Tampereen kaupunki Hallinto- ja henkilöstöryhmä PL 487 Aleksis Kiven katu C Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunki Hallinto- ja henkilöstöryhmä PL 487 Aleksis Kiven katu 14-16 C 33101 Tampere"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Hallinto- ja henkilöstöryhmä PL 487 Aleksis Kiven katu C 3311 Tampere Puh Faksi Kuvat: Ari Järvelä / Lay out: Studio Mielikuva Oy / Kirjapaino Öhrling

2 Henkilöstötilinpäätös 2 4

3 Henkilöstötilinpäätös 24 JOHDANTO Hyvää tyätä, nääs! 1 Mikä on henkilöstötilinpäätös? 1 Kaupunkistrategia "Kaikem paree Tampere" ja 1 henkilöstöstrategia "Hyvää tyätä, nääs!" Henkilöstöstrategian visio ja kriittiset menestystekijät 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 2 Henkilöstön määrä toimialoittain 2 Henkilöstömäärän kehitys vs. 3 kaupunkilaisten määrän kehitys Henkilöstö koulutustason mukaan 4 Henkilöstön ikäjakauma 4 Henkilöstön palveluksessaoloaika 8 Kokonaistyöajan käyttö 8 Palkka- ja työvoimakustannukset 9 HENKILÖSTÖN TILA 1 Tampereen kaupungin tulokset 1 Keskeiset Kunta 1 -tulokset toimialoittain 1 Sairauspoissaolot 14 Työtapaturmat 15 Henkilöstön vaihtuvuus 17 Eläköitymistapaukset 17 INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 18 Henkilökunnan työterveysasema 18 Terveystarkastukset ja sairaanhoito 18 Tyky-toiminta 19 Tyke-rahoitus 19 Erilliset projektit 19 Koulutus ja kehittäminen 2 Henkilöstökoulutus 2 Mentorointiohjelma 21 Rekrytointi 21 Omaehtoisen oppimisen kannustaminen 21 Tasa-arvo 21 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteiden mukaan 22 Yhteistoiminta 22 Tampereen kaupungin yhteistoimintaryhmien 22 kokoukset vuonna 24 Yhteistoimintaraha 23 Sopijajärjestöjen tukeminen 23 Kuntoremonttikurssit 23 Aloitetoiminta 23 Kulunvalvonta ja työajan seuranta 23 Henkilöstöruokailu 23 Liikunta- ja virkistysjaoston jakamat avustukset 23 Henkilöstökassa 24 Sairauskassa 24 Johdanto Hyvää tyätä, nääs! Tänäkin aamuna hanasta tulee lämmintä, puhdasta vettä ja kahvipannu kuumenee tamperelaisen energian voimin. Bussit täyttyvät aikuisista ja lapsista, jotka kiiruhtavat töihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Liikenne soljuu sopuisasti siisteillä ja valaistuilla kulkuväylillä lumiaurojen vanavedessä. Särkänniemen delfiinit sukeltelevat levollisin mielin. Vanhukset, sairaat ja avun tarpeessa olevat saavat hyvää hoitoa ja tarvittaessa taloudellista tukea. Kirjastoista löytyy lukuelämyksiä ja liikuntapaikoilta kuntoilumahdollisuuksia. Kulttuurinnälkäinen voi nauttia vaikkapa museoiden aarteista tai kaupunginorkesterin konserteista. Kaikesta tästä pitää huolen Tampereen kaupunki ja sen työntekijät. Tämän sivun kuvat: Sami Helenius

4 Mikä on henkilöstötilinpäätös? Henkilöstötilinpäätöksen tarkoituksena on antaa eri sidosryhmille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta nyt ja tulevaisuudessa. Se on dokumentti, jolla kuvataan henkilöstön tilaa ja osaamista. Samalla siinä muutetaan henkilöstöön liittyviä suureita tilinpidollisiin muotoihin, numeroiksi. Henkilöstötilinpäätöksen lähtökohtana on aina organisaation tehtävä, visio ja strateginen tilanne. Henkilöstötilinpäätös kuvaa organisaation relevantteja henkilöstövoimavaroja, jotka ovat sidoksissa organisaation toiminta-ajatukseen. Monimutkaisessa ympäristössä työskenteleminen, haasteista suoriutuminen ja työssä onnistuminen edellyttävät tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja kehityksestä. Henkilöstön tavoitteellinen johtaminen ja kehittäminen ei ole mahdollista ellei henkilöstöstä ja sen tilasta ole käytössä tietoja. Perinteisessä tilinpäätöksessä henkilöstö esiintyy pelkkänä menoeränä, joka kaupungin tapaisessa palveluorganisaatiossa on hyvin yksipuolinen totuus asiasta. Toinen perinteiseen tilinpäätökseen liittyvä ongelma on sen suuntautuminen menneeseen. Perinteistä tilinpäätöstä täydennetään henkilöstötilinpäätöksen tiedoilla. Henkilöstötilinpäätös toimii samalla sisäisen kehittämisen ja johtamisen välineenä ja liittyy olennaisesti strategiseen työskentelyyn. Kaupunginhallitus arvioi vuosittain henkilöstöstrategian sisältöä ja erityisesti arviointikriteereitä sekä vuositavoitteita. Tällöin strategian laadinnasta syntyy jatkuva prosessi. Henkilöstöstrategian toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallituksen henkilöstö- ja suunnittelujaostolle kolmannesvuosittain. Kaupunkistrategia Kaikem paree Tampere ja henkilöstöstrategia Hyvää tyätä, nääs! Vuoden 24 aikana päivitettiin sekä kaupunkistrategia että henkilöstöstrategia. Tasapainotetussa mallissa asioita tarkastellaan neljästä eri johtamisnäkökulmasta: vaikuttavuuden, resurssien, prosessien ja uudistumisen näkökulmasta. Kuhunkin johtamisnäkökulmaan määritellään strategian ydin eli kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin organisaation menestymiseen. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee visionsa suuntaan. Kriittisiä menestystekijöiden alle on sovittu arviointikriteerejä. Arviointikriteerien vuosittaisten tavoitetasojen avulla seurataan, edetäänkö vision viitoittamalla tiellä. Kaikki arviointikriteerit ja niille asetetut tavoitetasot ovat sellaisia, että niihin pystytään vaikuttamaan kaupungin omilla toimenpiteillä. Näiden tavoitteiden lisäksi menestystekijöille on määritelty tarvittaessa indikaattorit, joiden avulla seurataan menestystekijän toteutumista kuvaavaa muutosta toimintaympäristössä. Jos indikaattorit osoittavat poikkeamia halutun suuntaisesta kehityksestä, edellyttää tämä useimmiten muutoksia strategisissa tavoitteissa. Vuoden 24 henkilöstöstrategian päivittäminen tehtiin loppuvuodesta 23. Prosessia veti 2-henkinen työ- ryhmä, johon kuului henkilöstön ja toimialojen edustajat sekä henkilöstötyön prosessinomistajia. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto käsitteli strategialuonnosta joulukuussa ja yhteistoimintamenettely tapahtui henkilöstöstrategian osalta kaupungin yhteistyöryhmässä Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstöstrategian Henkilöstöstrategian visio ja kriittiset menestystekijät Henkilöstöstrategia kertoo, minkälaista henkilöstöpolitiikkaa kaupunki noudattaa pyrkiessään saavuttamaan Kaikem paree Tampere - kaupunkistrategiassaan asettamansa tavoitteet. Visiona on olla 1 vuoden kuluttua seuraavat kriteerit täyttävä työnantaja: Tampereen kaupunki on hyvä, monien mahdollisuuksien työnantaja. Osaava ja motivoitunut henkilöstö tuottaa ja järjestää kaupunkilaisille laadukkaita palveluja. Kilpailukykyinen työnantaja: Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen kilpailukykyiset ja kannustavat palvelussuhteen ehdot. Palvelussuhdeturva on toiminnan lähtökohtana. Muutosvalmius: Oppivan organisaation tavoin toimivat työyhteisöt varmistavat muutosvalmiuden ja joustavuuden. Henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja osallistava henkilöjohtaminen takaavat sitoutumisen. Kehittäminen: Työnantajana kaupunki osallistuu työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, kannustaa henkilöstöään oppimaan sekä toteuttaa työkykyä edistävää toimintaa laaja-alaisesti. Työn yhteiskunnallinen oikeutus: Toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen, avoimuuteen, luottamukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Tehty työ koetaan merkitykselliseksi. Työn tuloksia arvostavat kuntalaiset, työnantaja ja työntekijät. Henkilöstöstrategian johtamisnäkökulmia ovat henkilöstöpoliittinen vaikuttavuus, uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit. Jokaiseen johtamisnäkökulmaan on määritelty strategian ydin eli kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin organisaation menestymiseen. Henkilöstöpoliittisen vaikuttavuuden näkökulmasta kriittisiksi menestystekijöiksi nostettiin hyvä työnantaja, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä tuloksellinen yhteistoiminta. Uudistumisen näkökulmasta kriittisiä menestystekijöitä ovat työhyvinvointi ja muutosvalmius. Prosessien ja rakenteiden kriittisiä menestystekijöitä ovat toimiva henkilöstöpolitiikka, verkottuminen ja johtaminen. Resurssien näkökulmasta kriittisiä menestystekijöitä ovat kilpailukykyiset ja kannustavat palvelussuhteen ehdot ja osaavan henkilöstön saatavuus. 1

5 Henkilöstöpanokset Henkilöstön määrä Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden viimeisenä päivänä henkilöä. Edellisvuoteen lisäystä oli 2,8 prosenttia. Suurin osa henkilöstöstä työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa (46 %). Koulutuspalveluissa työskenteli 3 53 (21%), liikelaitoksissa 2 9 (18 %), kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa 1 2 (7 %), yhdyskuntapalveluissa 838 (5 %) ja konsernihallinnossa 421 henkilöä (3 %). Henkilöstömäärä nousi kaikilla muilla toimialoilla paitsi liiketoiminnassa ja yhdyskuntapalveluissa, joissa henkilöstömäärä väheni jonkin verran. Konsernihallinnon noussutta lukua selittää materiaalikeskuksen siirto konsernihallintoon. Lisäksi konsernihallinnon kohdalla henkilörekiste- rissä on kirjattu osavuotista matkailutoimen henkilöstöä. Vuoden lopussa vakinaisen toimen- tai viranhaltijoita, kuukausi- tai tuntipalkkaisia oli 78 prosenttia koko henkilöstöstä, määräaikaisia tai sijaisia oli 18 prosenttia ja työllisyysvaroin palkattuja tai työharjoittelijoita 4 prosenttia. Vakinaisista virkoja oli 442, toimia 7528 ja tuntipalkkaisia Virkojen määrä on laskenut ja toimien lisääntynyt virkoja muutettaessa toimiksi. Tukityöllistettyjen tavoitemääränä oli 65 henkeä. Vuonna 24 työsuhteessa oli keskimäärin 645 työllistettyä. Tukityöllistämiseen käytettiin 12,96 miljoonaa euroa. Vuositasolla yksi työllistetty maksoi kaupungille keskimäärin 2 1 euroa (brutto). Valtiolta varsinaista työllis- Yhdyskuntapalvelut 5,1% Konsernihallinto 2,56% Kuvio 1a: Henkilöstömäärä toimialoittain Liikelaitokset 17,65% Sosiaali- ja terveyspalvelut 46,8% Koulutuspalvelut 21,32% Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut 7,3% Kuvio 1b: Henkilöstömäärä toimialoittain Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut

6 tämistukea saatiin 4,7 miljoonaa euroa. Yhdistelmätukeen liittyvää työmarkkinatukea anottiin 1,4 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja yhdistelmätuki huomioiden valtion keskimääräinen tuki oli 36,9 euroa/tukipäivä (23 34,96 euroa/tukipäivä). Valtion osuus kattoi 47 prosenttia työllistämiskustannuksista. Yhteensä 719 pääsääntöisesti nuorta palkattiin eripituisiin palvelussuhteisiin kesätyöntekijöiksi ja harjoittelijoiksi. Henkilöstöstä yli 2/3 eli tarkkaan ottaen 68,7 prosenttia on naisia. Sopimuksittain henkilöstö jakautuu seuraavasti: yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä on 65 prosenttia, opetusalan sopimuksen piirissä 15 prosenttia, tuntipalkkaisia on 8 prosenttia, teknisten sopimusten piirissä myös 8 prosenttia henkilöstöstä. Lääkärisopimuksen piirissä on 356 ja muusikkosopimuksen piirissä 15 henkilöä. Henkilöstömäärän kehitys vs. kaupunkilaisten määrän kehitys Tampereen kaupunki on viimeiset vuodet ollut muuttovoittokaupunki, vuonna 23 kaupungin asukasluku ylitti 2 rajapyykin ja vuoden 24 lopussa asukasluku oli Edelleen ennusteiden mukaan kaupungin ve Kuvio 2: Henkilöstömäärä palvelussuhderyhmittäin työllisyysvaroin palkatut määräaikaiset vakinaiset tuntipalkkaiset vakinaiset kk-palkkaiset vakinaiset viranhaltijat vakinaiset tuntipalkkaiset 8% määräaikaiset 18% työllisyysvaroin palkatut 4% vakinaiset viranhaltijat 25% vakinaiset kk-palkkaiset 45% Kuvio 3: Henkilöstön palvelussuhdejakauma 3

7 Kuvio 4: Kaupunkilaisten ja kaupungin henkilöstön määrän kehitys vuodesta Väkiluku Henkilöstö Asukkaita kaupungin palveluksessa olevaa kohti: , , , , , ,2 2 13, 21 12, , , ,3 tovoima pysyy vahvana. Tämä tietysti tarkoittaa palvelukysynnän kasvamista, joka merkitsee kaupungille lisätöitä. Henkilöstö koulutustason mukaan Tampereen kaupunki ei pidä nimikirjaa, joten tarkkoja tietoja henkilöstön koulutustasosta ei ole kaikkien osalta käytettävissä. Henkilöstön koulutusjakauman voidaan kuitenkin todeta noudattelevan kunta-alan yleistä linjaa eli pätevyysvaatimuksista johtuen henkilöstön koulutusaste on korkea. Koko kuntakentän henkilöstön koulutusjakauma oli seuraavanlainen: tutkijakoulutus oli 1 %, ylempi korkea-aste 16 %, alempi korkea-aste 12 %, alin korkea-aste 23 %, keskiaste 38 % ja ei tutkintoa 1 %. Henkilöstön ikäjakauma Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 24 lopulla 45,6 vuotta. Keski-ikä säilyi edellisvuodesta samana. Naisten keski-ikä oli 45,4 ja miesten 46, vuotta. Alle 4-vuotiaat tuottavat kaupungin palveluista 34,9 prosenttia, 4-5 vuotiaat 3,4 prosenttia ja yli 5-vuotiaat 34,7 prosenttia. Koko henkilöstön keski-ikä oli 43,8 vuotta (N 43,5 ja M 44,5). 4

8 Kuvio 5: Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma ikäryhmittäin vuoden lopussa. 1 8 Nainen Mies Kuvio 6: Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma ikäryhmittäin vuoden lopussa Nainen Mies 5

9 Kuviosarja 7: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumat ikäryhmittäin 4 Koulutuspalvelut Keski-ikä oli vuoden lopulla 43,4 vuotta (N 42,9 ja M 44,4) Nainen Mies Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Keski-ikä oli vuoden lopulla 43,1 vuotta (N 42,9 ja M 43,4) Nainen Mies Konsernihallinto Keski-ikä oli vuoden lopulla 44,2 vuotta (N 44, ja M 45,) Nainen Mies 6

10 12 Yhdyskuntapalvelut Keski-ikä oli vuoden lopulla 45,2 vuotta (N 45,1 ja M 45,2) Nainen Mies Sosiaali- ja terveyspalvelut Keski-ikä oli vuoden lopulla 43,4 vuotta (N 43,4 ja M 43,1) Nainen Mies Liiketoiminta Keski-ikä oli vuoden lopulla 45,3 vuotta (N 45,5 ja M 45,2) Nainen Mies 7

11 Kuviosarja 7: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumat ikäryhmittäin Koko kaupunki Keski-ikä oli vuoden lopulla 43,8 vuotta (N 43,5 ja M 44,5) Nainen Mies Henkilöstön palveluksessaoloaika Vakinaisesta henkilöstöstä yli puolet on ollut kaupungilla töissä yli 1 vuotta, joten voidaan todeta, että pitkät palvelussuhteet ovat edelleen leimaa-antavia myös Tampereen kaupungille. Kokonaistyöajan käyttö Kaupungin palveluksessa ollut henkilöstö teki vuonna 24 vähän yli 14 henkilötyövuotta. Tehty työaika on henkilötyövuosien perusteella muunnetut palvelussuhteiden kalenteripäivät, josta on vähennetty työsuhteen keskeytykset, lomat ja vapaat. Tehty työaika oli noin vuotta. Kuviossa on 9 on henkilöstön kokonaistyöajan jakauma prosentteina vuonna 24. Osa-aikatyötä tekee noin 11 prosenttia koko henkilöstöstä. Työaikojen mukaan henkilöstö jakautuu karkeasti seuraavasti. Toimistotyöaikaa tekee 16 prosenttia henkilöstöstä, yleistyöaikaa 31 prosenttia, vuorotyötä 2 prosenttia, jakso- yli 1 v. 53% alle 2v. 1% 5 1 v. 16% 2 5v. 21% Kuvio 8: Vakinaisen henkilöstön palvelusaika vuosissa ( ) 8

12 sairaus ja tapaturmat 4% muut keskeytykset 7% Kuvio 9: Henkilöstön kokonaistyöajan jakauma 24 (%) vuosiloma 7% tehty työaika 81% työtä 28 prosenttia ja opetustyötä 15 prosenttia henkilöstöstä. Muut työaikamuodot kattavat loput 8 prosenttia. Palkka- ja työvoimakustannukset Henkilöstö- eli työvoimakustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palveluksessa olevalle henkilöstölle maksamaa kokonaispalkkaa tehdystä työajasta ja palkallisesta poissaolosta sekä näihin kohdistettuja sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia, kuten eläke- ja vakuutusmaksuja. Myös koulutus-, työterveys-, työpaikkaruokailu- ja suojavaatekustannukset lasketaan välillisiin kustannuksiin. Vuonna 24 henkilöstökustannukset olivat 519,6 miljoonaa euroa (23: 495,7 miljoonaa euroa), kasvua 4,8 prosenttia. Palkkakustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle maksamaa korvausta tehdystä työstä. Niihin sisältyvät säännöllinen ansio-, lisä- ja ylityökorvaukset, lomaraha ja lomapalkat, palkallisen poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Vuonna 24 palkkakustannukset olivat 397,9 miljoonaa euroa (23: 381,4 miljoonaa euroa), kasvua 4,3 prosenttia. Tilastokeskuksen keräämän aineiston mukaan sopimusaloittain kokonaisansiot olivat Tampereella vuonna 24 KVTES:ssa 1924 euroa (+3,2 %), opetusalalla 297 (+2, %), TVTES:ssa 2424 (+3,8 %) ja lääkäreillä 465 (-1,2 %). Kokoaikaisten kokonaisansiot määrävuosilisineen olivat keskimäärin 2239 euroa (+3,2 %). Kannustavien palkkausjärjestelmien piirissä olevan henkilöstön määrää lisättiin ja henkilökohtaisten lisien käyttöä lisättiin. Tulospalkkauksen piirissä on n. 13 % henkilöstöstä. Henkilökohtaisen lisän osuus nousi,47 prosenttiin palkkasummasta. Tehtävien vaativuudenarviointityötä jatkettiin tuntipalkkaisten puolella. Myös opetuspuolella työ aloitettiin rehtoreiden ja oppilaanohjauksen lehtoreiden osalta. Henkilöstökulut 24 (miljoonaa euroa): Henkilöstökulut palkat ja palkkiot 397,9 muut henkilöstösivukulut 28,7 eläkekulut 93, Yhteensä 519,6 9

13 Henkilöstön tila Vuoden 24 aikana kaupungilla toteutettiin Työterveyslaitoksen johtama Kunta1 työhyvinvointi- ja terveystutkimus. Tutkimus selvittää kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen kohteena on kymmenen kuntaa Tampere, Espoo, Vantaa, Turku, Raisio, Naantali, Nokia, Virrat, Valkeakoski ja Oulu. Tampereen kaupungin tulokset Tampereen kaupunki oli mukana kyselyssä toista kertaa. Loppuvuodesta 24 tehdyn kyselyn vastausprosentti oli 7 %, paras tutkimuksessa olevista suurista kaupungeista. Aikaisemman kyselyn (21) vastausprosentista jäimme kaksi prosenttiyksikköä (72 %). Tuloksissa oli selkeitä eroja edelliseen tutkimuskierrokseen. Työtä koskevissa tekijöissä työn vaativuuden (työpaineet) koettiin laskeneen. Tämän vastinpari työn hallinta säilyi entisellä tasollaan. Työn epävarmuus sen sijaan oli nousussa. Työyhteisöä kuvaavissa mittareissa työyhteisön toimivuuden koettiin säilyneen aika lailla entisellä tasollaan. Sen sijaan työpaikan ilmapiirin koettiin laskeneen edellisestä tutkimuskierroksesta. Johtamista kuvaavista mittareista esimiestuki oli nousussa. Tässä kuitenkin jäädään yhä Kunta1-tutkimuskuntien keskiarvosta selvästi. Myös kohtelun oikeudenmukaisuus nousi lievästi, mutta jälleen olemme Kunta1 keskiarvosta jäljessä. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus sen sijaan laski edelliseen kierrokseen nähden. Käytyjen kehityskeskustelujen (esimies alainen) määrä kohosi vuoden prosentista 55 prosenttiin. Sen sijaan kokemus kehityskeskustelujen hyödyllisyydestä laski määrällisen nousun myötä. Vain 43 prosenttia vastaajista koki keskustelun hyödylliseksi. Vuonna 21 vastaava luku oli 53 prosenttia. Terveyttä kuvaavat mittarit olivat pääsääntöisesti positiivisia edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Kokemus omasta terveydentilasta nousi, psyykkinen ja fyysinen rasittuneisuus olivat laskussa. Sen sijaan arvio omasta työkyvystä laski jonkin verran. Työolobarometrikysymyksissä kiireen ja työn rasittavuuden tuntemukset kääntyivät laskuun. Kiireen lisääntymistä koki 64,5 prosenttia vastaajista, joten luku on kuitenkin korkea. Työn fyysisen rasittavuuden lisääntymistä koki 29,9 prosenttia ja henkisen rasittavuuden puolella luku oli 61,2 prosenttia. Kumpikin luku laski selvästi edellisestä tutkimuskierroksesta. Työpaikkakokouksia järjestetään kuukausittain 42 prosentissa kyselyyn vastanneiden työpaikoista. Kokousta pitää hyödyllisenä 47 prosenttia vastaajista. Hyvää Hyvää koko kaupungin tuloksissa oli hyvä vastausprosentti, työn hallinnan ja vaativuuden välinen suhde, esimiestuen nousu, kiireen ja rasittavuuden lasku sekä arviot terveydentilasta. Kehitettävää Kehitettävää on erityisesti kehityskeskusteluissa, päätöksenteon oikeudenmukaisuudessa, osallistumismahdollisuuksissa sekä työpaikan ilmapiirissä. Näissä tulokset ovat laskeneet edellisestä vuodesta ja ovat myös Kunta1 tutkimuskuntien keskiarvon alapuolella. Keskeiset Kunta1-tulokset toimialoittain Konsernihallinto Hyvää konsernihallinnon tuloksissa oli erityisesti työn hallinta, psyykkisen rasittuneisuuden vähentyminen, työn tuloksellisuuden nousu, esimiehen kannustuksen lisääntyminen sekä tietojen saamisen lisääntyminen. Kehitettävää on erityisesti edellisestä kierroksesta laskeneissa osallistumismahdollisuuksissa, työpaikan ilmapiirissä, päätöksenteon oikeudenmukaisuudessa sekä työyhteisön toimivuudessa. Arviot terveydentilasta olivat hyvää tasoa, joskin laskeneet. Työtahti ja kiire olivat noususuunnassa. Koulutuspalvelut Koulutuspalvelujen tulokset olivat monilta osin hyvää tasoa, joskin edelliseen tutkimuskierrokseen verrattuna oli selvää laskua useissa mittareissa. Työn hallinta oli erinomaisella tasolla, samoin työn vaatimusten ja hallinnan suhde. Osallistumismahdollisuudet, päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuus ja esimiestuki olivat korkeaa tasoa, joskin ne laskivat alle keskiarvon. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Arviot terveydentilasta olivat jonkin verran koholla, joskin paremmat kuin edellisellä kierroksella. Työn vaatimukset ja hallinta olivat tasapainossa, joskin vaatimukset olivat koholla. Työpaikan ilmapiiri ja esimiestuki olivat laskeneet selvästi. Myös kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus oli laskusuunnassa. Työyhteisön toimivuus sen sijaan nousi. Sosiaali- ja terveyspalvelut Työpaineet (vaatimukset) olivat laskussa ja työn hallinta säilyi entisellä hyvällä tasollaan. Esimiestuki nousi jonkin verran ja oli koko kaupungin parasta tasoa. Työpaikan ilmapiiri ja työyhteisön toimivuus sen sijaan laskivat jonkin verran. Näiden taso oli kuitenkin hyvä. Kohtelun oikeudenmukaisuus oli erittäin hyvä. Kiireen lisääntyminen laski selvästi. Työn rasittavuus oli korkea, mutta laski edellisestä tutkimuskierroksesta. Yhdyskuntapalvelut Arviot terveydentilasta ja työkyvystä olivat heikkoja, joskin parantuneet edellisistä tuloksista. Työpaineet (vaatimukset) olivat selvästi laskeneet ja työn hallinta noussut. Vaatimusten ja hallinnan suhde on hyvää tasoa. Työn epävarmuus oli korkealla tasolla ja noussut selvästi. Esimiestuen arviot olivat matalia, joskin noususuunnassa. Kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus olivat matalia, mutta myöskin noususuunnassa. Työn rasittavuus oli selvästi las- 1

14 kenut. Työpaikan ilmapiirissä ja työyhteisön toimivuudessa on kehittävää. Liikelaitokset Arvio terveydentilasta oli heikko. Työn vaatimukset olivat kohonneet kuten työn hallintakin. Osallistumismahdollisuudet koettiin pieniksi. Työn epävarmuus oli korkealla tasolla, joskin hieman laskenut. Työpaikan ilmapiiri, esimiestuki ja työyhteisön toimivuus olivat matalia, joskin kaikki olivat noususuunnassa. Eläkehalukkuus oli korkealla, mutta myös vähentynyt edellisestä kierroksesta. Keskeiset Kunta 1 -tulokset toimialoittain Työpaineet (1=vähän... 5=paljon) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Työn hallinta (1=vähän... 5=paljon) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut

15 Keskeiset Kunta 1 -tulokset toimialoittain 5 4 Työyhteisön toimivuus (1=huono... 5=hyvä) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Työpaikan ilmapiiri (1=huono... 5=hyvä) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Kohtelun oikeudenmukaisuus (1=huono... 5=hyvä) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut

16 5 4 3 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus (1=huono... 5=hyvä) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Esimiestuki (1=vähän... 5=paljon) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Työn epävarmuus (1= pieni... 5=suuri) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut

17 Sairauspoissaolot Koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat vuonna 24 17,24 päivää henkilöä kohden. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli,17 päivää. Sekä lyhyet sairauspoissaolokerrat (1-3 päivää) ja pitkät sairauspoissaolokerrat (yli 3 päivää) olivat laskussa. Jälkimmäinenhän on tutkijoiden mielestä paras terveyden mittari kaikista sairauspoissaololuvuista. Miesten sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja naisten lisääntyneet (N 18,5 ja M 14,7). Sekä vakinaisen henkilöstön että sijaisten sairauspoissaololuvut ovat laskeneet (18,8 ja 11,3). Huomionarvoista on kuitenkin suuri ero, joka edelleen on vakinaisten ja sijaisten sairauspoissalojen välillä. Sairauspoissaolot laskivat kaikissa ikäryhmissä, selkeintä laskua tapahtui alle 4:sten luvussa. Edelleenkin yli 5-vuotiailla sairauspoissaoloja on selvästi enemmän kuin muilla eli 22,4 päivää, kun alle 4 vuotiailla niitä on 13,6. Ammateittain sairauspoissaolot ovat laskussa kaikissa muissa ammateissa paitsi terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa sekä talous- ja huoltotyössä. Toimialoittain tilanne on eriytynyt. Sairauspoissaololuvut ovat kehittyneet parempaan suuntaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä yhdyskuntapalveluissa ja huonompaan suuntaan konsernihallinnossa, koulutuspalveluissa sekä liikelaitoksissa. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen lukumäärä päivissä vuosina Sairaus- ja tapaturmapoissaolot toimialoittain kalenteripäivää/henkilö (Kunta 1:n lukuina): Konsernihallinto 9,6 8,7 1,7 9,5 1,1 8,3 9,3 1,8 Koulutuspalvelut 9,4 8,7 9,7 1,3 9,7 9,3 1,4 1,6 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 12,7 13,5 14,9 13,3 14,2 15,7 13,8 13, Liikelaitokset 18,1 17,8 18,4 18,6 19,6 2,4 19,7 19,9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 17,4 17,7 17,8 19, 2,3 19,7 2,2 2,1 Yhdyskuntapalvelut 15,8 15,1 16,8 18,1 18,1 19,7 18,5 16,3 Koko kaupunki yhteensä 15,5 15,3 15,9 16,6 17,3 17,3 17,4 17,2 Tapaturmat ja ammattitaudit Tapaturmat yhteensä Työkyvyttömyyspäivät Työmatkatapaturmat Työkyvyttömyyspäivät työmatkatapaturmista Ammattitaudit Työkyvyttömyyspäivät ammattitaudeista * Tapaturmien lukumäärät sisältävät kaikki ne tapaturmat, joista on maksettu korvauksia. ** Työntekijät -luku sisältää myös tapaturmavakuutetut oppilaat. 14

18 päivää / tehty työvuosi Työtapaturmat Tampereen kaupungin henkilöstö kuuluu tapaturmavakuutuksen piiriin. Vakuutusyhtiön korvaamia tapaturmia sattui vuonna 24 kaikkiaan 637 kappaletta, jossa on kasvua edellisvuoteen verrattuna 12 prosenttia. Työtapaturmista työpaikoilla tapahtui 493 ja työmatkoilla 144 tapaturmaa. Työkyvyttömyyspäiviä tapaturmista kertyi päivää, eli keskimäärin 11 päivää tapaturmaa ja,4 päivää työntekijää kohden. Tuhatta työntekijää kohden tapahtui korvattavia työtapaturmia 25,8 (v ,3). Vakuutusyhtiö maksoi korvauksia kaikkiaan euroa ja keskimääräinen korvaus tapaturmaa kohden oli näin ollen euroa. Kokonaiskorvausmäärässä vuonna 24 ta- pahtui 32 prosentin nousu edellisvuoteen verrattuna ja korvausmäärä ylitti selvästi myös kymmenen edellisen vuoden keskiarvon ( euroa). Vakuutusyhtiön korvaamista tapaturmista yleisempiä ovat nyrjähdykset ja venähdykset (45% kaikista tapaturmista), viilto- ja leikkaushaavat (27%), sisäiset ja ruhjevammat (11%) sekä luunmurtumat (9%). Ammattitautien osalta määrä (25) pysyi vuonna 24 jokseenkin ennallaan edellisvuoteen (24) verrattuna. Vakuutuksesta korvattavien tapaturmien määrässä tapahtui vuonna 24 nousu neljän peräkkäisen vuoden laskusuuntaisen kehityksen jälkeen. Näissä tapaturmaluvuissa työpaikalla sattuneiden tapaturmien osuus on kas , ,5 16,74 16,62 17,33 17,29 17,41 17,24 Kuvio 11: Koko henkilöstön sairauspoissaolopäivät Tampereella 16 15,5 15,65 16,32 15,52 15,29 15, , Tapaturmat yhteensä Työkyvyttömyyspäivät Kuvio 12: Tapaturmat ja niistä aiheutuneet työkyvyttömyyspäivät

19 6 5 4 Kuvio 13: Uudet vakinaiset eli ne uudet vakinaiset kaupungin työntekijät (yht. 562 henkeä) toimialoittain ja ikäluokittain, joilla ei ole viimeisen 5 vuoden aikana ollut edeltäviä työsuhteita kaupungille Konsernihallinto Sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Yhdyskuntapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset yksilöllinen varhaiseläke 4% kuntoutustuki 27% osa-aikaeläke 6% varhennettu vanhuuseläke 4% osa-aikatyökyvyttömyyseläke 5% työkyvyttömyysseläke 15% vanhuuseläke 39% Kuvio 14: Eläkkeelle jääneet vuonna

20 Kuvio 15: Eläkkeelle siirtyneet henkilöt vuosina Vanhuus- Työkyvyttö- Kuntoutus- Yksilöllinen Varhennettu Osa-aika- Osatyö- Yhteensä eläke (VE) myyseläke tuki varhaiseläke vanhuus- eläke kyvyttömyys (TKE) (KTU) (YVE) eläke (VAVE) (OAE) -eläke (OTK) vanut työmatkatapaturmiin nähden edellisvuosiin verrattuna. Kuten kuviosta 12 ilmenee, niin sekä tapaturmien määrä että niistä kertyneiden työkyvyttömyyspäivien on vaihdellut varsin suuresti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myönteistä kehityksessä on ollut sen pääsääntöisesti laskujohteinen suunta. Etenkin työkyvyttömyyspäivien osalta, vuoden 24 hienoisesta noususta huolimatta, kokonaismäärä on laskenut noin kolmella tuhannella päivällä kymmenen vuoden takaisiin lukuihin verrattuna. Henkilöstön vaihtuvuus Kaupungilla alkoi vuoden 24 aikana yhteensä 2475 uutta vakinaista palvelussuhdetta. Tulee huomioida, että luku ei kerro uusien henkilöiden määrää, vaan nimenomaan uudet vakinaiset palvelussuhteet. Ns. uusia vakinaisia työntekijöitä kaupungilla aloitti vuonna 24 yhteensä 562 henkilöä. Luku kertoo ne henkilöt, jotka aloittivat vuoden aikana vakinaisen palvelussuhteen ja joilla ei aikaisemman viiden vuoden aikana ollut edeltävää työsuhdetta kaupungille. Päättyneitä vakinaisia palvelussuhteita oli vuoden aikana 645 kappaletta. Eläköitymistapaukset Vuonna 24 kaupungilla oli yhteensä 467 eläketapahtumaa. Vanhuuseläkkeelle jääneiden prosenttiosuus kaikista eläkkeelle jääneistä (ei osa-aika- eikä osatyökyvyttömyyseläke) oli 44,1. Eläkkeistä maksetut omavastuuosuudet olivat vuonna euroa ja laskivat edellisestä vuodesta 22,6 prosenttia. Suurimman osuuden vei työkyvyttömyyseläkemaksu 1,5 miljoonaa euroa,,3 miljoonaa euroa vie yksilöllinen varhaiseläkemaksu ja,15 miljoonaa euroa menee vuodessa työttömyyseläkemaksuun. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousi 57,5 vuodesta 58,4 vuoteen Vanhuuseläkkeelle jäädään keskimäärin 61,9 vuoden iässä. Kunnallisen eläkelain mukaisella osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 321 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä laski vuonna 24 jonkin verran. Vuonna 23 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 76 henkilöä ja vuonna 24 7 henkilöä. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä oli 56,1 vuotta (vuonna 22: 55,5 vuotta). Kuntoutustuelle jäi viime vuonna 125 henkilöä ja sille jäätiin keskimäärin 5,7 vuoden iässä. 17

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.2006 Henkilöstöohjelma Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008 KH 30.1.2006 Tampereen kaupunki Henkilöstöohjelma Toimintaympäristö

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 1.12.2014 ja 8.12.2014 Yhteistyötoimikunta 18.12.2014 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Tulokasopas. Käyntiosoite: Rantalantie 6, 81720 Lieksa PL 13, 81701 Lieksa Puh. 04010 44000 Fax (013) 525 050 Kirjaamo@lieksa.fi www.lieksa.

Tulokasopas. Käyntiosoite: Rantalantie 6, 81720 Lieksa PL 13, 81701 Lieksa Puh. 04010 44000 Fax (013) 525 050 Kirjaamo@lieksa.fi www.lieksa. Tulokasopas 1 Tulokasopas Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto xx.xx.2016 Tulokasopas 2 TERVETULOA LIEKSAN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN Esitän parhaimmat onnittelut uudesta työpaikastasi ja samalla toivotan

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot