FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2005-2010"

Transkriptio

1 FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Yhteistoimintaryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisältöluettelo 1. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN TAUSTA JA TARKOITUS 3 2. TYÖHYVINVOINNIN NYKYTILA 4 3. TAVOITTEET TYÖHYVINVOINNILLE 6 4. TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Esimiestyö Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työolosuhteet ja resurssit Osaaminen 8 5. TOIMENPIDESUOSITUKSET Esimiestyö Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työolosuhteet ja resurssit Osaaminen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI OHJE TYÖYKSIKÖILLE: KOLME ASKELTA ETEENPÄIN 14 2

3 1. Työhyvinvointiohjelman tausta ja tarkoitus Työhyvinvointiohjelman laadinnalle antoi alkusysäyksen Forssan kaupungin henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategiassa todettiin tarve erillisen työhyvinvointiohjelman laatimiselle. Laatiminen aikataulutettiin henkilöstöstrategian toimintaohjelmaan vuosille Toimintaohjelmassa hanke nimettiin TYHYhankkeeksi. TYHY-hanke nähtiin tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää osaksi laajempaa Forssan kaupungin Tasapainoinen kehitysohjelma -hanketta, johon haettiin ja saatiin työsuojelurahaston hanketukea 50 % haetuista kustannuksista. TYHY-hankkeelle nimettiin yhteisesti sovittu työryhmä, joka on vienyt hanketta suunnitellusti eteenpäin (liite 1). Työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen Forssan kaupunkiorganisaatiossa. Työelämän laadun kehittäminen ja tuloksellisuus kulkevat käsi kädessä. Työhyvinvointiohjelma on työkalu, jonka avulla Forssan kaupungin luottamushenkilöt, johto, esimiehet ja henkilöstö pyrkivät luomaan työyksiköihin työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan, kehitysmyönteisen ilmapiirin. Työhyvinvointiohjelmassa määritellään ne painopistealueet ja toimenpiteet, joihin tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota pyrittäessä edelleen parantamaan Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Työhyvinvointiohjelman toteutuksessa noudatetaan vallitsevaa lainsäädäntöä ja kunta-alan sopimuksia. Työhyvinvointiohjelmassa työhyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena ns. työkykytalon 1 muodossa. Talon kaikkia kerroksia tulee kehittää jatkuvasti ihmisen työelämän kuluessa tavoitteena niiden yhteensopivuuden turvaaminen ihmisen ja työn muuttuessa. Yksilö on luonnollisesti päävastuussa omista voimavaroistaan; työnantaja ja esimiehet ovat puolestaan päävastuussa talon neljännestä kerroksesta. Työhyvinvointia lisäävässä toiminnassa kuitenkin eri osapuolten ja tukiorganisaatioiden yhteistyö kaikissa kerroksissa tuottaa parhaimman tuloksen. 1 Työkyvyn talomallin on kehittänyt professori Juhani Ilmarinen. Se perustuu viime vuosien tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. 3

4 2. Työhyvinvoinnin nykytila Työhyvinvoinnin nykytilaa tarkasteltaessa on hyödynnetty soveltuvin osin useita eri tiedonlähteitä. Keskeisiä tällaisia lähteitä ovat olleet henkilöstökertomus 2003, itsearviointikysely 2003, syksyn 2004 esimies- ja työyhteisökysely sekä lisäksi työterveyshuollon toimittamat tiedot henkilöstön työhyvinvoinnista ja sairastavuudesta. Henkilöstökertomuksen 2003 mukaan sairaspoissaolojen määrä on lisääntynyt kolmen vuoden aikana noin 3 pvä/hlö. Poissaolopäiviä oli vuonna 2003 keskimäärin 17,1 pvä/hlö. Lisääntyminen on kohdistunut eniten keskipitkiin ja pitkiin poissaoloihin. Ammattiryhmittäin eniten sairauspoissaolopäivä oli kotihoito-, vanhainkoti-, siivous- ja kehitysvammahuoltohenkilöstöllä. Työssä ja työmatkalla sattuneiden työtapaturmien määrä (35) on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt viidessä vuodessa noin 10 henkilöllä. Sijaisten määrä on lisääntynyt 5 vuoden aikana noin 80:stä noin 100:aan. Muiden määräaikaisten määrä on lisääntynyt noin 130:sta noin 160:een. Sijaiset sijoittuvat lähinnä kotihoidon ja vanhainkodin palvelukseen. Muut määräaikaiset jotka eivät ole vakinaisen henkilöstön sijaisia, palvelevat lähinnä sivistystoimen puolella peruskouluissa, aikuisopistossa ja musiikkiopistossa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on lähes sama kuin kunta-alalla keskimäärin eli 46,5 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jää noin 30 % vakinaisesta henkilöstöstä seuraavien kymmenen vuoden aikana eli noin 210 henkilöä. Vuonna 2003 eläkepoistuma ja muu vaihtuvuus oli yhteensä 35 henkilöä. Vaihtuvuus lisääntyy vuosittain kahdella henkilöllä ja on vuonna 2006 noin 40 ja 2009 noin 45 ja 2012 noin 55 henkilöä vuodessa. Henkilöstön itsearviointikyselyn (2003) mukaan omat työt ja työtehtävät koettiin kiinnostaviksi, lähiyhteistyö ja työilmapiiri hyväksi sekä oma asema turvatuksi ja mahdollisuudet hyödyntää omia vahvuuksia hyväksi. Parannettavaa löytyi täydennyskoulutuksen, tiedottamisen, kannustamisen ja palautteen annon osalta sekä mukaan ottamisessa suunnitteluun ja työyhteisön ristiriitojen ratkaisutaidoissa ja työtiloissa. Syyskuussa 2004 toteutettiin Forssan kaupungin tasapainoiseen kehitysohjelmaan liittyen henkilöstökysely, jossa kartoitettiin jälleen kerran esimiesten ja työntekijöiden tuntemuksia omaa työtään ja työyhteisöään kohtaan. Kyselyyn vastasi 64 esimiestä ja 518 työntekijää. Vastausprosentti kohosi noin 60 prosenttiin. Forssan kaupungissa koettiin usean asian olevan tyydyttävällä tai hyvällä tasolla. Seuraavassa on kuitenkin joitakin tuloksia, joiden perusteella voidaan myös asettaa tavoitteita työhyvinvoinnin laaja-alaiselle parantamiselle. Vastaajista yli 20 prosenttia tunsi hämmennystä tai voimattomuutta omaa työtään kohtaan. Vastaajat kokivat, että resurssit työn tekoa varten ovat pienet suhteessa työtehtävien laajuuteen tai että aika ei tahdo riittää työn huolelliseen tekemiseen. Ihmiset kokivat riittämättömyyttä, jopa väsymystä. Työyksikkötason ongelmaksi nousi työntekijöiden irrallisuus toisistaan tai vähäinen yhteistyö eri henkilöiden kesken. Vastaajista 30 prosenttia koki kiireen vaikeuttavan 4

5 ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimivuutta. Kun tehdään töitä kovalla kiireellä ja itsenäisesti, niin samaa suuntaa ja tavoitetta on vaikea löytää kaikille. Kysyttäessä oman esimiehen sitoutuneisuutta työn kehittämiseen lähes 50 prosenttia vastaajista koki, että esimies ei välttämättä tiedä paljonkaan työntekijöiden työtehtävistä ja työn sisällöistä tai hänen ei koeta olevan kiinnostunut työntekijöiden työn kehittämisestä. Syynä tähän voi olla esimiehen kiire tai se, että asiat kulkevat monen eri tahon kautta, jolloin työntekijöiden käsitys johtamiseen liittyvistä vastuista hämärtyy. Voi myös olla niin, että esimiehen ja työyksikön välinen yhteistyösuhde on vasta alullaan. Esimiesten ja työntekijöiden näkemys työn kehittämisen painopisteistä oli pääosin yhteneväinen. Molemmat toimijat katsovat, että Forssan kaupungin työyhteisöissä on mahdollista päästä nykyistä parempiin tuloksiin, jos kaupungin kehittämispanostusta kohdennetaan: - uusien toimintatapojen, mallien ja muotojen kehittämiseen - omaa työtä koskevaan, osallistavaan suunnitteluun ja päätöksentekoon - osaamisen siirtoon ja jakamiseen sekä - keskinäisen luottamuksen vahvistamiseen. Esimiestyön kehittämisessä korostuivat muun muassa koko kaupungin, toimialan ja oman työyksikön tavoitteiden avaaminen ja vastuuttaminen työntekijöille esimerkiksi kehityskeskustelujen ja toimivan työyksikön yhteistoiminnan sekä kehittämistyön avulla. Kehittämisen kohteeksi nousivat niin ikään työntekijöiden henkilökohtaisen osaamisen ja kehittymisen jatkuva tukeminen sekä kehityskeskustelujen että päivittäisen johtamistyön muodossa. Suurin osa vastaajista antoi henkilöstöasioiden hoidolle kouluarvosanan tyydyttävä (45 %) tai hyvä (44 %). Erinomaista se oli 2 prosentin mielestä. Heikoksi henkilöstöasioiden hoidon arvioi 9 prosenttia vastaajista. Työympäristön turvallisuus arvioitiin keskimäärin melko hyväksi. Tarkemassa tarkastelussa 27 prosenttia vastaajista piti työympäristönsä turvallisuutta hyvänä ja 55 prosenttia melko hyvänä. Vastaajista 16 prosenttia arvioi työympäristön turvallisuuden tyydyttäväksi ja 2 prosenttia heikoksi. Yhtenä työyhteisön suurimmista riskeistä mainittiin työssä jaksaminen. Monet vastaajat pitivät suurimpina riskeinä myös muun muassa henkilöstöresurssien puutteita, vaativia asiakastilanteita, työympäristön ja työvälineiden puutteita sekä esimiestyöhön, johtamiseen ja työyhteisön henkilösuhteisiin liittyviä asioita. 5

6 3. Tavoitteet työhyvinvoinnille Tavoitteet Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnille asettaa kaupungin johtoryhmä. Seuraavassa taulukossa on ehdotus mittareiksi, joille voi asettaa tavoitearvoja ja joiden avulla voi tavoitteiden saavuttamista seurata ja arvioida. Kunkin mittarin kohdalla on myös mainittu vuoden 2004 lähtötaso, jos tieto on saatavissa, ja tavoitetaso vuosille Tunnusluku 1. Sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä työajasta (työpäivää/ henkilötyövuosi) 2. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärän osuus henkilöstöstä 3. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien keskimääräinen ikä eläkkeen alkaessa 4. Työtapaturmien lukumäärä / vuosi 5. Koulutuksen pituus, työpäivää/henkilötyövuosi 6. Tyytyväisyys työn sisältöön 7. Tyytyväisyys johtamiseen ja esimiestyöhön 8. Tyytyväisyys työyhteisön toimivuuteen ja kehittymisen tukeen 9. Tyytyväisyys henkilöstöasioiden hoitoon 10. Tyytyväisyys työympäristön turvallisuuteen 11. Työtyytyväisyysindeksi yhteensä Lähtötilanne 2004 Tavoite 2005 Tavoite 2006 Tavoite

7 4. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteet Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että seuraavat asiat ovat työyksiköissä ja työyhteisöissä kunnossa. Työryhmä on valinnut kehittämisen painopistealueiksi seuraavat neljä asiakokonaisuutta tiedostaen sen, että työhyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin asiat. 4.1 Esimiestyö Työhyvinvointia tukeva esimiestyö tarkoittaa meillä sitä, että esimiestyötä kehitetään jatkuvasti. Se on esimiesten oikeus ja velvollisuus, ja kaupunki tarjoaa siihen työnantajana mahdollisuuden. Esimiestyön kehittämisessä kiinnitetään huomiota työhyvinvoinnin näkökulmasta erityisesti kehittäjän ja valmentajan roolin vahvistamiseen ja turvallisuusjohtamiseen. yksikön ja yksilön perustehtävät ja vastuualueet ovat selkeitä ja kaikkien tiedossa. Yksiköissä tiedostetaan, miten se tuottaa palvelunsa ja mikä on kunkin yksilön työn merkitys niiden tuottamisessa. yksikön palvelutavoitteet ja yksilön työn tavoitteet määritellään ja niiden toteutumista suunnitellaan ja seurataan yhdessä säännöllisesti. esimies ja työntekijä käyvät vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelun, jossa keskustellaan mm. menneen kauden tuloksista, seuraavan kauden tavoitteista, ammatillisista kehittymistarpeista ja yksilöllisestä työhyvinvoinnista. 4.2 Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työhyvinvointia tukeva vuorovaikutus ja yhteistyö tarkoittavat meillä sitä, että jokaisella on oikeus ja mahdollisuus osallistua omaa työtään ja työyhteisöään koskevaan suunnitteluun. yhteistyö toimii hyvin esimiehen ja työntekijöiden välillä ja samassa työyhteisössä toimivien yksiköiden kesken. Yhteistyö on rakentavaa työntekijöiden kesken kuten myös eri yksiköiden esimiesten välillä. Teemme yhdessä paitsi tuloksellista työtä, myös virkistävää toimintaa ja hyvää ilmapiiriä. pidämme säännöllisesti työpaikkakokouksia, joiden keskeiset asiat kirjaamme muistioon ja henkilöstön saataville. Tietyt perusasiat käsitellään työpaikkakokouksissa. Tämä on yksi keskeinen tapa vahvistaa yhteistoimintaa sekä varmistaa tiedonkulkua ja viestintää. keskustelemme työyksikössämme/työyhteisössämme työmme tuloksista ja asiakaspalautteesta sekä seuraamme ja arvioimme niitä. Annamme palautetta toisillemme harkiten ja toiminnan parantamismielessä. meillä on toimivia malleja työyhteisöongelmien ratkaisemiseksi. työhyvinvointia koskevissa asioissa toimimme yhteistyössä myös muiden asiantuntijoiden kuten työterveyshuollon kanssa. 4.3 Työolosuhteet ja resurssit Työhyvinvointia tukevat työolosuhteet ja resurssit tarkoittavat meillä sitä, että henkilöstösuunnittelu toimii toimialoillamme. Henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työn tavoitteisiin ja työmäärään, ja koulutustarpeet on huomioitu henkilöstösuunnittelussa. työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on selvitetty ja tunnistettu ja niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitu. 7

8 meillä on pelisäännöt yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioonottamiselle mm. työtehtävien jaossa, työajoissa ja muissa työjärjestelyissä. Koko kaupungin yhteisiä pelisääntöjä sovelletaan toimialoilla, palvelualueilla ja työyksiköissä. 4.4 Osaaminen Työhyvinvointia tukeva osaaminen tarkoittaa meillä sitä, että työntekijä perehdytetään työhönsä ja työyksikköönsä suunnitelmallisesti. täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus on suunnitelmallista, yksiköiden tarpeista lähtevää toimintaa. työntekijöiden ammatillisen kehittymisen tarpeet kartoitetaan, esimies ja työntekijä sopivat toimenpiteistä ja seuraavat niiden toteutumista säännöllisesti. osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen tarjotaan mahdollisuuksien mukaan paitsi koulutusta, myös työssä oppimisen keinoja (esim. työnohjaus, seniori-juniori-työparit, kehittämishankkeet). Työssä oppimisen käytännön järjestelyistä sovitaan työyksikössä. 5. Toimenpidesuositukset Mahdollisuudet henkilöstön työhyvinvoinnin myönteiseen kehittymiseen kasvavat, kun työhyvinvointitoiminta lähtee työyksiköiden tarpeista käsin ja henkilöstö osallistuu itse toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Työhyvinvointiohjelman laatinut työryhmä esittää, että työyksiköt kiinnittävät huomiota tässä luvussa suositeltuihin toimenpiteisiin vuosille valiten niistä kehittämisen kohteeksi sen toimenpiteen, joka tukee eniten työhyvinvointia omassa yksikössä. Lisäksi työryhmä kannustaa työyksiköitä jatkamaan ja vahvistamaan sellaista työhyvinvointia tukevaa toimintaa, joka on tähänkin saakka koettu hyödylliseksi. Toimenpidesuositukset vuosille on ryhmitelty valittujen työhyvinvoinnin painopisteiden mukaisesti. Työryhmä katsoo erityisesti näiden toimenpiteiden tuottavan parannusta kyseisessä työhyvinvoinnin painopisteessä. Varsinaisen toimenpidesuosituksen jälkeen mainitaan kyseisen toimenpiteen käynnistämistä auttavat välineet sekä sen henkilön nimi, jonka puoleen voi kääntyä tukea ja lisätietoa haluttaessa. Sen jälkeen mainitaan vielä, kuka vastaa kyseisen toiminnan viemisestä eteenpäin, kenelle siitä raportoidaan sekä miten voidaan arvioida toimenpiteen onnistumista. 5.1 Esimiestyö Toimenpidesuositus: Kehityskeskustelut säännöllisiksi - Kehityskeskustelulomake ja ohjeet - Video kehityskeskusteluista - Toimialan sisäinen koulutus o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti o Vastuu: Esimies vastaa kehityskeskusteluiden käymisestä ja raportoi niistä toimialajohdolle o Raportointi ja arviointi: Toteutuvatko kehityskeskustelut säännöllisesti: kyllä/ei; henkilöstön itsearviointi ja esimiesten raportointi toimialajohdolle, joka arvioi toimintaa 8

9 Toimenpidesuositus: Esimiestyön kehittäminen - Johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) valmentava koulutus - Räätälöidyt esimieskoulutukset - Turvallisuusjohtaminen o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti (JET-koulutus, räätälöidyt koulutukset); Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti (turvallisuusjohtaminen) o Vastuu: Toimialajohto vastaa yhdessä esimiesten kanssa esimiesten koulutustarpeen selvittämisestä, JET-koulutukseen osallistumisesta ja räätälöityjen valmennusten käynnistämisestä. Henkilöstöhallinto vastaa tarpeen mukaan turvallisuusjohtamisen koulutuksesta ja muusta koko Forssan kaupungissa hyödylliseksi todetusta esimiesvalmennuksesta eri toimialoilta tuleville esimiehille. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon esimiesvalmennuksen tarpeesta sekä koulutuksiin osallistuvien määristä ja suoritetuista tutkinnoista; Koulutuksiin ja valmennuksiin osallistuvien henkilöiden määrä, suoritetut tutkinnot, henkilöstön itsearviointikysely (esimiestyötä koskevat vastaukset) Toimenpidesuositus: Tyhy-ryhmän perustaminen työyksikköön tai palvelualueelle o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti o Vastuu: Toimialajohto ja toimialan johtoryhmä vastaavat siitä, että tyhyryhmä perustetaan sellaiseen työyksikköön tai palvelualueelle, jolla se on tarpeen o Raportointi ja arviointi: Raportointi tyhy-ryhmien toiminnasta yhteistoimintaryhmään ja henkilöstöhallintoon; Tyhy-ryhmien toimesta toteutetut toimenpiteet 5.2 Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Toimenpidesuositus: Työpaikkakokoukset säännöllisiksi sisältäen tiedottamisen ja tiedonkulun työyksiköissä mm. talousarviosta, investoinneista, muutoksista ja työyksikön tarpeista - Asialistarunko, malli - Kirja Yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen kunta-alalla o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti Hannu Parantainen, luottamusmies, KTV-73, puh xxx, sähköposti o Vastuu: Työyksikön esimies vastaa työpaikkakokousten koollekutsumisesta ja läpiviemisestä o Raportointi ja arviointi: Raportointi toimialajohdolle, kokousmuistiot yhteistoimintaryhmälle; Käydyt kokoukset, vähintään kolme per vuosi; 9

10 esitetyt toimenpiteet; henkilöstön itsearviointikysely (tiedottamista, tiedonkulkua ja kokouksia koskevat vastaukset) Toimenpidesuositus: Työsuojelutoimintasuunnitelman laatiminen työyksiköissä o Apuväline: Kaupungin työsuojelutoimintaohjelma o Yhteyshenkilöt: Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , o Vastuu: Työyksikön esimies vastaa yhdessä yksikkönsä tai palvelualueensa tyhy-ryhmän kanssa siitä, että työsuojelutoimintasuunnitelman laatiminen käynnistyy o Raportointi ja arviointi: Raportointi toimialajohdolle ja yhteistoimintaryhmälle; Suunnitelmien määrä, laatimisen vaihe, työsuojelutoiminnan tulokset Toimenpidesuositus: Vuorovaikutustaitojen kehittäminen - Videot Luova palaute ja Työtovereiden kesken - Räätälöity työyhteisövalmennus o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti sekä toimialajohtajat: Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti o Vastuu: Työyksikön esimies, tarvittaessa toimialajohtaja, vastaa vuorovaikutustaitojen kehittämisestä työyksikössä; osallistumisvastuu on jokaisella työntekijällä o Raportointi ja arviointi: Henkilöstön itsearviointikysely (vuorovaikutusta koskevat vastaukset) 5.3 Työolosuhteet ja resurssit Toimenpidesuositus: Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja kehittäminen - Forssan kaupungin käyttöön suunniteltu henkilöstösuunnitteluohjeisto - Kaupungin vuotuisen talousarvion laadintaohje o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh sähköposti o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien ja henkilöstöhallinnon kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus) ja johtoryhmään; Toimialoilla käytössä/ei käytössä henkilöstösuunnittelun lomakkeisto, henkilöstöhallinnolla käytössä henkilöstösuunnittelun yhteenvetoraportti 10

11 Toimenpidesuositus: Työolosuhteiden kartoitus sekä haitta- ja vaaratekijöiden arviointi - Riskien kartoitus-arviointilomakkeet - Työolosuhteiden kokonaisarviointi (työpaikkakäynnit) o Yhteyshenkilöt: Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , o Vastuu: Toimialajohtajat ja palvelualueiden johtajat yhdessä yksiköiden esimiesten ja henkilöstön kanssa (yksikkötasoinen tyhy-ryhmä), työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut yhdessä työterveyshuollon edustajien kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus); Toimialojen johtoryhmät ja yhteistoimintaryhmä vuosittain Toimenpidesuositus: Yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioiminen o Apuväline: - Forssan kaupungin käyttöön suunniteltu ohjeistus ja suositus yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioimiselle työyhteisöissä ja työkäytännöissä (mm. työjärjestelyt, tehtävänjako, työajankäyttö, palkitseminen jne.) o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh sähköposti o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien ja yksiköiden esimiesten kanssa, henkilöstöhallinto ja yhteistoimintaryhmä. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus), yhteistoimintaryhmään ja johtoryhmään; Toimialoilla sovelletaan/ei sovelleta ohjeistusta ja suositusta 5.4 Osaaminen Toimenpidesuositus: Pelisääntöjen luominen kouluttautumiseen - Kunnallista henkilöstökoulutusta koskeva suositussopimus sekä virka- ja työehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta (koulutussopimus) - Yleissopimus yhteistoimintamenettelystä soveltamisohjeineen o Yhteyshenkilöt: Toimialajohtajat Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon; Pelisäännöt luotu / ei luotu, pelisääntöjen toimivuuden arviointi kehityskeskusteluissa ja toimialan johtoryhmässä 11

12 Toimenpidesuositus: Täydennyskoulutussuunnitelma, -ohjelmat - Kehityskeskustelulomake ja ohje soveltuvin osin - Yhteenvedon tekeminen koulutustarpeista yksikkötasolla - Yhteistyö koulutustarjonnan tarpeiden kartoittamisessa koulutusta tarjoavien yhteisöjen kanssa o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, II kaupunginsihteeri, puh , sähköposti toimialajohtajat: Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti o Vastuu: Esimiehet vastaavat koulutustarpeen selvittämisestä. Toimialajohto vastaa yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa siitä, että koulutustarjonta kartoitetaan tarpeiden pohjalta ja tieto tuotetaan esimiehille ja henkilöstölle. Toimialajohdon vastuulla on yhdessä esimiesten kanssa laatia täydennyskoulutussuunnitelmat ja tarvittaessa täydennyskoulutusohjelmat sen pohjalta, mitä kehityskeskusteluissa on ilmennyt ja mihin laki velvoittaa. Tarjottuun täydennyskoulutukseen osallistuminen ja henkilökohtainen oppiminen on jokaisen työntekijän vastuulla. o Raportointi ja arviointi: Täydennyskoulutussuunnitelmien toteutumisen seuranta ja oppimistulosten arviointi kehityskeskusteluissa; yksikkötason tulosten raportointi ja arviointi toimialan johtoryhmässä; osallistujamäärät toimialoittain ja/tai ohjelmittain henkilöstökertomuksessa Toimenpidesuositus: Kaupungin omat koulutukset o Apuväline: Koulutuskalenteri o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, II kaupunginsihteeri, puh , sähköposti o Vastuu: Vastuu kaupungin oman koulutuksen sisältöideoiden ja tarpeiden tuottamisesta on työyksiköiden esimiehillä, toimialajohdolla ja yhteistoimintaryhmällä. Henkilöstöhallinto vastaa koulutuksen toteuttamisesta ja siitä tiedottamisesta. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstökertomuksessa; Palaute koulutuksista; osallistujamäärät 12

13 6. Työhyvinvointiohjelman seuranta ja arviointi Työhyvinvointiohjelman seurannalla varmistetaan osaltaan sitä, että ohjelma muuttuu käytännön toiminnaksi ja toiminta on tavoitteiden suuntaista. Seurannan ja arvioinnin avulla voidaan korjata ohjelmaa entistä toimivammaksi. Tavoitteiden ja mittareiden avulla arvioidaan muun muassa - missä toiminnassa on onnistuttu ja tavoitteet saavutettu - missä määrin on onnistuttu (mittarit) - mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen - mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty - miksi näin on käynyt - mitkä ovat johtopäätökset - miten ohjelmaa pitää parantaa - jne. Forssan kaupungin työhyvinvointiohjelman toteutumista seuraavat ja arvioivat kaupungin johtoryhmä ja yhteistoimintaryhmä. Kaupungin johtoryhmä seuraa ja arvioi luvussa 3 asetettujen tavoitteiden toteutumista käyttäen apuna luvuissa 2 ja 3 ehdotettuja mittareita. Yhteistoimintaryhmä seuraa ja arvioi toimenpidesuositusten toteutumista. Sillä on myös vastuu koota työhyvinvointia koskevat seurantatiedot omaan ja johtoryhmän käsittelyyn. Seuraavassa kuviossa on esitetty aikajanalla vuosien seuranta ja arviointi. Henkilöstökertomus 2004 Henkilöstön itsearvioinnin tulokset 2005 Henkilöstökertomus 2005 Henkilöstön itsearvioinnin tulokset /05 5/05 9/05 11/05 1/06 3/06 5/06 9/06 11/06 1/07 3/06 Henkilöstökertomus 2006 Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2004 Yhteistoimintaryhmä arvioi työhyvinvointitoiminnan 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Yhteistoimintaryhmä arvioi työhyvinvointitoiminnan 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2006, asettaa tavoitteet ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan 13

14 7. Ohje työyksiköille: kolme askelta eteenpäin 1. JÄRJESTÄKÄÄ TYÖPAIKKAKOKOUS, JOHON KUTSUTTE ALUSTAJAT Sopikaa aika, esimerkiksi 2 tuntia, ja paikka työhyvinvointiohjelman käsittelyä varten. Varatkaa tarpeen mukaan aika ja paikka useammalle kuin yhdelle kokoukselle, mikäli kaikki eivät pääse paikalle. Pyytäkää ohjelman valmistelussa mukana olleita henkilöitä (Sinisalo, Tölski, Niemi, toimialajohto) tulemaan työpaikkakokoukseen kertomaan ohjelmasta ja sen käyttöönottamisesta. 2. TOTEUTTAKAA TYÖPAIKKAKOKOUS Työpaikkakokouksen ohjelma voi olla esimerkiksi seuraava: - Työhyvinvointiohjelma (alustajat) - Mitä olemme tehneet tai teemme parhaillaan työhyvinvoinnin parantamiseksi (toimialajohto, palvelualueen johto, esimies) - Mitkä painopisteet ja toimenpidesuositukset ovat meille tärkeitä ja tarpeen (esimies ja henkilöstö) - Miten tästä eteenpäin (toiminnan tehostaminen, yksikön tyhy-ryhmän asettaminen, tehtävän ja aikataulun määrittäminen, tiedottaminen) - Palaute henkilöstöhallinnolle ja työsuojeluaktiiveille (henkilöstö - alustajat) 3. KÄYNNISTÄKÄÄ TOIMINTA Huolehtikaa siitä, että ainakin työhyvinvointiohjelmassa esitetyistä toimenpidesuosituksista ainakin yhtä ryhdytään toteuttamaan yksikössänne. Sopikaa tehtävänjaosta, vastuista ja aikatauluista, jotta toiminta aktivoituu. Hyvä tapa varmistaa toiminnan käynnistyminen ja toimenpiteiden toteutuminen on asettaa palveluyksikköön tyhy-ryhmä (esimerkiksi esimies ja 2-3 työntekijää). Tyhy-ryhmä voi tehdä yksikön muun henkilöstön kanssa tyhy-toiminnan suunnitelman. Sopikaa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämisestä (työsuojelu, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto jne.). Tyhy-toimintaa suunnitellessaan tyhy-ryhmä voi soveltaa esimerkiksi laatutyöstä tutun TUTKA-kehittämisen periaatteita: i. Mitkä ovat tulokset, joita halutaan saavuttaa palveluyksikön tyhy-asioissa (kts. painopisteet ja toimenpidesuositukset) ii. Mitkä ovat toimenpiteet, joilla palveluyksikkö saavuttaa halutut tulokset nyt ja lähitulevaisuudessa iii. Miten huolehdimme siitä, että tyhy-asioita parannetaan käytännössä ja järjestelmällisesti iv. Miten arvioimme tyhy-asioiden toteuttamista ja niissä saavutettuja tuloksia v. Miten parannamme tyhy-asioiden hoitoa palveluyksikössä kertyvän arviointitiedon perusteella 14

15 Liite 1: TYHY-hankkeen työryhmä Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu (KTV 90) Hannu Parantainen, pääluottamusmies (KTV-73) Tarja Rajahalme-Tahvanainen, pääluottamusmies (TNJ eli Super ja Tehy) Eija Leppänen, perusturvajohtaja, tai hänen valtuuttamansa Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, tai hänen valtuuttamansa Pentti Eskola, tekninen johtaja, tai hänen valtuuttamansa Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö Konsultit: Raija Syväniemi ja Jari Salomaa, HAUS kehittämiskeskus Oy 15

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017. Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017

FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017. Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN VISIOMME VUOTEEN 2017: Forssan kaupunki

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 2010-2013 FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 2010-2013 Kaupungin toimialojen ja palveluyksiköiden konkreettiset toimenpiteet vuoteen 2013 JOHTAMISEN toimenpiteet Olemme päättäneet, että Järjestämme

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

FORSSA HIHAT HEILUMAAN. Henkilöstöohjelma. Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015

FORSSA HIHAT HEILUMAAN. Henkilöstöohjelma. Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015 FORSSA HIHAT HEILUMAAN 2020 Henkilöstöohjelma Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015 Sisällys Henkilöstöohjelman tarkoitus... 3 Henkilöstöjohtamisen visio... 4 Henkilöstöjohtamisen periaatteet...

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 Kevät 2011 Marja Mäkiniemi M Tommi Hautaniemi työhyvinvointisuunnittelija psykologi, työhyvinvointiasiat p. 5191 p. 4182 TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Marjaana Suutarinen / 7.11.2013 Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Strategisen työhyvinvoinnin sisältö Työhyvinvointistrategiassa yhdistyvät Työ- ja ympäristöturvallisuus Työterveys ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) Kyselyn tulokset vertailussa Sinisellä: PKKY kysely 2012 (212 vastaajaa) ja vaikeaa esimiehille

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Luennon rakenne Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tulokset taustatiedot voimaannuttava

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot