FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2005-2010"

Transkriptio

1 FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Yhteistoimintaryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisältöluettelo 1. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN TAUSTA JA TARKOITUS 3 2. TYÖHYVINVOINNIN NYKYTILA 4 3. TAVOITTEET TYÖHYVINVOINNILLE 6 4. TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Esimiestyö Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työolosuhteet ja resurssit Osaaminen 8 5. TOIMENPIDESUOSITUKSET Esimiestyö Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työolosuhteet ja resurssit Osaaminen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI OHJE TYÖYKSIKÖILLE: KOLME ASKELTA ETEENPÄIN 14 2

3 1. Työhyvinvointiohjelman tausta ja tarkoitus Työhyvinvointiohjelman laadinnalle antoi alkusysäyksen Forssan kaupungin henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategiassa todettiin tarve erillisen työhyvinvointiohjelman laatimiselle. Laatiminen aikataulutettiin henkilöstöstrategian toimintaohjelmaan vuosille Toimintaohjelmassa hanke nimettiin TYHYhankkeeksi. TYHY-hanke nähtiin tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää osaksi laajempaa Forssan kaupungin Tasapainoinen kehitysohjelma -hanketta, johon haettiin ja saatiin työsuojelurahaston hanketukea 50 % haetuista kustannuksista. TYHY-hankkeelle nimettiin yhteisesti sovittu työryhmä, joka on vienyt hanketta suunnitellusti eteenpäin (liite 1). Työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen Forssan kaupunkiorganisaatiossa. Työelämän laadun kehittäminen ja tuloksellisuus kulkevat käsi kädessä. Työhyvinvointiohjelma on työkalu, jonka avulla Forssan kaupungin luottamushenkilöt, johto, esimiehet ja henkilöstö pyrkivät luomaan työyksiköihin työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan, kehitysmyönteisen ilmapiirin. Työhyvinvointiohjelmassa määritellään ne painopistealueet ja toimenpiteet, joihin tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota pyrittäessä edelleen parantamaan Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Työhyvinvointiohjelman toteutuksessa noudatetaan vallitsevaa lainsäädäntöä ja kunta-alan sopimuksia. Työhyvinvointiohjelmassa työhyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena ns. työkykytalon 1 muodossa. Talon kaikkia kerroksia tulee kehittää jatkuvasti ihmisen työelämän kuluessa tavoitteena niiden yhteensopivuuden turvaaminen ihmisen ja työn muuttuessa. Yksilö on luonnollisesti päävastuussa omista voimavaroistaan; työnantaja ja esimiehet ovat puolestaan päävastuussa talon neljännestä kerroksesta. Työhyvinvointia lisäävässä toiminnassa kuitenkin eri osapuolten ja tukiorganisaatioiden yhteistyö kaikissa kerroksissa tuottaa parhaimman tuloksen. 1 Työkyvyn talomallin on kehittänyt professori Juhani Ilmarinen. Se perustuu viime vuosien tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. 3

4 2. Työhyvinvoinnin nykytila Työhyvinvoinnin nykytilaa tarkasteltaessa on hyödynnetty soveltuvin osin useita eri tiedonlähteitä. Keskeisiä tällaisia lähteitä ovat olleet henkilöstökertomus 2003, itsearviointikysely 2003, syksyn 2004 esimies- ja työyhteisökysely sekä lisäksi työterveyshuollon toimittamat tiedot henkilöstön työhyvinvoinnista ja sairastavuudesta. Henkilöstökertomuksen 2003 mukaan sairaspoissaolojen määrä on lisääntynyt kolmen vuoden aikana noin 3 pvä/hlö. Poissaolopäiviä oli vuonna 2003 keskimäärin 17,1 pvä/hlö. Lisääntyminen on kohdistunut eniten keskipitkiin ja pitkiin poissaoloihin. Ammattiryhmittäin eniten sairauspoissaolopäivä oli kotihoito-, vanhainkoti-, siivous- ja kehitysvammahuoltohenkilöstöllä. Työssä ja työmatkalla sattuneiden työtapaturmien määrä (35) on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt viidessä vuodessa noin 10 henkilöllä. Sijaisten määrä on lisääntynyt 5 vuoden aikana noin 80:stä noin 100:aan. Muiden määräaikaisten määrä on lisääntynyt noin 130:sta noin 160:een. Sijaiset sijoittuvat lähinnä kotihoidon ja vanhainkodin palvelukseen. Muut määräaikaiset jotka eivät ole vakinaisen henkilöstön sijaisia, palvelevat lähinnä sivistystoimen puolella peruskouluissa, aikuisopistossa ja musiikkiopistossa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on lähes sama kuin kunta-alalla keskimäärin eli 46,5 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jää noin 30 % vakinaisesta henkilöstöstä seuraavien kymmenen vuoden aikana eli noin 210 henkilöä. Vuonna 2003 eläkepoistuma ja muu vaihtuvuus oli yhteensä 35 henkilöä. Vaihtuvuus lisääntyy vuosittain kahdella henkilöllä ja on vuonna 2006 noin 40 ja 2009 noin 45 ja 2012 noin 55 henkilöä vuodessa. Henkilöstön itsearviointikyselyn (2003) mukaan omat työt ja työtehtävät koettiin kiinnostaviksi, lähiyhteistyö ja työilmapiiri hyväksi sekä oma asema turvatuksi ja mahdollisuudet hyödyntää omia vahvuuksia hyväksi. Parannettavaa löytyi täydennyskoulutuksen, tiedottamisen, kannustamisen ja palautteen annon osalta sekä mukaan ottamisessa suunnitteluun ja työyhteisön ristiriitojen ratkaisutaidoissa ja työtiloissa. Syyskuussa 2004 toteutettiin Forssan kaupungin tasapainoiseen kehitysohjelmaan liittyen henkilöstökysely, jossa kartoitettiin jälleen kerran esimiesten ja työntekijöiden tuntemuksia omaa työtään ja työyhteisöään kohtaan. Kyselyyn vastasi 64 esimiestä ja 518 työntekijää. Vastausprosentti kohosi noin 60 prosenttiin. Forssan kaupungissa koettiin usean asian olevan tyydyttävällä tai hyvällä tasolla. Seuraavassa on kuitenkin joitakin tuloksia, joiden perusteella voidaan myös asettaa tavoitteita työhyvinvoinnin laaja-alaiselle parantamiselle. Vastaajista yli 20 prosenttia tunsi hämmennystä tai voimattomuutta omaa työtään kohtaan. Vastaajat kokivat, että resurssit työn tekoa varten ovat pienet suhteessa työtehtävien laajuuteen tai että aika ei tahdo riittää työn huolelliseen tekemiseen. Ihmiset kokivat riittämättömyyttä, jopa väsymystä. Työyksikkötason ongelmaksi nousi työntekijöiden irrallisuus toisistaan tai vähäinen yhteistyö eri henkilöiden kesken. Vastaajista 30 prosenttia koki kiireen vaikeuttavan 4

5 ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimivuutta. Kun tehdään töitä kovalla kiireellä ja itsenäisesti, niin samaa suuntaa ja tavoitetta on vaikea löytää kaikille. Kysyttäessä oman esimiehen sitoutuneisuutta työn kehittämiseen lähes 50 prosenttia vastaajista koki, että esimies ei välttämättä tiedä paljonkaan työntekijöiden työtehtävistä ja työn sisällöistä tai hänen ei koeta olevan kiinnostunut työntekijöiden työn kehittämisestä. Syynä tähän voi olla esimiehen kiire tai se, että asiat kulkevat monen eri tahon kautta, jolloin työntekijöiden käsitys johtamiseen liittyvistä vastuista hämärtyy. Voi myös olla niin, että esimiehen ja työyksikön välinen yhteistyösuhde on vasta alullaan. Esimiesten ja työntekijöiden näkemys työn kehittämisen painopisteistä oli pääosin yhteneväinen. Molemmat toimijat katsovat, että Forssan kaupungin työyhteisöissä on mahdollista päästä nykyistä parempiin tuloksiin, jos kaupungin kehittämispanostusta kohdennetaan: - uusien toimintatapojen, mallien ja muotojen kehittämiseen - omaa työtä koskevaan, osallistavaan suunnitteluun ja päätöksentekoon - osaamisen siirtoon ja jakamiseen sekä - keskinäisen luottamuksen vahvistamiseen. Esimiestyön kehittämisessä korostuivat muun muassa koko kaupungin, toimialan ja oman työyksikön tavoitteiden avaaminen ja vastuuttaminen työntekijöille esimerkiksi kehityskeskustelujen ja toimivan työyksikön yhteistoiminnan sekä kehittämistyön avulla. Kehittämisen kohteeksi nousivat niin ikään työntekijöiden henkilökohtaisen osaamisen ja kehittymisen jatkuva tukeminen sekä kehityskeskustelujen että päivittäisen johtamistyön muodossa. Suurin osa vastaajista antoi henkilöstöasioiden hoidolle kouluarvosanan tyydyttävä (45 %) tai hyvä (44 %). Erinomaista se oli 2 prosentin mielestä. Heikoksi henkilöstöasioiden hoidon arvioi 9 prosenttia vastaajista. Työympäristön turvallisuus arvioitiin keskimäärin melko hyväksi. Tarkemassa tarkastelussa 27 prosenttia vastaajista piti työympäristönsä turvallisuutta hyvänä ja 55 prosenttia melko hyvänä. Vastaajista 16 prosenttia arvioi työympäristön turvallisuuden tyydyttäväksi ja 2 prosenttia heikoksi. Yhtenä työyhteisön suurimmista riskeistä mainittiin työssä jaksaminen. Monet vastaajat pitivät suurimpina riskeinä myös muun muassa henkilöstöresurssien puutteita, vaativia asiakastilanteita, työympäristön ja työvälineiden puutteita sekä esimiestyöhön, johtamiseen ja työyhteisön henkilösuhteisiin liittyviä asioita. 5

6 3. Tavoitteet työhyvinvoinnille Tavoitteet Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnille asettaa kaupungin johtoryhmä. Seuraavassa taulukossa on ehdotus mittareiksi, joille voi asettaa tavoitearvoja ja joiden avulla voi tavoitteiden saavuttamista seurata ja arvioida. Kunkin mittarin kohdalla on myös mainittu vuoden 2004 lähtötaso, jos tieto on saatavissa, ja tavoitetaso vuosille Tunnusluku 1. Sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä työajasta (työpäivää/ henkilötyövuosi) 2. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärän osuus henkilöstöstä 3. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien keskimääräinen ikä eläkkeen alkaessa 4. Työtapaturmien lukumäärä / vuosi 5. Koulutuksen pituus, työpäivää/henkilötyövuosi 6. Tyytyväisyys työn sisältöön 7. Tyytyväisyys johtamiseen ja esimiestyöhön 8. Tyytyväisyys työyhteisön toimivuuteen ja kehittymisen tukeen 9. Tyytyväisyys henkilöstöasioiden hoitoon 10. Tyytyväisyys työympäristön turvallisuuteen 11. Työtyytyväisyysindeksi yhteensä Lähtötilanne 2004 Tavoite 2005 Tavoite 2006 Tavoite

7 4. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteet Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että seuraavat asiat ovat työyksiköissä ja työyhteisöissä kunnossa. Työryhmä on valinnut kehittämisen painopistealueiksi seuraavat neljä asiakokonaisuutta tiedostaen sen, että työhyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin asiat. 4.1 Esimiestyö Työhyvinvointia tukeva esimiestyö tarkoittaa meillä sitä, että esimiestyötä kehitetään jatkuvasti. Se on esimiesten oikeus ja velvollisuus, ja kaupunki tarjoaa siihen työnantajana mahdollisuuden. Esimiestyön kehittämisessä kiinnitetään huomiota työhyvinvoinnin näkökulmasta erityisesti kehittäjän ja valmentajan roolin vahvistamiseen ja turvallisuusjohtamiseen. yksikön ja yksilön perustehtävät ja vastuualueet ovat selkeitä ja kaikkien tiedossa. Yksiköissä tiedostetaan, miten se tuottaa palvelunsa ja mikä on kunkin yksilön työn merkitys niiden tuottamisessa. yksikön palvelutavoitteet ja yksilön työn tavoitteet määritellään ja niiden toteutumista suunnitellaan ja seurataan yhdessä säännöllisesti. esimies ja työntekijä käyvät vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelun, jossa keskustellaan mm. menneen kauden tuloksista, seuraavan kauden tavoitteista, ammatillisista kehittymistarpeista ja yksilöllisestä työhyvinvoinnista. 4.2 Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työhyvinvointia tukeva vuorovaikutus ja yhteistyö tarkoittavat meillä sitä, että jokaisella on oikeus ja mahdollisuus osallistua omaa työtään ja työyhteisöään koskevaan suunnitteluun. yhteistyö toimii hyvin esimiehen ja työntekijöiden välillä ja samassa työyhteisössä toimivien yksiköiden kesken. Yhteistyö on rakentavaa työntekijöiden kesken kuten myös eri yksiköiden esimiesten välillä. Teemme yhdessä paitsi tuloksellista työtä, myös virkistävää toimintaa ja hyvää ilmapiiriä. pidämme säännöllisesti työpaikkakokouksia, joiden keskeiset asiat kirjaamme muistioon ja henkilöstön saataville. Tietyt perusasiat käsitellään työpaikkakokouksissa. Tämä on yksi keskeinen tapa vahvistaa yhteistoimintaa sekä varmistaa tiedonkulkua ja viestintää. keskustelemme työyksikössämme/työyhteisössämme työmme tuloksista ja asiakaspalautteesta sekä seuraamme ja arvioimme niitä. Annamme palautetta toisillemme harkiten ja toiminnan parantamismielessä. meillä on toimivia malleja työyhteisöongelmien ratkaisemiseksi. työhyvinvointia koskevissa asioissa toimimme yhteistyössä myös muiden asiantuntijoiden kuten työterveyshuollon kanssa. 4.3 Työolosuhteet ja resurssit Työhyvinvointia tukevat työolosuhteet ja resurssit tarkoittavat meillä sitä, että henkilöstösuunnittelu toimii toimialoillamme. Henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työn tavoitteisiin ja työmäärään, ja koulutustarpeet on huomioitu henkilöstösuunnittelussa. työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on selvitetty ja tunnistettu ja niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitu. 7

8 meillä on pelisäännöt yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioonottamiselle mm. työtehtävien jaossa, työajoissa ja muissa työjärjestelyissä. Koko kaupungin yhteisiä pelisääntöjä sovelletaan toimialoilla, palvelualueilla ja työyksiköissä. 4.4 Osaaminen Työhyvinvointia tukeva osaaminen tarkoittaa meillä sitä, että työntekijä perehdytetään työhönsä ja työyksikköönsä suunnitelmallisesti. täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus on suunnitelmallista, yksiköiden tarpeista lähtevää toimintaa. työntekijöiden ammatillisen kehittymisen tarpeet kartoitetaan, esimies ja työntekijä sopivat toimenpiteistä ja seuraavat niiden toteutumista säännöllisesti. osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen tarjotaan mahdollisuuksien mukaan paitsi koulutusta, myös työssä oppimisen keinoja (esim. työnohjaus, seniori-juniori-työparit, kehittämishankkeet). Työssä oppimisen käytännön järjestelyistä sovitaan työyksikössä. 5. Toimenpidesuositukset Mahdollisuudet henkilöstön työhyvinvoinnin myönteiseen kehittymiseen kasvavat, kun työhyvinvointitoiminta lähtee työyksiköiden tarpeista käsin ja henkilöstö osallistuu itse toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Työhyvinvointiohjelman laatinut työryhmä esittää, että työyksiköt kiinnittävät huomiota tässä luvussa suositeltuihin toimenpiteisiin vuosille valiten niistä kehittämisen kohteeksi sen toimenpiteen, joka tukee eniten työhyvinvointia omassa yksikössä. Lisäksi työryhmä kannustaa työyksiköitä jatkamaan ja vahvistamaan sellaista työhyvinvointia tukevaa toimintaa, joka on tähänkin saakka koettu hyödylliseksi. Toimenpidesuositukset vuosille on ryhmitelty valittujen työhyvinvoinnin painopisteiden mukaisesti. Työryhmä katsoo erityisesti näiden toimenpiteiden tuottavan parannusta kyseisessä työhyvinvoinnin painopisteessä. Varsinaisen toimenpidesuosituksen jälkeen mainitaan kyseisen toimenpiteen käynnistämistä auttavat välineet sekä sen henkilön nimi, jonka puoleen voi kääntyä tukea ja lisätietoa haluttaessa. Sen jälkeen mainitaan vielä, kuka vastaa kyseisen toiminnan viemisestä eteenpäin, kenelle siitä raportoidaan sekä miten voidaan arvioida toimenpiteen onnistumista. 5.1 Esimiestyö Toimenpidesuositus: Kehityskeskustelut säännöllisiksi - Kehityskeskustelulomake ja ohjeet - Video kehityskeskusteluista - Toimialan sisäinen koulutus o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti o Vastuu: Esimies vastaa kehityskeskusteluiden käymisestä ja raportoi niistä toimialajohdolle o Raportointi ja arviointi: Toteutuvatko kehityskeskustelut säännöllisesti: kyllä/ei; henkilöstön itsearviointi ja esimiesten raportointi toimialajohdolle, joka arvioi toimintaa 8

9 Toimenpidesuositus: Esimiestyön kehittäminen - Johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) valmentava koulutus - Räätälöidyt esimieskoulutukset - Turvallisuusjohtaminen o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti (JET-koulutus, räätälöidyt koulutukset); Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti (turvallisuusjohtaminen) o Vastuu: Toimialajohto vastaa yhdessä esimiesten kanssa esimiesten koulutustarpeen selvittämisestä, JET-koulutukseen osallistumisesta ja räätälöityjen valmennusten käynnistämisestä. Henkilöstöhallinto vastaa tarpeen mukaan turvallisuusjohtamisen koulutuksesta ja muusta koko Forssan kaupungissa hyödylliseksi todetusta esimiesvalmennuksesta eri toimialoilta tuleville esimiehille. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon esimiesvalmennuksen tarpeesta sekä koulutuksiin osallistuvien määristä ja suoritetuista tutkinnoista; Koulutuksiin ja valmennuksiin osallistuvien henkilöiden määrä, suoritetut tutkinnot, henkilöstön itsearviointikysely (esimiestyötä koskevat vastaukset) Toimenpidesuositus: Tyhy-ryhmän perustaminen työyksikköön tai palvelualueelle o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti o Vastuu: Toimialajohto ja toimialan johtoryhmä vastaavat siitä, että tyhyryhmä perustetaan sellaiseen työyksikköön tai palvelualueelle, jolla se on tarpeen o Raportointi ja arviointi: Raportointi tyhy-ryhmien toiminnasta yhteistoimintaryhmään ja henkilöstöhallintoon; Tyhy-ryhmien toimesta toteutetut toimenpiteet 5.2 Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Toimenpidesuositus: Työpaikkakokoukset säännöllisiksi sisältäen tiedottamisen ja tiedonkulun työyksiköissä mm. talousarviosta, investoinneista, muutoksista ja työyksikön tarpeista - Asialistarunko, malli - Kirja Yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen kunta-alalla o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti Hannu Parantainen, luottamusmies, KTV-73, puh xxx, sähköposti o Vastuu: Työyksikön esimies vastaa työpaikkakokousten koollekutsumisesta ja läpiviemisestä o Raportointi ja arviointi: Raportointi toimialajohdolle, kokousmuistiot yhteistoimintaryhmälle; Käydyt kokoukset, vähintään kolme per vuosi; 9

10 esitetyt toimenpiteet; henkilöstön itsearviointikysely (tiedottamista, tiedonkulkua ja kokouksia koskevat vastaukset) Toimenpidesuositus: Työsuojelutoimintasuunnitelman laatiminen työyksiköissä o Apuväline: Kaupungin työsuojelutoimintaohjelma o Yhteyshenkilöt: Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , o Vastuu: Työyksikön esimies vastaa yhdessä yksikkönsä tai palvelualueensa tyhy-ryhmän kanssa siitä, että työsuojelutoimintasuunnitelman laatiminen käynnistyy o Raportointi ja arviointi: Raportointi toimialajohdolle ja yhteistoimintaryhmälle; Suunnitelmien määrä, laatimisen vaihe, työsuojelutoiminnan tulokset Toimenpidesuositus: Vuorovaikutustaitojen kehittäminen - Videot Luova palaute ja Työtovereiden kesken - Räätälöity työyhteisövalmennus o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti sekä toimialajohtajat: Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti o Vastuu: Työyksikön esimies, tarvittaessa toimialajohtaja, vastaa vuorovaikutustaitojen kehittämisestä työyksikössä; osallistumisvastuu on jokaisella työntekijällä o Raportointi ja arviointi: Henkilöstön itsearviointikysely (vuorovaikutusta koskevat vastaukset) 5.3 Työolosuhteet ja resurssit Toimenpidesuositus: Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja kehittäminen - Forssan kaupungin käyttöön suunniteltu henkilöstösuunnitteluohjeisto - Kaupungin vuotuisen talousarvion laadintaohje o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh sähköposti o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien ja henkilöstöhallinnon kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus) ja johtoryhmään; Toimialoilla käytössä/ei käytössä henkilöstösuunnittelun lomakkeisto, henkilöstöhallinnolla käytössä henkilöstösuunnittelun yhteenvetoraportti 10

11 Toimenpidesuositus: Työolosuhteiden kartoitus sekä haitta- ja vaaratekijöiden arviointi - Riskien kartoitus-arviointilomakkeet - Työolosuhteiden kokonaisarviointi (työpaikkakäynnit) o Yhteyshenkilöt: Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , o Vastuu: Toimialajohtajat ja palvelualueiden johtajat yhdessä yksiköiden esimiesten ja henkilöstön kanssa (yksikkötasoinen tyhy-ryhmä), työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut yhdessä työterveyshuollon edustajien kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus); Toimialojen johtoryhmät ja yhteistoimintaryhmä vuosittain Toimenpidesuositus: Yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioiminen o Apuväline: - Forssan kaupungin käyttöön suunniteltu ohjeistus ja suositus yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioimiselle työyhteisöissä ja työkäytännöissä (mm. työjärjestelyt, tehtävänjako, työajankäyttö, palkitseminen jne.) o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh sähköposti o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien ja yksiköiden esimiesten kanssa, henkilöstöhallinto ja yhteistoimintaryhmä. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus), yhteistoimintaryhmään ja johtoryhmään; Toimialoilla sovelletaan/ei sovelleta ohjeistusta ja suositusta 5.4 Osaaminen Toimenpidesuositus: Pelisääntöjen luominen kouluttautumiseen - Kunnallista henkilöstökoulutusta koskeva suositussopimus sekä virka- ja työehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta (koulutussopimus) - Yleissopimus yhteistoimintamenettelystä soveltamisohjeineen o Yhteyshenkilöt: Toimialajohtajat Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon; Pelisäännöt luotu / ei luotu, pelisääntöjen toimivuuden arviointi kehityskeskusteluissa ja toimialan johtoryhmässä 11

12 Toimenpidesuositus: Täydennyskoulutussuunnitelma, -ohjelmat - Kehityskeskustelulomake ja ohje soveltuvin osin - Yhteenvedon tekeminen koulutustarpeista yksikkötasolla - Yhteistyö koulutustarjonnan tarpeiden kartoittamisessa koulutusta tarjoavien yhteisöjen kanssa o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, II kaupunginsihteeri, puh , sähköposti toimialajohtajat: Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti o Vastuu: Esimiehet vastaavat koulutustarpeen selvittämisestä. Toimialajohto vastaa yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa siitä, että koulutustarjonta kartoitetaan tarpeiden pohjalta ja tieto tuotetaan esimiehille ja henkilöstölle. Toimialajohdon vastuulla on yhdessä esimiesten kanssa laatia täydennyskoulutussuunnitelmat ja tarvittaessa täydennyskoulutusohjelmat sen pohjalta, mitä kehityskeskusteluissa on ilmennyt ja mihin laki velvoittaa. Tarjottuun täydennyskoulutukseen osallistuminen ja henkilökohtainen oppiminen on jokaisen työntekijän vastuulla. o Raportointi ja arviointi: Täydennyskoulutussuunnitelmien toteutumisen seuranta ja oppimistulosten arviointi kehityskeskusteluissa; yksikkötason tulosten raportointi ja arviointi toimialan johtoryhmässä; osallistujamäärät toimialoittain ja/tai ohjelmittain henkilöstökertomuksessa Toimenpidesuositus: Kaupungin omat koulutukset o Apuväline: Koulutuskalenteri o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, II kaupunginsihteeri, puh , sähköposti o Vastuu: Vastuu kaupungin oman koulutuksen sisältöideoiden ja tarpeiden tuottamisesta on työyksiköiden esimiehillä, toimialajohdolla ja yhteistoimintaryhmällä. Henkilöstöhallinto vastaa koulutuksen toteuttamisesta ja siitä tiedottamisesta. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstökertomuksessa; Palaute koulutuksista; osallistujamäärät 12

13 6. Työhyvinvointiohjelman seuranta ja arviointi Työhyvinvointiohjelman seurannalla varmistetaan osaltaan sitä, että ohjelma muuttuu käytännön toiminnaksi ja toiminta on tavoitteiden suuntaista. Seurannan ja arvioinnin avulla voidaan korjata ohjelmaa entistä toimivammaksi. Tavoitteiden ja mittareiden avulla arvioidaan muun muassa - missä toiminnassa on onnistuttu ja tavoitteet saavutettu - missä määrin on onnistuttu (mittarit) - mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen - mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty - miksi näin on käynyt - mitkä ovat johtopäätökset - miten ohjelmaa pitää parantaa - jne. Forssan kaupungin työhyvinvointiohjelman toteutumista seuraavat ja arvioivat kaupungin johtoryhmä ja yhteistoimintaryhmä. Kaupungin johtoryhmä seuraa ja arvioi luvussa 3 asetettujen tavoitteiden toteutumista käyttäen apuna luvuissa 2 ja 3 ehdotettuja mittareita. Yhteistoimintaryhmä seuraa ja arvioi toimenpidesuositusten toteutumista. Sillä on myös vastuu koota työhyvinvointia koskevat seurantatiedot omaan ja johtoryhmän käsittelyyn. Seuraavassa kuviossa on esitetty aikajanalla vuosien seuranta ja arviointi. Henkilöstökertomus 2004 Henkilöstön itsearvioinnin tulokset 2005 Henkilöstökertomus 2005 Henkilöstön itsearvioinnin tulokset /05 5/05 9/05 11/05 1/06 3/06 5/06 9/06 11/06 1/07 3/06 Henkilöstökertomus 2006 Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2004 Yhteistoimintaryhmä arvioi työhyvinvointitoiminnan 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Yhteistoimintaryhmä arvioi työhyvinvointitoiminnan 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2006, asettaa tavoitteet ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan 13

14 7. Ohje työyksiköille: kolme askelta eteenpäin 1. JÄRJESTÄKÄÄ TYÖPAIKKAKOKOUS, JOHON KUTSUTTE ALUSTAJAT Sopikaa aika, esimerkiksi 2 tuntia, ja paikka työhyvinvointiohjelman käsittelyä varten. Varatkaa tarpeen mukaan aika ja paikka useammalle kuin yhdelle kokoukselle, mikäli kaikki eivät pääse paikalle. Pyytäkää ohjelman valmistelussa mukana olleita henkilöitä (Sinisalo, Tölski, Niemi, toimialajohto) tulemaan työpaikkakokoukseen kertomaan ohjelmasta ja sen käyttöönottamisesta. 2. TOTEUTTAKAA TYÖPAIKKAKOKOUS Työpaikkakokouksen ohjelma voi olla esimerkiksi seuraava: - Työhyvinvointiohjelma (alustajat) - Mitä olemme tehneet tai teemme parhaillaan työhyvinvoinnin parantamiseksi (toimialajohto, palvelualueen johto, esimies) - Mitkä painopisteet ja toimenpidesuositukset ovat meille tärkeitä ja tarpeen (esimies ja henkilöstö) - Miten tästä eteenpäin (toiminnan tehostaminen, yksikön tyhy-ryhmän asettaminen, tehtävän ja aikataulun määrittäminen, tiedottaminen) - Palaute henkilöstöhallinnolle ja työsuojeluaktiiveille (henkilöstö - alustajat) 3. KÄYNNISTÄKÄÄ TOIMINTA Huolehtikaa siitä, että ainakin työhyvinvointiohjelmassa esitetyistä toimenpidesuosituksista ainakin yhtä ryhdytään toteuttamaan yksikössänne. Sopikaa tehtävänjaosta, vastuista ja aikatauluista, jotta toiminta aktivoituu. Hyvä tapa varmistaa toiminnan käynnistyminen ja toimenpiteiden toteutuminen on asettaa palveluyksikköön tyhy-ryhmä (esimerkiksi esimies ja 2-3 työntekijää). Tyhy-ryhmä voi tehdä yksikön muun henkilöstön kanssa tyhy-toiminnan suunnitelman. Sopikaa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämisestä (työsuojelu, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto jne.). Tyhy-toimintaa suunnitellessaan tyhy-ryhmä voi soveltaa esimerkiksi laatutyöstä tutun TUTKA-kehittämisen periaatteita: i. Mitkä ovat tulokset, joita halutaan saavuttaa palveluyksikön tyhy-asioissa (kts. painopisteet ja toimenpidesuositukset) ii. Mitkä ovat toimenpiteet, joilla palveluyksikkö saavuttaa halutut tulokset nyt ja lähitulevaisuudessa iii. Miten huolehdimme siitä, että tyhy-asioita parannetaan käytännössä ja järjestelmällisesti iv. Miten arvioimme tyhy-asioiden toteuttamista ja niissä saavutettuja tuloksia v. Miten parannamme tyhy-asioiden hoitoa palveluyksikössä kertyvän arviointitiedon perusteella 14

15 Liite 1: TYHY-hankkeen työryhmä Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu (KTV 90) Hannu Parantainen, pääluottamusmies (KTV-73) Tarja Rajahalme-Tahvanainen, pääluottamusmies (TNJ eli Super ja Tehy) Eija Leppänen, perusturvajohtaja, tai hänen valtuuttamansa Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, tai hänen valtuuttamansa Pentti Eskola, tekninen johtaja, tai hänen valtuuttamansa Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö Konsultit: Raija Syväniemi ja Jari Salomaa, HAUS kehittämiskeskus Oy 15

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017. Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017

FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017. Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN VISIOMME VUOTEEN 2017: Forssan kaupunki

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 2010-2013 FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 2010-2013 Kaupungin toimialojen ja palveluyksiköiden konkreettiset toimenpiteet vuoteen 2013 JOHTAMISEN toimenpiteet Olemme päättäneet, että Järjestämme

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16. n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA Työturvallisuuspäivän alueseminaari 28.4.2017 Seinäjoki Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä Seinäjoen kaupunki / Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2017-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 10.1.2017 Yhteistyötoimikunta 19.1.2017 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

FORSSA HIHAT HEILUMAAN. Henkilöstöohjelma. Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015

FORSSA HIHAT HEILUMAAN. Henkilöstöohjelma. Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015 FORSSA HIHAT HEILUMAAN 2020 Henkilöstöohjelma Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015 Sisällys Henkilöstöohjelman tarkoitus... 3 Henkilöstöjohtamisen visio... 4 Henkilöstöjohtamisen periaatteet...

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 Kevät 2011 Marja Mäkiniemi M Tommi Hautaniemi työhyvinvointisuunnittelija psykologi, työhyvinvointiasiat p. 5191 p. 4182 TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2016-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 3.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Marjaana Suutarinen / 7.11.2013 Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Strategisen työhyvinvoinnin sisältö Työhyvinvointistrategiassa yhdistyvät Työ- ja ympäristöturvallisuus Työterveys ja työhyvinvointi

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) Kyselyn tulokset vertailussa Sinisellä: PKKY kysely 2012 (212 vastaajaa) ja vaikeaa esimiehille

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9) Liite nro 1 (1/9) Toimiala: Kasvu ja oppiminen Vetovoimainen, uudistuva ja kehittyvä Äänekoski Asiakas Toimialojen asiakastyytyväisyyskysely 3,7 3,7 3,9 3,9 3,9 4 Keskeisiä toimenpiteitä n saavuttamiseksi:

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot