Tampereen kaupunki Hallinto- ja henkilöstöryhmä PL 487 Aleksis Kiven katu C Tampere
|
|
- Tarja Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampereen kaupunki Hallinto- ja henkilöstöryhmä PL 487 Aleksis Kiven katu C 3311 Tampere Puh Faksi Kuvat: Ari Järvelä / Lay out: Studio Mielikuva Oy / Kirjapaino Öhrling
2 Henkilöstötilinpäätös 2 4
3 Henkilöstötilinpäätös 24 JOHDANTO Hyvää tyätä, nääs! 1 Mikä on henkilöstötilinpäätös? 1 Kaupunkistrategia "Kaikem paree Tampere" ja 1 henkilöstöstrategia "Hyvää tyätä, nääs!" Henkilöstöstrategian visio ja kriittiset menestystekijät 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 2 Henkilöstön määrä toimialoittain 2 Henkilöstömäärän kehitys vs. 3 kaupunkilaisten määrän kehitys Henkilöstö koulutustason mukaan 4 Henkilöstön ikäjakauma 4 Henkilöstön palveluksessaoloaika 8 Kokonaistyöajan käyttö 8 Palkka- ja työvoimakustannukset 9 HENKILÖSTÖN TILA 1 Tampereen kaupungin tulokset 1 Keskeiset Kunta 1 -tulokset toimialoittain 1 Sairauspoissaolot 14 Työtapaturmat 15 Henkilöstön vaihtuvuus 17 Eläköitymistapaukset 17 INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 18 Henkilökunnan työterveysasema 18 Terveystarkastukset ja sairaanhoito 18 Tyky-toiminta 19 Tyke-rahoitus 19 Erilliset projektit 19 Koulutus ja kehittäminen 2 Henkilöstökoulutus 2 Mentorointiohjelma 21 Rekrytointi 21 Omaehtoisen oppimisen kannustaminen 21 Tasa-arvo 21 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteiden mukaan 22 Yhteistoiminta 22 Tampereen kaupungin yhteistoimintaryhmien 22 kokoukset vuonna 24 Yhteistoimintaraha 23 Sopijajärjestöjen tukeminen 23 Kuntoremonttikurssit 23 Aloitetoiminta 23 Kulunvalvonta ja työajan seuranta 23 Henkilöstöruokailu 23 Liikunta- ja virkistysjaoston jakamat avustukset 23 Henkilöstökassa 24 Sairauskassa 24 Johdanto Hyvää tyätä, nääs! Tänäkin aamuna hanasta tulee lämmintä, puhdasta vettä ja kahvipannu kuumenee tamperelaisen energian voimin. Bussit täyttyvät aikuisista ja lapsista, jotka kiiruhtavat töihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Liikenne soljuu sopuisasti siisteillä ja valaistuilla kulkuväylillä lumiaurojen vanavedessä. Särkänniemen delfiinit sukeltelevat levollisin mielin. Vanhukset, sairaat ja avun tarpeessa olevat saavat hyvää hoitoa ja tarvittaessa taloudellista tukea. Kirjastoista löytyy lukuelämyksiä ja liikuntapaikoilta kuntoilumahdollisuuksia. Kulttuurinnälkäinen voi nauttia vaikkapa museoiden aarteista tai kaupunginorkesterin konserteista. Kaikesta tästä pitää huolen Tampereen kaupunki ja sen työntekijät. Tämän sivun kuvat: Sami Helenius
4 Mikä on henkilöstötilinpäätös? Henkilöstötilinpäätöksen tarkoituksena on antaa eri sidosryhmille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta nyt ja tulevaisuudessa. Se on dokumentti, jolla kuvataan henkilöstön tilaa ja osaamista. Samalla siinä muutetaan henkilöstöön liittyviä suureita tilinpidollisiin muotoihin, numeroiksi. Henkilöstötilinpäätöksen lähtökohtana on aina organisaation tehtävä, visio ja strateginen tilanne. Henkilöstötilinpäätös kuvaa organisaation relevantteja henkilöstövoimavaroja, jotka ovat sidoksissa organisaation toiminta-ajatukseen. Monimutkaisessa ympäristössä työskenteleminen, haasteista suoriutuminen ja työssä onnistuminen edellyttävät tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja kehityksestä. Henkilöstön tavoitteellinen johtaminen ja kehittäminen ei ole mahdollista ellei henkilöstöstä ja sen tilasta ole käytössä tietoja. Perinteisessä tilinpäätöksessä henkilöstö esiintyy pelkkänä menoeränä, joka kaupungin tapaisessa palveluorganisaatiossa on hyvin yksipuolinen totuus asiasta. Toinen perinteiseen tilinpäätökseen liittyvä ongelma on sen suuntautuminen menneeseen. Perinteistä tilinpäätöstä täydennetään henkilöstötilinpäätöksen tiedoilla. Henkilöstötilinpäätös toimii samalla sisäisen kehittämisen ja johtamisen välineenä ja liittyy olennaisesti strategiseen työskentelyyn. Kaupunginhallitus arvioi vuosittain henkilöstöstrategian sisältöä ja erityisesti arviointikriteereitä sekä vuositavoitteita. Tällöin strategian laadinnasta syntyy jatkuva prosessi. Henkilöstöstrategian toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallituksen henkilöstö- ja suunnittelujaostolle kolmannesvuosittain. Kaupunkistrategia Kaikem paree Tampere ja henkilöstöstrategia Hyvää tyätä, nääs! Vuoden 24 aikana päivitettiin sekä kaupunkistrategia että henkilöstöstrategia. Tasapainotetussa mallissa asioita tarkastellaan neljästä eri johtamisnäkökulmasta: vaikuttavuuden, resurssien, prosessien ja uudistumisen näkökulmasta. Kuhunkin johtamisnäkökulmaan määritellään strategian ydin eli kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin organisaation menestymiseen. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee visionsa suuntaan. Kriittisiä menestystekijöiden alle on sovittu arviointikriteerejä. Arviointikriteerien vuosittaisten tavoitetasojen avulla seurataan, edetäänkö vision viitoittamalla tiellä. Kaikki arviointikriteerit ja niille asetetut tavoitetasot ovat sellaisia, että niihin pystytään vaikuttamaan kaupungin omilla toimenpiteillä. Näiden tavoitteiden lisäksi menestystekijöille on määritelty tarvittaessa indikaattorit, joiden avulla seurataan menestystekijän toteutumista kuvaavaa muutosta toimintaympäristössä. Jos indikaattorit osoittavat poikkeamia halutun suuntaisesta kehityksestä, edellyttää tämä useimmiten muutoksia strategisissa tavoitteissa. Vuoden 24 henkilöstöstrategian päivittäminen tehtiin loppuvuodesta 23. Prosessia veti 2-henkinen työ- ryhmä, johon kuului henkilöstön ja toimialojen edustajat sekä henkilöstötyön prosessinomistajia. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto käsitteli strategialuonnosta joulukuussa ja yhteistoimintamenettely tapahtui henkilöstöstrategian osalta kaupungin yhteistyöryhmässä Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstöstrategian Henkilöstöstrategian visio ja kriittiset menestystekijät Henkilöstöstrategia kertoo, minkälaista henkilöstöpolitiikkaa kaupunki noudattaa pyrkiessään saavuttamaan Kaikem paree Tampere - kaupunkistrategiassaan asettamansa tavoitteet. Visiona on olla 1 vuoden kuluttua seuraavat kriteerit täyttävä työnantaja: Tampereen kaupunki on hyvä, monien mahdollisuuksien työnantaja. Osaava ja motivoitunut henkilöstö tuottaa ja järjestää kaupunkilaisille laadukkaita palveluja. Kilpailukykyinen työnantaja: Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen kilpailukykyiset ja kannustavat palvelussuhteen ehdot. Palvelussuhdeturva on toiminnan lähtökohtana. Muutosvalmius: Oppivan organisaation tavoin toimivat työyhteisöt varmistavat muutosvalmiuden ja joustavuuden. Henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja osallistava henkilöjohtaminen takaavat sitoutumisen. Kehittäminen: Työnantajana kaupunki osallistuu työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, kannustaa henkilöstöään oppimaan sekä toteuttaa työkykyä edistävää toimintaa laaja-alaisesti. Työn yhteiskunnallinen oikeutus: Toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen, avoimuuteen, luottamukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Tehty työ koetaan merkitykselliseksi. Työn tuloksia arvostavat kuntalaiset, työnantaja ja työntekijät. Henkilöstöstrategian johtamisnäkökulmia ovat henkilöstöpoliittinen vaikuttavuus, uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit. Jokaiseen johtamisnäkökulmaan on määritelty strategian ydin eli kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin organisaation menestymiseen. Henkilöstöpoliittisen vaikuttavuuden näkökulmasta kriittisiksi menestystekijöiksi nostettiin hyvä työnantaja, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä tuloksellinen yhteistoiminta. Uudistumisen näkökulmasta kriittisiä menestystekijöitä ovat työhyvinvointi ja muutosvalmius. Prosessien ja rakenteiden kriittisiä menestystekijöitä ovat toimiva henkilöstöpolitiikka, verkottuminen ja johtaminen. Resurssien näkökulmasta kriittisiä menestystekijöitä ovat kilpailukykyiset ja kannustavat palvelussuhteen ehdot ja osaavan henkilöstön saatavuus. 1
5 Henkilöstöpanokset Henkilöstön määrä Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden viimeisenä päivänä henkilöä. Edellisvuoteen lisäystä oli 2,8 prosenttia. Suurin osa henkilöstöstä työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa (46 %). Koulutuspalveluissa työskenteli 3 53 (21%), liikelaitoksissa 2 9 (18 %), kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa 1 2 (7 %), yhdyskuntapalveluissa 838 (5 %) ja konsernihallinnossa 421 henkilöä (3 %). Henkilöstömäärä nousi kaikilla muilla toimialoilla paitsi liiketoiminnassa ja yhdyskuntapalveluissa, joissa henkilöstömäärä väheni jonkin verran. Konsernihallinnon noussutta lukua selittää materiaalikeskuksen siirto konsernihallintoon. Lisäksi konsernihallinnon kohdalla henkilörekiste- rissä on kirjattu osavuotista matkailutoimen henkilöstöä. Vuoden lopussa vakinaisen toimen- tai viranhaltijoita, kuukausi- tai tuntipalkkaisia oli 78 prosenttia koko henkilöstöstä, määräaikaisia tai sijaisia oli 18 prosenttia ja työllisyysvaroin palkattuja tai työharjoittelijoita 4 prosenttia. Vakinaisista virkoja oli 442, toimia 7528 ja tuntipalkkaisia Virkojen määrä on laskenut ja toimien lisääntynyt virkoja muutettaessa toimiksi. Tukityöllistettyjen tavoitemääränä oli 65 henkeä. Vuonna 24 työsuhteessa oli keskimäärin 645 työllistettyä. Tukityöllistämiseen käytettiin 12,96 miljoonaa euroa. Vuositasolla yksi työllistetty maksoi kaupungille keskimäärin 2 1 euroa (brutto). Valtiolta varsinaista työllis- Yhdyskuntapalvelut 5,1% Konsernihallinto 2,56% Kuvio 1a: Henkilöstömäärä toimialoittain Liikelaitokset 17,65% Sosiaali- ja terveyspalvelut 46,8% Koulutuspalvelut 21,32% Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut 7,3% Kuvio 1b: Henkilöstömäärä toimialoittain Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut
6 tämistukea saatiin 4,7 miljoonaa euroa. Yhdistelmätukeen liittyvää työmarkkinatukea anottiin 1,4 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja yhdistelmätuki huomioiden valtion keskimääräinen tuki oli 36,9 euroa/tukipäivä (23 34,96 euroa/tukipäivä). Valtion osuus kattoi 47 prosenttia työllistämiskustannuksista. Yhteensä 719 pääsääntöisesti nuorta palkattiin eripituisiin palvelussuhteisiin kesätyöntekijöiksi ja harjoittelijoiksi. Henkilöstöstä yli 2/3 eli tarkkaan ottaen 68,7 prosenttia on naisia. Sopimuksittain henkilöstö jakautuu seuraavasti: yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä on 65 prosenttia, opetusalan sopimuksen piirissä 15 prosenttia, tuntipalkkaisia on 8 prosenttia, teknisten sopimusten piirissä myös 8 prosenttia henkilöstöstä. Lääkärisopimuksen piirissä on 356 ja muusikkosopimuksen piirissä 15 henkilöä. Henkilöstömäärän kehitys vs. kaupunkilaisten määrän kehitys Tampereen kaupunki on viimeiset vuodet ollut muuttovoittokaupunki, vuonna 23 kaupungin asukasluku ylitti 2 rajapyykin ja vuoden 24 lopussa asukasluku oli Edelleen ennusteiden mukaan kaupungin ve Kuvio 2: Henkilöstömäärä palvelussuhderyhmittäin työllisyysvaroin palkatut määräaikaiset vakinaiset tuntipalkkaiset vakinaiset kk-palkkaiset vakinaiset viranhaltijat vakinaiset tuntipalkkaiset 8% määräaikaiset 18% työllisyysvaroin palkatut 4% vakinaiset viranhaltijat 25% vakinaiset kk-palkkaiset 45% Kuvio 3: Henkilöstön palvelussuhdejakauma 3
7 Kuvio 4: Kaupunkilaisten ja kaupungin henkilöstön määrän kehitys vuodesta Väkiluku Henkilöstö Asukkaita kaupungin palveluksessa olevaa kohti: , , , , , ,2 2 13, 21 12, , , ,3 tovoima pysyy vahvana. Tämä tietysti tarkoittaa palvelukysynnän kasvamista, joka merkitsee kaupungille lisätöitä. Henkilöstö koulutustason mukaan Tampereen kaupunki ei pidä nimikirjaa, joten tarkkoja tietoja henkilöstön koulutustasosta ei ole kaikkien osalta käytettävissä. Henkilöstön koulutusjakauman voidaan kuitenkin todeta noudattelevan kunta-alan yleistä linjaa eli pätevyysvaatimuksista johtuen henkilöstön koulutusaste on korkea. Koko kuntakentän henkilöstön koulutusjakauma oli seuraavanlainen: tutkijakoulutus oli 1 %, ylempi korkea-aste 16 %, alempi korkea-aste 12 %, alin korkea-aste 23 %, keskiaste 38 % ja ei tutkintoa 1 %. Henkilöstön ikäjakauma Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 24 lopulla 45,6 vuotta. Keski-ikä säilyi edellisvuodesta samana. Naisten keski-ikä oli 45,4 ja miesten 46, vuotta. Alle 4-vuotiaat tuottavat kaupungin palveluista 34,9 prosenttia, 4-5 vuotiaat 3,4 prosenttia ja yli 5-vuotiaat 34,7 prosenttia. Koko henkilöstön keski-ikä oli 43,8 vuotta (N 43,5 ja M 44,5). 4
8 Kuvio 5: Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma ikäryhmittäin vuoden lopussa. 1 8 Nainen Mies Kuvio 6: Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma ikäryhmittäin vuoden lopussa Nainen Mies 5
9 Kuviosarja 7: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumat ikäryhmittäin 4 Koulutuspalvelut Keski-ikä oli vuoden lopulla 43,4 vuotta (N 42,9 ja M 44,4) Nainen Mies Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Keski-ikä oli vuoden lopulla 43,1 vuotta (N 42,9 ja M 43,4) Nainen Mies Konsernihallinto Keski-ikä oli vuoden lopulla 44,2 vuotta (N 44, ja M 45,) Nainen Mies 6
10 12 Yhdyskuntapalvelut Keski-ikä oli vuoden lopulla 45,2 vuotta (N 45,1 ja M 45,2) Nainen Mies Sosiaali- ja terveyspalvelut Keski-ikä oli vuoden lopulla 43,4 vuotta (N 43,4 ja M 43,1) Nainen Mies Liiketoiminta Keski-ikä oli vuoden lopulla 45,3 vuotta (N 45,5 ja M 45,2) Nainen Mies 7
11 Kuviosarja 7: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumat ikäryhmittäin Koko kaupunki Keski-ikä oli vuoden lopulla 43,8 vuotta (N 43,5 ja M 44,5) Nainen Mies Henkilöstön palveluksessaoloaika Vakinaisesta henkilöstöstä yli puolet on ollut kaupungilla töissä yli 1 vuotta, joten voidaan todeta, että pitkät palvelussuhteet ovat edelleen leimaa-antavia myös Tampereen kaupungille. Kokonaistyöajan käyttö Kaupungin palveluksessa ollut henkilöstö teki vuonna 24 vähän yli 14 henkilötyövuotta. Tehty työaika on henkilötyövuosien perusteella muunnetut palvelussuhteiden kalenteripäivät, josta on vähennetty työsuhteen keskeytykset, lomat ja vapaat. Tehty työaika oli noin vuotta. Kuviossa on 9 on henkilöstön kokonaistyöajan jakauma prosentteina vuonna 24. Osa-aikatyötä tekee noin 11 prosenttia koko henkilöstöstä. Työaikojen mukaan henkilöstö jakautuu karkeasti seuraavasti. Toimistotyöaikaa tekee 16 prosenttia henkilöstöstä, yleistyöaikaa 31 prosenttia, vuorotyötä 2 prosenttia, jakso- yli 1 v. 53% alle 2v. 1% 5 1 v. 16% 2 5v. 21% Kuvio 8: Vakinaisen henkilöstön palvelusaika vuosissa ( ) 8
12 sairaus ja tapaturmat 4% muut keskeytykset 7% Kuvio 9: Henkilöstön kokonaistyöajan jakauma 24 (%) vuosiloma 7% tehty työaika 81% työtä 28 prosenttia ja opetustyötä 15 prosenttia henkilöstöstä. Muut työaikamuodot kattavat loput 8 prosenttia. Palkka- ja työvoimakustannukset Henkilöstö- eli työvoimakustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palveluksessa olevalle henkilöstölle maksamaa kokonaispalkkaa tehdystä työajasta ja palkallisesta poissaolosta sekä näihin kohdistettuja sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia, kuten eläke- ja vakuutusmaksuja. Myös koulutus-, työterveys-, työpaikkaruokailu- ja suojavaatekustannukset lasketaan välillisiin kustannuksiin. Vuonna 24 henkilöstökustannukset olivat 519,6 miljoonaa euroa (23: 495,7 miljoonaa euroa), kasvua 4,8 prosenttia. Palkkakustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle maksamaa korvausta tehdystä työstä. Niihin sisältyvät säännöllinen ansio-, lisä- ja ylityökorvaukset, lomaraha ja lomapalkat, palkallisen poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Vuonna 24 palkkakustannukset olivat 397,9 miljoonaa euroa (23: 381,4 miljoonaa euroa), kasvua 4,3 prosenttia. Tilastokeskuksen keräämän aineiston mukaan sopimusaloittain kokonaisansiot olivat Tampereella vuonna 24 KVTES:ssa 1924 euroa (+3,2 %), opetusalalla 297 (+2, %), TVTES:ssa 2424 (+3,8 %) ja lääkäreillä 465 (-1,2 %). Kokoaikaisten kokonaisansiot määrävuosilisineen olivat keskimäärin 2239 euroa (+3,2 %). Kannustavien palkkausjärjestelmien piirissä olevan henkilöstön määrää lisättiin ja henkilökohtaisten lisien käyttöä lisättiin. Tulospalkkauksen piirissä on n. 13 % henkilöstöstä. Henkilökohtaisen lisän osuus nousi,47 prosenttiin palkkasummasta. Tehtävien vaativuudenarviointityötä jatkettiin tuntipalkkaisten puolella. Myös opetuspuolella työ aloitettiin rehtoreiden ja oppilaanohjauksen lehtoreiden osalta. Henkilöstökulut 24 (miljoonaa euroa): Henkilöstökulut palkat ja palkkiot 397,9 muut henkilöstösivukulut 28,7 eläkekulut 93, Yhteensä 519,6 9
13 Henkilöstön tila Vuoden 24 aikana kaupungilla toteutettiin Työterveyslaitoksen johtama Kunta1 työhyvinvointi- ja terveystutkimus. Tutkimus selvittää kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen kohteena on kymmenen kuntaa Tampere, Espoo, Vantaa, Turku, Raisio, Naantali, Nokia, Virrat, Valkeakoski ja Oulu. Tampereen kaupungin tulokset Tampereen kaupunki oli mukana kyselyssä toista kertaa. Loppuvuodesta 24 tehdyn kyselyn vastausprosentti oli 7 %, paras tutkimuksessa olevista suurista kaupungeista. Aikaisemman kyselyn (21) vastausprosentista jäimme kaksi prosenttiyksikköä (72 %). Tuloksissa oli selkeitä eroja edelliseen tutkimuskierrokseen. Työtä koskevissa tekijöissä työn vaativuuden (työpaineet) koettiin laskeneen. Tämän vastinpari työn hallinta säilyi entisellä tasollaan. Työn epävarmuus sen sijaan oli nousussa. Työyhteisöä kuvaavissa mittareissa työyhteisön toimivuuden koettiin säilyneen aika lailla entisellä tasollaan. Sen sijaan työpaikan ilmapiirin koettiin laskeneen edellisestä tutkimuskierroksesta. Johtamista kuvaavista mittareista esimiestuki oli nousussa. Tässä kuitenkin jäädään yhä Kunta1-tutkimuskuntien keskiarvosta selvästi. Myös kohtelun oikeudenmukaisuus nousi lievästi, mutta jälleen olemme Kunta1 keskiarvosta jäljessä. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus sen sijaan laski edelliseen kierrokseen nähden. Käytyjen kehityskeskustelujen (esimies alainen) määrä kohosi vuoden prosentista 55 prosenttiin. Sen sijaan kokemus kehityskeskustelujen hyödyllisyydestä laski määrällisen nousun myötä. Vain 43 prosenttia vastaajista koki keskustelun hyödylliseksi. Vuonna 21 vastaava luku oli 53 prosenttia. Terveyttä kuvaavat mittarit olivat pääsääntöisesti positiivisia edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Kokemus omasta terveydentilasta nousi, psyykkinen ja fyysinen rasittuneisuus olivat laskussa. Sen sijaan arvio omasta työkyvystä laski jonkin verran. Työolobarometrikysymyksissä kiireen ja työn rasittavuuden tuntemukset kääntyivät laskuun. Kiireen lisääntymistä koki 64,5 prosenttia vastaajista, joten luku on kuitenkin korkea. Työn fyysisen rasittavuuden lisääntymistä koki 29,9 prosenttia ja henkisen rasittavuuden puolella luku oli 61,2 prosenttia. Kumpikin luku laski selvästi edellisestä tutkimuskierroksesta. Työpaikkakokouksia järjestetään kuukausittain 42 prosentissa kyselyyn vastanneiden työpaikoista. Kokousta pitää hyödyllisenä 47 prosenttia vastaajista. Hyvää Hyvää koko kaupungin tuloksissa oli hyvä vastausprosentti, työn hallinnan ja vaativuuden välinen suhde, esimiestuen nousu, kiireen ja rasittavuuden lasku sekä arviot terveydentilasta. Kehitettävää Kehitettävää on erityisesti kehityskeskusteluissa, päätöksenteon oikeudenmukaisuudessa, osallistumismahdollisuuksissa sekä työpaikan ilmapiirissä. Näissä tulokset ovat laskeneet edellisestä vuodesta ja ovat myös Kunta1 tutkimuskuntien keskiarvon alapuolella. Keskeiset Kunta1-tulokset toimialoittain Konsernihallinto Hyvää konsernihallinnon tuloksissa oli erityisesti työn hallinta, psyykkisen rasittuneisuuden vähentyminen, työn tuloksellisuuden nousu, esimiehen kannustuksen lisääntyminen sekä tietojen saamisen lisääntyminen. Kehitettävää on erityisesti edellisestä kierroksesta laskeneissa osallistumismahdollisuuksissa, työpaikan ilmapiirissä, päätöksenteon oikeudenmukaisuudessa sekä työyhteisön toimivuudessa. Arviot terveydentilasta olivat hyvää tasoa, joskin laskeneet. Työtahti ja kiire olivat noususuunnassa. Koulutuspalvelut Koulutuspalvelujen tulokset olivat monilta osin hyvää tasoa, joskin edelliseen tutkimuskierrokseen verrattuna oli selvää laskua useissa mittareissa. Työn hallinta oli erinomaisella tasolla, samoin työn vaatimusten ja hallinnan suhde. Osallistumismahdollisuudet, päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuus ja esimiestuki olivat korkeaa tasoa, joskin ne laskivat alle keskiarvon. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Arviot terveydentilasta olivat jonkin verran koholla, joskin paremmat kuin edellisellä kierroksella. Työn vaatimukset ja hallinta olivat tasapainossa, joskin vaatimukset olivat koholla. Työpaikan ilmapiiri ja esimiestuki olivat laskeneet selvästi. Myös kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus oli laskusuunnassa. Työyhteisön toimivuus sen sijaan nousi. Sosiaali- ja terveyspalvelut Työpaineet (vaatimukset) olivat laskussa ja työn hallinta säilyi entisellä hyvällä tasollaan. Esimiestuki nousi jonkin verran ja oli koko kaupungin parasta tasoa. Työpaikan ilmapiiri ja työyhteisön toimivuus sen sijaan laskivat jonkin verran. Näiden taso oli kuitenkin hyvä. Kohtelun oikeudenmukaisuus oli erittäin hyvä. Kiireen lisääntyminen laski selvästi. Työn rasittavuus oli korkea, mutta laski edellisestä tutkimuskierroksesta. Yhdyskuntapalvelut Arviot terveydentilasta ja työkyvystä olivat heikkoja, joskin parantuneet edellisistä tuloksista. Työpaineet (vaatimukset) olivat selvästi laskeneet ja työn hallinta noussut. Vaatimusten ja hallinnan suhde on hyvää tasoa. Työn epävarmuus oli korkealla tasolla ja noussut selvästi. Esimiestuen arviot olivat matalia, joskin noususuunnassa. Kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus olivat matalia, mutta myöskin noususuunnassa. Työn rasittavuus oli selvästi las- 1
14 kenut. Työpaikan ilmapiirissä ja työyhteisön toimivuudessa on kehittävää. Liikelaitokset Arvio terveydentilasta oli heikko. Työn vaatimukset olivat kohonneet kuten työn hallintakin. Osallistumismahdollisuudet koettiin pieniksi. Työn epävarmuus oli korkealla tasolla, joskin hieman laskenut. Työpaikan ilmapiiri, esimiestuki ja työyhteisön toimivuus olivat matalia, joskin kaikki olivat noususuunnassa. Eläkehalukkuus oli korkealla, mutta myös vähentynyt edellisestä kierroksesta. Keskeiset Kunta 1 -tulokset toimialoittain Työpaineet (1=vähän... 5=paljon) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Työn hallinta (1=vähän... 5=paljon) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut
15 Keskeiset Kunta 1 -tulokset toimialoittain 5 4 Työyhteisön toimivuus (1=huono... 5=hyvä) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Työpaikan ilmapiiri (1=huono... 5=hyvä) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Kohtelun oikeudenmukaisuus (1=huono... 5=hyvä) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut
16 5 4 3 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus (1=huono... 5=hyvä) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Esimiestuki (1=vähän... 5=paljon) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Työn epävarmuus (1= pieni... 5=suuri) Kunta 1 Tampere Konsernihallinto Liiketoiminta ja sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhdyskuntapalvelut
17 Sairauspoissaolot Koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat vuonna 24 17,24 päivää henkilöä kohden. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli,17 päivää. Sekä lyhyet sairauspoissaolokerrat (1-3 päivää) ja pitkät sairauspoissaolokerrat (yli 3 päivää) olivat laskussa. Jälkimmäinenhän on tutkijoiden mielestä paras terveyden mittari kaikista sairauspoissaololuvuista. Miesten sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja naisten lisääntyneet (N 18,5 ja M 14,7). Sekä vakinaisen henkilöstön että sijaisten sairauspoissaololuvut ovat laskeneet (18,8 ja 11,3). Huomionarvoista on kuitenkin suuri ero, joka edelleen on vakinaisten ja sijaisten sairauspoissalojen välillä. Sairauspoissaolot laskivat kaikissa ikäryhmissä, selkeintä laskua tapahtui alle 4:sten luvussa. Edelleenkin yli 5-vuotiailla sairauspoissaoloja on selvästi enemmän kuin muilla eli 22,4 päivää, kun alle 4 vuotiailla niitä on 13,6. Ammateittain sairauspoissaolot ovat laskussa kaikissa muissa ammateissa paitsi terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa sekä talous- ja huoltotyössä. Toimialoittain tilanne on eriytynyt. Sairauspoissaololuvut ovat kehittyneet parempaan suuntaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä yhdyskuntapalveluissa ja huonompaan suuntaan konsernihallinnossa, koulutuspalveluissa sekä liikelaitoksissa. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen lukumäärä päivissä vuosina Sairaus- ja tapaturmapoissaolot toimialoittain kalenteripäivää/henkilö (Kunta 1:n lukuina): Konsernihallinto 9,6 8,7 1,7 9,5 1,1 8,3 9,3 1,8 Koulutuspalvelut 9,4 8,7 9,7 1,3 9,7 9,3 1,4 1,6 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 12,7 13,5 14,9 13,3 14,2 15,7 13,8 13, Liikelaitokset 18,1 17,8 18,4 18,6 19,6 2,4 19,7 19,9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 17,4 17,7 17,8 19, 2,3 19,7 2,2 2,1 Yhdyskuntapalvelut 15,8 15,1 16,8 18,1 18,1 19,7 18,5 16,3 Koko kaupunki yhteensä 15,5 15,3 15,9 16,6 17,3 17,3 17,4 17,2 Tapaturmat ja ammattitaudit Tapaturmat yhteensä Työkyvyttömyyspäivät Työmatkatapaturmat Työkyvyttömyyspäivät työmatkatapaturmista Ammattitaudit Työkyvyttömyyspäivät ammattitaudeista * Tapaturmien lukumäärät sisältävät kaikki ne tapaturmat, joista on maksettu korvauksia. ** Työntekijät -luku sisältää myös tapaturmavakuutetut oppilaat. 14
18 päivää / tehty työvuosi Työtapaturmat Tampereen kaupungin henkilöstö kuuluu tapaturmavakuutuksen piiriin. Vakuutusyhtiön korvaamia tapaturmia sattui vuonna 24 kaikkiaan 637 kappaletta, jossa on kasvua edellisvuoteen verrattuna 12 prosenttia. Työtapaturmista työpaikoilla tapahtui 493 ja työmatkoilla 144 tapaturmaa. Työkyvyttömyyspäiviä tapaturmista kertyi päivää, eli keskimäärin 11 päivää tapaturmaa ja,4 päivää työntekijää kohden. Tuhatta työntekijää kohden tapahtui korvattavia työtapaturmia 25,8 (v ,3). Vakuutusyhtiö maksoi korvauksia kaikkiaan euroa ja keskimääräinen korvaus tapaturmaa kohden oli näin ollen euroa. Kokonaiskorvausmäärässä vuonna 24 ta- pahtui 32 prosentin nousu edellisvuoteen verrattuna ja korvausmäärä ylitti selvästi myös kymmenen edellisen vuoden keskiarvon ( euroa). Vakuutusyhtiön korvaamista tapaturmista yleisempiä ovat nyrjähdykset ja venähdykset (45% kaikista tapaturmista), viilto- ja leikkaushaavat (27%), sisäiset ja ruhjevammat (11%) sekä luunmurtumat (9%). Ammattitautien osalta määrä (25) pysyi vuonna 24 jokseenkin ennallaan edellisvuoteen (24) verrattuna. Vakuutuksesta korvattavien tapaturmien määrässä tapahtui vuonna 24 nousu neljän peräkkäisen vuoden laskusuuntaisen kehityksen jälkeen. Näissä tapaturmaluvuissa työpaikalla sattuneiden tapaturmien osuus on kas , ,5 16,74 16,62 17,33 17,29 17,41 17,24 Kuvio 11: Koko henkilöstön sairauspoissaolopäivät Tampereella 16 15,5 15,65 16,32 15,52 15,29 15, , Tapaturmat yhteensä Työkyvyttömyyspäivät Kuvio 12: Tapaturmat ja niistä aiheutuneet työkyvyttömyyspäivät
19 6 5 4 Kuvio 13: Uudet vakinaiset eli ne uudet vakinaiset kaupungin työntekijät (yht. 562 henkeä) toimialoittain ja ikäluokittain, joilla ei ole viimeisen 5 vuoden aikana ollut edeltäviä työsuhteita kaupungille Konsernihallinto Sisäiset palvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Yhdyskuntapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset yksilöllinen varhaiseläke 4% kuntoutustuki 27% osa-aikaeläke 6% varhennettu vanhuuseläke 4% osa-aikatyökyvyttömyyseläke 5% työkyvyttömyysseläke 15% vanhuuseläke 39% Kuvio 14: Eläkkeelle jääneet vuonna
20 Kuvio 15: Eläkkeelle siirtyneet henkilöt vuosina Vanhuus- Työkyvyttö- Kuntoutus- Yksilöllinen Varhennettu Osa-aika- Osatyö- Yhteensä eläke (VE) myyseläke tuki varhaiseläke vanhuus- eläke kyvyttömyys (TKE) (KTU) (YVE) eläke (VAVE) (OAE) -eläke (OTK) vanut työmatkatapaturmiin nähden edellisvuosiin verrattuna. Kuten kuviosta 12 ilmenee, niin sekä tapaturmien määrä että niistä kertyneiden työkyvyttömyyspäivien on vaihdellut varsin suuresti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myönteistä kehityksessä on ollut sen pääsääntöisesti laskujohteinen suunta. Etenkin työkyvyttömyyspäivien osalta, vuoden 24 hienoisesta noususta huolimatta, kokonaismäärä on laskenut noin kolmella tuhannella päivällä kymmenen vuoden takaisiin lukuihin verrattuna. Henkilöstön vaihtuvuus Kaupungilla alkoi vuoden 24 aikana yhteensä 2475 uutta vakinaista palvelussuhdetta. Tulee huomioida, että luku ei kerro uusien henkilöiden määrää, vaan nimenomaan uudet vakinaiset palvelussuhteet. Ns. uusia vakinaisia työntekijöitä kaupungilla aloitti vuonna 24 yhteensä 562 henkilöä. Luku kertoo ne henkilöt, jotka aloittivat vuoden aikana vakinaisen palvelussuhteen ja joilla ei aikaisemman viiden vuoden aikana ollut edeltävää työsuhdetta kaupungille. Päättyneitä vakinaisia palvelussuhteita oli vuoden aikana 645 kappaletta. Eläköitymistapaukset Vuonna 24 kaupungilla oli yhteensä 467 eläketapahtumaa. Vanhuuseläkkeelle jääneiden prosenttiosuus kaikista eläkkeelle jääneistä (ei osa-aika- eikä osatyökyvyttömyyseläke) oli 44,1. Eläkkeistä maksetut omavastuuosuudet olivat vuonna euroa ja laskivat edellisestä vuodesta 22,6 prosenttia. Suurimman osuuden vei työkyvyttömyyseläkemaksu 1,5 miljoonaa euroa,,3 miljoonaa euroa vie yksilöllinen varhaiseläkemaksu ja,15 miljoonaa euroa menee vuodessa työttömyyseläkemaksuun. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousi 57,5 vuodesta 58,4 vuoteen Vanhuuseläkkeelle jäädään keskimäärin 61,9 vuoden iässä. Kunnallisen eläkelain mukaisella osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 321 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä laski vuonna 24 jonkin verran. Vuonna 23 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 76 henkilöä ja vuonna 24 7 henkilöä. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä oli 56,1 vuotta (vuonna 22: 55,5 vuotta). Kuntoutustuelle jäi viime vuonna 125 henkilöä ja sille jäätiin keskimäärin 5,7 vuoden iässä. 17
KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...
LisätiedotHenkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.
ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotJOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt
LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotSisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite
Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2016
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
Lisätiedot4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto
Lisätiedot-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2017 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne
HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien
LisätiedotHenkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016
Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Henkilöstö Yhteenveto vuoden 2016 tilanteesta Henkilöstöresursointi pysyi määrällisesti hyvin hallinnassa haasteellisessa toimintaympäristössä
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 235 73676 4,0 40,0 77,0 240,0 12048,0 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -4,5-6,5-100,0-8,7-2,8 1,2 114,7-6,5
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotHenkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite
Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotKriittinen menestystekijä
Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotHenkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.
Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.2006 Henkilöstöohjelma Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008 KH 30.1.2006 Tampereen kaupunki Henkilöstöohjelma Toimintaympäristö
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen
Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2
Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
Lisätiedot-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT
LisätiedotHENKILÖSTÖOHJELMA... 3
Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotRuokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT
Sisällys H K KESKUSVIRASTO 2011 2012 2013 2014 2015 2016 VAKINAISET 199 204 206 88 83 74 TYÖLLISTETYT 5 2 9 2 1 1 MÄÄRÄAIKAISET 45 44 36 11 3 13 YHT. 249 250 251 101 87 88 Ruokapalvelut 2014 2015 2016
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös
ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotYhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja
Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotHenkilöstöön panostaminen
Henkilöstöön panostaminen Tavoitteet vuodelle 2014 Kehitetään sisäisiä toimintamalleja tehostamaan parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamista. Jatketaan työvälineiden ja järjestelmien kehitystyötä tukemaan
LisätiedotTaulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.
Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotKANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014
KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotKuntajohtajien työhyvinvointi 2018
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
Lisätiedot0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotKäytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista
Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotHenkilöstöraportti. Tilastotiedot
Henkilöstöraportti 8. 10. 2018 Tilastotiedot 2017 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet
Lisätiedot