PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HTP

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HTP"

Transkriptio

1 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HTP

2 2 SISÄLLYSLUETTELO PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TERMIT JA LYHENTEET... 3 Katsaus vuoteen Osaamisen kehittäminen Osaaminen osana PRH:n tavoitteita Keskeisten tunnuslukujen tarkastelua Esimiestilaisuuksien teemana henkilöstöstrategian menestystekijät Linjojen ja yksiköiden osaamista kehitettiin Rekrytoinnit täydensivät osaamista Osaamisen kehittämisen HESTRA-mittarit Muutoksen johtaminen Nykyiset henkilöstöpanostukset Henkilöstön määrä Henkilöstörakenne Henkilöstötarve ja osaamisrakenne Vaihtuvuus Työnantajakuva Muutoksen johtamisen HESTRA-mittarit Tuloksellinen työn tekeminen Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Palkkausjärjestelmä Muu palkitseminen ja työelämän joustot Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö Tuloksellisen työn tekemisen HESTRA-mittarit Työhyvinvoinnin varmistaminen TYKY- ja virkistystoiminta toivat vastapainoa työlle Sairastavuuden tunnusluvut Työterveyshuolto hyvänä yhteistyökumppanina Työsuojelu ja turvallisuus tukevat toimintaa Työtyytyväisyyden keskiarvo laski kymmenyksen Työhyvinvoinnin varmistamisen HESTRA-mittarit Vuorovaikutuksen ja viestinnän edistäminen Vuorovaikutuksen areenat Vuorovaikutuksen ja viestinnän edistämisen HESTRA-mittarit Johtopäätöksiä Osaamisen kehittäminen Muutoksen johtaminen Tuloksellinen työn tekeminen Työhyvinvoinnin varmistaminen Vuorovaikutuksen ja viestinnän edistäminen HTP:n keskeisimmät lähteet Liite 1. PRH:n HTP tunnuslukuja vuosilta Liite 2. Henkilöstöstrategian mittarit ja tavoitearvot Kannen kuva: Ylintä johtoa Manufaktuuripäivänä Kuva: Auvo Mäkinen

3 3 TERMIT JA LYHENTEET Amkk Evaluointi Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöprosessi Henkilöstötilinpäätös, HTP Henkilöstövisio Henkilötyövuosi (htv) HESTRA ICT Menestystekijä PCT Strategia Substanssi TAE TAHTI TTS Tulossopimus Työvoimakustannukset (tvk) Visio VMBaro VPJ VES VTML YT-toimikunta Ammattikorkeakoulu Arviointi, arviointiperusteiden soveltaminen tai sen tulos osoittamalla, missä määrin eri kriteerit ovat toteutuneet. Ihmisten johtamiseen ja ohjaukseen sekä yksilöinä että ryhminä keskittyvää johtamista, joka tähtää henkilöstövoimavarojen optimaaliseen hyödyntämiseen. Siinä huomioidaan töiden sujumisen lisäksi mm. työntekijöiden osaaminen, sitoutuminen ja työhyvinvointi. Henkilöstöjohtamiseen liittyvä prosessi, joka toistetaan pääosin samanlaisena, esim. rekrytointiprosessi tai kehityskeskusteluprosessi. Vuosittainen henkilöstöasioiden raportti ja samalla pohdinta, jossa arvioidaan henkilöstöstrategian toteutuksen onnistumista. Henkilöstöön ja henkilöstöjohtamiseen liittyvä tavoitetila Yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika PRH:n henkilöstöstrategia Informaatio- ja kommunikaatioteknologia Asia, jossa onnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti pitemmällä tähtäyksellä organisaation menestymiseen. Patent cooperation treaty, kv. sopimus, jossa yhdellä hakemuksella voidaan saada patenttihakemus vireille kaikissa sopimukseen liittyneissä maissa. Voidaan määritellä usealla tavalla; esimerkiksi visioon tai tiettyyn suureen päämäärään tähtäävä, linjanvetoja sisältävä suunnitelmakokonaisuus ja siihen liittyvä määrätietoinen toiminta. Omaan alaan liittyvä asiasisältö Talousarvioehdotus. Virasto tekee ehdotuksen taloudestaan vuosittain ministeriölle. Eduskunta vahvistaa hallituksen esityksestä valtion ja virastojen lopullisen talousarvion. Työnantajan henkilöstötietojärjestelmä (valtion yhteinen) Toiminta- ja taloussuunnitelma, Vuosittain laadittava usean vuoden kattava suunnitelma, joka sisältää päivitetyn strategian, tulossuunnitelmalaskelmat, tulot ja menot. TTS:aa hyödynnetään TAEn valmistelussa, tulosneuvotteluissa ministeriön kanssa ja johtamisessa. Viraston ja ministeriön välinen vuotuinen sopimus kyseisen vuoden toiminnallisista, taloudellista ja kehittämiseen liittyvistä tavoitteista. Tunnusluku, joka koostuu tehdyn työajan palkoista ja välillisistä työvoimakustannuksista. Niitä ovat välilliset palkat (esim. vuosiloma-ajan palkat), sosiaaliturvakustannukset ja muut välilliset työvoimakustannukset (esim. koulutus ja työterveyshuolto). Tavoitetila, johon organisaatio pyrkii. Erityisesti BSC-strategiassa tulevaisuuteen asetettu tahtotila, jota toteutetaan menestystekijöillä (BSC= Balanced Scorecard on tavoitejohtamisen periaatteille kehitetty toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo). Valtionhallinnon työtyytyväisyyskysely Valtion palkkausjärjestelmä Valtion palvelussuhteiden ehtoja määrittelevä virkaehtosopimus Valtion työmarkkinalaitos (valtiovarainministeriön henkilöstöosasto), joka vastaa mm. keskitetystä valtiokonsernin työnantajatoiminnasta Yhteistyötoimikunta, lakisääteinen henkilöstön ja työnantajan edustajien toimikunta

4 4 Katsaus vuoteen 2010 Henkilöstötilinpäätös on laadittu PRH:ssa vuodesta 2001 lähtien. Sen rakennetta on uudistettu viime kierroksella liittyen henkilöstöstrategiaan eli HESTRAan, joka vahvistettiin käyttöön tammikuussa 2010 ja päivitettiin vuoden kuluttua ajalle Kulunutta vuotta leimasi läpi vuoden kestänyt HESTRAn jalkauttaminen esimiehille useissa koulutustilaisuuksissa. Johtoryhmätasolla luotuun henkilöstövisioon pääsemiseksi muotoiltiin viisi menestystekijää, jotka ovat osaamisen kehittäminen, muutoksen johtaminen, tuloksellinen työn tekeminen, työhyvinvoinnin varmistaminen sekä vuorovaikutuksen ja viestinnän edistäminen. Henkilöstötilinpäätös on keskeinen HESTRAn seurannan väline, ja siksi tämä raportti on järjestetty em. viiden menestystekijän mukaisesti. HESTRAssa on määritelty vuositasolla konkreettisia toimenpiteitä, joita tehdään ja seurataan. Toimenpiteet tarkentuivat edelleen vuosisuunnittelun yhteydessä. Kohtuullisella mittarimäärällä sekä muilla keskeisillä tunnusluvuilla ja tavoitearvoilla seurataan asioiden tilaa tekemättä mittaamisesta kuitenkaan liian raskasta. Huomattava osa tuloksista saadaan VMBaro -työtyytyväisyyskyselyn avulla. Koulutusaktiivisuus laski selkeästi taloudellisen tilanteen tiukkuudesta johtuen. Talon yhteisiä koulutuksia järjestettiin kuitenkin 42 kpl. Loput koulutuspäivät muodostuivat linjojen ja yksiköiden itse tilaamista tai järjestämistä koulutuksista. Taloon rekrytointiin uutta osaamista maltillisesti. Vuonna 2010 aloitettiin 11 uuden henkilön rekrytointiin johtavaa prosessia. Taloudellinen tilanne, tuottavuusohjelman vaateet ja vähäinen vaihtuvuus vaikuttivat uuden henkilöstön vähäiseen rekrytointiin kuluneena vuonna. PRH:ssa työskenteli henkilöä. Luvussa ovat mukana pitkällä virkavapaalla olleet 11 henkilöä. Henkilöstön määrä väheni 27:llä. Henkilöstörakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Henkilöstömme on edelleen keskimääräistä naisvaltaisempaa (63,6 %). Kokoaikaisten henkilöiden osuus (91,1 %) on noussut yhden prosenttiyksikön verran edellisestä vuodesta. Määräaikaisia, joilla ei ollut virastossa taustavirkaa, oli vuoden lopussa enää 6,4 % henkilöstöstä. Keski-ikä kohosi jälleen hieman ollen nyt 47,2 vuotta. Koulutustasoindeksimme on valtion keskitasoa (5,2 asteikolla 1-7). Vähintään alimman korkeakoulututkinnon (ml. amkk) suorittaneita oli 61,5 % henkilöstöstä ja vähintään ylemmän tason tutkinto on 43,0 %:lla. PRH:n lähtövaihtuvuus oli 4,8 %, joka on noussut 1,4 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 63,2 vuotta, joka on valtionhallinnon keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2010 toiminnan kokonaiskuluista eli noin 44,1 miljoonasta eurosta 55,6 % eli 24,5 miljoonaa euroa oli henkilöstökuluja. Henkilöstökulut olivat euromääräisesti pysyneet edellisen vuoden tasolla, mutta niiden osuus kokonaiskuluista oli laskenut vuodessa 2,1 prosenttiyksikköä. Tasa-arvotilanne on pysynyt edelleen hyvänä, sukupuolesta johtuvaa eriarvoista kohtelua ei ole ilmennyt palkkauksessa tai muillakaan osa-alueilla. Myös syrjimättömyystilanne osoittautui tehdyn yhdenvertaisuuskyselyn perusteella varsin hyväksi. Kyselytutkimus antoi pohjan toimintavuoden aikana laaditulle yhdenvertaisuussuunnitelmalle.

5

6 6 1. Osaamisen kehittäminen PRH on ainutlaatuinen organisaatio, jossa erinomainen asiantuntemus on välttämättömyys viraston perustehtävän hoitamiseksi ja kansainvälisessä kilpailussa menestymiseksi. Osaamisemme on ajantasaista ja kehittyvää ja uudistamme sitä jatkuvalla oppimisella, uusien henkilöiden rekrytoinnilla ja ulkopuolisen osaamisen hyödyntämisellä. 1.1 Osaaminen osana PRH:n tavoitteita Osaamisen tärkeys näkyy PRH:n kaltaisen asiantuntijaorganisaation toiminta-ajatuksessa, visiossa, arvoissa ja henkilöstöstrategiassa. Toiminta-ajatuksessa todetaan että PRHtieto ja neuvonta on luotettavaa ja nopeasti saatavissa. Visiossa määritellään Olemme Suomen osaavin ja ystävällisin henkilökunta. Kunnioitamme toisiamme, olemme avoimia ja uudistumme jatkuvasti. Arvomme kehittyminen kuvataan näin: Arvostamme osaamista, jota tuetaan jatkuvalla koulutuksella ja ammattitaidon kehittämisellä. Asiantuntijoina kehitämme toimintaamme ja palvelujamme kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Lisäksi henkilöstöstrategiassamme todetaan, että pidämme yllä jo olemassa olevaa ammattitaitoamme ja muita työelämässä tarvittavia taitoja päivittämällä niitä jatkuvasti. Laajennamme ja syvennämme osaamistamme mm. koulutusten, omien työtehtävien, tiimityöskentelyn tai vaikkapa asiakasyhteistyön kautta. Jaamme osaamistamme ja levitämme hyviä käytäntöjä muille. Valtaosa oppimisesta ja kehittymisestä tapahtuu arjen työssä, ja säännöllinen palautteen antaminen toisillemme edesauttaa sitä. Kehityskeskustelun keskeinen osa on tarkastella omaa osaamista suhteessa työhön ja sen tavoitteisiin. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä tukena ovat vuosittain laadittava henkilöstön kehittämissuunnitelma ja henkilökohtaisia osaamistarpeita luotaava kehityskeskusteluprosessi. Linjoilla ja yksiköillä koulutusasioiden tukena toimii kattava koulutusyhdyshenkilöverkosto. Koulutusyhdyshenkilöiden roolia on kuvattu yleisluontoisesti alla olevassa kuvassa. Linjalla/ yksikössä Koulutustoiminnan suunnittelu ja raportointi Linjan/yksikön substanssin koulutustarjonnan tunteminen, konsultointi ja koordinointi Ohjeiden tunteminen, neuvonta ja tulkinta Koulutustietojen ilmoittaminen Työajan käyttäminen koulutukseen Perehdyttäminen PRHtasolla Henkilöstön kehittämissuunnitelman laadintaan ja raportointiin osallistuminen Kuva 1. Koulutusyhdyshenkilön rooli. muotoilu / Päivi? Kuva 1. Koulutusyhdyshenkilön rooli. Tiedon välittäminen Linjan/yksikön koulutusasioista koulutusyhdyshenkilöryhmään Talon koulutusasioista linjan/yksikön henkilöstölle

7 7 1.2 Keskeisten tunnuslukujen tarkastelua Koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2,9 koulutuspäivää henkilötyövuotta kohden (v ,1 pv). Se ei yllä aiemmin talousarvioehdotuksessa 2010 asetettuun tavoitteeseen 5,5 pv/htv - toimintavuotta leimannut taloudellinen tilanne heijastui vahvasti koulutuksiinkin. Koko PRH:n koulutusmenot olivat vuonna euroa (v e). Investointi koulutuspäivää kohden oli nyt 115 euroa (112 e) ja henkilötyövuotta kohden 340 euroa/htv (455 e/htv). Koulutuskustannusten prosenttiosuus työvoimakustannuksista oli PRH:ssa 1,8 % ja valtiolla 1,6 %. Vastaavasti henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan prosenttiosuus oli 1,1 % säännöllisestä vuosityöajasta, valtiolla keskimäärin 0,9 %. Palkkausjärjestelmään kuuluvia kehityskeskusteluja on PRH:ssa käynyt 98 % henkilöstöstä, valtiolla keskimäärin 94,5 %. PRH:n henkilöstö on asiantuntijaorganisaation tapaan koulutettua. Tätä kuvaavia tunnuslukuja ovat koulutustasoindeksi ja erilaisten korkeakoulu- ja yliopistotutkintojen suorittaneiden osuus. Näitä on selvitetty tarkemmin luvuissa Esimiestilaisuuksien teemana henkilöstöstrategian menestystekijät Talon yhteisiä koulutuksia järjestettiin 42 kpl. Loput koulutuspäivät muodostuivat linjojen ja yksiköiden itse tilaamista tai järjestämistä koulutuksista. Alla kuvataan ensin talon yhteisiä koulutuksia pääpiirteissään. Esimiestilaisuuksia järjestettiin toimintavuonna viisi. Aiheina olivat mm. kehityskeskustelu ja työtyytyväisyyskysely sekä Henkilöstöstrategian menestystekijät. Kevään aiheina olivat osaamisen kehittäminen ja muutoksen johtaminen, syksyllä vuorossa olivat tuloksellinen työn tekeminen, työhyvinvoinnin varmistaminen sekä vuorovaikutuksen ja viestinnän edistäminen. Eritasoisia kielikursseja järjestettiin englannista, ruotsista, ranskasta ja saksasta keväällä ja syksyllä. Office 2007 ja Outlook 2007 tulivat käyttöön koko PRH:een ja näistä järjestettiin yhteensä neljä tilaisuutta. Vuoden TYKY-teemana oli Hyvinvointi heijastuu. Koko henkilöstölle suunnattujen TYKY-luentojen (ks. tarkemmin 4.1 TYKY- ja virkistystoiminta) aiheet käsittelivät tätä teemaa. Aivojen hyvinvoinnista luennoi neurologian erikoislääkäri Markku Sainio, positiivisuuden voimasta ratkaisukeskeinen valmentaja Ritva Enäkoski, tuki- ja liikuntaelimistön kunnosta Kuntoutus-Karppinen Oy:n edustajat sekä tunneälystä psykoterapeutti Mikael Saarinen. Sopimuskumppanimme Mehiläisen työpsykologi Miika Liimatainen avasi arjen hallintaa TYKY- ja virkistyspäivien yhteydessä. Lisäksi toimintavuonna järjestettiin turvallisuuskoulutusta. Hallitse hankalat tilanteet - koulutuksessa kohotettiin valmiutta yllättäviinkin tilanteisiin ja haettiin toimintamalleja henkisen ja fyysisen väkivallan torjumiseen. Ensiapukursseja pidettiin kaksi.

8 8 Lisäksi toimintavuonna haettiin osallistujaa työ- ja elinkeinoministeriön järjestämään johtamisvalmennusohjelmaan TEMPO2:een. Hakemuksensa lähetti PRH:sta 8 henkilöä ja lisäksi kaksi ilmaisi kiinnostuksensa, mutta ei laittanut hakemusta. Vuonna 2011 käynnistettyyn valmennukseen pääsi yksi osallistuja PRH:sta. 1.4 Linjojen ja yksiköiden osaamista kehitettiin Koulutusaktiivisuus 2,9 pv/htv on koko PRH:n keskiarvo. Alla on listattuna linjojen ja yksiköiden koulutusaktiivisuus sekä vuoden 2010 koulutusinvestoinnit. Aktivoi asiakas -koulutuksessa puolestaan käytiin läpi asiakaskohtaamisen hyödyntämistä sekä asiantuntijan roolia ja toimintatapaa. Ammattimaisiin ja tehokkaisiin kokouksiin keskittyvä Kokoustekniikkaa pähkinänkuoressa kertasi hyviä ja toimivia kokouskäytäntöjä. Koulutusaktiivisuus Koulutusinvestoinnit Patentti- ja innovaatiolinja (pl. kirjasto ja neuvonta) 4, Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut 2, Tavaramerkki- ja mallilinja 2, Yritys- ja yhteisölinja 1, Yhdistysasiat yksikkö 1, PatRek-asiakaspalvelu 3, Markkinointi- ja liiketoiminta yksikkö 3, Viestintä ja yhteiskunta-asiat 4, Hallinto 4, Yhteiset Yhteensä 2, Kuva 2. Linjojen koulutusaktiivisuus ja investoinnit vuonna Patentti- ja innovaatiolinjalla jatkettiin vuonna 2010 koulutusta suunnitelmallisesti edellisten vuosien tapaan. Panostus koulutukseen oli huomattava ajallisesti ja rahallisesti. Koko vuoden kestävä koulutus Uusien tutkijoiden perehdyttäminen ja varttuneiden tutkijoiden taitojen ylläpito toteutettiin linjan koulutussuunnitelman mukaisesti. Uudet tutkijat osallistuivat myös Markkinointi- ja liiketoimintayksikön järjestämälle patentin peruskurssille. Uudet tutkijainsinöörit osallistuivat entiseen tapaan Aalto-yliopiston Aalto PRO:n järjestämään Patentit Teollisuus Tekniikka -koulutusohjelmaan, joka vahvistaa teollisoikeuksien laajaa tuntemusta ja selventää asiakasnäkökulmaa. Koulutuksessa vahvistettiin myös oman tekniikanalan erityisosaamista. Tutkijainsinöörit osallistuivat kotimaassa ja ulkomailla järjestettyihin useisiin seminaareihin. Koska PRH toimii patenttiyhteistyösopimuksen (PCT) mukaisena uutuustutkimusviranomaisena ja kansainvälisenä patentoitavuuden esitutkimusviranomaisena, siihen liittyvää koulutusta jatkettiin. PCT -tutkimukseen kuuluvien raporttien kirjoittamista englanniksi vahvistettiin jatkamalla englannin kielen opetusta tutkijainsinööreille. Lisäksi tutkijoita jatkoi saksan, ranskan ja ruotsin opiskelua PRH:n yhteisissä kielikoulutusryhmissä. Tutkijainsinöörien lisäksi myös linjan muu henkilöstö on osallistunut PRH:n yhteisiin kielikursseihin sekä muihin yhteisiin opetus- ja luentotilaisuuksiin.

9 9 Vuonna 2010 koulutukseen käytettiin rahaa e ja se jakautui eri koulutushankkeille seuraavasti: Aalto PRO Patentit Teollisuus Tekniikka Aalto PRO Patentit Teollisuus Tekniikka Kielikoulutus Muu koulutus 3544 Yhteensä Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut -yksikön koulutukset painottuivat enimmäkseen oman alan koulutuksiin: kirjastoalan ja IPR-alan kursseihin, seminaareihin ja webinareihin sekä kaupallisten tietokantojen käyttäjäkoulutuksiin. Kirjaston päivystyksessä työskentelevät osallistuivat myös asiakaspalvelu- ja turvallisuusaiheisiin kursseihin. Laajimman osallistujakunnan kirjaston väestä kokosivat Virre-tietokannan (viralliset rekisteritiedot) koulutus sekä PRH:n yhteiset Office 2007 ja Outlook koulutukset. Vuoden aikana käytettiin koulutukseen rahaa 3580 euroa: Oman alan koulutus: IPR- ja kirjastoala 1320 Kielikoulutus 233 ICT-koulutus (sis. sähköinen asiakirjahallinto) 360 Viestintäkoulutus 1667 Yhteensä 3580 Tavaramerkki- ja mallilinjalla henkilöstön osaamista kehitettiin pääasiassa linjan sisäisen ja PRH:n yhteisen koulutuksen kautta. Linjan sisällä järjestettiin Proke - projektissa valmistuneisiin ohjeisiin liittyviä koulutustilaisuuksia eri työntekijäryhmille. Lisäksi linjalta osallistuttiin aktiivisesti viraston järjestämiin TYKY- luentoihin ja muihin koulutustilaisuuksiin kuten kieli-, asiakaspalvelu-, esimies-, ICT- ja turvallisuuteen liittyvään koulutukseen. Acsepto tutkimusjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä lakimiehet saivat linjan sisällä ohjelmiston käyttöön liittyvää koulutusta. Lisäksi lakimiehet ovat osallistuneet ulkopuolisten järjestämille kursseille ja seminaareihin, jotka ovat liittyneet oman osaamisalueen kehittämiseen. Koulutuskustannukset jakautuivat seuraavasti: Kielikoulutus 1866 Ammatillinen koulutus 2491 ICT-koulutus 5700 Yhteensä Yritys- ja yhteisölinjalta on osallistuttu viraston yhteisiin esimies-, kielikoulutus- ja ICTkoulutukseen. Samoin on osallistuttu TYKY-luentoihin. Linjalla on järjestetty talon ulkopuolista toiminnan suunnitteluun, suorituksen johtamiseen ja tavoiteasetantaan liittyvää esimies- sekä tiimi -koulutusta. Linjan sisäisesti on järjestetty lähes joka kuukausi

10 koulutusta oman alan osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi mm. kaupparekisterilain muutoksesta, toiminimien ratkaisukäytännöistä, tietopalvelutuotteista, kaupparekisteriasioiden neuvonnasta ja yritysten tilinpäätösten rekisteröinnistä. NOVUStietojärjestelmähankkeeseen liittyen on järjestetty koulutusta ja infotilaisuuksia hankkeen ajankohtaisista asioista. Koulutuskustannukset jakautuivat seuraavasti: Oman alan osaaminen (substanssiosaaminen) 2492 Kielitaito ja kansainvälistyminen 5775 Yhteensä 8267 Yhdistysasiat -yksikössä vuonna 2010 koulutuksen painopiste oli sisäisessä koulutuksessa. Koko henkilökunta koulutettiin käyttämään uutta sähköistä selainpohjaista käsittelyjärjestelmää, joka otettiin tuotantoon joulukuussa. Uusi järjestelmä parantaa yhdistysrekisterin ja uskonnollisten yhdyskuntien rekisterin tietosisältöä sekä nopeuttaa, tehostaa ja osin automatisoi sähköisesti tulleiden perus- ja muutosilmoitusten käsittelyä. Yhdistyslakia muutettiin syksyllä Muuttuneessa yhdistyslaissa mm. lisätään jäsenten vaikutusmahdollisuuksia sallimalla etäosallistuminen yhdistysten ja valtuutettujen kokouksiin postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai sen aikana. Tähän liittyen ulkopuolinen asiantuntija piti yksikön lakimiehille ja tarkastajille esityksen etäosallistumisen teknisistä toteutustavoista. Ruotsinkielen keskustelukurssi jatkui kevään 2010 ajan. Sekä Ajankohtaista yhdistysoikeutta -seminaariin että Pro Bono kolmannen sektorin johtamisen ja hallitustyön seminaariin osallistui yksiköstä kaksi henkilöä. Kahden päivän Websovellusten testaus -kurssilla kouluttautui yksi henkilö. Lisäksi henkilöstöä osallistui PRH:n yhteisiin koulutuksiin. Koulutukseen yksikössä käytettiin yhteensä 3993 euroa seuraavasti: Kielikoulutus 2100 Oman alan osaaminen 990 ICT-koulutus 903 Yhteensä 3993 PatRek- asiakaspalvelussa koulutusaktiivisuus ja käytetyt määrärahat vähenivät selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Suhteessa eniten koulutustunteja kertyi oppisopimuskoulutuksesta ja viraston järjestämistä koulutuksista. Syksyllä 2010 alkanut vuoden kestävä oppisopimuskoulutus liittyy yhden kirjaamohenkilön asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinnon suorittamiseen. Kirjaamosta osallistuttiin myös 1,5 päivän Tweb-käyttäjäseminaariin. Lisäksi osallistuttiin viraston järjestämään englanninkielen opetukseen sekä Office ja Outlook koulutukseen, josta hankittiin myös ulkopuolisen antamaa syventävää opetusta. Uusien tietojärjestelmien (yhdistysrekisteri, Virre) käyttöönotto

11 11 asiakaspalvelussa vaati koulutusta, joka hoidettiin viraston omien asiantuntijoiden toimesta. Kertomusvuonna osallistuttiin myös asiakaspalvelu- ja turvallisuuskoulutukseen sekä esimiesten teema- ja keskustelutilaisuuksiin. Vuonna 2010 PatRek vastuualue käytti koulutukseen 2292 euroa. Summa jakaantui seuraavasti: Tweb-käyttäjäseminaari 825 Kielikoulutus 1167 Esimieskoulutus 300 Yhteensä 2292 Markkinointi- ja liiketoimintayksikkö osallistui v koulutuksiin, jotka tukivat ja täydensivät työtekijöiden osaamisen kehittymistä yksikön tulostavoitteiden toteutumiseksi. Osallistuminen tapahtui pääasiassa PRH:n yhteisten, yksikön itse järjestämien tai ulkopuolisiin koulutuksiin osallistumisen kautta. Osa koulutuksesta tapahtui Euroopan Patenttiorganisaation järjestämänä sekä sidosryhmäyhteistyön eri muodoissa tapahtuvana kouluttautumisena ja osaamisen kehittämisenä (erityisesti Yritys-Suomi/TEM -yhteistyö ja Kansallisen IPR-strategian jalkautus sekä projektit). Strateginen IPR -tyyppisiin maksullisiin koulutuksiin osallistuttiin yhteensä 1250 eurolla. Muihin oman alan koulutuksiin, erityisesti IPR-tiedon käyttöön yrityksen innovaatiotoiminnassa ja tuotekehityksessä sekä tekijänoikeuksiin liittyviin koulutuksiin, osallistuttiin yhteistyökumppanien ja -projektien kautta. Omaan alaan liittyvä koulutus 1250 Yhteensä 1250 Viestintä ja yhteiskunta-asiat -yksikössä koulutus painottui oman alan koulutukseen ja kielikoulutukseen. Yksilön henkilöstö osallistui TEM:n ja Valtioneuvoston viestinnän järjestämiin viestintäseminaareihin sekä viestintäalan järjestön ajankohtaistilaisuuksiin. Lisäksi osallistuttiin PRH:n yhteisiin asiakas-, esiintymis-, turvallisuus- ja tietotekniikkakoulutuksiin. Vuoden 2010 toteutuneet koulutusmenot olivat yhteensä 2600 euroa: Oman alan koulutus 395 Kielikoulutus 1575 ICT-koulutus, tiedonsiirto 630 Yhteensä 2600 Myös Hallinnossa kouluttauduttiin mm. kieli-, ICT-, viestintä-, laki- ja omaan alaan liittyvissä aiheissa. Hallinnon toimintojen monipuolisuus heijastui myös koulutuksien moninaiseen kirjoon. Hallinnossa käytettiin koulutusrahaa yhteensä euroa.

12 12 Kielikoulutus 4144 ICT-koulutus 3130 Oman alan koulutus 7022 Yhteensä Rekrytoinnit täydensivät osaamista Uusrekrytoinnit ovat vähentyneet tuntuvasti edellisistä vuosista johtuen mm. valtion tuottavuusohjelman asettamista velvoitteista sekä viraston haasteellisesta taloustilanteesta. Vuonna 2010 aloitettiin 11 uuden henkilön rekrytointiin johtavaa prosessia. Koska rekrytoinnit tehtiin loppuvuodesta, vain yksi henkilö aloitti vuoden 2010 puolella. Lisäksi kolme paikkaa täytettiin talon sisältä. Vuorotteluvapaasijaisia rekrytoitiin kolme. Yksi tehtävä jätettiin täyttämättä sopivien hakijoiden puuttuessa. Valtion virkamiesasetuksen 10 :n perusteella 27 määräaikaisessa virkasuhteessa olevaa vakinaistettiin. Hakemusten määrä avointa täytettyä virkaa kohden oli 26 hakemusta, joten tavoitteeksi vuonna 2010 asetettu minimi 35 hakemusta avointa tehtävää kohden jäi täyttymättä. Hakemusten määrä edelliseltä vuodelta väheni selvästi (v keskimäärin 62 hakemusta). Julkisessa haussa olleisiin tehtäviin hakemuksia saapui keskimäärin 31 hakemusta paikkaa kohden. Rekrytointeja seurataan ja tilastoidaan sukupuolen mukaan eriteltynä (ks. tarkemmin tasaarvosuunnitelma 2010). Alla olevassa taulukossa on esitetty rekrytointeihin liittyvä yleisempi tilasto vuodelta Nimike Linja Ma/va Mieshakijat Naishakijat Hakijat yhteensä Haast. miehet Haast. naiset Haast. yhteensä Valittu henkilö Apulaistarkastaja PAI ma Nainen Yli-ins.toimistopääll. PAI va Mies Yli-ins. apulaistoimisto.pkö. PAI va Mies Apulaistarkastaja PAI ma Nainen Toimistosihteeri YYL ma Nainen Erikoissuunnittelija YYL va Nainen Viestintäjohtaja HAL va Nainen Hankintalakimies HAL va Mies Tietoturva-asiantuntija HAL va Tutkijainsinöörit PAI ma miestä Toimistosihteeri YYL va 11 naista Sovellusasiantuntija YYL va 2 miestä Lakimies YYL va 2 naista 2 miestä Neuvontalakimies YYL va Mies Tutkijainsinööri PAI va 1 nainen 1 mies Apulaistarkastaja PAI va 1 nainen 2 miestä Linjan sihteeri PAI va Nainen Lakimies TML va Nainen Lakimies YR va Mies Tarkastaja YR va Nainen Yhteensä N 23 M 21 Kuva 3. Avoimet tehtävät hakijoineen v

13 Osaamisen kehittämisen HESTRA-mittarit PRH:n henkilöstöstrategiassa HESTRAssa osaamisen kehittämiselle määritellyt mittarit saivat seuraavat arvot vuonna 2010 (edellisvuosi suluissa): 1. Koulutusaktiivisuus (pv/htv) 2,9 (4,1) 2. Kehittymisen edellytykset (työtyytyväisyyskyselyn kysymysten arvosanojen keskiarvo) 3,34 (3,47) Palautteen saanti työtuloksista ja ammatinhallinnasta 3,42 (3,42) Uralla eteneminen ja sen tukeminen työyhteisössä 3,07 (3,27) Työpaikkakoulutus ja muut osaamisen kehittämisen mahdollisuudet 3,37 (3,50) Kehityskeskustelujen käyminen 3,18 (3,34) Osaamisen ja työpanoksen arvostus työyhteisössä 3,66 (3,81) 3. Tyytyväisyys PRH:n palvelujen laatutasoon 4,0 (4,0) (asiakastyytyväisyyskyselyn kysymyksen arvosana) Seuraavassa kuvassa on esitetty kehittymisen edellytykset -kysymysten kehitys vuosilta Kuva 4. Kehittymisen edellytyksiä kuvaavien kysymysten arvot v Koulutusaktiivisuuden tunnusluku oli 2,9 pv/htv; haasteellista on saavuttaa HESTRAssa ja tulossopimuksessa asetettu tavoite 5,5 pv/htv vuonna Toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetettu tavoite 9,0 pv/htv vuodelle 2015 on epärealistinen. Kaiken kaikkiaan toimintavuonna koulutuksiin investoitujen eurojen lasku viittaa vähentyneeseen

14 14 koulutustoimintaan, vaikka osa koulutuksesta on toki maksutonta. Tämä näkyy myös kehittymiseen liittyvissä työtyytyväisyyskyselyn vastauksissa. Lasku näissä keskiarvoissa heijastelee myös muiden aiheiden kysymysten ja koko kyselyn hieman alentuneita keskiarvoja. Kehittymisen edellytykset -keskiarvo 3,34 on edelleen kuitenkin hyvällä tasolla. Tavoite on HESTRAssa ja tulossopimuksessa 3,4 vuodelle Vuoteen 2015 tavoitteeksi on asetettu 3,7 sekä HESTRAssa että Toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Asiakastyytyväisyyskysely tehdään 2-3 vuoden välein. Tyytyväisyys palvelujen laatutasoon pysyi ennallaan hyvässä arvosanassa 4,0. Sama tulos saatiin myös edellisissä mittauksissa vuosina 2008 ja Vuoden 2010 mittauksessa kysymyksen PRH:n toiminta on kehittyvää arvoksi saatiin 3,7 eli sama kuin vuonna Henkilöstö on asiantuntevaa arvo nousi kymmenyksen ollen 4,2 (v ,1). Toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä HESTRAssa tavoite mittarille tyytyväisyys PRH:n palvelujen laatutasoon on 4,2 vuodelle Kehittämisen ja rekrytoinnin lisäksi PRH:ssa täydennetään osaamista verkostoitumalla PRH:n ulkopuolisiin osaajiin ja ostamalla tarvittaessa ulkopuolisia palveluita ja asiantuntemusta. Verkostoituminen on osa ammattitaidon kehittämistä ja tuo uusia näkökulmia työhön. Palveluiden ostaminen hoidetaan ammattitaitoisesti ja talon hankintaosaamista hyödyntäen. Hankintaosaamista kehitetään edelleen vuonna Muutoksen johtaminen Muutos on osa normaalia työelämää ja johtaminen on siten aina myös muutoksen johtamista. Koska muutos tehdään ihmisten kautta, henkilöstöjohtamisen osaaminen on olennainen osa esimiestaitoja. Edellytämme johtamis- ja esimiesroolissa toimivilta hyviä johtamistaitoja niin asioiden kuin ihmisten johtamisessa sekä halukkuutta esimiestehtäviin. Esimies on aina esimerkki, ja esimiesroolissa tämä korostuu muutostilanteissa entisestään. Henkilöstön määrä, rakenne sekä uuden henkilöstön tarve ja osaaminen ovat muutoksen johtamisen ja toimintaympäristön haasteisiin vastaamisen keskiössä. Tulevaisuudessa mm. työnantajakuvan ja vaihtuvuuden seuraamisen merkitys korostuu entisestään. 2.1 Nykyiset henkilöstöpanostukset Henkilöstön määrä PRH:ssa työskenteli henkilöä. Luvussa ovat mukana pitkällä virkavapaalla olevat 11 henkilöä. Henkilöiden määrä väheni 27:llä eli yli viidellä prosentilla edellisen vuoden vastaavasta tilanteesta. Sitoutuminen valtionhallinnon ja oman hallinnonalan tuottavuusohjelmaan on edellyttänyt jokaisen uusrekrytoinnin tarpeen perusteellista harkintaa. Toisaalta toiminta PCT-viranomaisena edellyttää kansainvälisten sopimusten mukaan tutkijainsinöörien määrän pitämistä vähintään 100:ssa. Henkilötyövuosien määrä laski noin 19:lla eli 4,1 % edellisestä vuodesta.

15 Hallinto,Vi, PatRek, Vltk, PIT 06 -> 80,49 78,99 79,4 79,41 75,30 LTY 3,88 4,00 4,00 4,00 4,00 Patentti- ja innovaatiolinja 168,17 176,90 187,20 180,60 170,63 Tavaramerkki- ja mallilinja 48,32 46,41 42,50 40,90 38,74 Yritys- ja yhteisölinja 148,73 149,18 145,60 140,94 137,39 Yhdistysrekisteri 29,07 27,62 26,70 27,02 27,61 Yhteensä 478,7 483,1 485,4 472,9 453,7 Selite: Vi PatRek Vltk PIT LTY Viestintä ja yhteiskunta-asiat PatRek-asiakaspalvelu Valituslautakunta Eri yksiköiden asiantuntijoiden yhteistyöryhmä, joka vastaa yhteisten ICT-palveluiden kehittämisen johtamisesta Markkinointi- ja liiketoimintayksikkö Kuva 5. Henkilöstömäärän kehitys viime vuosina eri yksiköissä henkilötyövuosina. Tiukat tuottavuusvaatimukset asettavat PRH:lle paineita henkilöstön vähentämiseen. Tarvittavat henkilöresurssit suunnitellaan alustavasti toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS) ja vahvistetaan vuosittain tulossopimuksessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilötyövuositavoitteita TTS:an sekä valtioneuvoston ja työ- ja elinkeinoministeriön meille asettamien velvoitteiden mukaisesti. Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut PRH TAE htv 472,9 485,4 472,9 453,7 **) *) *) muutos***) +12,5 0-19,2-32,9-52,9 Kuva 6. Htv-kehitys *) TTS:n mukaiset luvut tulevat tarkentumaan entistä haasteellisemmiksi, joten niitä lukuja ei sen vuoksi tässä yhteydessä pystytä vielä esittämään. **) Htv-määrät on laskettu tästä siten, että henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneiden osuus on vähennetty VM:n ohjeen mukaisesti laskelmista ***) muutoksen vertailuvuotena 2005 Henkilöstön määrä on viime vuosina alkanut laskea etupäässä luontaisen poistuman kautta. Samalla on asiantuntijoiden osuus kasvamaan päin. Määräaikaisessa virkasuhteessa olevien määrä laski oleellisesti toimintavuoden loppupuolella. Novushanke ja siihen liittyen etenkin Kaupparekisterin tietojärjestelmä tulee valmistuttuaan vähentämään asteittain henkilöstötarvetta rutiininomaisissa tehtävissä jopa kymmeniä henkilötyövuosia. Tilannetta seurataan jatkuvasti.

16 Henkilöstörakenne Henkilöstörakenteessa ei ole tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Johto- ja muissa esimiestehtävissä oli PRH:ssa 10,6 % henkilöstöstä. Mikäli tätä tunnuslukua verrataan elinkeinotoiminnan palveluihin eli käytännössä TEM:n hallinnonalan virastoihin (6,4 %) ja koko valtionhallintoon (7,6 %) laskien sielläkin em. johtotasot yhteen, PRH sijoittuu keskiarvojen yläpuolelle. Tästä voidaan päätellä, että PRH:ssa on johto- ja esimiestason henkilöstöä substanssi- ja henkilöstöasioiden hoitamiseksi riittävästi. Asiantuntijatehtävissä toimii henkilöstöstä 41,3 % (41,2 % v. 2009), mikä kuvaa asemaamme asiantuntijavirastona. Elinkeinotoiminnan palveluissa vastaava luku on 30,1 % ja valtionhallinnossa 39,5 %. Eri ryhmien jakautuminen ikäluokkiin on esitelty alla olevassa kuvassa. Kuvasta ilmenee mm. se, että suurin osa asiantuntijoita sijoittuu ikäryhmään vuotiaat, joka on samalla miesten suurin ikäryhmä (vrt. myöhemmin kuva 9). Toimistohenkilöstöä sijoittuu vielä selkeästi eniten vanhimpiin ikäryhmiin. Johto ja esimieskunta on melko varttunutta keskittyen vuoden ikäryhmään ja sen molemmin puolin. Suhteellisesti em. jakauma noudattelee paljolti edellisen vuoden trendiä. Kuva 7. Henkilöstöryhmien jakautuminen ikäluokkiin. Henkilöstömme on edelleen keskimääräistä naisvaltaisempaa 63,6 %:n osuudella valtionhallinnon 48,6 %:iin verrattuna, joskin elinkeinotoiminnan palveluissa naisten osuus on 64,8 %. Naisten osuus johtotehtävistä oli PRH:ssa vuonna % ( %) (elinkeinotoiminta 44,8 % ja valtionhallinto 38,2 %). Naisten osuus muista esimiestehtävistä oli 53,7 % (elinkeinotoiminta 41,1 % ja valtionhallinto 28,1 %), mitä voi meillä pitää hyvänä jakautumana. Naisten osuus asiantuntijatehtävistä on PRH:ssa vakiintumassa ollen nyt 43,3 % (v ,9 % ja v ,5 %) ja jäämässä jossain määrin vertailujoukkojen alapuolelle (elinkeinotoiminta 51,3 % ja valtionhallinto 55,4 %). Toimistohenkilöstöä ja muissa toimeenpanevissa tehtävissä työskenteleviä oli henkilöstöstä edelleen lähes puolet eli 48,1 %; heistä naisia valtaosa eli 84,1 %.

17 17 Kokoaikaisten henkilöiden osuus 91,1 % PRH:ssa oli noussut tasan yhden prosenttiyksikön verran ollen edelleen hieman alempi kuin elinkeinotoiminnan palveluissa (92,4 %) ja valtionhallinnossa (93,5 %). Todettakoon, että PRH:ssa ei ole yhtään osaaikaista virkaa; osa-aikaista työtä tekevät ovat lähes poikkeuksetta itse halunneet hyödyntää kyseisen työelämän joustomahdollisuuden jossain vaiheessa virkauraansa. Koko- ja osa-aikaiset sukupuolen mukaan jaoteltuna on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. PRH:n koko- ja osa-aikaiset työntekijät Määräaikaisia, joilla ei ollut virastossa taustavirkaa, oli vuoden lopulla 30, mikä on noin 6,4 % henkilöstöstä (10,5 % v. 2009). Arkistoprojektin päätyttyä aikanaan tulee poistumaan huomattava osa siihen palkattua ja pääosin osa-aikaista henkilöstöä. Elinkeinotoiminnan keskiarvoon (14,7 %) ja valtionhallinnon keskiarvoon (10,6 %) verrattuna PRH:n määräaikaistilanne on selkeästi parempi. PRH:ssa kaikki työntekijät ovat virkasuhteisia (elinkeinotoiminta 91,6 % ja valtionhallinto 86,9 %). Valtionhallinnon tavoitteena on toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde pääosalle henkilöstöään. Koko valtiolla virkasuhteisten määrä onkin kasvanut 4,4 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. PRH on jatkanut edellisinä vuosina aloitettua toimintaa määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi VTML:n ohjeistuksen mukaisesti ja tuottavuusohjelman velvoitteet huomioon ottaen. Tapauskohtainen tarkastelu tehtiin aina uusien määräaikaisuuksien solmimisen tai jatkamisen yhteydessä sekä kaikkien määräaikaisten osalta kaksi kertaa vuodessa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Määräaikaisuuksien perusteisiin ja perusteluihin on PRH:ssa jatkuvasti kiinnitetty erityistä huomiota. Virkojen vakinaistamisista huolimatta on jouduttu mm. erilaisten projektien hoitamiseksi ja ruuhkahuippujen tasaamiseksi rekrytoimaan aika ajoin lisää määräaikaista henkilöstöä tai jatkamaan aiempia määräaikaisuuksia. PRH:n henkilöstön keski-ikä kohosi 0,6 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna ollen nyt 47,2 vuotta ja sama kuin elinkeinotoiminnan palveluissa (valtionhallinto 45,1). 45 vuoden

18 18 ikäisten ja sitä vanhempien osuus henkilöstöstä on jatkanut nousuaan ollen nyt 61,7 % (elinkeinotoiminta 63,3 % ja valtionhallinto 54,7 %). PRH:n henkilöstön ikärakenne on esitetty ikäryhmittäin ja sukupuolittain jaoteltuna tarkemmin kuvassa 9. Kuviosta ilmenee mm. se, että suurimmat ikäryhmät naisissa ovat viime vuoden tapaan ja vuotiaat. Miesten ikäryhmät ovat puolestaan tasasuuruisempia poikkeuksena selvästi suurin ryhmä vuotiaat. Kuva 9. Miesten ja naisten ikäjakaumat Henkilöstömme koulutustasoindeksi asteikolla 1-7 oli pysynyt lähes viimevuotisella tasolla: 5,2 (naiset 4,7 ja miehet 6,0) ja lähes samana kuin vertailujoukoissa. Henkilöstöstä vähintään alempi korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinto oli 54,3 %:lla (elinkeinotoiminta 47,4 % ja valtionhallinto 40,4 %) ja ylemmän tason tutkinto 43,0 %:lla (elinkeinotoiminta 30,1 %, valtio 28,6 %). Alin korkeakouluaste (amkk) mukaan luettuna nousee prosenttiluku 61,5:een edellisen vuoden tapaan. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto on 7,9 %:lla (elinkeinotoiminta 3,0 % ja valtionhallinto 4,0 %). Näissä vertailuissa olivat korkeakoulut ja yliopistot viimeistä kertaa mukana vuonna 2009, sillä ne siirtyivät vuoden 2010 alusta omaksi (työmarkkina)ryhmäkseen ja pois valtionhallinnosta. PRH:ssa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus laski edellisestä vuodesta yhteensä 0,5 prosenttiyksikköä, mutta tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus puolestaan nousi 1,1 prosenttiyksikköä. PRH:n henkilöstö neljän koulutusasteen mukaan jaoteltuna on esitetty kuvassa 10. Ylemmän ja ylimmän tutkintotason suorittaneista suurimmat koulutuspohjaryhmät virastossa olivat edelleen tutkijainsinöörit (ml. vanhemmat ja johtavat tutkijainsinöörit)

19 19 sekä lakimiehet. Yhdessä nämä ryhmät edustivat hieman yli kolmasosaa koko henkilöstöstä. Kuva 10. Henkilöstön koulutusasteet v Henkilöstön koulutusasteessa nähdään pelkästään perusasteen koulutuksen käyneiden määrän (nyt 11,7 %) vähenevän tasaisesti vuoteen 2020 mennessä eläköitymisten yhteydessä. Toisen asteen suorittaneiden määrä on nyt pysynyt lähes samana kuin viime vuonna (lähes 27 %). Alemman korkea-asteen (ml. amkk) suorittaneiden määrä on vakiintumassa 18,5 prosenttiin. Tätä ylemmissä koulutusasteissa tapahtunee edelleen tasaista nousua nykytilanteeseen verrattuna eniten ylemmän korkeakouluasteen suorittaneissa, jolloin ko. ryhmän osuus lähentelisi jopa 45 prosenttia. Tutkijakoulutuksen (lisensiaatit ja tohtorit) suorittaneiden prosenttiosuudessa on tapahtumassa myös jatkuvaa nousua lähinnä tutkijainsinöörien uusrekrytointien myötä. 2.2 Henkilöstötarve ja osaamisrakenne PRH:n vahvuutena on korkea koulutustaso, joka on parantunut erityisesti uusien rekrytointien myötä. PRH:n kaltaisessa monipuolisessa asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan sekä syvällistä asiantuntijaosaamista että laajempaa moniosaamista, jossa työntekijät opettelevat hallitsemaan useampia työkokonaisuuksia. Koko valtionhallinnossa ja jokaisessa virastossa arvioidaan tulevaisuuden henkilöstön määrää ja laadullista tarvetta. Seurannan ja arvioiden taustalla on tuottavuushanke sekä odotettavissa oleva työvoimapula. Tavoitteena on, että eri ikäluokissa olisi mahdollisimman sama määrä henkilöitä, mikä VTML:n julkaiseman henkilöstötilinpäätöskäsikirjan mukaan toteutuukin yleensä 43 vuoden keski-iällä. Tasaisen ikärakenteen tavoittelemiseksi 45-vuotiaiden ja vanhempien määrä ei saisi ylittää 45 % (PRH:ssa nyt 61,7 %). Tällöin henkilöstöä jäisi tasaisesti

20 20 eläkkeelle ilman yhtäkkisen suuren osaamisvajeen syntyä. Valtionhallinnon yleistavoitteena on toisaalta työelämässä jaksaminen mahdollisimman pitkään, mitä tukee osaltaan myös virkaeläkelaki sekä eräät muut hallituksen ja työmarkkinajohdon vireillä olevat selvitykset. Henkilöstöresurssitarvetta mahdollisesti vähentävinä yleisinä tekijöinä nähdään tulevaisuudessa etenkin tietoyhteiskunta ja verkostoituminen, informaatio- ja kommunikaatioteknologian hyödyntäminen, toiminnalliset parannukset, osaamisen jatkuva kehittyminen sekä tehtävien sisällön muuttuminen. Myös tällä hetkellä elinkeinoelämään ja sen kautta työllistymiseen suuresti vaikuttavat globaalit rakenteelliset ratkaisut sekä maailmanmarkkinoiden heilahtelut vähentävät ainakin tilapäisesti kotimaisen työvoiman tarvetta. Toimintavuoden loppupuolella suoritettu evaluointi antoi myös osviittaa lähivuosien henkilöstösuunnitelmiin. TEM:n ja PRH:n välinen tulossopimus edellyttää, että PRH kehittää viraston tukipalveluiden ja hallinnon organisaation vastaamaan tehokkaalla tavalla viraston ydintoimintojen tarpeita sekä viraston johtamista. Evaluaatioraportin mukaan PRH:lla on pirstaleinen ja suurehko hallinto-organisaatio, missä on lisäksi päällekkäisyyttä linjojen toimintojen kanssa. Vuoden 2011 keväällä yleishallinnon toiminnot selkeytetään ja resursoidaan tuottavuutta kehittäen, ottaen huomioon myös viraston henkilötyövuosien (htv) -vähennystarve. Tämän jälkeen arvioidaan jatkotoimet. Toimintojen ja palveluiden sähköistämisellä lisätään myös viraston sisäisten prosessien tehostamista. Nykyinen PRH:n hallinnon ja tukipalveluiden organisaatio vastuualueineen on muodostettu jo 1990-luvulla. TEM:n ja koko valtionhallinnon toimintatapojen muutos, tietotekniikan kehitys, PRH:n linjojen hallinnolle ja tukipalveluille asettamat kasvavat tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että hallinnon ja tukipalveluiden nykyistä organisaatiota, toiminnan laajuutta ja toimintatapoja on välttämätöntä arvioida uudelleen. PRH:n tulevat talousarviot perustuvat siihen, että menoja tulee selkeästi vähentää, jotta nettobudjetoidun viraston talouden tasapaino saavutetaan. Toimintaympäristön muutos vaikuttanee muutoinkin PRH:n lähivuosien henkilöstötilanteeseen. Etätyöskentelyn määrä on lisääntymässä jatkuvasti. Asiantuntijatehtävissä nähdään suunnittelujaksolla jossain määrin lisäystarvetta nykyisestä. Vastaavasti toimistoja asiakaspalvelutehtävät ovat lähivuosina edelleen supistumassa mm. sähköisten palvelujen lisääntymisen myötä. Tarkkaan harkittavien uusrekrytointien ohella tulee samalla punnita tapauskohtaisesti ostopalveluiden käyttöä ja jopa joidenkin tukipalveluiden ulkoistamista taloudellisuus huomioon ottaen. 2.3 Vaihtuvuus Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan toisen työnantajan palvelukseen v siirtyneiden henkilöiden prosenttiosuutta edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Luotettavia vertailutietoja ei ole vielä käytettävissä.

21 21 PRH:n lähtövaihtuvuus oli vuonna ,8 %. Vastaavat prosenttiluvut olivat vuonna ,4 %, ,5 %, ,4 % ja ,1 %. Lähtövaihtuvuutemme on pysynyt viime vuodet suhteellisen pienenä, mikä ainakin osaltaan tukee PRH:n hyvää työnantajakuvaa. Vuonna 2009 aloitettiin systemaattinen lähtökyselyn tekeminen kaikille yli 6 kuukautta PRH:ssa työskennelleille, myös eläkkeelle siirtyjille. Kyselyn tavoitteena on paitsi saada tietoa lähtemisen syistä, myös palautetta työn, työolosuhteiden ja koko työyhteisön kehittämisen pohjaksi. On syytä tarkastella, miten pitkään nykyinen henkilöstömme on palvellut PRH:ssa. Erityisesti asiantuntijoiden palvelusajat PRH:ssa ovat kriittinen tekijä, sillä esimerkiksi uuden tutkijainsinöörin perehdyttäminen itsenäisen ratkaisuvallan omaavaksi asiantuntijaksi vaatii 1-2 vuoden ajan ja samanaikaisesti sitoo tämän tutorointiin osallistuvien resursseja. Alla oleva kuva kertoo, että PRH:ssa on paljon myös hiljaista tietoa, koska huomattava osa henkilöistä on palvellut hyvinkin pitkään PRH:ssa. Osalle PRH on ollut tai tullee olemaan ainoa työuran vakituinen työnantaja. Kuva 11. Henkilöstön palvelussuhteiden pituuksien jakautuminen. Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän tavoitetason tulisi olla lähellä normaalia eläkeikää. PRH:ssa ko. ikä oli 63,2 vuotta. (63,4 vuotta v. 2009). Elinkeinotoiminnassa lukema oli 63,6 vuotta ja valtionhallinnossa 61,1 vuotta, joten PRH:n tulos on hyvää keskitasoa. Kohtuullinen, hallittu ja erityisesti avainhenkilöiden osalta ennakoitu vaihtuvuus antaa mahdollisuuden uuden osaamisen hankkimiseen ja tehtävien vaativuuden kasvattamiseen tarvittaessa virkajärjestelyjä käyttäen. Ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa työnantajalle kustannuksia, jotka koostuvat kohonneista eläkemaksuista sekä uuden tilalle palkattavan henkilöstön korvaamiskustannuksista. PRH:ssa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle v vain kaksi henkilöä.

22 Työnantajakuva Johtamis- ja organisaatiokulttuurin kehittäminen, osaamisen johtaminen ja tasaarvoasioiden edistäminen käytännössä ovat asioita, jotka nostavat hyvin toteutettuina viraston esimerkillisen työnantajan asemaan kilpailtaessa tulevaisuuden osaavasta työvoimasta. Myös palkkausjärjestelmän hyödyntäminen pätevän henkilöstön rekrytoimisessa ja sitouttamisessa sekä rekrytoinnin tehostaminen sähköisillä tietojärjestelmillä parantavat työnantajakuvaa. Tämänkin vuoksi henkilöstöprosessien luominen, kehittäminen ja vakiinnuttaminen on tärkeää hyvän työnantaja-aseman saavuttamiseksi ja pitämiseksi. Oman henkilöstön näkemykset työtyytyväisyyskyselyssä antavat kokonaiskeskiarvoksi hyvän 3,38. Työnantajakuvaa tarkastellessa erityiskysymyksenä työnantajan julkikuva hyvänä työnantajana oli edellisen vuoden 3,83:sta laskenut 3,62:een, joskin nyt kysyttiin työpaikan mainetta. Arvojen selkeys ja ymmärrettävyys oli hieman laskenut 3,43:sta 3,37:ään ja arvojen toteutuminen käytännössä 3,13:sta 3,10:aan. Näistä kolmesta alakysymyksestä muodostuva kokonaisindeksi laski täten hieman edellisen vuoden arvosta 3,46:sta 3,36:een. Hyvästä mainetta koskevasta palautteesta huolimatta arvoihin liittyvät kaksi kysymystä painavat kokonaistulosta alaspäin. PRH:n työantajakuvaus löytyy valtionhallinnon rekrytointisivustolta PRH:n omat kotisivut joita kehitetään jatkuvasti, ovat saaneet toistuvasti kiitosta selkeydestään ja informatiivisuudestaan. Lisänäkyvyyttä ulospäin on saatu esiintymällä alan messuilla ja eri toimialojen tilaisuuksissa sekä osallistumalla muuhun sidosryhmätoimintaan. Aiempien vuosien saavutukset laatutyössä ja tunnustuspalkinnot eri kilpailuissa ovat lisänneet tunnettavuuttamme hyvänä työnantajana. PRH on esiintynyt positiivisesti myös mediassa. Viime vuosina ovat mm. eräät säätiöt saaneet kyseenalaista julkisuutta toimintatavoistaan. Näihin liittyen PRH:n edustajien toimittajille antamat lausunnot ja kommentit antoivat kansalaisille hyvän kuvan virastosta, joka resurssiensa puitteissa pyrkii hoitamaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti sille kuuluvat tehtävänsä. Edellä esitetyt ja osin melko haasteelliset ja tyydyttäviksi katsotut indeksiarvot selittyvät todennäköisesti sillä, että vuosi oli henkilöstölle tiukan talouden ja selvitystöiden aikaa. Tulospalkkioiden maksatuksen lykkääntyminen, lomarahojen vaihtaminen vapaaksi, toimitilojen uudelleenjärjestelyt, henkilöstöresurssien ja tulostavoitteiden ristiriita joissain työyksiköissä sekä evaluointiraportti saattoivat osaltaan vaikuttaa työtyytyväisyystason lievään laskuun. Johdonmukaisella esimiestoiminnalla sekä ennakoivalla tiedottamisella ja avoimella vuorovaikuttamisella tullaan työtyytyväisyys jatkossa pitämään hyvänä. Tässä on yhtenä hyvänä apuvälineenä toimintavuoden aikana laadittu yhdenvertaisuussuunnitelma. 2.5 Muutoksen johtamisen HESTRA-mittarit PRH:n HESTRAssa muutoksen johtamiselle määritellyt mittarit saivat seuraavat arvot vuonna 2010 (edellisvuosi suluissa). 1.Tulos- ja muiden työtavoitteiden selkeys (työtyytyväisyyskyselyn kysymyksen arvosana) 3,57 (3,65) 2. Johtamisarvioinnin tulokset* -

23 23 * Mittarit määritellään myöhemmin käyttöönoton yhteydessä (esim. 360-arvio). Alla olevassa kuvassa on esitelty tarkemmin johtamiskysymyksien tuloksia. Kuva 12. Johtamista kuvaavien kysymysten arvoja v Varsinainen HESTRA-mittari eli kysymys tulos- ja muiden tavoitteiden selkeys on saanut edelleen hyvän arvon 3,57 ja vastaajien keskihajonnan 0,89; 75 % vastaajista antoi vastaukseksi vähintään neljä. Vuoden 2011 HESTRA-tavoitteeksi on asetettu 3,7 ja TTSkauden 2015 loppuun mennessä 3,9. Muiden mittarien vielä puuttuessa voidaan tarkastella muita johtamiskysymyksiä; oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu sekä palautteen saanti ovat pysyneet ennallaan. Muissa arvioissa on tapahtunut hieman laskua. Muutokset ovat kuitenkin pieniä ja pääpiirteissään hyvällä tasolla. Esimies saa toiminnastaan palautetta kyselytulosten lisäksi kevään kehityskeskusteluissa. Edellä mainittuja asioita, kuten tavoitteenasettelun tai palautteen annon tärkeyttä, on otettu toistuvasti esille esimiestilaisuuksissa esimerkiksi kehityskeskustelukierrokseen liittyen ja sitä edeltävän työtyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Näitä käytäntöjä on parannettu myös viime vuoden aikana. Palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta tullaan järjestämään oma tilaisuutensa esimiehille syksyllä Toimintavuoden aikana saatettiin päätökseen tilaratkaisut yhdessä henkilöstön kanssa. Projektista saatua palautetta voidaan pitää pääsääntöisesti positiivisena, joten johdon, asiaa käytännössä valmistelleiden ja esimieskunnan voidaan katsoa onnistuneen tähänastisessa toiminnassa olosuhteisiin nähden hyvin.

24 24 YT-toimikunnan ja -elinten toiminta sekä yksikkökokousten säännöllinen järjestäminen muutoksien keskellä on entistäkin tärkeämpää. 3. Tuloksellinen työn tekeminen Toteutamme päivittäin PRH:n tehtäviä tavoitteiden suuntaisesti. Työn ilo syntyy tekemisestä, aikaansaamisesta ja hyvästä jäljestä. Tuloksellista on tehdä oikeita asioita tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. 3.1 Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Henkilöstökulut eli palkat ja palkkiot sekä tulosperusteiset erät vuonna 2010 olivat yhteensä euroa, minkä lisäksi maksettiin erilaisia henkilöstösivukuluja euroa. Kasvua palkoissa ja palkkioissa oli edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 %, mutta sivukuluissa laskua 1,7 %. Kokonaisuudessaan henkilöstökulut laskivat hieman eli 0,1 % (myös edellisenä vuonna oli tapahtunut laskua 0,3 %). Palkkasummaan vaikuttivat keskustason virkaehtosopimusten perusteella vuoden 2010 aikana 1.2. lukien 0,24 %:n samapalkkaerä, 1.3. lukien 0,55 %:n yleiskorotus sekä 1.9. lukien 0,43 %:n virastoerä. Näiden lisäksi viraston palkkaliukuma oli vuoden aikana yhteensä 1,04 %. Samapalkkaerä ja virastoerä kohdennettiin suunnatusti tehtävien vaativuustaulukoihin. Työajan käyttöä on seurattu PISKI -työajanseurantajärjestelmän avulla jo vuodesta 2006 alkaen. Järjestelmä antaa helposti johdon tarvitsemia raportteja suunnittelun pohjaksi. Vuosiloma-ajan prosenttiosuus säännöllisestä työajasta oli 17,4, joten se oli noussut jälleen edellisestä vuodesta nyt 2,1 prosenttiyksikköä. Vuoden 2010 luvut elinkeinotoiminnan palveluissa olivat 15,2 % ja valtionhallinnossa 12,4 %. PRH:n suurehko prosenttiosuus selittyy paljolti korkeahkon keski-iän ja pitkäaikaisten virkasuhteiden lomapäivien suuren määrän perusteella (pitkälomalaiset). Sairauspoissaolojen prosenttiosuus säännöllisestä työajasta oli 4,2 (v ,6 %). Sekä valtionhallinnossa että elinkeinotoiminnan palveluissa prosenttiosuus oli hieman pienempi eli 4,0. Tapaturmapoissaoloajan prosenttiosuus säännöllisestä vuosityöajasta oli PRH:ssa jälleen erinomainen 0,0 % ja valtiolla 0,2 sekä elinkeinotoiminnan palveluissa 0,1. Jos sairauspoissaoloja onnistutaan vähentämään esimerkiksi prosentilla, se merkitsee prosentin tuottavuuslisäystä, mikäli lisääntynyt työaika käytetään tuottavaan työhön. Sairauspoissaoloja voidaan vähentää laadukkaan johtamisen seurauksena aikaansaaduilla hyvillä työoloilla, pitämällä huolta jokaisesta työntekijästä, haastavilla töillä, osaamisen varmistamisella, työkyvyn tehokkaalla tukemisella, ennalta ehkäisevillä työterveyspalveluilla ja tehokkaalla sairauden hoidolla. Työvoimakustannusten osalta PRH sijoittuu melko hyvin vertailujoukkoihin. Seuraavassa taulukossa PRH:n arvojen jälkeen ovat valtionhallinnon ja elinkeinotoiminnan palveluiden vastaavat keskiarvot.

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 HTP

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 HTP PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 HTP 2 SISÄLLYSLUETTELO TERMIT JA LYHENTEET... 3 Katsaus vuoteen 2009... 4 1. Osaamisen kehittäminen... 6 1.1 Osaaminen osana PRH:n tavoitteita...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

PATENTTI JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 HTP

PATENTTI JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 HTP PATENTTI JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 HTP 2 SISÄLLYSLUETTELO PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011... 1 TERMIT JA LYHENTEET... 3 Katsaus vuoteen 2011... 4 1.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (HTP)

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (HTP) 2012 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (HTP) Henkilöstöhallinto Patentti- ja rekisterihallitus 31.12.2012 RAPORTTI 2(59) Sisällysluettelo KUVALUETTELO... 3 TERMIT JA LYHENTEET...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (HTP)

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (HTP) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (HTP) 2008 2 Patentti- ja rekisterihallituksen henkilöstötilinpäätös (HTP) 2008 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (HTP)... 1 Patentti- ja rekisterihallituksen henkilöstötilinpäätös

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011-2015 HESTRA

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011-2015 HESTRA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011-2015 HESTRA Viimeksi päivitetty 14.2.2011 2 (16) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖSTRATEGIA KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET 3 JOHDANTO

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2016 HESTRA

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2016 HESTRA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2016 HESTRA Viimeksi päivitetty 5.4.2012 2 (16) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN HENKILÖSTÖSTRATEGIA KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET 3 JOHDANTO

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

PRH:n työyhteisöviestintä. Tavoitteena yksi yhteinen PRH!

PRH:n työyhteisöviestintä. Tavoitteena yksi yhteinen PRH! PRH:n työyhteisöviestintä Tavoitteena yksi yhteinen PRH! PRH:n tehtävät Edistämme teknistä, taloudellista ja yhteisöllistä kehitystä kansallisesti ja kansainvälisestikin. Rekisteröimme yritykset, säätiöt

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (HTP)

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (HTP) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (HTP) 2007 Patentti- ja rekisterihallituksen henkilöstötilinpäätös (HTP) 2007 2 Katsaus vuoteen 2007 Suomen laatupalkintokilpailusta perusteita 3 henkilöstöjohtamisen kehittämiselle

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Tehokkaampaa käyttöä Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Sisältö Raporttipaketit ja raportointi Mepco Excel Word dokumenttipohjat Henkilötiedot muihin järjestelmiin > Masterdata! Kurssitiedot muihin

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit Rapor'pake*t Rapor'pake*t 4 raporttipakettia työhyvinvoinnin seuraamiseen ja mittaamiseen henkilöstön tunnuslukujen analysoimisen hälytysraportit tukemaan päivittäistä johtamista tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on noin 500 hengen nettobudjetoitu keskusvirasto, joka toimii kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla. PRH on kaupungin ydinkeskustassa,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS

HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS 2005 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS 2 Sisällysluettelo Katsaus vuoteen 2005 3 Patentti- ja rekisterihallituksen henkilöstötilinpäätös (HTP) 2005 5 1 Johdanto 5 1.1 Tiivistelmä 5

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Henkilöstötoimikunta 23.2.2012

Henkilöstötoimikunta 23.2.2012 Henkilöstötoimikunta 23.2.2012 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- JA YH- DENVERTAI SUUSSUUNNITELMA 2010 2013 - seuranta 2012 HUS:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS 2004 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS 2 Sisällysluettelo Katsaus vuoteen 2004 3 Patentti- ja rekisterihallituksen henkilöstötilinpäätös (HTP) 2004 5 1 Johdanto 5 1.1 Tiivistelmä 6

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot