TEOLLISUUS-TILASTOA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. l i. VUTOZDZEX/TLA 9. Jälkimmäinen osa. T e h t a i t a j a K ä s i t y ö l a i t o k s i a..»o HELSINKI, S u o m a l a is e n K ir j a l l is u u d e n S e u r a n K ir ja p a in o s s a, 9.

2 »Suomenmaan Virallista Tilastoa^ on seuraavat vihkot tähän asti julkaistu:, I. Kauppa ja merenkulku. 0. Suomen ulkomainen kauppa ja merenkulku vuosina 70, 775, 77, 790,,, 5, 7, Helsingissä 79.. Suomen kauppa ja laiyaliike Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuosina 99. Helsingissä 995, II. Suomen taloudellinen tila.. Yhteenveto Kuvernöörien viisivuotiskertomuksista vuosilta 5. Helsingissä.. Suomen Taloudellinen tila vuosina 70, 775, 70,5,90. Helsingissä 759. N III. Maanviljelystilastôa.. Aineita Suomen maanviljelystilastoon. Helsingissä 9.. Maanviljelyntiedustus Uudenmaan läänissä v. 7. Helsingissä 79. IV. Varallisuuden suhteita. '. Suomenmaan suostuntavero vuosina 5, 7, 77,. Helsingissä 95. VI. Väkiluvuntilastoa. 'N. Suomen väestö. Joulukuun. p. (55.' Helsingissä 70.. Syntyneet, Vihityt ja Kuolleet vuosina 5 ynnä katsahdus väkiluvunmuutoksiin vuodesta alkaen. Helsingissä 7.,. Väenlasku Maaliskuussa 70 Helsingin, Turun, Wiipurin ja Oulun kaupungeissa. Helsingissä 7. Väkiluvunmuutokset vuosina 97. Helsingissä 7. ' 5. Suomen väkiluku p. Joulukuuta 75 sekä väkiliaunmuutoksct vuosina Helsingissä 0., 7: Väkiluvunmuutokset vuosina 779. Helsingissä., ^. Väenlasku Helsingissä p. Lokakuuta 0. Helsingissä., 9. Suomen väkiluku p. Joulukuuta 0. l:nen vihko. Helsingissä.. 0. Väkiluvunmuutokset vuosina 0. Helsingissä.. Suomen väkiluku p. Joulukuuta 0. :nen vihko. Helsingissä 5.. Väkiluvunmuutokset vuosina. Helsingissä Helsingissä ^ vuonna 9,0 ynnä jälkikatsaus vuosikymmeneen 90, Helsingissä Väenlasku Helsingin, Turun, Tampereen, Wiipurin, Oulun ja Porin kaupungeissa l p. Joulukuuta 90. Ensimäinen vihko. Helsingissä 99.. Väkiluvunmuutokset vuonna 9. Helsingissä 9. '. Suomen väkiluku p:nä Joulukuuta 90, Helsingissä 9.. Väkiluvunmuutokset vuonna 9. Helsingissä 9.. Väenlasku Helsingin, Turun, Tampereen, Wiipurin, Oulun ja Porin kaupungeissa p. Joulukuuta 90. Toinen vihko. Helsingissä 95. :: 5. Väkiluvunmuutokset vuonna 9. Helsingissä 95. VII. A. Säästöpankit.. Suomen säästöpankit vuosina 707,,5. Helsingissä 7.. vuonna 9. Helsingissä 9.

3 Sisällys: Siv J o h d a n to... I I. Yleinen katsahdus Tehdas ja K äsiteo llisu u teen... II. jokaisessa Suomen lä ä n is s ä... 5 III. Suom. kaupungeissa ja kauppaloissa IV. Suomen kihlakunnissa... V. Katsahdus Suomen Tehdas ja K äsiteollisuuteen... VI. Luettelo 9 kuluessa perustetuista teollisuuslaitoksista... 9 VII. Höyrykoneitten luku sekä niiden voima, jaettuna joka lä ä n ille VIII. eri teollisuuksille IX. Taulu, osoittava ulkom aalaisten am m attilaisten ja työntekijäin lukum äärää maamme kaupungeissa... 9 X. Taulu, osoittava ulkom aalaisten am mattilaisten ja työntekijäin lukum äärää maamme kihlakunnissa...00 XI. Lyhyt kertomus sattuneista ta p a tu r m is ta...0 XII. Lyhyt kertomus apurahastoista ja muista hyväntekeväisyyslaitoksista

4 Vuonna 9 huomataan taloudellisen toim innan alalla maassamme käännös parempaan päin sen kovan taloudellisen ahdingon jälkeen, joka vallitsi kahtena edellisenä vuonna 9 ja 9. Teollisuustilaston numerot osottavat, että tämä parantuminen on silmään pistävällä tavalla tapahtunut myöskin teollisuustuotannon alalla. Käsillä oleva osa Teollisuustilastoa käsittää nimittäin kaikkiaan 5,5 (5,50) *) työpaikkaa, joiden, työmiesluku on ollut 7,7 (,05) ja tuotantoarvo 7,0,0 (,97,97) markkaa. Työpaikkojen luku siis lisääntynyt 5:llä eli,%, työmiesten l,9:llä eli,7%, ja tuotantoarvo 0,09,9 markalla eli 7,%. Jos taas verrataan vuoteen 9, joka osottaa korkeimmat ennen olleet numerot, tai 9,7 työm iestä ja,5, markan tuotantoarvon, niin huomataan työmiesluvun vuonna 9 vielä olleen pienemmän, työm iehiä, vähemmän, mutta tuotantoarvo sitävastoin,55,0 markkaa suurempi kuin vuonna 9. Tästä voidaan päättää että vuonna 9 on tapahtunut teollisen toiminnan alalla käännös parempaan, vieläpä voidaan pitää edellisten vuosien pula täydelleen voitettunakin, jotta teollinen toiminta maassamme kysymyksessä olevana vuonna, yleensä katsottuna, on jälleen saavuttanut säännöllisen laajuutensa. Parantunut tila tulee näkyviin sekä meidän vientitavarateollisuudessamme, että myöskin työssä kotimaista käytäntöä varten. E dellisellä alalla osottaa paperiteollisuus (s. o. puuhiomot, sellulosatehtaat ja paperitehtaat) lisäännystä verrattuna vuoteen 9, työmiesten luku lisääntynyt 0:a ja tuotantoarvo,70,0 markalla, sekä sahalaitokset, joiden työmiehistö on lisääntynyt 7 :llä ja tuotantoarvo,99,555 markalla. Jälkimmäisellä alalla osottaa kutomateollisuus erittäin huomattavaa kohoomista. Työväestön luku maamme villa, pumpuli ja liinateollisuuslaitoksissa oli nim ittäin noussut edellisestä vuodesta hengellä sekä tuotantoarvo,97,5 markalla. Myöskin nahkatehtaat ja parkkimot osottavat jommoistakin edistystä toiminnassaan, työväestö lisääntynyt 5 hengellä ja tuotantoarvo,0,95 markalla. Toiselta puolen on sellaisiakin teollisuushaaroja, joiden tuotannossa huomataan taantumista. Etupäässä koskee tämä kauppamyllyjä, joiden työmiesluku on vähentynyt 7:stä 99:ään ja tuotantoarvo,79, markasta,9,:ään. Myöskin rakennusteollisuus ja sen kanssa yhteydessä olevat teollisuushaarat osottavat edelleen vähempää taantumista. *) Numerot sulkumerkkien välissä osottavat vastaavia lukuja edelliseltä vuodelta.

5 n Mitä tulee teolliseen toimintaan eri seuduissa, mainittakoon että teollisen tuotannon bruttoarvo Helsingissä on edelleen vähentynyt, eli 0,,7 markasta, vuonna 9, 9,59, markkaan vuonna 9, jota vastoin se Tampereella on taas noussut,9,99 markasta 7,5,09 markkaan. Myöskin Rauman kaupunki osottaa verrattain jokseenkin suurta tuotantoarvon lisääntym istä, eli 5,05 markasta, markkaan. Suurin osa tästä lisääntym isestä tulee mainitussa kaupungissa olevan nahkatehtaan osalle. E ri teollisuusryhm iin nähden mainittakoon seuraavat numerot. I V Ryhmä: Kiviteollisuus. Kalkkipolttimoiden toiminnassa näyttää vilkkaus jonkun verran lisääntyneen. Niiden luku oli nim ittäin (0), ja työmiehiä 97 (5), sekä valm istettiin,900 (57,997) hl. kalkkia, arvoltaan 7,9 (,055) markkaa. Kuitenkin on tämä tuotanto vielä melkoisesti pienempi 9 ja varsinkin 9 tuotantoa. Sitävastoin näyttävät tiilitehtaat edelleen taantumista. Niiden luku oli 7 (7), ja työmiesten luku, (,95), sekä tuotanto 9,,000 (0,000,000) tiiltä, arvoltaan,9 (77,9) markkaa. Kaakeli, fajanssi ja porsliiniteh das ten luku oli (9), työväkeä niissä 5 (5), ja tuotannon arvo,05,70 (,05,) markkaa. Lasitehtaat, joiden tuotanto vuonna 9, kun useat muut teollisuuden haarat osottivat taantumista, oli lisääntynyt, suuremman viennin takia, ovat myöskin vuonna 9 edelleen laajentaneet toimintaansa. Lasitehtaita oli sanottuna vuonna (7), niissä työm iehiä, (,7), ja tuotannon arvo,9,97 (,,) markkaa. Tälläkin kertaa riippuu tämä tuotannon lisääntyminen viennin lisääntymisestä. Suhde käy selville seuraavista numeroista: Vuonna V ienti S'mf,,90,50,7,0,75. Tuonti,59,0 5,5. Etupäässä on pullojen vienti melkoisesti lisääntynyt; siihen tulee vielä lisäksi kahden viim e aikana alkanut valetun raakalasin vienti RokkalaKosken lasitehtaasta, jonka omistaa eräs toiminimi, jolla Pietarissa on m elkoisen suuri lasihiomo. V Ryhmä: Kemiallinen teollisuus. Saippuatehtaissa, joiden tuotanto vuonna 9 on melkoisesti vähentynyt, on vuonna 9 valmistus taas siihen määrään lisääntynyt, että sen arvo on noin 0 /o suurempi kuin vuonna 9. Näiden tehtaiden luku oli 5 () ja työmiehiä niissä () sekä valmistusarvo,9 (0,077) markkaa. Samaan aikaan on myöskin sekä vienti että tuonti lisääntynyt, ollen nimittäin edellisen arvo 9,07 (5,) markkaa ja jälkimmäisen,590 (7,07) markkaa. Valmistamisen lisääntyminen johtuu siis kymmenkertaisesti enentyneestä viennistä Venäjälle, jonka ovat vaikuttaneet erityiset poikkeukselliset asianhaarat. Tulitikkutehtaitten tuotanto ei näytä suuremmassa määrässä muuttuneen. Niitä oli yhteensä (), työmiehiä 50 (59) ja valmistusarvo 5,95 (55,97) markkaa. Tulitikkujen vientiarvo on vähentynyt,000 markasta,050 markkaan. Luujauhotehtaat maassamme, vaikkapa niiden toiminta ylimalkaan onkin edistynyt, eivät näy voivan käydä yhtä rintaa vuosi vuodelta kasvavan menekin kanssa. N iiden luku oli (), työm iesten luku 9 (7) ja valmistusarvo 0,

6 III (,77) markkaa. Luujauhojen tuonti on kumminkin lisääntynyt melkoisesti suuremmassa määrässä, ollen sen arvo 5,050 (7,797) markkaa. V I Byhmä: Nahkateollisuus. Nahkatehdasten ja parkkimoiden luku oli (), joissa työväkeä,00 (,7) ja valmistusarvo 0,07,07 (,5,) markkaa; siis, kuten edellä jo huomautettiin, hyvin suuressa määrin lisääntynyt. Tästä tulee 9 tehdasmaisen laitoksen osalle, joissa oli työväkeä 0 henkeä,,9, markan tuotantoarvo. Tämän ohessa huomataan nahan tuontiarvon m elkoisesti lisääntyneen, nimittäin,9 (0,99) markkaa, jotavastoin vienti taas on vähentynyt,57,5 (,95,7) markkaan. Nämä numerot antavat aihetta siihen otaksumiseen, että nahan menekki maassamme vuonna 9 olisi lisääntynyt yli,700,000 markan arvolla, asia minkä helposti voi selittää siten, että nahan käyttäminen kahtena edellisenä vuonna oli sangen suuresti vähentynyt, joka vähentyminen, verrattuna kotimaiseen menekkiin vuonna 9, voidaan laskea vuodelle 9 noin,00,000 markaksi ja vuodelle 9 yli / miljonaksi. 9 menekki ei siis, vaikkapa se onkin m elkoisesti lisääntynyt, näytä vielä saavuttaneen samaa laajuutta kuin vuonna 9. Täydelleen yhtäpitävästi lisääntyneen nahanmenekin kanssa on ajalla myöskin satulamaakarinverstaiden ja satulamaakarintehtaiden toiminta lisääntynyt. Tämän teollisuuden alalla oli 9 () työpaikkaa, joiden työmiesluku teki 0 (5) ja valmistusarvo 75,00 (,5) markkaa. Tästä tuli tehdasmaisten laitosten osalle,500 (7,500) markkaa. Että tämä toiminnan lisääntyminen kokonaan johtuu kotimaisen menekin lisääntymisestä, selviää siitä, että satulamaakarintuotteiden vientiarvo on supistunut 9,75 (7,70) markkaan. Samaan aikaan on tuonti vähän lisääntynyt, tehden 0,9 (99,97) markkaa. VII Byhmä: Kutomateollisiius. Edellä jo mainitsimme, että kutomateollisuuden tuotantoarvo on kuluessa lisääntynyt,97,5 markalla. Tämän ohessa on lankojen ja kankaiden tuonti lisääntynyt,55,000 (0,00,000) markkaan ja niiden vienti vähentynyt,5,000 (,7,000) markkaan. Näistä numeroista käy selville että kutomatuotteiden menekki maassamme on lisääntynyt,,000 markalla. Myöskin tässä tapauksessa saa asia selityksensä siitä, että kahtena edellisenä vuonna menekki oli suuresti vähentynyt, silloin vallitsevien epäsuotuisain taloudellisten olojen tähden, tehden vähennys, verrattuna 9 menekkiin, 9,00,000 markkaa vuodelle 9 ja,00,000 markkaa vuodelle 9. E i kutomateollisuushaarassakaan ole siis kotimainen menekki vielä saavuttanut samaa määrää kuin vuonna 9. Sitävastoin on kotimainen valmistusarvo jo vähän suurempi kuin 9, josta voipi päättää että tarve maassamme nyt, enemmän kuin ennen, tulee tyydytetyksi kotimaisen valmistuksen kautta. Eri haaroihin nähden tässä ryhmässä mainittakoon seuraavat numerot: Villateollisuuslaitoksien luku oli 5 (), työväkeä niissä 95 () ja tuotantoarvo,9,05 (,0,0) markkaa; pumpuliteollisuuslaitoksia 5 (5), joissa työväkeä,0 (,09) ja valmistusarvo,97, (,50,7) markkaa; pellavatehtaissa työskenteli, (,79) henkeä ja tuotantoarvo oli,00,000 (,900,000) markkaa; verkatehtaissa 70 (9) henkeä ja tuotantoarvo oli 59,7 (,90) markkaa. V i l i Byhmä: Paperiteollisuus. Kysymyksessä olevana vuonna oli käynnissä 5 (5) puuhiomoa, joissa työväkeä,7 (,5) henkeä ja tuotantoarvo,500,5 (,050,70) markkaa; 7 () selhdosatehdasta, joiden työm iesluku oli 95 (7) ja tuotannon arvo,00,9 (,9,7) markkaa; 0 pahvi ja kattohuopatehdasta, joissa työväkeä 9 (5) sekä tuotannon arvo 90,9 (7,75) markkaa; () paperi

7 IV tehdasta, joissa työväkeä,7 (,0) ja tuotannon arvo,70,9 (7,79,5) markkaa, sekä () tapettitehdasta, joissa oli työväkeä 7 (7) henkeä ja tuotannon arvo 5,00 (,000) markkaa. Kaikissa näissä teollisuushaaroissa yhteensä oli siis työväkeä,79 (,95) henkeä ja tuotannon arvo teki,700,9 (,,57) markkaa, siis lisääntynyt,0,5 markkaa eli % Syistä, jotka aikaisemmissa kertomuksissa on esitetty, on tuo yhteenlaskettu tuotantoarvo kuitenkin todellista suurempi, koska osa valm istetusta puumassasta ja sellulosasta on siinä otettu kahteen kertaan. Ilm oitetut valmistusmäärät ovat noin,00,000 (5,000,000) kg. puumassaa ja puupahvia sekä 9,000,000 (7,750,000) kg. sellulosaa, ja 0,000,000 (,00,000) kg. erilaatuista paperia. Puumassan, paperin ja paperiteosten vientiarvo oli,9,000 (,,000) markkaa. Tämä vienti jakaantuu Venäjään ja muihin maihin nähden, verrattuna lähinnä edellisiin vuosiin, seuraavalla tavalla: % 5V % %' 7o 5V % V ienti Venäjälle...,9,000 79%,7,000 % 7,,000 %,,000 7% d:o muihin maihin,77,000,0,000,70,000,75,000 9 K uten näkyy, on vuonna 9 vienti Venäjälle lisääntynyt, mutta vienti muualle vähentynyt, jota vastoin kolmena edellisenä vuonna sekä varsinainen että suhteellinen viennin suuruus muihin maihin on ollut nousemaan päin. I X Hyhmä: Puuteollisuus. K uten jo edellä m ainittiin, näyttää sahateollisuuden liike vuonna 9 laajentuneen. Sahalaitosten luku oli (77) ja niissä työväkeä, (,095) sekä tuotannon arvo,, (5,5,9) markkaa. Valmistusmäärä oli,5,97 (,5,7) m, joka on saatu sahaamalla,7,9 (,,) sahahirttä. Puusepäntehtaita oli (5), niissä työmiehiä (5) ja tuotannon arvo,5,0 (,75,9) markkaa. Muita puusepänverstaita kaupungeissa 0 (9), joissa työm iehiä 7 (7) ja valmistusarvo 707, (,05) markkaa. Lankarullatehtaita oli (), niissä työväkeä 0 (0) ja tuotantoarvo,97,000 (,07,000) markkaa. X I Ryhmä: Elanto ja nautintoaineteollisuus. Edellä on jo mainittu, kuinka kauppajauhomyllyjen tuotanto ajalla oli m elkoisesti vähentynyt. Käynnissä olevia kauppamyllyjä oli 0 (), työväkeä niissä 99 (7) ja tuotannon arvo,9, (,79,) markkaa. Tämä suhde ei luonnollisesti ole mikään todiste taloudellisen tilan huonontumisesta maassamme. Koska meidän kauppamyllyissämme jauhetaan melkein yksinomaan ulkomaista viljaa, voipi niiden tuotannon vähentymistä päinvastoin pitää luonnollisena seurauksena hyvästä sadosta ja sen kautta vähentyneestä ulkomaisen viljan tarpeesta. Tämä ei kuitenkaan itse asiassa ole syynä yllämainittuun m yllyjen tuotannon vähentymiseen, vaan riippuu se yksinomaan kilpailun vaikeudesta maahan tuotujen ulkomaisten erittäinkin saksalaisten jauhojen kanssa, joita edelleen on maahamme tuotu jokseenkin suuri määrä. Millaiset suhteet ovat olleet viime vuosien ajalla, erittäinkin mitä jauhamattomiin rukiisiin ja ruisjauhoihin tulee, käy selville seuraavista numeroista:

8 Y Tuonti Rukiita, jauhamattomia kg.,99,79,5, 5,,50. Ruisjauhoja,5,579 0,,05,50,07. Näistä Saksasta,79,5,7,,99,0. Norjasta,,7,90,09,,5. Tästä näkyy että samalla kun jauhamattomain rukiiden ja ruisjauhojen tuonti yhteensä yllämainittuina kolmena vuonna on vähentynyt,7,95 kg:sta,77,70 kg:aan, eli ainoastaan noin %, on sitä vastoin jauhamattomain rukiiden tuonti vähentynyt lähes puoleen 9 määrästä ja jauhojen tuonti lisääntyn yt lähes /:lla samasta ajasta lukien. Tämä lisääntym inen tulee m elkein kokonaan tuonnin osalle Saksasta, kun näet koko tuonnin lisäännys tekee, milj. kg., josta tuonnin osalle Saksasta tulee 5, milj. Sitä vastoin on tuonti Norjasta, joka vuonna 9 näytti olevan suuresti nousemassa, seuraavana vuonna jälleen vähentynyt. Epäilemättä ovat siis saksalaiset ruisjauhot etupäässä kilpailleet suomalaisten kauppamyllyjen kanssa. Maamme kahden sokeritehtaan toiminnassa on myöskin jokseenkin suuri supistus tapahtunut. Työväkeä oli näissä tosin (), mutta valmistusmäärä ainoastaan 5,95,55 (7,5,7) kg., arvoltaan,5,509 (7,70,79) markkaa. Vuoden ajalla on kumminkin toisessa tehtaassa tehty melkoisia rakennusmuutoksia ja lisärakennuksia. Sokerin ja siirapin tuonti on samaan aikaan m elkoisesti lisääntynyt, nimittäin 0,07,57 (7,5,5) kg:aan, joka on todisteena siitä, että sokerinkäytäntö maassamme edelleen on jokseenkin suuresti lisääntymässä. Olut ja portteritehtaita oli ajalla käynnissä luvultaan 7 (7), niissä työväkeä, (,) ja valmistettiin,9,7 (9,9,07). olutta ja 59,00 (55,09). portteria, arvoltaan 5,50,5 (5,5,) markkaa. Tässä huomataan siis edelleen tuotannon, vaikkapa vähäisessä määrässä, vähentyneen, jota vähentymistä on kestänyt vuodesta 9 aikain. Sitävastoin ovat viinapolttimot, joiden valmistus vuonna 9 oli pienin mitä pitkän vuosijakson kuluessa on huomattu, vuonna 9 osottaneet tuotannon lisääntymistä. Yiinapolttimoiden luku oli tänä vuonna (9) ja niissä työväkeä 50 (5) sekä valmistusmäärä,0,07 (,95,75). raakaväkiviinaa, arvioittu,00,59 (,79,0) markkaan. Painohiivatehtaiden luku oli edelleen ja valmistettiin niissä,0 (90,) kg., arvoltaan 0,79 (,75) markkaa. Tuonti on nykyään vähentynyt tuohon vähäpätöiseen määrään 5,90 (,) kg:aan, arvoltaan,99 (,59) markkaa, joten kotimainen valmistus jo m elkein täydelleen tyydyttää maamme tarpeen. Tupakkatehtaita oli (9), niissä työväkeä,70 (,57) ja valmistusarvo,,0 (5,,0) markkaa. X I I Byhmä: Vaatetusteollisuus. Bäätälinverstaita oli (5), joissa työväkeä,50 (,) ja valmistusarvo,7, (,509,7) markkaa; suutarinverstaita oli 555 (5), niissä työväkeä, (,) ja tuotantoarvo,,9 (,0,9) markkaa; hattu ja lakkitehtaita (), työväkeä (79) ja tuotantoarvo 0,0 (,75) markkaa, sekä sitäpaitsi () käsityömäisesti käytettyä hattu ja lakkiverstasta, joissa työskenteli () henkeä ja valm istettiin tavaraa 9,5 (,9) markan arvosta.

9 Y l X I I I Ryhmä: Orafillinen teollisuus. Kirjapainoja oli kaikkiaan (0), joissa työväkeä,99 (,) ja valmistusarvo,9,0 (,09,0) markkaa; kivipainoja (), niissä työväkeä () ja valmistusarvo 5,5 (5,00) markkaa. H elsingissä Tammikuulla 9. Lennart Gripenberg.

10 I. Yleinen katsahdus Käsi ja Tehdasteollisuuteen Suomessa 9. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Teollisuuslaitoksia. Työpalkkain luku. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijäin luku. Valm istetun tav a ran arvo Suom. markoissa. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. arvo Suom. markoissa. Summa koko maalle. I Työpaikkain I luku. Työntekijäin luku. tav a ran arvo Suom. markoissa. VI Kivilonhoksia ja kivenhakkuuverstait a , 9 9, , 5Ï 9 Kalkkipolttimoita. 9, , 97 7,9 }> 55 T iilitehtaita ,570 5,0 5, 7,,9»» 55 Savenvalajan verst. 50,9 50,9»5 5» Kaakeli, fajanssija porsliinitehtaita 0 7,5 9 7, 5,05,70 Sementtivalimolta. 5,7 5,7»> 55 Kipsivalimoita...,900,900 λ M uurirnukkiteht...,9,9 0 L asitehtaita ,000 5,7,5,97,,9,97 Snlfaattitehtaita..,5,5 V äritehtaita... 9,500 7,00 0, Kimröökkitehtaita.,900,900 > 5> V ärjäyslaitoksia.. 9, 9, , JJ Öljykeittiöitä...,0,0?> K ynttilätehtaita.. 5,550 5, Saippuatehtaita.. 5,9 5,9 55 Teknokeemillisiä tehtaita ,9,0 7 7, Kuivatislauslaitoks ia , , Hajuvesitehtaita P ikitehtaita...,95 7,7 5 9, A sfalttitehtaita , , Lakka ja polityyrite h taita... 79, , K aasntehtaita ,0 0 55, Sähkövalotehtaita. 7,000 7, Tnrvepehkntehtaita 50 59, ,7 55 Tulitikkutehtaita.. 7,7 0 7,7 50 5, Pyroteknillisiä laitoksia...,000, D ynam iittitehtaita. 5,000 5, Lnnjanhomyllyjä ,7 0,90 9 0, VI 7 Nahkatehtaita... 05,5,59 5,57 9 0,9, 55 N ahkaparkittoja ,70, 59,7,70,,57 5,,77

11 Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Teollisuuslaitoksia. Työpalkkain luku. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijäin luku. arvo Suom. markoissa. Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. Valm istetun tav a ran arvo Suom. markoissa. Summa koko maalle. Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. tav a ran arvo Suom. markoissa. VI 7 Satulasep. tehtaita,500,500 ii ii Satulasep. verstaita 7 9,50 7 9,50 ii Turkkitav. tehtaita 0,000 0,000 ii a H arjateh taita.... 5,000 5,000 a ii Harjasitomoita , ,095 Y li Villateollisuuslaito k sia...,59, ,5, ,9,05 ii a Shoddytehtaita... 7,000 7,000 9 Pumpuliteollisuus la ito k sia...,,7,,07,700,000 5,0,97, ti Liinanloukutuslai ii toksia...,755,755 Pellavanteollisuusla ito k sia...,,00,000,,00,000 ii Trikootehtaita , ,7 ii ii Matonkutomalaitoks ia...,0,0 a Vanutehtaita , 7 9, ii a Köydenpunojalait.. 7 9,9 7 9,9 a a Nyörinpunojalaitoksia ,9 9 5,9 ii a Rullakart. tehtaita 7,0 7,0 VIII Puuhiomoita...,00,,7,05 5,7,500,5 J5 Sellulosatehtaita ,00,9 7 95,00,9 P ahvitehtaita.... 7,00 7,00 a ii Å sfalttitehtaita ,9 0, ,9 ii ii Paperitehtaita...,59,75 0,5 7,7,09,7,70,9 a ti T ap ettitehtaita ,00 7 5,00 ii Pussi ja kirjeenkuoritehtaita... 5,0 5,0 ii a Kartongilaitoksia. 9, 9, ii Kirj ansitomatehtait a... 5, 5, ii t, Kirjansitomaversta ita... 9,577 9,577 IX Parkkim yllyjä ,0 0 07,0 ii ii Splinttitehtaita , ,000 a a Propsitehtaita... 0,700 0,700 a if Sahalaitoksia....,5,7, 5 9, 9,,0,,, a ii Puuvillatehtaita..,5,5 ii ii N ikkarintehtaita.. 7,7,7 5 0,,5,0 a N ikkarinverstaita ,09, , a ii Ruumiinkirstuteht.,, a a Sorvariutehtaita..,50,50 a Sorvarinverstaita , ,99 Lankarullatehtaita. 0,97,000 0,97,000

12 Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Teollisuuslaitoksia. Työpaikkain luku. Kaupungeissa ja kauppaloissa.! [ Työntekijäin luku. arvo Suom. markoissa. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. arvo Suom. markoissa. Summa koko maalle. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. tav a ran arvo Suora. markoissa. IX Tynnyrintehtaita.. 5,000 5, Tynnyrintek. versta ita ,7 5, 0,009 >5 55 Korkkitehtaita... 9,000 0, , Koppatehtaita ,90 9 0,90 55 Leikkikalutehtaita. 0,000 0, Kampatehtaita... 5,00 5,00 55 Gnmmitavarain tehtaita , 5 5, 5 Ajokalutehtaita... 9,000 9, Vaunuverstaita...,9,9 X 7 Muurareja ja rakennusnrakkamiehiä. 7,99,,70 7,99,, M aalareita...,05,,9,05,, Tapetinpanijoita.. 9 7,7 9 7, Lasimestareita... 7,77 7, Nuohojia , , Kadunlaskijoita.. 5 5, ,500 XI Jauh. myllyjä (kauppa)... 9,5, 5, ,9, 55 5, Jauhomyllyjä (tulli) 0 9,557,,57, Sokeritehtaita...,5,509,5, Kahvinpolttimotehta ita... 5,700 5, Kannabinij auhoteht a i t a...,50,50 55 Potaattijauhotehta ita ,9 7 5,9 55 Sikuritehtaita ,0 0, ,0 55,, Höyryleipomoita , , Leipureita... 7,55,75 _ 7,55,75 55 Sokurileipureita ,9 79 9, Karam ellitehtaita. 7,000 _ 7, Sianteurastuslaito k sia...,000._, Teurastuslaitoksia. 9 59,0, _ 9 59,0, M akkaratehtaita.. 5,000 _ 5,000 ;» Makkaralaitoksia.,7 _,7 55 Konservitehtaita..,700,700 i 55 Mallastehtaita...,000,000 I O luttehtaita... 77,7,00 7,, 5, 5,0, Portteritehtaita..,000 0,0 9,0 Viinapolttimoita.. 5,0,50 5 0,009 50,00,59,, Väkiviinatehtaita. 7 7,55 _ 7 7,55 55 Painohiivatehtaita. 0,79 0,79 55 Punssi ja viiniteht. 0 5,9 0 5,9

13 Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Teollisuuslaitoksia. Työpalkkain luku. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijäin luku. tav a ran arvo Suom. markoissa. Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. tav a ran arvo Suom. markoissa. Summa koko maalle. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. tav a ran arvo Suom. markoissa. i XI Etikkatehtaita ,900 X,07 9 9,97 >» Kivennäisvesiteht ,0 0,7 55 7, Tupakkatehtaita.. 0,,9,5 5 9,550,70,,0 XII Paitatehtaita ,5 5 99,5?* Räätälinverstaita.,50,7,,50,7, K nreliivitehtaita »» )> Hausikkalaitoksia. 5, 5,,, Hattu ja lakkitehtaita... 0,0 0,0,, Hattu ja lakkiversta ita... 9,5 9,5 K ravattitehtaita.. 0 7,50 _ 0 7,50,, Päivän varj ostinteh ta ita...,7,7 >» > Turkkurin verstaita 7 9, ,075,, Huopatyöntekijöitä,000,000,, Suutarinverstaita. 555,,,9 555,,,9 >» Puukeukätehtaita. 0,000 0,000 Tukanleikkuulaito k sia ,7 9 9,7,, Kylpylaitoksia ,9 5 5,9 Pesulaitoksia... 5,00 5,00 XIII Kirjapainoja...,99,9,0 _,99,9,0,, K ivipainoja... 5,5 5,5,, Puunpiirroslaitoks.,000,000,, Valokuvauslaitoks. 0,95 0,95 Summa,9 5,050,5,99,,7,50, 5,5 7,7 7,0,0 Vuonna 9,,95 79,9,9,7,9 57,5,07 5,50,05,97,97 9,5,97,5,7,77,77 55,7,59 5, 7,50 9,, 9,,7,79,99,,70 5,7,77 5,7 9,7,5, Keskiluku vv. 90,5,5,7,5,9,7,,,9 0,0,9,7

14 II. Yleinen katsahdus Tehdas ja Käsityöteollisuuteen jokaisessa Suomen läänissä vuonna 9. Kaupungit ja kauppalat. Maaseudut. S u m m a. Lääni. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. ta varan bruttoarvo Suom. markoissa. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Valm istetun ta varan bruttoarvo Suom. markoissa. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. ta varan bruttoarvo Suom. markoissa. Uudenmaan läänissä 77,5,7,77,57 7,75,0,0 9, 9,7,9 Turun ja Porin,,7,5 99,7,,0,0 7,9,0,59 Hämeen,,,07,0,9,790,05,99 9 0,,55, Viipurin,,,9 9,079, ,5,,50 9,50 5,50,7 Mikkelin 5,0,7 0,05,00,9 5,57,9,7 Kuopion 9 90,9,7 7,7,9,0 55,50,,7 Vaasan 7,0 9,07,, 5,0, 9,70,70,5 Oulun,9,,00,0,00,59 0,559 9,,79 Summa,9 5,050,5,99,,7,50, 5,5 7,7 7,0,0

15 III. Yleinen katsahdus Tehdas ja Käsityöteollisuuteen vuonna 9 Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa, järjestetyt näiden teollisuuden tuotannon n mukaan. Kaupunki tahi kauppala. Työpaikkain luku. (Teht. ja verst.) Alle 5 Työväestö. Yli ' j Suom. m arkoissa. Höyrymotooreja. Luku. 5 ja Hevosvoima. H elsinki.... 9,59, ,70,5,999, V Tampere.... 7,5, ,,7,0,9,0 T u r k u... 0,55, ,5 9,7, Nikolainkaup..,7, , y O u lu... 5,9, K o t k a...,5, ,005 0 W iipuri....,79, P ori...,, Pietarsaari...,90, K uopio...,7, Häm eenlinna. 9, R au m a..., Porvoo... 95, jl oviisa , Mikkeli... 57, H ankoniem i.. 5, Lappeenranta. 0, U usikaupunki. 0, Jyväskylä..., Sortavala... 5, Tammisaari.., Joensuu.... 0, H einola , Hamina.... 0, R a a h e... 90,5 5 7 Ristiinankaup. 75, Iisa lm i..., Savonlinna.. 5, Kokkola , T o rn io..., Kajaani....,7 9 Maarianhamina 9,

16 7 Kaupunki tahi kauppala. Työpaikkain luku. (Teht. ja verst.) Alle 5 Työväestö. Yli Suom. m arkoissa. Höyrymotooreja. Luku. 5 ja Hevosvoima. Naantaali... 9,5 5 Lahden kaupp. 90, K em i... 79, Uusikaarlebyy. 79, Salon kauppala 75,00 9 Käkisalmi...,7 7 9 Ikaalist. kaupp. 9,000 9 Kaskinen..., ,5,99,9 li il), 7 5,57, 7, 7,7 7,09 Maaseuduilla,50,,, ,,5,5,5 9,79 V Summa koko maalle.... 7,0,0 5,5 55,7,7,59 0, 5,75,09 0 5,9 V, Vuonna 9,97,97 5,50,0,0,0 9,5,, 59 5,7 V 9 9,, 5, 9,,7, 9, 5,95,55 0 5,079 V 9,5, 5,7, 9,99,7,0 9,57 7,,999 5,5 V Keskiluku vv. 90,9,7,9,0 5,5, 7,95 7,0 0, 9, 7 9,

17 IV. Yleinen katsahdus teollisuuden toimesta Suomen kihlakunnissa vuonna 9. Lääni. Kihlakunta. Työpalkkain luku. (Teht. ja verst.) Alle 5 5 ja Työväestö. Yli i Naisia, Höyrymotoo reja. Luku. Valm istetun Suom. m arkoissa. Hevos voima. Mikkelin. Viipurin. Hämeen. Turun ja Porin. Uudenm. H elsingin... Pernajan... Lohjan... Raaseporin... U lv ila n...,5,0,7,0,,9 550,95,05,09,5,05,9,59 55,097,000, 50,,055,05,00,70,505,0, , ,00 5 5, Loimaan... M a sk u n Tyrvään Ikaalisten Ahvenanmaan. 0 P iikkiön... 5 Mynämäen... Vehmaan... 5 H a lik o n Pirkkalan Hauhon H ollolan...,, J ä m s ä n... 75, Ruoveden...,7 5 0 Tammelan... Äyräpään... 7,,5 55, , 79 Rannan... K ym in...,0,777 7,0, ,75 Lappeen...,900, Käkisalmen... 0 J ä ä sk en Kurkijoen.... Sortavalan... Salmin... Heinolan.... Mikkelin.... Rantasalmen.. J u v a n... 99,0 9,5 7,0 55,5,09, 7,900,00 97,77, ,5 75, , ? 9 55 Va

18 9 Lääni. Kihlakunta. Työpalkkain luku. (Teht. ja verst.) Alle 5 5 ja Työväestö. Yli i Luku. Suom. m arkoissa. Höyrymotooreja. Hevosvoima, Iisalm en... 0,0 5 5 o à Ilom antsin... 7, * & K uopion... 9, o L ip e r in...,57, M Pielisjärven... 77,9 5 R autalam m in..,, I lm o la n... 57, Korsholman... 0, Cm ) K uortaneen...,, Laukkaan....,70, >> Lapuan..., Pietarsaaren.. 0, 9 5 O u lu n , à Sälöisten...., * K em in...,, Haapajärven..,9 5. Kajaanin.... 7,07 9 Summa,50,,, ,,5,5,5 9,79 >/

19 Y. Katsahdus Suomen Tehdas ja K a s i t y ö t e o l l i s u u t e e n 9.

20 lo Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Suom. m arkoissa. paljous ja laji. Käytetyn koneellisen määrä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja Yli! Muistutuksia. IV Kiviteollisuutta. Kivilouhoksia ja kivenhakkuuverstaita. Uudenm aan lääni....,90 Turun l ä ä n i...,77 H äm een lääni..,9 Viipurin l ä ä n i... M ikkelin l ä ä n i... K uopion l ä ä n i... Oulun l ä ä n i...,570,000,500, , hautapatsasta, y. m. 0 hautapatsasta. höyryk., hv höyryk., hv. 0 i 09 9 Turun lääni... 0,00 höyryk., hv..7 7,500,00 kg. kalkkikiveä. Survottua marmoria ja marm. jauhoja., ,000 höyryk., hv n 9 Kalkkipolttimoita. Uudenm aan lääni.... H äm een l ä ä n i... Viipurin l ä ä n i ,000 hl. kalkkia, 00 tonnia jauhettua kalkkikiveä, 5 ast. kipsiä., 5 hl. kastam atonta kalkkia, 5 hl. kastettua kalkkia hl. poltettua kalkkia. 9,,07 hl.kastettua kalkkia,5 hl. kastam. kalkkia, 00 tonnia jauhett. kalkkikiveä, 5 ast. kipsiä. höyryk., 5 hv höyryk., 5 hv. 0 0 Turun l ä ä n i... 9,, hl. kalkkia. 9 9 Viipurin l ä ä n i..., 5,5 höyryk., hv. 5 5 M ikkelin l ä ä n i...,75,050 K uopion l ä ä n i...,00, ,, hl. kalkkia. höyryk., hv

21 5 R,yhmä. L nokka. Luk :umääri i. paljous ja laji. Suom. m ar koissa. K äytetyn koneellisen määrä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5! i 5 ja N aisia. Yli i N aisia. N aisia. Muistutuksia. IV 9 Tiilitehtaita. Turun lääni... Hämeen lä ä n i... Viipurin lä ä n i... 5, tiiltä. 5 50,570 5, ,000 höyryk., hv ,570,9,000 tiiltä. höyryk., hv Uudenmaan lä ä n i.... Turun lään i... Hämeen lä ä n i... Viipurin lä ä n i... Mikkelin lä ä n i... Kuopion l ä ä n i...,0, 0,5 5,7,055, 0,000 tiiltä...500,7,00,5,7 0, höyryk., hv. höyryk., 5 hv. höyryk., 7 hv. 5 5,,,07 tiiltä. höyryk., hv. i i U I 9 7»» Savenvalajan tehtaita. Uudenmaan lääni.... Turun lään i... Hämeen lä ä n i... Vaasan l ä ä n i... Oulun lä ä n i..., 0,05,550,05,00, n» Kaakeli, fajanssi ja porsliinitehtaita. Uudenmaan lääni.... Turun lään i... 5,000 0,5,000 kpl. kaakeliuunia;,000 kaakelia; kiviastioita. Tuulivoima, sähkömotoori, hv. höyryk., hv. 7,5 höyryk., hv., sähkömotoori, hv Käyt. ulkomaisia raakatav.,5 Käyt. ulkomaisia raakatav., Käyt. ulkomaisia raakatav. 5,97

22 konttoori f tyhmä. I mokka. Lu kumäar ä. paljous ja laji. Käytetyn koneellisen määrä. siihen luettuina m estarit ja väestö. Alle 5 5 ja Yli ) Suom. m arkoissa. M uistutuksia. IV 9 Uudenmaan lääni...., Fajansseja 9, ;porsliineja,9 ; raakkeja, ; kaakelia 5,9 m, arv.; kipsiä 7,0 höyryk., liv. 5 5 Hämeen lä ä n i...,00,00 kaakelta. _ 0 0 Käyt. ulkom. raakatav. 5,000 Viipurin lä ä n i...,70 7,500 kaakelta. höyryk., hv Käyt. ulkom. raakatav.,99 7, höyryk., 70 hv Sementtivalimolta. Uudenmaan lääni.... 5,7 Sementti ja kipsitöitä. Käyt., ast. sem enttiä 5,50 n 77 Kipsivalimoita. Uudenmaan lääni....,900 _ 0 n 7 Muuriruukkitehtaita. Uudenmaan lääni....,9,90 kuormaa kalkkiruukkia, 5 kuormaa saviruukkia. höyryk., hv. >7 0 Lasitehtaita. Viipurin lä ä n i... 0,000,000 laat. ikkunalaseja. ' 9 9 Käyt, ulkom. raakatav.,000 5 Uudenmaan lääni.... 9,700, pulloa. _ 5 9 Käyt. ulkom. raakatav.,000 Turun lään i... 0,50 75,000 pulloa, 9,05 laatikkoa 9 ikkunalaseja. Hämeen lä ä n i... Viipurin lä ä n i...,,7,0 70,00 pulloa,, laatikkoa ikkunalaseja; sek. reikälaseja. 5,9,979 pottia ja pulloa,,5 laat. ikkunalaseja; 7,70 ms valettua raakalasia; talouslaseja. höyryk., hv. höyryk., hv Käyt. ulkom. raakatav.,50 Käyt. ulkom. raakatav. 7, Käyt.ulkom. raakatav. 5,9 m. arv,

23 9 R yhmä. L uokka. Luk umäärä L. koissa. Valm istetun paljo ja laji. Suom. m ar Käytetyn koneellisen iiikutusvoiman m äärä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 ; 5 ja Yli I! Muistutuksia. V I 0 V 77 M ik k e lin l ä ä n i... K u o p io n l ä ä n i... V a a s a n l ä ä n i... 5, 5,000 9,57,597 laat. ikkunalaseja.,0 laat. ikkunalaseja. 9,00 laat. ikkunalaseja, s reikälaseja. 5,5,97,,5 pottia ja pulloa; laat. ikkunalaseja; 7,70 m lett.raakalasia; sek.reikäla K e e m i llis t a te o llisuutta. S u l f a a t t i t e l i t a i t a. höyryk., hv i Käyt. ulkom. raakatav.,50 Käyt. ulkom. raakatav.,000 Käyt. ulkom. raakatav.,50 höyryk., 59 hv ,099 Käyt. ulkom. raakatav. 9,995 V iip u rin l ä ä n i...,5 5,00 kg. sulfaattia V ä r i t e h t a i t a. U u d e n m a a n lä ä n i.... T u r u n l ä ä n i... 0,000 9,500 Sek. värejä ja vernissoja. höyryk., hv. höyryk., 5 hv Käyt. ulkom. raakatav. 70,000 Käyt. väriaineita,500 m. 9,500 höyryk., hv. Käyt. ulkom. raakatav. 7,500 V iip u rin l ä ä n i... V a a s a n l ä ä n i... 0,0,00,0 ast. punaväriä. höyryk., hv. 5,00 höyryk., hv. K im r ö ö k k i te h ta ita. V iip u rin l ä ä n i...,900 57,000 kg. kimrökkiä Käyt. väriaineita,7 m. arv. 77 7? 5 V ä r jä y s la ito k s ia. U u d e n m a a n lä ä n i.... T u r u n l ä ä n i...,50,5 9 Käyt. väriaineita,05 m. arv. Käyt. väriaineita, m. arv.

24 j 0 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valm istetun Suom. m arkoissa. Valm istetun paljous ja laji. Käytetyn koneellisen määrä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 j a Yli Muistutuksia. Y H ä m e e n l ä ä n i...,77 Käyt. väriaineita,500 m. arv. Y iip u rin l ä ä n i...,000 Käyt. väriaineita,500 m. arv. M ik k e lin l ä ä n i... 7, Käyt. väriaineita,00 m. arv. K u o p io n l ä ä n i... 0, _ 5 7 Käyt. väriaineita 7,9 m. arv. 7 V a a s a n l ä ä n i... 5,0 _ 9 9 Käyt. väriaineita,7 m. arv. 7 O u lu n l ä ä n i...,50 Käyt. väriaineita, m. arv. 9, 9 99 Käyt. väriaineita,5 m. arv. U u d e n m a a n lä ä n i....,07 Käyt. arv. väriaineita,7 m. 0 T u r u n l ä ä n i... 7, _ 9 H ä m e e n l ä ä n i..., _ Käyt. väriaineita, m. arv. Y iip u rin l ä ä n i..., Käyt. väriaineita arv. 7,95 m. Mikkelin lä ä n i..., Käyt. väriaineita,95 m. arv. Kuopion lä ä n i..., Käyt. väriaineita,700 m. arv. Vaasan l ä ä n i..., Käyt. väriaineita 5,97 m. arv. Oulun lä ä n i...,70 9,0 9 5 Käyt. väriaineita,97 m. arv. )î Öljykeittiöitä. Häm een lä ä n i,0,. liinaöljyä, 0. hamppuöl Vesivoima. j y ä, 9,90 kg. liinasiemenj auhoj a, 5 kg. hampunsiemenjauhoja î j? Kynttilätehtaita. Vaasoin l ä ä n i,550 5,00 pakettia tiariinikyntti f löitä. O Käyt. 70,000 kg. tiariinia 5,000 ; sydämmiä ja happoja,000

25 Ry hmä. Lu< iikka. Luku määrä paljous Suoni, mar koissa. ja laji. Käytetyn koneellisen määrä.. siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja yli, j j j! ^ Muistutuksia. V Saippuatehtaita. Uudenmaan lääni.... Turun lään i... Viipurin lä ä n i... Vaasan l ä ä n i...,50 7,0 77,000,0 Pesu ja toilettisaippuaa.,500 tusinaa ja 5,000 kg. toilettisaippuaa, 55,000 kg. pesusaippuaa,,000 kg. suopaa,,00 kg. pöytäsuolaa, 50 tusinaa hajuaineksia,,500 st. pesupulveria,,000 koteloa saapasmustetta. 50, kg. saippuaa,,7 kg. suopaa. 90,000 kg. pesusaippuaa Käyt. ulkom. raakatav.,00 Käyt. kotiin, raakatav., ; ulkom. raakatav.,97 Käyt. 00,000 kg. talia,,000 kg. suutaa, 50,000 kg. hartsia, 0,000 kg. palmuöljyäy. m. ulk. raakat.,700 5,9 5 _ 5 5 Käy t. ulkom. raakatav.,597 Teknokeemillisia tehtaita. Kaupwngeissa. Uudenmaan lääni.... Turun lä ä n i...,,700,55 kg. voiväriä, 09 kg.juustovär.,,kg. juust. juoksutusta.,000 kg. terveyssuolaa. liöyryk., hv ,9 höyryk., hv Turun lään i... Oulun lä ä n i... Kuivatislauslaitoksia. Uudenmaan lääni.... Turun lään i...,000, Saippuaa,000 ; hajuaineksia,000 ; kirjoitusmustetta,000, hl. pikiä, 0,00 kg. etikkahappoa,,0 l.puupirttiä,,00. tärpättiä.,0 5 7,7 5,99 50 hl. tervaa;,750. tärpättiä;,5. pikiöljyä; 0,000. puuhappoa; 5,07 hl. hiiliä. 9 Käyt. ulkom. raakatav.,00 Käyt. ulkom. raakatav. 0,000 Käyt.,00 hl. tervaa ;,0 hl. puuhappoa,,000. tervaöljyä, 00 hl. kalkkia,,900 kg. suolahappoa. Käyt. 7 m tervapuita, Käyt.,7 m tervapuita,

26 i 5 R yhmä. Lv lokka. j Luk :umääré i. koissa. V alm istetun paljous ja laji. Suom. m ar Käytetyn koneellisen määrä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja Yli i M uistutuksia. V 5 Hämeen lä ä n i... Viipurin lä ä n i... Mikkelin lä ä n i... Kuopion lä ä n i... Vaasan l ä ä n i... Oulun lä ä n i..., 9,9 5,,70,7,09 hl. tervaa, 7,79. tärp ättiä ;,50 l.pikiöljyä;,9 hl. hiiliä. 07 hl. tervaa;,00. tärp ättiä; 0. pikiöljyä; 0,00 l.puuhappoa;,7 hl. hiiliä. hl. tervaa, 5. tärpättiä, 0 hl. hiiliä. 7 hl. tervaa;,00. tärp ättiä; 0. pikiöljyä;,500. puuhappoa;,00 hl. hiiliä., hl. tervaa;,5. tärp ättiä;,9. pikiöljyä;,000. puuhappoa; 7, hl. hiiliä. 77 hl. tervaa; 7,97. tärpättiä;,. pikiöljyä; hl. puuhappoa. 9 05,907, hl. tervaa,,77. tärpättiä; 0,05 I. pikiöljyä,,7. puuhappoa; 0, nl. hiiliä. 7 ) 77 Parfymitehtaita. höyryk., hv. 0 i 0 i höyryk., hv. 0 Käyt., m tervapuita. Käyt.,7 m tervapuita. Käyt. m tervapuita,00 Käyt., m tervapuita;,707 m polttopuita. Hämeen lä ä n i tus. eau de Colognea sisält. puli Pikitehtaita. Oulun lä ä n i...,95 79 hi. pikiä; ast. pikiöljyä. Vaasan lääni... 7,7,9 hl. pikiä; 00 ast. pikiöljyä. Käyt.,5i hl. tervaa. 7? 77 Aslalttitehtaita. Uudenmaan lääni.... 7,700 5,000 käär. kattoja verhoitushuopaa;,900 ast. asfalttilakkaa; 00 ast. kattohuopavernissaa; 5 ast. kreosuutiöljyä; 50 ast. peltivernissaa;,00 kg. lysoolia;,000 m asfalttilattiapanoksia. Asfaltti ja sementtitöitä Käy t. ulkom. raakatav.,900

27 i 7 Ryhmä. L mokka. Lul cumäär paljous ja laji. Suom. m ar Käytetyn koneellisen määrä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja Yli Muistutuksia. ä. koissa.! j I i v L a k k a j a p o l i t y y r i t e h t a i t a. Uudenmaan lääni ,070 9,5 kg. lakkaa ;, kg. polityvriä: kirjelakkaa,700 m arv. höyryk., hv K a a s u te h ta ita. Uudenm aan lääni.... Turun lä ä n i... Y iipurin l ä ä n i...,,50 7,000,07,0 m kaasua.,0 m valokaasua. 0, m kaasua. höyryk., hv. höyryk., hv. höyryk., hv Käyt.,0,970 kg. kivihiiliä;, kg. cannelia. Käyt.,, kg. kivihiiliä, Käyt. 0,500 hl. kivihiiliä,00 55,0,59,9 m kaasua. liöyryk., hv Käyt. 5,05,9 kg. kivihiiliä,, kg, cannelia S ä h k ö v a lo te h ta i ta. Uudenm aan lääni.... H äm een l ä ä n i... 0,000,000 Valoa,79 k aarija hehkulamppuun. höyryk., 50 hv. höyryk., 00 hv. Vesivoima, 0 hv. 7,000 höyryk., 50 hv. Vesivoima, 0 hv. 7 7 _ T n r r e p e h k u t e h t a i t a. H äm een l ä ä n i... Yiipurin lääni..... Yaasan lääni...,000,7,00,000 paal. turvepehkua.,50 paal. turvepehkua;, paal. turvem ultaa.,000 paal. turvepehkua. 59,7,50 paal. turvepehkua,, paal. turvem ultaa. höyryk., hv. höyryk., 5 hv. höyryk,, 5 hv höyryk., hv Tiedot tark. 9, koska senlaisia ei ole annettu v Tulitikkutehtaita. H äm een l ä ä n i... 9,50 0,500 laat. tulitikkuja (à,000 koteloa). höyryk., 0 hv. 7 5 Käyt. ulkom. raakatav. 0,0 5

28 9 R yhmä. Li rokka. Luk :umäär i. paljous ja laji. Suom. m ar koissa. Käytetyn koneellisen m äärä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja Yli j Muistutuksia. Y Kuopion lä ä n i... Yaasan l ä ä n i...,7,000 5,000 laat. tulitikkuja., Käyt. ulkom. raakatav. 7,57 Käyt. ulkom. kemikaalej a,00,7 7,50 laat. tulitikkuja. höyryk., 0 hv Käyt. ulkom. raakatav. 0,50 Uudenmaan lääni.... Turun lä ä n i... Yiipurin lä ä n i... Yaasan lääni... 70, 9,50 5,7 0,700,0 laat. tulitikkuja. 0,00,9 5,000 höyryk., 0 hv. höyryk., hv. höyryk,, 5 hv U I 0 7 Käyt. ulkom. raakatav. 9, Käyt. ulkom. raakatav. 9,07 Käyt. ulkom, raakatav. 0, ,7 5, laat. tulitikkuja. höyryk., 9 hv Käyt. ulkom. raakatav. 79,90? 77 Pyroteknillinen laitos. Uudenmaan lääni....,000 Leikkitulituksia.» 77 Dynamiittitehdas. Uudenmaan lääni.... 5,000,000 kg. dynamiittia. höyryk., hv Käyt. ulkom. kem ikaaleja, Luuj auhotehtaita. Uudenmaan lääni.... Yiipurin lä ä n i... Mikkelin lä ä n i... Kuopion lä ä n i... 9, 9,00 9,0, kg. luujauhoja; 95,905 kg. liimaa;, kg. luurasvaa. 9,5 kg. luujauhoja;,50 kg. liimaa;,95 kg. luurasvaa.,50 kg. luujauhoja;,90 kg. liimaa ;,000 kg. luurasvaa..000 kg. luujauhoja. 90,7 7,5 kg. luujauhoja;,5 kg. liim aa;,7 kg. luurasvaa. höyryk., 5 hv. höyryk., hv. höyryk., 9 hv. Tuulivoima. 5 höyryk., 0 hv. Tuulivoima Käyt.,000 kg. kotim. luita;,000 kg. venäj. tuot. luita. Käyt. 5,000 kg. kotim. luita.

29 0 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Suom. markoissa. paljous ja laji. Käytetyn koneellisen määrä. siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja Yli j Muistutuksia. V Uudenmaan lääni....,00 0,000 kg. luujauhoja. Turun lä ä n i... 7,9 7,000 kg. luujauhoja.! H äm een l ä ä n i... 7,000 00,000 kg. luujauhoja; 0,000 kg. höyryk., hv. liimaa;,000 kg. luurasvaa. i! Käyt. 00,000 kg. kotim. luita. V iipurin l ä ä n i..., 5,7 kg. luujauhoja; 0,950 kg. höyryk., hv. _ liimaa;,09 kg. luurasvaa. K uopion l ä ä n i...,00 0,000 kg. luujauhoja. höyryk., 5 hv. D Vaasan l ä ä n i... 7,0,5 kg. luuj.;,000kg.liimaa. Käyt.,90 kg. kotim. luita.,90 7,5 kg. luujauhoja;,950 kg. höyryk., hv. 7 7 liimaa; 5,09 kg. luurasvaa. V I Nahkateollisuutta. 7 N ahkatehtaita. Uudenmaan lääni....,000 Muokattu,7 vuotaa,,9 höyryturbiini, _ Vuod. oli,000 ulkom. 7,00 nahkaa. hv. Turun lä ä n i... 0,50 90,000 kg. sek. nahkoja; 0,000 höyryk., 5 hv., Käyt. ulkom. raakatav.,750 kg. remeleitä;,770 nahkaa. petroleumimotoori, hv. M ikkelin l ä ä n i... 9,09 Muokattu 7,5 vuotaa;,0 höyryk., hv., yht. Vuod. oli 5,7 ulkom. 05,5 nahkaa. motoori luujauho tehtaan kanssa. Oulun l ä ä n i...,50,000 Anturanahkaa, voilokkia, liimaa. 7 höyryk., 00 hv. 0 0 Käyt.,5 kotim. vuotaa; Vesivoima, 0 hv. 0, kotim. nahkaa ; 5,5 ulkom. vuotaa.,5,59 0 höyryk., 9 hv., höyryturbiini, 0 7 hv., petroleumimotoori, hv., yht. motoori luujauhotehtaan kanssa. Vesivoima 0 hv. Uudenmaan lääni.... 0,57 Muokattu 77 vuotaa; 7 nahkaa. höyryk., hv Vuod. oli 00 ulkom., H äm een l ä ä n i...? Vesivoima, 5 hv.. 7 _ Vaasan l ä ä n i...,000 5,00 kg. nahkaa, valmistettu 500 höyryk,, hv. 0 _ 0 vuodasta ja,000 nahasta.,57 höyryk., hv. 5 Vesivoima, 5 hv.

30 j Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. V alm istetun Suom. m arkoissa. paljous ja laji. K äytetyn koneellisen määrä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja I Yli j Muistutuksia. V I 7 Nahkaparkittoj a. 0 U u d e n m aa n lä ä n i....,077 Muokattu 7,0 *) vuotaa;,7 *) 5 5 Vuod. oli,75 ulkom.,95 nahkaa. 0 T u r u n l ä ä n i , M uokattu,9 vuotaa;, 00 0 Vuod. oli,79 ulkom. 9,79 nahkaa. H ä m e e n l ä ä n i... 7,99 M uokattu 0,550 vuotaa;,75 Vuod. oli,75 ulkom. 5,95 nahkaa. 5 V iip u rin l ä ä n i... 7, Muokattu 5, vuotaa;, Vuod. oli,00 ulkom.,000 nahkaa. 5 M ik k e lin l ä ä n i... 0, M uokattu,*) vuotaa;,05, 0 0 Vuod. oli 50 ulk.,0 m. nahkaa. arv. 0 K u o p io n l ä ä n i... 0,9 Muokattu 7,09 vuotaa;, nahkaa, 0 V a a s a n l ä ä n i... 0,999 Muokattu,990 vuotaa;,9 7 7 Vuod. oli, ulkom.,0 nahkaa. O n ln n l ä ä n i...,90 M uokattu 9,5 ") vuotaa;,0 7 Vuod. oli,5 ulkom. 59,00 nahkaa. 5,70, Muokattu 7,5 *) vuotaa ;,7 *) _ Vuodista oli 7,75 ulkom. nahkaa. 95,0 5 U u d e n m a a n lä ä n i.... 5, Muokattu 9,9 vuotaa; 0, Vuod. oli,7 ulkom.,0 nahkaa. 9 T u r u n l ä ä n i... 57,90 Muokattu 0,0 vuotaa; 7, 9 00 Vuod. oli 5,950 ulkom. 0,5 nahkaa. 57 H ä m e e n l ä ä n i... 55,9 Muokattu,7 vuotaa; 5,55 5 Vuod. oli,95 ulkom. 09,05 nahkaa. 7 V iip u rin l ä ä n i...,57 Muokattu 0,5 vuotaa; 9,0 50 Vuod. oli,70 ulkom. 5,0 nahkaa. M ik k e lin l ä ä n i... 95,90 Muokattu,70 vuotaa;, _ 5 nahkaa. K u o p io n l ä ä n i..., M uokattu,09 vuotaa; 50, nahkaa. V a a s a n lä ä n i... 77,79 M uokattu 5,55 vuotaa; 7,9 5 Vuod. oli,9 ulkom. 55, nahkaa. 7 O u lu n l ä ä n i... 95,070 Muokattu, vuotaa; 9, Vuod. oli, ulkom.,5 nahkaa. 59,70, Muokattu,0 vuotaa; 9,7,50,7 9 Vuod. oli,5 ulkom. 5,0 nahkaa.

31 5 Ryhmä. Luokka.! Lukumäärä. paljous ja laji. Käytetyn koneellisen määrä. Alle 5 vuoc en. 5 ja Yli Suom. markoissa. s ihen luettuina mestarit ja konttoori väestö. Sum ma. Muistutuksia. V I 7 Satulasepäntehtaita. Turun lä ä n i...,500 höyryk., 5 hv. Käyt. ulkom. aineita,90 Käytetään ajokalutehtaan yhteydessä. Oulun l ä ä n i... 0,000 Yhteinen motoori Käyt. kotini, ja,00 nahkateht. kanssa. ulkom. vuotaa,,500 höyryk., 5 hv. Yh. teinen motoori nahkatehtaan kanssa. >?» S atulasepänverstaita. Uudenmaan lääni...., 9 Turun l ä ä n i... 5,59 H äm een lääni , 7 V iipurin l ä ä n i...,0 9 M ikkelin l ä ä n i..., K uopion l ä ä n i... 0,55 7 _ 0 Vaasan lääni...,0 7 9 Oulun l ä ä n i...,09 7, >> Turkkitavaratelidas. Oulun l ä ä n i...,000 Turkkitav. ja kalanpyydyksiä. höyryk., hv. 0 0 Muokattu,000 lampaannahk. ynnä sekal. muita nahkoja. î>?> H arjatehdas. Turun lä ä n i... 5,000,00 harjaa;,( pensseliä. kaasumot., hv Käyt. ulkom. raakatavaraa,0 V?) H arjasitom oita. Uudenmaan lääni.... 5,097,5 tusin. harjoja,,7 tusin. _ 7 7 pensseleitä. j

32 i 7 Ryhmä. Luokka, Lu kumääi Valm istetun Suom. m ar koissa. V alm istetun paljous ja laji. Käytetyn koneellisen m äärä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja Yli i M uistutuksia. vn Tekstiiliteollisuutta. Yillateollisuuslaitoksia. Turun lä ä n i... Hämeen lä ä n i... 9,000,0,000 0,000 m. sekal. villakudoksia ;,000 kg. villalankaa; kommissionitavarain värjäystä. 9,75 kg. kudoksia; 7,5kg. lankaa, osaksi om asta, osaksi tilaajien villoista ;kommissioni tav a rain värjäy stä ja prässäystä. höyryk., hv. Vesivoima, 09 hv.,59,000 höyryk., hv. Vesivoima, 09 hv Käyt.,500 kg. kotim. villoja. Käyt. 5,0 kg. kotim. villoja;,7 kg. ulk. villoja ja shoddyä; yhteensä ulk.raakatav. 5, Käyt. 5,0 kg. kotim. villoja. Uudenmaan lääni....,500 Turun lä ä n i... Hämeen lä ä n i... Vaasan l ä ä n i...,7,7 95,000,75 0,000 m. ja,0 kg. villakudoksia; 90 kg. lankaa; kommissioni töitä.,00 m. verkaa,,000 m. flanellia, saaleja ja huopia,,0 kg. villalankaa om ista aineksista;,500 m. kudoksia, 7 saaleja ia huopia,00 kg. villalankaa tilaajien aineksista; v ärjäyksiä. 5, kg. villalankaa osaksi omista, osaksi tilaajien aineksista ;,7 kg. ja,00 m. kudoksia; värjäystä. höyryk., hv. Vesivoima, 75 hv. 9 höyryk., 90 hv. höyryk., 0 hv. Vesivoima, 50 hv. höyryk., hv. Vesivoima, 5 hv. 9,5,05 höyryk., 7 hv. Vesivoima, 50 hv.» J? Slioddytelitaita. Vaasan l ä ä n i...,000,500 kg. shoddyä. 9 Pumpuliteollisuuslaitoksia. IS 7 Käyt.,5 kg. kotim. villoja ; 9,07 kg. ulkom. villoja Käyt. 995 kg. kotim. villoja;,05 kg. ulkom. villoja; väriaineita,000 Käyt. ulkom. raakatav.,97 Vesivoima. Käyt. 0,500 kg. rättejä. i Turun lä ä n i... 79,00 9,000 kg. pum pulilankaa; pumpulikudoksia ; 7, kg. vanua höyryk., 0 hv Käyt.,00 kg. pumpulia,00

33 j 9 Ryhmä. siihen luettuina m estarit ja konttoori väestö. i mokka. Lu kum äär ä. paljous ja laji. Suom. m ar koissa. K äytetyn koneellisen m äärä. Alle 5 5 ja Yli i Muistutuksia. vn 9 Hämeen lä ä n i...,00,000 Kehrätty,0,59 kg. lankaa; kudottu 75, kangasta; 7,000 kg. vanua. 0 höyryk.,, hv. Vesivoima,,0 hv. Yaasan l ä ä n i...,7, Kehrätty 59, kg. lankaa, jo sta 7 höyryk., 75 hv.,99 kg. valm istettiin 5,700 kg. kangasta. Värjäyslaitoksessa jalo stettu,5 punttia lankaa ja 7,5 kangasta. Kalanpyydyslankaa ja verkkoja.,7,, höyryk.,,50 hv. Vesivoima,,0 hv ,7 0 9, Käyt., p aalia=,,5 kg. pumpulia. Käyt.,00paalia=,kg. pumpulia 9,790 ;.000 kg. ulkom. lankaa ,70,,0 Käyt.,97,99 kg. pumpulia;,000 kg. ulkom. lankaa; väriaineita 0,000 Hämeen lä ä n i...,700,000,0,0 kg. lankaa; 57,7 kpl. kankaita, painaen 79,7 kg. n 5? Pellavanloukutuslaitoksia. höyryk.,,00 hv. Vesivoima, 0 hv Käyt.,09,07 kg. pumpulia. Tehtaassa löytyy,5 rukkia ja 79 kangaspuuta. Hämeen l ä ä n i...,755,755 kg. pellavia. Vesivoima, 0 hv. 7 Käyt.,5 kg. pellav. kuituja.» >> Liinateollisuuslaitoksia. Hämeen lä ä n i...,00,000,75,79 kg. liina, rohdinja jutelankaa; 5,7 kpl. kankaita. höyryk., 00 hv. Vesivoima, 70 hv Käyt., kg. kotim. pellavia;,,55 kg. venäl. pellavia,,9 ;, kg. ju tea 9, >>» Trikootehtaita. Hämeen lä ä n i... 5,7,0 tusinaa röijyjä, huivia, sukkia y. m. Viipurin lä ä n i... Vaasan l ä ä n i...,500 5,700,700 par. sukkia, 00 vaatetusta, 75 tusinaa röijyjä y. m. höyryk., hv. Liikevoima pumpuliteollisuuslaitoksesta. Villahuiveja. 59,7 höyryk., hv. 9 7 Käyt. 5,0 kg. kotim. pumpulilankaa,,55 kg. ulkom. pum pulilankaa;,00 kg. kotim. villalankaa; 7,0 kg. ulkom. villalankaa. Yht. ulk. lankaa 5,5 5 Käyt.,50 kg. ulkom. villalankaa 7,00 Käyt. ulkom. lankaa 5,000 _ Käyt. ulkom. lankaa,5

34 0 R} rhmä. Li îokka. Luk umäärä Valm istetun Valm istetun paljous ja laji. Suom. m ar koissa. K äytetyn koneellisen m äärä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja Yli Muistutuksia. VII 9 Matonkutomalaitoksia. i Viipurin lä ä n i...,0 Turkin m attoja Tanntehtaita. i Uudenmaan lääni.... 9, 7,5 kg. vanua. höyryk., 0 hv. Käyt., kg. pumpulia 9,0 >7»7 Köysitelitaita. 5 Uudenmaan lääni.... Turun lä ä n i...,55,7 7, Nyörinpunojaverstaita. Uudenmaan lääni.... 5,000 7 Turun lä ä n i , Käyt. ulkom. raakatav. 0, Rullakartiinitehtaita. Turun lä ä n i...,0,00 rullakartiinia. Käyt.,00 m. kotim. pumpulikankaita;,900 m. ulkom. pump.kudoksia,00 VIII Paperiteollisuutta. Puuhiomoita. Hämeen lä ä n i...,00,5,000 kg. puupahvia. Vesivoima, 0 hv Käyt., m* hioinpuita.

35 i Ryhmä. L uokka. Lu kum ääi ä. Suom. m arkoissa. paljous ja laji. K äytetyn koneellisen määrä. siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja Yli Muistutuksia. VIII Uudenmaan lääni.... Hämeen lä ä n i... Viipurin lä ä n i... 57, 57,5,07,95,5,50 kg. puuvanua;,500,000 kg. puupahvia. 5,50,9 kg. puuvanua.,5,0 kg. puupahvia ja puuvanua sekä sitäpaitsi,09,000 kg. puuvanua tehtaan omiin tarpeisin, jonka arvoa ei ole laskettu ilmoitetun tuotannon paljouteen.,7,05,7,090 kg. puuvanua ja puupahvia sekä sitäpaitsi,09,000 kg. puuvanua tehtaan omiin tarpeisin, jonka arvoa ei ole laskettu ilm oitetun tuotannon paljouteen. Vesivoima,,5 hv. Vesivoima,,9 hv. Vesivoima,,0 hv Vesivoima,,77 hv Käyt. 9,575 m kuusipuita. Käyt. 09,79 m polttopuita. 77 7? Sellulosatehtaita. Uudenmaan lääni.... 0,000 00,000 kg. sellulosaa. Hämeen lä ä n i ,,97,09 kg. sellulosaa. höyryk., 0 hv. Vesivoima, 5 hv. Viipurin lä ä n i... 9,70,5, kg. sellulosaa sekä sitäpaitse,55,000 kg. sellulosaa tehtaan omiin tarpeisin, jonka arvoa ei ole laskettu ilmoitetun tuotannon paljouteen. 7,00,9 7,50, kg. sellulosaa sekä sitäpaitse,55,000 kg. sellulosaa tehtaan omiin tarpeisin, jonka arvoa ei ole laskettu ilmoitetun tuotannon arvoon. höyryk., 5 hv. 5 7 Käyt. ulkom. raakatav 7,00 I höyryk., 0 hv. Vesivoima. höyryk., 5 hv. Vesivoima Käyt. ulkom. raakatav., Käyt. ulkom. raakatav. 7, Käyt. ulkom. raakatav., Pahvitehtaita. Turun lä ä n i... Hämeen lä ä n i... 5,00,000,000 kg. kirjansitojapahvia. 0,000 kg. rättipahvia. 7,00,000 kg. pahvia. höyryk., hv. höyryk., hv Käyt. 0,000 kg. paperihitusia, 5,000 kg. villarättejä. 7