PATENTTI JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 HTP

Transkriptio

1 PATENTTI JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 HTP

2 2 SISÄLLYSLUETTELO PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TERMIT JA LYHENTEET... 3 Katsaus vuoteen Osaamisen kehittäminen Osaaminen osana PRH:n tavoitteita Keskeisten tunnuslukujen tarkastelua Esimiestilaisuuksien teemana muutos ja PRH:n strategia Linjojen ja yksiköiden osaamista kehitettiin Rekrytoinnit täydensivät osaamista Osaamisen kehittämisen HESTRA-mittarit Muutoksen johtaminen Nykyiset henkilöstöpanostukset Henkilöstön määrä Henkilöstörakenne Henkilöstötarve ja osaamisrakenne Vaihtuvuus Työnantajakuva Muutoksen johtamisen HESTRA-mittarit Tuloksellinen työn tekeminen Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Palkkausjärjestelmä Muu palkitseminen ja työelämän joustot Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö Tuloksellisen työn tekemisen HESTRA-mittarit Työhyvinvoinnin varmistaminen TYKY- ja virkistystoiminta toivat vastapainoa työlle Sairastavuuden tunnusluvut Työterveyshuolto hyvänä yhteistyökumppanina Työsuojelu ja turvallisuus tukevat toimintaa Työtyytyväisyyden keskiarvo nousi melkein kaksi kymmenystä Työhyvinvoinnin varmistamisen HESTRA-mittarit Vuorovaikutuksen ja viestinnän edistäminen Vuorovaikutuksen areenat Vuorovaikutuksen ja viestinnän edistämisen HESTRA-mittarit Johtopäätöksiä Osaamisen kehittäminen Muutoksen johtaminen Tuloksellinen työn tekeminen Työhyvinvoinnin varmistaminen Vuorovaikutuksen ja viestinnän edistäminen HTP:n keskeisimmät lähteet Liite 1. PRH:n HTP tunnuslukuja vuosilta Liite 2. Henkilöstöstrategian mittarit ja tavoitearvot Kannen kuva: Olemme näköalapaikalla keskellä kaupunkia. Kuva: Otto Lönn

3 3 TERMIT JA LYHENTEET Amk Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöprosessi Henkilöstötilinpäätös, HTP Henkilöstövisio Henkilötyövuosi (htv) HESTRA ICT Menestystekijä PCT Strategia Substanssi TAE TAHTI TTS Tulossopimus Työvoimakustannukset (tvk) VATU Visio VMBaro VPJ VES VTML YT-toimikunta Ammattikorkeakoulu Ihmisten johtamiseen ja ohjaukseen sekä yksilöinä että ryhminä keskittyvää johtamista, joka tähtää henkilöstövoimavarojen optimaaliseen hyödyntämiseen. Siinä huomioidaan töiden sujumisen lisäksi mm. työntekijöiden osaaminen, sitoutuminen ja työhyvinvointi. Henkilöstöjohtamiseen liittyvä prosessi, joka toistetaan pääosin samanlaisena, esim. rekrytointiprosessi tai kehityskeskusteluprosessi. Vuosittainen henkilöstöasioiden raportti ja samalla pohdinta, jossa arvioidaan henkilöstöstrategian toteutuksen onnistumista. Henkilöstöön ja henkilöstöjohtamiseen liittyvä tavoitetila Yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika PRH:n henkilöstöstrategia Informaatio- ja kommunikaatioteknologia Asia, jossa onnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti pitemmällä tähtäyksellä organisaation menestymiseen. Patent cooperation treaty, kv. sopimus, jossa yhdellä hakemuksella voidaan saada patenttihakemus vireille kaikissa sopimukseen liittyneissä maissa. Voidaan määritellä usealla tavalla; esimerkiksi visioon tai tiettyyn suureen päämäärään tähtäävä, linjanvetoja sisältävä suunnitelmakokonaisuus ja siihen liittyvä määrätietoinen toiminta. Omaan alaan liittyvä asiasisältö Talousarvioehdotus. Virasto tekee ehdotuksen taloudestaan vuosittain ministeriölle. Eduskunta vahvistaa hallituksen esityksestä valtion ja virastojen lopullisen talousarvion. Työnantajan henkilöstötietojärjestelmä (valtion yhteinen) Toiminta- ja taloussuunnitelma, Vuosittain laadittava usean vuoden kattava suunnitelma, joka sisältää päivitetyn strategian, tulossuunnitelmalaskelmat, tulot ja menot. TTS:aa hyödynnetään TAEn valmistelussa, tulosneuvotteluissa ministeriön kanssa ja johtamisessa. Viraston ja ministeriön välinen vuotuinen sopimus kyseisen vuoden toiminnallisista, taloudellista ja kehittämiseen liittyvistä tavoitteista. Tunnusluku, joka koostuu tehdyn työajan palkoista ja välillisistä työvoimakustannuksista. Niitä ovat välilliset palkat (esim. vuosiloma-ajan palkat), sosiaaliturvakustannukset ja muut välilliset työvoimakustannukset (esim. koulutus ja työterveyshuolto). Hallitusohjelman mukainen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma Tavoitetila, johon organisaatio pyrkii. Erityisesti BSC-strategiassa tulevaisuuteen asetettu tahtotila, jota toteutetaan menestystekijöillä (BSC= Balanced Scorecard on tavoitejohtamisen periaatteille kehitetty toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo). Valtionhallinnon työtyytyväisyyskysely Valtion palkkausjärjestelmä Valtion palvelussuhteiden ehtoja määrittelevä virkaehtosopimus Valtion työmarkkinalaitos (valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto), joka vastaa mm. keskitetystä valtiokonsernin työnantajatoiminnasta Yhteistyötoimikunta, lakisääteinen henkilöstön ja työnantajan edustajien toimikunta

4 4 Katsaus vuoteen 2011 Henkilöstötilinpäätös on laadittu PRH:ssa vuodesta 2001 lähtien. Sen rakennetta on uudistettu viimeistä edellisellä kierroksella liittyen henkilöstöstrategiaan eli HESTRAan, joka vahvistettiin käyttöön tammikuussa 2010 ja jota on päivitetty vuosittain. Uusin HESTRA ulottuu vuoteen Johtoryhmätasolla luotu henkilöstövisio muodostuu viidestä menestystekijästä, jotka ovat osaamisen kehittäminen, muutoksen johtaminen, tuloksellinen työn tekeminen, työhyvinvoinnin varmistaminen sekä vuorovaikutuksen ja viestinnän edistäminen. Henkilöstötilinpäätös on keskeinen HESTRAn seurannan väline, ja siksi tämä raportti on järjestetty em. viiden menestystekijän mukaisesti. HESTRAssa on määritelty vuositasolla konkreettisia toimenpiteitä, joita tehdään ja seurataan. Toimenpiteet tarkentuivat edelleen vuosisuunnittelun yhteydessä. Kohtuullisella mittarimäärällä sekä muilla keskeisillä tunnusluvuilla ja tavoitearvoilla seurataan asioiden tilaa tekemättä mittaamisesta kuitenkaan liian raskasta. Huomattava osa tuloksista saadaan VMBaro -työtyytyväisyyskyselyn avulla. PRH:ssa työskenteli henkilöä. Luvussa ovat mukana pitkällä virkavapaalla olleet 10 henkilöä. Henkilöstön määrä väheni vuodessa 22:lla. Henkilöstörakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Henkilöstömme on edelleen keskimääräistä naisvaltaisempaa (62,1 %). Kokoaikaisten henkilöiden osuus (92,9 %) on noussut 1,8 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Määräaikaisia, joilla ei ollut virastossa taustavirkaa, oli vuoden lopussa enää 5,6 % henkilöstöstä. Kun otetaan huomioon vuoden 2012 aikana vakinaistettavat tutkijainsinöörit, pienenee em. prosenttiluku 2,5:een. Henkilöstön keski-ikä nousi edellisten vuosien tapaan. Tällä kertaa keski-ikä nousi 0,7 vuodella ollen nyt 47,9 vuotta. Koulutustasoindeksimme on valtion keskitasoa (5,3 asteikolla 1-7). Naisten indeksiluku on 4,8 ja miesten 6,1. Vähintään alimman korkeakoulututkinnon (ml. amk) suorittaneita oli 63,2 % henkilöstöstä (nousua 1,7 prosenttiyksikköä). Vähintään ylemmän tason tutkinto on 44,6 %:lla (nousua 1,6 prosenttiyksikköä). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 64,5 vuotta, joka on valtionhallinnon keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2011 toiminnan kokonaiskuluista noin 46,6 miljoonasta eurosta 52,1 % eli noin 24,3 miljoonaa euroa oli henkilöstökuluja (vastaavasti v. 2010: 44,1 M :sta 55,6 % eli 24,5 M ). Henkilöstökulut olivat euromääräisesti laskeneet noin edellisen vuoden tasosta, mutta niiden osuus kokonaiskuluista oli laskenut vuodessa 3,5 prosenttiyksikköä (vastaava edellinen luku oli 2,1 prosenttiyksikköä). Tasaarvotilanne on pysynyt edelleen hyvänä, sukupuolesta johtuvaa eriarvoista kohtelua ei ole ilmennyt palkkauksessa tai muillakaan osa-alueilla. Myös syrjimättömyystilanne on pysynyt hyvänä eikä tapauksia ole tullut vuoden aikana työnantajan tietoon. Henkilöstön koulutusaktiivisuus nousi edeltävästä vuodesta ollen nyt 3,6 pv/htv, mutta vieläkään ei saavutettu talousarvioehdotuksen tavoitetta 5,5 pv/htv. Uusrekrytoinnit lisääntyivät tuntuvasti edellisestä vuodesta. PRH:n lähtövaihtuvuus oli kohonnut edellisen vuoden 4,8:sta 8,1 prosenttiin. Vuonna 2011 suoritettiin 22 uuden henkilön rekrytointiin johtavaa prosessia yhteensä 651 hakijasta. Johtoryhmässä vaihtuvuus oli myös vuoden aikana huomattava. TYKY-toiminnan teemana vuonna 2011 oli Muutos vie eteenpäin. Teema kuvasi osaltaan muutosten vuotta virastolla, mutta samalla nosti esiin nykyajan työelämän jatkuvaa

5

6 6 1. Osaamisen kehittäminen PRH on ainutlaatuinen organisaatio, jossa erinomainen asiantuntemus on välttämättömyys viraston perustehtävän hoitamiseksi ja kansainvälisessä kilpailussa menestymiseksi. Osaamisemme on ajantasaista ja kehittyvää ja uudistamme sitä jatkuvalla oppimisella, uusien henkilöiden rekrytoinnilla ja ulkopuolisen osaamisen hyödyntämisellä. 1.1 Osaaminen osana PRH:n tavoitteita Osaamisen tärkeys näkyy PRH:n kaltaisen asiantuntijaorganisaation visiossa, arvoissa, strategisissa tavoitteissa sekä henkilöstöstrategiassa. Visiossa määritellään, että Olemme Suomen osaavin ja ystävällisin henkilökunta. Kunnioitamme toisiamme, olemme avoimia ja uudistumme jatkuvasti. Arvomme kehittyminen kuvataan näin: Arvostamme osaamista, jota tuetaan jatkuvalla koulutuksella ja ammattitaidon kehittämisellä. Asiantuntijoina kehitämme toimintaamme ja palvelujamme kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Myös sisäisten strategisten tavoitteiden mukaan visiota tukien PRH:ssa on osaavin ja ystävällisin henkilökunta sekä esimerkillisin esimiestoiminta. Lisäksi henkilöstöstrategiassamme todetaan, että Pidämme yllä jo olemassa olevaa ammattitaitoamme ja muita työelämässä tarvittavia taitoja päivittämällä niitä jatkuvasti. Laajennamme ja syvennämme osaamistamme mm. koulutusten, omien työtehtävien, tiimityöskentelyn tai vaikkapa asiakasyhteistyön kautta. Jaamme osaamistamme ja levitämme hyviä käytäntöjä muille. Valtaosa oppimisesta ja kehittymisestä tapahtuu arjen työssä, ja säännöllinen palautteen antaminen toisillemme edesauttaa sitä. Kehityskeskustelun keskeinen osa on tarkastella omaa osaamista suhteessa työhön ja sen tavoitteisiin. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä tukena ovat vuosittain laadittava henkilöstön kehittämissuunnitelma ja henkilökohtaisia osaamistarpeita luotaava kehityskeskustelu-prosessi. Linjoilla ja yksiköillä koulutusasioiden tukena toimii kattava koulutusyhdyshenkilöverkosto. Koulutusyhdyshenkilöiden roolia on kuvattu yleisluontoisesti alla. Tulosalueella Koulutustoiminnan suunnittelu ja raportointi Tulosalueiden substanssin koulutustarjonnan tunteminen, konsultointi ja koordinointi Ohjeiden tunteminen, neuvonta ja tulkinta: Koulutustietojen ilmoittaminen, työajan käyttäminen koulutukseen, perehdyttäminen PRH-tasolla Henkilöstön kehittämissuunnitelman laadintaan osallistuminen Tiedon välittäminen: Tulosalueen koulutusasioista koulutusyhdyshenkilöryhmään, talon koulutusasioista tulosalueelle

7 7 1.2 Keskeisten tunnuslukujen tarkastelua Koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 3,6 henkilötyövuotta kohden (v ,9 pv). Positiivisesta kehityksestä huolimatta vieläkään ei saavutettu talousarvioehdotuksessa 2011 asetettua tavoitetta 5,5 pv/htv. Koko PRH:n koulutusmenot olivat vuonna euroa (v ). Investointi koulutuspäivää kohden oli nyt 76 euroa (115 ) ja henkilötyövuotta kohden 274 euroa/htv (340 /htv). Vuosien 2010 ja 2011 lukujen vertailukelpoisuus ei ole tarkkaa johtuen erilaisesta laskentatavasta. Koulutuskustannusten prosenttiosuus työvoimakustannuksista oli PRH:ssa 1,9 % ja valtiolla 1,6 %. Vastaavasti henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan prosenttiosuus oli 1,4 % säännöllisestä vuosityöajasta, valtiolla keskimäärin 0,9 %. Palkkausjärjestelmään kuuluvia kehityskeskusteluja on PRH:ssa käynyt 96 % henkilöstöstä, valtiolla keskimäärin 94,5 %. 1.3 Esimiestilaisuuksien teemana muutos ja PRH:n strategia Viraston yhteisiä koulutuksia järjestettiin jälleen useita kymmeniä vuonna 2011 (v kpl). Myös linjat kouluttivat henkilöstöään omien tarpeidensa mukaisesti. Alla kuvataan talon yhteisiä koulutuksia pääpiirteissään. Esimiestilaisuuksia järjestettiin toimintavuonna viisi kappaletta. Aiheina olivat mm. yhdenvertaisuussuunnitelma, VPJ:n arviointi- ja seurantaryhmä ja vaativuuden arviointiprosessi, kehityskeskustelut ja työtyytyväisyyskysely sekä hankinnat PRH:ssa. PRH:n strategisia menestystekijöitä työstettiin keväällä ja strategiaa koskeneen henkilöstökyselyn tuloksia syksyllä. Eritasoisia kielikursseja järjestettiin englannista, ruotsista, ranskasta, saksasta ja venäjästä sekä keväällä että syksyllä. Kielikurssien toimittaja kilpailutettiin keväällä, ja syksyllä palveluntarjoajana aloitti Maison De Quartier Oy. Lisäksi järjestettiin Outlook 2007:n käyttöön kertaavaa ja syventävää koulutusta, hankinnoista ja tilaustenhallintajärjestelmästä (Tilha) peruskoulutusta sekä koulutusta PRH:n kotisivujen sisällöstä ja palveluista ja sähköpostitulvan hallinnasta. Vuoden TYKY-teemana oli Muutos vie eteenpäin. Koko henkilöstölle suunnattujen TYKY-luentojen (ks. tarkemmin 4.1 TYKY- ja virkistystoiminta) aiheet käsittelivät tätä teemaa. Muutoksen mylläkästä ja siihen suhtautumisesta luennoi TTL:n emeritusprofessori, ylilääkäri Matti Ylikoski ja muutoksesta ja siinä toimimisesta yleisemmällä tasolla kehittämispäällikkö Liisa Virolainen Kaiku-työhyvinvointipalveluista Valtiokonttorista. 1.4 Linjojen ja yksiköiden osaamista kehitettiin Koulutusaktiivisuus 3,6 pv/htv on koko PRH:n keskiarvo. Alla on listattuna linjojen ja yksiköiden koulutusaktiivisuus sekä vuoden 2011 koulutusinvestoinnit sen mukaisesti, miten PRH:n organisaatio rakentui ennen toimintavuonna toteutettuja organisaatiomuutoksia.

8 8 Koulutusaktiivisuus Koulutusinvestoinnit Patentti- ja innovaatiolinja (pl. kirjasto ja neuvonta) 6, Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut 2, Tavaramerkki- ja mallilinja 1, Yritys- ja yhteisölinja 1, Yhdistysasiat yksikkö 0, PatRek-asiakaspalvelu 12, Markkinointi- ja liiketoiminta yksikkö 3, Viestintä ja yhteiskunta-asiat 1, Hallinto 3, Yhteiset Yhteensä 3, Kuva 2. Linjojen koulutusaktiivisuus ja investoinnit vuonna Patentti- ja innovaatiolinjalla jatkettiin vuonna 2011 koulutusta suunnitelmallisesti edellisten vuosien tapaan. Panostus koulutukseen oli huomattava ajallisesti ja rahallisesti. Koko vuoden kestävä koulutus Uusien tutkijoiden perehdyttäminen ja varttuneiden tutkijoiden taitojen ylläpito toteutettiin linjan koulutussuunnitelman mukaisesti. Uudet tutkijainsinöörit osallistuivat entiseen tapaan Aalto-yliopiston Aalto PRO:n järjestämään Patentit Teollisuus Tekniikka -koulutusohjelmaan, joka vahvistaa teollisoikeuksien laajaa tuntemusta ja selventää asiakasnäkökulmaa. Koulutuksella vahvistettiin myös oman tekniikanalan erityisosaamista. Tutkijainsinöörit osallistuivat kotimaassa ja ulkomailla järjestettyihin useisiin seminaareihin. Koska PRH toimii patenttiyhteistyösopimuksen (PCT) mukaisena uutuustutkimusviranomaisena ja kansainvälisenä patentoitavuuden esitutkimusviranomaisena, siihen liittyvää koulutusta jatkettiin. PCT -tutkimukseen kuuluvien raporttien kirjoittamista englanniksi vahvistettiin jatkamalla englannin kielen opetusta tutkijainsinööreille. Lisäksi saksan, ranskan ja ruotsin opiskelua jatkettiin PRH:n yhteisissä kielikoulutusryhmissä. Tutkijainsinöörien lisäksi myös linjan muu henkilöstö on osallistunut PRH:n yhteisiin kielikursseihin sekä muihin yhteisiin opetus- ja luentotilaisuuksiin. Vuonna 2011 koulutukseen käytettiin rahaa ja se jakautui eri koulutushankkeille seuraavasti: Aalto PRO Patentit Teollisuus Tekniikka Kielikoulutus Muu koulutus Yhteensä Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut yksikössä koulutettiin henkilöstöä tarpeen mukaan. Koulutuksiin käytettiin vuonna 2011 yhteensä 3007 euroa. Tavaramerkki- ja mallilinjalla henkilöstön osaamisen kehittäminen tapahtui pitkälti PRH:n yhteisen koulutuksen kautta. Linjalta osallistuttiin aktiivisesti viraston yhteisiin esimies- ja kielikoulutuksiin. Lisäksi osallistuttiin TYKY- luennoille, ICT- ja Tilhakoulutukseen. YYL antoi linjalla syventävää koulutusta Virre-tietokannan (viralliset rekisteritiedot) käyttöön.

9 9 Lakimiehet osallistuivat IPR-instituutin, Lakimiesliiton ja Suomen teollisoikeudellisen Yhdistyksen järjestämille kursseille ja seminaareihin, jotka painottuivat oman osaamisalueen kehittämiseen. Uusien lakimiesten perehdyttäminen ja koulutus hoidettiin linjan sisäisenä koulutuksena. Vuonna 2011 koulutukseen käytettiin rahaa 4408 euroa seuraavasti: Kielikoulutus 2338 Ammatillinen koulutus 2070 Yhteensä 4408 Yritys- ja yhteisölinjalta osallistuttiin vuonna 2011 aikaisempien vuosien tapaan viraston yhteisiin koulutustilaisuuksiin, erityisesti esimies-, kieli-, TYKY- ja ICT -koulutukseen. Esimiesvalmennukseen (muutosjohtaminen) ja tiimityöskentelyn kehittämiseen hankittiin myös talon ulkopuolista koulutusta. Samoin jatkettiin aikaisemmin käynnistynyttä toiminnan suunnittelun, suorituksen johtamisen ja tavoiteasetannan kehittämisvalmennusta. Kielitaitoa kehitettiin ruotsin ja englannin kielessä. Substanssikoulutuksessa kehitettiin oman alan osaamista järjestämällä koulutusta mm. lakimuutoksista, toiminimien ratkaisukäytännöistä, tietopalvelutuotteista, kaupparekisteriasioiden neuvonnasta, säätiö ja yhdistysasioista sekä tilinpäätösten rekisteröinnistä. Säätiövalvontaa ja -tietopalvelua kehitettiin järjestämällä tilinpäätösten tunnuslukujen tallentamiseen liittyvää koulutusta. Moniosaamisen kehittämistä jatkettiin harjoittelu- ja tiimikierroilla prosesseissa ja prosessien välillä. Linjan NOVUS-tietojärjestelmähankkeeseen liittyen järjestettiin koulutusta ja infotilaisuuksia hankkeen ajankohtaisista asioista. Kansainvälistä vuorovaikutusta kehitettiin osallistumalla pohjoismaiden kaupparekisterien johtajien tapaamiseen, pohjoismaisten kaupparekisterilakimiesten tapaamiseen, EBR:n tietopalvelukokoukseen sekä ECRF:n ja IMI:n (Internal Market Information System) konferenssiin. Koulutukseen tulosalueella käytettiin yhteensä euroa. Yhdistysasiat -yksikön vuoden 2011 koulutuksen painopiste oli sisäisessä koulutuksessa. Uuden, joulukuussa 2010 käyttöönotetun, käsittelyjärjestelmän käyttökoulutusta jatkettiin syventämällä osaamista sekä lisäksi kouluttamalla henkilöstöä järjestelmän käyttöön sitä mukaa, kun järjestelmään lisättiin uusia ominaisuuksia. Talentum lakikoulutuksen ja Helsingin Kamari Oy:n järjestämille yhdistysoikeutta käsitteleville kursseille osallistui vuoden aikana yksiköstä kolme tarkastajaa. Pro Bono kolmannen sektorin johtamisen ja hallitustyön seminaariin osallistui yksiköstä kaksi henkilöä. Lisäksi henkilöstöä osallistui PRH:n yhteisiin koulutuksiin. Koulutukseen yksikössä käytettiin yhteensä 5110 euroa. Viestinnän asiakaspalvelu -yksiköstä osallistuttiin vuonna 2011 ammattiosaamista kehittäviin koulutuksiin. Erityisesti tietotekniikka- ja asiakaspalvelukoulutus hankittiin räätälöidysti. Muun substanssikoulutuksen osalta hyödynnettiin viraston yleisiä ja eri linjojen tarjoamia mahdollisuuksia. Kielikoulutuksessa keskityttiin englannin kielen opiskeluun. Kertomusvuonna osallistuttiin myös viraston järjestämiin esimiesten teema- ja keskustelutilaisuuksiin, viestintäkoulutuksiin sekä erilaisiin TYKY-luentoihin. Laatukeskuksen maksuttomiin Q-profseminaareihin osallistuttiin myös vuonna 2011.

10 10 Koulutukseen yksikössä käytettiin yhteensä 5150 euroa. Summa jakaantui seuraavasti: ammattiosaaminen 1408 kielikoulutus 642 asiakaspalvelukoulutus 2300 (koko yksikölle) tietotekniikka-koulutus 1200 yhteensä 5150 Hallinnossa ja tukipalveluissa kouluttauduttiin vuonna 2011 pääsääntöisesti omaan alaan liittyvillä viraston ulkopuolisilla koulutuksilla sekä viraston yhteisillä kieli- ym. koulutuksilla. Hallinnon ja tukipalveluiden uudelleenorganisointi edeltävine yt-menettelyineen sitoi merkittävästi henkilöstöhallinnon resursseja, joten talon yhteisten koulutusten toteuttaminen jäi toimintavuonna suunniteltua vähemmälle. 1.5 Rekrytoinnit täydensivät osaamista Uusrekrytoinnit lisääntyivät tuntuvasti edellisestä vuodesta. Virastoon rekrytoitiin 22 uutta henkilöä. Valtion virkamiesasetuksen 10 :n perusteella 5 määräaikaisessa virkasuhteessa olevaa vakinaistettiin (merkitty taulukossa kursiivilla). Rekrytointeja seurataan ja tilastoidaan sukupuolen mukaan eriteltynä (ks. tarkemmin tasaarvosuunnitelma 2011). Alla olevassa taulukossa on esitetty rekrytointeihin liittyvä yleisempi tilasto vuodelta Mieshakijat Naishakijat Kuva 3. Avoimet tehtävät hakijoineen v Hakijat yhteensä Haast. miehet Haast. naiset Haast. yhteensä Valittu henkilö Nimike Linja Ma/va Lakimies (2 kpl) TML ma Nainen Toimistosihteeri TML ma Nainen Sovellusasiantuntija YYL ma Mies Henkilöstön kehittämisasiantuntija HAL ma Nainen Lakimies HAL va Nainen Talouspäällikkö HAL va Mies Yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkö YR va Mies 4 naista 2 miestä Tutkijainsinöörejä PAI ma Tietohall. Järjestelmä-päällikkö va Nainen Neuvontalakimies YYL va Nainen Lakimies YYL va Mies Lakimies YYL ma Mies 1 nainen 2 miestä Lakimiehiä (3) TML ma Tietohall. ICT-asiantuntija ma ei täytetty Lakimies YYL va Nainen Lakimies YYL ma Mies Tutkijainsinöörejä PAI va 0 3 miestä Lakimiehiä TML va 0 2 naista Yhteensä N 13 M

11 Osaamisen kehittämisen HESTRA-mittarit PRH:n henkilöstöstrategiassa HESTRAssa osaamisen kehittämiselle määritellyt mittarit saivat seuraavat arvot vuonna 2011 (edellisvuosi suluissa): 1. Koulutusaktiivisuus (pv/htv) 3,6 (2,9) 2. Kehittymisen edellytykset (työtyytyväisyyskyselyn kysymysten arvosanojen keskiarvo) 3,53 (3,34) Palautteen saanti työtuloksista ja ammatinhallinnasta 3,71 (3,42) Uralla eteneminen ja sen tukeminen työyhteisössä 3,31 (3,07) Työpaikkakoulutus ja muut osaamisen kehittämisen mahdollisuudet 3,51 (3,37) Kehityskeskustelujen käyminen 3,36 (3,18) Osaamisen ja työpanoksen arvostus työyhteisössä 3,77 (3,66) 3. Tyytyväisyys PRH:n palvelujen laatutasoon *) (4,0) (asiakastyytyväisyyskyselyn kysymyksen arvosana) *) Vuoden 2011 asiakastyytyväisyyskyselyyn ei sisällytetty tätä kysymystä. Seuraavassa kuvassa on esitetty kehittymisen edellytykset -kysymysten kehitys vuosilta Kuva 4. Kehittymisen edellytyksiä kuvaavien kysymysten arvot v Kuten edellä on todettu, koulutusaktiivisuuden tunnusluku oli 3,6 pv/htv. Edelleen riittää haastetta saavuttaa tulossopimuksessa asetettu tavoite 5,0 pv/htv vuonna 2012, joskaan se ei ole mahdotonta. HESTRAn tavoite 9,0 pv/htv vuodelle 2016 vaikuttaa jokseenkin epä-

12 12 realistiselta. Kehittämiseen liittyvien työtyytyväisyyskyselyn tulosten nousu viittaa parantuneeseen tilanteeseen kouluttautumisen osalta. Kehittymisen edellytykset -keskiarvon 3,53 nousu aiemmasta ja kipuaminen yli 3,5:n on hyvä saavutus ja näyttää oikeaa suuntaa. Tavoite oli HESTRAssa ja tulossopimuksessa 3,4 vuodelle 2011, joten tavoite saavutettiin hienosti. Vuoteen 2015 tavoitteeksi on asetettu 3,7 sekä HESTRAssa että Toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Tavoite on realistinen ja etenkin kysymyksen kehityskeskustelujen käyminen arvon 3,36 tulisi edelleen selkeästi nousta. Asiakastyytyväisyyskyselyssä 2011 tyytyväisyys PRH:n toimintaan ja palveluihin oli hyvää ja hyvin suurelta osin samalla tasolla kuin vuonna Palvelujen laatutasoon kaikkiaan oltiin erittäin tyytyväisiä (keskiarvo 4,0 asteikolla 1-5, sama tulos kuin v koko PRH:lle laskettuna). Vuoden 2011 mittauksessa kysymyksen Henkilöstö on asiantuntevaa arvo laski ollen nyt 3,9 (v ,2). Toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä HESTRAssa tavoite mittarille tyytyväisyys PRH:n palvelujen laatutasoon on 4,2 vuodelle Kehittämisen ja rekrytoinnin lisäksi PRH:ssa täydennetään osaamista verkostoitumalla PRH:n ulkopuolisiin osaajiin ja ostamalla tarvittaessa ulkopuolisia palveluita ja asiantuntemusta. Verkostoituminen on osa ammattitaidon kehittämistä ja tuo uusia näkökulmia työhön. Palveluiden ostaminen hoidetaan ammattitaitoisesti ja viraston keskitettyä hankintaosaamista hyödyntäen. Hankintaosaamista kehitettiin koulutuksilla toimintavuonna ja kehitetään edelleen vuonna Muutoksen johtaminen Muutos on osa normaalia työelämää ja johtaminen on siten aina myös muutoksen johtamista. Koska muutos tehdään ihmisten kautta, henkilöstöjohtamisen osaaminen on olennainen osa esimiestaitoja. Edellytämme johtamis- ja esimiesroolissa toimivilta hyviä johtamistaitoja niin asioiden kuin ihmisten johtamisessa sekä halukkuutta esimiestehtäviin. Esimies on aina esimerkki, ja esimiesroolissa tämä korostuu muutostilanteissa entisestään. Henkilöstön määrä, rakenne sekä uuden henkilöstön tarve ja osaaminen ovat muutoksen johtamisen ja toimintaympäristön haasteisiin vastaamisen keskiössä. Tulevaisuudessa mm. työnantajakuvan ja vaihtuvuuden seuraamisen merkitys korostuu entisestään. 2.1 Nykyiset henkilöstöpanostukset Henkilöstön määrä PRH:ssa työskenteli henkilöä. Luvussa ovat mukana pitkällä virkavapaalla olevat 10 henkilöä. Henkilöiden määrä väheni 22:lla eli edellisen kerran tapaan jälleen noin viidellä prosentilla edellisen vuoden vastaavasta tilanteesta. Edellisen hallituskauden edellyttämä sitoutuminen valtionhallinnon ja oman hallinnonalan tuottavuusohjelmaan on edellyttänyt jokaisen uusrekrytoinnin tarpeen perusteellista harkintaa. Toisaalta toiminta PCT-viranomaisena edellyttää kansainvälisten sopimusten mukaan tutkijainsinöörien määrän pitämistä vähintään 100:ssa. Henkilötyövuosien määrä laski noin 21:llä eli 4,7 % edel-

13 13 lisestä vuodesta. Sitä edeltävänä kertana htv-määrä aleni 19:lla eli 4,1 % edeltäneestä vuodesta. Mikäli tilanteen htv-vertailussa käytetään VM:n ohjeistamaa menettelyä, jossa eläkeiän saavuttaneet ja opiskelijat vähennetään summasta, olisi htv-määrä 419,9 ja alenema näin laskettuna 7,5 prosenttia vuoden aikana Hallinto,Vi, PatRek, Vltk, PIT 06 -> 80,49 78,99 79,4 79,41 75,30 75,36 LTY 3,88 4,00 4,00 4,00 4,00 2,53 Patentti- ja innovaatiolinja 168,17 176,90 187,20 180,60 170,63157,80 Tavaramerkki- ja mallilinja 48,32 46,41 42,50 40,90 38,74 37,96 Yritys- ja yhteisölinja 148,73 149,18 145,60 140,94 137,39132,84 Yhdistysrekisteri 29,07 27,62 26,70 27,02 27,61 26,09 Yhteensä 478,7 483,1 485,4 472,9 453,7 432,58 Selite: Vi PatRek Vltk PIT LTY Viestintä ja yhteiskunta-asiat PatRek-asiakaspalvelu Valituslautakunta Eri yksiköiden asiantuntijoiden yhteistyöryhmä, joka vastaa yhteisten ICT-palveluiden kehittämisen johtamisesta Markkinointi- ja liiketoimintayksikkö Kuva 5.1 Henkilöstömäärän kehitys vuosina linjoilla ja eri yksiköissä henkilötyövuosina vanhassa organisaatiossa. Hallinto 33,12 Viestintä- ja asiakaspalvelu 21,20 Tietohallinto 18,29 Patentti- ja innovaatiolinja 157,80 Tavaramerkki- ja mallilinja 37,96 Yritys- ja yhteisölinja 125,84 Yhdistys- ja säätiörekisteri 33,09 Valituslautakunta 5,29 Yhteensä 432,59 Kuva 5.2 Henkilötyövuodet organisaatiouudistusten jälkeen Tarvittavat henkilöresurssit suunnitellaan alustavasti toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS) ja vahvistetaan vuosittain tulossopimuksessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilötyövuositavoitteita TTS:an sekä valtioneuvoston sekä työ- ja elinkeinoministeriön meille asettamien velvoitteiden mukaisesti.

14 14 PRH Toteutunut 2005 Toteutunut 2008 Toteutunut 2009 Toteutunut 2010 htv 472,9 485,4 472,9 453,7 TAE 2011/ TAE Toteutunut 2012 **) 440/419,9 412 Hestra +TTS/ tuott.ohj *) 386/365 muutos***) +12,5 0-19,2-32,9/-53,0-60,9-86,9/- 107,9 Kuva 6. Htv-kehitys *) TTS:n mukainen alustava luku/edell. hallituskauden tuottavuusohjelman luku **) Htv-määrät on laskettu tästä siten, että henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneiden osuus on vähennetty VM:n ohjeen mukaisesti laskelmista. Tosiasiallinen htv-luku olisi 432,6. ***) muutoksen vertailuvuotena 2005 Henkilöstön määrä on viime vuosina laskenut etupäässä luontaisen poistuman sekä vuonna 2011 toteutetun tukipalveluiden organisaatiomuutoksen kautta. Samalla on asiantuntijoiden osuus kasvamaan päin. Määräaikaisessa virkasuhteessa olevien määrä on pysynyt tarkoituksenmukaisen rajattuna. NOVUS-hanke ja siihen liittyen etenkin Kaupparekisterin tietojärjestelmä tulee valmistuttuaan vähentämään asteittain henkilöstötarvetta suoritusluonteisissa tehtävissä. Tilannetta seurataan jatkuvasti Henkilöstörakenne Henkilöstörakenteessa ei ole tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Johto- ja muissa esimiestehtävissä oli PRH:ssa 10,0 % henkilöstöstä. Mikäli tätä tunnuslukua verrataan elinkeinotoiminnan palveluihin eli käytännössä TEM:n hallinnonalan virastoihin (6,8 %) ja koko valtionhallintoon (8,0 %) laskien sielläkin em. johtotasot yhteen, PRH sijoittuu keskiarvojen yläpuolelle. Tästä voidaan päätellä, että PRH:ssa on johto- ja esimiestason henkilöstöä substanssi- ja henkilöstöasioiden hoitamiseksi riittävästi. Asiantuntijatehtävissä toimii henkilöstöstä 44,2 % (41,3 % v ja 41,2 % v. 2009), mikä kuvaa asemaamme entistä selkeämmin asiantuntijavirastona. Elinkeinotoiminnan palveluissa vastaava luku on 29,1 % ja valtionhallinnossa 38,4 %. Eri ryhmien jakautuminen ikäluokkiin on esitelty seuraavalla sivulla olevassa kuvassa. Kuvasta ilmenee mm. se, että suurin osa asiantuntijoita sijoittuu viime kerran tapaan ikäryhmään vuotiaat, mikä on samalla miesten suurin ikäryhmä (vrt. myöhemmin kuva 9). Toimistohenkilöstöä sijoittuu eniten vanhimpiin ikäryhmiin painopisteen ollessa vuotiaissa. Johto ja esimieskunta ovat painottuneet tasaisesti kolmeen ylimpään ikäryhmään.

15 15 Kuva 7. Henkilöstöryhmien jakautuminen ikäluokkiin. Henkilöstömme on edelleen keskimääräistä naisvaltaisempaa 62,1 %:n osuudella valtionhallinnon 48,7 %:iin verrattuna, joskin elinkeinotoiminnan palveluissa naisten osuus on 65,0 %. PRH:ssa naisten osuus oli laskenut noin puolitoista prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Naisten osuus johtotehtävistä oli PRH:ssa vuonna % (v % ja %) vs. elinkeinotoiminta 44,5 % ja valtionhallinto 34,5 %. Naisten osuus muista esimiestehtävistä oli 60 % (v ,7 %) vs. elinkeinotoiminta 41,1 % ja valtionhallinto 23,4 %, mitä voi meillä pitää hyvänä jakautumana. Naisten osuus asiantuntijatehtävistä oli hieman laskenut ollen nyt 40 prosenttia (v ,3 % ja v ,9 %) ja jäämässä vertailujoukkojen alapuolelle (elinkeinotoiminta 52,2 % ja valtionhallinto 49,9 %). Toimistohenkilöstöä ja muissa toimeenpanevissa tehtävissä työskenteleviä oli henkilöstöstä alle puolet eli 45,8 % (v ,1 %); heistä naisia valtaosa eli noin 85 prosenttia. Kokoaikaisten henkilöiden osuus 92,9 % (v ,1 %) PRH:ssa oli noussut lähes kahden prosenttiyksikön verran ollen pääpiirtein samaa tasoa kuin elinkeinotoiminnan palveluissa (91,9 %) ja valtionhallinnossa (93,4 %). Todettakoon, että PRH:ssa ei ole yhtään osa-aikaista virkaa; osa-aikaista työtä tekevät ovat lähes poikkeuksetta itse halunneet hyödyntää kyseisen työelämän joustomahdollisuuden jossain vaiheessa virkauraansa. Kokoja osa-aikaiset sukupuolen mukaan jaoteltuna on esitetty kuvassa 8.