HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 KEMIN KAUPUNKI

2 Sisällysluettelo Johdanto 1 1 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärän kehitys Ikä- ja sukupuolijakauma Eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma sekä henkilöstön vaihtuvuus 2 Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Osaamisen kehittäminen johtaminen ja esimiestyö Rekrytointi Kehityskeskustelut 11 3 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Työhyvinvointi Työterveyshuollon toiminta Työsuojelu Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta Aktiivisen tuen toimintamalli Savuton työpaikka Sairaus- ja tapaturmatilastot 16 4 Palkkaus- ja henkilöstökustannukset Palkitseminen Henkilöstökustannukset 19 7 Julkaisun kuvat: Jouni Kallankari, Anne Laukkanen, Eeva Syynimaa-Kallankari, Eija Kantola, Tiina Laukkanen

3 1 Johdanto Tämä henkilöstöraportti on koottu Kuntatyönantajan laatiman uuden raporttisuosituksen mukaisesti. Suositus tukee henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Suosituksen yhtenä tavoitteena on myös saada kaupungit ja kunnat käyttämään yhteisiä mittareita vertailtavuuden parantamiseksi. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja näiden vaikutuksen henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Vuoden 2014 henkilöstökertomuksen aineisto on koottu vallinneen tilanteen mukaan henkilöstötietojärjestelmistä. Henkilöstökertomuksen on toimittanut kehittämis- ja talousosaston henkilöstöpalvelut yhdessä kehittämispalveluiden kanssa. mahdollisiin vaihtoehtoihin palattaneen viimeistään valtuustojen otettua kantaa Meri-Lapin alueen kuntaliitoksiin. Myös Lapin alueen SOTE-toimintojen selvitys tiivistyi vuonna 2014 Lapin liiton koordinoimaan SOTE-Lappi hankkeeseen sekä Meri-Lapin kehittämiskeskuksen laatimaan selvitykseen Länsi-Pohjan yhteistoimintaalueesta. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluuudistus kuitenkin lykkääntyi seuraavalle hallituskaudelle, jolloin kuntien roolit tullaan määrittelemään suhteessa perustettaviin SOTE-kuntayhtymiin. Kemin kaupungin henkilöstöstä merkittävin osa työskentelee sosiaali- ja terveystoimen tehtävissä, joten mahdollinen uusi sote-toimintojen ja alueen palvelujen uudelleenjärjestely koskisi käytännössä koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä ja merkittävää osaa Kemin palkkapotista. Vuonna 2014 käynnistyi monia toimintojen järjestämisiin ja henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia hankkeita. Meri-Lapissa tehtiin alueen toinen kuntajakoselvitys, minkä seurauksena syntyi kuntajakoselvittäjien tekemä esitys Kemin, Keminmaan ja Simon liittämiseksi yhdeksi uudeksi kunnaksi perustuen mm. yhteiseen työssäkäyntialueeseen. Vanhat kunnat lakkaisivat ja uusi kunta aloittaisi toimintansa Kuntajakoselvittäjien esitys jatkaa matkaa seutuvaltuuston kautta Kemin, Keminmaan ja Simon valtuustojen päätettäväksi. Seutuvaltuusto käynnisti alueen ICT-, talous- ja henkilöstöpalveluiden selvitystyön osana kuntajakoselvitystä. Tamora Oy:n tekemä em. toimintojen järjestämissuunnitelma valmistui marraskuussa 2014, missä ehdotettiin uuden liikelaitoskuntayhtymän perustamista. ICT-, talous- ja henkilöstöpalveluiden liikelaitostamiseen ja toimintojen muihin Kemin kaupungin työntekijöiden kokonaislukumäärä oli yhteensä Toistaiseksi voimassaolevissa palvelussuhteissa työskentelevien määrä on vähentynyt 25 hengellä ja määräaikaisten määrä lisääntynyt 1 hengellä. Koko vuoden todellista henkilötyöpanosta kuvaavat henkilötyövuodet kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 htv:llä. Henkilöstökustannukset ovat säilyneet edelleenkin kohtuullisina. Palkkasumma kasvoi 2.6 % edelliseen vuoteen nähden. Varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun (Varhe) osuus on tosin kasvanut edelliseen vuoteen nähden. Varhe-maksua muodostuu ensimmäistä kertaa joko työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle jääneistä tai määräaikaista kuntoutustukea saaneista kaupungin työntekijöistä. Soveltuvia työjärjestelyitä ja tehtäviä ei

4 2 ole kaikille työntekijöille saatu järjestettyä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna 2014 oli 60,5 vuotta ja määräaikaista kuntoutustukea saaneiden keski-ikä oli 56,6 vuotta. Työmarkkinajärjestöt sopivat vuonna 2014 uudesta eläkeratkaisusta, jossa yleinen eläköitymisikä nousee vuodesta 2017 lähtien vaiheittain vuoteen 2025 saakka siten, että vuonna 1962 ja tämän jälkeen syntyneiden eläkkeelle jäämisen ikä on 65 vuotta. Työntekijät voivat tällöin myös jatkaa työskentelyä 70 vuotiaaksi saakka, kun nykyinen enimmäisikä on enintään 68 vuotta. Kemin kaupungista vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vuonna ,8 vuotta (koko maa 64,0), joten kovin kaukana uudesta eläkeiästä ei enää olla. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki työntekijät kykenevät työskentelemään varsinaiseen eläkeikään saakka, jolloin varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun voidaan arvioida säilyvän nykyisen suuruisena. Kaupungin saadessa enenevissä määrin uusia vastuita on muistettava, että hyvinvoiva ja aiempaa ikääntyneempi (keski-ikä 49,8 vuotta) henkilöstö hoitaa kaupungin palvelutuotantoa. Ikääntyneiden sekä alentuneen työkyvyn riskiryhmän työntekijöiden jaksamisen tueksi on pystyttävä räätälöimään palvelutuotannosta soveltuvia työtehtäviä kuitenkin siten, että kaupungin toimintaa voidaan pitää kustannustehokkaana ja tavoitteellisena eläköitymistä hyödyntämällä. Tämä tarkoittaa mm. osa-aikaeläkemahdollisuuksien selvittämistä ja tehtävien erilaisia järjestelyitä. On myös muistettava, että tehtävien järjestelyt voivat vaikuttaa maksettavan tehtäväkohtaisen palkan määrään työn vaativuuden muuttuessa. Aktiivisen tuen mallille on jatkossakin käyttöä ja työhyvinvointia seurataan aiempaa systemaattisemmin. Joulukuussa 2014 tehtiin koko kaupungin henkilölle suunnattu työhyvinvointi- ja koulutustarvekysely, minkä perusteella yksikköjen työhyvinvointiin liittyviä kehittämiskohteita lähdetään parantamaan. Kyselyn tulokset tullaan käsittelemään rakentavasti työyksiköissä johdon ja esimiesketjun tukemina. Vuonna 2016 tullaan tekemään vastaavan sisältöinen uusi kysely, minkä avulla voidaan seurata kokonaisuutena työhyvinvoinnin kehitystä aiempaan tutkimukseen verraten.

5 3 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstömäärän kehitys Kemin kaupungin työntekijöiden kokonaislukumäärä oli yhteensä Vakituisissa tehtävissä oli 1150 (80,7 %) ja määräaikaisissa tehtävissä 275 (19,3 %) henkilöä. Vakinaisten määrä on vähentynyt 25 hengellä ja määräaikaisten määrä lisääntynyt 1 hengellä. Joulukuun lopussa työllistettyjen määrä oli 40 henkilöä, joka on 19 henkilöä edellisvuotta enemmän. Työllistetyt mukaan luettuna kaupungin henkilöstömäärä oli osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Tämä kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuosien määrä nousi vuonna ,9:llä. Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta kestäneet ja

6 4 Taulukko 1. Henkilötyövuodet Muutos Keskusvirasto 59 62,2 65,6 3,4 Koulutus 422,1 418,7 417,1-1,6 Kulttuuri 109,3 108,5 107,3-1,2 Sosiaali- ja terveys 541,1 568,8 580,7 11,9 Tekninen 153,4 150,1 141,6-8,5 Koko kaupunki 1284,9 1308,3 1312,2 3,9 Opiskelijat ja koululaiset 12,5 11,8 12,6 0,8 Keskushallinnon henkilöstömäärä lisääntyi yhdellä hengellä vuonna 2014, joka johtuu kuntakokeilun henkilöstömäärän lisäyksestä. Sivistystoimen vakinainen henkilöstö väheni 10:llä hengellä ja määräaikaisten määrä lisääntyi kahdella. Suurin vähennys (-8 henk.) toteutui varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö väheni 8:lla hengellä. Teknisen toimen henkilöstö väheni yhteensä 9 henkeä. Viranomaispalveluista siirtyi neljä henkeä ympäristöterveysvalvonnasta Tornion kaupungin palvelukseen. Taulukko 2. Henkilöstön määrä Muutos Keskusvirasto Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Koulutus Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Kulttuuri Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Sosiaali- ja terveys Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Tekninen lautakunta Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Koko kaupunki Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Määräaikaisten osuus % 19,1% 18,7% 18,2% 18,9% 19,3% Työllistetyt

7 5 Kaavio 1. Määräaikaisen ja vakinaisen henkilöstön määrä palvelualuettain Osa-aikaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna 28:lla henkilöllä (192 vuonna 2013, 220 vuonna 2014). Osa-aikaisten työntekijöiden suhteellinen osuus oli 13,3 % vuonna 2013 ja nousi 15,4 %:iin vuonna Henkilöstön korkeasta keski-iästä johtuen erilaiset työaikajoustot, kuten osa-aikaeläkkeiden lukumäärät tulevat todennäköisesti lisääntymään seuraavien vuosien aikana. Henkilöstön määrä tuhatta asukasta kohden on ollut alimmillaan vuonna Henkilöstömäärä on kasvanut em. ajankohdasta lukien suhteessa asukaslukuun neljällä hengellä. Kaupungin vuosittainen muuttotappio vaikuttaa voimakkaasti tunnusluvun kehittymiseen Kaavio 2. Henkilöstön määrä/1000 asukasta Henkilöstön määrä / 1000 asukasta 80,0 70, ,0 50,0 henk/1000 as. 40,0 30,0 Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset 20,0 10,0 0,

8 6 1.2 Ikä- ja sukupuolijakauma Kemin kaupungin palvelustrategian ja tuottavuusohjelma 2020:n yhtenä kärkihankkeena on ikäohjelma. Strategiatyöhön kuuluvana osa-alueena ikäohjelma huomioidaan kaupungin työnantaja- ja henkilöstöstrategian laadinnassa. Korkeahko keski-ikä ja vanhempien ikäluokkien suuri osuus koko henkilöstömäärästä asettaa haasteita työkykyä ylläpitävälle toiminnalle ja vaikuttaa myös sairastavuuteen. Kaupungin henkilöstö on naisvaltaista. Naisten osuus on kasvanut edelliseen vuoteen nähden 0,3 %-yksikköä ollen nyt 83,7 %. Naisvaltaisin (94,2 %) on sosiaali- ja terveystoimi ja miesvaltaisin (43,0 %) tekninen sektori. kunta-alan keskimääräistä jakaumaa. Henkilöstöstä 56,5 % on yli 50-vuotiaita. Suurin ikäryhmä on vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna 15:llä hengellä. Vuonna 2014 Kemin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49,8 vuotta eli 0,3 vuotta korkeampi kuin edellisvuonna. Keski-ikä oli korkein teknisellä sektorilla ja matalin koulutoimessa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan kuntatyöntekijöiden keski-ikä oli 45,7 vuotta vuonna Eläköitymisen ja uusien rekrytointien myötä on odotettavissa että nuorempiin ikäryhmiin tulee keskiikää laskevaa uutta henkilöstöä. Kemin kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma vastaa Kaavio 3. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma alle 20 v Naiset Miehet

9 7 1.3 Eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma sekä henkilöstön vaihtuvuus Kaupungin palveluksesta eläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna 2014 oli 61,4. Kuntatyöntekijät jäivät vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 60,7-vuotiaana eli kemiläisten eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 0,7 vuotta keskimääräistä korkeampi. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä Kemissä oli vuonna ,8 vuotta (koko maa 64,0) ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskiikä 60,5 vuotta (koko maa 58,4). Vakinaisesta henkilöstöstä jäi vuonna 2014 eläkkeelle 46 henkeä, joista vanhuuseläkkeelle 42 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 4. Työkyvyttömyyseläke on työnantajalle kallein eläkemuoto. Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ja varhaisen tuen sekä kuntoutuksen avulla määrään voidaan vaikuttaa. Osa-aikaeläkkeelle jäi 4 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 16. Osa-aikaeläkkeelle jääneiden määrä laski edellisvuoteen verrattuna mutta osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä nousi. Osa-aikaeläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 61,0 vuotta ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 59,8 vuotta. Määräaikaisella kuntoutustuella olevien (12 henkeä) keski-ikä oli 56,6 vuotta. Taulukko 3. Myönnetyt eläkkeet (vakinainen henkilöstö) Eläkelaji Vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä

10 8 Vuosina henkilöstön poistuman arvioidaan olevan henkeä vuosittain Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön poistuma Lähdön syy Eläköityminen Muu poistuma 17 49* ** 25*** 24 Yhteensä * Vuonna 2009 ruokapalvelun henkilöstö siirtyi liikelaitoskuntayhtymään. ** Vuonna 2012 sataman henkilöstö (28 henk.) siirtyi satama-yhtiöön. *** Vuonna 2013 ensihoidon henkilöstö (13 henk.) siirtyi LPKS:aan. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2014 oli 70 henkilöä eli 6,0 % vakituisesta henkilöstöstä. Edellisvuonna lähtövaihtuvuus oli 5,8 %. Tulovaihtuvuus oli vuonna ,8 %. Taulukko 5. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vaihtuvuus-% Vaihtuvuus-% Vaihtuvuus-% 2014 Päättyneet palvelussuhteet -57 4,9% -67 5,8% -70 6,0% Alkaneet palvelussuhteet 78 6,7% 88 7,6% 45 3,8%

11 9 2 Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen 2.1 Osaamisen kehittäminen Palvelualueilla on varmistettu, että omalla henkilöstöllä on valmiina nyt ja tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Tarvittavan osaamisen varmistamiseksi on tärkeää, että tiedetään mitä osaamista organisaatiossa on, mitä tarvitaan tulevaisuudessa, mutta toisaalta tulee tiedostaa tarvitaanko välttämättä enää kaikkea aiemmin käytössä ollutta osaamista. Ammatti- ja tehtäväkohtainen osaamistarve määritellään palvelualueilla sovittujen käytäntöjen mukaan ja osaamista voidaan parantaa työtehtävässä oppimisen kautta joko opastuksen, perehdytyksen, tehtävänjakojen avulla tai annetuin koulutuksin. Koulutusten tulee olla palvelualueen ja toimintojen tarpeen mukaisia ja työnantajan tarpeen mukaisia. Vuonna 2015 osaamisen johtamista terävöitetään henkilöstö- ja koulutussuunnittelun osalta tilaajatiimistä käsin. Keskeistä on, että jokaisella työntekijällä on työtehtävissä tarvittava osaaminen myös tulevaisuudessa. Sähköisesti web-tallennuksen kautta haettuja koulutuspäiviä on vuonna 2014 haettu ja myönnetty yhteensä 1864 kalenteripäivää. Opetushenkilöstön ns. Veso-päivät ja muilla tavoin kun sähköisen järjestelmän kautta hyväksytyt koulutuspäivät eivät sisälly edelliseen lukuun. Keskitetyn henkilöstökoulutuksen tarkoituksena on toteuttaa koko kaupungin tasoista, strategista kehittämistä ja koulutusta, jossa huomioidaan yhteys kaupungin tavoitteisiin ja perustyöhön. Keskitetyn koulutuksen tarpeesta tehtiin kysely työhyvinvointikyselyn yhteydessä. Kyselyssä henkilöstö arvioi oman yksikön henkilöstön koulutustarvetta annettuihin kokonaisuuksiin nähden. vuorovaikutustaitoihin ja työhyvinvointiin liittyviä koulutus- ja kehittämistarpeita. Kyselyn laajempana kokonaisuutena Työhyvinvointi, pitää osin sisällään myös muita kyselyssä olleita kokonaisuuksia, jolloin työhyvinvointi näyttäisi kokonaisuutena korostuvan. Taulukko 6. Keskitetyn koulutuksen osaamistarpeet Vuorovaikutustaidot 176 Työhyvinvointi 156 Ensiapu 154 Tietojärjestelmät ja tietotekniikka 151 Asiakaspalvelu 118 Työturvallisuus 85 Työyhteisössä toimimisen taidot 85 Viestintä/viestinnän kehittäminen 80 Yhteistoiminta 75 Esimies/johtamistaidot 73 Monikulttuurisuus 68 Esimiesosaamisen kehittäminen 55 Asiakirjahallinta 52 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 51 Lainsäädäntö 50 Tietoturva ja riskienhallinta 46 Virka- ja työehtosopimukset 45 Henkilöstöhallinto 30 Hankintaosaaminen 28 Tekstinkäsittely 27 Projektinhallinta ja prosessit 25 Hankeosaaminen 22 Kansainvälisyys ja kielet 22 Lähiesimiesten talousosaaminen 18 Dynastia 17 Taulukkolaskenta 12 Muu 2 Kyselyn perusteella voitiin havaita työyksiköissä olevan

12 10 Koulutuksia pyritään järjestämään alueen koulutuksenjärjestäjiä hyödyntäen keskitetyn koulutuksen -määrärahan turvin. Keskitetyn koulutuksen määrärahat ovat niukentuneet vuodesta 2012 alle puoleen. Koulutusten järjestelyissä on nyt tavoiteltukin Meri-Lapin alueella tapahtuvaa yhteistyötä. Kemin kaupungin järjestämään esimieskoulutukseen osallistui Kemin esimiesten lisäksi myös Tornion, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Yli-Tornion esimiehiä. Koska yhteiskoulutuksilla on suurempi alueellinen vaikuttavuus suhtautuu KT Kuntatyönantajan asiantuntijat ja kouluttajat yhteiseen alueelliseen koulutustarpeeseen positiivisemmin. Kemissä järjestetyissä koulutuksissa kaupunki säästää myös matkakustannuksissa sekä pystyy hyödyntämään Kemi-talon mahdollisuuksia. Lappian oppisopimustoimiston kanssa tehtiin vuonna 2014 neljä sopimusta tutkintotavoitteisesta oppisopimuskoulutuksesta. Tutkintoon riippumattomassa lisäkoulutuksessa aloitti seitsemän henkilöä. Oppisopimustoimiston kautta vuonna 2014 tutkinnon sai kuusi kaupungin työntekijää erilaisiin ammattitutkintoihin, jotka on suunniteltu kaupungin työpisteen ja kyseisen henkilön lisäosaamisen kehittämiseksi tai ajantasaistamiseksi. Kaupunkityöllistämisen ja työllisyydenhoidon näkökulma tulee korostamaan oppisopimuskoulutuksen merkitystä, jolloin kaupungin henkilöstösuunnittelussa voidaan käyttää oppisopimuskoulutusta yhtenä väylänä kaupungin avoimiksi tuleviin työtehtäviin. 2.2 Johtaminen ja esimiestyö Johtamistaidot korostuvat nykypäivän työyhteisöjen esimiestoiminnassa. Esimiesasemassa asiaosaamisen lisäksi vaaditaan yhä enemmän ja enemmän johtamistaitoja ja vahvoja sosiaalisia taitoja. Luonnollisesti vahva ammattiosaaminen on esimiehelle tärkeää, jotta prosessit joita tehdään ovat tuttuja. Mutta yhä tärkeämpää on, että esimies kykenee näkemään suurempia kokonaisuuksia yli oman toiminta-alueensa, koska esimies ohjaa toimintaa kohti haluttua tavoitetta, eikä se onnistu keskittymällä vain omaan ryhmään tai yksikköön. Sosiaaliset taidot korostuvat, jotta esimies selviää erilaisten ihmisten kanssa tulevista erilaisista tilanteista, koska hyvään johtamiseen kuuluu erilaisuuden sietäminen ja hyväksyminen, mutta sitä tulee osata myös johtaa. Lisäksi esimiehen tulee olla visionääri ja pystyä ideoimaan uusia toimintatapoja ja kehittämään näkymiä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen tapahtuu työn lomassa tehtävin koulutuksin ja se edellyttää esimies- ten omien toimintamallien tarkastelua. Vuonna 2013 aloitetut johtamisen erikoisammattitutkinto -koulutukset jatkuvat sopimusten mukaisesti ja uusia koulutuksia ei vuoden 2014 aikana aloitettu. JET- koulutuksia tullaan tarjoamaan edelleen esimiehenä tai muuten merkittävässä avaintehtävissä työskenteleville henkilöille. Työnantaja määrittelee oman tarpeen mukaisesti kyseiset tehtävät sekä henkilöt, joilla on oikeus suorittaa JET-tutkinto työn ohessa Ammattiopisto Lappian oppisopimustoimistoa hyödyntäen. Vuonna 2014 pidettiin esimiehille tarkoitettu Esimiehen työkalupakki -koulutuspäivä esimiesten vastuista ja velvollisuuksista sekä esimiehen työhön keskeisesti liittyvästä lainsäädännöstä. Koulutuksessa käsiteltiin työnantajan edustajana toimimista ja direktio-oikeuden käyttämistä sekä työ- ja virkasuhteen elinkaareen liittyviä erityiskysymyksiä työnantajan näkökulmasta. Koulutuksen sisällöstä saatiin hyvää palautetta ja esimiehille tullaankin kohdentamaan määrärahojen puit-

13 11 teissa uusia keskitettyjä koulutuksia vuonna Palvelualueilla on mahdollistettu esimiehille eri toimijoiden järjestämiä koulutuksia liittyen esimerkiksi virkaja työehtosopimuksiin ja työvuoroluettelojen suunnitteluun. Kaupungin tuloskorteilla on otettu kantaa johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen ja kouluttamiseen. Sopivia yhteistyökumppaneita johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen haetaan edelleen. 2.3 Rekrytionti Kemin kaupungin rekrytointi-ilmoituksissa on haettu yhtenäistä visuaalista ilmettä, jolla tavoitellaan selkeää ja yhtenäistä kuvaa kaupungista työnantajana sekä työnantajaimagon näkyvyyttä. Uuden työvoiman saatavuus on ollut melko hyvä, mikä johtunee pääosin siitä, että talouden taantuman aikaan kiinnostus julkisen sektorin tehtäviä kohtaan on normaalia suurempaa. Lääkäreiden saatavuus on parantunut aiempiin vuosiin nähden. Sosiaali- ja terveysalalla hoitotyön henkilöstön lyhytaikaisten sijaisten saatavuus on parantunut aiemmasta. Kuntarekryn sijaisrekrytointi on jatkuvassa käytössä sosiaali- ja terveystoimessa. Kuntarekryn sijaispankin tekstiviesteillä tapahtuva sijaisten rekrytointi on tehostanut palkkaavien esimiesten ajankäyttöä. Sijaiskutsujen määrä on vaihdellut kuukausitasolla kutsun välillä. Rekrytointeja on tehty maltillisesti, sillä ennen rekrytointeja on selvitetty tehtävien lakkauttamismahdollisuudet ja tehtävien uudelleen järjestelyjen mahdollisuudet, joten tehdyt rekrytoinnit ovat aina tarkoin harkittuja. Rekrytointitarpeet on käsitelty kaupungin tilaajatiimissä täyttölupamenettelynä. 2.4 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelu käydään esimiehen ja työntekijän välillä. Kehityskeskustelujen muotoja ovat joko yksilökeskustelut ja/tai ryhmäkehityskeskustelut. Kehityskeskustelujen merkityksen kasvattamista sekä vaikuttavuutta tulee jatkossa kehittää, koska kehityskeskustelut voisivat olla yksi merkittävimmistä johtamisen ja kehittämisen toimenpiteistä, jolla palvelutoimintaa, laatua ja vaikuttavuutta voitaisiin kehittää vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa sopimalla konkreettisista tavoitteista sekä toimenpiteistä. Henkilöstöllä on merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa yksilötasolla töiden tuloksiin sekä toimintatapojen kehittämiseen omia työmenetelmiä ja omaa kiinnostuneisuutta positiivisesti haastamalla. Joulukuussa 2014 tehdyssä työhyvinvointikyselyssä kaikilta vastaajilta kysyttiin kehityskeskustelun toteutumisista. Esimiehensä kanssa käytyjä kehityskeskusteluja oli käynyt vain 56,4 % vastaajista. Viestiikö alhainen prosentti työyksikköjen kiireestä vai siitä, että kehityskeskustelut koetaan varsinaisesta työnteosta irralliseksi ajankäyttöä lisääviksi keskusteluiksi. Kehityskeskustelun käyneistä vastaajista suurempi osa kuitenkin näki kehityskeskustelujen vastaavan omia odotuksia ja tarpeita. Käytyjen kehityskeskusteluiden määrät osoittautuivat huomattavasti pienemmiksi, sillä tavoite on asetettu siihen, että jokaisen kanssa käydään kehityskeskustelut.

14 12 3 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 3.1 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla tapahtuu johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä. Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä. Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara. Työhyvinvointi vaikuttaa kaupungin kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Työhyvinvoinnin tilaa voidaan arvioida monin eri menetelmin. Oleellisinta kuitenkin on että seuranta on systemaattista ja seurantaa varten on luotu siihen soveltuva mittaristo. Kemin kaupungissa tehtiin työhyvinvointikysely joulukuussa 2014, minkä tuloksia käsitellään työyksiköissä ja minkä perusteella johto ja esimiehet voivat kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työhyvinvoinnin kehittämiseen. Uusi kysely tehdään vuonna 2016, jonka perusteella voidaan arvioida väliaikana tapahtuvan työhyvinvoinnin parantamisen toteutumista. Aktiivisen tuen toimintamalli (otettu käyttöön 2011) sisältää työpaikalla tapahtuvan varhaisen tuen lisäksi tehostetun tuen, kun työpaikan oma toiminta ei riitä, sekä työhön paluun tuen. Työhyvinvointikyselyn perusteella Aktiivisen tuen toimintamalli on vielä tuntematon yli puolelle kaupungin henkilöstöstä. Kemin kaupungille luotua toimintamallia tulee käsitellä palvelualueiden johtoryhmissä ja työpaikkakokouksissa. 3.2 Työterveyshuollon toiminta Henkilöstön työterveyshuollosta vastaa kaupungin oma työterveyshuolto. Lääkäreiden ja työterveyshuollon oman henkilöstön työterveyspalvelut ostetaan Suomen terveystalolta ja lisäksi sovittelutoimiston Sodankylän toimipisteen työntekijöille on ostettu työterveyshuol- topalvelut Sodankylän kunnan terveyskeskuksesta. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat (v. 2013: ). Lisäystä edelliseen vuoteen on noin 3 %. Kela korvaa kokonaiskustannuksista n. 54 %.

15 13 Vuonna 2014 työterveyshuollon kokonaiskäyntimäärät vähenivät 9 %, sairaanhoitokäynnit vähenivät 12,3 % ja terveystarkastuskäynnit kasvoivat jonkion verran (noin 2 %). Työpaikkaselvitykset ja ohjaus kasvoivat edellisestä vuodesta 15 %. Sairasvastaanotot vievät edelleen suuremman osan työterveyshuollon vastaanottokäynneistä (59%) ja kokonaiskustannuksista (55%). Ajankäytöstä sairasvastaanottojen osuus ei kuitenkaan ole niin suuri, sairasvastaanotto kestää minuuttia, kun terveystarkastuksen keskimääräinen kesto on n. 1-1½ tuntia. Aktiivisen tuen toimintamallin mukaisesti työterveyshuolto on ollut työterveyshuollon asiantuntijana työkyvyn arvioimisessa, silloin kun työterveyshuolto, työntekijä ja esimies ovat yhdessä etsineet ratkaisuja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja toimenpiteitä työssä jatkamisen tueksi. Työterveyshuollon ollessa heinäkuun kiinni sairasvastaanottokäynnit hoidettiin aikaisempien vuosien tapaan siten, että kaupungin henkilöstö ohjattiin sairaustapauksissa oman kuntansa päiväpäivystykseen. Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyönä tehtiin työpaikkaselvityksiä ja muita työpaikkakäyntejä tarpeen mukaan. Työpaikkakäyntien yhteydessä työntekijöitä neuvottiin ja opastettiin riskien arvioinnissa sekä työkykyyn liittyvissä asioissa, esim. työergonomiassa ja henkilökohtaisten suojainten käytössä. 3.3 Työsuojelu Työsuojelun yhteistoiminta on osa henkilöstöstrategista johtamista. Sen tarkoituksena on kehittää kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja henkilöstön hyvinvointia. Työsuojelun keskeinen tehtävä on kokonaisvaltainen vaarojen ja haittojen tunnistaminen sekä työympäristöriskien arviointi ja hallinta. Toimintaa tukevat työpaikkatarkastukset, työsuojelukoulutus, tiedottaminen, työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittäminen, henkilöstön jaksamisen tukeminen, vaara- ja uhkatilanteiden minimointi sekä tapaturmien seuranta ja ennaltaehkäisy. Työsuojelutoiminnassa on haluttu panostaa erityisesti tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Työsuojelutoimikunnan esityksestä kaupunginhallitus ja -valtuusto myönsivät budjettikokouksissaan työsuojelutoimistolle euron määrärahan vuodelle 2015 työmatkaturvallisuutta lisäävien turvavälineiden hankintaa varten. Aluehallintovirastojen toteuttaman valtakunnallisen kunta-alan työsuojelun valvontahankkeen ( ) mukaisia työsuojelun viranomaistarkastuksia suoritettiin yhteensä 17 kpl, joista suurin osa sosiaali- ja terveystoimen työpaikkoihin. Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Valvonta kohdistetaan kunnan koko organisaatioon: ylimpään johtoon, toimialan/ tulosalueen johtoon sekä työpaikoille ja toimipisteisiin. Euroopan työsuojeluviikolla järjestettiin työsuojelumessut Kemin kulttuurikeskuksessa aiheena turvallinen työliikkuminen. Messuilla jaettiin tietoa työergonomiasta, liikenneturvallisuudesta ja päihteitten haitoista. Mukana messuilla oli useita turva- ja urheiluvälineedustajia. Kouluterveydenhuollon ja neuvola-asetuksen velvoittamia koulujen terveellisyys- ja turvallisuustarkastuksia suoritettiin useita moniammatillisesti vuoden aikana.

16 14 Ryhmään kuuluvat edustajat koulu- ja opiskelijaterveyspalveluista, työsuojelusta, työterveyshuollosta, ympäristöterveysvalvonnasta, kiinteistönhoidosta sekä koulutuslautakunnasta. Sisäilmasto-ongelmien käsittelyä varten perustettu sisäilmatyöryhmä käsitteli vuoden 2014 aikana noin kohdetta. Moniammatillinen sisäilmatyöryhmä koostuu tilapalvelun, työterveyshuollon ja työsuojelun edustajista, lisäksi on kutsuttuna ympäristöterveysvalvonnan asiantuntijajäsen. Henkilöstöriskit ja niihin varautuminen -työryhmä perustettiin poikkeusolojen johtoryhmässä syksyllä v Työryhmän tehtäväksi annettiin henkilöstöriskien varautumiseen liittyvän kartoituksen tekeminen toimenpide-ehdotuksineen. Työryhmä koostuu työsuojelun, keskushallinnon ja eri palvelualueiden ja toimipaikkojen edustajista. Henkilöturvallisuustyöryhmä järjesti lokakuussa 2014 kaksi samansisältöistä turvallisuuskoulutusta, miten toimia häiriö- ja erityistilanteissa. Osallistujia koulutuksiin oli yhteensä noin 200 henkilöä kaupungin eri organisaatioista. 3.4 Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta Kehys -hankkeen kaupungin omaa liikuntatoimintaa toteutettiin suunnitellun Kehys -vuosikellon mukaisesti. Vuosikellon toteuttamiseen oli budjetoitu 5 146,50 euroa. Tervahallin ohjatut liikuntaryhmät eri teemoilla kokoontuivat viikoittain fysioterapeutin johdolla kevätja syyskauden. Kokoontumiskertoja oli 28 ja osallistujia oli Tervahallin pelivuoro kokoontui viikoittain kevät- ja syyskaudella 31 kertaa ja jalkapallo vuoro kesäaikana 18 kertaa. Osallistujia oli Tervahallin omia kuntosalivuoroja lisättiin ja vuorot ovat olleet kevät- ja syyskauden kaksi kertaa viikossa. Lisäksi kevät- ja syyskauden työntekijät ovat voineet osallistua uimahallin yleisiin vesijumppiin kerran viikossa ilman ohjausmaksua. Edellisenä syksynä käynnistynyt juoksukoulu jatkui kevätkauden. Juoksukouluun ilmoittautui 15 työntekijää ja heistä kahdeksan osallistui Oulun Terwamaratonille Nenä-päivän sauvakävely- ja maastopyörätapahtuma järjestettiin Takajärven kuntoreitillä Tapahtumaan osallistui 20 henkilöä. Kehys -hankkeen kuntokirjat olivat edelleen Selkäsaaressa, Pertajärvellä ja Uimahallissa sekä kulttuuri- ja liikuntaseteleiden lunastuspisteessä. Kuntokirjoihin nimensä kirjoittaneet osallistuivat helmi- ja elokuussa kahden 30 euron arvoisen urheiluliikkeen lahjakortin arvontaan. Työntekijöitä palkittiin edellisen vuoden myönteisestä tuloksesta monipuolisella ohjelmatarjonnalla varustetulla liikunnallisella te tapäivällä. Liikuntatapahtuman päätteeksi pelattiin leikkimielinen jalkapallo-ottelu työntekijöiden ja kaupungin päättäjien välillä. Tapahtumaan osallistui 300 henkilöä. Vuoden 2014 aikana jatkettiin omana toimintana kohdennettua avokuntoutustoimintaa. Avokuntoutuksen painonhallintaryhmiä perustettiin kolme ja liikuntaryhmiä kaksi. Ryhmät kokoontuivat 10 kertaa. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden käyttö lisääntyi edellisestä vuodesta noin 3 % (970 kpl), ja oli yhteensä kappaletta. Henkilöstön uimahallin sarjakorttien latausmäärä oli 5594, joka on 12 % edellisvuotta vähemmän. Lukumäärä sisältää myös Kehys-liikunnan vesijumppamaksut. Henkilöstön omaehtoista liikuntaa (liikunta- ja kulttuurisetelit sekä uimahallikäynnit) tuettiin eurolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,5 %.

17 Aktiivisen tuen toimintamalli Kemin kaupungin aktiivisen tuen toimintamalli on ollut käytössä syksystä 2011 lähtien. Se sisältää työpaikalla tapahtuvan varhaisen tuen lisäksi tehostetun tuen, kun työpaikan oma toiminta ei riitä, sekä työhön paluun tuen. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolait edellyttävät työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työntekijän työkyky uhkaa heikentyä. Lain tarkoituksena on tukea työntekijän työkyvyn palautumista ja työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Aktiivisen tuen toimintamallin mukaisia työkykyneuvotteluja työterveyshuollossa on pidetty 85 kertaa, lisäksi työkykyarviointeja on tehty lähes viikoittain. Työpaikoilla tapahtuvista puheeksi ottotilanteista tai toimintamallin käytöstä ei ole saatavilla määrällisiä tietoja. Aktiivinen tuki on työpahoinvoinnin ja työkyvyn heikentymísen ennaltaehkäisyä, henkilöstöstä, työkaverista ja itsestä välittämistä sekä ratkaisujen löytämistä työkyvyn heikentymiseen, ongelmaan tai hankalaan tilanteeseen. Kaavio 4. Aktiivisen tuen toimintamalli 3.6 Savuton työpaikka Kemin kaupunki on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi valtuuston päätöksellä Tupakoinnin lopettamiseen panostaminen on merkittävä keino edistää terveyttä, ja myös sen vaikutukset näkyvät välittömästi. Savuton työpaikka osoittaa, että työnantaja arvostaa työntekijöitään ja haluaa ylläpitää ja edistää työntekijöidensä työ- ja toimintakykyä. Työnantaja ei kiellä eikä voikaan kieltää työntekijöitään tupakoimasta. Työnantaja kuitenkin määrää työntekijän työajan käytöstä. Työntekijällä on oikeus käyttää lakisääteiset ja sopimuksiin perustuvat tauot haluamallaan tavalla, jos tämä vain on työn suorittamisen kannalta mahdollista ja hänellä on niiden aikana lupa poistua työpaikalta. Näitä taukoja ovat ruoka- ja kahvitauot. Tauoilla voidaan tupakoida ulkona kyltein merkityissä tupakointipaikoissa. Henkilöstöllä on mahdollisuus saada työterveyshuollon kautta ohjausta tupakoinnin lopettamiseksi. Mahdollisiin tupakanvieroitusryhmiin osallistuminen tapahtuu omalla ajalla

18 Sairaus- ja tapaturmatilastot Kunnallisissa henkilöstöraporteissa yleisin tapa ilmoittaa sairauspoissaolot on kalenteripäivinä (kpv). Vertailtavuus muiden kuntien kanssa tapahtuu kalenteripäivien mukaan. On huomattava, että laskettaessa sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä huomioidaan mukaan myös mahdolliset viikonloput sekä pyhäpäivät, mikäli sairauslomaan sisältyy edellä mainittuja keskeytyksiä. Laskentatapa kasvattaa sairauslomapäivien lukumääriä verrattuna tilanteeseen, jossa sairauspäivät laskettaisiin vain tekemättömistä työpäivistä. Kaupungin koko henkilökunnan (vakituiset ja määräaikaiset) sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden nousivat vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden oli vuonna ,1 kalenteripäivää kun niitä edellisvuonna oli 14,9. Sairauspoissaolot nousivat sosiaali- ja terveyspalveluissa ja varsinkin teknisissä palveluissa. Vakinaisten työntekijöiden sairauspoissaoloja oli 18,5 kalenteripäivää ja määräaikaisten 7,7. Eniten sairauspoissaoloja oli teknisissä palveluissa. Kuntatyönantajan uuden henkilöstöraportoinnin suosituksen mukaan sairauspoissaolot tulee ilmoittaa henkilötyövuotta kohden mieluummin kuin henkilöä kohden. Sairauspoissaoloissa ei ole mukana työtapaturmista aiheutuneita poissaoloja Taulukko 7. Sairauspoissaolot, kalenteripäivää/henkilötyövuosi 2013 ja 2014 Vakinaset Määräaikaiset Yhteensä Erotus Erotus Erotus Keskusvirasto 10,5 6,6-3,9 2,9 4,4 1,6 8,1 5,9-2,2 Koulutuspalvelut 14,2 15,0 0,9 11,9 7,4-4,5 13,6 13,3-0,4 Kulttuuri- ja musiikkipalvelut 15,3 15,5 0,2 6,6 3,5-3,1 13,7 13,7 0,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 19,6 22,0 2,4 9,2 9,0-0,3 17,0 18,7 1,7 Tekniset palvelut 15,3 21,8 6,5 6,6 7,1 0,5 14,4 20,6 6,2 Yhteensä 16,5 18,5 1,9 9,3 7,7-1,6 14,9 16,1 1,2

19 17 Vaikuttavuuden lisäämiseksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tehtiin lisäys niiden työntekijöiden tunnistamiseksi, joilla on riski työkyvyn menettämisestä. Työterveyshuolto ohjaa kyseisiä henkilöitä kaupungin järjestämiin työntekijöiden hyvinvointia tukeviin palveluihin. Lyhyiden 1-3 päivän mittaisten sairauslomien määrä on vähentynyt ja pitkien sairauslomien määrä on lisääntynyt. Kaavio 5. Sairauspoissaolojen kestojakauma päivä 2-3 päivää 4-10 päivää päivää yli Työtapaturmia kirjattiin yhteensä 95 kpl, joista 3 hylättyä. Vakuutusyhtiön tapaturmatilaston mukaan työtapaturmia sattui työssä/ työpaikalla 57 kpl ja työmatkalla 35 kpl. Lisäksi käsittely oli kesken 9 vahinkoilmoituksessa. Vakuutusyhtiö Fennian työsuojelutilaston mukaan tapaturmakorvaukset vuoden 2014 työtapaturmista olivat yhteensä euroa. Vuonna 2014 kirjatuista työtapaturmista aiheutuneita korvauskustannuksia vuonna 2014 maksettiin kuitenkin yhteensä euroa. Tässä ovat mukana vuoden 2013 kesken/ käsittelyssä olleet tapaturmat, joiden kustannuksia on maksettu seuraavan vuoden puolella. Vakuutusyhtiön tilastoimia sairauspäiviä maksettiin 438 päivältä. 64 tapauksessa tapaturmasta ei aiheutunut sairaslomapäivä olleenkaan. 22 tapaturmaa aiheutti 1-10 sairauspäivää ja 9 tapaturmaa aiheutti yli 10 sairauspäivää (11 90 pv). Tauukko 8. Työtapaturmat, sairauspäivät ja tapaturmakorvaukset Työtapaturmat/määrät Sairauspäivät Tapaturmakorvaukset/ Työpaikalla Työmatkalla Työliikenteessä Ammattitauti Muut Yhteensä

20 18 Työmatkatapaturmia sattui eniten jalan tai pyörällä liikuttaessa, kolmessa osallisena oli auto. Työmatkatapaturmista 90 % sattui talvikuukausina ja johtuivat pääasiassa kaatumisista ja liukastumisista. Työssä/ työpaikalla poissaoloja aiheutui mm. terävään esineeseen satuttamisena ja fyysisenä kuormittumisena. Tapaturmista aiheutuneita poissaoloja oli edellistä vuotta enemmän. Pitkiä sairauslomia, yli 10 sairauspäivää ( 70 % kaikista sairauspäivistä) aiheutti 9 tapaturmaa, joista neljä sattui työmatkalla. Sairauspäiviä ei aiheutunut lainkaan 64 tapaturmasta, ainoastaan tutkimus-/hoitokuluja. Työpaikkojen kirjaamia vaara- ja uhkatilanteita ilmoitettiin 102 kpl, joita sattui lähinnä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen hoitolaitoksissa ja palveluasumisen yksiköissä sekä kouluissa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 KEMIN KAUPUNKI Sisällysluettelo Johdanto 1 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 1.1 Henkilöstömäärän kehitys 3 1.2 Ikä- ja sukupuolijakauma 6 1.3 Eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 KEMIN KAUPUNKI Sisällysluettelo Johdanto 1 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 1.1 Henkilöstömäärän kehitys 3 1.2 Ikä- ja sukupuolijakauma 6 1.3 Eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 SITRAN TYÖELÄMÄPALKINTO 2015... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 215 Kaupunginhallitus 4.4.216 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 215 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 1 2 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 2016 3 Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 615 541 Faksi 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi Kuva

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y Henkilöstöjaosto 22.12.2014 Yhtymähallitus 26.1.2015 Henkilöstöjaosto 23.2.2015 Yhtymähallitus 30.3.2015 Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y 1 Työuran aikana kenen tahansa työkyky ja työssä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöraportti 2013... 2 1.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstön määrä... 2 Henkilötyövuosi... 3 Työsuhteen laatu ja kesto... 6

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 4 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot