HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014"

Transkriptio

1 Liite 1 Kaupunginhallitus Yhteistyötoimikunta Liite 4 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilötyövuosi Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Eläkkeelle siirtyminen Työssä jatkaminen kannattaa TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot Työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot Kuntoutus Työsuojelu Työterveyshuolto TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA Työhyvinvointiohjelma ja toimintasuunnitelma AATU-toimintamalli (Aktiivinen aikainen tuki) Liikuntapalvelut Työpaikkaruokailu HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Ulvilan kaupungin palkkaus Henkilöstökustannukset Ulvilan kaupungin palkitsemiskäytäntö Tasa-arvosuunnitelmaan liittyvä palkkakartoitus YHTEISTOIMINTA

3 1 JOHDANTO Ulvilan kaupungin henkilöstösuunnitelma vuosille hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa Henkilöstösuunnitelman päätavoitteena on turvata Ulvilan kaupungin työyksiköihin 1. kustannustehokas palvelutuotanto 2. henkilöstön saatavuus, osaaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen Henkilöstösuunnitelma sisältää henkilöstön osaamisen kehittämisen. Osaamista kehittämällä varmistetaan laadukkaat palvelut, kaupungin kilpailukyky ja jatkuva uudistuminen. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on saada oikeat henkilöresurssit oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan käytettäväksi. Osaamista tulee kehittää kolmella tasolla: organisaatio, työyhteisö ja työntekijä. Työvoimavaltaisen kunnan tuloksellinen toiminta nojaa pitkälti osaavaan henkilöstöön ja hyvään johtamistyöhön. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräät siihen liittyvät lait tulivat voimaan Uuden lainsäädännön tarkoituksena on kannustaa työnantajia ja henkilöstöä osaamisen kehittämiseen ja osaamisen johtamiseen. Osaamisen kehittämisen lopputuloksena on työhyvinvoinnin lisääntyminen ja kuntalaisten palvelujen parantuminen. Ulvilan kaupungin henkilöstön työhyvinvointi on keväällä 2014 tehdyn työhyvinvointikyselyn perusteella varsin hyvässä kunnossa. Tuloksiin voi tutustua henkilöstöraportin sivuilta Aina kuitenkin on parantamisen varaa. Vuosille laaditussa työhyvinvointiohjelman toimintasuunnitelmassa on haettu vastauksia neljään kehittämiskohteeseen kysymyksellä mikä voisi olla paremmin hyvääkin paremmassa esimiestyössä, osaamisen kehittämisen tavoitteellisuudessa, työsuojelussa ja henkilöstön terveyden edistämisessä. Toimintasuunnitelma on luettavissa henkilöstöraportin sivuilta Työ esimiestyön tukemisen, osaamisen kehittämisen, ennakoivan työsuojelun sekä omasta terveydestä huolta pitävän henkilöstön hyväksi jatkuu henkilöstöhallinnossa ja työsuojelussa! Anne-Riitta Tuominen henkilöstöpäällikkö 2

4 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa työskenteli henkilöä lokakuussa Kolme neljäsosaa kunta-alan työntekijöistä on terveyshuollossa, sosiaalitoimessa ja sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli vuonna 2013 noin 21 prosenttia henkilöstöstä, vakinaisia oli 78 prosenttia ja työllistettyjä 1 prosenttia. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä on 86 prosenttia kuukausipalkkaisista, osa-aikaisia sekä sivutoimisia on 14 prosenttia. Ulvilan kaupungin henkilöstön määrä Kuva 1. Henkilöstö Henkilöstö Vuosi Vakinaiset Määräaikaiset Työllisyysmäärärahoin palkatut Ulvilan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 513 (504) henkilöä, joista 409 (405) oli vakinaisessa ja 104 (99) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kokonaismäärästä työllistämistuella palkattuja tilapäisiä työntekijöitä oli 26 (18). Palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 9 (-1) henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Vakinainen henkilökunta lisääntyi 4 (-2) henkilöllä ja määräaikainen henkilöstö lisääntyi 5 (1) henkilöllä. Vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 29 (10), joista 18 oli määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamisia. Kaupungin palveluksesta erosi 12 (9) vakinaista henkilöä ja täydelle eläkkeelle siirtyi 13 (17) henkilöä. 3

5 Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2014 aikana 12 (16) henkilöä ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 1 (1) työntekijä. Kaupungin palveluksesta irtisanoutui 12 (9) vakinaista työntekijää. Täyttä työaikaa tekevien osuus koko henkilöstöstä oli 86,4 % (88,5 %). Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden lopussa 17 (15) henkilöä. Vuoden 2014 aikana eripituisten palvelussuhteiden määrä oli kaikkiaan 1996 (1821) ja niissä oli 759 (731) eri henkilöä. Työllistämistuella palkattuja henkilöitä oli vuoden aikana yhteensä 49 (26) eri henkilöä. Taulukko 1. Palvelussuhteet Palvelussuhteet Yhteensä Prosenttia Palvelussuhteet Yhteensä Prosenttia Vakinaiset ,7 % Kokoaikainen ,5 % Määräaikaiset ,3 % Osa-aikainen 64 12,5 % Yhteensä ,0 % Sivuvirka- tai toimi 5 1,0 % Yhteensä ,0 % Taulukko 2. Henkilöstö hallintokunnittain (suluissa työllistettyjen määrä) Ajankohta Kaupungin- Talous- ja Opetus, varhaiskasva- Ympäristö- Yhteensä hallitus hallinto, ruokapalveltus, muu sivistys ja tekniset palvelut (0) 67(1) 354(4) 83(1) 518(6) (0) 62(0) 372(6) 81(1) 518(7) (0) 55 (0) 372 (3) 74 (2) 505(5) (0) 55 (5) 374 (9) 73 (4) 504 (18) (0) 18(1) * 376 (14) 117(11) * 513 (26) Muutos 2013/2014 0(0) -37 (-4) * +2 (+5) +44 (+7) * +9 (+8) *ruokapalvelu siirtynyt tekniseen palveluun 2.2 Henkilötyövuosi Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä vuoden viimeisenä päivänä. 4

6 Ulvilan kaupungin henkilötyövuodet Ulvilan kaupungin henkilöstö teki vuoden 2014 yhteensä 513,5 henkilötyövuotta (vuonna ,7 henkilötyövuotta). Kun henkilötyövuosiin lisätään lisä- ja ylityöt sekä vähennetään palkattomat poissaolot, vuonna 2014 tehtiin 470,6 henkilötyövuotta (vuonna ,2). Taulukko 3. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet HTV 1 HTV 2 HTV 3 Kaupungin hallinto 2,00 2,00 1,60 Talous ja hallinto 14,76 14,42 12,21 Opetus 194,12 178,95 163,22 Varhaiskasvatus 159,58 136,71 109,67 Kulttuuri ja vapaa-aika 25,04 23,99 18,94 Tekninen toimi 42,88 42,35 36,29 Ruoka- ja siivouspalvelu 64,15 61,31 48,32 Maankäyttö 6,97 6,97 5,82 Ulvilan Isännöintipalvelu 4,00 3,87 2,41 Koko henkilöstö yhteensä 513,50 470,57 398,48 HTV 1 = palveluksessa olopäivien lukumäärä / 365 x (henkilön osa-aikaprosentti / 100) HTV 2 = yllä olevan kaavan mukaan, lisätään lisä- ja ylityöt, vähennetään palkattomat poissaolot HTV 3 = yllä olevan kaavan mukaan, lisätään lisä- ja ylityöt, vähennetään palkalliset sekä palkattomat poissaolot 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Ne kaikki ovat naisvaltaisia aloja, joten kunta-alalla työskentelee paljon naisia. Vain kaksi kymmenestä palkansaajasta on miehiä. Ulvilan kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma Ulvilan kaupungin henkilöstöstä naisia oli vuoden 2014 lopussa 79,1 % (vuoden 2013 lopussa 78,8 %). Ulvilan kaupungilla työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä 406 naista ja 107 miestä (vuoden 2013 lopussa 397 naista ja 107 miestä). Naisten määrä henkilöstössä oli lisääntynyt edellisestä vuodesta, miesten määrä on pysynyt samana. Naisvaltaisimmat osastot ovat varhaiskasvatus, jossa naisia on 99,3 % koko varhaiskasvatuksen henkilöstöstä (vuonna ,3 %), sekä ruoka- ja siivouspalvelut, jossa naisten osuus on 98,5 % (vuonna ,0 %). 5

7 Taulukko 4. Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä Kaupungin hallinto Talous ja hallinto Opetus Varhaiskasvatus Kulttuuri ja vapaa-aika Tekninen toimi Ruoka- ja siivouspalvelut Maankäyttö Ulvilan Isännöintipalvelu Yhteensä Prosenttia 79,1 % 20,9 % 100,0 % 2.4 Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kuntaalalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Niinpä kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Ulvilan kaupungin henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2014 lopussa oli 47,8 vuotta (vuoden 2013 lopussa 46,4 vuotta) ja koko henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta (vuoden 2013 lopussa 46,3 vuotta). Nuorimmat työntekijät ovat vapaa-aikatoimessa (keski-ikä 40,7 vuotta) ja opetuksessa (keski-ikä 43,9 vuotta). Taulukko 5. Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön keski-ikä Naiset Miehet Yhteensä Kaupungin hallinto 49,23 59,77 54,50 Talous ja hallinto 52,93 43,29 47,79 Opetus 43,59 44,77 43,86 Varhaiskasvatus 45,39 33,07 45,30 Kulttuuri ja vapaa-aika 42,98 49,57 45,25 Ruoka- ja siivouspalvelut 51,26 23,80 50,85 Tekninen toimi 48,48 49,58 49,37 Maankäyttö ja mittaus 53,07 49,50 50,05 Ulvilan Isännöintipalvelu 59,70 61,25 60,22 Koko henkilöstön keski-ikä 45,85 46,93 46,08 6

8 Taulukko 6. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle ,4 % ,1 % ,7 % ,8 % ,1 % 65 ja yli 4 0,8 % Yhteensä ,0 % Kuva 2. Ulvilan kaupungin henkilöstön ikäjakauma Eläkkeelle siirtyminen Kevan tilastoja vuodelta 2014 ei ole vielä saatavilla, mutta vuonna 2013 kunnallisen eläkelain mukaiselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 60,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin vuonna 2013 keskimäärin 63,9 vuoden iässä. Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle kuntatyötekijälle vuonna 2013 oli 60,8 vuotta ja 50- vuotiaalle 63,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa, minkä ikäisenä 25- tai 50-vuotiaat työntekijät siirtyisivät keskimäärin eläkkeelle, jos eläkkeelle siirryttäisiin tulevaisuudessa juuri samalla tavalla kuin tarkasteluvuonna. Aiempien vuosien tapaan työkyvyttömyyseläke myönnettiin vuonna 2013 useimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. 7

9 Työssä jatkaminen on kunta-alalla kehittynyt myönteisesti. Kevan tietojen mukaan vähintään 63- vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä kunta-alan työntekijöistä vuonna 2013 oli 55 prosenttia (vuonna 2008 vastaava luku oli 29 prosenttia). Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä vuonna 2013 oli 45 prosenttia (vuonna prosenttia). Kunta-alan työvoimasta jää eläkkeelle 29,1 % vuoteen 2020 mennessä ja jopa 58 % vuoteen 2030 mennessä. Ulvilan kaupungin henkilöstön eläköityminen Ulvilan kaupungin henkilöstöstä vanhuuseläkkeelle siirtyi vuonna 2014 yhteensä 12 henkilöä (vuonna henkilöä) ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 1 (1) työntekijä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 64 vuotta (vuonna v). Taulukko 7. Henkilöstön eläköityminen vuonna Eläköityminen Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 1 61 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2014 siirtyi 1 henkilö (vuonna henkilöä), osatyökyvyttömyyseläkkeelle 5 henkilöä (vuonna henkilö). Kevan kuntoutustuelle siirtyi 2 henkilöä (vuonna henkilöä). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59 vuotta ( ,5 vuotta). Taulukko 8. Henkilöstön siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Lukumäärä % koko henkilöstöstä Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 8 1,6 59 osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä kuntoutustuelle siirtyneitä 2 0,4 60 täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 1 0,2 57 Vuoden 2014 aikana irtisanoutui yhteensä 12 vakinaista henkilöä (vuonna henkilöä). Vaihtuvuus aiheuttaa kuluja, sillä töiden uusi organisointi ja uuden työntekijän työhön perehdyttäminen vaativat työaikaa, mikä on pois tehollisesta työajasta. Laskennallisesti uusi työntekijä tekee työtä noin 50 % tehokkuudella verrattuna kokeneisiin työntekijöihin, kunnes hän on täysin opastettu ja kykenee samaan tehokkuuteen kuin kokenut työntekijä. Vaihtuvuudella on myös positiivisia vaikutuksia, sillä sen myötä organisaatio uudistuu. 8

10 2.5 Työssä jatkaminen kannattaa Varhainen eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia eläkejärjestelmälle. Eläkkeelle siirtyminen työkyvyttömyyden vuoksi aiheuttaa kustannuksia myös kuntaorganisaatiolle. Kuntien eläkemenoista 12,5 % johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä. Työkyvyttömyys näkyy työnantajalle kohonneina eläkemaksuina. Kevan laskelman mukaan jo yksikin torjuttu työkyvyttömyyseläke tuottaa euron säästön kunnalle. Siksi kuntien tulisi pyrkiä aktiivisesti ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Keskeistä on ehkäistä työkyvyttömyyttä työhyvinvoinnin edistämisellä ja puuttua varhain työkykyä heikentäviin tekijöihin. Kolmanneksi on tärkeää hyödyntää jäljellä olevaa työkykyä. Osatyökykyisten määrä tulee kunnissa lähivuosina kasvamaan, mikä lisää uudelleen sijoittamista yli osastorajojen. Työyksiköihin tulee lisätä valmiuksia vastaanottaa osatyökykyinen työntekijä. Varhe-maksu Taloudelliset kannustimet kunnallisessa eläkejärjestelmässä liittyvät ensinnäkin varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun (varhe-maksu). Työnantaja maksaa varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä varhe-maksua ei peritä. Varhe-maksun määrän päättää Kevan valtuuskunta jokaiselle vuodelle erikseen, ja maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan. Näin maksu voi jakautua neljälle vuodelle. Varhe-maksussa on kolme maksuluokkaa, jotka määräytyvät KuELpalkkasumman suuruuden mukaan. Ulvilan kaupunki kuuluu keskisuuriin työnantajiin, jolloin maksun suuruus määräytyy jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella ja tämän lisäksi Ulvilan kaupunki vastaa yhteisvastuullisesti osasta varhe-maksuosuuksia. Jos henkilö palaa työelämään tai siirtyy vanhuuseläkkeelle kolmen ensimmäisen varhe-maksua aiheuttaneen eläkevuotensa aikana, lopuille vuosille jaetaan vain siihen mennessä aiheutunut eläkemeno. Työnantaja voi näin alentaa varhe-maksuja tukemalla työntekijän palaamista töihin. Erityisesti kuntoutustuella olevia työntekijöitä kannattaa tukea työhön palaamisessa ns. kuntoutustukihyvityksen vuoksi. Jos kuntoutustuella oleva henkilö palaa takaisin työhön tai alkaa saada osatyökyvyttömyyseläkettä, työnantajalta jätetään kokonaan perimättä varhe-maksu niiltä 36 kuukauden jaksoon kuuluvilta kuukausilta, jotka henkilö on ollut työmarkkinoiden käytettävissä. Eläkemenoperusteinen maksu Toinen taloudellisiin kannustimiin liittyvä maksu on eläkemenoperusteinen maksu, joka jaetaan kunnille sen mukaan, kuinka paljon kunnan palvelun perusteella maksetaan ulos vuonna 2004 loppuun mennessä karttuneita eläkkeitä. 9

11 Eläkemenoperusteisen maksun taloudellinen kannustin syntyy siitä, että maksu tulee kunnalle vasta siinä vaiheessa, kun henkilö jää eläkkeelle. Mitä pidempään henkilö on työssä, sitä myöhemmin siirtyy työnantajan maksettavaksi tuleva eläkemenoperusteinen maksu. Eläkkeelle jäämistä pohdittaessa tulisi aina muistaa, että heikentyneen työkyvyn ei tarvitse olla este työnteolle. Kaikkien osapuolten etu ja tavoite on, että työntekijä jaksaa ja jatkaa työssä eläkeikään saakka. Ulvilan kaupungin aktiivisen aikaisen tuen ja osatyökykyisyydestä johtuvan uudelleensijoituksen toimintamalli lyhennettynä Aatu-malli antaa työpaikoille pelisäännöt siihen, miten työkyvyn heikkenemiseen liittyvien ongelmien ilmetessä toimitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näissä asioissa ratkaisevaa on onnistunut yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Kaikki tehtävät toimenpiteet edellyttävät kuitenkin aina myös työntekijän halukkuutta ja sitoutumista. Ulvilan kaupungin eläkemaksut Ulvilan kaupunki maksoi vuonna 2014 varhe-maksuja euroa (vuonna euroa). Eläkemenoperusteinen maksu oli euroa (vuonna euroa). Taulukko 9. Eläkemaksut vuonna Eläkemaksut Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu 156 0,73 Eläkemenoperusteinen maksu 1448 (ei lasketa) 3 TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointiin investoiminen kannattaa. Kevan laskelmien mukaan työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat kunnissa keskimäärin 12,7 % palkkasummasta, osuus vaihtelee kuntaorganisaatioiden välillä 7-14,7 %:iin. Kuntien työkyvyttömyysmenot ovat vuosittain 2,2 miljardia euroa, josta puolet on välillisiä ja puolet välittömiä menoja. Välittömistä kustannuksista sairauspoissaolot ovat merkittävin kustannusten aiheuttaja, sen lisäksi tulee työterveyshuolto-, tapaturmaja eläkekustannuksia. Välillisiä kustannuksia ovat poissaolojen hallinnointi, sijaisten palkat ja ylityöt, tuottavuuden aleneminen ja palvelutuotannon heikkeneminen. Vuonna 2008 kunnan työntekijä oli sairaana keskimäärin 19,4 päivää vuodessa. Vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä oli 16,7. Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä on kodinhoitajilla, kotiavustajilla ja siivoojilla. Vähiten on aineenopettajilla, lehtoreilla ja lastentarhanopettajilla. 10

12 3.1 Sairauspoissaolot Ulvilan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot Ulvilan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot vuonna 2014 olivat yhteensä 7696 päivää (vuonna päivää). Sairauspoissaolot kasvoivat päivää. Henkilökunta oli sairauslomalla vuoden 2014 aikana keskimäärin 15,0 kalenteripäivää/henkilö (vuonna ,2 kalenteripäivää/henkilö). Sukupuolen mukaan sairauspoissaolot jakautuivat siten, että vuonna 2014 kaikista sairauspoissaoloista naisten osuus oli 86,9 prosenttia (vuonna ,2 %) ja miesten sairauspoissaoloja oli 13,1 prosenttia (vuonna ,8 %). Henkilöstöstä 22,5 prosentilla (vuonna %:lla) ei ole ollut vuoden aikana yhtään sairauspoissaolopäivää. Pitkien yli kymmenen päivää kestävien sairauslomien kehitystä pidetään tärkeänä tunnuslukuna kuvamaan henkilöstön terveyttä. Vuonna 2014 Ulvilan kaupungin henkilöstölle kertyi eniten yli kymmenen päivän sairauspoissaoloja, 4869 kalenteripäivää eli kaikista sairauspoissaoloista 63,3 % (vuonna kalenteripäivää, 59,0 %). Vuoden jokaisena työpäivänä Ulvilan kaupungissa oli sairauden vuoksi pois keskimäärin 31 työntekijää (vuonna 2013 keskimäärin 26 työntekijää). Sairauspoissaolot ovat kustannustekijä, jonka alentamisella saadaan huomattavaa taloudellista hyötyä palkkakulujen vähentyessä (sairauspoissaolopalkka, korvaavat ylitytöt sekä sijaisten palkkakustannukset). Ulvilan kaupungin yhden sairauspäivän palkkamenetys sosiaali ja eläkemaksuineen vuonna 2014 oli n EK laskee yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräiseksi kokonaiskustannukseksi n Edellä olevan Ulvilan palkkamenetyksen pohjalta laskettuna Ulvilan kaupunki menetti n euroa henkilöstön sairauspoissaolojen kasvun myötä vuonna Tämä summa ei sisällä sijaisten palkkoja tai korvaavia ylitöitä. Sairausajan palkkakustannus ei kuitenkaan jää yksin työnantajan korvattavaksi, sillä kun sairaus jatkuu yli 10 päivää, työnantaja saa päivärahaosuuden Kelalta, mikä on n. 70 % bruttopalkasta. 11

13 Taulukko 10. Sairauspoissaolot Alle 4 päivää päivää 3622 Kalenteripäiviä päivää 1145 Sairauspoissaolojen pituus %-osuus päivää 216 Yli kymmenen päivän sairauslomat ,3 % päivää päivän sairauslomat ,2 % Yli 180 päivää päivän sairauslomat ,5 % Yhteensä 7696 Yhteensä ,0 % SAIRAUS- POISSAOLOT Kalenteripäivät Ulvilan kaupungin sairauspoissaolosyiden seuranta perustuu Satakunnan Työterveyspalveluiden kirjoittamiin sairauslomiin yhteensä päivää, jotka ovat noin 64 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityislääkäreitten kirjoittamien sairaustodistusten diagnooseja ei keskitetysti seurata. Satakunnan työterveyspalveluiden kirjoittamien todistusten perusteella sairauspoissaolojen kolme suurinta pääasiallista syytä ovat: 1. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 46,0 % (vuonna ,4 %, vuonna ,4 % ). Näistä kirjoitettiin sairauspoissaoloja 161 kpl, 2273 päivää, naiset 2197 päivää, miehet 76 päivää. 2. Hengityselinten sairaudet 15,7 % (vuonna ,5 %, vuonna ,9 %). Näistä kirjoitettiin sairauspoissaoloja 288 kpl, 776 päivää, naiset 715 päivää, miehet 61 päivää. 3. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 13,1 % (vuonna ,4 %, vuonna ,9 %). Näistä kirjoitettiin sairauspoissaoloja 50 kpl, 646 päivää, naiset 629 päivää ja miehet 17 päivää. Edelliseen vuoteen verrattuna tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat laskeneet 3,4 prosenttia ja hengityselinten sairaudet 4,8 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat kasvaneet 0,7 %. 12

14 Kuva 3. Satakunnan työterveyspalveluitten kirjoittamat sairauslomat Työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot Ulvilan kaupungin henkilöstön työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot Vuoden 2014 aikana työtapaturmia sattui 15 henkilölle (vuonna henkilölle), joista aiheutui yhteensä 534 poissaolopäivää (vuonna poissaolopäivää). Työmatkatapaturmia sattui 2 henkilölle (vuonna henkilölle), ja niistä aiheutui yhteensä 9 poissaolopäivää (vuonna poissaolopäivää). Taulukko 11. Työ- ja työmatkatapaturmista aiheutuneet poissaolot Kalenteripäivät TYÖTAPATURMA- POISSAOLOT Kalenteripäivät TYÖMATKATAPATURMA- POISSAOLOT Alle 4 päivää 18 Alle 4 päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää 0 Yli 180 päivää 0 Yli 180 päivää 0 Yhteensä 534 Yhteensä 9 13

15 3.3 Kuntoutus Vuonna 2014 toteutettiin yksilöllisiä työkykyä ylläpitäviä kuntoutuksia seitsemän (vuonna 2013 kuusi). 3.4 Työsuojelu Työsuojelun perustehtävä on ylläpitää ja edistää työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja työympäristössä. Työsuojelun käsitteeseen kuuluu tätä laajemmin myös hyvä työympäristö, joka käsittää työturvallisuuden ja työterveyden lisäksi myös henkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin. Työsuojelu koskee jokaista joko käytännön ongelmina tai kehittämistarpeina. Henkilöstölle se merkitsee turvallista ja terveellistä työympäristöä sekä viihtyisyyttä. Esimiehille se on johtamista ja esimiestyötä. Työsuojeluhallinnolle se merkitsee ennakoivaa työsuojelua. Työsuojeluorganisaatiossa toimiville se on yhteistyönä korostuvaa toimintaa, jossa pitää pystyä ottamaan huomioon tasapuolisesti eri henkilöstöryhmien erilaiset työsuojelutarpeet. Työsuojeluasioista vastaa työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö, työntekijöitten edustajina kaksi työsuojeluvaltuutettua ja toimihenkilöiden (esimiehet) edustajana yksi työsuojeluvaltuutettu. Varsinaiset työsuojeluvaltuutetut ja heidän kaksi varatyösuojeluvaltuutettua valittiin vuoden 2013 lopussa työsuojeluvaalilla toimikaudeksi Uusille työsuojeluvaltuutetuille annettiin valmennus tehtävän hoitamiseen. Toinen työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuista hoitaa työsuojeluasioita kokopäiväisesti yhden päivän/työviikko ja toinen vastaavasti puolen päivää/työviikko. Päivä on maanantai ja tämä yhteinen päivä on jäntevöittänyt selkeästi työsuojelutoimijoitten yhteistyötä. Yhteiset työnantajan ja työntekijöiden väliset työsuojeluasiat käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Ulvilan kaupungin työsuojelun tärkeimpiä asiakirjoja ovat työsuojelun toimintaohjelma, toimintaohje henkisen väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi kaupungin työpaikoilla, päihdeohjelma ja toimintaohje puhtaan sisäilman edistämiseksi. Tärkeimmät käytössä olevat lomakkeet ovat läheltä piti-ilmoituslomake ja ilmoitus työnantajalle häirintäasiassa. Kaikista työyksiköissä sattuneista tapaturmista lähetetään työsuojelupäällikölle kopio. Sattuneet läheltä piti tilanteet ja työtapaturmat käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Työturvallisuuslain mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Tämä riskien arviointi ja hallinta on osa työpaikan turvallisuustoimintaa ja ennakoivaa työsuojelua. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Työympäristöä on tarkkailtava ja vaaratilanteet selvitettävä asianmukaisesti. Kun työpaikan vaarat on tunnistettu, arvioidaan niiden aiheuttamat riskit. 14

16 Työsuojelun toimintaohjelman mukaan kaikissa työyksiköissä tehdään riskien arviointi joka neljäs vuosi ja aina olosuhteiden muuttuessa. Riskien arvioinnin pohjalta laaditaan työyksiköitten toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Vuonna 2014 kaupungin eri työyksiköissä tehtiin kuusi riskien arviointia yhdessä työterveyshuollon kanssa seuraavissa työyksiköissä: vesilaitos, Olavin koulu, Friitalan koulu, päiväkodit Satumetsä, Kuusipirtti ja Malmintie. Aluehallintovirasto teki tarkastukset seuraaviin työyksiköihin: Koskin koulu, Kaasmarkun koulu, Vanhankylän koulu, Ulvilan yhteiskoulu, päiväkoti Satumetsä ja päiväkoti Kuusipirtti. Työsuojeluvaltuutetut yhdessä työsuojelupäällikön kanssa valmistelivat työhyvinvointikyselyn pohjalta kaupunkitason tyohyvinvointiohjelman toimintasuunnitelman vuosille Vuoden 2014 aikana kaupungin sisäilmatyöryhmä kokoontui kerran. Kokouksessa käsiteltiin neljä sisäilma-asiaa. Työsuojelulla on omat intranet-sivut. 3.5 Työterveyshuolto Ulvilan kaupunki ostaa työterveyspalvelut henkilöstölleen seudulliselta Satakunnan Työterveyspalvelut liikelaitokselta, joka tuottaa itse työterveyshuollon ammattihenkilöiden (työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat) sekä asiantuntijoiden (työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit) palvelut sekä järjestää laboratorio- ja kuvantamispalvelut ostopalveluna. Ulvilan toimipisteessä Mukulamäentiellä toimii työterveyslääkäri, kaksi työterveyshoitajaa, työfysioterapeutti sekä vastaanoton hoitaja. Lisäksi ulvilalaisten käytössä on työterveyspsykologin palvelut. TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET JA NIIDEN TOTETUMINEN 2014 Painopistealueet 1. Esimiesyhteistyön lisääminen. 2. Toimintamallien uusiminen yhdessä työterveyshuollon kanssa. 3. Ammattiryhmäpainotteinen ohjaus-ja neuvonta. 4. Savuton Ulvila työpaikkana Toteutuminen Työterveyshuollon edustajien ja työnantajan edustajien välinen kumppanuusneuvottelu pidettiin marraskuussa. Neuvottelussa todettiin, että 1. esimiehet ottavat helposti yhteyttä työterveyshuoltoon kun ovat huolissaan työntekijöittensä työssä jaksamisesta. 15

17 2. Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat yhdessä laatineet päivitystä Aktiivisen aikaisen tuen (AATU) ja työkyvyn tehostetun tuen (TYTTI) toimintamalliin. 3. Ammattiryhmäpainoitteista ohjausta ja neuvontaa on annettu seuraaville toimialueille: ateria- ja puhtauspalvelu ja kiinteistönhoito 4. Työntekijöitten savuttomuutta selvitetään aina työterveyshuollossa työntekijän terveystarkastuskäynneillä. Työterveyshuollon vuoden 2014 työnantajan Kelalle lähetettävään korvaushakemukseen liitettävät kustannukset olivat ,71 euroa (vuonna ,37 euroa). Ennaltaehkäisevän työn osuus (korvausluokka I) kokonaiskustannuksista oli 43,6 prosenttia (vuonna ,3 prosenttia) ja sairaanhoidon osuus (korvausluokka II) kokonaiskustannuksista oli 56,4 % (vuonna ,7 prosenttia). Sairaanhoidon osuus on kasvanut 0,7 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna työterveydenhuollon kustannukset kasvoivat ,34 euroa (2013/ ,76 euroa) ja 7,0 % (2013/2012 3,8 %). Kasvu johtui pääasiassa terveydentilan ja työ- toimintakyvyn seurantaan liittyvien lääkäri- ja terveydenhoitajakäyntien sekä työpaikkojen tarkastuskäyntien lisääntymisestä. Kuva 4. Työterveyshuollon kustannukset Kelan korvausluokissa

18 4 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA 4.1 Työhyvinvointiohjelma ja toimintasuunnitelma Kaupunginhallitus on hyväksynyt Työhyvinvointiohjelman Uvilan kaupungin henkilöstölle. Työhyvinvointiohjelman läpi kulkevat keskeiset periaatteet ovat: työyhteisökohtainen toteutus tasa-arvon edistäminen eri toimijoiden välinen yhteistyö Kuva 5. Työhyvinvointiohjelman työhyvinvoinnin osa-alueet TYÖYHTEISÖ Johtaminen ja esimiestyö Yhteistoiminta ja osallistuminen Työilmapiiri TYÖOLOT Työympäristö Työvälineet Ergonomia Työturvallisuus TYÖHYVIN- VOINNIN OSA ALUEET YKSILÖ TYÖNTEKIJÄNÄ Ammattitaito Osaamisen ylläpito Motivaatio / sitoutuminen Oman työn hallinta TYÖNTEKIJÄ YKSILÖNÄ Kunto Terveys Elintavat Asenteet Ulvilan kaupungin henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli lähes 70 %, mikä antoi kattavan näkemyksen henkilöstön hyvinvoinnin tilasta ja sen kehittämishaasteista. Edellinen vastaava kysely tehtiin vuonna Keväällä tehty kysely osoitti sen, että Ulvilassa kaupungin työyhteisön ilmapiiri koettiin nykyisin varsin hyväksi. Myös esimiesten toiminta arvioitiin hyväksi. Pääsääntöisesti henkilöstö koki, että esimiehet toimivat oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Saaduista tuloksista voidaan olla varsin tyytyväisiä toki parannettavaakin löytyy aina. 17

19 Vastaajista noin 84 % arvioi työyhteisön ilmapiirin melko tai erittäin hyväksi. Työpaikkakiusaaminen oli vähentynyt Ulvilan kaupungin työyksiköissä huomattavasti vuoden 2010 kyselyyn verrattuna. Käytetyllä tulosten tulkinta-asteikolla saadut tulokset kertovat, että kaikki kaupungin työyksiköt ovat peruskunnossa ja osa niistä lähellä huippukuntoa. Erittäin ilahduttavia olivat tulokset kysyttäessä työtehtävien selkeydestä, työyhteisön ilmapiiristä, työtehtävien mielekkyydestä ja oman osaamisen hyödyntämisestä työssä. Näissä kaikissa vastauksia kertyi yli 80 %, asteikolla melko hyvin ja erittäin hyvin. Myös esimiesten toiminta arvioitiin hyväksi, sillä lähes 75 % vastanneista kokee, että esimies toimii oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Samoin yli 90 % kokee saavansa tarvittaessa apua ja tukea työtehtäviinsä työtovereilta. Noin 93 % koki selviävänsä nykyisistä työtehtävistä joko melko tai erittäin hyvin. Noin 18 % uskoi erittäin tai melko varmasti terveyden salliessa jatkavan työssä vielä henkilökohtaisen eläkeiän jälkeen. Työssä jaksamisen ja jatkamisen tukena pidettiin tärkeimpinä ammattitaitoa edistävää koulutusta, työvälineiden ja työturvallisuuden parantamista sekä työtilojen ja työmenetelmien kehittämistä. Oman jaksamisen kannalta tärkeimmäksi koettiin niin ikään ammattitaitoa edistävän koulutuksen ja työtilojen ja työmenetelmien kehittämisen. Kolmannelle tilalle ylsi liikuntatoiminta tai sen tukeminen. Työssä asiakasväkivallan kohteeksi joutuminen ja ilmeneminen olivat huolestuttavia. Vastaajista 5 % ilmoitti joutuneensa kuukausittain, viikoittain tai useammin asiakasväkivallan kohteeksi. Työntekijämääränä prosenttiluku vastaa 16 työntekijää, mutta jokainen tapaus on liikaa. Asiakasväkivaltaa on kohdattu lähinnä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa haasteellisten lasten kanssa toimittaessa. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella laadittiin kaupunkitason kehittämissuunnitelma vuosille sekä jokaiseen kaupungin työyksikköön esimiehen johdolla oma työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Kaupunkitason työhyvinvointiohjelman toimintasuunnitelma vuosille käsiteltiin yhteistyötoimikunnassa

20 Kuva 6. Työhyvinvointiohjelman toimintasuunnitelma vuosille KEHITTÄMISKOHDE 1. Hyvääkin parempi esimiestyö Mikä voisi olla paremmin Työntekijän oikeus kehityskeskusteluun oman esimiehen kanssa Konkreettiset Toimenpiteet Jokaisessa Ulvilan työyksikössä pidetään työntekijämäärään suhteutettuna joka/joka toinen vuosi jokaiselle työntekijälle kehityskeskustelu Vastuut Aikataulu Seuranta Lähiesimiehet 2015 henkilöstöraportti Esimiesten koulutus 4-5 esimiestä osallistuu Tiimimestari-valmennukseen Henkilöstöhallinto, esimiehet 2015 osallistujien määrä Kaupungin sisäisenä koulutuksena järjestetään esimiesvalmennuksia Henkilöstöhallinto osallistujien määrä Eri-ikäisten johtaminen Työyksikön keskinäisen luottamuksen ylläpitäminen ja tehostaminen Rakennetaan ikäohjelmamalli apuna Ttk:n työkaarityökalu Aatu- ja Tyttitoimintamallien valmennus Pidetään säännölliset työpaikkakokoukset, joissa avoimesti käsitellään epävarmuutta aiheuttavat asiat Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinto, työsuojelu Esimiehet valmis viimeistään keväällä 2016 osallistujien määrä henkilöstöraportti 2. Osaamisen kehittämisen tavoitteellisuus Osaaminen tavoitteellista ja tuottavaa Ulvilan kaupungissa Määritellään kaupunkitason ja työyksiköiden osaamisen kehittämisen tavoitteet ja painopisteet vuosille Henkilöstöhallinto ja osastopäälliköt Esimiehet 2015 ja Laaditaan työyksiköittäin koulutussuunnitelmat henkilöstösuunnitelman tarkistus henkilöstöraportti Henkilöstöhallinto 19

ULVILAN KAUPUNKI HENKILOÖ STOÖ RAPORTTI

ULVILAN KAUPUNKI HENKILOÖ STOÖ RAPORTTI ULVILAN KAUPUNKI HENKILOÖ STOÖ RAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1 Henkilöstön määrä... 3 2.2 Henkilötyövuosi... 5 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Kehittäminen matkailupäällikkö 0 0 0 0 0 työnsuunnittelija 1 1 1 1 1 kaupunginjohtaja 1 1 1 1 1 apulaiskaupunginjohtaja 0 0 0 0 0 hallinto- ja henkilöstöjohtaja 1 1 1 1 1 talousjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 2 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Liite 11 Kaupunginhallitus 15.04.2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI. Tuominen Anne-Riitta Ulvilan kaupunki

Liite 11 Kaupunginhallitus 15.04.2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI. Tuominen Anne-Riitta Ulvilan kaupunki Liite Kaupunginhallitus 5.04.203 202 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tuominen Anne-Riitta Ulvilan kaupunki HENKILÖSTÖRAPORTTI 202 Sisällysluettelo JOHDANTO 202... 2 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2. Henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Henkilöstöraportti 2014 Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4-6 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2014... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Käsittely: KH 27.4.2015 KV 8.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014... 2 1. HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 2 2. KUNNAN HENKILÖSTÖRAKENNE... 3

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2015 2 SISÄLLYS Kunnanvaltuusto 61/2012 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA... 3 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSELVITYS...

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ Tilastoesite marraskuu 2008 KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ www.kuntatyonantajat.fi KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2007 euroa/kk 7 000 6 000 6 024 5 000 4 000 3 000

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot