FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA
|
|
- Harri Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Yhteistoimintaryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
2 Sisältöluettelo 1. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN TAUSTA JA TARKOITUS 3 2. TYÖHYVINVOINNIN NYKYTILA 4 3. TAVOITTEET TYÖHYVINVOINNILLE 6 4. TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Esimiestyö Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työolosuhteet ja resurssit Osaaminen 8 5. TOIMENPIDESUOSITUKSET Esimiestyö Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työolosuhteet ja resurssit Osaaminen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI OHJE TYÖYKSIKÖILLE: KOLME ASKELTA ETEENPÄIN 14 2
3 1. Työhyvinvointiohjelman tausta ja tarkoitus Työhyvinvointiohjelman laadinnalle antoi alkusysäyksen Forssan kaupungin henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategiassa todettiin tarve erillisen työhyvinvointiohjelman laatimiselle. Laatiminen aikataulutettiin henkilöstöstrategian toimintaohjelmaan vuosille Toimintaohjelmassa hanke nimettiin TYHYhankkeeksi. TYHY-hanke nähtiin tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää osaksi laajempaa Forssan kaupungin Tasapainoinen kehitysohjelma -hanketta, johon haettiin ja saatiin työsuojelurahaston hanketukea 50 % haetuista kustannuksista. TYHY-hankkeelle nimettiin yhteisesti sovittu työryhmä, joka on vienyt hanketta suunnitellusti eteenpäin (liite 1). Työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen Forssan kaupunkiorganisaatiossa. Työelämän laadun kehittäminen ja tuloksellisuus kulkevat käsi kädessä. Työhyvinvointiohjelma on työkalu, jonka avulla Forssan kaupungin luottamushenkilöt, johto, esimiehet ja henkilöstö pyrkivät luomaan työyksiköihin työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan, kehitysmyönteisen ilmapiirin. Työhyvinvointiohjelmassa määritellään ne painopistealueet ja toimenpiteet, joihin tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota pyrittäessä edelleen parantamaan Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Työhyvinvointiohjelman toteutuksessa noudatetaan vallitsevaa lainsäädäntöä ja kunta-alan sopimuksia. Työhyvinvointiohjelmassa työhyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena ns. työkykytalon 1 muodossa. Talon kaikkia kerroksia tulee kehittää jatkuvasti ihmisen työelämän kuluessa tavoitteena niiden yhteensopivuuden turvaaminen ihmisen ja työn muuttuessa. Yksilö on luonnollisesti päävastuussa omista voimavaroistaan; työnantaja ja esimiehet ovat puolestaan päävastuussa talon neljännestä kerroksesta. Työhyvinvointia lisäävässä toiminnassa kuitenkin eri osapuolten ja tukiorganisaatioiden yhteistyö kaikissa kerroksissa tuottaa parhaimman tuloksen. 1 Työkyvyn talomallin on kehittänyt professori Juhani Ilmarinen. Se perustuu viime vuosien tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. 3
4 2. Työhyvinvoinnin nykytila Työhyvinvoinnin nykytilaa tarkasteltaessa on hyödynnetty soveltuvin osin useita eri tiedonlähteitä. Keskeisiä tällaisia lähteitä ovat olleet henkilöstökertomus 2003, itsearviointikysely 2003, syksyn 2004 esimies- ja työyhteisökysely sekä lisäksi työterveyshuollon toimittamat tiedot henkilöstön työhyvinvoinnista ja sairastavuudesta. Henkilöstökertomuksen 2003 mukaan sairaspoissaolojen määrä on lisääntynyt kolmen vuoden aikana noin 3 pvä/hlö. Poissaolopäiviä oli vuonna 2003 keskimäärin 17,1 pvä/hlö. Lisääntyminen on kohdistunut eniten keskipitkiin ja pitkiin poissaoloihin. Ammattiryhmittäin eniten sairauspoissaolopäivä oli kotihoito-, vanhainkoti-, siivous- ja kehitysvammahuoltohenkilöstöllä. Työssä ja työmatkalla sattuneiden työtapaturmien määrä (35) on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt viidessä vuodessa noin 10 henkilöllä. Sijaisten määrä on lisääntynyt 5 vuoden aikana noin 80:stä noin 100:aan. Muiden määräaikaisten määrä on lisääntynyt noin 130:sta noin 160:een. Sijaiset sijoittuvat lähinnä kotihoidon ja vanhainkodin palvelukseen. Muut määräaikaiset jotka eivät ole vakinaisen henkilöstön sijaisia, palvelevat lähinnä sivistystoimen puolella peruskouluissa, aikuisopistossa ja musiikkiopistossa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on lähes sama kuin kunta-alalla keskimäärin eli 46,5 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jää noin 30 % vakinaisesta henkilöstöstä seuraavien kymmenen vuoden aikana eli noin 210 henkilöä. Vuonna 2003 eläkepoistuma ja muu vaihtuvuus oli yhteensä 35 henkilöä. Vaihtuvuus lisääntyy vuosittain kahdella henkilöllä ja on vuonna 2006 noin 40 ja 2009 noin 45 ja 2012 noin 55 henkilöä vuodessa. Henkilöstön itsearviointikyselyn (2003) mukaan omat työt ja työtehtävät koettiin kiinnostaviksi, lähiyhteistyö ja työilmapiiri hyväksi sekä oma asema turvatuksi ja mahdollisuudet hyödyntää omia vahvuuksia hyväksi. Parannettavaa löytyi täydennyskoulutuksen, tiedottamisen, kannustamisen ja palautteen annon osalta sekä mukaan ottamisessa suunnitteluun ja työyhteisön ristiriitojen ratkaisutaidoissa ja työtiloissa. Syyskuussa 2004 toteutettiin Forssan kaupungin tasapainoiseen kehitysohjelmaan liittyen henkilöstökysely, jossa kartoitettiin jälleen kerran esimiesten ja työntekijöiden tuntemuksia omaa työtään ja työyhteisöään kohtaan. Kyselyyn vastasi 64 esimiestä ja 518 työntekijää. Vastausprosentti kohosi noin 60 prosenttiin. Forssan kaupungissa koettiin usean asian olevan tyydyttävällä tai hyvällä tasolla. Seuraavassa on kuitenkin joitakin tuloksia, joiden perusteella voidaan myös asettaa tavoitteita työhyvinvoinnin laaja-alaiselle parantamiselle. Vastaajista yli 20 prosenttia tunsi hämmennystä tai voimattomuutta omaa työtään kohtaan. Vastaajat kokivat, että resurssit työn tekoa varten ovat pienet suhteessa työtehtävien laajuuteen tai että aika ei tahdo riittää työn huolelliseen tekemiseen. Ihmiset kokivat riittämättömyyttä, jopa väsymystä. Työyksikkötason ongelmaksi nousi työntekijöiden irrallisuus toisistaan tai vähäinen yhteistyö eri henkilöiden kesken. Vastaajista 30 prosenttia koki kiireen vaikeuttavan 4
5 ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimivuutta. Kun tehdään töitä kovalla kiireellä ja itsenäisesti, niin samaa suuntaa ja tavoitetta on vaikea löytää kaikille. Kysyttäessä oman esimiehen sitoutuneisuutta työn kehittämiseen lähes 50 prosenttia vastaajista koki, että esimies ei välttämättä tiedä paljonkaan työntekijöiden työtehtävistä ja työn sisällöistä tai hänen ei koeta olevan kiinnostunut työntekijöiden työn kehittämisestä. Syynä tähän voi olla esimiehen kiire tai se, että asiat kulkevat monen eri tahon kautta, jolloin työntekijöiden käsitys johtamiseen liittyvistä vastuista hämärtyy. Voi myös olla niin, että esimiehen ja työyksikön välinen yhteistyösuhde on vasta alullaan. Esimiesten ja työntekijöiden näkemys työn kehittämisen painopisteistä oli pääosin yhteneväinen. Molemmat toimijat katsovat, että Forssan kaupungin työyhteisöissä on mahdollista päästä nykyistä parempiin tuloksiin, jos kaupungin kehittämispanostusta kohdennetaan: - uusien toimintatapojen, mallien ja muotojen kehittämiseen - omaa työtä koskevaan, osallistavaan suunnitteluun ja päätöksentekoon - osaamisen siirtoon ja jakamiseen sekä - keskinäisen luottamuksen vahvistamiseen. Esimiestyön kehittämisessä korostuivat muun muassa koko kaupungin, toimialan ja oman työyksikön tavoitteiden avaaminen ja vastuuttaminen työntekijöille esimerkiksi kehityskeskustelujen ja toimivan työyksikön yhteistoiminnan sekä kehittämistyön avulla. Kehittämisen kohteeksi nousivat niin ikään työntekijöiden henkilökohtaisen osaamisen ja kehittymisen jatkuva tukeminen sekä kehityskeskustelujen että päivittäisen johtamistyön muodossa. Suurin osa vastaajista antoi henkilöstöasioiden hoidolle kouluarvosanan tyydyttävä (45 %) tai hyvä (44 %). Erinomaista se oli 2 prosentin mielestä. Heikoksi henkilöstöasioiden hoidon arvioi 9 prosenttia vastaajista. Työympäristön turvallisuus arvioitiin keskimäärin melko hyväksi. Tarkemassa tarkastelussa 27 prosenttia vastaajista piti työympäristönsä turvallisuutta hyvänä ja 55 prosenttia melko hyvänä. Vastaajista 16 prosenttia arvioi työympäristön turvallisuuden tyydyttäväksi ja 2 prosenttia heikoksi. Yhtenä työyhteisön suurimmista riskeistä mainittiin työssä jaksaminen. Monet vastaajat pitivät suurimpina riskeinä myös muun muassa henkilöstöresurssien puutteita, vaativia asiakastilanteita, työympäristön ja työvälineiden puutteita sekä esimiestyöhön, johtamiseen ja työyhteisön henkilösuhteisiin liittyviä asioita. 5
6 3. Tavoitteet työhyvinvoinnille Tavoitteet Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnille asettaa kaupungin johtoryhmä. Seuraavassa taulukossa on ehdotus mittareiksi, joille voi asettaa tavoitearvoja ja joiden avulla voi tavoitteiden saavuttamista seurata ja arvioida. Kunkin mittarin kohdalla on myös mainittu vuoden 2004 lähtötaso, jos tieto on saatavissa, ja tavoitetaso vuosille Tunnusluku 1. Sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä työajasta (työpäivää/ henkilötyövuosi) 2. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärän osuus henkilöstöstä 3. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien keskimääräinen ikä eläkkeen alkaessa 4. Työtapaturmien lukumäärä / vuosi 5. Koulutuksen pituus, työpäivää/henkilötyövuosi 6. Tyytyväisyys työn sisältöön 7. Tyytyväisyys johtamiseen ja esimiestyöhön 8. Tyytyväisyys työyhteisön toimivuuteen ja kehittymisen tukeen 9. Tyytyväisyys henkilöstöasioiden hoitoon 10. Tyytyväisyys työympäristön turvallisuuteen 11. Työtyytyväisyysindeksi yhteensä Lähtötilanne 2004 Tavoite 2005 Tavoite 2006 Tavoite
7 4. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteet Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että seuraavat asiat ovat työyksiköissä ja työyhteisöissä kunnossa. Työryhmä on valinnut kehittämisen painopistealueiksi seuraavat neljä asiakokonaisuutta tiedostaen sen, että työhyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin asiat. 4.1 Esimiestyö Työhyvinvointia tukeva esimiestyö tarkoittaa meillä sitä, että esimiestyötä kehitetään jatkuvasti. Se on esimiesten oikeus ja velvollisuus, ja kaupunki tarjoaa siihen työnantajana mahdollisuuden. Esimiestyön kehittämisessä kiinnitetään huomiota työhyvinvoinnin näkökulmasta erityisesti kehittäjän ja valmentajan roolin vahvistamiseen ja turvallisuusjohtamiseen. yksikön ja yksilön perustehtävät ja vastuualueet ovat selkeitä ja kaikkien tiedossa. Yksiköissä tiedostetaan, miten se tuottaa palvelunsa ja mikä on kunkin yksilön työn merkitys niiden tuottamisessa. yksikön palvelutavoitteet ja yksilön työn tavoitteet määritellään ja niiden toteutumista suunnitellaan ja seurataan yhdessä säännöllisesti. esimies ja työntekijä käyvät vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelun, jossa keskustellaan mm. menneen kauden tuloksista, seuraavan kauden tavoitteista, ammatillisista kehittymistarpeista ja yksilöllisestä työhyvinvoinnista. 4.2 Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työhyvinvointia tukeva vuorovaikutus ja yhteistyö tarkoittavat meillä sitä, että jokaisella on oikeus ja mahdollisuus osallistua omaa työtään ja työyhteisöään koskevaan suunnitteluun. yhteistyö toimii hyvin esimiehen ja työntekijöiden välillä ja samassa työyhteisössä toimivien yksiköiden kesken. Yhteistyö on rakentavaa työntekijöiden kesken kuten myös eri yksiköiden esimiesten välillä. Teemme yhdessä paitsi tuloksellista työtä, myös virkistävää toimintaa ja hyvää ilmapiiriä. pidämme säännöllisesti työpaikkakokouksia, joiden keskeiset asiat kirjaamme muistioon ja henkilöstön saataville. Tietyt perusasiat käsitellään työpaikkakokouksissa. Tämä on yksi keskeinen tapa vahvistaa yhteistoimintaa sekä varmistaa tiedonkulkua ja viestintää. keskustelemme työyksikössämme/työyhteisössämme työmme tuloksista ja asiakaspalautteesta sekä seuraamme ja arvioimme niitä. Annamme palautetta toisillemme harkiten ja toiminnan parantamismielessä. meillä on toimivia malleja työyhteisöongelmien ratkaisemiseksi. työhyvinvointia koskevissa asioissa toimimme yhteistyössä myös muiden asiantuntijoiden kuten työterveyshuollon kanssa. 4.3 Työolosuhteet ja resurssit Työhyvinvointia tukevat työolosuhteet ja resurssit tarkoittavat meillä sitä, että henkilöstösuunnittelu toimii toimialoillamme. Henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työn tavoitteisiin ja työmäärään, ja koulutustarpeet on huomioitu henkilöstösuunnittelussa. työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on selvitetty ja tunnistettu ja niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitu. 7
8 meillä on pelisäännöt yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioonottamiselle mm. työtehtävien jaossa, työajoissa ja muissa työjärjestelyissä. Koko kaupungin yhteisiä pelisääntöjä sovelletaan toimialoilla, palvelualueilla ja työyksiköissä. 4.4 Osaaminen Työhyvinvointia tukeva osaaminen tarkoittaa meillä sitä, että työntekijä perehdytetään työhönsä ja työyksikköönsä suunnitelmallisesti. täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus on suunnitelmallista, yksiköiden tarpeista lähtevää toimintaa. työntekijöiden ammatillisen kehittymisen tarpeet kartoitetaan, esimies ja työntekijä sopivat toimenpiteistä ja seuraavat niiden toteutumista säännöllisesti. osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen tarjotaan mahdollisuuksien mukaan paitsi koulutusta, myös työssä oppimisen keinoja (esim. työnohjaus, seniori-juniori-työparit, kehittämishankkeet). Työssä oppimisen käytännön järjestelyistä sovitaan työyksikössä. 5. Toimenpidesuositukset Mahdollisuudet henkilöstön työhyvinvoinnin myönteiseen kehittymiseen kasvavat, kun työhyvinvointitoiminta lähtee työyksiköiden tarpeista käsin ja henkilöstö osallistuu itse toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Työhyvinvointiohjelman laatinut työryhmä esittää, että työyksiköt kiinnittävät huomiota tässä luvussa suositeltuihin toimenpiteisiin vuosille valiten niistä kehittämisen kohteeksi sen toimenpiteen, joka tukee eniten työhyvinvointia omassa yksikössä. Lisäksi työryhmä kannustaa työyksiköitä jatkamaan ja vahvistamaan sellaista työhyvinvointia tukevaa toimintaa, joka on tähänkin saakka koettu hyödylliseksi. Toimenpidesuositukset vuosille on ryhmitelty valittujen työhyvinvoinnin painopisteiden mukaisesti. Työryhmä katsoo erityisesti näiden toimenpiteiden tuottavan parannusta kyseisessä työhyvinvoinnin painopisteessä. Varsinaisen toimenpidesuosituksen jälkeen mainitaan kyseisen toimenpiteen käynnistämistä auttavat välineet sekä sen henkilön nimi, jonka puoleen voi kääntyä tukea ja lisätietoa haluttaessa. Sen jälkeen mainitaan vielä, kuka vastaa kyseisen toiminnan viemisestä eteenpäin, kenelle siitä raportoidaan sekä miten voidaan arvioida toimenpiteen onnistumista. 5.1 Esimiestyö Toimenpidesuositus: Kehityskeskustelut säännöllisiksi - Kehityskeskustelulomake ja ohjeet - Video kehityskeskusteluista - Toimialan sisäinen koulutus o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti esa.sinisalo@forssa.fi o Vastuu: Esimies vastaa kehityskeskusteluiden käymisestä ja raportoi niistä toimialajohdolle o Raportointi ja arviointi: Toteutuvatko kehityskeskustelut säännöllisesti: kyllä/ei; henkilöstön itsearviointi ja esimiesten raportointi toimialajohdolle, joka arvioi toimintaa 8
9 Toimenpidesuositus: Esimiestyön kehittäminen - Johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) valmentava koulutus - Räätälöidyt esimieskoulutukset - Turvallisuusjohtaminen o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti esa.sinisalo@forssa.fi (JET-koulutus, räätälöidyt koulutukset); Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti keijo.tolski@forssa.fi (turvallisuusjohtaminen) o Vastuu: Toimialajohto vastaa yhdessä esimiesten kanssa esimiesten koulutustarpeen selvittämisestä, JET-koulutukseen osallistumisesta ja räätälöityjen valmennusten käynnistämisestä. Henkilöstöhallinto vastaa tarpeen mukaan turvallisuusjohtamisen koulutuksesta ja muusta koko Forssan kaupungissa hyödylliseksi todetusta esimiesvalmennuksesta eri toimialoilta tuleville esimiehille. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon esimiesvalmennuksen tarpeesta sekä koulutuksiin osallistuvien määristä ja suoritetuista tutkinnoista; Koulutuksiin ja valmennuksiin osallistuvien henkilöiden määrä, suoritetut tutkinnot, henkilöstön itsearviointikysely (esimiestyötä koskevat vastaukset) Toimenpidesuositus: Tyhy-ryhmän perustaminen työyksikköön tai palvelualueelle o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti esa.sinisalo@forssa.fi; Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , kaija-leena.niemi@forssa.fi; Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti keijo.tolski@forssa.fi o Vastuu: Toimialajohto ja toimialan johtoryhmä vastaavat siitä, että tyhyryhmä perustetaan sellaiseen työyksikköön tai palvelualueelle, jolla se on tarpeen o Raportointi ja arviointi: Raportointi tyhy-ryhmien toiminnasta yhteistoimintaryhmään ja henkilöstöhallintoon; Tyhy-ryhmien toimesta toteutetut toimenpiteet 5.2 Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Toimenpidesuositus: Työpaikkakokoukset säännöllisiksi sisältäen tiedottamisen ja tiedonkulun työyksiköissä mm. talousarviosta, investoinneista, muutoksista ja työyksikön tarpeista - Asialistarunko, malli - Kirja Yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen kunta-alalla o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti esa.sinisalo@forssa.fi; Hannu Parantainen, luottamusmies, KTV-73, puh xxx, sähköposti hannu.parantainen@forssa.fi o Vastuu: Työyksikön esimies vastaa työpaikkakokousten koollekutsumisesta ja läpiviemisestä o Raportointi ja arviointi: Raportointi toimialajohdolle, kokousmuistiot yhteistoimintaryhmälle; Käydyt kokoukset, vähintään kolme per vuosi; 9
10 esitetyt toimenpiteet; henkilöstön itsearviointikysely (tiedottamista, tiedonkulkua ja kokouksia koskevat vastaukset) Toimenpidesuositus: Työsuojelutoimintasuunnitelman laatiminen työyksiköissä o Apuväline: Kaupungin työsuojelutoimintaohjelma o Yhteyshenkilöt: Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti keijo.tolski@forssa.fi; Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , kaija-leena.niemi@forssa.fi o Vastuu: Työyksikön esimies vastaa yhdessä yksikkönsä tai palvelualueensa tyhy-ryhmän kanssa siitä, että työsuojelutoimintasuunnitelman laatiminen käynnistyy o Raportointi ja arviointi: Raportointi toimialajohdolle ja yhteistoimintaryhmälle; Suunnitelmien määrä, laatimisen vaihe, työsuojelutoiminnan tulokset Toimenpidesuositus: Vuorovaikutustaitojen kehittäminen - Videot Luova palaute ja Työtovereiden kesken - Räätälöity työyhteisövalmennus o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti esa.sinisalo@forssa.fi sekä toimialajohtajat: Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti pentti.eskola@forssa.fi Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti anita.joenpalo@forssa.fi Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti leena.jarvenpaa@forssa.fi Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti eija.leppanen@forssa.fi Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti jarmo.pynnonen@forssa.fi o Vastuu: Työyksikön esimies, tarvittaessa toimialajohtaja, vastaa vuorovaikutustaitojen kehittämisestä työyksikössä; osallistumisvastuu on jokaisella työntekijällä o Raportointi ja arviointi: Henkilöstön itsearviointikysely (vuorovaikutusta koskevat vastaukset) 5.3 Työolosuhteet ja resurssit Toimenpidesuositus: Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja kehittäminen - Forssan kaupungin käyttöön suunniteltu henkilöstösuunnitteluohjeisto - Kaupungin vuotuisen talousarvion laadintaohje o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh sähköposti esa.sinisalo@forssa.fi o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien ja henkilöstöhallinnon kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus) ja johtoryhmään; Toimialoilla käytössä/ei käytössä henkilöstösuunnittelun lomakkeisto, henkilöstöhallinnolla käytössä henkilöstösuunnittelun yhteenvetoraportti 10
11 Toimenpidesuositus: Työolosuhteiden kartoitus sekä haitta- ja vaaratekijöiden arviointi - Riskien kartoitus-arviointilomakkeet - Työolosuhteiden kokonaisarviointi (työpaikkakäynnit) o Yhteyshenkilöt: Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti keijo.tolski@forssa.fi; Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , kaija-leena.niemi@forssa.fi o Vastuu: Toimialajohtajat ja palvelualueiden johtajat yhdessä yksiköiden esimiesten ja henkilöstön kanssa (yksikkötasoinen tyhy-ryhmä), työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut yhdessä työterveyshuollon edustajien kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus); Toimialojen johtoryhmät ja yhteistoimintaryhmä vuosittain Toimenpidesuositus: Yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioiminen o Apuväline: - Forssan kaupungin käyttöön suunniteltu ohjeistus ja suositus yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioimiselle työyhteisöissä ja työkäytännöissä (mm. työjärjestelyt, tehtävänjako, työajankäyttö, palkitseminen jne.) o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh sähköposti esa.sinisalo@forssa.fi o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien ja yksiköiden esimiesten kanssa, henkilöstöhallinto ja yhteistoimintaryhmä. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus), yhteistoimintaryhmään ja johtoryhmään; Toimialoilla sovelletaan/ei sovelleta ohjeistusta ja suositusta 5.4 Osaaminen Toimenpidesuositus: Pelisääntöjen luominen kouluttautumiseen - Kunnallista henkilöstökoulutusta koskeva suositussopimus sekä virka- ja työehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta (koulutussopimus) - Yleissopimus yhteistoimintamenettelystä soveltamisohjeineen o Yhteyshenkilöt: Toimialajohtajat Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti pentti.eskola@forssa.fi Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti anita.joenpalo@forssa.fi Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti leena.jarvenpaa@forssa.fi Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti eija.leppanen@forssa.fi Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti jarmo.pynnonen@forssa.fi o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon; Pelisäännöt luotu / ei luotu, pelisääntöjen toimivuuden arviointi kehityskeskusteluissa ja toimialan johtoryhmässä 11
12 Toimenpidesuositus: Täydennyskoulutussuunnitelma, -ohjelmat - Kehityskeskustelulomake ja ohje soveltuvin osin - Yhteenvedon tekeminen koulutustarpeista yksikkötasolla - Yhteistyö koulutustarjonnan tarpeiden kartoittamisessa koulutusta tarjoavien yhteisöjen kanssa o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, II kaupunginsihteeri, puh , sähköposti esa.sinisalo@forssa.fi; toimialajohtajat: Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti pentti.eskola@forssa.fi Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti anita.joenpalo@forssa.fi Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti leena.jarvenpaa@forssa.fi Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti eija.leppanen@forssa.fi Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti jarmo.pynnonen@forssa.fi o Vastuu: Esimiehet vastaavat koulutustarpeen selvittämisestä. Toimialajohto vastaa yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa siitä, että koulutustarjonta kartoitetaan tarpeiden pohjalta ja tieto tuotetaan esimiehille ja henkilöstölle. Toimialajohdon vastuulla on yhdessä esimiesten kanssa laatia täydennyskoulutussuunnitelmat ja tarvittaessa täydennyskoulutusohjelmat sen pohjalta, mitä kehityskeskusteluissa on ilmennyt ja mihin laki velvoittaa. Tarjottuun täydennyskoulutukseen osallistuminen ja henkilökohtainen oppiminen on jokaisen työntekijän vastuulla. o Raportointi ja arviointi: Täydennyskoulutussuunnitelmien toteutumisen seuranta ja oppimistulosten arviointi kehityskeskusteluissa; yksikkötason tulosten raportointi ja arviointi toimialan johtoryhmässä; osallistujamäärät toimialoittain ja/tai ohjelmittain henkilöstökertomuksessa Toimenpidesuositus: Kaupungin omat koulutukset o Apuväline: Koulutuskalenteri o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, II kaupunginsihteeri, puh , sähköposti esa.sinisalo@forssa.fi o Vastuu: Vastuu kaupungin oman koulutuksen sisältöideoiden ja tarpeiden tuottamisesta on työyksiköiden esimiehillä, toimialajohdolla ja yhteistoimintaryhmällä. Henkilöstöhallinto vastaa koulutuksen toteuttamisesta ja siitä tiedottamisesta. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstökertomuksessa; Palaute koulutuksista; osallistujamäärät 12
13 6. Työhyvinvointiohjelman seuranta ja arviointi Työhyvinvointiohjelman seurannalla varmistetaan osaltaan sitä, että ohjelma muuttuu käytännön toiminnaksi ja toiminta on tavoitteiden suuntaista. Seurannan ja arvioinnin avulla voidaan korjata ohjelmaa entistä toimivammaksi. Tavoitteiden ja mittareiden avulla arvioidaan muun muassa - missä toiminnassa on onnistuttu ja tavoitteet saavutettu - missä määrin on onnistuttu (mittarit) - mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen - mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty - miksi näin on käynyt - mitkä ovat johtopäätökset - miten ohjelmaa pitää parantaa - jne. Forssan kaupungin työhyvinvointiohjelman toteutumista seuraavat ja arvioivat kaupungin johtoryhmä ja yhteistoimintaryhmä. Kaupungin johtoryhmä seuraa ja arvioi luvussa 3 asetettujen tavoitteiden toteutumista käyttäen apuna luvuissa 2 ja 3 ehdotettuja mittareita. Yhteistoimintaryhmä seuraa ja arvioi toimenpidesuositusten toteutumista. Sillä on myös vastuu koota työhyvinvointia koskevat seurantatiedot omaan ja johtoryhmän käsittelyyn. Seuraavassa kuviossa on esitetty aikajanalla vuosien seuranta ja arviointi. Henkilöstökertomus 2004 Henkilöstön itsearvioinnin tulokset 2005 Henkilöstökertomus 2005 Henkilöstön itsearvioinnin tulokset /05 5/05 9/05 11/05 1/06 3/06 5/06 9/06 11/06 1/07 3/06 Henkilöstökertomus 2006 Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2004 Yhteistoimintaryhmä arvioi työhyvinvointitoiminnan 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Yhteistoimintaryhmä arvioi työhyvinvointitoiminnan 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2006, asettaa tavoitteet ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan 13
14 7. Ohje työyksiköille: kolme askelta eteenpäin 1. JÄRJESTÄKÄÄ TYÖPAIKKAKOKOUS, JOHON KUTSUTTE ALUSTAJAT Sopikaa aika, esimerkiksi 2 tuntia, ja paikka työhyvinvointiohjelman käsittelyä varten. Varatkaa tarpeen mukaan aika ja paikka useammalle kuin yhdelle kokoukselle, mikäli kaikki eivät pääse paikalle. Pyytäkää ohjelman valmistelussa mukana olleita henkilöitä (Sinisalo, Tölski, Niemi, toimialajohto) tulemaan työpaikkakokoukseen kertomaan ohjelmasta ja sen käyttöönottamisesta. 2. TOTEUTTAKAA TYÖPAIKKAKOKOUS Työpaikkakokouksen ohjelma voi olla esimerkiksi seuraava: - Työhyvinvointiohjelma (alustajat) - Mitä olemme tehneet tai teemme parhaillaan työhyvinvoinnin parantamiseksi (toimialajohto, palvelualueen johto, esimies) - Mitkä painopisteet ja toimenpidesuositukset ovat meille tärkeitä ja tarpeen (esimies ja henkilöstö) - Miten tästä eteenpäin (toiminnan tehostaminen, yksikön tyhy-ryhmän asettaminen, tehtävän ja aikataulun määrittäminen, tiedottaminen) - Palaute henkilöstöhallinnolle ja työsuojeluaktiiveille (henkilöstö - alustajat) 3. KÄYNNISTÄKÄÄ TOIMINTA Huolehtikaa siitä, että ainakin työhyvinvointiohjelmassa esitetyistä toimenpidesuosituksista ainakin yhtä ryhdytään toteuttamaan yksikössänne. Sopikaa tehtävänjaosta, vastuista ja aikatauluista, jotta toiminta aktivoituu. Hyvä tapa varmistaa toiminnan käynnistyminen ja toimenpiteiden toteutuminen on asettaa palveluyksikköön tyhy-ryhmä (esimerkiksi esimies ja 2-3 työntekijää). Tyhy-ryhmä voi tehdä yksikön muun henkilöstön kanssa tyhy-toiminnan suunnitelman. Sopikaa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämisestä (työsuojelu, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto jne.). Tyhy-toimintaa suunnitellessaan tyhy-ryhmä voi soveltaa esimerkiksi laatutyöstä tutun TUTKA-kehittämisen periaatteita: i. Mitkä ovat tulokset, joita halutaan saavuttaa palveluyksikön tyhy-asioissa (kts. painopisteet ja toimenpidesuositukset) ii. Mitkä ovat toimenpiteet, joilla palveluyksikkö saavuttaa halutut tulokset nyt ja lähitulevaisuudessa iii. Miten huolehdimme siitä, että tyhy-asioita parannetaan käytännössä ja järjestelmällisesti iv. Miten arvioimme tyhy-asioiden toteuttamista ja niissä saavutettuja tuloksia v. Miten parannamme tyhy-asioiden hoitoa palveluyksikössä kertyvän arviointitiedon perusteella 14
15 Liite 1: TYHY-hankkeen työryhmä Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu (KTV 90) Hannu Parantainen, pääluottamusmies (KTV-73) Tarja Rajahalme-Tahvanainen, pääluottamusmies (TNJ eli Super ja Tehy) Eija Leppänen, perusturvajohtaja, tai hänen valtuuttamansa Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, tai hänen valtuuttamansa Pentti Eskola, tekninen johtaja, tai hänen valtuuttamansa Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö Konsultit: Raija Syväniemi ja Jari Salomaa, HAUS kehittämiskeskus Oy 15
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotTyöyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista
Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotFORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017. Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017
FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN VISIOMME VUOTEEN 2017: Forssan kaupunki
LisätiedotTyöhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit
1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 2010-2013
FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 2010-2013 Kaupungin toimialojen ja palveluyksiköiden konkreettiset toimenpiteet vuoteen 2013 JOHTAMISEN toimenpiteet Olemme päättäneet, että Järjestämme
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotHENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja
HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotSovittiin muutettavaksi yhteistoimintamenettelyä koskevaa yleissopimusta erillisen liitteen mukaisesti (liite 1).
1 (3) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN ALAN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISASIOITA KOSKEVISTA NEUVOTTELUISTA 2000 Aika 13.12.2000 Paikka Kunnallinen työmarkkinalaitos, Toinen linja 14, Helsinki 1 Pöytäkirjan tarkastus
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotHUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!
HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta
LisätiedotHenkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi
NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2019-2020 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 27.11.2018 Yhteistyötoimikunta 13.12.2018 Kaupunginhallitus
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotHausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto
Liite nro 17 5.3.2019 Khall 29 Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto KYSELYN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Hausjärven kunta toteuttaa kahden vuoden välein työhyvinvointikyselyn, jonka avulla
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotHenkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi
NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2017-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 10.1.2017 Yhteistyötoimikunta 19.1.2017 Kaupunginhallituksen
LisätiedotHenkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta
Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotTYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotJyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja
Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön
LisätiedotTIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA
TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA Työturvallisuuspäivän alueseminaari 28.4.2017 Seinäjoki Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä Seinäjoen kaupunki / Henkilöstöhallinto
LisätiedotHenkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua
Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015
LisätiedotFORSSA HIHAT HEILUMAAN. Henkilöstöohjelma. Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015
FORSSA HIHAT HEILUMAAN 2020 Henkilöstöohjelma Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015 Sisällys Henkilöstöohjelman tarkoitus... 3 Henkilöstöjohtamisen visio... 4 Henkilöstöjohtamisen periaatteet...
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen
ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotHenkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena
Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena Kirteko-verkostotapaaminen Oili Marttila Kirkon työmarkkinaosasto 11/2016 Henkilöstösuunnitelma -Yksi vai useampia
LisätiedotTYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA
Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä
LisätiedotTYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012
TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 Kevät 2011 Marja Mäkiniemi M Tommi Hautaniemi työhyvinvointisuunnittelija psykologi, työhyvinvointiasiat p. 5191 p. 4182 TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.
KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotJOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa
JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotSULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU
1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet
LisätiedotSOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA
SOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA Sovunrakennushanke Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Kirkon johtamisforum 2018 1 Hanke sovittelumenettelystä Hanke sovittelumenettelystä vuosina 2015 2016.
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9
LisätiedotHenkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi
NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2016-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 3.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallituksen
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4
LisätiedotTyöhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä
Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä Titi Heikkilä Työhyvinvointipäällikkö Helsinki Suomi 100 johtamisseminaari 24.11.2017 Esityksen sisältö Lyhyt esittely Helsinki Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotHenkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi
NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2018-2020 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 21.11.2017 Yhteistyötoimikunta 14.12.2017 Kaupunginhallitus
LisätiedotTyöyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut
Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotStrategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke
Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotTYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA
TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotSAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013
SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.
LisätiedotJÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011
JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016
LisätiedotHenkilöstöstrategian ja -ohjelman valmistelu
Henkilöstöstrategian ja -ohjelman valmistelu Työntekijöiden edustajia (pääluottamusmiehet) kuultiin valmistelun aikana. Pääluottamusmiehiltä pyydettiin kirjallinen näkemys seurakuntayhtymän nykytilanteesta
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
Lisätiedot2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja
LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen
LisätiedotDialoginen johtaminen
Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet
LisätiedotStrategisen työhyvinvoinnin johtaminen
Marjaana Suutarinen / 7.11.2013 Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Strategisen työhyvinvoinnin sisältö Työhyvinvointistrategiassa yhdistyvät Työ- ja ympäristöturvallisuus Työterveys ja työhyvinvointi
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotEsimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi
Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN
Lisätiedot