TEOLLISUUS-TILASTOA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUS-TILASTOA. 3. VUODELTA Jälkimmäinen osa. Tehtaita ja Käsi työlaitoksia HELSINKI, S u o m a l a is e n K ir ja l l is u u d e n S e u r a n K ir j a p a in o n O s a k e y h t iö, 808.

2 »Suomenmaan Virallista Tilastoa^ on seuraavat vihkot tähän asti julkaistu :. K a u p p a j a M e r e n k u lk u. 0. Suomen ulkomainen kauppa ja merenkulku vuosina , 87 75, , , 88-8, , , , Helsingissä Suomen kauppa ja laivaliike Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuosina Helsingissä I I. S u o m e n ta lo u d e llin e n t il a.. Yhteenveto kuvernöörien viisivuotis-kertomuksista vuosilta Helsingissä Suomen taloudellinen tila vuosina , 87 75, , 88 85, Helsingissä I I I. M a a n v ilje ly s - tila s to a.. A ineita Suomen maanviljelys-tilastoon. Helsingissä Maanviljelyntiedustus Uudenmaan läänissä vuonna 876. Helsingissä 879. I V. V a ra llis u u d e n s u h te ita. 4. Suomenmaan suostuntavero vuosina 865, 87, 877, 88. Helsingissä V I. V ä k ilu v u n - t ila s to a.. Suomen väestö Joulukuun 3 p Helsingissä Syntyneet, Vihityt ja Kuolleet vuosina ynnä katsahdus väkiluvunmuutoksiin vuodesta 8 alkaen. Helsingissä Väenlasku Maaliskuussa 870 Helsingin, Turun, W iipurin ja Oulun kaupungeissa. Helsingissä Väkiluvunmuutokset vuosina Helsingissä Suomèn väkiluku 3 p. Joulukuuta 875 sekä v^ljjluvunmuutokset vuosina Helsingissä Väkiluvunmuutokset vuosina m g r ^ ^ lip e ls in g is s ä Väenlasku Helsingissä p. Lokakuuta 880. Helsingissä 88.] 9. Suomen väkiluku 3 p. Joulukuuta 880. l:nen vihko. Helsingissä Väkiluvunmuutokset vuosina Helsingissä Suomen väkiluku 3 p. Joulukuuta 880. :nen vihko. Helsingissä 885. (Ynnä tulokset väeniaskusta Turussa, W iipurissa ja Tampereella p. Lokakuuta 880.). Väkiluvunmuutokset vuosina Helsingissä Helsingissä vuonna 890. Ynnä jälkikatsaus vuosikymmeneen 88 90, Helsingissä Väenlasku Helsingin, Turun, Tampereen, W iipurin, Oulun ja Porin kaupungeissa p. Joulukuuta 890. Ensimmäinen vihko. Helsingissä Väkiluvunmuutokset vuonna 89. Helsingissä Suomen väkiluku 3 p. Joulukuuta 890. Helsingissä Väkiluvunmuutokset vuonna 89. Helsingissä Väenlasku Helsingin, Turun, Tampereen, W iipurin, Oulun ja Porin kaupungeissa p. Joulukuuta 890. Toinen vihko. Helsingissä Väkiluvunmuutokset vuosina Helsingissä V I I. A. S ä ä s tö p a n k it. 5. Suomen säästöpankit vuosina 870 7, , 889, , Helsingissä Säästöpankkien tarkastajan kertomuksia vuosilta Helsingissä 898. B. P o s tis ä ä s tö p a n k k i.. Postisäästöpankin hallituksen kertomukset vuosilta Helsingissä

3 Sisällys: 8 i v. J o h d a n to... I. I. Yleinen Katsahdus Käsi- ja Tehdasteollisuuteen Suomessa II. * jokaisessa läänissä III. n «kaupung. ja kauppal.. 6. IV. ' kihlakunnissa V. K atsahdus Suomen Tehdas- ja Käsiteollisuuteen v VI. Luettelo 896 kuluessa perustetuista teollisuuslaitoksista. 98. VII. Höyrykoneitten luku sekä niiden voima, jaettuna joka l ä ä n i l l e V III, eri teollisuuslaitoksille... IX. Taulu, osoittava ulkomaalaisten ammattilaisten ja työntekijäin lukumäärää maamme kaupungeissa 0. X. Taulu, osoittava ulkomaalaisten ammattilaisten ja työntekijäin lukumäärää maamme kihlakunnissa 03. XI. Lyhyt kertomus sattuneista tapaturm ista v XII. Lyhyt kertomus apurahastoista ja muista hyväntekeväisyyslaitoksista mm*-

4 S e parannus maamme taloudellisessa tilassa, joka alkoi vuonna 895 ja jatkui seuraa vana vuonna, ei ole ollut jättämättä tuntuvia jälkiä teollisuuden alallakaan. Alla olevasta taulusta, jossa on merkitty työpaikkojen ja työntekijäin luku sekä tuotannon bruttoarvo aina v:sta 890, nähdään nimittäin, että työntekijäin luku on 895 lisääntynyt,3 % ja yhtä paljon vuonna 896, ja valmistusarvo v. 895 on lisääntynyt 0,s % j a 896 kerrassaan 5,4 %. Vuosi. Työpalkkain luku Lisäys tai vähennys edel. määrästä. Työntekijäin luku. Lisäys tahi vähennys % edel. määrästä. Tuotannon bruttoarvo Suom. markoissa. Lisäys tahi vähennys /o edel. määrästä ,6 48,0 36,85, ,478 4,i 49,467,6 43,5,466 4,9 89 5,63,6 47,50-4,5 39,388,34-3, ,8 46,085 -,5 36,973,967, ,85 4,4 47,783 3,7 47,083, ,0 3, 53,85,3 6,499,857 0, ,054 0,7 59,8,3 87,457,90 5,4 Lisäys jakaantuu jotensakin tasaisesti kaupunkien ja maaseutujen teollisuustöin! eliaisuuden Vertaillessa loppusummia taulussa III vuosilta 895 ja 896, saadaan tosin tulokseksi, että valmistusarvo kaupungeissa on noussut 9,05,656 nukasta,63,655 m:kaan eli,% ja maaseuduilla 70,394,0 mkasta 75,85,47 eli ainoastaan 7,7 %. Tämä erotus kuitenkin on ainoastaan näennäinen ja johtuu siitä, että neljä suurta sahaa ja yksi tulitikkutehdas Porin luona ja yksi suuri saha Kemin luona on luettu näihin kaupunkeihin kuuluviksi eikä lähellä oleviin maaseutuihin, niin kuin tätä ennen. Näiden laitosten valmistusarvo tekee yhteensä kokonaan 5,333,989 mk., ja jos siis tämä summa viedään maaseutujen teollisuuslaitosten laskuun, niin huomataan että toimeliaisuus kaupungeissa ja maaseuduilla on vilkastunut melkein samassa määrässä eli 5,3 à 5,4 %. Maan eri läänien kesken jakaantuu tämä lisäys seuraavasti: Uudenmaan läänissä 0,4 %. Kuopion 0 Mikkelin 9 Waasan 8.e Wiipurin läänissä 6 c Turun ja Porin läänissä 3 Hämeen,, Oulun 7,5

5 n Mitä tulee lisäyksen jakaantumiseen maan kaupunkien ja kihlakuntien välillä, niin mainittakoon että Helsingin valmistusarvo on,788,4 mkasta v. 895 lisääntynyt 7,895,43 mkaan v. 896, osottaen siis,8% (6,3%)*), ja työntekijäin luku on kohonnut 6,549:stä 7,748:saan eli 8,3 (8) %; Tampereella on valmistusarvo kohonnut 9,588, mkasta,880,86 mkaan eli,7 (3,3) %, ja työntekijäin luku 6,089 hengestä 6,566 henkeen eli 8 (7)% ; Turussa on valmistusarvo lisääntynyt,646,644 mkasta 3,979,63 mkaan eli 0 (0,i) %, ja työntekijäin luku 3,08 hengestä henkeen eli 0,s (7,5)%. Muista kaupungeista mainittakoon, että Kotkassa valmistusarvo on kasvanut 33%, Porissa,s kertaa ja Kemissä kertaa, mutta kahteen viimeksi mainittuun muutokseen on pääasiallisena syynä edellä mainittu seikka, että muutamat suuret teollisuuslaitokset näillä paikkakunnilla ovat luetut kaupunkiin jota vastoin ennen ovat luetut maaseutuun kuuluvien joukkoon. Maan 37 kaupungista ja 4 kauppalasta on vähennys valmistusarvossa tapahtunut ainoastaan kaupungissa ja kauppalassa. Maan 5 kihlakunnasta on valmistusarvo vähentynyt 0:ssä, joiden joukossa on Ulvilan ja Kemin kihlakunnat ennen mainitusta syystä. Eri teollisuusryhmiin nähden ovat suhteet seuraavat: Työntek. luku. Tuotannon bruttoarvo Smk. Teollisuusryhmä Lisäys % Lisäys eli vähennys % IV. K iviteollisuus ,75 4,7 7,084,00 8,95, V. Kemiallinen teollisuus..., ,6 6,9,430 6,36,790-0,9 VI..N ahkateollisuus...,74,893 6,6,384,803 3,09,559 6,7 VII. Tekstiiliteollisuus.... 7,336 7,993 9,0 5,058,53 8,58,050 4,o VIII. P ap eriteo llisu u s... 4,830 5,05 7,7 8,075,66 9,036,38 5,3 IX. Puu-, luu- y, m. työt... 4,65 6,436, 45,77,4 54,3,7 8,7 X. Rakennusteollisuus.... 3,504 4,509 8,6 4,77,773 7,044,087 47,6 XI. Ravinto- ja nautintoteollisuus 7,87 8,49 7,8 3,953,757 38,665,698 7,3 XII. Vaatetus ja puhdistusteollis u u s... 4,07 4,38 6,0 6,576,60 7,406,874,6 X III. Kuvaava teollisuus....,584,787,8 3,63,55 4,36,30 3,9 Summa 53,85 59,8,4 6,499,857 87,455,90 5,4 I III. Metalliteollisuus....,069 3,88 4,6 6,648,06 3,53,35 8,4 Summa summarum 65,54 73,00,9 89,47,873 8,979,7 5,8 Taulusta käy selville että kiviteollisuus, sahaliike, rakennusteollisuus ja ravinto- ja nautintoaineteollisuus ovat suurim massa määrässä lisääntyneet valm istusarvoon nähden, sen jälkeen tekstiiliteollisuus, kuvaava teollisuus ja vaatetusteollisuus, jota vastoin paperiteollisuus ja nahkateollisuus ovat lisääntyneet sangen kohtuullisesti ja kemiallinen teollisuus vähän vähentynytkin. Mitä paperiteollisuuteen tulee, niin johtopäätös ei ole aivan oikea, koska tässä tilastollisessa kertom uksessa *) Luku sulkujen sisässä osottaa vastaa\an arvon v. 895.

6 III on vältetty enemmän kuin ennen sitä ettei puolivalmistuote (tässä puumassa ja selluloosa), jota maassa käytetään paperin valmistukseen, tule laskuihin kaksi kertaa, ensiksi puuhiomo- tai selluloosaosastossa ja toisen kerran paperinvalmistusosastossa. Kun otetaan nämät seikat huomioon, niin prosentti, joka osottaa'lisääntymisen, kohoaa noin 4 /0:tiin s. o. melkein keskimäärään. Muutoksista eri teollisuuden ryhmissä mainittakoon seuraavaa: IV ryhmä. Kiviteollisims. Kivenhakkimlaitoksissa, joita on 5 (3), oli työntekijäin luku 48 (5) ja valmistusarvo 945,570 (797,9) mk. Vaikka työpaikkojen luku on pysynyt melkein muuttumattomana, on työntekijäin luku vähentynyt lähes 8%, mutta valmistusarvo lisääntynyt 8,6 (53,4) %. Lisäykseen on tälläkin kertaa vaikuttanut melkein kokonaan Hangossa työskentelevän osakeyhtiön Granitin lisätty toiminta. Huomattava on, että yllämainittu valmistus ei käsitä kivenlouhostyötä maaseutujen kivilouhoksilla, joista useissa on melkoinen toiminta. Kalkkipolttimoissa, luvultaan 8 (4), oli työssä 0 (63) työntekijää ja valmistusarvo teki 45,360 (35,458) mk., osottaen lisääntymistä työntek. luvussa 3,.i /0 sekä valmistusarvossa 3,7 (6) %. Eipä nytkään tulos ole niin suotuisa kuin 89, jolloin valmistusarvo teki 463,850 ja työntekijäin luku 7. Tiilitehtaiden toiminta on edelleen huomattavassa määrässä lisääntynyt. 97 (93) tiilitehtaassa oli työntekijäin luku,496 (,066) ja valmistusarvo,803,645 (,9,908) mk., osottaen lisääntymistä työntekijäin luvussa 0,8 % ja valmistusarvossa 5, (87) %. Vaikka lisäys kahden aikana onkin varsin huomattava, johon on vaikuttanut rakennusyritteleväisyyden vilkastuminen maassa ja erittäinkin pääkaupungissa, ei valmistus kuitenkaan ole ollut niin suuri kuin vuosina 890 ja 89, jolloin valmistettiin 46 ja 46,* miljonaa, vaan vuonna ,s miljonaa tiiltä. Kaakeli-, fajanssi- ja porsliinitehtaiden ^hmässä oli 0 (9) työpaikkaa, joissa työntek. luku oli 764 (675) ja valmistusarvo,65,45 (,35,760) mk., osottaen 6,3 /0 lisäystä työntek. luvussa ja 4,6 (0) % valmistusarvossa. Samalla ajalla tuotiin maahan kaakeli-, fajanssi- ja porsliinivalmistuksia 448,378 (405,78) mkan arvosta ja vietiin maasta 33,958 (360,645) mkan arvosta osottaen lisättyä käyttöä maassa. Lasitehtaissa, luvultaan kuin ennenkin 6, oli työssä,655 (,476) työntek. ja valmistettiin 3,774,0 (3,68.996) mkan arvosta, osottaen lisäystä työntek. luvussa /o ja valmistusarvossa 5,4 (0) %. Vielä suuremmassa määrässä kuin valmistus näkyy maastavienti lisääntyneen, sillä tullitilaston mukaan on maastavienti ja maahantuonti kuluneen aikana ollut seuraava raha-arvossa: Maastavienti Smk.,580,667,406,475 3,067,56 4,40,6 Maahantuonti , ,73 643,500 Kun maastavienti, joka on lisääntynyt n. 40 /0, muuten olisi näin ollen suurempi kuin koko valmistusarvo, niin täytyy tähän erotukseen olla syynä joko se että on eri tavalla hinnoitettu tai että maan kaakkoisessa osassa olevat suuret tehtaat eivät ole ilmoittaneet koko valmistusmääräänsä.

7 IV V ryhmä. Kemiallinen teollisuus. Värjäyslaitosten toiminnassa ei ole mitään mainittavaa muutosta tapahtunut. Kynttilä- ja saippuatehtaiden tuotanto on sen sijaan, päinvastoin kuin vuonna 895, jonkun verran vähentynyt. Kynttilätehtaissa, luvultaan, työntekijöitä 44 (6), valmistettiin 740,44 (88,000) mkan arvosta, osottaen 9,5 % vähennystä. Saippuatehtaissa luvultaan 7, työntek. luku 68 (67), valmistettiin,45,750 (,306,64) mkan arvosta, osottaen,3 % vähennyksen. Samalla ajalla on, kuten alla olevista tullitilaston tiedonannoista nähdään, 895 suuri kynttiläin ja saippuan maastavienti, joka oli kerrassaan satunnainen ja poikkeuksellinen, vähenty nyt tavalliseen määräänsä ja kynttiläin maahantuonti laskeutunut vähäpätöiseksi, mikä osottaa että kynttiläinvalmistus maassa tyydyttää tarpeen K ynttilöitä. Maasta viety Smk. 7,670 8,77 965,785 49, Maahan tuotu 499, ,46 445,535 75,87 Saippuaa. Maasta viety 45,36 449,076,569,95 86,993 Maahan tuotu 7,076 43,590 89,07 74,608 Tiditikkutehtaiden valm istusarvo on samaten, päinvastoin kuin v. 895, jolloin lisäys oli 7 %, v. 896 vähentynyt 6 %. Tehtaissa, luvultaan 3 (4), joissa työnt. luku oli 59 (565), oli valmistusarvo 64,3 (683,64) mk. Maastavienti, joka 895 teki mk., on taas 896 vähentynyt aivan pieneksi (8,0 mk.). Luujauhovalmistus osottaa 8,8% lisäystä, ja 6 (7) työpaikassa, joissa työntek. luku oli 93 (98), oli valmistusarvo 34,38 (88,65) mk. Vuosina 890 ja 89 on täm äkin ollut suurempi. Sam alla ajalla on m aahantuonti lisääntynyt 0 %. VI ryhmä. Nahkateollisuus. Nahkan valmistus- ja jalostaminen on tehtaissa jonkun verran vähentynyt, käsityöläistuotanto on lisääntynyt 3%. Nahkatehtaissa, luvultaan 9 (0) ja työntekijöitä 458 (46), oli valmistusarvo 4.569,406 (4,67,644) mk., osottaen, % vähennystä, jota vastoin 69 (666) nahkaverstaassa, joissa työnt. luku oli,796 (,7), valmistusarvo teki 7,346,380 (6,504.3) mk. Nahkaverstaiden tuotanto on nyt noussut suuremmaksi v. 89 määrää, jonka jälkeen huonot ajat tälläkin alalla tulivat näkyviin. Valmistettujen vuotain maahantuonti on samalla lisääntynyt 56,386 (434,08) mkaan, jota vastoin maastavienti on vähentynyt,007,99 (,36,6) mkaan, mikä kaikki osottaa lisäytynyttä käyttöä maassa. Satulansepäntehtaissa, jo ita maassa on kaksi, oli valm istusarvo 63,800 ( ) ja 8 (8) satulasepäntyöpajassa valmistusarvo teki 34,4 (30,04) mk. VII ryhmä. Tekstiiliteollisuuden yhteenlaskettu valmistusarvo on, kuten taulusta siv. II nähdään, lisääntynyt 4 %. Kun maahantuonti samalla ajalla teki 9,579,000 (6,888,000) mk. eli lisäys 6 %, ja maastavienti on vähentynyt 6,858,000 ( ) mkaan, niin tekee kotimaassa käytettyjen tuotteiden arvo 4,3 (34,9) miljonaa mk., josta vähän enemmän kuin puolet on kotimaista tuotantoa. Tämän teollisuuden eri aloilla ovat suhteet seuraavat: VUlateollisuuslaitoksissa, joita luvultaan oli 7 (4), työntek.,36 (,07), oli valmistusarvo 5,84.66 (4,778,34) mk., osottaen 3,8% lisäystä työntek. luvussa ja,3 (4) % lisäystä valmistusarvossa.

8 V Pumpuliteollisiiuslaitoksissa, luvultaan 4, niissä 4,965 (4,658) työntek., oli valmistusarvo 8,47,706 (6,330,774) mk., osottaen 6,6% lisäystä työntek. luvussa ja 3,i (9) /0 valmistusarvossa. Maan ainoassa pellavateollisuuslaitoksessa oli työntekijäin luku,3 (,44) ja valmistusarvo 3,00,000 (3 milj.) eli pysynyt jotensakin muuttumattomana. Trikootavaratehtaissa, luvultaan 8 (5), oli työntek. 309 (67) ja valmistusarvo,07,97 (798,49) mk. eli lisäys 8,s (45)%. V III ryhmä. Paperiteollisuus. Tähän ryhmään kuuluvissa teollisuuslaitoksissa oli 9 puuhiomoa, joissa oli työntek.,55 ja valmistusarvo 6,08,87 (5,590,097) mk., osottaen 3,5 % lisäystä; 6 (7) selluloosatehdasta, joissa työntek. luku oli 479 (49) ja valmistusarvo,0,063 (,95,743) mk., osottaen 7,6 % vähennystä, ja paperitehdasta, joissa oli työntek.,555 (,09) ja valmistusarvo,00,54 (9,30,977) mk., osottaen 8,3 % lisäystä. Yhteensä oli näissä 37 (36) laitoksessa 4,549 (4,6) työntek. ja jos vähennetään se määrä, mikä on tehty omaksi tarpeeksi, niin on valmistusarvo 7,38,886 (6,593,67) mk., osottaen 8 % lisäystä työntek. luvussa ja 4,4% valmistusarvossa. Suhteellisessa vertailussa pitää kuitenkin, edellämainitusta syystä, tämä määrä kohottaa,5 %:ksi. Valmistusmäärä ali 48,s (4) milj. kg. puupahvia ja massaa, josta 0 milj. paperitehtaiden omaksi tarpeeksi, 8,5 (9,4) milj. kg. selluloosaa, josta 5,5 omaksi tarpeeksi, 6, (,8) milj. kg. paperia. Että tätä teollisuutta harjoitetaan pääasiallisesti maastavientiä varten, nähdään siitä että tullitilaston mukaan maasta vietiin v ,39,000 (,907,000) mk. arvosta, osottaen % lisäystä. Tästä määrästä vietiin Venäjälle,0)000 mkan arvosta eli 76% koko maasta viedyn määrän arvosta, mikä on suurin määrä tähän saakka niinkuin nähdään seuraavasta taulusta tullitilaston mukaan : Maasta viety Venäjälle tuhatluvuissa Smk. 7,363 8,46 9,700,0,, muihin maihin,, 4,70 3,475 3,07 3,380 tahi määrättynä prosenttiluvussa koko maastaviennin arvosta maasta viennistä Venäjälle % muihin maihin % IX ryhmä. Puuteollisuus y. m. Sahaliike v. 896 osottaa melkoista toiminnan vilkastumista ei ainoastaan siinä suhteessa että sahalaitosten luku on 47:stä (07 vesisahaa ja 0 höyrysahaa) lisääntynyt 464:ksi (4 vesi- ja 40 höyrysahaa) ja työntek. luku,09:stä 3,458:saan s. o. lisäys %, vaan valmistusarvokin on noussut 40,67,84 mkasta 47,943,46 mkaan eli 7,9 ( 6,3) %. Valmistusmäärä oli,008,378 (,77,038) m3 eli 430,000 stand., josta 73,79 m3 kimpiä, ja sahattujen tukkien luku 7,30,663 (4,68,64), joka standartia kohden on 40 (39) tukkia. Sahattujen puutavarain maasta vienti on sen vuoksi ollut suurempi kuin koskaan ennen: lankkuja, battensia, lautoja ja sahattuja parruja kaikkiaan,95,7 (,658,33) m3. Vaikka puuseppätehtaiden luku ei ole lisääntynyt, on niiden toiminta kuitenkin melkoisesti vilkastunut. Niinpä käytettiin () tehtaassa 699 (488) työn-

9 VI tek. ja valmistettiin,47,49 (,54,674) mk. ai'vosta, joka osottaa kokonaan 43 % lisäystä työntek. luvussa ja 4 (,7) % lisäystä valmistusarvossa. Myöskin puuseppäpajojen tuotannossa on huomattu 5,5% lisäys. L a n k a n d l a t e h t a i s s a, luvultultaan sama kuin ennenkin eli 4, oli työssä 737 (64) työntek. ja valmistusarvo teki,678,000 (,39,500) mk., joka osottaa 4,s % lisäystä työntek. luvussa ja 0 (7) % lisäystä valmistusarvossa. X ryhmä. R a k e n n u s t e o llis u u s. Niin kuin taulusta siv. II nähdään, on tässä ryhmässä suurin lisäys niin työntek. lukuun kuin tuotannon arvoon nähden. Tämä koskee etupäässä rakennusurakoitsijani toimintaa, jonka tuotantoarvo on lisääntynyt 3,033,088 mkasta 5,95,903 mkaan eli kerrassaan 7%, ja käytettyjen työntek. luku,54 hengestä 3,64 eli 47 %. Vaikka tiedonannot tästä ryhmästä ovat vaillinaiset ja epätarkat, niin ne kuitenkin lisääntyneen tiilivalmistuksen mukaisesti todistavat rakennustoimen vilkastumista, erittäinkin pääkaupungissa. X I ryhmä. R a v i n t o - j a n a u t i n t o a i n e t e o l l i s i i u s. K a u p p a j a u h o m y l l y i s s ä, joiden tuotanto v:sta 89 on nopeasti laskeutunut, on tapahtunut se muutos että valmistusarvo on lisääntynyt 44 % v:sta 895. Se oli nim. 3 (8) laitoksessa,6,607 (,538,5) mk. Kun myllyteollisuus kuitenkin ulkomaalaisten ja erittäinkin saksalaisten jauhojen ankaran kilpailun vuoksi on ollut ahdingossa, niin ei voi tehdä mitään muuta varmaa johtopäätöstä kuin että se 896 oli vilkastumassa, mutta verraten vuosiin 89 ja 893 se oli yhä ahdingossa. Saksasta maahantuonti, joka 894 teki 4,8 milj. kg. on tosin vähentynyt 3,:j (37,t) kgmiin, samoin kun rukiitten ja ruisjauhojen koko maahantuonti, joka 894 teki 4,8, on vähentynyt 9, milj. kgsta 3,3 kgmiin, s. o. 5 % v^ hennys. Sen sijaan,600 (,594) tullijauhomyllvssä jauhetun viljan määrä lisääntyi.3,88,944 (3,698,955) hlaan eli melkein vastaavalla määrällä Seuraava vertaileva esitys tullitilastosta voi viime vuosilta olla tässä suhteessa valaiseva. Maahantuonti R u is ta, ja u h a m a to n ta, m ilj. k g 58,4 34, 8,» 0,i 0,7 R u is ja u h o ja 86,6 04,4, ,6 tä s tä m ä ä rä s tä S a k s a s ta 7,o 8,7 4,8 37,7 3,3 Maamme kahdessa s o k e r it e h t a a s s a teki valmistusarva 9,54,659 (7,307,698) mk., osottaen 30,6 (5) % lisäystä. Tämä määrä on paljon suurempi kuin suurin tulos tätä ennen: 7,880,7 v 89. Puhtaansokerin maahantuonti on jonkun verran lisääntynyt ja oli 8,56,340 (8,447,409) kg, joka on melkein sama määrä, mikä maassa on valmistettu (0,35,474 kg puhdasta sokeria, sokerijauhoa ja siirappia). S ik u r it e h t a is s a, joita on 7, niissä työntek. 9 (3), oli valmistusarvo 503,0 (693,76) mk., s. o. työntek. luku vähentynyt 30% ja valmistusarvo 7,4%, jota vastoin maahantuonti on lisääntynyt 8%, niin että sen arvo on 37,473 mkasta lisääntynyt 406,430 mkaan. Maassa valmistetun sikurin määrä teki,69,000 kg, maahan tuodun 968,800 kg.

10 VII Olut- ja portteripanimoita oli käynnissä 87 (88), joissa oli työntek.,35 (,67) ja valmistusarvo teki 7,06,04 (6,88,487) mk, osottaen 7 % lisäystä työntek. luvussa ja 3,4 (6) % lisäystä valmistusarvossa. Oluen valmistus joka v. 89 teki 4,9 milj. litraa, vähentyi sitten yhtämittaa vuoteen 894, jolloin se teki ainoastaan 8,g milj., mutta on sitten 895 lisääntynyt miljonaksi ja 896 5,4 milj. litraksi. Vuonna 896 valmistetun oluen määrä oli siis suurempi kuin koskaan ennen. Paloviinan valmistus on myöskin jonkun verran lisääntynyt, mutta on yhäkin pienempi kuin kuin edellisinä vuosina. Polttimoita oli 8 (6), joissa oli työntek. 444 (43) ja valmistettiin 6,04,590 (5,8,54) litraa, osottaen 6% lisäystä, jota vastoin 895 vähennys oli %. Väkiviina(sprii)tehtaitten toiminta on sitä vastoin ollut varsin tasainen. Tehtaissa, joita luvultaan oli 39 (40), työskenteli 30 (5) työntek. ja valmistusarvo oli 737,8 (780,98). Painohiivanvalmistamista on harjoitettu polttimossa, ja valmistettiin 36,05 (67,366) kg, mikä osottaa 8 (4) % lisäystä. Manhantuonti on ollut jotenkin vähäinen (5,346 kg). Virvoitusjuomain ja kivennäisvesien valmistus on lisääntynyt 9 (0) % ja 53 (47) työpaikassa, missä työntek. luku 07 (67), oli valmistusarvo 58,38 (450,693) mk. Tupakkatehtaiden valmistusarvo on lisääntynyt 0 % ja oli se 33 (30) työpaikassa, jossa työntek. luku oli,08 (,750), 7,643,004 (6,37,844) mk. X II ryhmä. Vaateteollisuus. Räätäliliikkeiden luku kaupungeissa oli 396 (40), joissa oli työntek.,69 (,6) ja valmistusarvo 3,440,83 (3,49,99) mk, osottaen 9, (4) % lisäystä. Suutariliikheitä oli 53 (55), joissa työskenteli,437 (,406) työntek. ja valmistusarvo oli,87,95 (,580,695) mk osottaen 5,o (4) % lisäystä. Hattu- ja lakkiteollisuudessa on lisäys vielä suurempi, 5 (4) työpaikassa, joissa työskenteli 97 (4) työntek. valmistusarvo oli 80,334 (65,938) mk, osottaen 3 (44) % lisäystä. X III ryhmä. Kuvaava teollisuus Kirjapainojen luku oli 64 (63), joissa työskenteli,39 (,46) henkeä ja valmistusarvo teki 3,5,393 (,760,94) mk, osottaen 8 (5) % lisäystä. Kivipainoja oli 6, joissa työntek. luku oli 66 (8) ja valmistusarvo 557,300 (59,349) mk, osottaen 5,3 % lisäystä. Mitä työväkisuhteisiin tulee, niin mainittakoon, että koko työväki on lisääntynyt 53,85 hengestä vuonna ,8 henkeen eli %. Tästä luvusta oli 5,358 eli 6% naisia, 5,0 eli 8,5 % nuorukaisia (5 8 vuotisia) ja,66 eli,i % lapsia 5 ikä Erityisesti ansaitsee mainita että lasten luku ei ole ainoastaan luvullisesti 966:stä v. 895 lisääntynyt l,66:teen, vaan suhteellisestikin, niin että prosenttiluku, joka osotti lasten luvun koko työväenlukuun verraten, v. 894, jolloin se oli pienin, oli l,e ja v. 895,8. Myöskin nuorten työntekijäin luku on suhteellisesti jonkun verran lisääntynyt. Höyrykoneiden luku oli 700 (649) joiden konevoima oli 8,5 (7,08) hvoimaa. Koneiden luvun lisääntyessä 8ä% on voima lisääntynyt 6 %.

11 VIII Kaikesta tästä yleiseksi johtopäätökseksi saadaan, että toiminta teollisuuden alalla on 896 niin kuin lähinnä edellisenkin ajalla melkoisessa määrässä kehittynyt ja antaa hyviä toiveita lähinnä seuraavistakin vuosista. K. E. P a lm é n. Oikaisu: Käsityö- ja tehdasteollisuuden summittaisesta katsauksesta yksi paperitehdas maaseudulla, jossa on 76 työntek., ja jonka valmistusarvo on 440,000 mk., on huomaamatta pantu puuhiomoin joukkoon ja on siirrettävä paperitehtaisiin, niin kuin on tapahtunutkin katsauksessa siv. 4, 43 ja 46, josta löydetään oikeat summat.

12 I. Yleinen katsahdus Käsi- ja Tehdasteollisuuteen Suomessa 896. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maalle. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. Teollisuuslaitoksia. arvo Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. Suom. markoissa. arvo Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. Suom. markoissa. arvo Suom. markoissa. IV 8 K ivilouhoksia ja kivenhakknnverstait a , , ,570?» 9 K alkkipolttim oita , , ,360?»?» T iiliteh taita ,750 86,45,69,895 97,496,803,645 Savenvalajan verst ,0 6 3, ,994?» Kaakeli-, fajanssija porsliinitehtaita , ,044, ,65,45?»?» Sementtivalimotta , ,000?»?» Kipsivalim oita , ,700 n n M nnrisaventehtaita 5 07, ,30 0 L asiteh taita ,000 5,607 3,599,0 6,655 3,774,0 V l i S nlfaattitehtaita.. 0,000 0,000 r> V äritehtaita... 0,000 6,800 6,800?» K im röökkitehtaita , ,00 f)» V ärjäystehtaita.. 7 5, ,500 *»»? V ärjäyslaitoksia , , ,690» Ö ijy k eittiö itä ,56 5 6,56»?» K ynttilätehtaita , ,44» Saippuatehtaita ,40,6 3 5,8 7 68,45,750?»?» Teknokeemillisia te h ta ita , , ,794? 3 K nivatislans laitoksia , ,39» P ik ite h ta ita..., , ,680?? A sfalttiteh taita , ,475?? n Lakka- ja polityyrite h ta ita , ,438 K aasutehtaita , ,899?? y> Sähkövalotehtaita , ,000?? T nrvepehkntehtaita 30 34, ,985?» 4 T nlitikkntehtaita , , ,3?»?> Pyroteknillinen la boratorio , ,500?>?» D y n am iittitehtaita. 30,000 30,000?» 6 L nnjanhotehtaita , , ,38 VI 7 N ahkatehtaita ,70, , ,569,406

13 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maalle. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Työpalkkain luku. Työntekijäin [ luku. Teollisuuslaitoksia. arvo S u o n i, m a r k o i s s a. Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. arvo S u o m. m a r k o i s s a. j Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. arvo S u o m. m a r k o i s s a. VI 7 K arvuuverstaita ,0,309 6,405 5,6,07 69,796 7,346,380 Satulasepän teh taita , ,800 Satulasep. v erstaita , ,4 T urkkitav. tehtaita 3 64, ,000» H arjatehtaita , ,770» Harjasitom averst a i t a , ,78 0 3,78 VII 8 Villateollisuuslaito k sia ,39, ,5,899 7,36 5,84,66 9 Pumpuliteollisuusla ito k s ia ,69 3,37,706,346 5,00, ,965 8,47,706 Pellavanloukutusl. 8,377 8,377» Liinanteollisuuslaito k s ia...,3 3,00,000,3 3,00,000,, Trikootehtaita ,07, ,07,97 0 K ö y siteh taita , ,935» Nyörinpunojan v ersta ita , ,675» T ilketehtaita... 9,360 9,360 R ullakartiini te h t.. 34,400 34,400 V III Puuhiomoita ,000 7,4 4,935,087 0,53 5,0,087,, Sellulosatehtaita , ,545 n P a h v ite h ta ita , ,900 A stalttiteh taita , , ,85 Paperitehtaita ,663,575 9,065 8,656,679,539,30,54 T a p e ttite h ta ita , ,400 y Pussi- ja koteloteht a i t a , ,00 55 K artongitehtaita , ,550 ' ,059 Kirjansitom a te h t , ,000 Kirjansitom a verst , ,94 IX Parkkim yllyjä , ,96 Sahalaitoksia ,537 5,05, ,9 3,97, ,458 47,943,46 Puuvillatehtaita , ,860 S p lin ttiteh taita , ,670 3 N ik k arin teh taita ,987, , ,47,49 n N ikkarin verstaita , , ,0 R num iinkirstuteht , ,8 Sorvanstehtaita.. 4 6,50 4 6,50» Sorvarin verstaita , ,564» L ankarnllatehtaita 4 737,678, ,678,000 T ynnyritehtaita ,695 7, ,338,54» n Tynnyrin tekijän v e r s ta ita , ,808

14 3 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maalle. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Teollisuuslaitoksia. arvo S u o m. m a r koissa. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. arvo S u o m. m a r k o i s s a. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. arvo S u o m. mark o i s s a. IX 3 K orkkitehtaita , , ,500 4 K oppatehtaita , ,055 Leikkikalu tehtaita,800 --,800 v 5 K am patehtaita , ,68 «Gummitavarainteht a i t a , , A jokalntehtaita , ,339 V annuverstaita , ,30 X 7 M uurareja ja rakennusurakoitsijoita. 76 3,64 5,95, ,64 5,95,903 M a a la re ja... 6,076,409,456 6,076,409, Tapetinpanijoita , , L asim estareja , ,48,, 55 N uohoojia , ,74 5 K adunlaskijoita , ,50 XI 8 Kauppajauhomyllyj ä ,494, , ,6,607 Tullijanhom yllyjä. 7,589,873,600,900,, 55 Potaattijanhoteht.. 8 4, ,000 9 Sokeritehtaita ,54,695 _ 88 9,54,695 K ahvinlisäys tehta ita , ,00,, 55 S ikuritehtaita , , , S nklaatitehtaita , , Höyryleipomoita , ,400,, L e ip o m o ita ,585, ,585, Sokerileipom oita , ,40 55 K aram ellitehtaita ,75 _ , Siantenrastuslait , , T eurastuslaitoksia ,33,044 6, ,358, M akkaratehtaita , , M akkarantekijän v e r s ta ita , , n 55 K onserv iteh taita.. 3 4, , ,900 M allastehtaita.... 0,000 0,000 3 Olntpanim oita ,88, ,8,890 86,345 7,00, Portteripanim oita. 7 5,000 _ 7 5, Viinapolttim oita ,039, , ,909,36 55 V äkiviinatehtaita , ,8 55 P ain o h iiv ateh taita. 54 4, ,36 55 Punssi- ja viinitehta ita ,337, ,337, E tikkatehtaita ,309 46, , Kivennäisvesiteht a i t a , , ,38

15 4 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maalle. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. i Teollisuuslaitoksia. arvo Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Suom. markoissa. arvo Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Suom. markoissa. arvo Suom. markoissa. XI 3 T upakkatehtaita.. 9,055 7,476, ,58 33,08 7,643,004 X II 33 P aitateh taita , ,308,, R äätälin v erstaita 396,69 3,440,83 396,69 3,440,83,, K o rsettilaito k sia.. 3,400 3.,400 v E ansikkalaitoksia , ,708,, Hattu- ja lakkitehta ita ,7, 4 65,7 Hattu- ja lakkivers , ,07 K rav attitehtaita.. 87,500 87,500 Sadevarjotehtaita. 3 66,73 _ 3 66,73,,,, T nrkkurinverstaita , ,589»» Huopatyöntekijöitä , ,608 S uutarinverstaita. 53,437,87,95 53,437,87,95 v Pnnkenkätehtaita. 0 35, , Tukanleikkuulaito k s ia , , K ylpylaitoksia , ,684 P esu laito k sia , ,000 XIII 36 K irjapainoja... 64,39 3,5,393 64,39 3,5,393 K iv ip ain o ja , ,300 Punnpiirros laitoksia , ,000 V alokuvauslaitoks , ,437 Summa,97 3,303,63,655 3,08 6,879 75,85,47 6,054 59,8 87,457,90 V. 895,99 7,88 9,05,656 3,00 5,304 70,394,0 6,0 53,85 6,499,857 V. 894,94 5,050 83,5,993,884,733 63,560,83 5,85 47,783 47,083,806 V. 893,83 3,956 79,39,896,748,9 57,58,07 5,580 46,085 36,973,967 V. 89,85 4,973 84,5,70,77,77 55,7,604 5,63 47,50 39,388,34 V. 89,86 6,766 86,793,699,66,70 56,78,767 5,478 49,467 43,5,466 Keskiluku v ,886 5,75 85,86,93,87 3,09 60,707,49 5,703 48,754 45,893,684 Keskiluku v ,58,35 64,637,54,396 8,73 48,3,33 4,94 40,048,869,87

16 II. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen jokaisessa Suonien läänissä vuonna 896. Kaupungit ja kauppalat. Maaseudut. Lääni. (Teht. ja verat.) Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. bruttoarvo Suom. markoissa. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. bruttoarvo Suom. markoissa. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. bruttoarvo Suom. markoissa. Uudenmaan läänissä ,97 3,0 8 6, ,3 6 9,0 5 6, 6 4,045,43 4 0, 4,3 0 Turun ja Porin läänissä ,09 3, 3 7, ,7 0,9,505,087 9, 8 3 3,3 9,9 0 Häm een läänissä ,058 3,86, ,0 7,684, ,080 40,9 7 0,6 W iipurin ÎJ ,9 4,4, ,48 0,3 0 5, ,6 3,4 4 6,5 5 6 Mikkelin» ,46,3 33,36 3,0 7, ,765 4,3 7,8 5 Kuopion >> ,390, ,868 4,4 7 8, , ,8 6 8,9 8 9 W aasan,, , ,769,03 660,6 7,3, , ,900,095 Oulun V... 73,805 7,575,609 5,44 3,9 0 5, , 4 6,48,575 Summa,97 3,303,63,655 3,08 6, ,85,47 6, , 8 87,457,90

17 6 III. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen vuonna 896 Suonien kaupungeissa ja kauppaloissa, järjestetyt näiden teollisuuden tuotannon n mukaan. Kaupunki tahi kauppala. brutto-arvio Suom. markoissa. Työpaikkain luku. (Teht. ja verst.) Alle 5. 5 ja 8 Työväestö. Yli 8 vuotta. Käytetyltä höyrymotooreja. Luku. Hevosvoimia. Helsinki.... 7,895, ,89,844 5,756,99 6,36 Tampere....,880, ,689,804 3,6 3,405 36,337 T urku... 3,979, ,834,57,07, P o r i... 7,65, ,59 43, Nikolainkaup.. 6,67, ,665 Kotka ,70, ,43 00, O ulu... 5,834, , "Wiipuri... 4,600, , Pietarsaari... 3,05, Kuopio.... :,80, H äm eenlinna..,69, K e m i...,55, H anko...,083, R a u m a , Porvoo... 88, L o v iis a... 66, M ik k eli , Tammisaari , Uusikaupunki. 545, Jyväskylä , Lappeenranta. 487, H ein ola... 4, H am ina , Joensuu , Sortavala , Kristiinankaup. 96, Savonlinna... 57, I is a lm i... 05, Tornio... 04, Kokkola... 04, Naantali... 9,

18 Kaupunki tahi kauppala. Suom. m arkoissa. Työpaikkain luku. (Telit, ja verst.) Alle 5.!! 5 ja 8 JNaisia, Työväestö. Yli 8 vuotta. Käytettyjä höyrymotooreja. Luku. Hevos voimia. Marianhamina. 67, R a a h e... 48, Lahden kaupp.. 35,86 4 i K ajaani... 3,044 4 i Salon kaupp... 90, Uusikaarlebyy. 70, Käkisalmi , Nurmeksen k.. 33, Ikalist. kaupp.. 3, Kaskinen...., Summa,63,655, ,996,90 9,80 8,63,45 0, ,57 ' Maaseuduilla.. 75,85,47 3, , ,0 4,45,579 5, ,868 Summa 87,457,90:6, ,7,839 39,83 3,074 43,84 5, ,5 Y ,499,8576, ,85,633 36,5,60 39,608 3, , ,083,806 5, ,647,447 3,593 0,343 35,765, ,89 i/ ,973,967 5, ,640,430 3,608 9,53 34,86,3 59 5,76 >/ ,388,34 5, ,88,7 3,4 9,36 35,895, ,079 i/ ,5,466 5,478,68 69,99,76 33,308 9,547 37,468, ,35 i/ Keskiluku v. v. i ,893,684 5, ,790,598 33,75 0,054 36,70, ,59 Keskiluku v. v ,869,87 4,94, ,564,334 7,95 7,340 30,83 9, 447 9,3

19 IY. Yleinen katsahdus teollisuuden toimesta Suomen kihlakunnissa vuonna 896. Lääni. Kihlakunta. Suo m. markoissa. Työpaikkani luku. (Teht. ja verst.) Alle 5. Työväestö, Yli 8 vuotta. Käytetyitä höyrymotooreja. Luku. 5 ja 8 Hevosvoimia. Hämeen. Turun ja Porin. Uudenm. Mikkelin. Wiipurin. Helsingin.... 4,344, ,93 350, Pernajan....,9, L o h ja n...,855, Raaseporin , U lv ila n... 3,49, M askun...,388, H alik on...,345, Piikkiön....,066, Loimaan , Ikaalisten , Tyrvään , Ahvenanmaan. 3, Wehmaan.... 4, Mynämäen... 3, Tammelan... 9,54, ,77 736,59 9 4,330 Pirkkalan....,943, H auhon...,458, Hollolan...,505, Ruoveden....,0, J ä m sä n , Kym in... 8,65, ,76 446, Lappeen... 4,78, ,47 359, Rannan... 3,06, S a lm e n...,8, Äyräpään , Jääsken , Sortavalan , Käkisalmen... 88, Kurkijoen , Rantasalmen..,50, Heinolan , Mikkelin , Juvan... 59,

20 9 Lääni. Kihlakunta. Suom. markoissa. Työpaikkain luku. (Teht. ja verst.) Alle 5. 5 ja 8 j T yöväestö. Yli 8 vuotta.! j Miehiä Luku. K äytetyitä höyrymotooreja. Hevosvoimia. Kuopion. AVaasan. Oulun. L ip e r in...,38, Rautalammen.,96, Kuopion , Pielisjärven.. 06, Ilomantsin... 97, Iisalmen... 4, Laukkaan....,90, Kuortaneen...,69, Korsholman..,337, Lapuan... 96, Ilmajoen , Pietarsaaren.. 540, K em in...,567, O u lu n , Sälöisten , Haapajärven.. 09, Kajaanin...., L a p in... 3,7 Summa 75,85,473, , ,0l 4,45,579 5, ,868 o

21 V. K atsah d u s S u o m e n T e h d a s - ja K ä s i t y öt e o l l i s u u t e e n 89G.

22 3 Ryhmä. Luokka. Luku Suom. mar p aljous ja laji. liikutusvoiman Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5. 5 ja 8 Yli 8 vuotta. koissa. IV K iviteollisuutta. 8 K iv ilo u h o k sia j a kivenh a k k u u v e r s ta ita. 9 U udenm aan lään i ,309 - höyryk. 8 hv T u ru n l ä ä n i... 6, H äm een lään i... 5,874.f- 9 9 W iip u rin l ä ä n i...,7-6 6 M ik k elin l ä ä n i...,500 K u o p io n l ä ä n i... 5, W aasan l ä ä n i... 4, O ulun l ä ä n i... 3, , T u ru n lään i... 5,047 Murrettu 7,870 tonnia kalkkikiveä. höyryk. 4 hv _ Survottu 706,858 kg. jauhoksi. 5 "W iipurin l ä ä n i... 8, , ?? 9 K a lk k ip o lttim o ita. U udenm aan lään i ,3 8,800hl. kalkkia, tonni jauhettua höyryk. 5 hv. 7 7 _ kalkkikiveä, 70 astiaa! kipsiä. H äm een l ä ä n i... 5,937,000 hl. kalkkia. W iip u rin l ä ä n i... 9,00 9, ,69,900 hl. kalkkia, tonni jauhet tua kalkkikiveä, 70 ast. kipsiä. U udenm aan lään i.... 7,500 7,500 hl. kalkkia. _ T u ru n l ä ä n i... 5,80 63, W iip u rin l ä ä n i... 9,990 9,000 _ 3 M ikkelin l ä ä n i...,600,300 _ _ K u o p io n l ä ä n i... 9,00 9, ,09 30,6 hl. kalkkia

23 4 5 Ryhmä. Luokka. Luku Valmistelun Suom. mar p: ljous ja laji. liikutusvoiman Työväestö, siilien luettuina mestarit ja konttooriväestö. Ali e 5. 5 ja 8 Yli 8 vuotta. koissa. IV 9 T iilitehtaita. 5 T urun l ä ä n i... 48,450,090,000 tiiltä H äm een l ä ä n i... 08,300,395,000 höyryk. 4 hv W aasan l ä ä n i... 7, , ,750 4,0,000 tiiliä. höyryk. hv U udenm aan lääni ,77 4,58,00 muuritiiltä. 4 höyryk. 7 hv U I T urun l ä ä n i... 36,994 3,565, H äm een l ä ä n i ,367 3,085,000 kelta. 8, 00 kaa W iipurin l ä ä n i ,600 7,49, yh _ teinen motoori höyrysahan kanssa. 3 M ikkelin l ä ä n i... 9,50 48, Kuopion l ä ä n i... 38,057,39, Oulun l ä ä n i... 5,000 60, ,69,895 40,369,700 muuritiiltä, 8,^00 kaa- 4 höyryk., 38 hv., , , kelta. yht. motoori höyrysahan kanssa. n 5 Savenvalajan verstaita. 3 Uudenm aan lääni....,95 4 _ 6 9 T urun l ä ä n i...,994 _ 7 8 _ 4 H äm een l ä ä n i... 7, _ 3 W aasan l ä ä n i... 4, Oulun l ä ä n i..., , W iipurin l ä ä n i... 3,

24 6 7 R yhmä. Li nokka. Luk umääri; L. paljous ja laji. Suom. mar koissa. liikntusvoiman Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 r j 5 ja 8 Yli 8 vuotta. I i I I IV 9 Kaakeli-, fajanssi- ja porsliinitehtaita. 3 Uudenm aan lääni.... T urun l ä ä n i... W iipurin l ä ä n i... 66,89 7,95 69,8 74,600 kaakelta. 4,000 kaakeliuunia.,40 kaakelta, 3,400 tiiltä. sähkömotoori 4 hv. Tuulivoima. höyryk. 0 hv Käyt. ulkom. raakatav.,363 m. Käyt. ulk. raakat. 5,607 m ? 6 607,865 höyrykone 0 hv., sähkömotoori 4 hv. Uudenm aan lääni.... Häm een l ä ä n i... W iipurin l ä ä n i... 86,780 5,300 67,300 Fajansseja 66,000 m., porsliinejaloojooom., kaak. 00,000 m., kipsiä,500 m. 8,000 kaakelta. 4,000 86,000 tiiltä. höyryk. 6 hv. * Käyt. ulk. raakat. 56,80 m Käyt. ulkom. raakatav. 6,067 m. Käyt. ulk. raakat. 5,400 m. 5,8 4,044,380 3 höyryk. 70 hv. ; Käyt, ulk. raakat. 46,749m. Sementtivalimolta. Uudenm aan lääni ,000 Lattioita, sementti- ja m osaikki- rappuja sekä kipsisiä koriste- töitä. Î) >> Kipsivalimoita Käyt. 4,000 ast, sementtiä ja,000 tonnia marmoria; ulk. tarveain. 0,000 m. U u d e n m a a n... 5,700 _ 7 _ 8 _ 5J H M uurisaventehtaita. Uudenm aan lääni ,30,570 kuormaa kalkkiruukk ia, 70 kuormaa saviruukkia (tied, valavat.)» 0 Lasitehtaita. Vetovoim. Strömbergin dyn. petrol, motoori 6 hv W iipurin l ä ä n i... 75,000 7,000 laat. ikkunalasia Käyt. ulkom. tarveain. 5,000 m. 3

25 IB 9 Ryhmä. Luokka. Luku Suom. mar paljous ja laji. liikutusvoiman Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5. 5 ja 8 Yli 8 vuotta. koissa. IY 0 Y Uudenmaan lääni , ,574 pulloa. höyryk. 3 hv. 7 _ 7 _ 9 _ 43 _ Käyt. ulkom. tarveain. 3,00 m. Turun l ä ä n i , ,000 pulloa, 0,85 laat. ikkuna _ 3 _ 90 _ 04 _ Käyt. 45,80 lasia à 75 kg. 3 Hämeen l ä ä n i , ,000 pulloa, 4,73 laat. ikkuna- 3 _ Käyt. 56,38 lasia; sekal. laseja. 6 W iipurin' l ä ä n i...,08,064 0,906,55 pulloa ja purki ia, _ Käyt. 444,340 laat. ikkunalasia, 37,6 >m8, va- lettua lasia ja sekal talouslaseja. Mikkelin l ä ä n i... 6,330 3,465 laat. ikkunalasia (4, Käyt. 4,744 k g - ) Kuopion l ä ä n i... 4,06 4, Käyt. 8,77 Waasan l ä ä n i... 5,000 6, Käyt. 30, ,599,0 3,44,089 pulloa japurkk ia, 5,683 7 höyryk. 7 hv ,5 0,43 84 Käyt. ulkom. tarveain. 6,874 laat. ikkunalasia, 37,65 m8 valettua lasia sekä sekal. talousm. K e e m i is t ä teollilaseja. suutta. Sulfatitehdas. Wiipurin l ä ä n i..., ,700 kg. sulfatia V äritehtaita. Uudenmaan lääni.... 0,000 Maalarinvärejä ja vernissoja. höyryk. 8 hv. 9 9 Käyt. ulkom. tarveain. 63,000 m. Wiipurin l ä ä n i... 6,800,400 ast. caput mortuumia. 0 hv _ K im röökkitehtaita. Turun l ä ä n i...,000 7,500 kg. kimröökkiä. Vesivoima. 6 6 Käyt.,000 m8 koivuhalkoja. 4 W iipurin l ä ä n i... 50,00 406, ,000 halkoja, 5 hl. tervaa. 5 6,00 534,000 kg. kimröökkiä. 4 4 Käyt. 6,000 m8 halkoja, 5 hl. tervaa.

26 0 Ryhmä. Luokka. Luku Suom. markoissa. ja laji. >aljous liikutusvoiman Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5. 5 ja 8 Yli 8 vuotta. Miehiä Y Värjäystehdas. W aasan l ä ä n i... 5,500 Loukutettu 3,000 m. sarkaa. höyryk. 6 hv. 5 6 Käyt. väriaineita 4,05 m. î j ÎJ Yärjäyslaitoksia. 7 Uudenm aan lääni.... 5, Käyt. väriaineita 5,40 m. 7 T urun lääni... 3,654 höyryk. 5 hv Käyt. 0,05 4 H äm een l ä ä n i... 0,30 Käyt. 9,75,. W iipurin l ä ä n i... 0, Käyt. 3,60,. 4 M ikkelin l ä ä n i... 6, Käyt Kuopion l ä ä n i... 38, Käyt. 97,830,. W aasan l ä ä n i... 59, Käyt. 33,90 7 Oulun l ä ä n i...,09 3 Käyt. 3, , Käyt. väriaineita 84,900 m Käyt. väriaineita 4,345 m. 9 U udenm aan lääni.... 6,407 _ Käyt. 4,30 9 T urun l ä ä n i... 5,785 3 Käyt. 6,75 0 H äm een l ä ä n i... 5,06 Käyt. 7,50 4 W iipurin l ä ä n i... 5, Käyt.,500 7 M ikkelin l ä ä n i..., Käyt. 4,500 8 K uopion l ä ä n i... 6, Käyt W aasan l ä ä n i... 80,689 0 Käyt. 3,00 7 Oulun l ä ä n i... 0, , Käyt. väriaineita 70,000 m.

27 3 R yhmä. Li îokka. Luk iimäärä i. nalions Suom. marja laji. liikutusvoiman Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5. 5 ja 8 Yli 8 vuotta. koissa. Y Öljykeittiöitä. Turun l ä ä n i... Hämeen l ä ä n i... 3,000 3,56,638 litr. liinaöljyä, 6,87 3 kg. pellavansiemenjauhoja.,434 litr. liinaöljyä, 44,77 kg. pellavansiemenj auhoj a. Vesivoima. 5 hv Käyt. 79 hl. pellavansiemeniä. Käyt. 5,978 kg. pellavansiemeniä, joista 6,500 kg. venäl. 6,56 4,07 litr. liinaöljyä, 5 pellavansiemenjauhoja.,644 kg. 5 5 Käyt. 53,900 kg. pellavansiemeniä. 57 >7 K y nttiläteh taita. "Wiipurin l ä ä n i... Waasan l ä ä n i... 54,44 98, ,678 kg. steariinikynt tilöitä. höyrykone. 98, Käyt. ulk. tarveain. 54,330 m. Käyt. 00,000 kg. steariiniä, 70,000 m., sydämmiä 5,560 m. 740,44 768,678 kg. steariinikynttilöitä Käyt. ulk. tarveain. 689,890 m Saippuatehtaita. Uudenmaan lääni.... Turun l ä ä n i... Wiipurin l ä ä n i... Waasan l ä ä n i... 66,050 8, ,600 58,43 333,000 kg. saippuaa.,600 kg. toilettisaipp., 58,000 kg. pesusaipp.,,000kg. suopaa y. m. 8,93 kg. pesusaippuaa,,440 kg. suopaa, 0,35 kg. raakaa glyseriniä y. m.,35,400 kg. pesusaippuäa, 0,75 kg. toilettisaippuaa. 6,40,6,596,657 kg. saipp., 4,440 kg. suopaa, 0,5 kg. raakaa glys. y. m Käyt. ulk. tarveain. 90,000 m. Käyt. ulk. tarveain. 9,605 m. Käyt. ulk. tarveain. 89,00 m. Käyt. 597,800 kg. talia, 69,687 kg. palmuöljyä, 00,000 kg. suutaa, 43,9 kg. hartsia vastaava 45,63 m Käyt. ulk. tarveain. 834,48 m. Uudenmaan lääni.... 5,8,753 kg. pesusaippuaa,,335 kg. suopaa,,03 kg. hajusaippuaa. Käyt. ulk. raakatav.,544 m.

28 4 5 R yhmä. Li rokka. Luk umäärä T y ö v ä e s t ö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Dalious liikutusvoiman Alle 5 5 ja 8 ja laji. Yli 8 Suoni, mar. vuotta. koissa. l i Y 3 T eknokeem illisia teh ta ita. 3 U udenm aan lääni ,960,600 kg. voiväriä, 00 kg. juustoväriä, 3,00 kg. juustojuoksutusta, saipp., hajuain., amykosta. höyryk. hv. -- i T urun l ä ä n i..., Käyt. ulk. raakat. 3,50 m. W iipurin l ä ä n i Hajuvesiä ja amykosta , T urun l ä ä n i... 8,434 Pesusaippuaa 45,000 m., hajuain., kirjoitusmustet! a y. m Käyt. ulk. raakat. 48,950 m. 7 7? Teht. kuiv. tislausta varten. Uudenm aan lääni hl. tervaa, 58 hl. hiiliä. - Käyt. 54 m3 tervahalkoja. 4 T urun l ä ä n i... 4, hl. tervaa, 7,997 litr. tärpättiä,,35. pikiöljyä, 6,408 hl. hiiliä.,076 5 H äm een l ä ä n i... 37,49,43 hl. terv., 48,40 litr. tärpätt., 50. pikiöljyä, 3,440 hl. hiiliä ,75 W iipurin l ä ä n i... 8, hl. tervaa, 3,500 litr. tärpättiä, ,350 kg. etiikkaa, 3,740 hl. hiiliä. m3 koivua. 75 M ikkelin l ä ä n i...,00 75 hl. tervaa. - _ - K uopion l ä ä n i...,575 6 hl. tervaa,,656 litr. tärpättiä, 4 4 Käyt. 40 m3 500 hl. koi. 8 W aasan l ä ä n i... 36,86,455 hl. tervaa, 4,490 litr. tärpätt., höyryk. 0 hv ,095. pikiöljyä,,5( 0. tuo- 4,69 hiöljyä, 6,460 hl. hiil ä. 6 Oulun l ä ä n i..., hl. tervaa,,575 litr. tärpätt.,,600. pikiöljyä, 3,09 hl. hiil. 9 3,39 5,463 hl. tervaa, 5,458 litr. tärpättiä, 7,70 litr. pikiöljyä, 9,350 kg. ettikkaa,,500 litr. tuohiöljyä, 34,75 hl. hiiliä. 57 7? Pikitehtaita. - 4, Käyt 3,643 m3 tervahalkoja, 75 m3 koivua. Oulun l ä ä n i..., hl. pikiä.

29 6 7 Ryhmä. Luokka. Luku Suom. markoissa. paljous ja laji. liikutusvoiman Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5. j 5 ja 8 Yli 8 vuotta. j Y 3 W aasan l ä ä n i... 80,000 3,000 hl. pikiä, 500 hl. pikiöljyä. 4 4 Käyt. 3,500 hl. tervaa A sfalttitehtaita. 3 Uudenm aan lääni ,475 0,000 käär. asfalttihuo jaa, 4,000 ast. asfalttilakk., 6,000 g. lysolia, 76,400 m3 asfalttitöitä itied, vaj.) Käyt. ulk. tarveaineita 567,760 m L akka-ja polityyritehtaita. 4 Uudenm aan lääni ,438 9,983. lakkaa, 8,47. poli- höyryk. hv tyyriä, kirjelakkaa K aasutehtaita. Uudenm aan lääni.... T urun l ä ä n i... W iipurin l ä ä n i... 46,43 58,476 75,000,07,000 m3 kaasua. 437,470 95,000 höyryk. 6 hkr Käyt. 4,49 tonnia kivihiiliä ja cannel-hiiliä 85,69 m. Käyt.,468 tonnia kaasuhiiliä 4,75 m. Käyt.,30 tonnia kivihiiliä 0,905 m ,899,939,470 m3 kaasua. 3 höyryk. 6 hv. 6 6 Käyt. 7,07 tonnia hiiliä 3,349 m. 7? 77 Sähkövalotehtaita. Uudenm aan lääni ,000 4 höyryk. 50 hv. 4 4 Häm een l ä ä n i... 36,000 Vesivoima W aasan l ä ä n i... 93,000 Valoa 65,000 m. ja valonase- 3 höyryk. 00 hv. 9 0 _ tuksia 8,000 m. Oulun l ä ä n i... 0,000 0 kaarilamppua,000 normali ,000 vaioua. 8 höyryk. 400 hv. Ve sivoima.

30 8 9 E yhmä. Li nokka. Lufc :umääri Suom. marliikutusvoiman paljous ja laji. koissa. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5.! 5 ja 8 Yli 8 vuotta. Miehiä Y 3 Turvepehkutehtaita. i i H äm een l ä ä n i... W iipurin l ä ä n i... 0,54 4,83 4,4 paalia turvepehkua. 7,094,04 paalia turvemultaa. 34,985,35 paalia turvepehkua,,04 paalia turvemultaa. höyryk. 3 hv höyryk. 8 hv _ 77 4 Tulitikkutehtaita. T urun l ä ä n i... Häm een l ä ä n i... Kuopion l ä ä n i... W aasan l ä ä n i... 48,375,606 35,0 6,000 0,35 laat. parafineerattuja, 7,45 laat. rikitettuja tulitikkuja.,353 laat. tulitikkuja. höyryk. 6 hv. 0 4,977 6, , ,09 35,40 laat. tulitikkuja. höyryk. 6 hv Käyt. ulk. tarveain. 93,94 m. 3 Uudenm aan lääni.... Turun l ä ä n i... W iipurin l ä ä n i... W aasan l ä ä n i... 79,679 79,8 60,70,000 8,883 laat. tulitikkuja, 0,546 4,85 3,000 höyryk. 0 hv. 8» Käyt. ulk. tarveain. 57,300 m. 7,044 Käyt. ulk. tarveaineita 5,693 m. Käyt. ulk. 3,06 m. Käyt. ulk. 40,00 m. Käyt. ulk. 5,500 m. 8 34, 47,54 laat. tulitikkuja. 5 höyryk. 37 hv Käyt. ulk. tarveaineita 94,499 m.» 77 Pyroteknillinen laboratorio. Uudenm aan lääni.... 8, Dynamiittitehdas. j Uudenm aan lääni ,000 3,000 kg. dynamiittia. höyryk. 8 hv