FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2005-2010"

Transkriptio

1 FORSSAN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Yhteistoimintaryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisältöluettelo 1. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN TAUSTA JA TARKOITUS 3 2. TYÖHYVINVOINNIN NYKYTILA 4 3. TAVOITTEET TYÖHYVINVOINNILLE 6 4. TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Esimiestyö Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työolosuhteet ja resurssit Osaaminen 8 5. TOIMENPIDESUOSITUKSET Esimiestyö Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työolosuhteet ja resurssit Osaaminen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI OHJE TYÖYKSIKÖILLE: KOLME ASKELTA ETEENPÄIN 14 2

3 1. Työhyvinvointiohjelman tausta ja tarkoitus Työhyvinvointiohjelman laadinnalle antoi alkusysäyksen Forssan kaupungin henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategiassa todettiin tarve erillisen työhyvinvointiohjelman laatimiselle. Laatiminen aikataulutettiin henkilöstöstrategian toimintaohjelmaan vuosille Toimintaohjelmassa hanke nimettiin TYHYhankkeeksi. TYHY-hanke nähtiin tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää osaksi laajempaa Forssan kaupungin Tasapainoinen kehitysohjelma -hanketta, johon haettiin ja saatiin työsuojelurahaston hanketukea 50 % haetuista kustannuksista. TYHY-hankkeelle nimettiin yhteisesti sovittu työryhmä, joka on vienyt hanketta suunnitellusti eteenpäin (liite 1). Työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen Forssan kaupunkiorganisaatiossa. Työelämän laadun kehittäminen ja tuloksellisuus kulkevat käsi kädessä. Työhyvinvointiohjelma on työkalu, jonka avulla Forssan kaupungin luottamushenkilöt, johto, esimiehet ja henkilöstö pyrkivät luomaan työyksiköihin työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan, kehitysmyönteisen ilmapiirin. Työhyvinvointiohjelmassa määritellään ne painopistealueet ja toimenpiteet, joihin tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota pyrittäessä edelleen parantamaan Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Työhyvinvointiohjelman toteutuksessa noudatetaan vallitsevaa lainsäädäntöä ja kunta-alan sopimuksia. Työhyvinvointiohjelmassa työhyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena ns. työkykytalon 1 muodossa. Talon kaikkia kerroksia tulee kehittää jatkuvasti ihmisen työelämän kuluessa tavoitteena niiden yhteensopivuuden turvaaminen ihmisen ja työn muuttuessa. Yksilö on luonnollisesti päävastuussa omista voimavaroistaan; työnantaja ja esimiehet ovat puolestaan päävastuussa talon neljännestä kerroksesta. Työhyvinvointia lisäävässä toiminnassa kuitenkin eri osapuolten ja tukiorganisaatioiden yhteistyö kaikissa kerroksissa tuottaa parhaimman tuloksen. 1 Työkyvyn talomallin on kehittänyt professori Juhani Ilmarinen. Se perustuu viime vuosien tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. 3

4 2. Työhyvinvoinnin nykytila Työhyvinvoinnin nykytilaa tarkasteltaessa on hyödynnetty soveltuvin osin useita eri tiedonlähteitä. Keskeisiä tällaisia lähteitä ovat olleet henkilöstökertomus 2003, itsearviointikysely 2003, syksyn 2004 esimies- ja työyhteisökysely sekä lisäksi työterveyshuollon toimittamat tiedot henkilöstön työhyvinvoinnista ja sairastavuudesta. Henkilöstökertomuksen 2003 mukaan sairaspoissaolojen määrä on lisääntynyt kolmen vuoden aikana noin 3 pvä/hlö. Poissaolopäiviä oli vuonna 2003 keskimäärin 17,1 pvä/hlö. Lisääntyminen on kohdistunut eniten keskipitkiin ja pitkiin poissaoloihin. Ammattiryhmittäin eniten sairauspoissaolopäivä oli kotihoito-, vanhainkoti-, siivous- ja kehitysvammahuoltohenkilöstöllä. Työssä ja työmatkalla sattuneiden työtapaturmien määrä (35) on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt viidessä vuodessa noin 10 henkilöllä. Sijaisten määrä on lisääntynyt 5 vuoden aikana noin 80:stä noin 100:aan. Muiden määräaikaisten määrä on lisääntynyt noin 130:sta noin 160:een. Sijaiset sijoittuvat lähinnä kotihoidon ja vanhainkodin palvelukseen. Muut määräaikaiset jotka eivät ole vakinaisen henkilöstön sijaisia, palvelevat lähinnä sivistystoimen puolella peruskouluissa, aikuisopistossa ja musiikkiopistossa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on lähes sama kuin kunta-alalla keskimäärin eli 46,5 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jää noin 30 % vakinaisesta henkilöstöstä seuraavien kymmenen vuoden aikana eli noin 210 henkilöä. Vuonna 2003 eläkepoistuma ja muu vaihtuvuus oli yhteensä 35 henkilöä. Vaihtuvuus lisääntyy vuosittain kahdella henkilöllä ja on vuonna 2006 noin 40 ja 2009 noin 45 ja 2012 noin 55 henkilöä vuodessa. Henkilöstön itsearviointikyselyn (2003) mukaan omat työt ja työtehtävät koettiin kiinnostaviksi, lähiyhteistyö ja työilmapiiri hyväksi sekä oma asema turvatuksi ja mahdollisuudet hyödyntää omia vahvuuksia hyväksi. Parannettavaa löytyi täydennyskoulutuksen, tiedottamisen, kannustamisen ja palautteen annon osalta sekä mukaan ottamisessa suunnitteluun ja työyhteisön ristiriitojen ratkaisutaidoissa ja työtiloissa. Syyskuussa 2004 toteutettiin Forssan kaupungin tasapainoiseen kehitysohjelmaan liittyen henkilöstökysely, jossa kartoitettiin jälleen kerran esimiesten ja työntekijöiden tuntemuksia omaa työtään ja työyhteisöään kohtaan. Kyselyyn vastasi 64 esimiestä ja 518 työntekijää. Vastausprosentti kohosi noin 60 prosenttiin. Forssan kaupungissa koettiin usean asian olevan tyydyttävällä tai hyvällä tasolla. Seuraavassa on kuitenkin joitakin tuloksia, joiden perusteella voidaan myös asettaa tavoitteita työhyvinvoinnin laaja-alaiselle parantamiselle. Vastaajista yli 20 prosenttia tunsi hämmennystä tai voimattomuutta omaa työtään kohtaan. Vastaajat kokivat, että resurssit työn tekoa varten ovat pienet suhteessa työtehtävien laajuuteen tai että aika ei tahdo riittää työn huolelliseen tekemiseen. Ihmiset kokivat riittämättömyyttä, jopa väsymystä. Työyksikkötason ongelmaksi nousi työntekijöiden irrallisuus toisistaan tai vähäinen yhteistyö eri henkilöiden kesken. Vastaajista 30 prosenttia koki kiireen vaikeuttavan 4

5 ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimivuutta. Kun tehdään töitä kovalla kiireellä ja itsenäisesti, niin samaa suuntaa ja tavoitetta on vaikea löytää kaikille. Kysyttäessä oman esimiehen sitoutuneisuutta työn kehittämiseen lähes 50 prosenttia vastaajista koki, että esimies ei välttämättä tiedä paljonkaan työntekijöiden työtehtävistä ja työn sisällöistä tai hänen ei koeta olevan kiinnostunut työntekijöiden työn kehittämisestä. Syynä tähän voi olla esimiehen kiire tai se, että asiat kulkevat monen eri tahon kautta, jolloin työntekijöiden käsitys johtamiseen liittyvistä vastuista hämärtyy. Voi myös olla niin, että esimiehen ja työyksikön välinen yhteistyösuhde on vasta alullaan. Esimiesten ja työntekijöiden näkemys työn kehittämisen painopisteistä oli pääosin yhteneväinen. Molemmat toimijat katsovat, että Forssan kaupungin työyhteisöissä on mahdollista päästä nykyistä parempiin tuloksiin, jos kaupungin kehittämispanostusta kohdennetaan: - uusien toimintatapojen, mallien ja muotojen kehittämiseen - omaa työtä koskevaan, osallistavaan suunnitteluun ja päätöksentekoon - osaamisen siirtoon ja jakamiseen sekä - keskinäisen luottamuksen vahvistamiseen. Esimiestyön kehittämisessä korostuivat muun muassa koko kaupungin, toimialan ja oman työyksikön tavoitteiden avaaminen ja vastuuttaminen työntekijöille esimerkiksi kehityskeskustelujen ja toimivan työyksikön yhteistoiminnan sekä kehittämistyön avulla. Kehittämisen kohteeksi nousivat niin ikään työntekijöiden henkilökohtaisen osaamisen ja kehittymisen jatkuva tukeminen sekä kehityskeskustelujen että päivittäisen johtamistyön muodossa. Suurin osa vastaajista antoi henkilöstöasioiden hoidolle kouluarvosanan tyydyttävä (45 %) tai hyvä (44 %). Erinomaista se oli 2 prosentin mielestä. Heikoksi henkilöstöasioiden hoidon arvioi 9 prosenttia vastaajista. Työympäristön turvallisuus arvioitiin keskimäärin melko hyväksi. Tarkemassa tarkastelussa 27 prosenttia vastaajista piti työympäristönsä turvallisuutta hyvänä ja 55 prosenttia melko hyvänä. Vastaajista 16 prosenttia arvioi työympäristön turvallisuuden tyydyttäväksi ja 2 prosenttia heikoksi. Yhtenä työyhteisön suurimmista riskeistä mainittiin työssä jaksaminen. Monet vastaajat pitivät suurimpina riskeinä myös muun muassa henkilöstöresurssien puutteita, vaativia asiakastilanteita, työympäristön ja työvälineiden puutteita sekä esimiestyöhön, johtamiseen ja työyhteisön henkilösuhteisiin liittyviä asioita. 5

6 3. Tavoitteet työhyvinvoinnille Tavoitteet Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnille asettaa kaupungin johtoryhmä. Seuraavassa taulukossa on ehdotus mittareiksi, joille voi asettaa tavoitearvoja ja joiden avulla voi tavoitteiden saavuttamista seurata ja arvioida. Kunkin mittarin kohdalla on myös mainittu vuoden 2004 lähtötaso, jos tieto on saatavissa, ja tavoitetaso vuosille Tunnusluku 1. Sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä työajasta (työpäivää/ henkilötyövuosi) 2. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärän osuus henkilöstöstä 3. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien keskimääräinen ikä eläkkeen alkaessa 4. Työtapaturmien lukumäärä / vuosi 5. Koulutuksen pituus, työpäivää/henkilötyövuosi 6. Tyytyväisyys työn sisältöön 7. Tyytyväisyys johtamiseen ja esimiestyöhön 8. Tyytyväisyys työyhteisön toimivuuteen ja kehittymisen tukeen 9. Tyytyväisyys henkilöstöasioiden hoitoon 10. Tyytyväisyys työympäristön turvallisuuteen 11. Työtyytyväisyysindeksi yhteensä Lähtötilanne 2004 Tavoite 2005 Tavoite 2006 Tavoite

7 4. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteet Forssan kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että seuraavat asiat ovat työyksiköissä ja työyhteisöissä kunnossa. Työryhmä on valinnut kehittämisen painopistealueiksi seuraavat neljä asiakokonaisuutta tiedostaen sen, että työhyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin asiat. 4.1 Esimiestyö Työhyvinvointia tukeva esimiestyö tarkoittaa meillä sitä, että esimiestyötä kehitetään jatkuvasti. Se on esimiesten oikeus ja velvollisuus, ja kaupunki tarjoaa siihen työnantajana mahdollisuuden. Esimiestyön kehittämisessä kiinnitetään huomiota työhyvinvoinnin näkökulmasta erityisesti kehittäjän ja valmentajan roolin vahvistamiseen ja turvallisuusjohtamiseen. yksikön ja yksilön perustehtävät ja vastuualueet ovat selkeitä ja kaikkien tiedossa. Yksiköissä tiedostetaan, miten se tuottaa palvelunsa ja mikä on kunkin yksilön työn merkitys niiden tuottamisessa. yksikön palvelutavoitteet ja yksilön työn tavoitteet määritellään ja niiden toteutumista suunnitellaan ja seurataan yhdessä säännöllisesti. esimies ja työntekijä käyvät vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelun, jossa keskustellaan mm. menneen kauden tuloksista, seuraavan kauden tavoitteista, ammatillisista kehittymistarpeista ja yksilöllisestä työhyvinvoinnista. 4.2 Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Työhyvinvointia tukeva vuorovaikutus ja yhteistyö tarkoittavat meillä sitä, että jokaisella on oikeus ja mahdollisuus osallistua omaa työtään ja työyhteisöään koskevaan suunnitteluun. yhteistyö toimii hyvin esimiehen ja työntekijöiden välillä ja samassa työyhteisössä toimivien yksiköiden kesken. Yhteistyö on rakentavaa työntekijöiden kesken kuten myös eri yksiköiden esimiesten välillä. Teemme yhdessä paitsi tuloksellista työtä, myös virkistävää toimintaa ja hyvää ilmapiiriä. pidämme säännöllisesti työpaikkakokouksia, joiden keskeiset asiat kirjaamme muistioon ja henkilöstön saataville. Tietyt perusasiat käsitellään työpaikkakokouksissa. Tämä on yksi keskeinen tapa vahvistaa yhteistoimintaa sekä varmistaa tiedonkulkua ja viestintää. keskustelemme työyksikössämme/työyhteisössämme työmme tuloksista ja asiakaspalautteesta sekä seuraamme ja arvioimme niitä. Annamme palautetta toisillemme harkiten ja toiminnan parantamismielessä. meillä on toimivia malleja työyhteisöongelmien ratkaisemiseksi. työhyvinvointia koskevissa asioissa toimimme yhteistyössä myös muiden asiantuntijoiden kuten työterveyshuollon kanssa. 4.3 Työolosuhteet ja resurssit Työhyvinvointia tukevat työolosuhteet ja resurssit tarkoittavat meillä sitä, että henkilöstösuunnittelu toimii toimialoillamme. Henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työn tavoitteisiin ja työmäärään, ja koulutustarpeet on huomioitu henkilöstösuunnittelussa. työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on selvitetty ja tunnistettu ja niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitu. 7

8 meillä on pelisäännöt yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioonottamiselle mm. työtehtävien jaossa, työajoissa ja muissa työjärjestelyissä. Koko kaupungin yhteisiä pelisääntöjä sovelletaan toimialoilla, palvelualueilla ja työyksiköissä. 4.4 Osaaminen Työhyvinvointia tukeva osaaminen tarkoittaa meillä sitä, että työntekijä perehdytetään työhönsä ja työyksikköönsä suunnitelmallisesti. täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus on suunnitelmallista, yksiköiden tarpeista lähtevää toimintaa. työntekijöiden ammatillisen kehittymisen tarpeet kartoitetaan, esimies ja työntekijä sopivat toimenpiteistä ja seuraavat niiden toteutumista säännöllisesti. osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen tarjotaan mahdollisuuksien mukaan paitsi koulutusta, myös työssä oppimisen keinoja (esim. työnohjaus, seniori-juniori-työparit, kehittämishankkeet). Työssä oppimisen käytännön järjestelyistä sovitaan työyksikössä. 5. Toimenpidesuositukset Mahdollisuudet henkilöstön työhyvinvoinnin myönteiseen kehittymiseen kasvavat, kun työhyvinvointitoiminta lähtee työyksiköiden tarpeista käsin ja henkilöstö osallistuu itse toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Työhyvinvointiohjelman laatinut työryhmä esittää, että työyksiköt kiinnittävät huomiota tässä luvussa suositeltuihin toimenpiteisiin vuosille valiten niistä kehittämisen kohteeksi sen toimenpiteen, joka tukee eniten työhyvinvointia omassa yksikössä. Lisäksi työryhmä kannustaa työyksiköitä jatkamaan ja vahvistamaan sellaista työhyvinvointia tukevaa toimintaa, joka on tähänkin saakka koettu hyödylliseksi. Toimenpidesuositukset vuosille on ryhmitelty valittujen työhyvinvoinnin painopisteiden mukaisesti. Työryhmä katsoo erityisesti näiden toimenpiteiden tuottavan parannusta kyseisessä työhyvinvoinnin painopisteessä. Varsinaisen toimenpidesuosituksen jälkeen mainitaan kyseisen toimenpiteen käynnistämistä auttavat välineet sekä sen henkilön nimi, jonka puoleen voi kääntyä tukea ja lisätietoa haluttaessa. Sen jälkeen mainitaan vielä, kuka vastaa kyseisen toiminnan viemisestä eteenpäin, kenelle siitä raportoidaan sekä miten voidaan arvioida toimenpiteen onnistumista. 5.1 Esimiestyö Toimenpidesuositus: Kehityskeskustelut säännöllisiksi - Kehityskeskustelulomake ja ohjeet - Video kehityskeskusteluista - Toimialan sisäinen koulutus o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti o Vastuu: Esimies vastaa kehityskeskusteluiden käymisestä ja raportoi niistä toimialajohdolle o Raportointi ja arviointi: Toteutuvatko kehityskeskustelut säännöllisesti: kyllä/ei; henkilöstön itsearviointi ja esimiesten raportointi toimialajohdolle, joka arvioi toimintaa 8

9 Toimenpidesuositus: Esimiestyön kehittäminen - Johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) valmentava koulutus - Räätälöidyt esimieskoulutukset - Turvallisuusjohtaminen o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti (JET-koulutus, räätälöidyt koulutukset); Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti (turvallisuusjohtaminen) o Vastuu: Toimialajohto vastaa yhdessä esimiesten kanssa esimiesten koulutustarpeen selvittämisestä, JET-koulutukseen osallistumisesta ja räätälöityjen valmennusten käynnistämisestä. Henkilöstöhallinto vastaa tarpeen mukaan turvallisuusjohtamisen koulutuksesta ja muusta koko Forssan kaupungissa hyödylliseksi todetusta esimiesvalmennuksesta eri toimialoilta tuleville esimiehille. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon esimiesvalmennuksen tarpeesta sekä koulutuksiin osallistuvien määristä ja suoritetuista tutkinnoista; Koulutuksiin ja valmennuksiin osallistuvien henkilöiden määrä, suoritetut tutkinnot, henkilöstön itsearviointikysely (esimiestyötä koskevat vastaukset) Toimenpidesuositus: Tyhy-ryhmän perustaminen työyksikköön tai palvelualueelle o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti o Vastuu: Toimialajohto ja toimialan johtoryhmä vastaavat siitä, että tyhyryhmä perustetaan sellaiseen työyksikköön tai palvelualueelle, jolla se on tarpeen o Raportointi ja arviointi: Raportointi tyhy-ryhmien toiminnasta yhteistoimintaryhmään ja henkilöstöhallintoon; Tyhy-ryhmien toimesta toteutetut toimenpiteet 5.2 Vuorovaikutus ja yhteistyö työyksikössä/työyhteisössä Toimenpidesuositus: Työpaikkakokoukset säännöllisiksi sisältäen tiedottamisen ja tiedonkulun työyksiköissä mm. talousarviosta, investoinneista, muutoksista ja työyksikön tarpeista - Asialistarunko, malli - Kirja Yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen kunta-alalla o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti Hannu Parantainen, luottamusmies, KTV-73, puh xxx, sähköposti o Vastuu: Työyksikön esimies vastaa työpaikkakokousten koollekutsumisesta ja läpiviemisestä o Raportointi ja arviointi: Raportointi toimialajohdolle, kokousmuistiot yhteistoimintaryhmälle; Käydyt kokoukset, vähintään kolme per vuosi; 9

10 esitetyt toimenpiteet; henkilöstön itsearviointikysely (tiedottamista, tiedonkulkua ja kokouksia koskevat vastaukset) Toimenpidesuositus: Työsuojelutoimintasuunnitelman laatiminen työyksiköissä o Apuväline: Kaupungin työsuojelutoimintaohjelma o Yhteyshenkilöt: Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , o Vastuu: Työyksikön esimies vastaa yhdessä yksikkönsä tai palvelualueensa tyhy-ryhmän kanssa siitä, että työsuojelutoimintasuunnitelman laatiminen käynnistyy o Raportointi ja arviointi: Raportointi toimialajohdolle ja yhteistoimintaryhmälle; Suunnitelmien määrä, laatimisen vaihe, työsuojelutoiminnan tulokset Toimenpidesuositus: Vuorovaikutustaitojen kehittäminen - Videot Luova palaute ja Työtovereiden kesken - Räätälöity työyhteisövalmennus o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh , sähköposti sekä toimialajohtajat: Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti o Vastuu: Työyksikön esimies, tarvittaessa toimialajohtaja, vastaa vuorovaikutustaitojen kehittämisestä työyksikössä; osallistumisvastuu on jokaisella työntekijällä o Raportointi ja arviointi: Henkilöstön itsearviointikysely (vuorovaikutusta koskevat vastaukset) 5.3 Työolosuhteet ja resurssit Toimenpidesuositus: Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja kehittäminen - Forssan kaupungin käyttöön suunniteltu henkilöstösuunnitteluohjeisto - Kaupungin vuotuisen talousarvion laadintaohje o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh sähköposti o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien ja henkilöstöhallinnon kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus) ja johtoryhmään; Toimialoilla käytössä/ei käytössä henkilöstösuunnittelun lomakkeisto, henkilöstöhallinnolla käytössä henkilöstösuunnittelun yhteenvetoraportti 10

11 Toimenpidesuositus: Työolosuhteiden kartoitus sekä haitta- ja vaaratekijöiden arviointi - Riskien kartoitus-arviointilomakkeet - Työolosuhteiden kokonaisarviointi (työpaikkakäynnit) o Yhteyshenkilöt: Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö puh , sähköposti Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu, puh , o Vastuu: Toimialajohtajat ja palvelualueiden johtajat yhdessä yksiköiden esimiesten ja henkilöstön kanssa (yksikkötasoinen tyhy-ryhmä), työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut yhdessä työterveyshuollon edustajien kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus); Toimialojen johtoryhmät ja yhteistoimintaryhmä vuosittain Toimenpidesuositus: Yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioiminen o Apuväline: - Forssan kaupungin käyttöön suunniteltu ohjeistus ja suositus yksilöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioimiselle työyhteisöissä ja työkäytännöissä (mm. työjärjestelyt, tehtävänjako, työajankäyttö, palkitseminen jne.) o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö, puh sähköposti o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien ja yksiköiden esimiesten kanssa, henkilöstöhallinto ja yhteistoimintaryhmä. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon (henkilöstökertomus), yhteistoimintaryhmään ja johtoryhmään; Toimialoilla sovelletaan/ei sovelleta ohjeistusta ja suositusta 5.4 Osaaminen Toimenpidesuositus: Pelisääntöjen luominen kouluttautumiseen - Kunnallista henkilöstökoulutusta koskeva suositussopimus sekä virka- ja työehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta (koulutussopimus) - Yleissopimus yhteistoimintamenettelystä soveltamisohjeineen o Yhteyshenkilöt: Toimialajohtajat Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti o Vastuu: Toimialajohto yhdessä palvelualueiden johtajien kanssa o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstöhallintoon; Pelisäännöt luotu / ei luotu, pelisääntöjen toimivuuden arviointi kehityskeskusteluissa ja toimialan johtoryhmässä 11

12 Toimenpidesuositus: Täydennyskoulutussuunnitelma, -ohjelmat - Kehityskeskustelulomake ja ohje soveltuvin osin - Yhteenvedon tekeminen koulutustarpeista yksikkötasolla - Yhteistyö koulutustarjonnan tarpeiden kartoittamisessa koulutusta tarjoavien yhteisöjen kanssa o Yhteyshenkilöt: Esa Sinisalo, II kaupunginsihteeri, puh , sähköposti toimialajohtajat: Pentti Eskola, tekninen johtaja, puh , sähköposti Anita Joenpalo, kansliapäällikkö, puh , sähköposti Leena Järvenpää, talousjohtaja, puh , sähköposti Eija Leppänen, perusturvajohtaja, puh , sähköposti Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, puh , sähköposti o Vastuu: Esimiehet vastaavat koulutustarpeen selvittämisestä. Toimialajohto vastaa yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa siitä, että koulutustarjonta kartoitetaan tarpeiden pohjalta ja tieto tuotetaan esimiehille ja henkilöstölle. Toimialajohdon vastuulla on yhdessä esimiesten kanssa laatia täydennyskoulutussuunnitelmat ja tarvittaessa täydennyskoulutusohjelmat sen pohjalta, mitä kehityskeskusteluissa on ilmennyt ja mihin laki velvoittaa. Tarjottuun täydennyskoulutukseen osallistuminen ja henkilökohtainen oppiminen on jokaisen työntekijän vastuulla. o Raportointi ja arviointi: Täydennyskoulutussuunnitelmien toteutumisen seuranta ja oppimistulosten arviointi kehityskeskusteluissa; yksikkötason tulosten raportointi ja arviointi toimialan johtoryhmässä; osallistujamäärät toimialoittain ja/tai ohjelmittain henkilöstökertomuksessa Toimenpidesuositus: Kaupungin omat koulutukset o Apuväline: Koulutuskalenteri o Yhteyshenkilö: Esa Sinisalo, II kaupunginsihteeri, puh , sähköposti o Vastuu: Vastuu kaupungin oman koulutuksen sisältöideoiden ja tarpeiden tuottamisesta on työyksiköiden esimiehillä, toimialajohdolla ja yhteistoimintaryhmällä. Henkilöstöhallinto vastaa koulutuksen toteuttamisesta ja siitä tiedottamisesta. o Raportointi ja arviointi: Raportointi henkilöstökertomuksessa; Palaute koulutuksista; osallistujamäärät 12

13 6. Työhyvinvointiohjelman seuranta ja arviointi Työhyvinvointiohjelman seurannalla varmistetaan osaltaan sitä, että ohjelma muuttuu käytännön toiminnaksi ja toiminta on tavoitteiden suuntaista. Seurannan ja arvioinnin avulla voidaan korjata ohjelmaa entistä toimivammaksi. Tavoitteiden ja mittareiden avulla arvioidaan muun muassa - missä toiminnassa on onnistuttu ja tavoitteet saavutettu - missä määrin on onnistuttu (mittarit) - mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen - mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty - miksi näin on käynyt - mitkä ovat johtopäätökset - miten ohjelmaa pitää parantaa - jne. Forssan kaupungin työhyvinvointiohjelman toteutumista seuraavat ja arvioivat kaupungin johtoryhmä ja yhteistoimintaryhmä. Kaupungin johtoryhmä seuraa ja arvioi luvussa 3 asetettujen tavoitteiden toteutumista käyttäen apuna luvuissa 2 ja 3 ehdotettuja mittareita. Yhteistoimintaryhmä seuraa ja arvioi toimenpidesuositusten toteutumista. Sillä on myös vastuu koota työhyvinvointia koskevat seurantatiedot omaan ja johtoryhmän käsittelyyn. Seuraavassa kuviossa on esitetty aikajanalla vuosien seuranta ja arviointi. Henkilöstökertomus 2004 Henkilöstön itsearvioinnin tulokset 2005 Henkilöstökertomus 2005 Henkilöstön itsearvioinnin tulokset /05 5/05 9/05 11/05 1/06 3/06 5/06 9/06 11/06 1/07 3/06 Henkilöstökertomus 2006 Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2004 Yhteistoimintaryhmä arvioi työhyvinvointitoiminnan 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Yhteistoimintaryhmä arvioi työhyvinvointitoiminnan 2005 ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan Johtoryhmä arvioi työhyvinvoinnin kehittymisen vuonna 2006, asettaa tavoitteet ja tekee muutosehdotukset ohjelmaan 13

14 7. Ohje työyksiköille: kolme askelta eteenpäin 1. JÄRJESTÄKÄÄ TYÖPAIKKAKOKOUS, JOHON KUTSUTTE ALUSTAJAT Sopikaa aika, esimerkiksi 2 tuntia, ja paikka työhyvinvointiohjelman käsittelyä varten. Varatkaa tarpeen mukaan aika ja paikka useammalle kuin yhdelle kokoukselle, mikäli kaikki eivät pääse paikalle. Pyytäkää ohjelman valmistelussa mukana olleita henkilöitä (Sinisalo, Tölski, Niemi, toimialajohto) tulemaan työpaikkakokoukseen kertomaan ohjelmasta ja sen käyttöönottamisesta. 2. TOTEUTTAKAA TYÖPAIKKAKOKOUS Työpaikkakokouksen ohjelma voi olla esimerkiksi seuraava: - Työhyvinvointiohjelma (alustajat) - Mitä olemme tehneet tai teemme parhaillaan työhyvinvoinnin parantamiseksi (toimialajohto, palvelualueen johto, esimies) - Mitkä painopisteet ja toimenpidesuositukset ovat meille tärkeitä ja tarpeen (esimies ja henkilöstö) - Miten tästä eteenpäin (toiminnan tehostaminen, yksikön tyhy-ryhmän asettaminen, tehtävän ja aikataulun määrittäminen, tiedottaminen) - Palaute henkilöstöhallinnolle ja työsuojeluaktiiveille (henkilöstö - alustajat) 3. KÄYNNISTÄKÄÄ TOIMINTA Huolehtikaa siitä, että ainakin työhyvinvointiohjelmassa esitetyistä toimenpidesuosituksista ainakin yhtä ryhdytään toteuttamaan yksikössänne. Sopikaa tehtävänjaosta, vastuista ja aikatauluista, jotta toiminta aktivoituu. Hyvä tapa varmistaa toiminnan käynnistyminen ja toimenpiteiden toteutuminen on asettaa palveluyksikköön tyhy-ryhmä (esimerkiksi esimies ja 2-3 työntekijää). Tyhy-ryhmä voi tehdä yksikön muun henkilöstön kanssa tyhy-toiminnan suunnitelman. Sopikaa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämisestä (työsuojelu, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto jne.). Tyhy-toimintaa suunnitellessaan tyhy-ryhmä voi soveltaa esimerkiksi laatutyöstä tutun TUTKA-kehittämisen periaatteita: i. Mitkä ovat tulokset, joita halutaan saavuttaa palveluyksikön tyhy-asioissa (kts. painopisteet ja toimenpidesuositukset) ii. Mitkä ovat toimenpiteet, joilla palveluyksikkö saavuttaa halutut tulokset nyt ja lähitulevaisuudessa iii. Miten huolehdimme siitä, että tyhy-asioita parannetaan käytännössä ja järjestelmällisesti iv. Miten arvioimme tyhy-asioiden toteuttamista ja niissä saavutettuja tuloksia v. Miten parannamme tyhy-asioiden hoitoa palveluyksikössä kertyvän arviointitiedon perusteella 14

15 Liite 1: TYHY-hankkeen työryhmä Keijo Tölski, työsuojelupäällikkö Kaija-Leena Niemi, työsuojeluvaltuutettu (KTV 90) Hannu Parantainen, pääluottamusmies (KTV-73) Tarja Rajahalme-Tahvanainen, pääluottamusmies (TNJ eli Super ja Tehy) Eija Leppänen, perusturvajohtaja, tai hänen valtuuttamansa Jarmo Pynnönen, sivistystoimenjohtaja, tai hänen valtuuttamansa Pentti Eskola, tekninen johtaja, tai hänen valtuuttamansa Esa Sinisalo, henkilöstöpäällikkö Konsultit: Raija Syväniemi ja Jari Salomaa, HAUS kehittämiskeskus Oy 15

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2016-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 3.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä 11.5.2016 työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Riihimäen kaupunki työnantajana Työntekijöitä n. 1600 Esimiesasemassa

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

HUS-kuntayhtymän työolobarometri -kysely on johtamisen ja kehittämisen väline, jonka avulla:

HUS-kuntayhtymän työolobarometri -kysely on johtamisen ja kehittämisen väline, jonka avulla: HALLITUS 22 23.02.2015 TYÖOLOBAROMETRI 2014 734/01/00/00/02/2010 HALL 22 :ssa on vuodesta 2006 lähtien kartoitettu Työolobarometri-kyselyn (TOB) avulla systemaattisesti henkilöstön mielipiteitä organisaation

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot