Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki"

Transkriptio

1 Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Lahti Sari Pitkämäki kehittämispäällikkö Kela 1

2 Esityksen sisältö Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen Hakumenettely uudistuu 2

3 P a l v e l u s t r a t e g i a Terveysosasto/Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Työterveyshuollon palveluverkko tavoitteena hyvä korvauskäytäntö Työnantajat Yrittäjät Itä-Suomi: Lappeenranta Terveysosasto: tarkastus- ja ratkaisuryhmä Länsi-Suomi: Ilmajoki Kokkola (ruotsinkieliset hakemukset) Terveysosaston työterveyshuoltoryhmä - suunnittelu ja kehittäminen - ohjeet, koulutus - seuranta Lounais-Suomi: Tampere ja Turku Palvelujen tuottajat Etelä-Suomi: Heinola Pohjois-Suomi: Oulu S i d o s r y h m ä y h t e i s t y ö 3

4 Sairausvakuutusmaksut Vakuutetun sairausvakuutusmaksu Työnantajan sairausvakuutusmaksu sairaanhoitomaksu päivärahamaksu Sairaanhoitovakuutus Rahoitetaan sairaanhoidoksi laskettavat etuudet lääkekorvaukset, korvaukset lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista, korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta, matkakorvaukset, kuntoutusmenot, YTHS:n korvaukset, EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset. Työtulovakuutus Rahoitetaan työtuloetuuksiksi laskettavat etuudet sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, kuntoutusrahat, työnantajille maksettavat korvaukset vanhempainpäivärahaajan vuosilomakustannuksista, työterveyshuollon korvaukset. 4

5 Työterveyshuollon palvelujen järjestäminen Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. (TTHL 1383/2001, 4 1 mom.) Työterveyshuolto tulee järjestää siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. (TTHL 1383/2001, 4 2 mom.) Työterveyshuolto on työlähtöistä toimintaa: se järjestetään työpaikan tarpeiden edellyttämällä tavalla ja laajuudessa. 5

6 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (HTTHK) 1. lainmukaisuus 2. asiakaskeskeisyys 3. yhteistyö ja yhteistoiminta 4. suunnitelmallisuus, laatu ja vaikuttavuus 5. monitieteinen ja -ammatillinen toimintatapa 6. ammatillinen pätevyys ja riippumattomuus 7. eettisyys ja luottamuksellisuus Hyvä korvauskäytäntö 1. korvausoikeuden selvittäminen ( 1, 2, 8 ) 2. korvattavuuden yleiset edellytykset ( 4 ) 3. korvattavan toiminnan selvittäminen ( 3 ) 4. kustannusten hyväksyminen ( 7 ) 5. korvauksen määrä ( 5 ) Sairausvakuutuslain muutos voimaan

7 Lainsäädännöllinen perusta ja kehitys - korvattavuuden keskeiset referenssit Työterveyshuoltolainsäädäntö työterveyshuoltolain (1979, 2001) työturvallisuuslain (2002) sairausvakuutuslain (1995, 2006) tuntemus Työterveyshuoltolaki, opas työterveyshuoltolain soveltajille (STM 2004:12) Sisältää lain säännökset ja tulkinnat HE 114/2001 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyys (STM 2004:10) Sisältää pätevyysvaatimukset ja ohjeet työterveyshuollon täydennyskoulutuksesta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -kirja (STM, TTL 2007) Toimintaperiaatteiden konkretisointi ja selkeytys käsitelty STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnassa 7

8 Työterveyshuollon toiminnan elementit korvausjärjestelmässä Työterveyshuollon panokset Työterveyshuollon prosessi Tuotokset Vaikuttavuus hyväksyttävät kustannukset voimavaratekijöittäin Voimavarat Kustannukset toimintasuunnitelma yhteistoimintamenettely Voimavarojen yhdistely Toimintatiedot Suoritteet Palvelukset Työpaikan terveydentila Muutos toiminnan perimmäisessä tavoitteessa Työterveyshuollon toiminnan prosessinomaisuus Terveyspalveluilla tyydytettävissä olevat terveystarpeet Terveystarpeet Terveysvaje Terveydentila Terveystuotannon lopputulos 8

9 Työterveyshuollon menetelmät (TTHL 5 ) Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tulee käyttää tieteellisesti tai kokemusperäisesti parhaita, tarkoituksenmukaisia ja luotettavia menetelmiä. Menetelmien tulee lisäksi olla tehokkaita ja vaikuttavia. Työterveyshuollon kyselyselvitykset Eri menetelmiä tulee voida käyttää, mutta niiden pitää olla luotettavia, testattuja ja näyttöön perustuvia. Käyttäjän on tunnettava menetelmä ja sillä saatu tieto. Tällä hetkellä esim. kaikki työterveyshuollossa käytetyt kyselyt tai muut menetelmät eivät ole tutkittuun tietoon perustuvia. Tutkitun tiedon puutuessa, kyselyn käytöstä aiheutuneet kustannukset eivät oikeuta korvaukseen. Epäselvyyttä ei ole hyväksyntää ei voi sitoutua käyttämään hyväksymätöntä menetelmää 9

10 Ei työterveyshuoltona korvattavaa Toiminta mm. Työn ja organisaation yleinen kehittäminen esim. työnohjaus, johtamisen kehittäminen, muutosvalmennuksen toteuttaminen, työjärjestelyjen ja ammattitaidon kehittäminen Terapiat Työpaikkojen liikuntaohjelmat kuntotestaukset, liikunnan ohjaus, eri liikuntamuotojen esittely yms. Työsuojelu työpaikan työhygieenisen tason selvittäminen ja seuranta työturvallisuuslakiin perustuvien työhygieenisten mittausten ja selvitysten avulla Kuntoutus, avokuntoutus Erikoissairaanhoito Kustannukset mm. Päällekkäin perityt maksut (käyntipalkkio + toimenpidemaksu) Puhelin- ja sähköpostikonsultaatiomaksut (hoitokäyntiin liittyvät korvataan ammattihenkilön osalta) Työsuojelu erilaiset apu- ja suojavälineet Laitososuudet, poliklinikka-, toimistomaksut, laskutuslisät, komissiomaksut Hoitotarvikkeista erikseen perityt maksut Resepti- tai muut henkilökohtaiset lääkkeet Home- ja kosteusvaurioihin liittyvät rakenteelliset tutkimukset Arvonlisäverot 10

11 Korvattava toiminta - työterveyshuollon toteuttaminen SVL 1224/2004, 13 luku 3 Korvattava toiminta Työnantajalle korvataan työterveyshuoltolaissa tarkoitetun hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Työterveyshuollon voimavarat Kustannusten korvaaminen edellyttää, että toiminta on toteutettu työterveyshuollon tarpeellisia voimavaroja käyttäen. Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarpeelliseksi katsomat asiantuntijat (TTHL 1383/2001 5, STM 2004:10) 11

12 Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja työterveyshuollon asiantuntijat Työterveyshuollon ammattihenkilöt: työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri Työterveyshuollon asiantuntijat: fysioterapeutti, psykologi työhygienian, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian tai liikunnan alan asiantuntija erikoislääkäri, jolla on muun kuin työterveyshuollon erikoisalan pätevyys, voi toimia työterveyshuollossa oman erikoisalansa asiantuntijana. TTHL 1382/2001 3, Vna 1484/ , 17, 18 sekä STM monisteita 1999:16; Työterveyshuollossa toimivien terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutus ja pätevyys. 12

13 Mitä korvataan? Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja arviointi Työterveyshuoltolain 12 ja 14 :ien mukainen toiminta (korvausluokat I ja II) työolojen selvittäminen ja työkuormituksen arviointi terveystarkastukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen kuntoutustarpeen selvittäminen kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus työkyvyn ylläpitäminen (ei ole erillistä toimintaa) työn vuoksi tarpeelliset rokotukset ensiapuvalmius työterveyspainotteinen sairaanhoito muu terveydenhuolto: influenssarokotukset riskiryhmille hoidon määrittämiseksi tarpeellinen seuranta ennen sairauden toteamista tutkimukset Pätevien toimijoiden toteuttamana ja työterveyshuollon toimiluvat kunnossa! 13

14 Työpaikkaselvitys (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 1 Työterveyshuollon toiminta, jonka avulla tunnistetaan ja arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvat terveysvaarat ja -haitat sekä tehdään ehdotuksia työympäristön ja työyhteisön kehittämiseksi, havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi Työpaikkaselvitys tulee tehdä työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimiseksi työterveyshuoltoa aloitettaessa, toimintasuunnitelman tarkistamiseksi tai muuttamiseksi työpaikan työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa tai toimintasuunnitelmassa mainituin määräajoin. Työpaikkaselvitykset voivat kohdistua koko työpaikkaan, työpaikan osaan, työtehtävään, työntekijäryhmään tai yksittäisen työntekijän työhön. Työn kehittäminen ei ole työterveyshuoltolain tarkoittamaa työpaikkaselvitystä. 14

15 Työpaikkaselvitystyypit (Hyvä työterveyshuoltokäytäntö) Esiselvitys Tehdään työterveyshuoltosopimuksen laatimisvaiheessa. Kerätään tietoja työpaikasta, määritellään sopimuksen sisältö. Perusselvitys Tehdään työterveyshuollon toimintaa aloitettaessa, toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja uusitaan tarpeen mukaan. Luodaan kokonaisvaltainen näkemys, määritellään suunnattujen selvitysten ja erityisselvitysten tarve. Suunnattu selvitys Tehdään tarpeen mukaan, perustuu perusselvitykseen. työpaikan vaara- tai kuormitustekijöitä tarkastellaan erillisinä kokonaisuuksina. Erityisselvitys Tehdään jonkin tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella. Esim. yksilön erityinen sairastumisalttius 15

16 Terveystarkastus (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 2 Tarkastus, jonka tavoitteena on henkilön terveydentilan tai työ- tai toimintakyvyn tutkiminen Terveystarkastukset ovat tavoitteellisia ja ennalta suunniteltuja, ja ne tehdään kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä. Työterveyshuollon terveystarkastukset tehdään työpaikkaselvitysten perusteella. Työterveyshuollon terveystarkastuksen sisältö vaihtelee työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Terveystarkastuksia tehdään työterveyshuollossa työn aiheuttaman terveysvaaran vuoksi, työstä johtuvien terveydellisten vaatimusten ja muiden työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien vuoksi, erityisalojen turvallisuusnäkökohtien vuoksi sekä terveyden ja työkyvyn seuraamiseksi, ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Työterveyshuollossa terveystarkastuksen tavoitteena on työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy ja niiden oireiden tunnistaminen, työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta, tietojen hankkiminen työstä, työoloista ja työyhteisön toimivuudesta. Tavoitteena on myös tietojen antaminen työhön liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista sekä ohjaus terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin, mahdollisimman varhainen tarpeellisen hoidon ja kuntoutustarpeen selvittäminen sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen. Erilliset kuntotestaukset eivät ole työterveyshuoltolain tarkoittamia terveystarkastuksia. 16

17 Toimenpide-ehdotukset (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 3 Ehdotus, joka on tehty työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin. Työpaikkaselvityksen perusteella työterveyshuolto tekee ehdotuksia työympäristön ja työyhteisön ja jatkuvaksi kehittämiseksi, havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. (Vna 1484/ ) työterveyshuollon toimintaan työnantajalle tai tämän edustajalle Työterveyshuollon toimenpide-ehdotusten toteutumista on seurattava. 17

18 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 4 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä ja työkuormitusta koskevissa asioissa. Lähes kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin sisältyy tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi sitä toteutetaan omana erillisenä suunnitelmallisena toimintonaan. Työnopastus (nostokoulutus), työnohjaus eivät ole työterveyshuoltolain tarkoittamaa tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta. 18

19 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (VNa 1484/ ) työterveyshuollon tavoitteista ja sisällöstä toimintaa aloitettaessa ja toiminnan eri vaiheissa työssä ja työpaikalla esiintyvistä terveysvaaroista ja -haitoista, niiden merkityksestä ja niiltä suojautumisesta sekä ensiapujärjestelyistä terveellisistä ja turvallisista työmenetelmistä työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä ammattitaudeista ja työtapaturmista sekä niiden ehkäisystä työn, työympäristön ja työyhteisön parantamisesta sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä työuran eri vaiheissa päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta työmenetelmiin, työjärjestelyihin ja työaikoihin sekä työpaikan olosuhteisiin ja niiden muutoksiin liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista ja niiden hallinnasta työhön liittyvän fyysisen ja henkisen väkivallan ehkäisemisestä ja hallinnasta sekä työttömyyden uhatessa muusta työhön liittyvästä sairastavuudesta 19

20 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmätoimintana Ryhmätoiminnan korvaamisen edellytykset: tth ammattihenkilöt todenneet toiminnan tarpeellisuuden, tarve perustuu työpaikkaselvitykseen, monitieteisyys huomioitu (tth ammattihenkilöt ovat prosessin omistajia), työnkuormitustekijät on huomioitu osallistujien valinnassa ja toiminnan sisällössä, kestoltaan määritelty ja rajattu kokonaisuus. Ryhmätoiminnalla tulee olla työterveyshuollolliset tarpeet ja niistä johdetut tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan, toiminnan tuloksia arvioidaan ja hyödynnetään työterveyshuollon toimenpide-ehdotuksissa; työterveyshuollon toiminnassa (toiminnan suunnittelu) työpaikan toimenpiteissä. Toiminta on kirjattuna toimintasuunnitelmaan ja toiminnan tulee olla osa työterveyshuollon kokonaisprosessia ei prosessista irrallaan olevaa toimintaa. 20

21 Miksi tehdään? Työpaikan Tehdään tarpeiden työpaikkaselvitys: arviointi: Työterveyshuoltoprosessi - Kelalle tärkeä! Hankitaan Erityinen tietoa huomio työpaikan työn kuormitustekijöistä. psykososiaalisten työn TYÖPAIKKASELVITYS: kuormitustekijöiden selvittämiseen ja Selvitetään ja tunnistetaan terveydelle mahdolliset tunnistamiseen haitalliset (esim. tekijät. TIKKA) MONIAMMATILLISESTI ja MONITIETEISESTI Seuranta ja arviointi Terveystarkastusten Tarkastellaan Onko asetetut onko tavoitteet työpaikan saavutettu? työterveyssuunnitelmista stressitekijät vähentyneet: tehdään Työterveyshuollon toiminnasta saatujen yhteenveto. Arvioidaan tietojen analysointi: uudelleen Analysoinnin terveystarkastusten Onko työpaikan tuloksena: tuloksia. terveydentilassa Työntekijöiden Seurataan tapahtunut voimavarat muutoksia? vähentyneet työterveyshuollon muistamattomuutta, Mitä muutoksia? käyntejä, Mitä muutokset sairauspoissaolojen väsyneisyyttä merkitsevät työpaikan jne. syitä, terveydentilaan? Pitääkö muutoksiin työnantajalle puuttua? annettujen toimenpideehdotusten toteutumista. Mitä toiminnalla on saatu aikaiseksi? Miksi tehdään -> Tiedon analysointi! Tunnistettujen tekijöiden terveydellisen merkityksen Työt kasautuvat arviointi: ja ruuhkautuvat. Työssä Mitkä työpaikan on paljon kuormitustekijät hankalia aiheuttavat vuorovaikutustilanteita. terveydelle vaaraa? Työntekijät Mitkä työn kuormitustekijät väsyvät työn ovat aiheuttaman juuri tällä paineen työpaikalla alla. terveydelle uhkia? Todetaan työpaikan työterveysvaje! Työterveyslääkäri Mitä tehdään? Työterveyshoitaja Tavoitteena on työntekijöiden Millä toiminnalla stressitekijöiden parannetaan työpaikan vähentäminen. työterveydentilaa? Toimenpide-ehdotukset Millä toiminnalla saadaan työpaikan 1. Työterveyshuollon työterveysvaje prosessiin: parannettua? Tietojen antaminen, Mitä neuvonta tavoitellaan ja ohjaus: asetetaan luentoja tavoitteet! moniammatillisesti Työpaikan tietoa tarvitseville tarpeiden pohjalta (työntekijöille, suunnitellaan työnantajalle) stressinhallinnasta toimenpide-ehdotukset: ja siihen vaikuttavista tekijöistä. työterveyshuollon toiminta (12, 14 ) Terveystarkastusten sisältöä muutetaan siten, että nämä työpaikan kuormitustekijät muut ehdotukset huomioidaan työpaikalle, aikaisempaa työnantajalle paremmin. 2. Työnantajalle: Henkilöstöjohtamiseen panostaminen, työnohjauksen järjestäminen, työn organisoinnin tarkistaminen, jne. 21

22 Työterveyshuoltoprosessi - Kelalle tärkeä! Miksi tehdään? Yhteistyö työpaikan kanssa. Miksi tehdään -> Tiedon analysointi! Yhteistyö työpaikan kanssa. Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Seuranta ja arviointi Yhteistyö työpaikan kanssa. Mitä tehdään? Yhteistyö työpaikan kanssa. 22

23 Vajaakuntoisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 5 Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen kuuluvat hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Työterveyshuolto arvioi työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä ja selvittää kuntoutustarvetta työterveyshuollon normaalin toiminnan esim. työpaikkaselvitysten, terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä. Kun työpaikalla toteutettavat toimet eivät riitä, työterveyshuolto ohjaa työntekijän kuntoutukseen, jonka tavoitteena on edistää työntekijän työkykyä. Kuntoutus, kuntoutuslaitoksen toimeksiannosta erilaisten ryhmäliikuntaryhmien toteuttaminen, eri liikuntapaikkojen etsiminen, erilaisten liikuntamuotojen kokeileminen jne. eivät ole työterveyshuoltolain tarkoittamaa vajaakuntoisen työssä selviytymisen edistämistä tai kuntoutukseen ohjaamista. 23

24 Työkyvyn ylläpitäminen, kuntoutustarpeen selvittäminen (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 8 Työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuva toiminta, jolla työnantaja ja työntekijät yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan työntekijöiden työkykyä Työterveyshuolto osallistuu työkykyä ylläpitävään toimintaan työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :n mukaisin keinoin ja menetelmin, joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen. Työkykyä ylläpitävä toiminta ei ole erillistä toimintaa. Työn kehittäminen, työnopastus, työnohjaus, osaamisen kehittäminen eivät ole työterveyshuoltolain tarkoittamaa työkykyä ylläpitävää toimintaa. 24

25 Ensiapuvalmius (määritelmä) TTHL 1383/ mom., kohta 7 Varautuminen ensiapuun, mikä edellyttää paikalla olevan ensiapuvarustuksen ja ensiavun toimintaohjeiden ylläpitoa sekä riittävää määrää ensiavun antamiseen perehtyneitä henkilöitä Työterveyshuollon tulee osallistua työpaikan ensiavun järjestämiseen. Työpaikan ensiapuvalmiuden tarve tulee arvioida työpaikkaselvityksessä työpaikan erityisvaatimukset huomioiden. Katastrofivalmiuden ylläpitäminen, työpaikoille hankittujen lääkkeiden kustannukset, työpaikkojen asiakkaiden ensiapuvalmiuteen liittyvät koulutukset ja välineet eivät kuulu työterveyshuollon korvauksen piiriin. 25

26 Sairaanhoito työterveyshuollossa (määritelmä) TTHL 1383/ Työterveyshuollon yhteydessä järjestetty sairaanhoito on yleislääkäritasoista avosairaanhoitoa sekä erikoislääkärin toimintaa siltä osin, kun se perustuu työpaikan työterveyslääkärin arvioon selvitettäessä työntekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. (HE 114/2001) Sisältää työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan antaman hoidon mukaan lukien tarvittavat asiakastoimipaikan kanssa laaditussa työterveyshuoltosopimuksessa määritellyt laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. (HTTHK) Samat työterveyshuollon ammattihenkilöt toteuttavat sekä sairaanhoitoa että ehkäisevää toimintaa (Työterveyshuoltolaki Opas työterveyshuoltolain soveltajille STM Oppaita 2004:12) 26

27 Työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa I 27

28 Työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa I Työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsoma työterveyshuollon asiantuntijatoiminta ( TTHL 1383/ ) on korvattavaa kun se on hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa, joka pohjautuu työpaikkaselvitykseen ja on toteutettu työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Asiantuntija tuo oman alansa tietoa työterveyshuollon ammattihenkilöiden avuksi työn terveydellisen merkityksen arviointiin. Asiantuntija selvittää ja arvioi asiantuntijuuteensa perustuen työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä, ohjaa ja neuvoo sekä tekee tarvittavaa seurantaa. Ammattihenkilöt varmistavat käyttämiensä asiantuntijoiden pätevyyden (HE 114/2001). 28

29 Työterveyshuollon asiantuntijoiden, fysioterapeutti ja psykologi, käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa I Asiantuntija tuo oman alansa tietoa työterveyshuollon ammattihenkilöiden avuksi työn terveydellisen merkityksen arviointiin: työterveyshuollon toiminnan suunnittelu työpaikkaselvitys Asiantuntija selvittää ja arvioi asiantuntijuuteensa perustuen työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä, ohjaa ja neuvoo sekä tekee tarvittavaa seurantaa: terveystarkastukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus. 29

30 Fysioterapeutin ja psykologin työn korvattavuus (KL I) Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta Yksilö Alkuselvittely Ohjaus ja neuvonta Ohjauksen ja neuvonnan seuranta Sisältö määräytyy työn, työympäristön ja työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn mukaan. Tth:n ammattihenkilön tarpeeseen (selvä "toimeksianto") Ryhmätoiminta Tarve perustuu työpaikkaselvitykseen Tth ammattihenkilöt todenneet tarpeellisuuden asiantuntijuuden käytölle + kohderyhmä Toiminta suunniteltu, myös arviointi ja seuranta Kohderyhmä suunniteltu (tietoa tarvitsevat) Sisältö työpaikkaselvityksen perusteella työpaikan tarpeen mukaisesti Suunniteltu rajattu kokonaisuus Työterveyshuollon prosessinmukainen toiminta!!! 30

31 Työterveyshuollon muiden asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa I Kohdennettuna kertaluontoisesti työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyyntöön perustuen. Asiantuntija (työhygienian, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian, erikoislääkäri) tuo oman alansa tietoa työterveyshuollon ammattihenkilöiden avuksi työn terveydellisen merkityksen arviointiin: työpaikkaselvitys tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (esim. luento) Lisäksi asiantuntija (työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian, erikoislääkäri) selvittää ja arvioi asiantuntijuuteensa perustuen työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä, ohjaa ja neuvoo sekä tekee tarvittavaa seurantaa: terveystarkastukset Liikunnan alan asiantuntija tuo oman alansa tietoa työterveyshuollon ammattihenkilöiden avuksi työn terveydellisen merkityksen arviointiin: osallistuu vain työterveyshuollon tekemien selvitysten perusteella työterveyshuollon tukena terveyttä ja työkykyä tukevien liikunnallisten toimenpide-ehdotusten tarpeen selvittämiseen. 31

32 Fysioterapeutti: Työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa II Fysioterapia työterveyslääkärin lähetteellä Psykologi: Työterveyslääkärin konsultaatiopyyntö: sairauden tutkimiseen ja hoitoon kuuluva työntekijän terveydentilan selvittäminen tai hoitomahdollisuuksien arviointi Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä (=työntekijä palautuu työterveyslääkärille) Ei sisälly hoitamista eikä terapiaa Erikoislääkäri: Työterveyslääkärin konsultaatiopyyntöön perustuva työntekijän terveydentilan selvittäminen tai hoitomahdollisuuksien arviointi Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä (=työntekijä palautuu työterveyslääkärille) Ei sisälly erikoislääkäritasoinen hoitamista 32

33 Työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa II Työterveyshuollon muiden asiantuntijoiden toimintaa ei korvata korvausluokassa II. 33

34 Korvaamisen muutoksista ajankohtaisista asioista 34

35 Hakumenettely uudistuu 2011 Uudistamisen tavoitteena on tukea ja ohjata hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista menettelyä => tuloksena vaikuttavaa työterveyshuoltoa työpaikan yhteistyön toteutumista työterveyden edistämisessä => Työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen perustuva työterveyshuolto 60%:n korvauksen piiriin laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa VNA 1484/ :ssä säädetyn mukaisesti sähköisen hakemisen suunnittelua ja käyttöönottoa korvausprosessia (yksi hakemuslomake - ei liitteitä) 35

36 Keskeiset muutokset hakemisessa Työnantajan korvauksen hakeminen Uusi korvaushakemus - lomakkeen rakenne ja tietosisältö Hakemuksen täyttäminen Työterveyshuollon tietojärjestelmät ja palveluntuottajien toiminta Sähköinen asiointi otetaan käyttöön 36

37 Rakenne HAKUAIKA Sisältö 6 kuukautta työnantajan tilikauden päättymisestä Työnantajan tunnus 1 HAKIJA Muutos Työnantajan nimi Ilmoitetaan työnantajan nimi virallisessa muodossa: Voi sisältää myös yksityisen henkilön nimen silloin kun yksityinen henkilö toimii Toimipaikan työnantajana nimi ja palvelujen tuottajan nimen silloin kun palvelujen tuottaja toimii korvauksen hakijana (SVL 1224/ luku 10 ). Työnantaja on luonnollinen tai Entinen oikeushenkilö, nimi (jos aikaisempi joka käyttää hakemus korvausta eri nimellä) vastaan palveluksessaan Entinen vierasta Y-tunnus työvoimaa. Työnantajan Työnantajan yhteyshenkilön nimeämä nimi yhteyshenkilö, jolle Kela postittaa työterveyshuollon korvaamista koskevia ohjekirjeitä sekä korvaushakemuksesta annetun päätöksen. Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Palvelujen tuottaja täyttää Tilikausi, jota hakemus koskee Päätös korvauksesta halutaan 2 MAKSUOSOITE.... suomenkielisenä ruotsinkielisenä IBAN-tilinumero Päätös korvauksesta halutaan suomenkielisenä ruotsinkielisenä BIC-pankkitunniste Viitenumero tai Viestitieto Työnantaja täyttää 37

38 Rakenne Sisältö 3 TOIMIALA- JA HENKILÖMÄÄRÄ Työnantajan päätoimiala Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2008 mukaan (sanallinen selvitys) Ilmoitetaan päätoimiala, vaikka työnantaja toimisi useammalla toimialalla. Toimialanumero (5 numeroa) Työntekijöiden lukumäärä Yrittäjien lukumäärä (YEL- tai MYEL-vakuutettu) (tilikauden alun ja lopun keskiarvo) Ilmoitetaan korvausluokkien I ja II työntekijöiden lukumäärä numeroina laskemalla tilikauden alun ja lopun keskiarvo -jos työntekijöiden lukumäärä on tilikauden aikana vaihdellut merkittävästi, lukumäärän muutokset ja niitä koskevat ajanjaksot tulee selvittää erikseen esim. kohdassa 14 Lisätietoja Yrittäjien (YEL- ja MYEL- vakuutetut) lukumäärät ilmoitetaan erikseen molemmissa korvausluokissa. Korvaus- Korvaus- Korvaus- Korvausluokassa I luokassa II luokassa I luokassa II 38

39 Rakenne 4 TYÖTERVEYS- HUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Sisältö Työterveyshuollon pääasiallinen palveluntuottaja on työterveyshuoltosopimuksen perusteella ollut työnantajan oma työnantajien kunnallinen muu työterveyshuoltopalvetyöterveysasema yhteinen työ- terveyskeskus, lujen antamiseen oikeutettu terveysasema liikelaitos yksikkö (esim. lääkärikeskus) tai henkilö Ilmoitetaan työterveyshuoltopalveluiden pääasiallinen palveluntuottaja, jonka työnantaja on valinnut vastaamaan ehkäisevän työterveyshuollon korvausluokka I) ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon (korvausluokka II) palveluista. Pääasiallinen palveluntuottajan nimi Palveluntuottajan tunnus - Valintaan vain yksi lomakkeessa esitetty kohta. Pääasiallisen palveluntuottajan kanssa on tehty sopimus työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä... Edellä mainittu sopimus sisältää korvausluokan I palvelut ja lisäksi korvausluokan II palvelut Yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/ ) säädetään mm. työterveyshuollon toimiluvasta. Onko työnantaja tarkistanut käyttämältään yksityiseltä työterveyshuollon palveluntuottajalta toimiluvan työterveyshuollon - Valintaan kyllä, palvelujen jos on antamiseen? tarkistettu kaikkien työterveyshuoltopalveluiden Kyllä Ei tuottajien toimiluvat, muutoin valitaan ei. Onko työnantaja omalla työterveysasemalla järjestetty palveluja muille kuin korvausta hakevan työnantajan työntekijöille? Ei Kyllä Ilmoitetaan monitoimipaikkaisen työnantajan sopimusten lukumäärät (kpl). Monitoimipaikkaisella työnantajalla on työterveyshuoltosopimuksia yhteensä kpl. Monitoimipaikkaisella työnantajalla tarkoitetaan työnantajaa, jolla on useita toimipaikkoja eri puolella Suomea. 39

40 Rakenne 5 TYÖTERVEYS- HUOLLON TOIMINTA- SUUNNITELMA Sisältö Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen. Onko perusselvitys tehty? Valitaan kyllä, jos toimintasuunnitelma on laadittu perusselvityksen perusteella. Valitaan ei, jos toimintasuunnitelmaa Kyllä Ei ei ole laadittu perusselvityksen perusteella tai monitoimipaikkaisen yrityksen kaikissa toimipisteissä ei ole tehty perusselvityksiä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on voimassa ajalla.... Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty.. Altisteet Työnantajan kuormitustekijät työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjatut, työpaikkaselvityksellä selvitetyt, Toimintasuunnitelmakaudella valtioneuvoston asetuksessa ehkäistään 1485/2001 työterveyshuollon määritellyt eritystä menetelmiin sairastumisen ja keinon vaaraa seuraavien aiheuttavat työpaikkaselvityksellä altisteet sekä fyysiset, todettujen psyykkiset työpaikan ja sosiaaliset kuormitustekijöiden kuormitustekijät haitallisia ja tapaturmavaara. vaikutuksia: Ilmoitetaan työnantajan sekä monitoimipaikkaisen työnantajan kaikkien toimipaikkojen altisteet ja fysikaaliset kuormitustekijät. kemialliset biologiset yötyö fyysiset/ergonomiset psyykkiset sosiaaliset tapaturmavaara Tavoitteet Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä työterveyshuollon tavoitetta: 1. Tavoitteet ilmoitetaan työnantajan ja hänen valitseman pääasiallisen palveluntuottajan kesken laaditusta toimintasuunnitelmasta

41 Määritelmiä (Lähde: Hyvä työterveyshuoltokäytäntö kirja 2007) Työpaikkaselvitys Perusselvitys on yksi työpaikkaselvityksen neljästä selvitystyypistä (esiselvitys, perusselvitys, suunnattu selvitys ja eritysselvitys). Perusselvitys tulee tehdä jokaiseen työpaikkaan työterveyshuollon toimintaa aloitettaessa, toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja se uusitaan tarpeen mukaan. Perusselvityksessä kerättyjen tietojen perusteella tunnistetaan mm. työn keskeiset vaaratekijät, arvioidaan niiden terveydellinen merkitys, tehdään niitä koskevat toimenpide-ehdotukset ja suunnitelma toiminnan jatkosta sekä suunnitellaan terveystarkastukset. 41

42 Määritelmiä Toimintasuunnitelma Työterveyshuoltolain 8 :ssä määritelty työnantajalla oleva työterveyshuollosta laadittu kirjallinen toimintasuunnitelma, joka sisältään työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet (huomioitu, mitä työterveyshuoltolain 1, 4 ja 12 :ssä säädetään). laaditaan yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajien ja työterveyshuollon kanssa ja sen toteutumista seurataan. laaditaan kolmen viiden vuoden pituiseksi. työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon selvityksiin perustuen tarkistetaan vuosittain 42

43 Toimintasuunnitelma (työnantajakirje , kirje ) Toimintasuunnitelmaa ei jatkossa lähetetä hakemuksen liitteenä (tilikausi 2011) Tarvittaessa Kela pyytää toimintasuunnitelman ja muut tarpeelliset tiedot hakemuksen ratkaisemiseksi Toimintasuunnitelman tulee olla voimassa vähintään työnantajan hakemuksen tilikauden ajan Toimintasuunnitelma tulee olla hyväksytty (pvm) ja allekirjoitettu (työnantajan edustaja + palveluntuottajan edustaja) Toimintasuunnitelma sisältää: HTTHK:n (tarpeet, tavoitteet, toiminnan, seuranta ja arviointi) SVL:n 13 luvun 5 :n muutokset 43

44 Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma Ketä koskee Kuka on palveluntuottaja Konsernin toimintasuunnitelma sama toimiala ja samat työolosuhteet ja terveysriskit, niin yhteinen toimintasuunnitelma on mahdollista liittää korvaushakemuksen liitteeksi, mikäli työterveyshuoltolaissa mainitut toimintasuunnitelmaan liittyvät asiat täyttyvät. tällöin toimintasuunnitelmassa tulee olla selvästi tieto siitä, mitä yrityksiä (nimi ja Y-tunnus) toimintasuunnitelma koskee ja kuka on työterveyshuollon palveluntuottaja. konsernin yhteinen toimintasuunnitelma voi olla myös ns. puitesuunnitelma, joka toimii yrityksissä ja heidän paikallisissa työterveyshuollon palveluntuottajille työterveyshuollon toimintatapaohjeena. Paikallisesti tulee olla yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat. 44

45 Rakenne 6 TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTA JA LAUSUNTO KORVAUS- HAKEMUKSESTA Sisältö Valintaan kyllä jos työpaikalle on valittu työsuojelutoimikunta tai työsuojeluvaltuutettu, muutoin valitaan ei - jos työsuojeluvaltuutettua ei ole valittu, tulee yhteistoimintaan kuuluvat asiat käsitellä mahdollisuuksien mukaan yhdessä henkilöstön kanssa, vaikka tietoa siitä ei ilmoiteta hakemuksessa. Onko työpaikalle valittu työsuojelutoimikunta? Onko työpaikalle valittu työsuojeluvaltuutettu? Kyllä Ei Kyllä Ei Työterveyshuollon esittämien raporttien ja yhteenvetojen perusteella työpaikalla on käsitelty korvaushakemukseen sisältyvät kohdat.tietoja toiminnan toteuttamisesta (lomakkeen kohta 7) ja Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta (lomakkeen kohta 8) Työterveyshuollon korvaushakemusasiakirjat on käsitelty työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa tai muussa ne korvaavassa yhteistoimintamenettelyssä. Lausunto työterveyshuollon korvaushakemuksesta on annettu.. Ilmoitetaan korvaushakemuksen käsittelypäivämäärä. Lausuntoa ei liitetä enää korvaushakemukseen. 45

46 Rakenne Sisältö 7 TIETOJA TOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA Yksilötason toiminta Kyllä Ei Terveystarkastusten Tietojen ilmoittamisella yhteydessä tarkoitetaan, tehdään että työterveyssuunnitelmat menettely on käytössä: esim. työterveyssuunnitelmia tehdään. Toimintamenettely on myös silloin käytössä, vaikka ko. hakemusta koskevana tilikautena ei Vajaakuntoisen olisi tehty esim. työkyvyn yhtään edistämisen työterveyssuunnitelmaa. suunnitelmia tehdään Menettelyn tulee olla käytössä työpaikalla ja monitoimipaikkaisen työnantajan kaikissa toimipaikoissa yhteneväisesti, jolloin valitaan kyllä, muutoin valitaan ei. Kuntoutussuunnitelmia tehdään Työpaikkatason toiminta Kyllä Ei Työpaikkaselvitykseen perusteella on tehty toimenpide-ehdotuksia Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta toteutetaan Työnantajalla oleva kirjallinen päihdeohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi ja mini-interventio on käytössä. Valitaan kyllä, jos päihde-ohjelma ja mini-interventio ovat käytössä, muutoin valitaan ei Päihdehaittojen ehkäisyn ja varhaisen tuen toimintatavat ovat käytössä Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus: Sairausvakutuuslain 5 :n uusi 2 mom; 'kyllä', jos edellytykset täyttyvät 46 työpaikan ja työterveyshuollon yhteiset hallintatavat ovat käytössä

47 Työterveyssuunnitelma Määritelmiä (1/3) Terveystarkastuksen yhteydessä työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi laadittu suunnitelma, joka on todennettavissa esim. työntekijän terveyskertomuksesta Vajaakuntoisten työkyvyn seurannan ja edistämisen suunnitelma Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen edistämiseksi, tukemiseksi ja seuraamiseksi sekä työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottava suunnitelma, joka on todennettavissa esim. työntekijän terveyskertomuksesta. Vajaakuntoisella tarkoitetaan sairauden, vian tai vamman vuoksi vajaakuntoista työntekijää. Kuntoutussuunnitelma Kuntoutukseen ohjaamisesta ja neuvonnasta laadittu työterveyshuollon tekemä suunnitelma, joka on todennettavissa esim. työntekijän terveyskertomuksesta. Suunnitelmaan kirjataan kuntoutuksen tavoitteet, keinot ja arvioitu kuntoutumisaika sekä kuntoutuksen jälkeinen seuranta. (Kuntoutussuunnitelma ei ole asiakkaasta laadittu B-lausunto) 47

48 Toimenpide-ehdotukset Määritelmiä (2/3) Työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin tehty toimenpide-ehdotus. Valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 7 :n mukaan työpaikkaselvityksestä laaditussa asiakirjassa esitetään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja tarvittavat toimenpideehdotukset. Ryhmän neuvonta ja ohjaus Ryhmään kohdistuva tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevista asioista. On osa työterveyshuollon prosessinomaista toimintaa. Työpaikkaselvityksen pohjautuvan työterveyshuollon kokonaisprosessin tietojen perusteella tarpeelliseksi katsottua tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta sitä tarvitsevalle ryhmille valtioneuvoston asetuksen 1484/ :ssä säädetyistä sisältökohdista. 48

49 Määritelmiä (3/3) Päihdehaittojen ehkäisyn ja varhaisen tuen toimintamallit Työnantajalla olevaa kirjallinen päihdeohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi ja miniinterventio on käytössä. Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Ennen ohjelman hyväksymistä tehtävät on käsiteltävä työpaikoilla yhteistoimintamenettelyssä yhteistoiminnasta annetuissa laissa tarkoitetulla tavalla. 49

50 Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki (Hallituksen esitys 67/2010) 50

51 Sata- komitean kannanotot ( ): Työterveyshuollon toteuttaminen Työterveyshuollon tulee edistää työterveyshuoltolaissa säädetyn mukaisesti työssä käyvän väestön terveyttä, työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä nykyistä tehokkaammin työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvaa työuran ennenaikaista katkeamista. Työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Koordinaatio Työkykyseuranta Työterveysyhteistyö Työterveyshuollon tehostamiseen sisältyy myös työelämässä olevien työkykyseurannan sekä hoidon tarpeen ja kuntoutuksen koordinoinnin määritteleminen selkeästi työterveyshuollon vastuulle. Työnantajan vahvistaman työterveyshuollon toimintasuunnitelman tulee sisältää työkykyseurannan toteuttamis- ja raportointitavat. Seurannan hoitamiseksi työterveyshuollolla tulee olla valmius antaa vuosittain valtioneuvoston asetuksen 1484/ :n kohtaan kolme perustuva henkilöstön työkyky-, terveydentilaja sairauspoissaoloselvitys. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyön ja mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen. 51

52 Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutos 1 mom. (HE 67/2010) Korvauksen määrä on 50% työterveyshuoltolain 12 :n mukaisesta toiminnasta ja 14 :n mukaisesta sairaanhoidosta Korvaamisen edellytys on, että työterveyshuoltoa toteutetaan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti jatkuvana toimintana H T T H K Periaatteet Prosessi Ammatillinen pätevyys, työterveyden asiantuntijuus Moniammatillinen toimintatapa Eettisyys ja luottamuksellisuus Työterveyshuoltolaissa säädetty yhteistyö Työpaikan tarpeiden arviointi Tavoitteet ja priorisointi Toiminnan suunnittelu, toteuttaminen vaikutusten aikaansaamiseksi Yhteistyössä laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Perusteellinen toimialatuntemus Työpaikan toiminnan ja henkilöstön terveydentilan ja työkykytilanteen tuntemus 52

53 Toiminnan korvattavuus ja hyväksyttävät kustannukset ennallaan SVL:n 13 luvun 5 :n muutos 1 mom. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan sisältyy työnantajan ja työterveyshuollon kanssa yhteistyössä laadittu työterveyshuoltosopimus työpaikalla tehty työpaikkaselvitys työpaikkaselvitykseen perustuva työterveyshuollon toimintasuunnitelma Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan kuuluu lisäksi, että työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä toteutetaan työntekijöiden terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja seuranta (terveystarkastukset) annetaan tietoja, ohjeita ja neuvoja valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 12 :ssä säädetyistä asioista. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta tulee toteuttaa siten kuin valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 15 :ssä säädetään. 53

54 SVL 13 luvun 5, uusi 2 momentti - yhteistyö työkyvyn hallinnassa 60 %:n korvauksen edellytykseksi 60%:n korvaustason (korvausluokka I) ehtona on: työpaikalla ja työterveyshuollossa on yhteiset tavoitteet ja yhteistyössä sovitut käytännöt, joiden mukaisesti työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan osapuolten yhteistyönä lähtökohtina kaikkien sitoutuminen ja luottamuksen vahvistuminen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan työkykyseurannan toteuttamis- ja raportointitavat lakisääteinen toiminta sisältäen tiedonkulun ja seurannan, ml. sairauspoissaolojen seuranta 54

55 SVL 13 luvun 5, uusi 2 momentti - yhteistyö työkyvyn hallinnassa 60 %:n korvauksen edellytykseksi Esityksen lähtökohta: työterveyshuollon korvaukset kannustavat työpaikkojen työkyvyn hallinnan ja työterveyshuollon työkykyohjauksen tehokasta toteutumista sekä työpaikoilla että työpaikkojen ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä Lakimuutos edellyttää korvausten hakumenettelyn uudistamista ja ratkaisukäytäntöjen uusimista sekä työpaikkojen työterveyttä tukevan asiakas- ja sidosryhmäyhteistyön tehostamista 55

56 Työpaikan työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - mitä sillä tarkoitetaan? HE 67/2010 mukainen määrittely sisältää seuraavat elementit: 60 % työpaikat ja työterveyshuolto yhdessä sopivat ja laativat kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan käytännöistä ja toimintatavoista, joita työpaikalla noudatetaan kuvaus laaditaan työpaikan tarpeisiin perustuen kuvaus sisältää käytännöt, joiden avulla työpaikalla huolehditaan työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta Koskee kaikkien työelämässä mukana olevien työkyvyn edistämistä työuran kaikissa vaiheissa ennakoivan ja varhaisen työkyvyn tuen avulla Työkyvyn hallinta alkaa välittömästi työntekijän työuran alusta ja jatkuu koko työuran ajan työpaikan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyönä 56

57 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - kuvauksen laatiminen ja sisältö (1/3) 60 % Toimintamenettely toimintatavan laadinnassa Yhteistyöhön osallistuneet, päivämäärä ja allekirjoitukset Toimintatavan sisältö ja käyttö varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja antaminen puheeksi ottaminen Työkyvyn tukemiseen liittyvät käytännöt ja menettelyt työpaikalla Eri osapuolten roolit, tehtävät ja vastuut Ohjeet esim. kuinka esimiehet ja työntekijät työpaikalla toimivat Työpaikan apuvälineiksi laadituista lomakkeista; esim. muistiot ja kartoituslistat puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten 57

58 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - kuvauksen laatiminen ja sisältö (2/3) 60 % Sairauspoissaolojen hallinta työpaikalla Työnantajalla velvollisuus toimittaa sairaus- ja poissaolotiedot kattavasti työterveyshuollolle, ellei työntekijä ole erikseen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista Työpaikalla sovittu poissaolojen ilmoituskäytäntö Sairaus- ja poissaolotietojen toimittaminen työterveyshuoltoon Ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon Poissaolojen seuranta ja työkyvyn tukitoimenpiteiden toteuttaminen Työpaikka ja työterveyshuolto yhteistyössä Varhaisuus ja ennakointi Kuvatuilla menettelyillä ei muuteta voimassa olevia säännöksiä yksilön tietosuojasta. 58

59 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - kuvauksen laatiminen ja sisältö (3/3) 60 % Työkykyseurannan toteutus, raportointi sekä tietojen analysointi ja käsittely työpaikalla Työpaikan työkykyä koskevien yhteenvetojen toimittaminen työterveyshuoltoon ml. sairauspoissaolot Työterveyshuollolla velvollisuus raportoida vuosittain poissaloista ja työkykytilanteesta yli 20 hengen työpaikoilla -pienemmillä työpaikoilla tarvittaessa Työkykyseurannan tietojen ja varhaisen tuen toteutumisen analysointi, tietojen käsittely ja esittäminen työpaikalla säännöllisesti yhdessä sovitun käytännön mukaisesti 59

60 Työterveysyhteistyö korvaamisen Terveysosasto/Tarkastus- ja ratkaisuryhmä edellytykseksi Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjattu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työpaikan terveys- ja työkykytilannetta koskevien raporttien laadinnassa ja esittämisessä työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 60 % Työkyvyn tukemiseen liittyvillä käytännöillä tarkoitetaan: työkyvyn edistämistä ja työkyvyn arviointia tukimahdollisuuksien selvittämistä ja niissä tarvittavan neuvonnan, ohjauksen ja seurannan järjestämistä. 60

61 Työterveysyhteistyö korvaamisen Terveysosasto/Tarkastus- ja ratkaisuryhmä edellytykseksi Pienet alle 20 henkilön työpaikat Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta sovitaan => Työpaikkaselvityskäynnin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisen ja vuosittaisen tarkistamisen yhteydessä työpaikalla toteutettavat käytännöt ja yhteistyö kirjataan työpaikkaselvitysraporttiin työterveyshuollon hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tuen antamisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä kirjataan toimintasuunnitelmaan. 60 % Pientyöpaikkojen velvollisuutena on myös huolehtia työkyky- ja sairauspoissaoloseurannasta ja ongelmien esiintyessä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja toimia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 61

62 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työpaikan vastuulla kirjallisen toimintakäytännön laadinta ja sen mukainen toiminta Toimintakäytäntö sis. kuvauksen - käytännön laatimismenettelystä - toimintatavasta varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja antamiseksi - ed. main. toimintatavan käytöstä - yhteydenpitolomakkeista tms. - sairauspoissaolojen hallintajärjestelmästä (poissaolojen ilmoituskäytäntö, seuranta ja annettava tuki työpaikalla, ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon, tth:n seurannan tietojen käsitteleminen työpaikalla työpaikka <-> työterveyshuolto) Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö yhdessä sovitun ja laaditun kirjallisen toimintakäytännön mukaisesti =>yhteiset tavoitteet =>esimiesten, henkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyö toimintakäytännön mukaisesti =>esimiesten ja henkilöstön kouluttaminen => tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta 60 % Työterveyshuollon tehtävänä - hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta ml. seuranta ja arviointi - varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen antaminen sekä sairauspoissaolojen seuranta - työkykyseurannan toteuttaminen, raportointi ja analysointi työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sovitun mukaisesti Ohjaus ja koordinointivastuu hoitavien tahojen välisessä tiedonkulussa ja yhteistyössä 62

63 Terveyden ja työkyvyn edistäminen työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Työpaikka Yhteistyö Työterveyshuolto Terveyden ja työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy Primaaripreventio TthL pv Sairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito Sekundaaripreventio TthL pv Sairauksista toipuvien ja vajaakuntoisten työhön paluun tuki Tertiaaripreventio Työpaikka: Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki SVPR 150 pv 300 pv Terveydenhuolto, sosiaalivakuutus, työvoima- ja koulutuspalvelut 63

64 Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä SVL:n 13 luvun 5 :n perustelut, uusi 2 mom. 60 % Yrittäjälle ja muulle omaa työtään tekevälle työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa noudatettaisiin soveltuvin osin työnantajille ennalta ehkäisevän työterveyshuollon korvaamiselle asetettuja edellytyksiä. Yrittäjän tulee sopia työterveyshuollon kanssa, miten hänen osaltaan voidaan tukea työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Yhteistyössä sovittu menettely kirjattaisiin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Yksinyrittäjältä edellytetään työterveyshuollon kanssa on sovittu mahdollisuudesta työterveysneuvottelua vastaavan menettelyn käyttämisestä työterveysneuvotteluun yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus vuosittain silloin kun ilmenee työkyvyn tuen tarvetta työkykyongelmien tai työkyvyttömyyden uhkan takia => Sovitaan käytännön tasolla miten vuosittainen yhteydenotto toteutetaan yhteydenoton osapuolet, tarpeet ja tilanteet 64

65 Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö 60 %:n korvauksen edellytykseksi Vähintään 20 henkilön työpaikka Alle 20 henkilön työpaikka 60 % Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä Työterveyshuollon Työterveyshuollon Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa toimintasuunnitelmassa toimintasuunnitelmassa asiat kuvattuna asiat kuvattuna asiat kuvattuna Kirjallinen työpaikan toimintakäytäntö Asiat kuvattu työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin Sovitut asiat toteutuu käytännössä 65

66 Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki korvausperusteeksi. Hallituksen esitys 67/2010 Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutosesitys 60 %:n korvauksen edellytys koskee työterveyshuoltolain 12 :n mukaista toimintaa (korvausluokka I) Työnantajat Uutta lakia sovelletaan jos tilikausi päättyy tai sen jälkeen Yrittäjät tai muut omaa työtään tekevät Uutta lakia sovelletaan kustannuksiin, jotka syntyvät tai sen jälkeen Kirjallisesti kuvatut työkyvyn hallinnan toimintatavat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan suunniteltu toiminta tulee olla käytössä viimeistään

67 Rakenne 8 LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA (Valtioneuvoston asetus 1484/ ) Sisältö Työpaikan työterveyshuollon toimintaa on arvioitu seuraamalla Seuranta toteutuu sovitusti Seurantaa ei ole toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä Laadun työntekijöiden ja vaikuttavuuden altistumista ja kuormittumista arviointi ja seuranta tulee toteuttaa siten kuin valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 15 :ssä säädetään. työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Valitaan työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia 'seuranta toteutuu sovitusti', jos seuranta on tehty 'seurantaa työntekijöiden sairauspoissaoloja ei ole', jos sitä ei tehdä HUOM! Monitoimipaikkainen työnantaja, joka hakee korvausta työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) yhdellä hakemuksella valitsee 'seuranta toteutuu sovitusti', kun seurantaa tehdään kaikissa toimipaikoissa. tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista asiakastyytyväisyyttä 67

68 Määritelmiä (1/4) Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan suunnitellun työpaikan tarpeisiin ja niistä laadittuihin työpaikkakohtaisiin tavoitteisiin suunnatun toiminnan tulosten jatkuvaa seurantaa ja arviointia Valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 15 :ssä on määritelty, mitä työterveyshuollon laadun arvioimiseksi tulee seurata. Työterveyshuollon tehtäväksi on määritelty myös sairauspoissaolojen seuranta. Työterveyshuollon toiminnan arviointi Työterveyshuoltolainsäädännön mukaan työterveyshuollon tehtäviin kuuluu toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Vaikuttavuudella tarkoitetaan työterveyshuollon toiminnalla tavoiteltujen vaikutusten tuloksia sekä esimerkiksi terveydellisen vaikutusten, toteutuneiden toimenpideehdotusten ja taloudellisten vaikutusten seurantaa ja arviointia. Työpaikkatasolla työterveyshuollon seuranta ja arviointi tehdään linjaorganisaation, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon yhteistyönä työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sovitun mukaisesti. 68

69 Määritelmiä (2/4) Toimenpiteiden vaikuttavuus työympäristössä ja työyhteisössä Seurannan ja arvioinnin avulla todennettua työterveyshuollon toiminnalla aikaansaatua muutosta työympäristössä ja työyhteisössä. Työympäristön parantumista voidaan seurata esimerkiksi fysikaalisten ja kemiallisten altisteiden tasoissa ja pitoisuuksissa tapahtuvien muutosten perusteella. Työyhteisön tilan seurannassa voidaan käyttää työpaikkaselvitysten psyko-sosiaalisten tekijöiden kartoituksien tuloksia Työntekijöiden altistuminen ja kuormittuminen Työterveyshuollon prosessissa esim. terveystarkastuksien ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon yhteydessä tehtävää työntekijöiden altistumisen ja kuormittumisen jatkuvaa seurantaa, jota tulee tehdä yksilötason lisäksi myös ryhmätasolla. 69

70 Määritelmiä (3/4) Työntekijöiden terveydentila ja työkyky Työterveyshuollon prosessissa esim. terveystarkastuksien ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon yhteydessä tehtävää työntekijöiden terveydentilan, työ ja toimintakyvyn jatkuvaa seurantaa, jota tulee tehdä yksilötason lisäksi myös ryhmätasolla. Työperäisiä ja työhön liittyvät sairaudet Työterveyshuollon prosessissa esim. terveystarkastuksien ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon yhteydessä tehtävää työperäisten tai työhön liittyvien sairauksien jatkuvaa seurantaa, jota tulee tehdä yksilötason lisäksi myös ryhmätasolla. Työntekijöiden sairauspoissaolot Työterveyshuollon prosessiin kuuluvaa toimintasuunnitelmaan suunniteltua ja työpaikan kanssa yhteistyössä sovittua ja tehtyä sairauspoissaolojen seurantaa. 70

71 Määritelmiä (4/4) Työterveyshuollon omat toimintatavat Työterveyshuollon oman toiminnan seurantaa ja arviointia (itseauditointi ja asiakastyytyväisyys seuranta) Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutuminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan suunniteltujen työpaikan tarpeisiin perustuvien konkreettisten tavoitteiden ja työpaikkaselvityksen ja työterveyshuollon muun toiminnan yhteydessä antamien toimenpide-ehdotusten toteutumisen seurantaa Asiakastyytyväisyys Työterveyshuollon asiakasorganisaation ja henkilöasiakkaiden asiakastyytyväisyyden seurantaa esim. kyselyä käyttämällä 71

72 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 6 Tarpeelliset voimavarat Hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi tarpeelliset voimavaratekijät: työterveyshuollon ammattihenkilöiden palvelut työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvitsemat asiantuntijapalvelut ja niihin liittyvät tutkimukset laboratoriotutkimukset ja radiologiset tutkimukset työterveysaseman perustamista ja ylläpitoa koskevat muut voimavarat. 72

73 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 7, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 4a Työnantajan oma asema Työnantajien yhteinen asema Työterveyshuollon voimavaratekijöiden käytöstä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset työnantajan hakemusta koskevan tilikauden kirjanpitoon perustuvat perustamis- ja käyttökustannukset Terveyskeskus Lääkärikeskus Ammatinharjoittaja Vastaavat maksut ja palkkiot 73

74 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 7, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 4a Työnantajan oma asema Työnantajien yhteinen asema Perustamiskustannukset Käyttökustannukset Työterveyshuollon voimavaratekijöiden käytöstä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset työnantajan hakemusta koskevan tilikauden kirjanpitoon perustuvat perustamis- ja käyttökustannukset Työterveyshuollon järjestämiseksi välttämättömät tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja kaluston sekä työterveyshuollon tietojärjestelmien hankkimisesta ja uusimisesta aiheutuneet kustannukset ei korvata työterveysaseman tilojen rakennus-, hankinta-, korjaus- eikä muita vastaavia kiinteistöön liittyviä kustannuksia Työterveyshuollossa toimivan henkilöstön palkat ja niistä maksetut pakolliset palkkasivukustannukset Huoneisto- ja toimistokustannukset Laitteiston ja kaluston käytön ja ylläpidon kustannukset Tutkimuksien (laboratorio ja radiologia) ja hoitotarvikkeiden kustannukset Työterveyshuollon tietojärjestelmien käytön ja ylläpidon kustannukset Ensiapuvälineiden ja ensiapukoulutuksen kustannukset 74

75 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 7, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 4a Työnantajan oma asema Työnantajien yhteinen asema Käyttökustannukset Työterveyshuollon voimavaratekijöiden käytöstä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset työnantajan hakemusta koskevan tilikauden kirjanpitoon perustuvat perustamis- ja käyttökustannukset Muut työterveyshuollon toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset työterveysasemalle hankittu ammattikirjallisuus ja terveyskasvatusmateriaali työterveyshenkilöstölle Suomessa järjestetty ammattitaitoa ylläpitävä täydennys- ja pätevöitymiskoulutus työterveyshenkilöstön ja työntekijöiden työterveyshuoltoon liittyvät matkakustannukset työn vuoksi tarpeelliset rokotteet työterveysaseman henkilöstön työvaatteiden hankintaja pesulakustannukset 75

76 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 7, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 4a Terveyskeskuksen, lääkärikeskuksen ja ammatinharjoittajan perimät maksut ja palkkiot Hyväksymisen edellytys on, että maksut vastaavat työterveyshuollon voimavarojen käytöstä aiheutuneita perustamis- ja käyttökustannuksia. Yleismaksujen korvaamisen pääperiaate: katetaan muita kuin ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden varsinaisesta toiminnasta ja tutkimuksista aiheutuneita kustannuksia. tarpeelliset ja kohtuulliset aiheutuneet kustannukset etukäteen perityt kustannukset eivät ole aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia aiheutuneita kustannuksia (yrittäjän yleismaksu). 76

77 Hyväksyttävät kustannukset SVL 1224/2004, 13 luku 7, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 4a Työnantajan oma tai yritysten yhteinen työterveysasema Maksut ja palkkiot Terveyskeskus, lääkärikeskus, ammatinharjoittaja Työterveyshuollon asiakkaat työnantajat yrittäjät 77

78 KORVAUSLUOKKA I 9 Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset Voimavarat Ammattihenkilöt TTHL 3 :ssä Asiantuntijat määritellyt työterveyshuollon ammattihenkilöt, joilla on työterveyshuollon koulutus sekä Muut asiantuntijat, joilla asiantuntijat riittävät tiedot työterveyshuollosta Tutkimukset Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Työpaikkaselvitykset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn seuranta Työnantajan järjestämän työterveyshuoltolain 12 :n mukaisen ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) hyväksyttävien, tilikauden kirjanpidon mukaisten kustannusten ilmoittaminen voimavaroittain. Työpaikkaselvitykset Työnantajan oma ja yhteinen työterveysasema: Toimintasuunnitelman Palkka ja palkkasivukustannukset laatiminen ja Muut palveluntuottajat: Ryhmä: aikaperusteiset Erityisen sairastumisen tarkistaminen vaaran vuoksi tehdyt Aikaperusteiset ja käyntikertakohtaiset Yksilö: käyntikertaan maksut ja palkkiot sekä Työsuojelutoimikunnan terveystarkastukset ja tutkimuskustannukset perustuvat muut terveystarkastukset kokouksiin osallistuminen Työhygienia Ergonomia Tekninen ala Maatalous Työnäkeminen Puheterapia Ravitsemus Liikunta Laboratorio Kuvantaminen Yhteensä Tutkimusten kustannukset Kustannukset yhteensä Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Perustamiskustannukset Vähennettävät tulot Korvausluokan I kustannukset yhteensä 78

79 Muut voimavarat Terveysosasto/Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Korvausluokka I / Muut voimavarat Työnantajan oma ja työnantajien yhteinen työterveysasema Muut käyttökustannukset Valtioneuvoston asetuksen (1338/2004) 4 a :ssä määriteltyjä työterveysaseman perustamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia perustamiskustannuksia ja muita kuin edellä lueteltuja (lomakkeessa aikaisemmin ilmoitettuja) käyttökustannuksia Työterveysasema ylläpitämisestä aiheutuneita muita käyttökustannuksia Laitteiston ja kaluston sekä tth:n tietojärj. käyttö ja ylläpito Avustavan henkilöstön, toimisto- ja siivoushenkilöstön palkat ja palkkasivukustannukset Huoneisto- ja toimistokustannukset Ammattikirjallisuus ja neuvontamateriaali Täydennyskoulutus ja pätevöityminen Työterveyshuollon ja työntekijöiden matkat Työterveyshuollon työpaikkaselvityksien matkat ja työhygieeniset mittaustarvikkeet Tutkimus- ja hoitotarvikkeet Työvaatteet ja pesulakustannukset Ensiapuvälineet ja tarvikkeet Rokkoaineet (työn vuoksi) Ensiapukoulutuksen kustannukset kun koulutustaho on muu kuin oma palvelujen tuottaja Perustamiskustannukset Työterveysasemalle hyväksyttäviä kaluston, laitteiston ja Kelan hyväksymien työterveyshuollon tietojärjestelmien hankinnoista ja uusimisista aiheutuneita perustamiskustannuksia. Vähennettävät tulot Laitteiston, kaluston ja työterveyshuollon tietojärjestelmän hankinta ja uusiminen. Muille työnantajille ja yrittäjille myydyistä palveluista saadut myyntitulot sekä työtapaturmien, liikennevahinkojen ja ammattitautien hoidosta vakuutusyhtiöiden 79 maksamat korvaukset.

80 Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Korvausluokka I / Muut voimavarat Muut palvelujen tuottajat Valtioneuvoston asetuksen (1338/2004) 4 a :ssä määriteltyjä työterveysaseman perustamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia perustamiskustannuksia ja muita kuin edellä lueteltuja (lomakkeessa aikaisemmin ilmoitettuja) käyttökustannuksia. Työnantajalle ostopalveluista syntyneitä muita, kuin ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden ja tutkimusten kustannuksia, eikä niitä ole ilmoitettu edellä olevissa muissa kohdissa Työterveyshuollon ja työntekijöiden matkat Työterveyshuollon työpaikkaselvityksien matkat ja työhygieeniset mittaustarvikkeet Ensiapuvälineet ja tarvikkeet Rokkoaineet (työn vuoksi) Yleismaksut Ensiapukoulutuksen kustannukset kun koulutustaho on muu kuin oma palvelujen tuottaja Perustamiskustannukset Vähennettävät tulot 80

81 10 Työterveyshuollon toimintatiedot KORVAUSLUOKKA I Voimavarat Ammattihenkilöt Asiantuntijat Muut asiantuntijat Tutkimukset Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvitys (t) Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ryhmän neuvonta ja ohjaus (t) Yksilön neuvonta- ja ohjauskäynnit (kpl) Terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn seuranta Terveystarkastuskäynnit erityisen sairastumisen vaaran perusteella (kpl) Muiden terveystarkastusten käynnit (kpl) Työnantajan järjestämän työterveyshuoltolaki 12 :n mukaisen ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) voimavarojen käytöstä tilikauden aikana syntyneet toimintatiedot voimavaroittain. Työhygienia Ergonomia Tekninen ala Maatalous Työnäkeminen Puheterapia Ravitsemus Ilmoitetaan puolen tunnin tarkkuudella: Suunnittelu Toteuttaminen Seuranta ja arviointi Matka-aika Ilmoitetaan yksilöllisen neuvonnan ja ohjauksen käyntien lukumäärät Liikunta Laboratorio Kuvantaminen Terveydentila, työ- ja toimintakykyä koskeva tarkastus tai terveyden edistämiseen liittyvä terveydentilan selvittäminen VNA 1485/2001 ja VNA 1484/2001 Sisältö vaihtelee työn vaatimusten, Ilmoitetaan altisteiden ja voimavaroittain työntekijän terveystarkastusten ominaisuuksien mukaan vuoksi tehtyjen käyntien lukumäärät Tutkimusten lukumäärät kappaleina 81

82 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (hakemus SV 98a TTH, kohta 7) -> kustannusten ja toiminnan ilmoittaminen hakemuksen kohdissa 9 ja 10 Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu: Toimintasuunnitelman laatiminen ja / tai tarkistaminen -ml. työkyvyn hallintatavan laatiminen yhteistyössä työpaikan kanssa -Isot työpaikat: Erillinen kuvaus -Pienet työpaikat: Kuvaus työpaikkaselvitysportissa Työkykyseurannan laatiminen ja raportointi / esittäminen - työterveyshuolto työsuojelutoimikunnan kokouksessa - kustannus: työpaikkaselvityksiin - toiminta: työpaikkaselvityksiin - kustannus: työpaikkaselvityksiin - toiminta: työpaikkaselvityksiin 82

83 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (hakemus SV 98a TTH, kohta 7) -> kustannusten ja toiminnan ilmoittaminen hakemuksen kohdissa 9 ja 10 Työpaikkaselvitys: - Yksilön / ryhmän varhaisen tuen tarpeen selvittäminen Työterveyshuolto asiantuntijana työterveysneuvotteluissa - tietojen antamista, ohjausta ja neuvontaa työterveysneuvottelussa läsnä olevalle ryhmälle (työntekijä, esimies, luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu) Yksilön ohjaus ja neuvonta ml. - varhaisen tuen antaminen Terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ml. - varhaisen tuen antaminen - vajaakuntoisen työntekijän terveydentilan ja työssä selviytymisen seuranta -kuntoutuksen tarpeen arviointi, ohjaus, neuvonta ja seuranta -sairauspoissaolojen seuranta (analysointi ja arviointi) - kustannus: työpaikkaselvityksiin - toiminta: työpaikkaselvityksiin - kustannukset: tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta - toiminta: ryhmän ohjaus ja neuvonta - kustannukset: tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta - toiminta: yksilön ohjaus ja neuvonta - kustannukset: terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta - toiminta: terveystarkastukset ja niiden seurantakäynnit -erityinen sairastumisen vaaran perusteella tehtävät -muut terveystarkastuskäynnit -kustannukset: terveydentilan, työ- ja 83 toimintakyvyn seurantaan

84 Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta (hakemus SV 98a TTH, kohta 8) -> kustannusten ja toiminnan ilmoittaminen hakemuksen kohdissa 9 ja 10 Seuranta ja arviointi Ilmoitetaan käyttötarkoituksen mukaan Mitä työterveyshuollon ydintoimintaa varten seurantaa ja arviointia tehdään - työpaikkaselvitys ml. toimintasuunnitelman laatiminen tai tarkistaminen tai työsuojelutoimikunnan kokoukseen osallistuminen - tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta - terveydentilan ja työ ja toimintakyvyn arviointi 84

85 KORVAUSLUOKKA II 11 Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset Voimavarat Ammattihenkilöt Asiantuntijat Tutkimukset Lääkärit Terveydenhoitajat Sairaanhoidon kustannukset Muun terveydenhuollon kustannukset Työnantajan järjestämän työterveyshuoltolain 14 :n mukaisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon (korvausluokka II) hyväksyttävien, tilikauden kirjanpidon mukaisten kustannusten Fysioterapeutit ilmoittaminen voimavaroittain. Psykologit Erikoislääkärit Laboratorio Kuvantaminen Yhteensä Työnantajan oma ja yhteinen työterveysasema: Muun terveydenhuollon Palkka ja palkkasivukustannukset toiminnasta esim. riskiryhmien Yleislääkäritasoisten sairaanhoidon Muut palveluntuottajat: influenssarokotuksien ja ja työterveyslääkärin tarvitseman terveyden edistämiseksi Aikaperusteiset erikoislääkärin ja konsultaation käyntikertakohtaiset maksut ja palkkiot sekä tutkimuskustannukset tehtävistä käynneistä, ennen kustannukset. sairauden toteamista, aiheutuneita kustannuksia. Kustannukset yhteensä Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Perustamiskustannukset Vähennettävät tulot Korvausluokan II kustannukset yhteensä 85

86 Muut voimavarat Terveysosasto/Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Korvausluokka II / Muut voimavarat Työnantajan oma ja työnantajien yhteinen työterveysasema Muut käyttökustannukset Valtioneuvoston asetuksen (1338/2004) 4 a :ssä määriteltyjä työterveysaseman perustamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia perustamiskustannuksia ja muita kuin edellä lueteltuja (lomakkeessa aikaisemmin ilmoitettuja) käyttökustannuksia Laitteiston ja kaluston sekä tth:n tietojärj. käyttö ja ylläpito Avustavan henkilöstön, toimisto- ja siivoushenkilöstön palkat ja palkkasivukustannukset Huoneisto- ja toimistokustannukset Ammattikirjallisuus ja neuvontamateriaali Täydennyskoulutus ja pätevöityminen Työterveyshuollon ja työntekijöiden matkat Tutkimus- ja hoitotarvikkeet Työvaatteet ja pesulakustannukset Työterveysasema ylläpitämisestä aiheutuneita muita käyttökustannuksia Perustamiskustannukset Työterveysasemalle hyväksyttäviä kaluston, laitteiston ja Kelan hyväksymien työterveyshuollon tietojärjestelmien hankinnoista ja uusimisista aiheutuneita perustamiskustannuksia. Vähennettävät tulot Riskiryhmien influenssarokotteet Laitteiston, kaluston ja työterveyshuollon tietojärjestelmän hankinta ja uusiminen Muille työnantajille ja yrittäjille myydyistä palveluista saadut myyntitulot sekä työtapaturmien, liikennevahinkojen ja ammattitautien hoidosta 86 vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset.

87 Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Korvausluokka II / Muut voimavarat Muut palvelujen tuottajat Valtioneuvoston asetuksen (1338/2004) 4 a :ssä määriteltyjä työterveysaseman perustamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia perustamiskustannuksia ja muita kuin edellä lueteltuja (lomakkeessa aikaisemmin ilmoitettuja) käyttökustannuksia Työnantajalle ostopalveluista syntyneitä muita, kuin ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden ja tutkimusten kustannuksia, eikä niitä ole ilmoitettu edellä olevissa muissa kohdissa. Perustamiskustannukset Työterveyshuollon ja työntekijöiden matkat Riskiryhmien influenssarokotteet Yleismaksut Vähennettävät tulot 87

88 KORVAUSLUOKKA II 12 Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon toimintatiedot Voimavarat Sairaanhoito Sairaanhoitokäynnit (kpl) Muu terveydenhuolto Muun terveydenhuollon käynnit (kpl) Ammattihenkilöt Lääkärit Terveydenhoitajat Työnantajan järjestämän työterveyshuoltolain 14 :n mukaisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon voimavarojen käytöstä tilikauden aikana syntyneet toimintatiedot voimavaroittain. Asiantuntijat Tutkimukset Fysioterapeutit Muun terveydenhuollon toiminnasta esim. riskiryhmien influenssarokotuksien ja terveyden edistämiseksi tehtävät käynnit. Psykologit Yleislääkäritasoisten sairaanhoidon käynnit ja työterveyslääkärin tarvitseman erikoislääkärin konsultaatioiden käynnit ja tutkimusten lukumäärät. Erikoislääkärit Laboratorio Kuvantaminen

89 Rakenne 13 KUSTANNUKSET Sisältö Kustannukset, joista korvausta haetaan Korvausluokka I euroa Korvausluokka II euroa Korvausluokat I ja II yhteensä euroa Työterveyshuollon kustannukset ovat hakemuskautena jakautuneet korvausluokkiin seuraavasti: % KL I % KL II Onko työnantajan järjestämä työterveyshuolto ollut työntekijöille maksutonta? Kyllä Ei; mistä palveluista on peritty maksu? Onko tässä hakemuksessa ilmoitetuista sairaanhoitokustannuksista haettu korvausta muualta (esim. liikennevakuutus, tapaturmavakuutus, sairauskuluvakuutus)? Ei Kyllä; mistä? 89

90 Rakenne 14 LISÄTIETOJA Sisältö Selvittäkää tarkemmin tarvittaessa, jos esim. yrityksessä on tapahtunut ulkoisia muutoksia (esim. yrityskauppa, fuusio) tilikauden pituus on jokin muu kuin 12 kk työntekijöiden lukumäärä on tilikauden aikana vaihdellut merkittävästi palvelujentuottaja on vaihtunut kesken tilikauden työnantaja hakee korvauksia toimipaikoittain tai perusselvityksiä ei ole tehty kaikissa toimipaikoissa: kuinka monessa se on tehty ja kuinka monessa sitä ei ole tehty työnantajan oman aseman kustannuksina on esitetty perustamiskustannuksia tai työterveyshuollon palvelujen myynnistä on saatu tuloja Lisätiedoissa voi kertoa ja perustella myös muita kuin edellä mainittuja asioita, joita korvausta myönnettäessä esitätte otettavaksi huomioon. 90

91 Rakenne 15 YHTEYSTIEDOT Sisältö Kustannustietoihin vastaavan henkilön nimi, puhelinnumero (työnantajan edustaja) Toimintatietoihin vastaavan henkilön nimi, puhelinnumero (palveluntuottajan edustaja) Rakenne 16 ALLEKIRJOITUS Sisältö Vakuutan, että tässä hakemuksessa antamani tiedot ovat oikeita ja niissä ilmoitetut rahamäärät perustuvat hakemusta koskevaan tilikauden kirjanpitoon. Päiväys Korvauksen hakijan nimi, allekirjoitus ja nimen selvennys 91

92 Kalenterivuosi 2010 Kalenterivuosi Vanha lomake SV 98 TTH Korvauksen määrä 60 % KL I Tilikausi: % Tilikausi: vuosi 2010 > vuosi % Uusi paperilomake käyttöön hakemisessa syksyllä 2011 Korvauksen määrä 50 % / 60 % KL I * Tilikausi: Tilikausi: % 60 % Uusi lomake SV 98a TTH ja siinä kysytyt tiedot, ks. > Ilmoitustaulu > Tulevia muutoksia Tilikausi: % Tilikausi: % / 60 % Tilikausi: % / 60 % * Korvaus määräytyy SVL:n siirtymäsäännöksen perusteella. Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallien tulee olla käytössä , jotta korvaus olisi 60 %. 92

93 93

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä 9-12/2010 Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela 1 Hakumenettely uudistuu 2011 Uudistamisen tavoitteena on tukea ja ohjata

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista

Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista - mitä hakemisen uudistaminen ja sähköinen asiointi edellyttää palvelujen tuottajalta - korvauslainsäädäntö muuttuu työkyvyn

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Arto Laine Kela 1 Arjen haasteita työterveydessä Sairausvakuutuslain muutokset 1.1.2011 ja 1.6.2012 alkaen Yhteistyössä sovittu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista

Lisätiedot

SV 101a TTH. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä.

SV 101a TTH. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

Ohjeita yrittäjien työterveyshuollon korvauksen hakemisesta

Ohjeita yrittäjien työterveyshuollon korvauksen hakemisesta Ohjeen alussa kerrotaan yrittäjien työterveyshuollon korvausten hakemisesta, lomakkeista sekä korvauksista. Sivuilla 2 6 ovat lomakkeiden SV 111 TTH ja SV 115 TTH selvitysosien täyttöohjeet palveluntuottajalle.

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. 1 of 9 27/05/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 21.12.2001/1383 21.12.2001/1383 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Tunne perusturvasi 3c. Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista

Tunne perusturvasi 3c. Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista Tunne perusturvasi 3c 2006 Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista Lukijalle Lukijalle Työterveyshuoltolain tarkoitus on edistää työhön liittyvien sairauksien

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa

Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö Työterveyshoitajien koulutuspäivät 9.9 Oulu ja 11.9

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.9.2014 Jukka Uitti 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.9.2014 Jukka Uitti 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Työterveysyhteistyöllä vaikuttavuutta 26.9.2014 Finlandia-talo Jukka Uitti 2 Työterveysyhteistyömääritelmä (1 ) Työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Palveluntuottajakohtainen korvausmenettely (Patu) korvaamisessa

Palveluntuottajakohtainen korvausmenettely (Patu) korvaamisessa Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Palveluntuottajakohtainen korvausmenettely (Patu) työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa Kela, Terveysosasto Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa x.x.2015 TERVEYDEN JA TYÖKYVYN EDISTÄMINEN JA TUKEMINEN, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys,

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017.

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017. Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Työterveyshuolto Kemin kaupungin

Lisätiedot

Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi

Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi Terveysosasto I Työterveyshuoltoryhmä Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela 1 Korvauksen hakeminen Työnantaja hakee korvauksen työterveyshuollon järjestämisestä

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA 1/5 TARJOUSPYYN- NÖN LIITE 1 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA Siuntion kunta ja XXXXX sopivat työterveyspalvelujen tuottamisesta ajalla 1.1.2012-31.12.2013 seuraavasti: Sopimusosapuolet Palveluntuottaja

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toimintasuunnitelma päivitetty: 26.11.2015 1 TYÖPAIKKA Työnantajan nimi LIEKSAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 ASIAKAS Osoite Yritys PL 40, 86600 Haapavesi Faksi Sähköposti liisa.hankonen@haapavesi.fi,maria.sorvisto@haapavesi.fi

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos Suomalainen

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot