HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
|
|
- Martti Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite 1 Kaupunginhallitus Yhteistyötoimikunta Liite 4 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilötyövuosi Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Eläkkeelle siirtyminen Työssä jatkaminen kannattaa TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot Työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot Kuntoutus Työsuojelu Työterveyshuolto TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA Työhyvinvointiohjelma ja toimintasuunnitelma AATU-toimintamalli (Aktiivinen aikainen tuki) Liikuntapalvelut Työpaikkaruokailu HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Ulvilan kaupungin palkkaus Henkilöstökustannukset Ulvilan kaupungin palkitsemiskäytäntö Tasa-arvosuunnitelmaan liittyvä palkkakartoitus YHTEISTOIMINTA
3 1 JOHDANTO Ulvilan kaupungin henkilöstösuunnitelma vuosille hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa Henkilöstösuunnitelman päätavoitteena on turvata Ulvilan kaupungin työyksiköihin 1. kustannustehokas palvelutuotanto 2. henkilöstön saatavuus, osaaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen Henkilöstösuunnitelma sisältää henkilöstön osaamisen kehittämisen. Osaamista kehittämällä varmistetaan laadukkaat palvelut, kaupungin kilpailukyky ja jatkuva uudistuminen. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on saada oikeat henkilöresurssit oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan käytettäväksi. Osaamista tulee kehittää kolmella tasolla: organisaatio, työyhteisö ja työntekijä. Työvoimavaltaisen kunnan tuloksellinen toiminta nojaa pitkälti osaavaan henkilöstöön ja hyvään johtamistyöhön. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräät siihen liittyvät lait tulivat voimaan Uuden lainsäädännön tarkoituksena on kannustaa työnantajia ja henkilöstöä osaamisen kehittämiseen ja osaamisen johtamiseen. Osaamisen kehittämisen lopputuloksena on työhyvinvoinnin lisääntyminen ja kuntalaisten palvelujen parantuminen. Ulvilan kaupungin henkilöstön työhyvinvointi on keväällä 2014 tehdyn työhyvinvointikyselyn perusteella varsin hyvässä kunnossa. Tuloksiin voi tutustua henkilöstöraportin sivuilta Aina kuitenkin on parantamisen varaa. Vuosille laaditussa työhyvinvointiohjelman toimintasuunnitelmassa on haettu vastauksia neljään kehittämiskohteeseen kysymyksellä mikä voisi olla paremmin hyvääkin paremmassa esimiestyössä, osaamisen kehittämisen tavoitteellisuudessa, työsuojelussa ja henkilöstön terveyden edistämisessä. Toimintasuunnitelma on luettavissa henkilöstöraportin sivuilta Työ esimiestyön tukemisen, osaamisen kehittämisen, ennakoivan työsuojelun sekä omasta terveydestä huolta pitävän henkilöstön hyväksi jatkuu henkilöstöhallinnossa ja työsuojelussa! Anne-Riitta Tuominen henkilöstöpäällikkö 2
4 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa työskenteli henkilöä lokakuussa Kolme neljäsosaa kunta-alan työntekijöistä on terveyshuollossa, sosiaalitoimessa ja sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli vuonna 2013 noin 21 prosenttia henkilöstöstä, vakinaisia oli 78 prosenttia ja työllistettyjä 1 prosenttia. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä on 86 prosenttia kuukausipalkkaisista, osa-aikaisia sekä sivutoimisia on 14 prosenttia. Ulvilan kaupungin henkilöstön määrä Kuva 1. Henkilöstö Henkilöstö Vuosi Vakinaiset Määräaikaiset Työllisyysmäärärahoin palkatut Ulvilan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 513 (504) henkilöä, joista 409 (405) oli vakinaisessa ja 104 (99) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kokonaismäärästä työllistämistuella palkattuja tilapäisiä työntekijöitä oli 26 (18). Palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 9 (-1) henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Vakinainen henkilökunta lisääntyi 4 (-2) henkilöllä ja määräaikainen henkilöstö lisääntyi 5 (1) henkilöllä. Vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 29 (10), joista 18 oli määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamisia. Kaupungin palveluksesta erosi 12 (9) vakinaista henkilöä ja täydelle eläkkeelle siirtyi 13 (17) henkilöä. 3
5 Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2014 aikana 12 (16) henkilöä ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 1 (1) työntekijä. Kaupungin palveluksesta irtisanoutui 12 (9) vakinaista työntekijää. Täyttä työaikaa tekevien osuus koko henkilöstöstä oli 86,4 % (88,5 %). Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden lopussa 17 (15) henkilöä. Vuoden 2014 aikana eripituisten palvelussuhteiden määrä oli kaikkiaan 1996 (1821) ja niissä oli 759 (731) eri henkilöä. Työllistämistuella palkattuja henkilöitä oli vuoden aikana yhteensä 49 (26) eri henkilöä. Taulukko 1. Palvelussuhteet Palvelussuhteet Yhteensä Prosenttia Palvelussuhteet Yhteensä Prosenttia Vakinaiset ,7 % Kokoaikainen ,5 % Määräaikaiset ,3 % Osa-aikainen 64 12,5 % Yhteensä ,0 % Sivuvirka- tai toimi 5 1,0 % Yhteensä ,0 % Taulukko 2. Henkilöstö hallintokunnittain (suluissa työllistettyjen määrä) Ajankohta Kaupungin- Talous- ja Opetus, varhaiskasva- Ympäristö- Yhteensä hallitus hallinto, ruokapalveltus, muu sivistys ja tekniset palvelut (0) 67(1) 354(4) 83(1) 518(6) (0) 62(0) 372(6) 81(1) 518(7) (0) 55 (0) 372 (3) 74 (2) 505(5) (0) 55 (5) 374 (9) 73 (4) 504 (18) (0) 18(1) * 376 (14) 117(11) * 513 (26) Muutos 2013/2014 0(0) -37 (-4) * +2 (+5) +44 (+7) * +9 (+8) *ruokapalvelu siirtynyt tekniseen palveluun 2.2 Henkilötyövuosi Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä vuoden viimeisenä päivänä. 4
6 Ulvilan kaupungin henkilötyövuodet Ulvilan kaupungin henkilöstö teki vuoden 2014 yhteensä 513,5 henkilötyövuotta (vuonna ,7 henkilötyövuotta). Kun henkilötyövuosiin lisätään lisä- ja ylityöt sekä vähennetään palkattomat poissaolot, vuonna 2014 tehtiin 470,6 henkilötyövuotta (vuonna ,2). Taulukko 3. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet HTV 1 HTV 2 HTV 3 Kaupungin hallinto 2,00 2,00 1,60 Talous ja hallinto 14,76 14,42 12,21 Opetus 194,12 178,95 163,22 Varhaiskasvatus 159,58 136,71 109,67 Kulttuuri ja vapaa-aika 25,04 23,99 18,94 Tekninen toimi 42,88 42,35 36,29 Ruoka- ja siivouspalvelu 64,15 61,31 48,32 Maankäyttö 6,97 6,97 5,82 Ulvilan Isännöintipalvelu 4,00 3,87 2,41 Koko henkilöstö yhteensä 513,50 470,57 398,48 HTV 1 = palveluksessa olopäivien lukumäärä / 365 x (henkilön osa-aikaprosentti / 100) HTV 2 = yllä olevan kaavan mukaan, lisätään lisä- ja ylityöt, vähennetään palkattomat poissaolot HTV 3 = yllä olevan kaavan mukaan, lisätään lisä- ja ylityöt, vähennetään palkalliset sekä palkattomat poissaolot 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Ne kaikki ovat naisvaltaisia aloja, joten kunta-alalla työskentelee paljon naisia. Vain kaksi kymmenestä palkansaajasta on miehiä. Ulvilan kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma Ulvilan kaupungin henkilöstöstä naisia oli vuoden 2014 lopussa 79,1 % (vuoden 2013 lopussa 78,8 %). Ulvilan kaupungilla työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä 406 naista ja 107 miestä (vuoden 2013 lopussa 397 naista ja 107 miestä). Naisten määrä henkilöstössä oli lisääntynyt edellisestä vuodesta, miesten määrä on pysynyt samana. Naisvaltaisimmat osastot ovat varhaiskasvatus, jossa naisia on 99,3 % koko varhaiskasvatuksen henkilöstöstä (vuonna ,3 %), sekä ruoka- ja siivouspalvelut, jossa naisten osuus on 98,5 % (vuonna ,0 %). 5
7 Taulukko 4. Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä Kaupungin hallinto Talous ja hallinto Opetus Varhaiskasvatus Kulttuuri ja vapaa-aika Tekninen toimi Ruoka- ja siivouspalvelut Maankäyttö Ulvilan Isännöintipalvelu Yhteensä Prosenttia 79,1 % 20,9 % 100,0 % 2.4 Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kuntaalalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Niinpä kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Ulvilan kaupungin henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2014 lopussa oli 47,8 vuotta (vuoden 2013 lopussa 46,4 vuotta) ja koko henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta (vuoden 2013 lopussa 46,3 vuotta). Nuorimmat työntekijät ovat vapaa-aikatoimessa (keski-ikä 40,7 vuotta) ja opetuksessa (keski-ikä 43,9 vuotta). Taulukko 5. Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön keski-ikä Naiset Miehet Yhteensä Kaupungin hallinto 49,23 59,77 54,50 Talous ja hallinto 52,93 43,29 47,79 Opetus 43,59 44,77 43,86 Varhaiskasvatus 45,39 33,07 45,30 Kulttuuri ja vapaa-aika 42,98 49,57 45,25 Ruoka- ja siivouspalvelut 51,26 23,80 50,85 Tekninen toimi 48,48 49,58 49,37 Maankäyttö ja mittaus 53,07 49,50 50,05 Ulvilan Isännöintipalvelu 59,70 61,25 60,22 Koko henkilöstön keski-ikä 45,85 46,93 46,08 6
8 Taulukko 6. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle ,4 % ,1 % ,7 % ,8 % ,1 % 65 ja yli 4 0,8 % Yhteensä ,0 % Kuva 2. Ulvilan kaupungin henkilöstön ikäjakauma Eläkkeelle siirtyminen Kevan tilastoja vuodelta 2014 ei ole vielä saatavilla, mutta vuonna 2013 kunnallisen eläkelain mukaiselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 60,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin vuonna 2013 keskimäärin 63,9 vuoden iässä. Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle kuntatyötekijälle vuonna 2013 oli 60,8 vuotta ja 50- vuotiaalle 63,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa, minkä ikäisenä 25- tai 50-vuotiaat työntekijät siirtyisivät keskimäärin eläkkeelle, jos eläkkeelle siirryttäisiin tulevaisuudessa juuri samalla tavalla kuin tarkasteluvuonna. Aiempien vuosien tapaan työkyvyttömyyseläke myönnettiin vuonna 2013 useimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. 7
9 Työssä jatkaminen on kunta-alalla kehittynyt myönteisesti. Kevan tietojen mukaan vähintään 63- vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä kunta-alan työntekijöistä vuonna 2013 oli 55 prosenttia (vuonna 2008 vastaava luku oli 29 prosenttia). Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä vuonna 2013 oli 45 prosenttia (vuonna prosenttia). Kunta-alan työvoimasta jää eläkkeelle 29,1 % vuoteen 2020 mennessä ja jopa 58 % vuoteen 2030 mennessä. Ulvilan kaupungin henkilöstön eläköityminen Ulvilan kaupungin henkilöstöstä vanhuuseläkkeelle siirtyi vuonna 2014 yhteensä 12 henkilöä (vuonna henkilöä) ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 1 (1) työntekijä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 64 vuotta (vuonna v). Taulukko 7. Henkilöstön eläköityminen vuonna Eläköityminen Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 1 61 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2014 siirtyi 1 henkilö (vuonna henkilöä), osatyökyvyttömyyseläkkeelle 5 henkilöä (vuonna henkilö). Kevan kuntoutustuelle siirtyi 2 henkilöä (vuonna henkilöä). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59 vuotta ( ,5 vuotta). Taulukko 8. Henkilöstön siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Lukumäärä % koko henkilöstöstä Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 8 1,6 59 osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä kuntoutustuelle siirtyneitä 2 0,4 60 täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 1 0,2 57 Vuoden 2014 aikana irtisanoutui yhteensä 12 vakinaista henkilöä (vuonna henkilöä). Vaihtuvuus aiheuttaa kuluja, sillä töiden uusi organisointi ja uuden työntekijän työhön perehdyttäminen vaativat työaikaa, mikä on pois tehollisesta työajasta. Laskennallisesti uusi työntekijä tekee työtä noin 50 % tehokkuudella verrattuna kokeneisiin työntekijöihin, kunnes hän on täysin opastettu ja kykenee samaan tehokkuuteen kuin kokenut työntekijä. Vaihtuvuudella on myös positiivisia vaikutuksia, sillä sen myötä organisaatio uudistuu. 8
10 2.5 Työssä jatkaminen kannattaa Varhainen eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia eläkejärjestelmälle. Eläkkeelle siirtyminen työkyvyttömyyden vuoksi aiheuttaa kustannuksia myös kuntaorganisaatiolle. Kuntien eläkemenoista 12,5 % johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä. Työkyvyttömyys näkyy työnantajalle kohonneina eläkemaksuina. Kevan laskelman mukaan jo yksikin torjuttu työkyvyttömyyseläke tuottaa euron säästön kunnalle. Siksi kuntien tulisi pyrkiä aktiivisesti ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Keskeistä on ehkäistä työkyvyttömyyttä työhyvinvoinnin edistämisellä ja puuttua varhain työkykyä heikentäviin tekijöihin. Kolmanneksi on tärkeää hyödyntää jäljellä olevaa työkykyä. Osatyökykyisten määrä tulee kunnissa lähivuosina kasvamaan, mikä lisää uudelleen sijoittamista yli osastorajojen. Työyksiköihin tulee lisätä valmiuksia vastaanottaa osatyökykyinen työntekijä. Varhe-maksu Taloudelliset kannustimet kunnallisessa eläkejärjestelmässä liittyvät ensinnäkin varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun (varhe-maksu). Työnantaja maksaa varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä varhe-maksua ei peritä. Varhe-maksun määrän päättää Kevan valtuuskunta jokaiselle vuodelle erikseen, ja maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan. Näin maksu voi jakautua neljälle vuodelle. Varhe-maksussa on kolme maksuluokkaa, jotka määräytyvät KuELpalkkasumman suuruuden mukaan. Ulvilan kaupunki kuuluu keskisuuriin työnantajiin, jolloin maksun suuruus määräytyy jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella ja tämän lisäksi Ulvilan kaupunki vastaa yhteisvastuullisesti osasta varhe-maksuosuuksia. Jos henkilö palaa työelämään tai siirtyy vanhuuseläkkeelle kolmen ensimmäisen varhe-maksua aiheuttaneen eläkevuotensa aikana, lopuille vuosille jaetaan vain siihen mennessä aiheutunut eläkemeno. Työnantaja voi näin alentaa varhe-maksuja tukemalla työntekijän palaamista töihin. Erityisesti kuntoutustuella olevia työntekijöitä kannattaa tukea työhön palaamisessa ns. kuntoutustukihyvityksen vuoksi. Jos kuntoutustuella oleva henkilö palaa takaisin työhön tai alkaa saada osatyökyvyttömyyseläkettä, työnantajalta jätetään kokonaan perimättä varhe-maksu niiltä 36 kuukauden jaksoon kuuluvilta kuukausilta, jotka henkilö on ollut työmarkkinoiden käytettävissä. Eläkemenoperusteinen maksu Toinen taloudellisiin kannustimiin liittyvä maksu on eläkemenoperusteinen maksu, joka jaetaan kunnille sen mukaan, kuinka paljon kunnan palvelun perusteella maksetaan ulos vuonna 2004 loppuun mennessä karttuneita eläkkeitä. 9
11 Eläkemenoperusteisen maksun taloudellinen kannustin syntyy siitä, että maksu tulee kunnalle vasta siinä vaiheessa, kun henkilö jää eläkkeelle. Mitä pidempään henkilö on työssä, sitä myöhemmin siirtyy työnantajan maksettavaksi tuleva eläkemenoperusteinen maksu. Eläkkeelle jäämistä pohdittaessa tulisi aina muistaa, että heikentyneen työkyvyn ei tarvitse olla este työnteolle. Kaikkien osapuolten etu ja tavoite on, että työntekijä jaksaa ja jatkaa työssä eläkeikään saakka. Ulvilan kaupungin aktiivisen aikaisen tuen ja osatyökykyisyydestä johtuvan uudelleensijoituksen toimintamalli lyhennettynä Aatu-malli antaa työpaikoille pelisäännöt siihen, miten työkyvyn heikkenemiseen liittyvien ongelmien ilmetessä toimitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näissä asioissa ratkaisevaa on onnistunut yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Kaikki tehtävät toimenpiteet edellyttävät kuitenkin aina myös työntekijän halukkuutta ja sitoutumista. Ulvilan kaupungin eläkemaksut Ulvilan kaupunki maksoi vuonna 2014 varhe-maksuja euroa (vuonna euroa). Eläkemenoperusteinen maksu oli euroa (vuonna euroa). Taulukko 9. Eläkemaksut vuonna Eläkemaksut Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu 156 0,73 Eläkemenoperusteinen maksu 1448 (ei lasketa) 3 TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointiin investoiminen kannattaa. Kevan laskelmien mukaan työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat kunnissa keskimäärin 12,7 % palkkasummasta, osuus vaihtelee kuntaorganisaatioiden välillä 7-14,7 %:iin. Kuntien työkyvyttömyysmenot ovat vuosittain 2,2 miljardia euroa, josta puolet on välillisiä ja puolet välittömiä menoja. Välittömistä kustannuksista sairauspoissaolot ovat merkittävin kustannusten aiheuttaja, sen lisäksi tulee työterveyshuolto-, tapaturmaja eläkekustannuksia. Välillisiä kustannuksia ovat poissaolojen hallinnointi, sijaisten palkat ja ylityöt, tuottavuuden aleneminen ja palvelutuotannon heikkeneminen. Vuonna 2008 kunnan työntekijä oli sairaana keskimäärin 19,4 päivää vuodessa. Vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä oli 16,7. Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä on kodinhoitajilla, kotiavustajilla ja siivoojilla. Vähiten on aineenopettajilla, lehtoreilla ja lastentarhanopettajilla. 10
12 3.1 Sairauspoissaolot Ulvilan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot Ulvilan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot vuonna 2014 olivat yhteensä 7696 päivää (vuonna päivää). Sairauspoissaolot kasvoivat päivää. Henkilökunta oli sairauslomalla vuoden 2014 aikana keskimäärin 15,0 kalenteripäivää/henkilö (vuonna ,2 kalenteripäivää/henkilö). Sukupuolen mukaan sairauspoissaolot jakautuivat siten, että vuonna 2014 kaikista sairauspoissaoloista naisten osuus oli 86,9 prosenttia (vuonna ,2 %) ja miesten sairauspoissaoloja oli 13,1 prosenttia (vuonna ,8 %). Henkilöstöstä 22,5 prosentilla (vuonna %:lla) ei ole ollut vuoden aikana yhtään sairauspoissaolopäivää. Pitkien yli kymmenen päivää kestävien sairauslomien kehitystä pidetään tärkeänä tunnuslukuna kuvamaan henkilöstön terveyttä. Vuonna 2014 Ulvilan kaupungin henkilöstölle kertyi eniten yli kymmenen päivän sairauspoissaoloja, 4869 kalenteripäivää eli kaikista sairauspoissaoloista 63,3 % (vuonna kalenteripäivää, 59,0 %). Vuoden jokaisena työpäivänä Ulvilan kaupungissa oli sairauden vuoksi pois keskimäärin 31 työntekijää (vuonna 2013 keskimäärin 26 työntekijää). Sairauspoissaolot ovat kustannustekijä, jonka alentamisella saadaan huomattavaa taloudellista hyötyä palkkakulujen vähentyessä (sairauspoissaolopalkka, korvaavat ylitytöt sekä sijaisten palkkakustannukset). Ulvilan kaupungin yhden sairauspäivän palkkamenetys sosiaali ja eläkemaksuineen vuonna 2014 oli n EK laskee yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräiseksi kokonaiskustannukseksi n Edellä olevan Ulvilan palkkamenetyksen pohjalta laskettuna Ulvilan kaupunki menetti n euroa henkilöstön sairauspoissaolojen kasvun myötä vuonna Tämä summa ei sisällä sijaisten palkkoja tai korvaavia ylitöitä. Sairausajan palkkakustannus ei kuitenkaan jää yksin työnantajan korvattavaksi, sillä kun sairaus jatkuu yli 10 päivää, työnantaja saa päivärahaosuuden Kelalta, mikä on n. 70 % bruttopalkasta. 11
13 Taulukko 10. Sairauspoissaolot Alle 4 päivää päivää 3622 Kalenteripäiviä päivää 1145 Sairauspoissaolojen pituus %-osuus päivää 216 Yli kymmenen päivän sairauslomat ,3 % päivää päivän sairauslomat ,2 % Yli 180 päivää päivän sairauslomat ,5 % Yhteensä 7696 Yhteensä ,0 % SAIRAUS- POISSAOLOT Kalenteripäivät Ulvilan kaupungin sairauspoissaolosyiden seuranta perustuu Satakunnan Työterveyspalveluiden kirjoittamiin sairauslomiin yhteensä päivää, jotka ovat noin 64 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityislääkäreitten kirjoittamien sairaustodistusten diagnooseja ei keskitetysti seurata. Satakunnan työterveyspalveluiden kirjoittamien todistusten perusteella sairauspoissaolojen kolme suurinta pääasiallista syytä ovat: 1. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 46,0 % (vuonna ,4 %, vuonna ,4 % ). Näistä kirjoitettiin sairauspoissaoloja 161 kpl, 2273 päivää, naiset 2197 päivää, miehet 76 päivää. 2. Hengityselinten sairaudet 15,7 % (vuonna ,5 %, vuonna ,9 %). Näistä kirjoitettiin sairauspoissaoloja 288 kpl, 776 päivää, naiset 715 päivää, miehet 61 päivää. 3. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 13,1 % (vuonna ,4 %, vuonna ,9 %). Näistä kirjoitettiin sairauspoissaoloja 50 kpl, 646 päivää, naiset 629 päivää ja miehet 17 päivää. Edelliseen vuoteen verrattuna tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat laskeneet 3,4 prosenttia ja hengityselinten sairaudet 4,8 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat kasvaneet 0,7 %. 12
14 Kuva 3. Satakunnan työterveyspalveluitten kirjoittamat sairauslomat Työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot Ulvilan kaupungin henkilöstön työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot Vuoden 2014 aikana työtapaturmia sattui 15 henkilölle (vuonna henkilölle), joista aiheutui yhteensä 534 poissaolopäivää (vuonna poissaolopäivää). Työmatkatapaturmia sattui 2 henkilölle (vuonna henkilölle), ja niistä aiheutui yhteensä 9 poissaolopäivää (vuonna poissaolopäivää). Taulukko 11. Työ- ja työmatkatapaturmista aiheutuneet poissaolot Kalenteripäivät TYÖTAPATURMA- POISSAOLOT Kalenteripäivät TYÖMATKATAPATURMA- POISSAOLOT Alle 4 päivää 18 Alle 4 päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää 0 Yli 180 päivää 0 Yli 180 päivää 0 Yhteensä 534 Yhteensä 9 13
15 3.3 Kuntoutus Vuonna 2014 toteutettiin yksilöllisiä työkykyä ylläpitäviä kuntoutuksia seitsemän (vuonna 2013 kuusi). 3.4 Työsuojelu Työsuojelun perustehtävä on ylläpitää ja edistää työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja työympäristössä. Työsuojelun käsitteeseen kuuluu tätä laajemmin myös hyvä työympäristö, joka käsittää työturvallisuuden ja työterveyden lisäksi myös henkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin. Työsuojelu koskee jokaista joko käytännön ongelmina tai kehittämistarpeina. Henkilöstölle se merkitsee turvallista ja terveellistä työympäristöä sekä viihtyisyyttä. Esimiehille se on johtamista ja esimiestyötä. Työsuojeluhallinnolle se merkitsee ennakoivaa työsuojelua. Työsuojeluorganisaatiossa toimiville se on yhteistyönä korostuvaa toimintaa, jossa pitää pystyä ottamaan huomioon tasapuolisesti eri henkilöstöryhmien erilaiset työsuojelutarpeet. Työsuojeluasioista vastaa työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö, työntekijöitten edustajina kaksi työsuojeluvaltuutettua ja toimihenkilöiden (esimiehet) edustajana yksi työsuojeluvaltuutettu. Varsinaiset työsuojeluvaltuutetut ja heidän kaksi varatyösuojeluvaltuutettua valittiin vuoden 2013 lopussa työsuojeluvaalilla toimikaudeksi Uusille työsuojeluvaltuutetuille annettiin valmennus tehtävän hoitamiseen. Toinen työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuista hoitaa työsuojeluasioita kokopäiväisesti yhden päivän/työviikko ja toinen vastaavasti puolen päivää/työviikko. Päivä on maanantai ja tämä yhteinen päivä on jäntevöittänyt selkeästi työsuojelutoimijoitten yhteistyötä. Yhteiset työnantajan ja työntekijöiden väliset työsuojeluasiat käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Ulvilan kaupungin työsuojelun tärkeimpiä asiakirjoja ovat työsuojelun toimintaohjelma, toimintaohje henkisen väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi kaupungin työpaikoilla, päihdeohjelma ja toimintaohje puhtaan sisäilman edistämiseksi. Tärkeimmät käytössä olevat lomakkeet ovat läheltä piti-ilmoituslomake ja ilmoitus työnantajalle häirintäasiassa. Kaikista työyksiköissä sattuneista tapaturmista lähetetään työsuojelupäällikölle kopio. Sattuneet läheltä piti tilanteet ja työtapaturmat käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Työturvallisuuslain mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Tämä riskien arviointi ja hallinta on osa työpaikan turvallisuustoimintaa ja ennakoivaa työsuojelua. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Työympäristöä on tarkkailtava ja vaaratilanteet selvitettävä asianmukaisesti. Kun työpaikan vaarat on tunnistettu, arvioidaan niiden aiheuttamat riskit. 14
16 Työsuojelun toimintaohjelman mukaan kaikissa työyksiköissä tehdään riskien arviointi joka neljäs vuosi ja aina olosuhteiden muuttuessa. Riskien arvioinnin pohjalta laaditaan työyksiköitten toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Vuonna 2014 kaupungin eri työyksiköissä tehtiin kuusi riskien arviointia yhdessä työterveyshuollon kanssa seuraavissa työyksiköissä: vesilaitos, Olavin koulu, Friitalan koulu, päiväkodit Satumetsä, Kuusipirtti ja Malmintie. Aluehallintovirasto teki tarkastukset seuraaviin työyksiköihin: Koskin koulu, Kaasmarkun koulu, Vanhankylän koulu, Ulvilan yhteiskoulu, päiväkoti Satumetsä ja päiväkoti Kuusipirtti. Työsuojeluvaltuutetut yhdessä työsuojelupäällikön kanssa valmistelivat työhyvinvointikyselyn pohjalta kaupunkitason tyohyvinvointiohjelman toimintasuunnitelman vuosille Vuoden 2014 aikana kaupungin sisäilmatyöryhmä kokoontui kerran. Kokouksessa käsiteltiin neljä sisäilma-asiaa. Työsuojelulla on omat intranet-sivut. 3.5 Työterveyshuolto Ulvilan kaupunki ostaa työterveyspalvelut henkilöstölleen seudulliselta Satakunnan Työterveyspalvelut liikelaitokselta, joka tuottaa itse työterveyshuollon ammattihenkilöiden (työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat) sekä asiantuntijoiden (työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit) palvelut sekä järjestää laboratorio- ja kuvantamispalvelut ostopalveluna. Ulvilan toimipisteessä Mukulamäentiellä toimii työterveyslääkäri, kaksi työterveyshoitajaa, työfysioterapeutti sekä vastaanoton hoitaja. Lisäksi ulvilalaisten käytössä on työterveyspsykologin palvelut. TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET JA NIIDEN TOTETUMINEN 2014 Painopistealueet 1. Esimiesyhteistyön lisääminen. 2. Toimintamallien uusiminen yhdessä työterveyshuollon kanssa. 3. Ammattiryhmäpainotteinen ohjaus-ja neuvonta. 4. Savuton Ulvila työpaikkana Toteutuminen Työterveyshuollon edustajien ja työnantajan edustajien välinen kumppanuusneuvottelu pidettiin marraskuussa. Neuvottelussa todettiin, että 1. esimiehet ottavat helposti yhteyttä työterveyshuoltoon kun ovat huolissaan työntekijöittensä työssä jaksamisesta. 15
17 2. Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat yhdessä laatineet päivitystä Aktiivisen aikaisen tuen (AATU) ja työkyvyn tehostetun tuen (TYTTI) toimintamalliin. 3. Ammattiryhmäpainoitteista ohjausta ja neuvontaa on annettu seuraaville toimialueille: ateria- ja puhtauspalvelu ja kiinteistönhoito 4. Työntekijöitten savuttomuutta selvitetään aina työterveyshuollossa työntekijän terveystarkastuskäynneillä. Työterveyshuollon vuoden 2014 työnantajan Kelalle lähetettävään korvaushakemukseen liitettävät kustannukset olivat ,71 euroa (vuonna ,37 euroa). Ennaltaehkäisevän työn osuus (korvausluokka I) kokonaiskustannuksista oli 43,6 prosenttia (vuonna ,3 prosenttia) ja sairaanhoidon osuus (korvausluokka II) kokonaiskustannuksista oli 56,4 % (vuonna ,7 prosenttia). Sairaanhoidon osuus on kasvanut 0,7 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna työterveydenhuollon kustannukset kasvoivat ,34 euroa (2013/ ,76 euroa) ja 7,0 % (2013/2012 3,8 %). Kasvu johtui pääasiassa terveydentilan ja työ- toimintakyvyn seurantaan liittyvien lääkäri- ja terveydenhoitajakäyntien sekä työpaikkojen tarkastuskäyntien lisääntymisestä. Kuva 4. Työterveyshuollon kustannukset Kelan korvausluokissa
18 4 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA 4.1 Työhyvinvointiohjelma ja toimintasuunnitelma Kaupunginhallitus on hyväksynyt Työhyvinvointiohjelman Uvilan kaupungin henkilöstölle. Työhyvinvointiohjelman läpi kulkevat keskeiset periaatteet ovat: työyhteisökohtainen toteutus tasa-arvon edistäminen eri toimijoiden välinen yhteistyö Kuva 5. Työhyvinvointiohjelman työhyvinvoinnin osa-alueet TYÖYHTEISÖ Johtaminen ja esimiestyö Yhteistoiminta ja osallistuminen Työilmapiiri TYÖOLOT Työympäristö Työvälineet Ergonomia Työturvallisuus TYÖHYVIN- VOINNIN OSA ALUEET YKSILÖ TYÖNTEKIJÄNÄ Ammattitaito Osaamisen ylläpito Motivaatio / sitoutuminen Oman työn hallinta TYÖNTEKIJÄ YKSILÖNÄ Kunto Terveys Elintavat Asenteet Ulvilan kaupungin henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli lähes 70 %, mikä antoi kattavan näkemyksen henkilöstön hyvinvoinnin tilasta ja sen kehittämishaasteista. Edellinen vastaava kysely tehtiin vuonna Keväällä tehty kysely osoitti sen, että Ulvilassa kaupungin työyhteisön ilmapiiri koettiin nykyisin varsin hyväksi. Myös esimiesten toiminta arvioitiin hyväksi. Pääsääntöisesti henkilöstö koki, että esimiehet toimivat oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Saaduista tuloksista voidaan olla varsin tyytyväisiä toki parannettavaakin löytyy aina. 17
19 Vastaajista noin 84 % arvioi työyhteisön ilmapiirin melko tai erittäin hyväksi. Työpaikkakiusaaminen oli vähentynyt Ulvilan kaupungin työyksiköissä huomattavasti vuoden 2010 kyselyyn verrattuna. Käytetyllä tulosten tulkinta-asteikolla saadut tulokset kertovat, että kaikki kaupungin työyksiköt ovat peruskunnossa ja osa niistä lähellä huippukuntoa. Erittäin ilahduttavia olivat tulokset kysyttäessä työtehtävien selkeydestä, työyhteisön ilmapiiristä, työtehtävien mielekkyydestä ja oman osaamisen hyödyntämisestä työssä. Näissä kaikissa vastauksia kertyi yli 80 %, asteikolla melko hyvin ja erittäin hyvin. Myös esimiesten toiminta arvioitiin hyväksi, sillä lähes 75 % vastanneista kokee, että esimies toimii oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Samoin yli 90 % kokee saavansa tarvittaessa apua ja tukea työtehtäviinsä työtovereilta. Noin 93 % koki selviävänsä nykyisistä työtehtävistä joko melko tai erittäin hyvin. Noin 18 % uskoi erittäin tai melko varmasti terveyden salliessa jatkavan työssä vielä henkilökohtaisen eläkeiän jälkeen. Työssä jaksamisen ja jatkamisen tukena pidettiin tärkeimpinä ammattitaitoa edistävää koulutusta, työvälineiden ja työturvallisuuden parantamista sekä työtilojen ja työmenetelmien kehittämistä. Oman jaksamisen kannalta tärkeimmäksi koettiin niin ikään ammattitaitoa edistävän koulutuksen ja työtilojen ja työmenetelmien kehittämisen. Kolmannelle tilalle ylsi liikuntatoiminta tai sen tukeminen. Työssä asiakasväkivallan kohteeksi joutuminen ja ilmeneminen olivat huolestuttavia. Vastaajista 5 % ilmoitti joutuneensa kuukausittain, viikoittain tai useammin asiakasväkivallan kohteeksi. Työntekijämääränä prosenttiluku vastaa 16 työntekijää, mutta jokainen tapaus on liikaa. Asiakasväkivaltaa on kohdattu lähinnä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa haasteellisten lasten kanssa toimittaessa. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella laadittiin kaupunkitason kehittämissuunnitelma vuosille sekä jokaiseen kaupungin työyksikköön esimiehen johdolla oma työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Kaupunkitason työhyvinvointiohjelman toimintasuunnitelma vuosille käsiteltiin yhteistyötoimikunnassa
20 Kuva 6. Työhyvinvointiohjelman toimintasuunnitelma vuosille KEHITTÄMISKOHDE 1. Hyvääkin parempi esimiestyö Mikä voisi olla paremmin Työntekijän oikeus kehityskeskusteluun oman esimiehen kanssa Konkreettiset Toimenpiteet Jokaisessa Ulvilan työyksikössä pidetään työntekijämäärään suhteutettuna joka/joka toinen vuosi jokaiselle työntekijälle kehityskeskustelu Vastuut Aikataulu Seuranta Lähiesimiehet 2015 henkilöstöraportti Esimiesten koulutus 4-5 esimiestä osallistuu Tiimimestari-valmennukseen Henkilöstöhallinto, esimiehet 2015 osallistujien määrä Kaupungin sisäisenä koulutuksena järjestetään esimiesvalmennuksia Henkilöstöhallinto osallistujien määrä Eri-ikäisten johtaminen Työyksikön keskinäisen luottamuksen ylläpitäminen ja tehostaminen Rakennetaan ikäohjelmamalli apuna Ttk:n työkaarityökalu Aatu- ja Tyttitoimintamallien valmennus Pidetään säännölliset työpaikkakokoukset, joissa avoimesti käsitellään epävarmuutta aiheuttavat asiat Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinto, työsuojelu Esimiehet valmis viimeistään keväällä 2016 osallistujien määrä henkilöstöraportti 2. Osaamisen kehittämisen tavoitteellisuus Osaaminen tavoitteellista ja tuottavaa Ulvilan kaupungissa Määritellään kaupunkitason ja työyksiköiden osaamisen kehittämisen tavoitteet ja painopisteet vuosille Henkilöstöhallinto ja osastopäälliköt Esimiehet 2015 ja Laaditaan työyksiköittäin koulutussuunnitelmat henkilöstösuunnitelman tarkistus henkilöstöraportti Henkilöstöhallinto 19
ULVILAN KAUPUNKI HENKILOÖ STOÖ RAPORTTI
ULVILAN KAUPUNKI HENKILOÖ STOÖ RAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1 Henkilöstön määrä... 3 2.2 Henkilötyövuosi... 5 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma...
LisätiedotTaulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.
Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi
LisätiedotUlvilan kaupunki. Henkilöstöraportti
Ulvilan kaupunki Henkilöstöraportti 2017 Sisällysluettelo Alkusanat... 1 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstön määrä... 3 Henkilötyövuosi... 6 Henkilöstön sukupuolijakauma... 7 Henkilöstön ikärakenne...
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotSisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite
Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11
ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotKunnalliset palkat ja henkilöstö
Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotPOMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016
POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 1 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset 31.12....
LisätiedotÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II
ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotLeppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi
Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotKunnalliset palkat ja henkilöstö
Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotUlvilan kaupunki. Henkilöstöraportti
Ulvilan kaupunki Henkilöstöraportti 2016 Sisällysluettelo Alkusanat... 1 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstön määrä... 3 Henkilötyövuosi... 6 Henkilöstön sukupuolijakauma... 7 Henkilöstön ikärakenne...
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......
LisätiedotHENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016
KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Kehittäminen työllisyyskoordinaattori 1 1 1 kaupunginjohtaja 1 1 1 1 1 hallinto- ja henkilöstöjohtaja 1 1 1 1 1 talous- ja hankintajohtaja 1 1 1 1 1 Yhteensä 3 0 3 3 0 1 4 0 4
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotHENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014
KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Kehittäminen matkailupäällikkö 0 0 0 0 0 työnsuunnittelija 1 1 1 1 1 kaupunginjohtaja 1 1 1 1 1 apulaiskaupunginjohtaja 0 0 0 0 0 hallinto- ja henkilöstöjohtaja 1 1 1 1 1 talousjohtaja
LisätiedotJOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4
LisätiedotYhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja
Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2011
HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset
Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.
LisätiedotPÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA
Pöytyän kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2018 2 PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 3 1. Tausta Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2014.
LisätiedotYhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYS TYÖPAIKALLA Työpaikka Työnantajan vastuu riskinarviointi työolojen seuranta
LisätiedotSYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006
SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 2 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2018
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018 2 1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1 Määrä... 3 1.2 Rakenne... 4 1.3 Rekrytointi... 4 1.4 Ikärakenne... 5 1.5 Eläkkeelle siirtyminen... 6 1.6 Palvelussuhteiden kesto... 7 2. TYÖAIKA JA TYÖPANOS...
LisätiedotPalvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta
1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotTyöhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa
LisätiedotHenkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016
Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää
LisätiedotHenkilöstöraportti 2015
Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...
LisätiedotRuokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT
Sisällys H K KESKUSVIRASTO 2011 2012 2013 2014 2015 2016 VAKINAISET 199 204 206 88 83 74 TYÖLLISTETYT 5 2 9 2 1 1 MÄÄRÄAIKAISET 45 44 36 11 3 13 YHT. 249 250 251 101 87 88 Ruokapalvelut 2014 2015 2016
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotSONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen
LisätiedotSYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007
SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotOpetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008
Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2016
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotKäsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016
Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotJOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2015
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi
Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotKh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28
Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotEtua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa
Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen
LisätiedotSYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus
SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön
LisätiedotHenkilökohtainen palkanlisä, siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen lisä
KT Yleiskirjeen 17/2007 liite 4 1 (6) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2007 2009) allekirjoituspöytäkirjan soveltamisohjeet Palkantarkistukset, järjestelyerät ja kertaerä
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen
Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä
LisätiedotSisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet
LisätiedotLisäksi selvitysmiehelle toimitetaan erillinen tilanteen mukainen virka- ja toimirekisteri (vakanssit).
Nilakan kunnat HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Yhdistymisselvitykseen koottavat tiedot Alla olevaan tiedostoon kirjataan suoraan kunnan palveluksessa (ei ostopalveluissa) oleva vakinainen henkilöstö. Yhdistelmävirat
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9
LisätiedotToivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014
Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotHenkilöstöraportti Kh Kv
Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...
Lisätiedot