Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki"

Transkriptio

1 Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Lahti Sari Pitkämäki kehittämispäällikkö Kela 1

2 Esityksen sisältö Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen Hakumenettely uudistuu 2

3 P a l v e l u s t r a t e g i a Terveysosasto/Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Työterveyshuollon palveluverkko tavoitteena hyvä korvauskäytäntö Työnantajat Yrittäjät Itä-Suomi: Lappeenranta Terveysosasto: tarkastus- ja ratkaisuryhmä Länsi-Suomi: Ilmajoki Kokkola (ruotsinkieliset hakemukset) Terveysosaston työterveyshuoltoryhmä - suunnittelu ja kehittäminen - ohjeet, koulutus - seuranta Lounais-Suomi: Tampere ja Turku Palvelujen tuottajat Etelä-Suomi: Heinola Pohjois-Suomi: Oulu S i d o s r y h m ä y h t e i s t y ö 3

4 Sairausvakuutusmaksut Vakuutetun sairausvakuutusmaksu Työnantajan sairausvakuutusmaksu sairaanhoitomaksu päivärahamaksu Sairaanhoitovakuutus Rahoitetaan sairaanhoidoksi laskettavat etuudet lääkekorvaukset, korvaukset lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista, korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta, matkakorvaukset, kuntoutusmenot, YTHS:n korvaukset, EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset. Työtulovakuutus Rahoitetaan työtuloetuuksiksi laskettavat etuudet sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, kuntoutusrahat, työnantajille maksettavat korvaukset vanhempainpäivärahaajan vuosilomakustannuksista, työterveyshuollon korvaukset. 4

5 Työterveyshuollon palvelujen järjestäminen Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. (TTHL 1383/2001, 4 1 mom.) Työterveyshuolto tulee järjestää siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. (TTHL 1383/2001, 4 2 mom.) Työterveyshuolto on työlähtöistä toimintaa: se järjestetään työpaikan tarpeiden edellyttämällä tavalla ja laajuudessa. 5

6 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (HTTHK) 1. lainmukaisuus 2. asiakaskeskeisyys 3. yhteistyö ja yhteistoiminta 4. suunnitelmallisuus, laatu ja vaikuttavuus 5. monitieteinen ja -ammatillinen toimintatapa 6. ammatillinen pätevyys ja riippumattomuus 7. eettisyys ja luottamuksellisuus Hyvä korvauskäytäntö 1. korvausoikeuden selvittäminen ( 1, 2, 8 ) 2. korvattavuuden yleiset edellytykset ( 4 ) 3. korvattavan toiminnan selvittäminen ( 3 ) 4. kustannusten hyväksyminen ( 7 ) 5. korvauksen määrä ( 5 ) Sairausvakuutuslain muutos voimaan

7 Lainsäädännöllinen perusta ja kehitys - korvattavuuden keskeiset referenssit Työterveyshuoltolainsäädäntö työterveyshuoltolain (1979, 2001) työturvallisuuslain (2002) sairausvakuutuslain (1995, 2006) tuntemus Työterveyshuoltolaki, opas työterveyshuoltolain soveltajille (STM 2004:12) Sisältää lain säännökset ja tulkinnat HE 114/2001 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyys (STM 2004:10) Sisältää pätevyysvaatimukset ja ohjeet työterveyshuollon täydennyskoulutuksesta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -kirja (STM, TTL 2007) Toimintaperiaatteiden konkretisointi ja selkeytys käsitelty STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnassa 7

8 Työterveyshuollon toiminnan elementit korvausjärjestelmässä Työterveyshuollon panokset Työterveyshuollon prosessi Tuotokset Vaikuttavuus hyväksyttävät kustannukset voimavaratekijöittäin Voimavarat Kustannukset toimintasuunnitelma yhteistoimintamenettely Voimavarojen yhdistely Toimintatiedot Suoritteet Palvelukset Työpaikan terveydentila Muutos toiminnan perimmäisessä tavoitteessa Työterveyshuollon toiminnan prosessinomaisuus Terveyspalveluilla tyydytettävissä olevat terveystarpeet Terveystarpeet Terveysvaje Terveydentila Terveystuotannon lopputulos 8

9 Työterveyshuollon menetelmät (TTHL 5 ) Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tulee käyttää tieteellisesti tai kokemusperäisesti parhaita, tarkoituksenmukaisia ja luotettavia menetelmiä. Menetelmien tulee lisäksi olla tehokkaita ja vaikuttavia. Työterveyshuollon kyselyselvitykset Eri menetelmiä tulee voida käyttää, mutta niiden pitää olla luotettavia, testattuja ja näyttöön perustuvia. Käyttäjän on tunnettava menetelmä ja sillä saatu tieto. Tällä hetkellä esim. kaikki työterveyshuollossa käytetyt kyselyt tai muut menetelmät eivät ole tutkittuun tietoon perustuvia. Tutkitun tiedon puutuessa, kyselyn käytöstä aiheutuneet kustannukset eivät oikeuta korvaukseen. Epäselvyyttä ei ole hyväksyntää ei voi sitoutua käyttämään hyväksymätöntä menetelmää 9

10 Ei työterveyshuoltona korvattavaa Toiminta mm. Työn ja organisaation yleinen kehittäminen esim. työnohjaus, johtamisen kehittäminen, muutosvalmennuksen toteuttaminen, työjärjestelyjen ja ammattitaidon kehittäminen Terapiat Työpaikkojen liikuntaohjelmat kuntotestaukset, liikunnan ohjaus, eri liikuntamuotojen esittely yms. Työsuojelu työpaikan työhygieenisen tason selvittäminen ja seuranta työturvallisuuslakiin perustuvien työhygieenisten mittausten ja selvitysten avulla Kuntoutus, avokuntoutus Erikoissairaanhoito Kustannukset mm. Päällekkäin perityt maksut (käyntipalkkio + toimenpidemaksu) Puhelin- ja sähköpostikonsultaatiomaksut (hoitokäyntiin liittyvät korvataan ammattihenkilön osalta) Työsuojelu erilaiset apu- ja suojavälineet Laitososuudet, poliklinikka-, toimistomaksut, laskutuslisät, komissiomaksut Hoitotarvikkeista erikseen perityt maksut Resepti- tai muut henkilökohtaiset lääkkeet Home- ja kosteusvaurioihin liittyvät rakenteelliset tutkimukset Arvonlisäverot 10

11 Korvattava toiminta - työterveyshuollon toteuttaminen SVL 1224/2004, 13 luku 3 Korvattava toiminta Työnantajalle korvataan työterveyshuoltolaissa tarkoitetun hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Työterveyshuollon voimavarat Kustannusten korvaaminen edellyttää, että toiminta on toteutettu työterveyshuollon tarpeellisia voimavaroja käyttäen. Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarpeelliseksi katsomat asiantuntijat (TTHL 1383/2001 5, STM 2004:10) 11

12 Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja työterveyshuollon asiantuntijat Työterveyshuollon ammattihenkilöt: työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri Työterveyshuollon asiantuntijat: fysioterapeutti, psykologi työhygienian, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian tai liikunnan alan asiantuntija erikoislääkäri, jolla on muun kuin työterveyshuollon erikoisalan pätevyys, voi toimia työterveyshuollossa oman erikoisalansa asiantuntijana. TTHL 1382/2001 3, Vna 1484/ , 17, 18 sekä STM monisteita 1999:16; Työterveyshuollossa toimivien terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutus ja pätevyys. 12

13 Mitä korvataan? Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja arviointi Työterveyshuoltolain 12 ja 14 :ien mukainen toiminta (korvausluokat I ja II) työolojen selvittäminen ja työkuormituksen arviointi terveystarkastukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen kuntoutustarpeen selvittäminen kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus työkyvyn ylläpitäminen (ei ole erillistä toimintaa) työn vuoksi tarpeelliset rokotukset ensiapuvalmius työterveyspainotteinen sairaanhoito muu terveydenhuolto: influenssarokotukset riskiryhmille hoidon määrittämiseksi tarpeellinen seuranta ennen sairauden toteamista tutkimukset Pätevien toimijoiden toteuttamana ja työterveyshuollon toimiluvat kunnossa! 13

14 Työpaikkaselvitys (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 1 Työterveyshuollon toiminta, jonka avulla tunnistetaan ja arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvat terveysvaarat ja -haitat sekä tehdään ehdotuksia työympäristön ja työyhteisön kehittämiseksi, havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi Työpaikkaselvitys tulee tehdä työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimiseksi työterveyshuoltoa aloitettaessa, toimintasuunnitelman tarkistamiseksi tai muuttamiseksi työpaikan työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa tai toimintasuunnitelmassa mainituin määräajoin. Työpaikkaselvitykset voivat kohdistua koko työpaikkaan, työpaikan osaan, työtehtävään, työntekijäryhmään tai yksittäisen työntekijän työhön. Työn kehittäminen ei ole työterveyshuoltolain tarkoittamaa työpaikkaselvitystä. 14

15 Työpaikkaselvitystyypit (Hyvä työterveyshuoltokäytäntö) Esiselvitys Tehdään työterveyshuoltosopimuksen laatimisvaiheessa. Kerätään tietoja työpaikasta, määritellään sopimuksen sisältö. Perusselvitys Tehdään työterveyshuollon toimintaa aloitettaessa, toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja uusitaan tarpeen mukaan. Luodaan kokonaisvaltainen näkemys, määritellään suunnattujen selvitysten ja erityisselvitysten tarve. Suunnattu selvitys Tehdään tarpeen mukaan, perustuu perusselvitykseen. työpaikan vaara- tai kuormitustekijöitä tarkastellaan erillisinä kokonaisuuksina. Erityisselvitys Tehdään jonkin tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella. Esim. yksilön erityinen sairastumisalttius 15

16 Terveystarkastus (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 2 Tarkastus, jonka tavoitteena on henkilön terveydentilan tai työ- tai toimintakyvyn tutkiminen Terveystarkastukset ovat tavoitteellisia ja ennalta suunniteltuja, ja ne tehdään kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä. Työterveyshuollon terveystarkastukset tehdään työpaikkaselvitysten perusteella. Työterveyshuollon terveystarkastuksen sisältö vaihtelee työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Terveystarkastuksia tehdään työterveyshuollossa työn aiheuttaman terveysvaaran vuoksi, työstä johtuvien terveydellisten vaatimusten ja muiden työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien vuoksi, erityisalojen turvallisuusnäkökohtien vuoksi sekä terveyden ja työkyvyn seuraamiseksi, ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Työterveyshuollossa terveystarkastuksen tavoitteena on työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy ja niiden oireiden tunnistaminen, työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta, tietojen hankkiminen työstä, työoloista ja työyhteisön toimivuudesta. Tavoitteena on myös tietojen antaminen työhön liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista sekä ohjaus terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin, mahdollisimman varhainen tarpeellisen hoidon ja kuntoutustarpeen selvittäminen sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen. Erilliset kuntotestaukset eivät ole työterveyshuoltolain tarkoittamia terveystarkastuksia. 16

17 Toimenpide-ehdotukset (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 3 Ehdotus, joka on tehty työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin. Työpaikkaselvityksen perusteella työterveyshuolto tekee ehdotuksia työympäristön ja työyhteisön ja jatkuvaksi kehittämiseksi, havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. (Vna 1484/ ) työterveyshuollon toimintaan työnantajalle tai tämän edustajalle Työterveyshuollon toimenpide-ehdotusten toteutumista on seurattava. 17

18 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 4 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä ja työkuormitusta koskevissa asioissa. Lähes kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin sisältyy tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi sitä toteutetaan omana erillisenä suunnitelmallisena toimintonaan. Työnopastus (nostokoulutus), työnohjaus eivät ole työterveyshuoltolain tarkoittamaa tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta. 18

19 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (VNa 1484/ ) työterveyshuollon tavoitteista ja sisällöstä toimintaa aloitettaessa ja toiminnan eri vaiheissa työssä ja työpaikalla esiintyvistä terveysvaaroista ja -haitoista, niiden merkityksestä ja niiltä suojautumisesta sekä ensiapujärjestelyistä terveellisistä ja turvallisista työmenetelmistä työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä ammattitaudeista ja työtapaturmista sekä niiden ehkäisystä työn, työympäristön ja työyhteisön parantamisesta sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä työuran eri vaiheissa päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta työmenetelmiin, työjärjestelyihin ja työaikoihin sekä työpaikan olosuhteisiin ja niiden muutoksiin liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista ja niiden hallinnasta työhön liittyvän fyysisen ja henkisen väkivallan ehkäisemisestä ja hallinnasta sekä työttömyyden uhatessa muusta työhön liittyvästä sairastavuudesta 19

20 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmätoimintana Ryhmätoiminnan korvaamisen edellytykset: tth ammattihenkilöt todenneet toiminnan tarpeellisuuden, tarve perustuu työpaikkaselvitykseen, monitieteisyys huomioitu (tth ammattihenkilöt ovat prosessin omistajia), työnkuormitustekijät on huomioitu osallistujien valinnassa ja toiminnan sisällössä, kestoltaan määritelty ja rajattu kokonaisuus. Ryhmätoiminnalla tulee olla työterveyshuollolliset tarpeet ja niistä johdetut tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan, toiminnan tuloksia arvioidaan ja hyödynnetään työterveyshuollon toimenpide-ehdotuksissa; työterveyshuollon toiminnassa (toiminnan suunnittelu) työpaikan toimenpiteissä. Toiminta on kirjattuna toimintasuunnitelmaan ja toiminnan tulee olla osa työterveyshuollon kokonaisprosessia ei prosessista irrallaan olevaa toimintaa. 20

21 Miksi tehdään? Työpaikan Tehdään tarpeiden työpaikkaselvitys: arviointi: Työterveyshuoltoprosessi - Kelalle tärkeä! Hankitaan Erityinen tietoa huomio työpaikan työn kuormitustekijöistä. psykososiaalisten työn TYÖPAIKKASELVITYS: kuormitustekijöiden selvittämiseen ja Selvitetään ja tunnistetaan terveydelle mahdolliset tunnistamiseen haitalliset (esim. tekijät. TIKKA) MONIAMMATILLISESTI ja MONITIETEISESTI Seuranta ja arviointi Terveystarkastusten Tarkastellaan Onko asetetut onko tavoitteet työpaikan saavutettu? työterveyssuunnitelmista stressitekijät vähentyneet: tehdään Työterveyshuollon toiminnasta saatujen yhteenveto. Arvioidaan tietojen analysointi: uudelleen Analysoinnin terveystarkastusten Onko työpaikan tuloksena: tuloksia. terveydentilassa Työntekijöiden Seurataan tapahtunut voimavarat muutoksia? vähentyneet työterveyshuollon muistamattomuutta, Mitä muutoksia? käyntejä, Mitä muutokset sairauspoissaolojen väsyneisyyttä merkitsevät työpaikan jne. syitä, terveydentilaan? Pitääkö muutoksiin työnantajalle puuttua? annettujen toimenpideehdotusten toteutumista. Mitä toiminnalla on saatu aikaiseksi? Miksi tehdään -> Tiedon analysointi! Tunnistettujen tekijöiden terveydellisen merkityksen Työt kasautuvat arviointi: ja ruuhkautuvat. Työssä Mitkä työpaikan on paljon kuormitustekijät hankalia aiheuttavat vuorovaikutustilanteita. terveydelle vaaraa? Työntekijät Mitkä työn kuormitustekijät väsyvät työn ovat aiheuttaman juuri tällä paineen työpaikalla alla. terveydelle uhkia? Todetaan työpaikan työterveysvaje! Työterveyslääkäri Mitä tehdään? Työterveyshoitaja Tavoitteena on työntekijöiden Millä toiminnalla stressitekijöiden parannetaan työpaikan vähentäminen. työterveydentilaa? Toimenpide-ehdotukset Millä toiminnalla saadaan työpaikan 1. Työterveyshuollon työterveysvaje prosessiin: parannettua? Tietojen antaminen, Mitä neuvonta tavoitellaan ja ohjaus: asetetaan luentoja tavoitteet! moniammatillisesti Työpaikan tietoa tarvitseville tarpeiden pohjalta (työntekijöille, suunnitellaan työnantajalle) stressinhallinnasta toimenpide-ehdotukset: ja siihen vaikuttavista tekijöistä. työterveyshuollon toiminta (12, 14 ) Terveystarkastusten sisältöä muutetaan siten, että nämä työpaikan kuormitustekijät muut ehdotukset huomioidaan työpaikalle, aikaisempaa työnantajalle paremmin. 2. Työnantajalle: Henkilöstöjohtamiseen panostaminen, työnohjauksen järjestäminen, työn organisoinnin tarkistaminen, jne. 21

22 Työterveyshuoltoprosessi - Kelalle tärkeä! Miksi tehdään? Yhteistyö työpaikan kanssa. Miksi tehdään -> Tiedon analysointi! Yhteistyö työpaikan kanssa. Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Seuranta ja arviointi Yhteistyö työpaikan kanssa. Mitä tehdään? Yhteistyö työpaikan kanssa. 22

23 Vajaakuntoisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 5 Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen kuuluvat hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Työterveyshuolto arvioi työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä ja selvittää kuntoutustarvetta työterveyshuollon normaalin toiminnan esim. työpaikkaselvitysten, terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä. Kun työpaikalla toteutettavat toimet eivät riitä, työterveyshuolto ohjaa työntekijän kuntoutukseen, jonka tavoitteena on edistää työntekijän työkykyä. Kuntoutus, kuntoutuslaitoksen toimeksiannosta erilaisten ryhmäliikuntaryhmien toteuttaminen, eri liikuntapaikkojen etsiminen, erilaisten liikuntamuotojen kokeileminen jne. eivät ole työterveyshuoltolain tarkoittamaa vajaakuntoisen työssä selviytymisen edistämistä tai kuntoutukseen ohjaamista. 23

24 Työkyvyn ylläpitäminen, kuntoutustarpeen selvittäminen (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 8 Työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuva toiminta, jolla työnantaja ja työntekijät yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan työntekijöiden työkykyä Työterveyshuolto osallistuu työkykyä ylläpitävään toimintaan työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :n mukaisin keinoin ja menetelmin, joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen. Työkykyä ylläpitävä toiminta ei ole erillistä toimintaa. Työn kehittäminen, työnopastus, työnohjaus, osaamisen kehittäminen eivät ole työterveyshuoltolain tarkoittamaa työkykyä ylläpitävää toimintaa. 24

25 Ensiapuvalmius (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 7 Varautuminen ensiapuun, mikä edellyttää paikalla olevan ensiapuvarustuksen ja ensiavun toimintaohjeiden ylläpitoa sekä riittävää määrää ensiavun antamiseen perehtyneitä henkilöitä Työterveyshuollon tulee osallistua työpaikan ensiavun järjestämiseen. Työpaikan ensiapuvalmiuden tarve tulee arvioida työpaikkaselvityksessä työpaikan erityisvaatimukset huomioiden. Katastrofivalmiuden ylläpitäminen, työpaikoille hankittujen lääkkeiden kustannukset, työpaikkojen asiakkaiden ensiapuvalmiuteen liittyvät koulutukset ja välineet eivät kuulu työterveyshuollon korvauksen piiriin. 25

26 Sairaanhoito työterveyshuollossa (määritelmä) TTHL 1383/ Työterveyshuollon yhteydessä järjestetty sairaanhoito on yleislääkäritasoista avosairaanhoitoa sekä erikoislääkärin toimintaa siltä osin, kun se perustuu työpaikan työterveyslääkärin arvioon selvitettäessä työntekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. (HE 114/2001) Sisältää työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan antaman hoidon mukaan lukien tarvittavat asiakastoimipaikan kanssa laaditussa työterveyshuoltosopimuksessa määritellyt laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. (HTTHK) Samat työterveyshuollon ammattihenkilöt toteuttavat sekä sairaanhoitoa että ehkäisevää toimintaa (Työterveyshuoltolaki Opas työterveyshuoltolain soveltajille STM Oppaita 2004:12) 26

27 Työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa I 27

28 Työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa I Työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsoma työterveyshuollon asiantuntijatoiminta ( TTHL 1383/ ) on korvattavaa kun se on hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa, joka pohjautuu työpaikkaselvitykseen ja on toteutettu työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Asiantuntija tuo oman alansa tietoa työterveyshuollon ammattihenkilöiden avuksi työn terveydellisen merkityksen arviointiin. Asiantuntija selvittää ja arvioi asiantuntijuuteensa perustuen työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä, ohjaa ja neuvoo sekä tekee tarvittavaa seurantaa. Ammattihenkilöt varmistavat käyttämiensä asiantuntijoiden pätevyyden (HE 114/2001). 28

29 Työterveyshuollon asiantuntijoiden, fysioterapeutti ja psykologi, käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa I Asiantuntija tuo oman alansa tietoa työterveyshuollon ammattihenkilöiden avuksi työn terveydellisen merkityksen arviointiin: työterveyshuollon toiminnan suunnittelu työpaikkaselvitys Asiantuntija selvittää ja arvioi asiantuntijuuteensa perustuen työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä, ohjaa ja neuvoo sekä tekee tarvittavaa seurantaa: terveystarkastukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus. 29

30 Fysioterapeutin ja psykologin työn korvattavuus (KL I) Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta Yksilö Alkuselvittely Ohjaus ja neuvonta Ohjauksen ja neuvonnan seuranta Sisältö määräytyy työn, työympäristön ja työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn mukaan. Tth:n ammattihenkilön tarpeeseen (selvä "toimeksianto") Ryhmätoiminta Tarve perustuu työpaikkaselvitykseen Tth ammattihenkilöt todenneet tarpeellisuuden asiantuntijuuden käytölle + kohderyhmä Toiminta suunniteltu, myös arviointi ja seuranta Kohderyhmä suunniteltu (tietoa tarvitsevat) Sisältö työpaikkaselvityksen perusteella työpaikan tarpeen mukaisesti Suunniteltu rajattu kokonaisuus Työterveyshuollon prosessinmukainen toiminta!!! 30

31 Työterveyshuollon muiden asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa I Kohdennettuna kertaluontoisesti työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyyntöön perustuen. Asiantuntija (työhygienian, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian, erikoislääkäri) tuo oman alansa tietoa työterveyshuollon ammattihenkilöiden avuksi työn terveydellisen merkityksen arviointiin: työpaikkaselvitys tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (esim. luento) Lisäksi asiantuntija (työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian, erikoislääkäri) selvittää ja arvioi asiantuntijuuteensa perustuen työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä, ohjaa ja neuvoo sekä tekee tarvittavaa seurantaa: terveystarkastukset Liikunnan alan asiantuntija tuo oman alansa tietoa työterveyshuollon ammattihenkilöiden avuksi työn terveydellisen merkityksen arviointiin: osallistuu vain työterveyshuollon tekemien selvitysten perusteella työterveyshuollon tukena terveyttä ja työkykyä tukevien liikunnallisten toimenpide-ehdotusten tarpeen selvittämiseen. 31

32 Fysioterapeutti: Työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa II Fysioterapia työterveyslääkärin lähetteellä Psykologi: Työterveyslääkärin konsultaatiopyyntö: sairauden tutkimiseen ja hoitoon kuuluva työntekijän terveydentilan selvittäminen tai hoitomahdollisuuksien arviointi Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä (=työntekijä palautuu työterveyslääkärille) Ei sisälly hoitamista eikä terapiaa Erikoislääkäri: Työterveyslääkärin konsultaatiopyyntöön perustuva työntekijän terveydentilan selvittäminen tai hoitomahdollisuuksien arviointi Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä (=työntekijä palautuu työterveyslääkärille) Ei sisälly erikoislääkäritasoinen hoitamista 32

33 Työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa II Työterveyshuollon muiden asiantuntijoiden toimintaa ei korvata korvausluokassa II. 33

34 Korvaamisen muutoksista ajankohtaisista asioista 34

35 Hakumenettely uudistuu 2011 Uudistamisen tavoitteena on tukea ja ohjata hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista menettelyä => tuloksena vaikuttavaa työterveyshuoltoa työpaikan yhteistyön toteutumista työterveyden edistämisessä => Työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen perustuva työterveyshuolto 60%:n korvauksen piiriin laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa VNA 1484/ :ssä säädetyn mukaisesti sähköisen hakemisen suunnittelua ja käyttöönottoa korvausprosessia (yksi hakemuslomake - ei liitteitä) 35

36 Keskeiset muutokset hakemisessa Työnantajan korvauksen hakeminen Uusi korvaushakemus - lomakkeen rakenne ja tietosisältö Hakemuksen täyttäminen Työterveyshuollon tietojärjestelmät ja palveluntuottajien toiminta Sähköinen asiointi otetaan käyttöön 36

37 Rakenne HAKUAIKA Sisältö 6 kuukautta työnantajan tilikauden päättymisestä Työnantajan tunnus 1 HAKIJA Muutos Työnantajan nimi Ilmoitetaan työnantajan nimi virallisessa muodossa: Voi sisältää myös yksityisen henkilön nimen silloin kun yksityinen henkilö toimii Toimipaikan työnantajana nimi ja palvelujen tuottajan nimen silloin kun palvelujen tuottaja toimii korvauksen hakijana (SVL 1224/ luku 10 ). Työnantaja on luonnollinen tai Entinen oikeushenkilö, nimi (jos aikaisempi joka käyttää hakemus korvausta eri nimellä) vastaan palveluksessaan Entinen vierasta Y-tunnus työvoimaa. Työnantajan Työnantajan yhteyshenkilön nimeämä nimi yhteyshenkilö, jolle Kela postittaa työterveyshuollon korvaamista koskevia ohjekirjeitä sekä korvaushakemuksesta annetun päätöksen. Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Palvelujen tuottaja täyttää Tilikausi, jota hakemus koskee Päätös korvauksesta halutaan 2 MAKSUOSOITE.... suomenkielisenä ruotsinkielisenä IBAN-tilinumero Päätös korvauksesta halutaan suomenkielisenä ruotsinkielisenä BIC-pankkitunniste Viitenumero tai Viestitieto Työnantaja täyttää 37

38 Rakenne Sisältö 3 TOIMIALA- JA HENKILÖMÄÄRÄ Työnantajan päätoimiala Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2008 mukaan (sanallinen selvitys) Ilmoitetaan päätoimiala, vaikka työnantaja toimisi useammalla toimialalla. Toimialanumero (5 numeroa) Työntekijöiden lukumäärä Yrittäjien lukumäärä (YEL- tai MYEL-vakuutettu) (tilikauden alun ja lopun keskiarvo) Ilmoitetaan korvausluokkien I ja II työntekijöiden lukumäärä numeroina laskemalla tilikauden alun ja lopun keskiarvo -jos työntekijöiden lukumäärä on tilikauden aikana vaihdellut merkittävästi, lukumäärän muutokset ja niitä koskevat ajanjaksot tulee selvittää erikseen esim. kohdassa 14 Lisätietoja Yrittäjien (YEL- ja MYEL- vakuutetut) lukumäärät ilmoitetaan erikseen molemmissa korvausluokissa. Korvaus- Korvaus- Korvaus- Korvausluokassa I luokassa II luokassa I luokassa II 38

39 Rakenne 4 TYÖTERVEYS- HUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Sisältö Työterveyshuollon pääasiallinen palveluntuottaja on työterveyshuoltosopimuksen perusteella ollut työnantajan oma työnantajien kunnallinen muu työterveyshuoltopalvetyöterveysasema yhteinen työ- terveyskeskus, lujen antamiseen oikeutettu terveysasema liikelaitos yksikkö (esim. lääkärikeskus) tai henkilö Ilmoitetaan työterveyshuoltopalveluiden pääasiallinen palveluntuottaja, jonka työnantaja on valinnut vastaamaan ehkäisevän työterveyshuollon korvausluokka I) ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon (korvausluokka II) palveluista. Pääasiallinen palveluntuottajan nimi Palveluntuottajan tunnus - Valintaan vain yksi lomakkeessa esitetty kohta. Pääasiallisen palveluntuottajan kanssa on tehty sopimus työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä... Edellä mainittu sopimus sisältää korvausluokan I palvelut ja lisäksi korvausluokan II palvelut Yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/ ) säädetään mm. työterveyshuollon toimiluvasta. Onko työnantaja tarkistanut käyttämältään yksityiseltä työterveyshuollon palveluntuottajalta toimiluvan työterveyshuollon - Valintaan kyllä, palvelujen jos on antamiseen? tarkistettu kaikkien työterveyshuoltopalveluiden Kyllä Ei tuottajien toimiluvat, muutoin valitaan ei. Onko työnantaja omalla työterveysasemalla järjestetty palveluja muille kuin korvausta hakevan työnantajan työntekijöille? Ei Kyllä Ilmoitetaan monitoimipaikkaisen työnantajan sopimusten lukumäärät (kpl). Monitoimipaikkaisella työnantajalla on työterveyshuoltosopimuksia yhteensä kpl. Monitoimipaikkaisella työnantajalla tarkoitetaan työnantajaa, jolla on useita toimipaikkoja eri puolella Suomea. 39

40 Rakenne 5 TYÖTERVEYS- HUOLLON TOIMINTA- SUUNNITELMA Sisältö Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen. Onko perusselvitys tehty? Valitaan kyllä, jos toimintasuunnitelma on laadittu perusselvityksen perusteella. Valitaan ei, jos toimintasuunnitelmaa Kyllä Ei ei ole laadittu perusselvityksen perusteella tai monitoimipaikkaisen yrityksen kaikissa toimipisteissä ei ole tehty perusselvityksiä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on voimassa ajalla.... Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty.. Altisteet Työnantajan kuormitustekijät työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjatut, työpaikkaselvityksellä selvitetyt, Toimintasuunnitelmakaudella valtioneuvoston asetuksessa ehkäistään 1485/2001 työterveyshuollon määritellyt eritystä menetelmiin sairastumisen ja keinon vaaraa seuraavien aiheuttavat työpaikkaselvityksellä altisteet sekä fyysiset, todettujen psyykkiset työpaikan ja sosiaaliset kuormitustekijöiden kuormitustekijät haitallisia ja tapaturmavaara. vaikutuksia: Ilmoitetaan työnantajan sekä monitoimipaikkaisen työnantajan kaikkien toimipaikkojen altisteet ja fysikaaliset kuormitustekijät. kemialliset biologiset yötyö fyysiset/ergonomiset psyykkiset sosiaaliset tapaturmavaara Tavoitteet Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä työterveyshuollon tavoitetta: 1. Tavoitteet ilmoitetaan työnantajan ja hänen valitseman pääasiallisen palveluntuottajan kesken laaditusta toimintasuunnitelmasta

41 Määritelmiä (Lähde: Hyvä työterveyshuoltokäytäntö kirja 2007) Työpaikkaselvitys Perusselvitys on yksi työpaikkaselvityksen neljästä selvitystyypistä (esiselvitys, perusselvitys, suunnattu selvitys ja eritysselvitys). Perusselvitys tulee tehdä jokaiseen työpaikkaan työterveyshuollon toimintaa aloitettaessa, toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja se uusitaan tarpeen mukaan. Perusselvityksessä kerättyjen tietojen perusteella tunnistetaan mm. työn keskeiset vaaratekijät, arvioidaan niiden terveydellinen merkitys, tehdään niitä koskevat toimenpide-ehdotukset ja suunnitelma toiminnan jatkosta sekä suunnitellaan terveystarkastukset. 41

42 Määritelmiä Toimintasuunnitelma Työterveyshuoltolain 8 :ssä määritelty työnantajalla oleva työterveyshuollosta laadittu kirjallinen toimintasuunnitelma, joka sisältään työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet (huomioitu, mitä työterveyshuoltolain 1, 4 ja 12 :ssä säädetään). laaditaan yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajien ja työterveyshuollon kanssa ja sen toteutumista seurataan. laaditaan kolmen viiden vuoden pituiseksi. työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon selvityksiin perustuen tarkistetaan vuosittain 42

43 Toimintasuunnitelma (työnantajakirje , kirje ) Toimintasuunnitelmaa ei jatkossa lähetetä hakemuksen liitteenä (tilikausi 2011) Tarvittaessa Kela pyytää toimintasuunnitelman ja muut tarpeelliset tiedot hakemuksen ratkaisemiseksi Toimintasuunnitelman tulee olla voimassa vähintään työnantajan hakemuksen tilikauden ajan Toimintasuunnitelma tulee olla hyväksytty (pvm) ja allekirjoitettu (työnantajan edustaja + palveluntuottajan edustaja) Toimintasuunnitelma sisältää: HTTHK:n (tarpeet, tavoitteet, toiminnan, seuranta ja arviointi) SVL:n 13 luvun 5 :n muutokset 43

44 Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma Ketä koskee Kuka on palveluntuottaja Konsernin toimintasuunnitelma sama toimiala ja samat työolosuhteet ja terveysriskit, niin yhteinen toimintasuunnitelma on mahdollista liittää korvaushakemuksen liitteeksi, mikäli työterveyshuoltolaissa mainitut toimintasuunnitelmaan liittyvät asiat täyttyvät. tällöin toimintasuunnitelmassa tulee olla selvästi tieto siitä, mitä yrityksiä (nimi ja Y-tunnus) toimintasuunnitelma koskee ja kuka on työterveyshuollon palveluntuottaja. konsernin yhteinen toimintasuunnitelma voi olla myös ns. puitesuunnitelma, joka toimii yrityksissä ja heidän paikallisissa työterveyshuollon palveluntuottajille työterveyshuollon toimintatapaohjeena. Paikallisesti tulee olla yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat. 44

45 Rakenne 6 TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTA JA LAUSUNTO KORVAUS- HAKEMUKSESTA Sisältö Valintaan kyllä jos työpaikalle on valittu työsuojelutoimikunta tai työsuojeluvaltuutettu, muutoin valitaan ei - jos työsuojeluvaltuutettua ei ole valittu, tulee yhteistoimintaan kuuluvat asiat käsitellä mahdollisuuksien mukaan yhdessä henkilöstön kanssa, vaikka tietoa siitä ei ilmoiteta hakemuksessa. Onko työpaikalle valittu työsuojelutoimikunta? Onko työpaikalle valittu työsuojeluvaltuutettu? Kyllä Ei Kyllä Ei Työterveyshuollon esittämien raporttien ja yhteenvetojen perusteella työpaikalla on käsitelty korvaushakemukseen sisältyvät kohdat.tietoja toiminnan toteuttamisesta (lomakkeen kohta 7) ja Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta (lomakkeen kohta 8) Työterveyshuollon korvaushakemusasiakirjat on käsitelty työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa tai muussa ne korvaavassa yhteistoimintamenettelyssä. Lausunto työterveyshuollon korvaushakemuksesta on annettu.. Ilmoitetaan korvaushakemuksen käsittelypäivämäärä. Lausuntoa ei liitetä enää korvaushakemukseen. 45

46 Rakenne Sisältö 7 TIETOJA TOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA Yksilötason toiminta Kyllä Ei Terveystarkastusten Tietojen ilmoittamisella yhteydessä tarkoitetaan, tehdään että työterveyssuunnitelmat menettely on käytössä: esim. työterveyssuunnitelmia tehdään. Toimintamenettely on myös silloin käytössä, vaikka ko. hakemusta koskevana tilikautena ei Vajaakuntoisen olisi tehty esim. työkyvyn yhtään edistämisen työterveyssuunnitelmaa. suunnitelmia tehdään Menettelyn tulee olla käytössä työpaikalla ja monitoimipaikkaisen työnantajan kaikissa toimipaikoissa yhteneväisesti, jolloin valitaan kyllä, muutoin valitaan ei. Kuntoutussuunnitelmia tehdään Työpaikkatason toiminta Kyllä Ei Työpaikkaselvitykseen perusteella on tehty toimenpide-ehdotuksia Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta toteutetaan Työnantajalla oleva kirjallinen päihdeohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi ja mini-interventio on käytössä. Valitaan kyllä, jos päihde-ohjelma ja mini-interventio ovat käytössä, muutoin valitaan ei Päihdehaittojen ehkäisyn ja varhaisen tuen toimintatavat ovat käytössä Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus: Sairausvakutuuslain 5 :n uusi 2 mom; 'kyllä', jos edellytykset täyttyvät 46 työpaikan ja työterveyshuollon yhteiset hallintatavat ovat käytössä

47 Työterveyssuunnitelma Määritelmiä (1/3) Terveystarkastuksen yhteydessä työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi laadittu suunnitelma, joka on todennettavissa esim. työntekijän terveyskertomuksesta Vajaakuntoisten työkyvyn seurannan ja edistämisen suunnitelma Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen edistämiseksi, tukemiseksi ja seuraamiseksi sekä työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottava suunnitelma, joka on todennettavissa esim. työntekijän terveyskertomuksesta. Vajaakuntoisella tarkoitetaan sairauden, vian tai vamman vuoksi vajaakuntoista työntekijää. Kuntoutussuunnitelma Kuntoutukseen ohjaamisesta ja neuvonnasta laadittu työterveyshuollon tekemä suunnitelma, joka on todennettavissa esim. työntekijän terveyskertomuksesta. Suunnitelmaan kirjataan kuntoutuksen tavoitteet, keinot ja arvioitu kuntoutumisaika sekä kuntoutuksen jälkeinen seuranta. (Kuntoutussuunnitelma ei ole asiakkaasta laadittu B-lausunto) 47

48 Toimenpide-ehdotukset Määritelmiä (2/3) Työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin tehty toimenpide-ehdotus. Valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 7 :n mukaan työpaikkaselvityksestä laaditussa asiakirjassa esitetään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja tarvittavat toimenpideehdotukset. Ryhmän neuvonta ja ohjaus Ryhmään kohdistuva tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevista asioista. On osa työterveyshuollon prosessinomaista toimintaa. Työpaikkaselvityksen pohjautuvan työterveyshuollon kokonaisprosessin tietojen perusteella tarpeelliseksi katsottua tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta sitä tarvitsevalle ryhmille valtioneuvoston asetuksen 1484/ :ssä säädetyistä sisältökohdista. 48

49 Määritelmiä (3/3) Päihdehaittojen ehkäisyn ja varhaisen tuen toimintamallit Työnantajalla olevaa kirjallinen päihdeohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi ja miniinterventio on käytössä. Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Ennen ohjelman hyväksymistä tehtävät on käsiteltävä työpaikoilla yhteistoimintamenettelyssä yhteistoiminnasta annetuissa laissa tarkoitetulla tavalla. 49

50 Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki (Hallituksen esitys 67/2010) 50

51 Sata- komitean kannanotot ( ): Työterveyshuollon toteuttaminen Työterveyshuollon tulee edistää työterveyshuoltolaissa säädetyn mukaisesti työssä käyvän väestön terveyttä, työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä nykyistä tehokkaammin työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvaa työuran ennenaikaista katkeamista. Työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Koordinaatio Työkykyseuranta Työterveysyhteistyö Työterveyshuollon tehostamiseen sisältyy myös työelämässä olevien työkykyseurannan sekä hoidon tarpeen ja kuntoutuksen koordinoinnin määritteleminen selkeästi työterveyshuollon vastuulle. Työnantajan vahvistaman työterveyshuollon toimintasuunnitelman tulee sisältää työkykyseurannan toteuttamis- ja raportointitavat. Seurannan hoitamiseksi työterveyshuollolla tulee olla valmius antaa vuosittain valtioneuvoston asetuksen 1484/ :n kohtaan kolme perustuva henkilöstön työkyky-, terveydentilaja sairauspoissaoloselvitys. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyön ja mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen. 51

52 Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutos 1 mom. (HE 67/2010) Korvauksen määrä on 50% työterveyshuoltolain 12 :n mukaisesta toiminnasta ja 14 :n mukaisesta sairaanhoidosta Korvaamisen edellytys on, että työterveyshuoltoa toteutetaan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti jatkuvana toimintana H T T H K Periaatteet Prosessi Ammatillinen pätevyys, työterveyden asiantuntijuus Moniammatillinen toimintatapa Eettisyys ja luottamuksellisuus Työterveyshuoltolaissa säädetty yhteistyö Työpaikan tarpeiden arviointi Tavoitteet ja priorisointi Toiminnan suunnittelu, toteuttaminen vaikutusten aikaansaamiseksi Yhteistyössä laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Perusteellinen toimialatuntemus Työpaikan toiminnan ja henkilöstön terveydentilan ja työkykytilanteen tuntemus 52

53 Toiminnan korvattavuus ja hyväksyttävät kustannukset ennallaan SVL:n 13 luvun 5 :n muutos 1 mom. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan sisältyy työnantajan ja työterveyshuollon kanssa yhteistyössä laadittu työterveyshuoltosopimus työpaikalla tehty työpaikkaselvitys työpaikkaselvitykseen perustuva työterveyshuollon toimintasuunnitelma Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan kuuluu lisäksi, että työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä toteutetaan työntekijöiden terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja seuranta (terveystarkastukset) annetaan tietoja, ohjeita ja neuvoja valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 12 :ssä säädetyistä asioista. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta tulee toteuttaa siten kuin valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 15 :ssä säädetään. 53

54 SVL 13 luvun 5, uusi 2 momentti - yhteistyö työkyvyn hallinnassa 60 %:n korvauksen edellytykseksi 60%:n korvaustason (korvausluokka I) ehtona on: työpaikalla ja työterveyshuollossa on yhteiset tavoitteet ja yhteistyössä sovitut käytännöt, joiden mukaisesti työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan osapuolten yhteistyönä lähtökohtina kaikkien sitoutuminen ja luottamuksen vahvistuminen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan työkykyseurannan toteuttamis- ja raportointitavat lakisääteinen toiminta sisältäen tiedonkulun ja seurannan, ml. sairauspoissaolojen seuranta 54

55 SVL 13 luvun 5, uusi 2 momentti - yhteistyö työkyvyn hallinnassa 60 %:n korvauksen edellytykseksi Esityksen lähtökohta: työterveyshuollon korvaukset kannustavat työpaikkojen työkyvyn hallinnan ja työterveyshuollon työkykyohjauksen tehokasta toteutumista sekä työpaikoilla että työpaikkojen ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä Lakimuutos edellyttää korvausten hakumenettelyn uudistamista ja ratkaisukäytäntöjen uusimista sekä työpaikkojen työterveyttä tukevan asiakas- ja sidosryhmäyhteistyön tehostamista 55

56 Työpaikan työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - mitä sillä tarkoitetaan? HE 67/2010 mukainen määrittely sisältää seuraavat elementit: 60 % työpaikat ja työterveyshuolto yhdessä sopivat ja laativat kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan käytännöistä ja toimintatavoista, joita työpaikalla noudatetaan kuvaus laaditaan työpaikan tarpeisiin perustuen kuvaus sisältää käytännöt, joiden avulla työpaikalla huolehditaan työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta Koskee kaikkien työelämässä mukana olevien työkyvyn edistämistä työuran kaikissa vaiheissa ennakoivan ja varhaisen työkyvyn tuen avulla Työkyvyn hallinta alkaa välittömästi työntekijän työuran alusta ja jatkuu koko työuran ajan työpaikan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyönä 56

57 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - kuvauksen laatiminen ja sisältö (1/3) 60 % Toimintamenettely toimintatavan laadinnassa Yhteistyöhön osallistuneet, päivämäärä ja allekirjoitukset Toimintatavan sisältö ja käyttö varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja antaminen puheeksi ottaminen Työkyvyn tukemiseen liittyvät käytännöt ja menettelyt työpaikalla Eri osapuolten roolit, tehtävät ja vastuut Ohjeet esim. kuinka esimiehet ja työntekijät työpaikalla toimivat Työpaikan apuvälineiksi laadituista lomakkeista; esim. muistiot ja kartoituslistat puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten 57

58 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - kuvauksen laatiminen ja sisältö (2/3) 60 % Sairauspoissaolojen hallinta työpaikalla Työnantajalla velvollisuus toimittaa sairaus- ja poissaolotiedot kattavasti työterveyshuollolle, ellei työntekijä ole erikseen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista Työpaikalla sovittu poissaolojen ilmoituskäytäntö Sairaus- ja poissaolotietojen toimittaminen työterveyshuoltoon Ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon Poissaolojen seuranta ja työkyvyn tukitoimenpiteiden toteuttaminen Työpaikka ja työterveyshuolto yhteistyössä Varhaisuus ja ennakointi Kuvatuilla menettelyillä ei muuteta voimassa olevia säännöksiä yksilön tietosuojasta. 58

59 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - kuvauksen laatiminen ja sisältö (3/3) 60 % Työkykyseurannan toteutus, raportointi sekä tietojen analysointi ja käsittely työpaikalla Työpaikan työkykyä koskevien yhteenvetojen toimittaminen työterveyshuoltoon ml. sairauspoissaolot Työterveyshuollolla velvollisuus raportoida vuosittain poissaloista ja työkykytilanteesta yli 20 hengen työpaikoilla -pienemmillä työpaikoilla tarvittaessa Työkykyseurannan tietojen ja varhaisen tuen toteutumisen analysointi, tietojen käsittely ja esittäminen työpaikalla säännöllisesti yhdessä sovitun käytännön mukaisesti 59

60 Työterveysyhteistyö korvaamisen Terveysosasto/Tarkastus- ja ratkaisuryhmä edellytykseksi Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjattu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työpaikan terveys- ja työkykytilannetta koskevien raporttien laadinnassa ja esittämisessä työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 60 % Työkyvyn tukemiseen liittyvillä käytännöillä tarkoitetaan: työkyvyn edistämistä ja työkyvyn arviointia tukimahdollisuuksien selvittämistä ja niissä tarvittavan neuvonnan, ohjauksen ja seurannan järjestämistä. 60

61 Työterveysyhteistyö korvaamisen Terveysosasto/Tarkastus- ja ratkaisuryhmä edellytykseksi Pienet alle 20 henkilön työpaikat Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta sovitaan => Työpaikkaselvityskäynnin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisen ja vuosittaisen tarkistamisen yhteydessä työpaikalla toteutettavat käytännöt ja yhteistyö kirjataan työpaikkaselvitysraporttiin työterveyshuollon hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tuen antamisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä kirjataan toimintasuunnitelmaan. 60 % Pientyöpaikkojen velvollisuutena on myös huolehtia työkyky- ja sairauspoissaoloseurannasta ja ongelmien esiintyessä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja toimia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 61

62 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työpaikan vastuulla kirjallisen toimintakäytännön laadinta ja sen mukainen toiminta Toimintakäytäntö sis. kuvauksen - käytännön laatimismenettelystä - toimintatavasta varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja antamiseksi - ed. main. toimintatavan käytöstä - yhteydenpitolomakkeista tms. - sairauspoissaolojen hallintajärjestelmästä (poissaolojen ilmoituskäytäntö, seuranta ja annettava tuki työpaikalla, ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon, tth:n seurannan tietojen käsitteleminen työpaikalla työpaikka <-> työterveyshuolto) Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö yhdessä sovitun ja laaditun kirjallisen toimintakäytännön mukaisesti =>yhteiset tavoitteet =>esimiesten, henkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyö toimintakäytännön mukaisesti =>esimiesten ja henkilöstön kouluttaminen => tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta 60 % Työterveyshuollon tehtävänä - hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta ml. seuranta ja arviointi - varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen antaminen sekä sairauspoissaolojen seuranta - työkykyseurannan toteuttaminen, raportointi ja analysointi työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sovitun mukaisesti Ohjaus ja koordinointivastuu hoitavien tahojen välisessä tiedonkulussa ja yhteistyössä 62

63 Terveyden ja työkyvyn edistäminen työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Työpaikka Yhteistyö Työterveyshuolto Terveyden ja työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy Primaaripreventio TthL pv Sairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito Sekundaaripreventio TthL pv Sairauksista toipuvien ja vajaakuntoisten työhön paluun tuki Tertiaaripreventio Työpaikka: Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki SVPR 150 pv 300 pv Terveydenhuolto, sosiaalivakuutus, työvoima- ja koulutuspalvelut 63

64 Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä SVL:n 13 luvun 5 :n perustelut, uusi 2 mom. 60 % Yrittäjälle ja muulle omaa työtään tekevälle työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa noudatettaisiin soveltuvin osin työnantajille ennalta ehkäisevän työterveyshuollon korvaamiselle asetettuja edellytyksiä. Yrittäjän tulee sopia työterveyshuollon kanssa, miten hänen osaltaan voidaan tukea työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Yhteistyössä sovittu menettely kirjattaisiin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Yksinyrittäjältä edellytetään työterveyshuollon kanssa on sovittu mahdollisuudesta työterveysneuvottelua vastaavan menettelyn käyttämisestä työterveysneuvotteluun yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus vuosittain silloin kun ilmenee työkyvyn tuen tarvetta työkykyongelmien tai työkyvyttömyyden uhkan takia => Sovitaan käytännön tasolla miten vuosittainen yhteydenotto toteutetaan yhteydenoton osapuolet, tarpeet ja tilanteet 64

65 Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö 60 %:n korvauksen edellytykseksi Vähintään 20 henkilön työpaikka Alle 20 henkilön työpaikka 60 % Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä Työterveyshuollon Työterveyshuollon Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa toimintasuunnitelmassa toimintasuunnitelmassa asiat kuvattuna asiat kuvattuna asiat kuvattuna Kirjallinen työpaikan toimintakäytäntö Asiat kuvattu työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin Sovitut asiat toteutuu käytännössä 65

66 Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki korvausperusteeksi. Hallituksen esitys 67/2010 Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutosesitys 60 %:n korvauksen edellytys koskee työterveyshuoltolain 12 :n mukaista toimintaa (korvausluokka I) Työnantajat Uutta lakia sovelletaan jos tilikausi päättyy tai sen jälkeen Yrittäjät tai muut omaa työtään tekevät Uutta lakia sovelletaan kustannuksiin, jotka syntyvät tai sen jälkeen Kirjallisesti kuvatut työkyvyn hallinnan toimintatavat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan suunniteltu toiminta tulee olla käytössä viimeistään

67 Rakenne 8 LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA (Valtioneuvoston asetus 1484/ ) Sisältö Työpaikan työterveyshuollon toimintaa on arvioitu seuraamalla Seuranta toteutuu sovitusti Seurantaa ei ole toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä Laadun työntekijöiden ja vaikuttavuuden altistumista ja kuormittumista arviointi ja seuranta tulee toteuttaa siten kuin valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 15 :ssä säädetään. työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Valitaan työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia 'seuranta toteutuu sovitusti', jos seuranta on tehty 'seurantaa työntekijöiden sairauspoissaoloja ei ole', jos sitä ei tehdä HUOM! Monitoimipaikkainen työnantaja, joka hakee korvausta työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) yhdellä hakemuksella valitsee 'seuranta toteutuu sovitusti', kun seurantaa tehdään kaikissa toimipaikoissa. tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista asiakastyytyväisyyttä 67

68 Määritelmiä (1/4) Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan suunnitellun työpaikan tarpeisiin ja niistä laadittuihin työpaikkakohtaisiin tavoitteisiin suunnatun toiminnan tulosten jatkuvaa seurantaa ja arviointia Valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 15 :ssä on määritelty, mitä työterveyshuollon laadun arvioimiseksi tulee seurata. Työterveyshuollon tehtäväksi on määritelty myös sairauspoissaolojen seuranta. Työterveyshuollon toiminnan arviointi Työterveyshuoltolainsäädännön mukaan työterveyshuollon tehtäviin kuuluu toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Vaikuttavuudella tarkoitetaan työterveyshuollon toiminnalla tavoiteltujen vaikutusten tuloksia sekä esimerkiksi terveydellisen vaikutusten, toteutuneiden toimenpideehdotusten ja taloudellisten vaikutusten seurantaa ja arviointia. Työpaikkatasolla työterveyshuollon seuranta ja arviointi tehdään linjaorganisaation, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon yhteistyönä työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sovitun mukaisesti. 68

69 Määritelmiä (2/4) Toimenpiteiden vaikuttavuus työympäristössä ja työyhteisössä Seurannan ja arvioinnin avulla todennettua työterveyshuollon toiminnalla aikaansaatua muutosta työympäristössä ja työyhteisössä. Työympäristön parantumista voidaan seurata esimerkiksi fysikaalisten ja kemiallisten altisteiden tasoissa ja pitoisuuksissa tapahtuvien muutosten perusteella. Työyhteisön tilan seurannassa voidaan käyttää työpaikkaselvitysten psyko-sosiaalisten tekijöiden kartoituksien tuloksia Työntekijöiden altistuminen ja kuormittuminen Työterveyshuollon prosessissa esim. terveystarkastuksien ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon yhteydessä tehtävää työntekijöiden altistumisen ja kuormittumisen jatkuvaa seurantaa, jota tulee tehdä yksilötason lisäksi myös ryhmätasolla. 69

70 Määritelmiä (3/4) Työntekijöiden terveydentila ja työkyky Työterveyshuollon prosessissa esim. terveystarkastuksien ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon yhteydessä tehtävää työntekijöiden terveydentilan, työ ja toimintakyvyn jatkuvaa seurantaa, jota tulee tehdä yksilötason lisäksi myös ryhmätasolla. Työperäisiä ja työhön liittyvät sairaudet Työterveyshuollon prosessissa esim. terveystarkastuksien ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon yhteydessä tehtävää työperäisten tai työhön liittyvien sairauksien jatkuvaa seurantaa, jota tulee tehdä yksilötason lisäksi myös ryhmätasolla. Työntekijöiden sairauspoissaolot Työterveyshuollon prosessiin kuuluvaa toimintasuunnitelmaan suunniteltua ja työpaikan kanssa yhteistyössä sovittua ja tehtyä sairauspoissaolojen seurantaa. 70

71 Määritelmiä (4/4) Työterveyshuollon omat toimintatavat Työterveyshuollon oman toiminnan seurantaa ja arviointia (itseauditointi ja asiakastyytyväisyys seuranta) Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutuminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan suunniteltujen työpaikan tarpeisiin perustuvien konkreettisten tavoitteiden ja työpaikkaselvityksen ja työterveyshuollon muun toiminnan yhteydessä antamien toimenpide-ehdotusten toteutumisen seurantaa Asiakastyytyväisyys Työterveyshuollon asiakasorganisaation ja henkilöasiakkaiden asiakastyytyväisyyden seurantaa esim. kyselyä käyttämällä 71

72 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 6 Tarpeelliset voimavarat Hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi tarpeelliset voimavaratekijät: työterveyshuollon ammattihenkilöiden palvelut työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvitsemat asiantuntijapalvelut ja niihin liittyvät tutkimukset laboratoriotutkimukset ja radiologiset tutkimukset työterveysaseman perustamista ja ylläpitoa koskevat muut voimavarat. 72

73 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 7, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 4a Työnantajan oma asema Työnantajien yhteinen asema Työterveyshuollon voimavaratekijöiden käytöstä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset työnantajan hakemusta koskevan tilikauden kirjanpitoon perustuvat perustamis- ja käyttökustannukset Terveyskeskus Lääkärikeskus Ammatinharjoittaja Vastaavat maksut ja palkkiot 73

74 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 7, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 4a Työnantajan oma asema Työnantajien yhteinen asema Perustamiskustannukset Käyttökustannukset Työterveyshuollon voimavaratekijöiden käytöstä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset työnantajan hakemusta koskevan tilikauden kirjanpitoon perustuvat perustamis- ja käyttökustannukset Työterveyshuollon järjestämiseksi välttämättömät tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja kaluston sekä työterveyshuollon tietojärjestelmien hankkimisesta ja uusimisesta aiheutuneet kustannukset ei korvata työterveysaseman tilojen rakennus-, hankinta-, korjaus- eikä muita vastaavia kiinteistöön liittyviä kustannuksia Työterveyshuollossa toimivan henkilöstön palkat ja niistä maksetut pakolliset palkkasivukustannukset Huoneisto- ja toimistokustannukset Laitteiston ja kaluston käytön ja ylläpidon kustannukset Tutkimuksien (laboratorio ja radiologia) ja hoitotarvikkeiden kustannukset Työterveyshuollon tietojärjestelmien käytön ja ylläpidon kustannukset Ensiapuvälineiden ja ensiapukoulutuksen kustannukset 74

75 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 7, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 4a Työnantajan oma asema Työnantajien yhteinen asema Käyttökustannukset Työterveyshuollon voimavaratekijöiden käytöstä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset työnantajan hakemusta koskevan tilikauden kirjanpitoon perustuvat perustamis- ja käyttökustannukset Muut työterveyshuollon toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset työterveysasemalle hankittu ammattikirjallisuus ja terveyskasvatusmateriaali työterveyshenkilöstölle Suomessa järjestetty ammattitaitoa ylläpitävä täydennys- ja pätevöitymiskoulutus työterveyshenkilöstön ja työntekijöiden työterveyshuoltoon liittyvät matkakustannukset työn vuoksi tarpeelliset rokotteet työterveysaseman henkilöstön työvaatteiden hankintaja pesulakustannukset 75

76 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 7, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 4a Terveyskeskuksen, lääkärikeskuksen ja ammatinharjoittajan perimät maksut ja palkkiot Hyväksymisen edellytys on, että maksut vastaavat työterveyshuollon voimavarojen käytöstä aiheutuneita perustamis- ja käyttökustannuksia. Yleismaksujen korvaamisen pääperiaate: katetaan muita kuin ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden varsinaisesta toiminnasta ja tutkimuksista aiheutuneita kustannuksia. tarpeelliset ja kohtuulliset aiheutuneet kustannukset etukäteen perityt kustannukset eivät ole aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia aiheutuneita kustannuksia (yrittäjän yleismaksu). 76

77 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 7, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 4a Työnantajan oma tai yritysten yhteinen työterveysasema Maksut ja palkkiot Terveyskeskus, lääkärikeskus, ammatinharjoittaja Työterveyshuollon asiakkaat työnantajat yrittäjät 77

78 KORVAUSLUOKKA I 9 Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset Voimavarat Ammattihenkilöt TTHL 3 :ssä Asiantuntijat määritellyt työterveyshuollon ammattihenkilöt, joilla on työterveyshuollon koulutus sekä Muut asiantuntijat, joilla asiantuntijat riittävät tiedot työterveyshuollosta Tutkimukset Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Työpaikkaselvitykset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn seuranta Työnantajan järjestämän työterveyshuoltolain 12 :n mukaisen ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) hyväksyttävien, tilikauden kirjanpidon mukaisten kustannusten ilmoittaminen voimavaroittain. Työpaikkaselvitykset Työnantajan oma ja yhteinen työterveysasema: Toimintasuunnitelman Palkka ja palkkasivukustannukset laatiminen ja Muut palveluntuottajat: Ryhmä: aikaperusteiset Erityisen sairastumisen tarkistaminen vaaran vuoksi tehdyt Aikaperusteiset ja käyntikertakohtaiset Yksilö: käyntikertaan maksut ja palkkiot sekä Työsuojelutoimikunnan terveystarkastukset ja tutkimuskustannukset perustuvat muut terveystarkastukset kokouksiin osallistuminen Työhygienia Ergonomia Tekninen ala Maatalous Työnäkeminen Puheterapia Ravitsemus Liikunta Laboratorio Kuvantaminen Yhteensä Tutkimusten kustannukset Kustannukset yhteensä Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Perustamiskustannukset Vähennettävät tulot Korvausluokan I kustannukset yhteensä 78

79 Muut voimavarat Terveysosasto/Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Korvausluokka I / Muut voimavarat Työnantajan oma ja työnantajien yhteinen työterveysasema Muut käyttökustannukset Valtioneuvoston asetuksen (1338/2004) 4 a :ssä määriteltyjä työterveysaseman perustamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia perustamiskustannuksia ja muita kuin edellä lueteltuja (lomakkeessa aikaisemmin ilmoitettuja) käyttökustannuksia Työterveysasema ylläpitämisestä aiheutuneita muita käyttökustannuksia Laitteiston ja kaluston sekä tth:n tietojärj. käyttö ja ylläpito Avustavan henkilöstön, toimisto- ja siivoushenkilöstön palkat ja palkkasivukustannukset Huoneisto- ja toimistokustannukset Ammattikirjallisuus ja neuvontamateriaali Täydennyskoulutus ja pätevöityminen Työterveyshuollon ja työntekijöiden matkat Työterveyshuollon työpaikkaselvityksien matkat ja työhygieeniset mittaustarvikkeet Tutkimus- ja hoitotarvikkeet Työvaatteet ja pesulakustannukset Ensiapuvälineet ja tarvikkeet Rokkoaineet (työn vuoksi) Ensiapukoulutuksen kustannukset kun koulutustaho on muu kuin oma palvelujen tuottaja Perustamiskustannukset Työterveysasemalle hyväksyttäviä kaluston, laitteiston ja Kelan hyväksymien työterveyshuollon tietojärjestelmien hankinnoista ja uusimisista aiheutuneita perustamiskustannuksia. Vähennettävät tulot Laitteiston, kaluston ja työterveyshuollon tietojärjestelmän hankinta ja uusiminen. Muille työnantajille ja yrittäjille myydyistä palveluista saadut myyntitulot sekä työtapaturmien, liikennevahinkojen ja ammattitautien hoidosta vakuutusyhtiöiden 79 maksamat korvaukset.

80 Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Korvausluokka I / Muut voimavarat Muut palvelujen tuottajat Valtioneuvoston asetuksen (1338/2004) 4 a :ssä määriteltyjä työterveysaseman perustamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia perustamiskustannuksia ja muita kuin edellä lueteltuja (lomakkeessa aikaisemmin ilmoitettuja) käyttökustannuksia. Työnantajalle ostopalveluista syntyneitä muita, kuin ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden ja tutkimusten kustannuksia, eikä niitä ole ilmoitettu edellä olevissa muissa kohdissa Työterveyshuollon ja työntekijöiden matkat Työterveyshuollon työpaikkaselvityksien matkat ja työhygieeniset mittaustarvikkeet Ensiapuvälineet ja tarvikkeet Rokkoaineet (työn vuoksi) Yleismaksut Ensiapukoulutuksen kustannukset kun koulutustaho on muu kuin oma palvelujen tuottaja Perustamiskustannukset Vähennettävät tulot 80

81 10 Työterveyshuollon toimintatiedot KORVAUSLUOKKA I Voimavarat Ammattihenkilöt Asiantuntijat Muut asiantuntijat Tutkimukset Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvitys (t) Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ryhmän neuvonta ja ohjaus (t) Yksilön neuvonta- ja ohjauskäynnit (kpl) Terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn seuranta Terveystarkastuskäynnit erityisen sairastumisen vaaran perusteella (kpl) Muiden terveystarkastusten käynnit (kpl) Työnantajan järjestämän työterveyshuoltolaki 12 :n mukaisen ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) voimavarojen käytöstä tilikauden aikana syntyneet toimintatiedot voimavaroittain. Työhygienia Ergonomia Tekninen ala Maatalous Työnäkeminen Puheterapia Ravitsemus Ilmoitetaan puolen tunnin tarkkuudella: Suunnittelu Toteuttaminen Seuranta ja arviointi Matka-aika Ilmoitetaan yksilöllisen neuvonnan ja ohjauksen käyntien lukumäärät Liikunta Laboratorio Kuvantaminen Terveydentila, työ- ja toimintakykyä koskeva tarkastus tai terveyden edistämiseen liittyvä terveydentilan selvittäminen VNA 1485/2001 ja VNA 1484/2001 Sisältö vaihtelee työn vaatimusten, Ilmoitetaan altisteiden ja voimavaroittain työntekijän terveystarkastusten ominaisuuksien mukaan vuoksi tehtyjen käyntien lukumäärät Tutkimusten lukumäärät kappaleina 81

82 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (hakemus SV 98a TTH, kohta 7) -> kustannusten ja toiminnan ilmoittaminen hakemuksen kohdissa 9 ja 10 Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu: Toimintasuunnitelman laatiminen ja / tai tarkistaminen -ml. työkyvyn hallintatavan laatiminen yhteistyössä työpaikan kanssa -Isot työpaikat: Erillinen kuvaus -Pienet työpaikat: Kuvaus työpaikkaselvitysportissa Työkykyseurannan laatiminen ja raportointi / esittäminen - työterveyshuolto työsuojelutoimikunnan kokouksessa - kustannus: työpaikkaselvityksiin - toiminta: työpaikkaselvityksiin - kustannus: työpaikkaselvityksiin - toiminta: työpaikkaselvityksiin 82

83 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (hakemus SV 98a TTH, kohta 7) -> kustannusten ja toiminnan ilmoittaminen hakemuksen kohdissa 9 ja 10 Työpaikkaselvitys: - Yksilön / ryhmän varhaisen tuen tarpeen selvittäminen Työterveyshuolto asiantuntijana työterveysneuvotteluissa - tietojen antamista, ohjausta ja neuvontaa työterveysneuvottelussa läsnä olevalle ryhmälle (työntekijä, esimies, luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu) Yksilön ohjaus ja neuvonta ml. - varhaisen tuen antaminen Terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ml. - varhaisen tuen antaminen - vajaakuntoisen työntekijän terveydentilan ja työssä selviytymisen seuranta -kuntoutuksen tarpeen arviointi, ohjaus, neuvonta ja seuranta -sairauspoissaolojen seuranta (analysointi ja arviointi) - kustannus: työpaikkaselvityksiin - toiminta: työpaikkaselvityksiin - kustannukset: tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta - toiminta: ryhmän ohjaus ja neuvonta - kustannukset: tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta - toiminta: yksilön ohjaus ja neuvonta - kustannukset: terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta - toiminta: terveystarkastukset ja niiden seurantakäynnit -erityinen sairastumisen vaaran perusteella tehtävät -muut terveystarkastuskäynnit -kustannukset: terveydentilan, työ- ja 83 toimintakyvyn seurantaan

84 Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta (hakemus SV 98a TTH, kohta 8) -> kustannusten ja toiminnan ilmoittaminen hakemuksen kohdissa 9 ja 10 Seuranta ja arviointi Ilmoitetaan käyttötarkoituksen mukaan Mitä työterveyshuollon ydintoimintaa varten seurantaa ja arviointia tehdään - työpaikkaselvitys ml. toimintasuunnitelman laatiminen tai tarkistaminen tai työsuojelutoimikunnan kokoukseen osallistuminen - tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta - terveydentilan ja työ ja toimintakyvyn arviointi 84

85 KORVAUSLUOKKA II 11 Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset Voimavarat Ammattihenkilöt Asiantuntijat Tutkimukset Lääkärit Terveydenhoitajat Sairaanhoidon kustannukset Muun terveydenhuollon kustannukset Työnantajan järjestämän työterveyshuoltolain 14 :n mukaisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon (korvausluokka II) hyväksyttävien, tilikauden kirjanpidon mukaisten kustannusten Fysioterapeutit ilmoittaminen voimavaroittain. Psykologit Erikoislääkärit Laboratorio Kuvantaminen Yhteensä Työnantajan oma ja yhteinen työterveysasema: Muun terveydenhuollon Palkka ja palkkasivukustannukset toiminnasta esim. riskiryhmien Yleislääkäritasoisten sairaanhoidon Muut palveluntuottajat: influenssarokotuksien ja ja työterveyslääkärin tarvitseman terveyden edistämiseksi Aikaperusteiset erikoislääkärin ja konsultaation käyntikertakohtaiset maksut ja palkkiot sekä tutkimuskustannukset tehtävistä käynneistä, ennen kustannukset. sairauden toteamista, aiheutuneita kustannuksia. Kustannukset yhteensä Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Perustamiskustannukset Vähennettävät tulot Korvausluokan II kustannukset yhteensä 85

86 Muut voimavarat Terveysosasto/Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Korvausluokka II / Muut voimavarat Työnantajan oma ja työnantajien yhteinen työterveysasema Muut käyttökustannukset Valtioneuvoston asetuksen (1338/2004) 4 a :ssä määriteltyjä työterveysaseman perustamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia perustamiskustannuksia ja muita kuin edellä lueteltuja (lomakkeessa aikaisemmin ilmoitettuja) käyttökustannuksia Laitteiston ja kaluston sekä tth:n tietojärj. käyttö ja ylläpito Avustavan henkilöstön, toimisto- ja siivoushenkilöstön palkat ja palkkasivukustannukset Huoneisto- ja toimistokustannukset Ammattikirjallisuus ja neuvontamateriaali Täydennyskoulutus ja pätevöityminen Työterveyshuollon ja työntekijöiden matkat Tutkimus- ja hoitotarvikkeet Työvaatteet ja pesulakustannukset Työterveysasema ylläpitämisestä aiheutuneita muita käyttökustannuksia Perustamiskustannukset Työterveysasemalle hyväksyttäviä kaluston, laitteiston ja Kelan hyväksymien työterveyshuollon tietojärjestelmien hankinnoista ja uusimisista aiheutuneita perustamiskustannuksia. Vähennettävät tulot Riskiryhmien influenssarokotteet Laitteiston, kaluston ja työterveyshuollon tietojärjestelmän hankinta ja uusiminen Muille työnantajille ja yrittäjille myydyistä palveluista saadut myyntitulot sekä työtapaturmien, liikennevahinkojen ja ammattitautien hoidosta 86 vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset.

87 Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Korvausluokka II / Muut voimavarat Muut palvelujen tuottajat Valtioneuvoston asetuksen (1338/2004) 4 a :ssä määriteltyjä työterveysaseman perustamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia perustamiskustannuksia ja muita kuin edellä lueteltuja (lomakkeessa aikaisemmin ilmoitettuja) käyttökustannuksia Työnantajalle ostopalveluista syntyneitä muita, kuin ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden ja tutkimusten kustannuksia, eikä niitä ole ilmoitettu edellä olevissa muissa kohdissa. Perustamiskustannukset Työterveyshuollon ja työntekijöiden matkat Riskiryhmien influenssarokotteet Yleismaksut Vähennettävät tulot 87

88 KORVAUSLUOKKA II 12 Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon toimintatiedot Voimavarat Sairaanhoito Sairaanhoitokäynnit (kpl) Muu terveydenhuolto Muun terveydenhuollon käynnit (kpl) Ammattihenkilöt Lääkärit Terveydenhoitajat Työnantajan järjestämän työterveyshuoltolain 14 :n mukaisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon voimavarojen käytöstä tilikauden aikana syntyneet toimintatiedot voimavaroittain. Asiantuntijat Tutkimukset Fysioterapeutit Muun terveydenhuollon toiminnasta esim. riskiryhmien influenssarokotuksien ja terveyden edistämiseksi tehtävät käynnit. Psykologit Yleislääkäritasoisten sairaanhoidon käynnit ja työterveyslääkärin tarvitseman erikoislääkärin konsultaatioiden käynnit ja tutkimusten lukumäärät. Erikoislääkärit Laboratorio Kuvantaminen

89 Rakenne 13 KUSTANNUKSET Sisältö Kustannukset, joista korvausta haetaan Korvausluokka I euroa Korvausluokka II euroa Korvausluokat I ja II yhteensä euroa Työterveyshuollon kustannukset ovat hakemuskautena jakautuneet korvausluokkiin seuraavasti: % KL I % KL II Onko työnantajan järjestämä työterveyshuolto ollut työntekijöille maksutonta? Kyllä Ei; mistä palveluista on peritty maksu? Onko tässä hakemuksessa ilmoitetuista sairaanhoitokustannuksista haettu korvausta muualta (esim. liikennevakuutus, tapaturmavakuutus, sairauskuluvakuutus)? Ei Kyllä; mistä? 89

90 Rakenne 14 LISÄTIETOJA Sisältö Selvittäkää tarkemmin tarvittaessa, jos esim. yrityksessä on tapahtunut ulkoisia muutoksia (esim. yrityskauppa, fuusio) tilikauden pituus on jokin muu kuin 12 kk työntekijöiden lukumäärä on tilikauden aikana vaihdellut merkittävästi palvelujentuottaja on vaihtunut kesken tilikauden työnantaja hakee korvauksia toimipaikoittain tai perusselvityksiä ei ole tehty kaikissa toimipaikoissa: kuinka monessa se on tehty ja kuinka monessa sitä ei ole tehty työnantajan oman aseman kustannuksina on esitetty perustamiskustannuksia tai työterveyshuollon palvelujen myynnistä on saatu tuloja Lisätiedoissa voi kertoa ja perustella myös muita kuin edellä mainittuja asioita, joita korvausta myönnettäessä esitätte otettavaksi huomioon. 90

91 Rakenne 15 YHTEYSTIEDOT Sisältö Kustannustietoihin vastaavan henkilön nimi, puhelinnumero (työnantajan edustaja) Toimintatietoihin vastaavan henkilön nimi, puhelinnumero (palveluntuottajan edustaja) Rakenne 16 ALLEKIRJOITUS Sisältö Vakuutan, että tässä hakemuksessa antamani tiedot ovat oikeita ja niissä ilmoitetut rahamäärät perustuvat hakemusta koskevaan tilikauden kirjanpitoon. Päiväys Korvauksen hakijan nimi, allekirjoitus ja nimen selvennys 91

92 Kalenterivuosi 2010 Kalenterivuosi Vanha lomake SV 98 TTH Korvauksen määrä 60 % KL I Tilikausi: % Tilikausi: vuosi 2010 > vuosi % Uusi paperilomake käyttöön hakemisessa syksyllä 2011 Korvauksen määrä 50 % / 60 % KL I * Tilikausi: Tilikausi: % 60 % Uusi lomake SV 98a TTH ja siinä kysytyt tiedot, ks. > Ilmoitustaulu > Tulevia muutoksia Tilikausi: % Tilikausi: % / 60 % Tilikausi: % / 60 % * Korvaus määräytyy SVL:n siirtymäsäännöksen perusteella. Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallien tulee olla käytössä , jotta korvaus olisi 60 %. 92

93 93

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta

Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta Työfysioterapeutit ry:n kevätopintopäivät 2016 Marja Toivanen, suunnittelija, TtM 12.5.2016 Korvausjärjestelmän tavoitteet - työterveyshuolto Edistää, kannustaa

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamisesta

Ajankohtaista maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamisesta Ajankohtaista maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamisesta Oulu 27.9.2016 Nina Jaakkola, suunnittelija, TtM Tampere 29.9.2016 Marja Toivanen, suunnittelija, TtM Työterveyshuollon palveluverkko tavoitteena

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA

TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA Arto Laine, työterveyspäällikkö 8.1.2013 Terveysosasto, Kansaneläkelaitos TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA Työkyky ja työkyvyttömyys ovat olleet suomalaisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta suoritettavien

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Ohjeita yrittäjien työterveyshuollon korvauksen hakemisesta

Ohjeita yrittäjien työterveyshuollon korvauksen hakemisesta Ohjeen alussa kerrotaan yrittäjien työterveyshuollon korvausten hakemisesta, lomakkeista sekä korvauksista. Sivuilla 2 6 ovat lomakkeiden SV 111 TTH ja SV 115 TTH selvitysosien täyttöohjeet palveluntuottajalle.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 30.9.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/00.00.00/2016 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Työterveyshuolto Maksuton sairaanhoito Säännökset joihin

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh Mäntsälän työterveys Mustamäentie 42 04600 Mäntsala info.työterveys@mantsala.fi puh 040 314 5639 MÄNTSÄLÄN TYÖTERVEYS HINNASTO 1.1.2017 ARVOISA ASIAKKAAMME Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

1 TYÖTERVEYDEN SANASTO. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat

1 TYÖTERVEYDEN SANASTO. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat 1 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveys ja työhyvinvointi ovat

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työnantajan työterveyshuollon verkkohakemuksen täyttöohje

Työnantajan työterveyshuollon verkkohakemuksen täyttöohje Työnantajan työterveyshuollon verkkohakemuksen täyttöohje Esitiedot Tarkista tiedot Hakemus Hakijan tiedot Toimiala ja henkilömäärä Työterveyshuollon palvelujen järjestäminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6 Työterveyshuolto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 ISBN 952 00 1155 2 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy Tampere, 2003 Sisällys Mitä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017 31.12.2018 TYÖNANTAJATIEDOT Nurmijärven kunta Käyntiosoite: Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Työterveyshuollon

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:

Lisätiedot

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin 20.12.2015 Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO

TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 Forssa p. 03-4191 2711 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallitus 21.12.2015 / 187 B

Lisätiedot

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 3 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ 4 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET 5 4. TYÖPAIKKASELVITYS

Lisätiedot

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta 7.2.2013 Päivi Suorsa Ydinviestit 2012-2015 Pidempiä työuria työsuojelulla Reilut pelisäännöt työelämään Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Sivu 1/4 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ työterveyshuoltolaki 1383/2001 6 1 mom. 1. SOPIJAOSAPUOLET 1.1. Asiakas Päätoimipaikka: Virallinen nimi SIUN SOTE POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI-

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot