet Jaksotetut eläke-kulut Yhteensä Hallinto-osasto ,2 0, ,2 Kehityskeskus , Perusturva Sivistysosasto , Tekninen osasto , Yhteensä ,2 0, ,2 Yhteensä , Yhteensä , Eläkemenoperusteiset KuEl-maksut % palkkakustannuksista Kunnan maksamat Maksetut palkat Jaksotetut palkat Henk korvaukset Palkat yht 2016 Palkat yht 2015 Palkat yht 2014 Hallinto-osasto *) Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä *) v lukuihin sis. palkkojen jaksottaminen kiky-sopimuksen mukaisilla tuloerillä Sairausloma Äitiys ja isyysloma Vuosi-loma Muut Yhteensä Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 33: Välilliset palkkakustannukset (ei tehdyn työajan palkat) 1000 euroa Sairaus Työtapaturma Perhevapaat Lapsi sairas Koulutus Vuosilo-ma Muut vapaat Yhteensä Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Yhteensä Yhteensä

31 Kauhavan kaupunki 14 Taulukko 34: Palkkauksen rakenne keskimäärin (prosenttia kokonaisansioista KVTES Opetusala Tekniset Tehtäväkohtainen palkka 93,0 74,5 87,8 Palveluaikaan sidotut lisät 5,5 12,9 6,0 Henkilökohtainen lisä 1,4 1,4 6,1 Muut säännöllisen työajan lisät 0,1 1,1 0,1 Ylitunnit (opettajat) 10,1 Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Kokonaisansio 2016 keskim /kk 2351, , ,00 Kokonaisansio 2015 keskim /kk 2302, , ,55 Kokonaisansio 2014 keskim /kk 2304, , ,45 Muutos % ed vuoteen 2,2 5,1-1,4 Miesten keskiansio /kk 2668, , ,00 Naisten keskiansio /kk 2304, , ,96