HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014"

Transkriptio

1 Liite 1 Kaupunginhallitus Yhteistyötoimikunta Liite 4 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilötyövuosi Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Eläkkeelle siirtyminen Työssä jatkaminen kannattaa TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot Työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot Kuntoutus Työsuojelu Työterveyshuolto TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA Työhyvinvointiohjelma ja toimintasuunnitelma AATU-toimintamalli (Aktiivinen aikainen tuki) Liikuntapalvelut Työpaikkaruokailu HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Ulvilan kaupungin palkkaus Henkilöstökustannukset Ulvilan kaupungin palkitsemiskäytäntö Tasa-arvosuunnitelmaan liittyvä palkkakartoitus YHTEISTOIMINTA

3 1 JOHDANTO Ulvilan kaupungin henkilöstösuunnitelma vuosille hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa Henkilöstösuunnitelman päätavoitteena on turvata Ulvilan kaupungin työyksiköihin 1. kustannustehokas palvelutuotanto 2. henkilöstön saatavuus, osaaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen Henkilöstösuunnitelma sisältää henkilöstön osaamisen kehittämisen. Osaamista kehittämällä varmistetaan laadukkaat palvelut, kaupungin kilpailukyky ja jatkuva uudistuminen. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on saada oikeat henkilöresurssit oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan käytettäväksi. Osaamista tulee kehittää kolmella tasolla: organisaatio, työyhteisö ja työntekijä. Työvoimavaltaisen kunnan tuloksellinen toiminta nojaa pitkälti osaavaan henkilöstöön ja hyvään johtamistyöhön. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräät siihen liittyvät lait tulivat voimaan Uuden lainsäädännön tarkoituksena on kannustaa työnantajia ja henkilöstöä osaamisen kehittämiseen ja osaamisen johtamiseen. Osaamisen kehittämisen lopputuloksena on työhyvinvoinnin lisääntyminen ja kuntalaisten palvelujen parantuminen. Ulvilan kaupungin henkilöstön työhyvinvointi on keväällä 2014 tehdyn työhyvinvointikyselyn perusteella varsin hyvässä kunnossa. Tuloksiin voi tutustua henkilöstöraportin sivuilta Aina kuitenkin on parantamisen varaa. Vuosille laaditussa työhyvinvointiohjelman toimintasuunnitelmassa on haettu vastauksia neljään kehittämiskohteeseen kysymyksellä mikä voisi olla paremmin hyvääkin paremmassa esimiestyössä, osaamisen kehittämisen tavoitteellisuudessa, työsuojelussa ja henkilöstön terveyden edistämisessä. Toimintasuunnitelma on luettavissa henkilöstöraportin sivuilta Työ esimiestyön tukemisen, osaamisen kehittämisen, ennakoivan työsuojelun sekä omasta terveydestä huolta pitävän henkilöstön hyväksi jatkuu henkilöstöhallinnossa ja työsuojelussa! Anne-Riitta Tuominen henkilöstöpäällikkö 2

4 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa työskenteli henkilöä lokakuussa Kolme neljäsosaa kunta-alan työntekijöistä on terveyshuollossa, sosiaalitoimessa ja sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli vuonna 2013 noin 21 prosenttia henkilöstöstä, vakinaisia oli 78 prosenttia ja työllistettyjä 1 prosenttia. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä on 86 prosenttia kuukausipalkkaisista, osa-aikaisia sekä sivutoimisia on 14 prosenttia. Ulvilan kaupungin henkilöstön määrä Kuva 1. Henkilöstö Henkilöstö Vuosi Vakinaiset Määräaikaiset Työllisyysmäärärahoin palkatut Ulvilan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 513 (504) henkilöä, joista 409 (405) oli vakinaisessa ja 104 (99) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kokonaismäärästä työllistämistuella palkattuja tilapäisiä työntekijöitä oli 26 (18). Palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 9 (-1) henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Vakinainen henkilökunta lisääntyi 4 (-2) henkilöllä ja määräaikainen henkilöstö lisääntyi 5 (1) henkilöllä. Vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 29 (10), joista 18 oli määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamisia. Kaupungin palveluksesta erosi 12 (9) vakinaista henkilöä ja täydelle eläkkeelle siirtyi 13 (17) henkilöä. 3

5 Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2014 aikana 12 (16) henkilöä ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 1 (1) työntekijä. Kaupungin palveluksesta irtisanoutui 12 (9) vakinaista työntekijää. Täyttä työaikaa tekevien osuus koko henkilöstöstä oli 86,4 % (88,5 %). Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden lopussa 17 (15) henkilöä. Vuoden 2014 aikana eripituisten palvelussuhteiden määrä oli kaikkiaan 1996 (1821) ja niissä oli 759 (731) eri henkilöä. Työllistämistuella palkattuja henkilöitä oli vuoden aikana yhteensä 49 (26) eri henkilöä. Taulukko 1. Palvelussuhteet Palvelussuhteet Yhteensä Prosenttia Palvelussuhteet Yhteensä Prosenttia Vakinaiset ,7 % Kokoaikainen ,5 % Määräaikaiset ,3 % Osa-aikainen 64 12,5 % Yhteensä ,0 % Sivuvirka- tai toimi 5 1,0 % Yhteensä ,0 % Taulukko 2. Henkilöstö hallintokunnittain (suluissa työllistettyjen määrä) Ajankohta Kaupungin- Talous- ja Opetus, varhaiskasva- Ympäristö- Yhteensä hallitus hallinto, ruokapalveltus, muu sivistys ja tekniset palvelut (0) 67(1) 354(4) 83(1) 518(6) (0) 62(0) 372(6) 81(1) 518(7) (0) 55 (0) 372 (3) 74 (2) 505(5) (0) 55 (5) 374 (9) 73 (4) 504 (18) (0) 18(1) * 376 (14) 117(11) * 513 (26) Muutos 2013/2014 0(0) -37 (-4) * +2 (+5) +44 (+7) * +9 (+8) *ruokapalvelu siirtynyt tekniseen palveluun 2.2 Henkilötyövuosi Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä vuoden viimeisenä päivänä. 4

6 Ulvilan kaupungin henkilötyövuodet Ulvilan kaupungin henkilöstö teki vuoden 2014 yhteensä 513,5 henkilötyövuotta (vuonna ,7 henkilötyövuotta). Kun henkilötyövuosiin lisätään lisä- ja ylityöt sekä vähennetään palkattomat poissaolot, vuonna 2014 tehtiin 470,6 henkilötyövuotta (vuonna ,2). Taulukko 3. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet HTV 1 HTV 2 HTV 3 Kaupungin hallinto 2,00 2,00 1,60 Talous ja hallinto 14,76 14,42 12,21 Opetus 194,12 178,95 163,22 Varhaiskasvatus 159,58 136,71 109,67 Kulttuuri ja vapaa-aika 25,04 23,99 18,94 Tekninen toimi 42,88 42,35 36,29 Ruoka- ja siivouspalvelu 64,15 61,31 48,32 Maankäyttö 6,97 6,97 5,82 Ulvilan Isännöintipalvelu 4,00 3,87 2,41 Koko henkilöstö yhteensä 513,50 470,57 398,48 HTV 1 = palveluksessa olopäivien lukumäärä / 365 x (henkilön osa-aikaprosentti / 100) HTV 2 = yllä olevan kaavan mukaan, lisätään lisä- ja ylityöt, vähennetään palkattomat poissaolot HTV 3 = yllä olevan kaavan mukaan, lisätään lisä- ja ylityöt, vähennetään palkalliset sekä palkattomat poissaolot 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Ne kaikki ovat naisvaltaisia aloja, joten kunta-alalla työskentelee paljon naisia. Vain kaksi kymmenestä palkansaajasta on miehiä. Ulvilan kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma Ulvilan kaupungin henkilöstöstä naisia oli vuoden 2014 lopussa 79,1 % (vuoden 2013 lopussa 78,8 %). Ulvilan kaupungilla työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä 406 naista ja 107 miestä (vuoden 2013 lopussa 397 naista ja 107 miestä). Naisten määrä henkilöstössä oli lisääntynyt edellisestä vuodesta, miesten määrä on pysynyt samana. Naisvaltaisimmat osastot ovat varhaiskasvatus, jossa naisia on 99,3 % koko varhaiskasvatuksen henkilöstöstä (vuonna ,3 %), sekä ruoka- ja siivouspalvelut, jossa naisten osuus on 98,5 % (vuonna ,0 %). 5

7 Taulukko 4. Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä Kaupungin hallinto Talous ja hallinto Opetus Varhaiskasvatus Kulttuuri ja vapaa-aika Tekninen toimi Ruoka- ja siivouspalvelut Maankäyttö Ulvilan Isännöintipalvelu Yhteensä Prosenttia 79,1 % 20,9 % 100,0 % 2.4 Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kuntaalalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Niinpä kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Ulvilan kaupungin henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2014 lopussa oli 47,8 vuotta (vuoden 2013 lopussa 46,4 vuotta) ja koko henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta (vuoden 2013 lopussa 46,3 vuotta). Nuorimmat työntekijät ovat vapaa-aikatoimessa (keski-ikä 40,7 vuotta) ja opetuksessa (keski-ikä 43,9 vuotta). Taulukko 5. Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön keski-ikä Naiset Miehet Yhteensä Kaupungin hallinto 49,23 59,77 54,50 Talous ja hallinto 52,93 43,29 47,79 Opetus 43,59 44,77 43,86 Varhaiskasvatus 45,39 33,07 45,30 Kulttuuri ja vapaa-aika 42,98 49,57 45,25 Ruoka- ja siivouspalvelut 51,26 23,80 50,85 Tekninen toimi 48,48 49,58 49,37 Maankäyttö ja mittaus 53,07 49,50 50,05 Ulvilan Isännöintipalvelu 59,70 61,25 60,22 Koko henkilöstön keski-ikä 45,85 46,93 46,08 6

8 Taulukko 6. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle ,4 % ,1 % ,7 % ,8 % ,1 % 65 ja yli 4 0,8 % Yhteensä ,0 % Kuva 2. Ulvilan kaupungin henkilöstön ikäjakauma Eläkkeelle siirtyminen Kevan tilastoja vuodelta 2014 ei ole vielä saatavilla, mutta vuonna 2013 kunnallisen eläkelain mukaiselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 60,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin vuonna 2013 keskimäärin 63,9 vuoden iässä. Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle kuntatyötekijälle vuonna 2013 oli 60,8 vuotta ja 50- vuotiaalle 63,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa, minkä ikäisenä 25- tai 50-vuotiaat työntekijät siirtyisivät keskimäärin eläkkeelle, jos eläkkeelle siirryttäisiin tulevaisuudessa juuri samalla tavalla kuin tarkasteluvuonna. Aiempien vuosien tapaan työkyvyttömyyseläke myönnettiin vuonna 2013 useimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. 7

9 Työssä jatkaminen on kunta-alalla kehittynyt myönteisesti. Kevan tietojen mukaan vähintään 63- vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä kunta-alan työntekijöistä vuonna 2013 oli 55 prosenttia (vuonna 2008 vastaava luku oli 29 prosenttia). Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä vuonna 2013 oli 45 prosenttia (vuonna prosenttia). Kunta-alan työvoimasta jää eläkkeelle 29,1 % vuoteen 2020 mennessä ja jopa 58 % vuoteen 2030 mennessä. Ulvilan kaupungin henkilöstön eläköityminen Ulvilan kaupungin henkilöstöstä vanhuuseläkkeelle siirtyi vuonna 2014 yhteensä 12 henkilöä (vuonna henkilöä) ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 1 (1) työntekijä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 64 vuotta (vuonna v). Taulukko 7. Henkilöstön eläköityminen vuonna Eläköityminen Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 1 61 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2014 siirtyi 1 henkilö (vuonna henkilöä), osatyökyvyttömyyseläkkeelle 5 henkilöä (vuonna henkilö). Kevan kuntoutustuelle siirtyi 2 henkilöä (vuonna henkilöä). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59 vuotta ( ,5 vuotta). Taulukko 8. Henkilöstön siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Lukumäärä % koko henkilöstöstä Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 8 1,6 59 osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä kuntoutustuelle siirtyneitä 2 0,4 60 täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 1 0,2 57 Vuoden 2014 aikana irtisanoutui yhteensä 12 vakinaista henkilöä (vuonna henkilöä). Vaihtuvuus aiheuttaa kuluja, sillä töiden uusi organisointi ja uuden työntekijän työhön perehdyttäminen vaativat työaikaa, mikä on pois tehollisesta työajasta. Laskennallisesti uusi työntekijä tekee työtä noin 50 % tehokkuudella verrattuna kokeneisiin työntekijöihin, kunnes hän on täysin opastettu ja kykenee samaan tehokkuuteen kuin kokenut työntekijä. Vaihtuvuudella on myös positiivisia vaikutuksia, sillä sen myötä organisaatio uudistuu. 8

10 2.5 Työssä jatkaminen kannattaa Varhainen eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia eläkejärjestelmälle. Eläkkeelle siirtyminen työkyvyttömyyden vuoksi aiheuttaa kustannuksia myös kuntaorganisaatiolle. Kuntien eläkemenoista 12,5 % johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä. Työkyvyttömyys näkyy työnantajalle kohonneina eläkemaksuina. Kevan laskelman mukaan jo yksikin torjuttu työkyvyttömyyseläke tuottaa euron säästön kunnalle. Siksi kuntien tulisi pyrkiä aktiivisesti ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Keskeistä on ehkäistä työkyvyttömyyttä työhyvinvoinnin edistämisellä ja puuttua varhain työkykyä heikentäviin tekijöihin. Kolmanneksi on tärkeää hyödyntää jäljellä olevaa työkykyä. Osatyökykyisten määrä tulee kunnissa lähivuosina kasvamaan, mikä lisää uudelleen sijoittamista yli osastorajojen. Työyksiköihin tulee lisätä valmiuksia vastaanottaa osatyökykyinen työntekijä. Varhe-maksu Taloudelliset kannustimet kunnallisessa eläkejärjestelmässä liittyvät ensinnäkin varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun (varhe-maksu). Työnantaja maksaa varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä varhe-maksua ei peritä. Varhe-maksun määrän päättää Kevan valtuuskunta jokaiselle vuodelle erikseen, ja maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan. Näin maksu voi jakautua neljälle vuodelle. Varhe-maksussa on kolme maksuluokkaa, jotka määräytyvät KuELpalkkasumman suuruuden mukaan. Ulvilan kaupunki kuuluu keskisuuriin työnantajiin, jolloin maksun suuruus määräytyy jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella ja tämän lisäksi Ulvilan kaupunki vastaa yhteisvastuullisesti osasta varhe-maksuosuuksia. Jos henkilö palaa työelämään tai siirtyy vanhuuseläkkeelle kolmen ensimmäisen varhe-maksua aiheuttaneen eläkevuotensa aikana, lopuille vuosille jaetaan vain siihen mennessä aiheutunut eläkemeno. Työnantaja voi näin alentaa varhe-maksuja tukemalla työntekijän palaamista töihin. Erityisesti kuntoutustuella olevia työntekijöitä kannattaa tukea työhön palaamisessa ns. kuntoutustukihyvityksen vuoksi. Jos kuntoutustuella oleva henkilö palaa takaisin työhön tai alkaa saada osatyökyvyttömyyseläkettä, työnantajalta jätetään kokonaan perimättä varhe-maksu niiltä 36 kuukauden jaksoon kuuluvilta kuukausilta, jotka henkilö on ollut työmarkkinoiden käytettävissä. Eläkemenoperusteinen maksu Toinen taloudellisiin kannustimiin liittyvä maksu on eläkemenoperusteinen maksu, joka jaetaan kunnille sen mukaan, kuinka paljon kunnan palvelun perusteella maksetaan ulos vuonna 2004 loppuun mennessä karttuneita eläkkeitä. 9

11 Eläkemenoperusteisen maksun taloudellinen kannustin syntyy siitä, että maksu tulee kunnalle vasta siinä vaiheessa, kun henkilö jää eläkkeelle. Mitä pidempään henkilö on työssä, sitä myöhemmin siirtyy työnantajan maksettavaksi tuleva eläkemenoperusteinen maksu. Eläkkeelle jäämistä pohdittaessa tulisi aina muistaa, että heikentyneen työkyvyn ei tarvitse olla este työnteolle. Kaikkien osapuolten etu ja tavoite on, että työntekijä jaksaa ja jatkaa työssä eläkeikään saakka. Ulvilan kaupungin aktiivisen aikaisen tuen ja osatyökykyisyydestä johtuvan uudelleensijoituksen toimintamalli lyhennettynä Aatu-malli antaa työpaikoille pelisäännöt siihen, miten työkyvyn heikkenemiseen liittyvien ongelmien ilmetessä toimitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näissä asioissa ratkaisevaa on onnistunut yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Kaikki tehtävät toimenpiteet edellyttävät kuitenkin aina myös työntekijän halukkuutta ja sitoutumista. Ulvilan kaupungin eläkemaksut Ulvilan kaupunki maksoi vuonna 2014 varhe-maksuja euroa (vuonna euroa). Eläkemenoperusteinen maksu oli euroa (vuonna euroa). Taulukko 9. Eläkemaksut vuonna Eläkemaksut Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu 156 0,73 Eläkemenoperusteinen maksu 1448 (ei lasketa) 3 TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointiin investoiminen kannattaa. Kevan laskelmien mukaan työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat kunnissa keskimäärin 12,7 % palkkasummasta, osuus vaihtelee kuntaorganisaatioiden välillä 7-14,7 %:iin. Kuntien työkyvyttömyysmenot ovat vuosittain 2,2 miljardia euroa, josta puolet on välillisiä ja puolet välittömiä menoja. Välittömistä kustannuksista sairauspoissaolot ovat merkittävin kustannusten aiheuttaja, sen lisäksi tulee työterveyshuolto-, tapaturmaja eläkekustannuksia. Välillisiä kustannuksia ovat poissaolojen hallinnointi, sijaisten palkat ja ylityöt, tuottavuuden aleneminen ja palvelutuotannon heikkeneminen. Vuonna 2008 kunnan työntekijä oli sairaana keskimäärin 19,4 päivää vuodessa. Vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä oli 16,7. Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä on kodinhoitajilla, kotiavustajilla ja siivoojilla. Vähiten on aineenopettajilla, lehtoreilla ja lastentarhanopettajilla. 10

12 3.1 Sairauspoissaolot Ulvilan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot Ulvilan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot vuonna 2014 olivat yhteensä 7696 päivää (vuonna päivää). Sairauspoissaolot kasvoivat päivää. Henkilökunta oli sairauslomalla vuoden 2014 aikana keskimäärin 15,0 kalenteripäivää/henkilö (vuonna ,2 kalenteripäivää/henkilö). Sukupuolen mukaan sairauspoissaolot jakautuivat siten, että vuonna 2014 kaikista sairauspoissaoloista naisten osuus oli 86,9 prosenttia (vuonna ,2 %) ja miesten sairauspoissaoloja oli 13,1 prosenttia (vuonna ,8 %). Henkilöstöstä 22,5 prosentilla (vuonna %:lla) ei ole ollut vuoden aikana yhtään sairauspoissaolopäivää. Pitkien yli kymmenen päivää kestävien sairauslomien kehitystä pidetään tärkeänä tunnuslukuna kuvamaan henkilöstön terveyttä. Vuonna 2014 Ulvilan kaupungin henkilöstölle kertyi eniten yli kymmenen päivän sairauspoissaoloja, 4869 kalenteripäivää eli kaikista sairauspoissaoloista 63,3 % (vuonna kalenteripäivää, 59,0 %). Vuoden jokaisena työpäivänä Ulvilan kaupungissa oli sairauden vuoksi pois keskimäärin 31 työntekijää (vuonna 2013 keskimäärin 26 työntekijää). Sairauspoissaolot ovat kustannustekijä, jonka alentamisella saadaan huomattavaa taloudellista hyötyä palkkakulujen vähentyessä (sairauspoissaolopalkka, korvaavat ylitytöt sekä sijaisten palkkakustannukset). Ulvilan kaupungin yhden sairauspäivän palkkamenetys sosiaali ja eläkemaksuineen vuonna 2014 oli n EK laskee yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräiseksi kokonaiskustannukseksi n Edellä olevan Ulvilan palkkamenetyksen pohjalta laskettuna Ulvilan kaupunki menetti n euroa henkilöstön sairauspoissaolojen kasvun myötä vuonna Tämä summa ei sisällä sijaisten palkkoja tai korvaavia ylitöitä. Sairausajan palkkakustannus ei kuitenkaan jää yksin työnantajan korvattavaksi, sillä kun sairaus jatkuu yli 10 päivää, työnantaja saa päivärahaosuuden Kelalta, mikä on n. 70 % bruttopalkasta. 11

13 Taulukko 10. Sairauspoissaolot Alle 4 päivää päivää 3622 Kalenteripäiviä päivää 1145 Sairauspoissaolojen pituus %-osuus päivää 216 Yli kymmenen päivän sairauslomat ,3 % päivää päivän sairauslomat ,2 % Yli 180 päivää päivän sairauslomat ,5 % Yhteensä 7696 Yhteensä ,0 % SAIRAUS- POISSAOLOT Kalenteripäivät Ulvilan kaupungin sairauspoissaolosyiden seuranta perustuu Satakunnan Työterveyspalveluiden kirjoittamiin sairauslomiin yhteensä päivää, jotka ovat noin 64 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityislääkäreitten kirjoittamien sairaustodistusten diagnooseja ei keskitetysti seurata. Satakunnan työterveyspalveluiden kirjoittamien todistusten perusteella sairauspoissaolojen kolme suurinta pääasiallista syytä ovat: 1. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 46,0 % (vuonna ,4 %, vuonna ,4 % ). Näistä kirjoitettiin sairauspoissaoloja 161 kpl, 2273 päivää, naiset 2197 päivää, miehet 76 päivää. 2. Hengityselinten sairaudet 15,7 % (vuonna ,5 %, vuonna ,9 %). Näistä kirjoitettiin sairauspoissaoloja 288 kpl, 776 päivää, naiset 715 päivää, miehet 61 päivää. 3. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 13,1 % (vuonna ,4 %, vuonna ,9 %). Näistä kirjoitettiin sairauspoissaoloja 50 kpl, 646 päivää, naiset 629 päivää ja miehet 17 päivää. Edelliseen vuoteen verrattuna tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat laskeneet 3,4 prosenttia ja hengityselinten sairaudet 4,8 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat kasvaneet 0,7 %. 12

14 Kuva 3. Satakunnan työterveyspalveluitten kirjoittamat sairauslomat Työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot Ulvilan kaupungin henkilöstön työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot Vuoden 2014 aikana työtapaturmia sattui 15 henkilölle (vuonna henkilölle), joista aiheutui yhteensä 534 poissaolopäivää (vuonna poissaolopäivää). Työmatkatapaturmia sattui 2 henkilölle (vuonna henkilölle), ja niistä aiheutui yhteensä 9 poissaolopäivää (vuonna poissaolopäivää). Taulukko 11. Työ- ja työmatkatapaturmista aiheutuneet poissaolot Kalenteripäivät TYÖTAPATURMA- POISSAOLOT Kalenteripäivät TYÖMATKATAPATURMA- POISSAOLOT Alle 4 päivää 18 Alle 4 päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää 0 Yli 180 päivää 0 Yli 180 päivää 0 Yhteensä 534 Yhteensä 9 13

15 3.3 Kuntoutus Vuonna 2014 toteutettiin yksilöllisiä työkykyä ylläpitäviä kuntoutuksia seitsemän (vuonna 2013 kuusi). 3.4 Työsuojelu Työsuojelun perustehtävä on ylläpitää ja edistää työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja työympäristössä. Työsuojelun käsitteeseen kuuluu tätä laajemmin myös hyvä työympäristö, joka käsittää työturvallisuuden ja työterveyden lisäksi myös henkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin. Työsuojelu koskee jokaista joko käytännön ongelmina tai kehittämistarpeina. Henkilöstölle se merkitsee turvallista ja terveellistä työympäristöä sekä viihtyisyyttä. Esimiehille se on johtamista ja esimiestyötä. Työsuojeluhallinnolle se merkitsee ennakoivaa työsuojelua. Työsuojeluorganisaatiossa toimiville se on yhteistyönä korostuvaa toimintaa, jossa pitää pystyä ottamaan huomioon tasapuolisesti eri henkilöstöryhmien erilaiset työsuojelutarpeet. Työsuojeluasioista vastaa työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö, työntekijöitten edustajina kaksi työsuojeluvaltuutettua ja toimihenkilöiden (esimiehet) edustajana yksi työsuojeluvaltuutettu. Varsinaiset työsuojeluvaltuutetut ja heidän kaksi varatyösuojeluvaltuutettua valittiin vuoden 2013 lopussa työsuojeluvaalilla toimikaudeksi Uusille työsuojeluvaltuutetuille annettiin valmennus tehtävän hoitamiseen. Toinen työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuista hoitaa työsuojeluasioita kokopäiväisesti yhden päivän/työviikko ja toinen vastaavasti puolen päivää/työviikko. Päivä on maanantai ja tämä yhteinen päivä on jäntevöittänyt selkeästi työsuojelutoimijoitten yhteistyötä. Yhteiset työnantajan ja työntekijöiden väliset työsuojeluasiat käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Ulvilan kaupungin työsuojelun tärkeimpiä asiakirjoja ovat työsuojelun toimintaohjelma, toimintaohje henkisen väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi kaupungin työpaikoilla, päihdeohjelma ja toimintaohje puhtaan sisäilman edistämiseksi. Tärkeimmät käytössä olevat lomakkeet ovat läheltä piti-ilmoituslomake ja ilmoitus työnantajalle häirintäasiassa. Kaikista työyksiköissä sattuneista tapaturmista lähetetään työsuojelupäällikölle kopio. Sattuneet läheltä piti tilanteet ja työtapaturmat käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Työturvallisuuslain mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Tämä riskien arviointi ja hallinta on osa työpaikan turvallisuustoimintaa ja ennakoivaa työsuojelua. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Työympäristöä on tarkkailtava ja vaaratilanteet selvitettävä asianmukaisesti. Kun työpaikan vaarat on tunnistettu, arvioidaan niiden aiheuttamat riskit. 14

16 Työsuojelun toimintaohjelman mukaan kaikissa työyksiköissä tehdään riskien arviointi joka neljäs vuosi ja aina olosuhteiden muuttuessa. Riskien arvioinnin pohjalta laaditaan työyksiköitten toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Vuonna 2014 kaupungin eri työyksiköissä tehtiin kuusi riskien arviointia yhdessä työterveyshuollon kanssa seuraavissa työyksiköissä: vesilaitos, Olavin koulu, Friitalan koulu, päiväkodit Satumetsä, Kuusipirtti ja Malmintie. Aluehallintovirasto teki tarkastukset seuraaviin työyksiköihin: Koskin koulu, Kaasmarkun koulu, Vanhankylän koulu, Ulvilan yhteiskoulu, päiväkoti Satumetsä ja päiväkoti Kuusipirtti. Työsuojeluvaltuutetut yhdessä työsuojelupäällikön kanssa valmistelivat työhyvinvointikyselyn pohjalta kaupunkitason tyohyvinvointiohjelman toimintasuunnitelman vuosille Vuoden 2014 aikana kaupungin sisäilmatyöryhmä kokoontui kerran. Kokouksessa käsiteltiin neljä sisäilma-asiaa. Työsuojelulla on omat intranet-sivut. 3.5 Työterveyshuolto Ulvilan kaupunki ostaa työterveyspalvelut henkilöstölleen seudulliselta Satakunnan Työterveyspalvelut liikelaitokselta, joka tuottaa itse työterveyshuollon ammattihenkilöiden (työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat) sekä asiantuntijoiden (työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit) palvelut sekä järjestää laboratorio- ja kuvantamispalvelut ostopalveluna. Ulvilan toimipisteessä Mukulamäentiellä toimii työterveyslääkäri, kaksi työterveyshoitajaa, työfysioterapeutti sekä vastaanoton hoitaja. Lisäksi ulvilalaisten käytössä on työterveyspsykologin palvelut. TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET JA NIIDEN TOTETUMINEN 2014 Painopistealueet 1. Esimiesyhteistyön lisääminen. 2. Toimintamallien uusiminen yhdessä työterveyshuollon kanssa. 3. Ammattiryhmäpainotteinen ohjaus-ja neuvonta. 4. Savuton Ulvila työpaikkana Toteutuminen Työterveyshuollon edustajien ja työnantajan edustajien välinen kumppanuusneuvottelu pidettiin marraskuussa. Neuvottelussa todettiin, että 1. esimiehet ottavat helposti yhteyttä työterveyshuoltoon kun ovat huolissaan työntekijöittensä työssä jaksamisesta. 15

17 2. Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat yhdessä laatineet päivitystä Aktiivisen aikaisen tuen (AATU) ja työkyvyn tehostetun tuen (TYTTI) toimintamalliin. 3. Ammattiryhmäpainoitteista ohjausta ja neuvontaa on annettu seuraaville toimialueille: ateria- ja puhtauspalvelu ja kiinteistönhoito 4. Työntekijöitten savuttomuutta selvitetään aina työterveyshuollossa työntekijän terveystarkastuskäynneillä. Työterveyshuollon vuoden 2014 työnantajan Kelalle lähetettävään korvaushakemukseen liitettävät kustannukset olivat ,71 euroa (vuonna ,37 euroa). Ennaltaehkäisevän työn osuus (korvausluokka I) kokonaiskustannuksista oli 43,6 prosenttia (vuonna ,3 prosenttia) ja sairaanhoidon osuus (korvausluokka II) kokonaiskustannuksista oli 56,4 % (vuonna ,7 prosenttia). Sairaanhoidon osuus on kasvanut 0,7 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna työterveydenhuollon kustannukset kasvoivat ,34 euroa (2013/ ,76 euroa) ja 7,0 % (2013/2012 3,8 %). Kasvu johtui pääasiassa terveydentilan ja työ- toimintakyvyn seurantaan liittyvien lääkäri- ja terveydenhoitajakäyntien sekä työpaikkojen tarkastuskäyntien lisääntymisestä. Kuva 4. Työterveyshuollon kustannukset Kelan korvausluokissa

18 4 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA 4.1 Työhyvinvointiohjelma ja toimintasuunnitelma Kaupunginhallitus on hyväksynyt Työhyvinvointiohjelman Uvilan kaupungin henkilöstölle. Työhyvinvointiohjelman läpi kulkevat keskeiset periaatteet ovat: työyhteisökohtainen toteutus tasa-arvon edistäminen eri toimijoiden välinen yhteistyö Kuva 5. Työhyvinvointiohjelman työhyvinvoinnin osa-alueet TYÖYHTEISÖ Johtaminen ja esimiestyö Yhteistoiminta ja osallistuminen Työilmapiiri TYÖOLOT Työympäristö Työvälineet Ergonomia Työturvallisuus TYÖHYVIN- VOINNIN OSA ALUEET YKSILÖ TYÖNTEKIJÄNÄ Ammattitaito Osaamisen ylläpito Motivaatio / sitoutuminen Oman työn hallinta TYÖNTEKIJÄ YKSILÖNÄ Kunto Terveys Elintavat Asenteet Ulvilan kaupungin henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli lähes 70 %, mikä antoi kattavan näkemyksen henkilöstön hyvinvoinnin tilasta ja sen kehittämishaasteista. Edellinen vastaava kysely tehtiin vuonna Keväällä tehty kysely osoitti sen, että Ulvilassa kaupungin työyhteisön ilmapiiri koettiin nykyisin varsin hyväksi. Myös esimiesten toiminta arvioitiin hyväksi. Pääsääntöisesti henkilöstö koki, että esimiehet toimivat oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Saaduista tuloksista voidaan olla varsin tyytyväisiä toki parannettavaakin löytyy aina. 17

19 Vastaajista noin 84 % arvioi työyhteisön ilmapiirin melko tai erittäin hyväksi. Työpaikkakiusaaminen oli vähentynyt Ulvilan kaupungin työyksiköissä huomattavasti vuoden 2010 kyselyyn verrattuna. Käytetyllä tulosten tulkinta-asteikolla saadut tulokset kertovat, että kaikki kaupungin työyksiköt ovat peruskunnossa ja osa niistä lähellä huippukuntoa. Erittäin ilahduttavia olivat tulokset kysyttäessä työtehtävien selkeydestä, työyhteisön ilmapiiristä, työtehtävien mielekkyydestä ja oman osaamisen hyödyntämisestä työssä. Näissä kaikissa vastauksia kertyi yli 80 %, asteikolla melko hyvin ja erittäin hyvin. Myös esimiesten toiminta arvioitiin hyväksi, sillä lähes 75 % vastanneista kokee, että esimies toimii oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Samoin yli 90 % kokee saavansa tarvittaessa apua ja tukea työtehtäviinsä työtovereilta. Noin 93 % koki selviävänsä nykyisistä työtehtävistä joko melko tai erittäin hyvin. Noin 18 % uskoi erittäin tai melko varmasti terveyden salliessa jatkavan työssä vielä henkilökohtaisen eläkeiän jälkeen. Työssä jaksamisen ja jatkamisen tukena pidettiin tärkeimpinä ammattitaitoa edistävää koulutusta, työvälineiden ja työturvallisuuden parantamista sekä työtilojen ja työmenetelmien kehittämistä. Oman jaksamisen kannalta tärkeimmäksi koettiin niin ikään ammattitaitoa edistävän koulutuksen ja työtilojen ja työmenetelmien kehittämisen. Kolmannelle tilalle ylsi liikuntatoiminta tai sen tukeminen. Työssä asiakasväkivallan kohteeksi joutuminen ja ilmeneminen olivat huolestuttavia. Vastaajista 5 % ilmoitti joutuneensa kuukausittain, viikoittain tai useammin asiakasväkivallan kohteeksi. Työntekijämääränä prosenttiluku vastaa 16 työntekijää, mutta jokainen tapaus on liikaa. Asiakasväkivaltaa on kohdattu lähinnä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa haasteellisten lasten kanssa toimittaessa. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella laadittiin kaupunkitason kehittämissuunnitelma vuosille sekä jokaiseen kaupungin työyksikköön esimiehen johdolla oma työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Kaupunkitason työhyvinvointiohjelman toimintasuunnitelma vuosille käsiteltiin yhteistyötoimikunnassa

20 Kuva 6. Työhyvinvointiohjelman toimintasuunnitelma vuosille KEHITTÄMISKOHDE 1. Hyvääkin parempi esimiestyö Mikä voisi olla paremmin Työntekijän oikeus kehityskeskusteluun oman esimiehen kanssa Konkreettiset Toimenpiteet Jokaisessa Ulvilan työyksikössä pidetään työntekijämäärään suhteutettuna joka/joka toinen vuosi jokaiselle työntekijälle kehityskeskustelu Vastuut Aikataulu Seuranta Lähiesimiehet 2015 henkilöstöraportti Esimiesten koulutus 4-5 esimiestä osallistuu Tiimimestari-valmennukseen Henkilöstöhallinto, esimiehet 2015 osallistujien määrä Kaupungin sisäisenä koulutuksena järjestetään esimiesvalmennuksia Henkilöstöhallinto osallistujien määrä Eri-ikäisten johtaminen Työyksikön keskinäisen luottamuksen ylläpitäminen ja tehostaminen Rakennetaan ikäohjelmamalli apuna Ttk:n työkaarityökalu Aatu- ja Tyttitoimintamallien valmennus Pidetään säännölliset työpaikkakokoukset, joissa avoimesti käsitellään epävarmuutta aiheuttavat asiat Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinto, työsuojelu Esimiehet valmis viimeistään keväällä 2016 osallistujien määrä henkilöstöraportti 2. Osaamisen kehittämisen tavoitteellisuus Osaaminen tavoitteellista ja tuottavaa Ulvilan kaupungissa Määritellään kaupunkitason ja työyksiköiden osaamisen kehittämisen tavoitteet ja painopisteet vuosille Henkilöstöhallinto ja osastopäälliköt Esimiehet 2015 ja Laaditaan työyksiköittäin koulutussuunnitelmat henkilöstösuunnitelman tarkistus henkilöstöraportti Henkilöstöhallinto 19

ULVILAN KAUPUNKI HENKILOÖ STOÖ RAPORTTI

ULVILAN KAUPUNKI HENKILOÖ STOÖ RAPORTTI ULVILAN KAUPUNKI HENKILOÖ STOÖ RAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1 Henkilöstön määrä... 3 2.2 Henkilötyövuosi... 5 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma...

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Kehittäminen työllisyyskoordinaattori 1 1 1 kaupunginjohtaja 1 1 1 1 1 hallinto- ja henkilöstöjohtaja 1 1 1 1 1 talous- ja hankintajohtaja 1 1 1 1 1 Yhteensä 3 0 3 3 0 1 4 0 4

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö. Tilastoesite syyskuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2010 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 5 2.4.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖRESURSSIEN JA PALVELUPROSESSIEN VASTAAVUUS 3 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSUHTEEN LUONNE 3 2.2 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

- Yhdenmukaistamista on vielä käsiteltävä valmistelutoimikunnassa/alatyöryhmien välillä.

- Yhdenmukaistamista on vielä käsiteltävä valmistelutoimikunnassa/alatyöryhmien välillä. 2.5.2012 Henkilöstökoonti; Pöytyä, Aura, Pöytyän kttky Vak. Ma Yht. Hallinto ja talous 79 5 84 Perusturva 242 4 246 Varhaiskasvatus 102 18 120 Sivistys 173 65 238 Tekninen 108 2 110 Yhteensä 703 94 797

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 2 1.2. Henkilötyövuodet 2015... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 3 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Yt-toimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe... 1 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstömäärä...

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot