Tilinpäätös /54. Sisällys

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2018

2 Tilinpäätös /54 Sisällys 1 Toimintakertomus Toiminta ja talous Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Opetus ja tutkimus Palvelutuotanto Tietohallinto Kuntayhtymän henkilöstö Riskien hallinta Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen NordLab Oulu NordLab Kajaani NordLab Kokkola NordLab Kemi NordLab Rovaniemi Talousarvion toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tuloslaskelma Kuntayhtymän tase Kuntayhtymän rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Liiteosa Toimielimet Yhtymäkokous Johtokunta Yhteistyötoimikunta Johtoryhmä Tarkastuslautakunta... 54

3 Tilinpäätös /54 1. Toimintakertomus

4 Tilinpäätös /54 1 Toimintakertomus 1.1 Toiminta ja talous Toimitusjohtajan katsaus Päättynyt vuosi oli NordLab liikelaitoskuntayhtymän kuudes täysi toimintavuosi. Liikevaihtoa kertyi 70 miljoonaa euroa, mikä on 3,8 % edellisvuotta korkeampi. Liikevaihdon kasvua selittää lisääntynyt tutkimusmäärä (1,9%), joka johtui osin toiminnan laajenemisesta ja osin kysynnän kasvusta. Teimme vuoden aikana 8,8 miljoonaa tutkimusta ja laskimoverinäytteitä otimme 1,2 miljoonaa. Eniten kasvua oli influenssa-analytiikassa, verisolulaskennassa ja ferritiini määrityksissä. Nykyinen johtokunta jatkaa lähes entisellä kokoonpanolla myös vuonna Joulukuun yhtymäkokous valitsi uudeksi johtokunnan jäseneksi Tiina Bäckmanin, eronneen elinkeinoelämän edustajan Jouni Ihmeen tilalle. Lisäksi Tiinalle valittiin varahenkilöksi Veli-Pekka Cajan. Menneen vuoden aikana olemme jatkaneet kuntien kanssa neuvotteluja heidän kliinisen laboratoriotoiminnan siirtämisestä NordLabiin. Neuvottelut saatiin päätökseen Raahen hyvinvointikuntayhtymän kanssa ja heidän laboratoriotoiminta siirtyy meille syyskuun alusta lähtien. Myös Taivalkosken kunnan kanssa päästiin neuvotteluissa loppusuoralle liittymisaikataulusta ja ehdoista sovitaan tämän kevään aikana. Neuvottelut aloitettiin niin ikään Kalajoen kaupungin ja Muhoksen kunnan kanssa. Syksyllä käynnistettiin omistaja organisaatioiden toimesta selvitystyö julkisten in-house laboratoriokeskusten yhteistyön tiivistämisestä. Mukana hankkeessa ovat meidän lisäksi Fimlab Tampereelta, Islab Kuopiosta ja Tyks laboratoriot Turusta. Selvityksen ensimmäisen vaiheen on tarkoitus olla valmiina maaliskuun 2019 aikana. Selvitystä varten on perustettu työryhmä, jonka jäseninä ovat kyseisten laboratorioiden johtajat ja yliopistosairaanhoitopiirien edustajat. Asiantuntijaorganisaatioksi selvitykseen valittiin EY. Vuoden 2017 kesällä aloitettu suunnittelu ja selvitystyö kilpailuilla markkinoilla toimivan yhteisyrityksen perustamiseksi yhdessä muiden julkisomisteisten laboratoriokeskusten kanssa saatettiin päätökseen alkusyksystä. Selvityksen tuloksena perustettiin Arvo laboratoriot Oy nimellä oleva yhtiö, jonka perustajina olivat Fimlab, Satadiag ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. NordLabille jätettiin optio liittyä yhtiöön myöhemmin. Rauno Luttinen, kuntayhtymän toimitusjohtaja

5 Tilinpäätös / Kuntayhtymän hallinto Organisaatiorakenteessa ei tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Organisaatio 2018 Yhtymäkokous Tarkastuslautakunta Johtokunta Toimitusjohtaja Yhtymähallinto Kajaanin aluelaboratorion johtaja Kemin aluelaboratorion johtaja Kokkolan aluelaboratorion johtaja Oulun aluelaboratorion johtaja Rovaniemen aluelaboratorion johtaja n ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous kokoontui vuonna 2018 kaksi kertaa, huhti- ja joulukuussa. Yhtymäkokouksen ohjauksessa toimii johtokunta, jonka tehtävänä on johtaa liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja vastata kuntalaissa säädetyistä tehtävistä. Johtokunta kokoontui menneenä vuonna 10 kertaa. Johtokunnan alaisuudessa toimii kuntayhtymän yhtymähallinto, jota johtaa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva hallinto vastaavat johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Yhtymähallinnon tehtävänä on myös luoda edellytykset aluelaboratorioiden ja osaamisalueiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa Opetus ja tutkimus NordLabilla on monimuotoista laboratoriolääketieteen asiantuntijuuteen perustuvaa koulutus- ja opetustoimintoa. Osa koulutuksista on suunnattu NordLabin omalle henkilöstölle, osa laajamittaisesti kaikille NordLabin maantieteellisellä eritysvastuualueella toimiville terveydenhuollon toimintayksiköille. Lisäksi tuotamme osana vieritestauksen palvelutuotetta vieritestipaketteihin sisältyvää vieritestauksen koulutuspalvelua. NordLab osallistuu myös yliopistoyhteistyössä Oulun yliopiston kanssa laboratoriolääketieteen alan erikoislääkärikoulutukseen. NordLabissa on Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nimeämät erikoislääkärikoulutuksen vastuukouluttajat, jotka huolehtivat kliinisen mikrobiologian ja kliinisen kemian erikoistuvien lääkäreiden viisivuotisen koulutusohjelman koulutukseen vaadittavasta käytännön kliinisestä toimipaikkakoulutuksesta. Lisäksi Nord-Labissa voi suorittaa sairaalamikrobiologin, sairaalakemistin ja sairaalageneetikon erikoistumiskoulutukseen sisältyvää toimipaikkakoulutusosuutta sekä bioanalyytikko-koulutukseen sisältyvää laboratorioharjoitteluosuutta.

6 Tilinpäätös /54 Vuonna 2018 NordLabin ja Oulun yliopiston yhteistyössä erikoislääkärikoulutuksessa oli 2-3 kliiniseen mikrobiologiaan sekä 3-4 kliiniseen kemiaan erikoistuvaa lääkäriä. Vuonna 2018 valmistui 1 kliinisen kemian erikoislääkäri. Lisäksi koulutuksessa oli 2 erikoistuvaa sairaalamikrobiologia sekä 3 sairaalakemistiä. Tavoitteenamme on varmistaa laboratorioalan ammattilaisten työvoiman saatavuus alueellamme. Osana yliopistoyhteistyötä NordLab osallistuu myös Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan perusopetukseen tukemalla opetusta lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian sekä laboratoriolääketieteen kursseilla. NordLabin rooli opetuksessa on yhteistyössä tarjota laboratoriolääketieteen alan kliinistä asiantuntijaopetusta kurssien laboratorioharjoitustöissä, teemapäivissä, pienryhmäopetuksissa sekä osallistumalla luento-opetukseen. Perusopetuksessa aloitetaan yhteistyö tulevien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden kanssa ja varmistetaan osaaminen diagnostisten laboratoriotutkimusten oikeaan ja ajantasaiseen käyttöön kliinisessä potilastyössä. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen ja terveydenhuoltolain mukaisesti Nord- Lab osallistuu biopankkitoimintaan, joka on yksi yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen vuosille määritellyistä painoalueista. NordLab on mukana Pohjois-Suomen alueella tehtävässä lääketieteellisessä tutkimuksessa mahdollistamalla kaikille tutkimushankkeille ajanmukaisia laboratoriopalveluja, näytteenottoa ja -käsittelyä sekä laboratoriotutkimusten käytön neuvontaa. Vuoden 2018 aikana tehtiin noin 40 uutta tutkimuksen tukipalvelusopimusta ja tutkimustukipalvelujen kautta oli käynnissä kaikkiaan noin 117 eri tutkimusprojektia. NordLabin yliopistotasoinen tieteellinen tutkimustoiminta toteutuu tällä hetkellä kiinteässä yhteistyössä Oulun yliopiston, Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa ja näiden yhteisen lääketieteellisen tutkimuskeskuksen Medical Research Centerin kanssa Palvelutuotanto NordLab tuottaa kliinisiä laboratoriotutkimuksia Pohjois-Suomen alueella toimiville perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköille. Tutkimusrekisterimme tällä hetkellä koostuu noin :sta eri laboratoriotutkimuksesta. Vuonna 2018 tehtyjä laboratoriotutkimuksia oli koko NordLabissa yhteensä vajaa 9 miljoonaa, joista määrällisesti eniten pyydettyjä olivat perusverenkuvaa ja nestearvoja kuvaavat tutkimukset. Mikrobiologian tutkimuksista määrällisesti eniten pyydettyjä tutkimuksia olivat virtsan bakteeriviljelytutkimus sekä veriviljelytutkimus, immunologian tutkimuksista keliakiatutkimus ja genetiikan tutkimuksista synnynnäinen molekyylikaryotyyppaus. Näytteenottotapahtumia kirjattiin vuonna 2018 yhteensä noin 1,2 miljoonaa. Tutkimusmäärät ja näytteenotot aluelaboratorioittain on esitetty taulukossa 1. NordLabin laboratoriotutkimusvalikoimaa ja laitekantaan uudistetaan ja kehitetään aktiivisesti. Vuoden 2018 keskeisimmät laboratoriodiagnostiikan uudistukset olivat nopeaa mikrobiologista diagnostiikkaa tukevien uusien PCR-pohjaisten tutkimuslaitteistojen käyttöönotto kaikissa aluelaboratorioissa. Lisäksi NordLab Oulun aluelaboratoriossa otettiin käyttöön hematologian automaatiorata ja muissa aluelaboratorioissa hematologian analytiikkaa liitettiin kemian automaatiorataan.

7 Tilinpäätös / Bud Tot-% 2017 Muutos-% Oulu Notto , ,1 Tutk , ,8 Yht , ,3 Rovaniemi Notto , ,8 Tutk , ,1 Yht , ,9 Kemi Notto , ,0 Tutk , ,0 Yht , ,3 Kajaani Notto , ,3 Tutk , ,0 Yht , ,3 Kokkola Notto , ,5 Tutk , ,6 Yht , ,6 Yhteensä Notto , ,0 Tutk , ,9 Yht , ,5 Taulukko 1 Tutkimusmäärät ja näytteenotot aluelaboratorioittain 2018 ja Tietohallinto NordLabin IT-infrastruktuurin kehittämiseksi suunniteltua omaa tietoverkkoprojektia on viety eteenpäin yhdessä Istekki Oy:n ja OYS-ERVA-alueen sairaanhoitopiirien tietohallintojen kanssa. NordLabin yhtymähallinnossa, Oulun, Kokkolan ja Kajaanin aluelaboratorioissa sekä Kuusamossa käytetään jo Istekki Oy:n toimittamia työasemia Istekki Oy:n toimittamassa tietoverkossa. Vuoden 2019 aikana viimeistellään em. paikkoja ja siirrytään projektissa Rovaniemelle. NordLabin yhteisen laboratoriotietojärjestelmän (LIS) osalta ollaan ensimmäisen moduulin, tulostietokanta, käyttöönoton suunnitteluvaiheessa. Vuoden 2019 aikana on tavoitteena ottaa tulosnäkymä OYS:ssa käyttöön ja sen myötä kaikki NordLabin tuottamat laboratoriotulokset ovat nähtävillä OYS:ssa, potilaan suostumuksella. Myös laboratorion tuotannon osalta uutta tietojärjestelmää otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Projekti jatkuu eri vaiheissa ja lopullisena tavoitteena on uudistaa koko laboratoriotietojärjestelmäkokonaisuus. Nykyisiin tietojärjestelmiin tehtiin välttämättömiä ylläpito- ja päivitystöitä ja joitain kriittisiä vanhoja järjestelmien osia myös uusittiin, jotta toimintakyky ja -varmuus on voitu ylläpitää.

8 Tilinpäätös /54 NordLabin laajentuessa on järjestetty tarvittavat tietojärjestelmät liittyjän käyttöön ja mahdollistettu tilausten tekeminen sekä järjestetty laskutus ja raportointiasiat tarvittavalle tasolle. Uusille NordLabin työntekijöille on myös järjestetty tarvittavat IT-työkalut Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Poikkileikkauspäivänä NordLabin palveluksessa oli yhteensä 667 henkilöä. Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Oulu Rovaniemi Kemi Kajaani Kokkola Yhtymähallinto yht Toistaiseksi voimassa olevassa työ- tai virkasuhteessa oli 546 henkilöä (82 %) ja määräaikaisessa työsuhteessa 121 henkilöä (18%). Kokoaikaisina työntekijöinä työskenteli 625 (94 %) työntekijää ja osa-aikaisena 42 (6 %) työntekijää. Työntekijöistä 93% oli naisia. Henkilöstön ikärakenne Poikkileikkauspäivänä henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on pysynyt samana edellisen vuoden tarkasteluun verrattuna. Ikä vuosina Lukumäärä % osuus henkilöstöstä Naiset / Miehet alle / 9 12 % / 8 21 % / 11 20,5 % / 8 30 % / 8 16 % 65 ja yli 3 / 1 0,5% Yhteensä 622 / 45

9 Tilinpäätös /54 Henkilöstön ikäjakauma sukupuolen mukaan Henkilöstön työpanos NordLabissa työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin talous-, toiminta- ja käyttämättömät resurssit -näkökulmasta. Tarkasteltaessa henkilöstön työpanosta talousnäkökulmasta (taulukko 1) raportoidaan palkallisia palvelussuhteita työpanoksina. Kokonaistyöpanoksesta (palvelujaksopäivistä, joilta työnantaja maksaa palkkaa) on vähennetty palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät kalenteripäivillä. Taulukossa 2 on tarkasteltu työpanosta käyttämättömän resurssin näkökulmasta: kyseessä on voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulmasta (taulukko 3) työpanosta tarkasteltaessa mitataan tehtyä työpanosta eli aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä aikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Taulukko 2 Talousnäkökulma: palkalliset palvelussuhteet työpanoksina yhteensä vuosina 2017 ja 2018 v v Muutos% Hoitohenkilökunta 520,9 533,4 2,4% Lääkärit 16,4 14,5-11,4% Muu henkilöstö 61,2 59,8-2,3% Yhteensä 598,5 607,7 1,6% Taulukko 3 Käyttämätön resurssi: palkattomat poissaolot työpanoksina yhteensä vuosina 2017 ja 2018 v v Muutos% Hoitohenkilökunta 43,4 36,9-13,2% Lääkärit 1,8 1,5-15% Muu henkilöstö 2,2 2,7-14,4% Yhteensä 47,3 41,1-13,2%

10 Tilinpäätös /54 Taulukko 4 Toimintanäkökulma: tehty työpanos yhteensä vuosina 2017 ja 2018 v v Muutos% Hoitohenkilökunta ,4 1,6% Lääkärit 12,8 10,9-14,9% Muu henkilöstö 52,6 50,5-3,9% Yhteensä 482,3 484,8 0,6% Poissaolot Alla olevassa taulukossa esitetään henkilöstön poissaolopäivät kalenteripäivinä vuosina 2017 ja Laji v v Vuosilomat* Sairauspoissaolot Muut lakisääteiset Kuntoutuspoissaolot Koulutuspoissaolot Opintovapaapoissaolot Muut poissaolot Yhteensä * Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Sairauspoissaolot Alla olevasta taulukosta ilmenee sairauspoissaolojen osuus kaikista palvelusjaksopäivistä sekä henkilötyövuotta kohden aluelaboratorioittain vuosina 2017 ja Sairauspoissaolo % Sairauspoissaolo (pv/htv) v v v v Yhteensä 4,61 % 4,23% 17 15,6 NORDLAB OULU 4,71 % 4,36% 17,5 16 NORDLAB ROVANIEMI 3,53 % 4,04% 12,4 15,5 NORDLAB KEMI 6,23 % 3,11% 23,8 11,6 NORDLAB KAJAANI 5,71 % 3,52% 21,6 12,9 NORDLAB KOKKOLA 4,40 % 5,56% 15,8 20,4 Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100)

11 Tilinpäätös /54 Henkilötyövuodella tarkoitetaan siis täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä = 92 / 365 =0,25 henkilötyövuotta). Vuonna 2018 NordLabin henkilöstöllä oli 4,23 % sairauspoissaolopäivää kaikista palveluksessaolopäivistä. Tehtyä henkilötyövuotta kohden terveysperusteisia poissaolopäiviä oli 15,6. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolopäivien määrä on laskenut 1,4 päivää henkilötyövuotta kohden. Myös työtapaturmista johtuvat sairauspoissaolot laskivat. Vuonna 2018 työtapaturmista johtuvia poissaoloja oli 165 päivää kun niitä vuonna 2017 oli 240 päivää. Omailmoitussairauspoissaolot Eläkkeet Vuonna 2018 esimiehen myöntämiä sairauspoissaolopäiviä eli ns. omailmoitussairauspäiviä oli 1602 päivää, joka on 15,9 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Vuonna 2018 NordLabin palveluksesta vanhuuseläkkeelle jäi 22 työntekijää. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä ei ollut vuonna Työterveyshuolto ja työsuojeluriskien arviointi NordLabin työterveyshuollon palvelut tuottaa Työterveys Virta Oy ja sen kumppaniverkosto. Työterveyshuollon palvelut painottuvat ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan. Työterveyshuollon toiminnan painopisteenä on työkyvyttömyysuhan alla olevien työntekijöiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa sekä heidän kuntouttamisen ja töihin paluun mahdollisuuksien selvittäminen. Lähiesimies ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaoloja. Työterveyshuollolla on koordinointivastuu työkyvyn kartoittamisesta ja töihin paluun mahdollisuuksien selvittämisestä, kun kyseessä on pitkä sairauspoissaolo. Vuonna 2018 työkykyriskien seurannassa jatkettiin työterveyshuollon ja lähiesimiesten säännöllisiä tapaamisia. Sairauspoissaoloja eniten aiheuttaneet diagnoosiluokat olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt, erilaiset vammat ja hengityselisairaudet. Tartuntatautilain 48 :n mukaisen henkilöstön rokotussuojan tarkastaminen ja rokotussuojan kuntoon saattaminen oli iso ponnistus työterveyshuollolta kevään 2018 aikana. Työterveyshuollon tekemiä työpaikkaselvityksiä tehtäessä hyödynnetään NordLabissa tehtyjä työsuojeluriskien arviointeja. Työpaikkaselvityksiä tehtiin vuoden 2018 aikana mm. NordLabin Kuusamon laboratorioon sekä Oulussa preanalytiikan toimialueelle. Avin työsuojelutarkastuksia on tehty vuoden 2017 ja 2018 aikana kaikkiin NordLabin laboratorioihin. Tarkastukset liittyvät valtakunnalliseen työsuojelun valvontahankkeeseen, jonka puitteissa Avi tarkastaa sote-työpaikkoja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella. Työsuojelu ja yhteistoiminta NordLabin työsuojelutoimikunta ja yhteistyötoimikunta yhdistettiin yhdeksi toimielimeksi vuoden 2018 alusta. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. sote-valmistelun ja NordLabin organisoitumisen tilannetta sekä työsuojelun ja työterveyshuollon ajankohtaisia asioita.

12 Tilinpäätös /54 Nordlabin työsuojeluorganisaatiossa työntekijöiden edustajina on työsuojeluvaltuutettu sekä ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu kussakin aluelaboratoriossa. Työsuojeluvaltuutetut ovat valinneet keskuudestaan koordinoivan työsuojeluvaltuutetun. Työpaikkatasolla tärkein yhteistoimintamuoto on esimiehen ja henkilöstön keskinäinen välitön yhteistoiminta ja vuorovaikutus. Työpaikkatason yhteistoiminnan muotoja ovat mm. tavoitekeskustelu, perehdyttäminen, palautteen antaminen, tiedotustilaisuudet sekä työpaikkaja osastokokoukset. Työpaikka- ja osastokokouksissa käsiteltävät aiheet on määritelty yhteistoimintaohjeessa. Työpaikkakokouksia pidetään vähintään neljä kertaa vuodessa. HaiPro:n työturvallisuusosiossa tehtiin vuonna 2018 kaikkiaan 66 ilmoitusta työturvallisuuden vaaratapahtumasta. HaiPro:n työturvallisuusosio on työturvallisuuden vaaratapahtuminen eli läheltä piti -tilanteiden sähköinen ilmoitus-, käsittely- ja raportointityökalu. Merkittävimpänä vaaratyyppinä ilmoituksissa oli pisto, viilto, hankauma, leikkautuminen 21,21% (14 kpl), toiseksi yleisimpänä vaaratapahtumana on raportoitu väkivalta 16,67% (11 kpl) ja kolmanneksi yleisimpänä putoaminen, kaatuminen, kompastuminen, liukastuminen 15,15% (10 kpl). HaiPro ilmoitukset käsitellään ja toimenpiteitä suunnitellaan esimiesten toimesta. Vaaratyypit Vaaratapahtumien riskiluokitus Työ- ja työmatkatapaturmat vuonna 2018

13 Tilinpäätös /54 Olosuhde Kpl Työssä 17 Työmatkalla 15 Työpaikan ulkopuolella 2 Yhteensä 34 Työssä tapahtuneissa tapaturmissa suurin tapaturman aiheuttaja oli leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen. Työhyvinvointi Marraskuussa 2018 NordLab osallistui Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyyn. Kyselyn avulla selvitettiin organisaation työhyvinvoinnin nykytilaa sekä henkilöstön näkökulmasta keskeisimpiä kehittämisen kohteita. Kysely oli osa sosiaali- ja terveysministeriön tukemaa Maakunta18-konseptin pilotointia. Kyselyyn osallistui monien muiden organisaatioiden lisäksi NordLabin omistajasairaanhoitopiireistä PPSHP ja Kainuun sote. Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyyn vastasi 82% NordLabin henkilöstöstä. Korkea vastausprosentti antaa organisaatiolle hyvän mahdollisuuden pohtia työyhteisöjen vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. NordLab-tason tuloksia käsiteltiin johtoryhmässä sekä esimiesinfossa. Työyksikkökohtaisia raportteja käsitellään työyksiköissä tammi-helmikuun 2019 aikana. Tällöin myös pohditaan toimenpiteitä kyselyn tuloksista nousevien työyksikön vahvuuksien ylläpitämiseen ja kehittämiskohteiden parantamiseen. Kehittämisideat kirjataan suoraan tulosportaaliin. Kyselyn tulosten perusteella koko organisaation tasolla NordLabin vahvuuksiksi nousee tavoitteellisuus ja asiakaslähtöisyys sekä työtehtävien mielekkääksi kokeminen ja työnimun kokeminen; 64% vastaajista kokee työnimua usein tai erittäin usein. Kehittämistoimenpiteitä koko organisaation tasolla tulee suunnata mm. siihen, miten henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työssä tapahtuviin muutoksiin voitaisiin lisätä ja miten yksilöiden omien vahvuuksien ja osaamisen hyödyntämistä työssä voitaisiin parantaa. Lisäksi henkilöstön kokemat väkivalta- ja uhkatilanteet asiakkaan taholta, nousee kyselyn tulosten perusteella alueeksi, mihin tulee kiinnittää huomiota ja pohtia parannustoimenpiteitä. Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset sekä työyhteisöjen tekemät kehittämisideat ovat nähtävillä koko henkilöstölle Työterveyslaitoksen tulosportaaliin kautta. Osaamisen kehittäminen Osaamista voidaan kehittää useilla eri menetelmillä. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi perehdyttäminen, kouluttajana toimiminen, tehtävä- ja työkierto, erilaiset kehittämishankkeet, tavoitekeskustelut ja palaute, verkko-oppiminen, konferenssit, messut, vierailut, opintomatkat sekä lisä- ja täydennyskoulutus. NordLabissa pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti edellä mainittuja tapoja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. NordLabin koulutussuunnitelma päivitettiin yhteistoiminnallisesti vuoden 2018 alussa ja se on julkaistu NordLabin intranetissa. Koulutussuunnitelma sisältää ammattiryhmäkohtaisia suosituksia koulutuksiin, sisältäen verkkokoulutukset.

14 Tilinpäätös /54 NordLabin sisäiset koulutustilaisuudet pyritään aina tallentamaan ja jakamaan intranetissä koulutusvideoina. Tällä tavoin tarjotaan mahdollisimman monelle työntekijälle pääsy koulutuksen sisältöön. Koulutuskorvauksen hakemista varten työttömyysvakuutusrahastolle ilmoitettiin niiden työntekijöiden lukumäärä, joista on syntynyt oikeus korvaukseen 1 koulutuspäivältä, 2 koulutuspäivältä ja 3 koulutuspäivältä vuonna Vuoden 2018 osalta koulutuspäiviä raportoitiin seuraavasti: Koulutuspäiviä Yhteensä Yhteensä v v h päivää päivää päivää tai enemmän Rekrytointi Rekrytoinneissa työkaluna NordLab käyttää Kuntarekry-järjestelmää, jonka avulla huolehditaan täyttöluvista sekä avoimien työpaikkojen julkaisusta Kuntarekry.fi palveluun, TE-toimiston avoimiin työpaikkoihin sekä NordLabin internetin Meille töihin sivustolle. Alla olevissa taulukoissa on esitetty kelpoisten hakijoiden lukumäärät vuonna 2018 ulkoisessa haussa olleisiin vakituisiin virkoihin ja toimiin. Laboratoriohoitajat laboratoriohoitaja kelpoisia hakijoita Oulu 3 37 Kajaani 6 9 Kemi 5 8 Kokkola 4 6 Rovaniemi 1 3 Muu hoitotyön ammattiryhmät Avoin toimi/virka Aluelaboratorio Kelpoisia Osastonhoitaja Kajaani 2 Osastonhoitaja Kemi 4 Apulaisosastonhoitaja Kajaani 2 Apulaisosastonhoitaja Rovaniemi 5 Lähihoitaja Oulu 21 Lähihoitaja (2 toimea) Kajaani 43 Lähihoitaja Kemi 20 Osastonsihteeri Kajaani 54

15 Tilinpäätös /54 Lääkärit, sairaalamikrobiologit ja muut luonnontieteiden akateemiset Avoin toimi/virka Aluelaboratorio Kelpoisia Sairaalakemisti (2 toimea) Oulu 2 Sairaalakemisti Kokkola 1 Ylilääkäri, kliininen mikrobiologia Oulu 2 Ylilääkäri, kliininen kemia Oulu 1 Osastonylilääkäri Oulu 2 Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Oulu 0 Sijaisrekisterin käyttö Kuntarekry-järjestelmän sijaisrekisteri-toiminnon kautta käynnistettiin vuonna 2018 yhteensä 867 työtarjousta ylimääräisistä vuoroista / kiireellisistä sijaistarpeista. Sijaistarpeista 58%:a saatiin täytettyä sijaisrekisterin tekstiviestihaun perusteella Riskien hallinta Yleistä riskienhallinnasta Riskienhallinnan päätavoitteena on tukea liikelaitoksen perustehtävien ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan se, että organisaation johto on tietoinen olemassa olevista ja toimintaa uhkaavista riskeistä. Tietoa on oltava toiminnassa olevista merkittävistä riskeistä ja siitä, miten riskit voidaan hallita. Organisaatiolla on oltava riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Näistä on apua toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteon yhteydessä. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskejä, määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Riskienhallintasuunnitelmalla voidaan minimoida tai välttää sellaiset virheet, jotka voivat aiheuttaa onnettomuuden ihmisen tai teknisen järjestelmän toiminnassa. Riskienhallintatyön keskeisiä osa-alueita ovat riskiensietokyvyn määrittäminen, riskien tunnistaminen, riskien todennäköisyyden, merkityksen ja hallinnan arvioiminen, riskien ennaltaehkäiseminen ja mahdollisesti toteutuvien riskien vaikutusten pienentäminen, raportointi ja seuranta sekä henkilöstön kouluttaminen. Yhtymäkokous päättää riskienhallinnan periaatteista. Johtoryhmä asettaa päälinjaukset riskienhallinnan tavoitteille valtuustokausittain. Linjaukset tukevat liikelaitoksen strategisia tavoitteita. NordLabilla on riskienhallintasuunnitelma, joka sisältää riskit, niiden suuruuden arvioinnin ja hallintatoimenpiteet. NordLabin toiminnassa tunnistetut riskit ja niiden arvioinnit, hallinta ja mahdolliset toimenpiteet määritellään johtoryhmässä, jossa seurataan myös riskienhallintaprosessin toteutumista ja tavoitteenmukaisuutta. Vuonna 2018 painopistealueina on ollut seuraajasuunnittelun mietintä, ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden varmistaminen ja useiden eri tietojärjestelmien aiheuttamat riskit. Rahoitusriskit Kuntayhtymällä ei ollut vuoden lopussa 2018 korollisia velkoja. Maksuvalmiuden varmistamiseksi kuntayhtymällä on kuntatodistusohjelmat sekä Danske Bankin että OP-Pohjolan kanssa. Vuoden 2018 aikana maksuvalmius on ollut hyvällä tasolla eikä ulkopuolista rahoitusta ole tarvittu. Myös investoinnit on pystytty rahoittamaan suunnitelman mukaisesti tulorahoituksella.

16 Tilinpäätös / Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa kuntayhtymän johtamis- ja ohjausjärjestelmää. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan se, että kuntayhtymä saavuttaa sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Jotta kuntayhtymälle asetetut tavoitteet saavutetaan, täytyy toiminnan olla taloudellista ja tuloksellista, käytettävistä resursseista täytyy huolehtia, päätösten perusteena olevan tiedon on oltava luotettavaa ja oikea-aikaista sekä lakeja ja muita sääntöjä on noudatettava. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmentamaan se, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittiset tekijät toteutuvat kuntayhtymän toiminnassa. Yhtymäkokous on kokouksessaan hyväksynyt NordLabin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteiden mukaan johtokunnalla ja toimitusjohtajalla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vahvistettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuosikolmanneksittain johtokunnalle raportoitavassa osavuosikatsauksessa. Aluelaboratorioiden johtajat vastaavasti raportoivat toimitusjohtajalle kuukausittain omien laboratorioiden toiminnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Ostolaskujen käsittelyjärjestelmän käyttäjistä ylläpidetään listaa NordLabin yhtymähallinnossa. NordLabin laajenemiseen liittyvien sopimusten valmistelussa on käytetty ulkopuolista asiantuntemusta ja tällä tavalla myös sopimusten sisältöjen hallintaa on pyritty parantamaan. Myös tietyissä yhteistyöhön liittyvissä sopimusneuvotteluissa on käytetty ulkopuolista asiantuntemusta. Palvelusopimuksessa Monetra Oy:n (ulkoinen palvelun tuottaja) kanssa on sovittu, että palveluntuottaja vastaa omalta osaltaan taloushallinnon, palkka- ja henkilöstöhallinnon sisäisen valvonnan järjestämisestä. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Talouden tunnusluvuilla mitattuna kuntayhtymän taloudellinen tilanne vuonna 2018 oli hyvä. Omavaraisuus oli tilikauden lopussa 43% ( %). Ulkopuolista velkaa ei tilikauden lopussa ollut. Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus oli vuonna % ( %). Kassan riittävyyden päivämääräluku oli vuoden 2018 lopussa 30 päivää (vuoden 2017 tilinpäätöksessä 28 päivää). Tilinpäätöksen mukaan kuntayhtymän vuoden 2018 toimintatuotot (70,7 milj. euroa) ylittivät talousarvion 0,69%. Liikevaihto (70,0 milj. euroa) ylitti suunnitelman 0,3%. Toimintakulut (69,0 milj. euroa) alittivat talousarvion 0,8%. Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut (28,67 milj. euroa) alittivat budjetin 4,7 prosentilla. Kokonaismenoista henkilöstökulut muodostivat noin 41%, kun edellisenä vuonna osuus oli 43%. Materiaalien ostot (21,0 milj. euroa) ylittivät talousarvion 2,4%. Suurin menoerä aineissa ja tarvikkeissa oli laboratoriotarvikkeet (14,5 milj. euroa), jotka pitivät sisällään mm. reagenssit

17 Tilinpäätös /54 ja käyttökorvausperiaatteella hankittujen analyysien laite-, käyttö- ja huoltokustannukset. Toinen merkittävä erä oli verivalmisteet (4,9 milj. euroa). Kaiken kaikkiaan edellä mainitut suoraan laboratoriotoimintaan kohdistuvat kulut olivat noin 92% kaikista tarvikeostoista. Ulkopuoliset palvelujen ostot (14,8 milj. euroa) toteutuivat täsmälleen budjetin mukaisesti. Palvelujen ostoista suurin osa (5,2 milj. euroa) kului laboratoriopalvelujen ostoihin ja toiseksi eniten kului ict-palvelujen ostoihin (4,3 milj. euroa). Liiketoiminnan muut kulut (3,5 milj. euroa) ylittivät budjetin 8,4%. Muut kulut koostuvat lähes kokonaan rakennusten vuokrakuluista, joita maksamme ulkopuolelta vuokratuista toimitiloista (3,2 Me). Kuntayhtymä ei omista käyttämiään toimitiloja. Tuloslaskelman mukainen liikeylijäämä vuodelta 2018 oli 1,63 milj. euroa. Rahoituskulujen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,52 milj. euroa. Satunnaisten erien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,2 miljoonaa euroa (v ,3 Me).

18 Tilinpäätös /54 Tuloslaskelman tunnusluvut

19 Tilinpäätös /54 Rahoituslaskelman tunnusluvut

20 Tilinpäätös /54 Taseen tunnusluvut 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely n johtokunta esittää yhtymäkokoukselle tilikauden ,85 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tilikauden ylijäämä ,85 euroa siirretään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille.

21 Tilinpäätös /54 2. Talousarvion toteutuminen

22 Tilinpäätös /54 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokous vahvisti kokouksessaan kuntayhtymän toiminnallisiksi ja taloudellisiksi tavoitteiksi vuodelle 2018 (talousarviomuutos): oman tuotannon hinnaston muutos 0% toimintakulut NordLabin tasolla 69,6 miljoonaa euroa investointien suunniteltu taso, 2,0 miljoonaa euroa Oman tuotannon hinnoittelun tavoite toteutui, sillä vuodelle 2018 ei tehty tutkimushinnastoon muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintamenot olivat tilinpäätöksessä 69 Me, kun talousarviossa tavoite oli 69,6 Me eli tavoite alittui 0,8%. Investointien toteuma vuodelta 2018 oli 1,9 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 95,8 kun edellisenä vuotena toteuma oli 110%. Investointien osalta tietojärjestelmähankkeet etenivät vuoden 2018 aikana hieman ennakoitua nopeammin. Laitteiden osalta määrärahat alittuivat reilusti, sillä muutama kalliimpi investointi jätettiin toteuttamatta. Syynä oli mm. mikrobiologian muutosta aiheutuneet henkilöstöresurssien riittämättömyydet. Johtokunta asetti tavoitteita neljälle eri toiminta-alueelle; kysyntään ja saatavuuteen, tuottavuuteen, talouteen ja henkilöstöön. Kysyntä ja saatavuus: Päivystyksen kiirenäytteisiin pyritään vastaamaan alle 90 minuutissa 87%:ssa tapauksista. Tämä tavoite saavutettiin, sillä vaaditussa ajassa vastattiin 87,9% tehdyistä tutkimuksista. Aamukierrolla otettujen näytteiden valmistumisen 9.30 mennessä tavoitteeksi asetettiin 85%. Tästä tavoitteesta jäätiin kauas, sillä toteuma oli vain 70,8%. Tavoitteen saavuttamiseksi onkin ryhdytty toimenpiteisiin eri aluelaboratorioissa. Tuottavuus: Tuottavuutta mitattiin kolmella eri mittarilla, suoritteita/työpanos, liikevaihto/palkat ja euroa/suorite. Suoritteita (tutkimukset+näytteenotot) per työpanos (palkalliset palvelujaksot) tavoiteltiin saavutettavaksi kpl, josta jäätiin hieman, sillä suoritteita kertyi kpl/työpanos. Toinen tuottavuutta kuvaava mittari oli liikevaihdon suhde maksettuihin palkkoihin. Tämä kuvaa henkilöstöresursseilla aikaansaatua liikevaihtoa. Tavoitteena oli saavuttaa liikevaihtoa 2,79 kertaisesti palkkoihin nähden ja tavoite ylittyi reilusti, sillä liikevaihtoa kertyi 2,92 kertaisesti maksettuihin palkkoihin nähden. Kolmantena tuottavuutta kuvaavana mittarina käytettiin yksikkökohtaista kustannusta eli euroa/suorite. Tavoitteena oli tuottaa suoritteet 6,83 eurolla. Tavoite ylittyi, mutta tosin vain kolmella sentillä eli toteuma oli 6,86 euroa. Talous: Taloutta arvioitiin myös kolmella eri mittarilla, liikevaihdolla, toimintakuluilla ja tilikauden tuloksella. Tarkistetussa talousarviossa liikevaihtotavoite oli 69,8 miljoonaa euroa, mikä myös saavutettiin. Liikevaihtoa kertyi vuoden aikana 70,0 miljoonaa euroa eli 0,3% yli tavoitteen.

23 Tilinpäätös /54 Tuotantomäärän kasvun kautta liikevaihtoa siis kertyi yli budjetoidun. Talousarviossa oli toimintakuluihin varattu määrärahaa 69,6 miljoonaa euroa, mikä kuitenkin alittui 0,8% (69,0 Me). Talousarviossa tilikauden tulos muodostui 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tilinpäätöksessä tilikauden tulos oli kuitenkin 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen eli tulos oli ennakoitua parempi. Aikaisempien vuosien ylijäämiä oli taseessa 1,9 miljoonaa euroa, joten vuoden 2018 tilinpäätöksen jälkeen tase näyttää noin 3,1 miljoonaa euroa tilikausien ylijäämää. Henkilöstö: Henkilöstön osalta tavoitteet koskivat palkallisia palvelussuhteita, sairauspoissaoloja ja palkkamäärärahoja. Palkallisia palvelussuhteita budjetoitiin vuositasolle koko NordLabin tasolla 614,9. Tavoite saavutettiin, sillä käytimme työpanoksia vain 607,7. Sairauspoissaoloilla mitataan sairauspoissaolopäivien suhdetta kaikkiin palvelujaksopäiviin. Tavoitteena oli, että sairauspoissaolopäiviä olisi korkeintaan neljä prosenttia palvelujaksopäivistä. Toteuma jäi hieman tavoitteesta, sillä poissaoloprosentiksi muodostui 4,2. Sairauspoissaolot kuitenkin laskivat edelliseen vuoteen nähden 0,4 prosenttiyksikköä. Palkkoihin ja palkkioihin varattiin määrärahaa yhteensä 25,0 miljoonaa euroa. Tämä tavoite saavutettiin, sillä määrärahat alittuivat 3,9% eli toteuma oli 24 miljoonaa euroa NordLab Oulu Asiakas-, potilas- ja kuntanäkökulma NordLab Oulun merkittävimmät asiakkaat vuonna 2018 olivat Oulun yliopistollinen sairaala (noin 53% kaikista näytteenotoista ja tutkimuksista) ja Oulun kaupunki (noin 26% kaikista näytteenotoista ja tutkimuksista). NordLab Oulun asiakasrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna Vuonna 2018 käytiin säännöllisiä neuvotteluja palveluiden tarpeesta sekä isompien että pienempien asiakkaiden kanssa. Oulun yliopistollisen sairaalan muutosprosesseihin ja uuden sairaalan suunnitteluun NordLab Oulun henkilökunta osallistui aktiivisesti myös vuonna Kantasairaalan muutoksiin esimerkiksi osastojen väistöjen ja muuttojen vuoksi varauduttiin proaktiivisesti ja asiakkaan kanssa neuvotellen. Oulun seudun yhteispäivystys laajeni vuonna 2018 ja NordLab Oulu otti käyttöön yhteispäivystyksessä uuden näytteenottotilan, jotta asiakkaita voidaan vastaanottaa entistä nopeammin. Tila varusteltiin kattavasti esimerkiksi vieritutkimuksin ja nopealla putkipostiyhteydellä, mahdollistaen näytteiden nopean käsittelyn. Prosessit ja rakenteet NordLab Oulun aluelaboratoriossa tehtiin vuonna 2018 noin näytteenottoa, mikä oli noin 1% vähemmän kuin vuonna Tutkimuksia tehtiin kuitenkin vastaava määrä kuin aiemmin, yhteensä vuonna 2018 tehtiin noin 4,8 miljoonaa tutkimusta (muutos vuoteen ,8%).

24 Tilinpäätös /54 Laboratorion rakenteissa tapahtui kaksi merkittävää muutosta vuonna Mikrobiologian laboratoriolle remontoitiin uudet tilat Oulun yliopistollisen sairaalan puolelle ja laboratoriotoiminnot siirtyivät uusiin tiloihin lokakuussa Muuttoa edelsi laajamittainen suunnittelu erityisesti toiminnallisista ja työturvallisuuden lähtökohdista. Muuton myötä laboratorion käyttöön saatiin BSL-2 (biosafety level 2) tason laboratoriotilat esimerkiksi tuberkuloosibakteerien käsittelyyn. Muutto vaikutti myös laboratorion asiantuntijoiden toimistotilojen sijoitteluun ja laboratoriolle nimettiin uusi toimistosiipi S6 rinnekerrokseen. Toinen merkittävä muutosprosessi liittyi päivystyslaboratorion tilojen käyttöön. Verisolulaskennan automaatiohankinta vaati toiminnan uudelleen järjestelyjä ja tilojen remontointia avoimen pohjaratkaisun saamiseksi. Remontti vaati väistötoimia ja runsaasti joustoja henkilökunnalta. Uutta toiminnallisuutta haettiin yhteistyössä Rochen kanssa viikon kestäneessä Product preparation process (3P) projektissa, jonka viimeisimmät toimintakohteet toteutetaan vuonna Verisolulaskennan uudet laitteistot on asennettu ja ajettu sisään loppuvuonna 2018 ja automaation asennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna NordLab Oulussa kuvattiin useita ydin- ja erillisprosesseja vuonna Prosessien kehittämistä on lähdetty edistämään laboratorion kokonaistoiminnallisuutta silmällä pitäen, joten työtä on niiden osalta myös tuleville vuosille. NordLab Oulu on standardin SFS-EN ISO :2013 vaatimusten mukaan akkreditoitu laboratorio. Finasin asiantuntijoiden arviointikäynnit laboratorioon tehtiin marraskuussa Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Talous NordLab Oulun sairaspoissaoloprosentti on ilahduttavasti laskusuunnassa vuoteen 2017 verrattuna, ollen vuonna ,36%. Alkuvuoden 2018 infektio- ja influenssakausi kuitenkin näkyi kokonaisuudessa henkilöstön käyttömäärässä ja henkilötyöpanoksia, pääasiassa sijaistyöpanoksia, kulutettiin 7,5 enemmän kuin vuonna Henkilöstön osaamisesta ja kouluttautumisesta on huolehdittu sisäisin koulutuksin sekä hyödyntäen kansallisia koulutuksia. NordLab Oulun alueella virkoihin, toimiin ja sijaisuuksiin on ollut hyvin hakijoita. Oulun aluelaboratorion tulos oli positiivinen, vaikka ylijäämä alitti edellisen vuoden lukeman sekä suunnitellun tuloksen. Vuoden 2018 talouteen vaikuttaa esimerkiksi ennakkoon tehdyt hankinnat kuten influenssamääritysten laboratorioreagenssien hankinta varastoon. Tästä huolimatta toimintakulut kokonaisuudessaan ylittivät vain hienoisesti budjetin. Palveluiden ostoissa sen sijaan kokonaisuudessaan oltiin viime vuoden tasolla ja esimerkiksi ulkoa ostettujen laboratoriopalvelujen määrä laski melkein 7% vuoteen 2017 verrattuna.

25 Tilinpäätös / NordLab Kajaani Asiakas-, potilas- ja kuntanäkökulma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Nordlab Kajaanin yhteistyö sujui edellisen vuoden malliin vuonna Asiakaskunta on pysynyt pääsääntöisesti entisenä, mutta KAKS:n toimintojen muuttaminen on aloitettu ajatellen siirtymistä uuteen sairaalaan vuonna Omistaja-asiakkaiden kanssa on järjestetty neuvottelupäivä, jolloin keskusteltiin osapuolien tarpeista. Laboratorio on osallistunut asiakkaan Alisa- ja yhden ensihoitajan pilottiin. Näihin pilotteihin on otettu mukaan vieritestilaitteet ja niihin kuuluva palvelu. Puolangan terveysaseman toimintaa hallinnoiva Attendo toivoi NordLabin kouluttavan heille omat näytteenottajat ja sen myötä halusivat toiminnan itselleen. Puolangan NordLabin laboratorio on purettu pois. Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Talous Henkilöstön rekrytointi onnistui aikaisempia vuosia paremmin. Näytteenotto- ja toimistotoimintaan on palkattu lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Myös laboratoriohoitajan vakanssit on saatu täytettyä. Kainuun kunnissa resursointi on kyetty pitämään yllä yhä voimakkaammin Kajaanin resurssiin nojautuen. Vuoden 2018 aikana osastonhoitaja on vaihtunut ja Kajaaniin on valittu myös uusi apulaisosastonhoitaja. Henkilöstön kouluttamisesta on huolehdittu pitkälti työpaikkakoulutuksin ja erityistä huomiota on kiinnitetty uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Kainuun soten Uusi Sairaala -hankkeeseen liittyen on suunniteltu uudet laboratoriotilat näytteenottoineen. Sairaalan valmistumisen lähestyessä on toteutettu muuttosuunnitelmat ja tarvikkeiden logistiikan suunnittelu on aloitettu. Aluelaboratorion taloudellinen tulos oli positiivinen. Tosin ylijäämä jäi suunnitellusta selvästi mutta ylitti edellisvuoden ylijäämän. Toimintakulut kokonaisuudessaan pysyivät hallinnassa budjetin mukaisesti. Palveluiden ostot olivat edellisen vuoden tasolla. V hinnoittelussa ei tehty merkittäviä muutoksia. Saavutettu tulos on erinomainen ja sen saavuttamista auttoi henkilöstökulujen edellisvuoden tason säilyttäminen sekä lievä tuoton kasvu edellisvuoteen nähden.

26 Tilinpäätös / NordLab Kokkola Asiakasnäkökulma NordLab Kokkolan aluelaboratorion päätoimipiste sijaitsee Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, joka on alueen ainoa päivystävä laboratorio tarjoten potilaiden kiireellistä hoitoa varten tarvittavan tutkimusvalikoiman erityisesti oman sairaalan ja päivystyspoliklinikan käyttöön. Aluelaboratorioon kuuluu lisäksi 12 pienempää laboratoriota tai näytteenottopistettä. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan toimipiste muutti uusiin uudistiloihin. Tilaratkaisussa ja muutossa pyrittiin sujuvaan laboratoriotoimintaan ja näytteenottotapahtumaan. Muutto sujui ilman tuotantokatkoja ja merkittävää tuotantoviivettä. Näytteenotto muutti ennen uudistilaan muuttamista neljän kuukauden ajaksi väistötiloihin. Kälviän toimipiste muutti väistötiloihin odottamaan olemassa olevan rakennuksen saneeraamista Kälviän terveysasemaa varten. Laboratorio laajensi tukeaan Soiten ensihoidolle toimittamalla heille laajan vieritestivalikoiman sekä aloittamalla ensihoidon punasoluvalmistevaraston ylläpitämisen. Soiten hoitoyksiköihin nimettiin laboratorioyhdyshenkilöt tavoitteena parantaa yhteysymmärrystä ja tiedonkulkua puolin ja toisin. Samalla Soiten intranetissä olevaa tietoa laboratorion toiminnasta lisättiin. Asiakkaille järjestettiin vieritutkimuspäivä. Polikliinisille asiakkaille tehtiin asiakaskysely. Prosessit ja rakenteet Kokonaistutkimusmäärä NordLab Kokkolassa oli , mikä on 2,6 % edellistä vuotta enemmän. Näytteenottomäärä oli , mikä on 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kiertojen ulkopuolinen näytteenottomäärä oli , missä on lisäystä edelliseen vuoteen peräti 6 %. Akkreditoinnin pätevyysalueen laajennusta haettiin näytteenottoon aiemmin akkreditoidun kemian analytiikan lisäksi. Finas auditoi kemian ja näytteenoton vuoden 2018 lopulla. Kokkolan aluelaboratorion KPKS-toimipiste siirtyi uudistilaan muuton yhteydessä käyttämään NordLabin verkkoa ja Istekin työasemia. Kokkolan aluelaboratorion alueellinen kuljetus siirtyi uuden sopimuksen alle Soiten hankintatoimiston kilpailutuksen mukaisesti. Kallion alueelta kuljetus KPKS:aan päättyi. Kallion alueelta aiemmin KPKS-laboratorioon tulleet näytteet ohjattiin Oulaskankaan ja Oulun laboratorioihin. Alueellisessa kuljetuksessa otettiin käyttöön lämpötilaseuranta. Esikäsittelijä otettiin käyttöön. Esikäsittelijä käsittelee ja lajittelee periaatteessa kaikki itse analysoitavat ja ulkopuolelle lähetettävät näytteet.

27 Tilinpäätös /54 Henkilöstö Influenssa-analytiikassa otettiin käyttöön uusi menetelmä, mikä sisältää myös RS-viruksen nukleiinihapon kvalitatiivisen osoittamisen. Viljelymaljojen osalta siirryttiin NordLabin tasolla kilpailutettuihin valmistajiin. Sairauspoissaoloja oli 5,6 % palvelujaksopäivistä, mikä on 1,3 %-yksikköä edellisvuotta enemmän ja vuoden 2017 tasolla. Palkallisia työpanoksia oli 62,1, mikä on 0,2 edellisvuotta vähemmän; tämä selittyy sillä, että sijaisia ei ollut saatavissa, vaikka lisääntyneen sairauspoissaolomäärän vuoksi olisi ollut tarvetta. Työntekijöitä toimiin saatiin rekrytoitua. Sydänfilmin tekemistä siirrettiin KPKS:n laboratoriotoimipisteessä Soiten henkilöstön tekemäksi. Talous ja vaikuttavuus Laboratorion tulos oli alijäämäinen Tulos on budjetoitua vähemmän alijäämäinen ja edellisvuotta hieman vähemmän alijäämäinen. Tutkimusnimikkeistöä yhtenäistettiin NordLabin yhteisen linjauksen mukaiseksi. Teerijärven toimipisteen perusverenkuva-analytiikka keskitettiin KPKS:aan NordLab Kemi Asiakaslähtöisyys Nordlab Kemi palvelee Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköitä laboratoriotoimintojen osalta. Toimintaympäristössä tapahtui heinäkuun alussa muutos Mehiläinen Länsi-Pohjan aloittaessa toimintansa. Omistaja-asiakkaiden kanssa on järjestetty neuvottelupäivä ja yhteistyö uuden toimijan kanssa on aloitettu. Asiakkaiden vieritutkimustarpeeseen on vastattu solmimalla vieritutkimuspalvelusopimuksia, joihin kuuluu vieritutkimuslaitteet palveluineen. Tutkimusten vasteaikoihin peilaten asiakasta on pystytty palvelemaan tavoitteen mukaisesti sekä aamukierron että päivystysajan osalta. Prosessit ja rakenteet Kemin aluelaboratoriossa tehtiin tutkimusta, joka on 2% vähemmän kuin vuonna Näytteenottojenmäärä väheni 4% edellisestä vuodesta ollen kpl. Ouluun keskitettyjen tutkimusten osuus oli 5,7%. NordLab Kemissä kuvattiin useita ydinprosesseja vuonna Prosessien kehittämisen hyödyntämällä mm. benchmarking -menetelmää on todettu tehostavan toimintaa.

28 Tilinpäätös /54 Henkilöstö Talous Vuoden 2018 aikana valmistauduttiin standardin SFS-EN ISO :2013 vaatimusten mukaiseen akkreditointiin johtamisen, näytteenoton ja kemian ja immunokemian tutkimusten osalta. Finasin asiantuntijoiden arviointikäynti laboratorioon toteutui marraskuussa. Tietojärjestelmien välisiä yhteyksiä parannettiin rakentamalla sähköinen yhteys Tyks laboratorioon. Laboratoriotulosten siirtymistä earkistoon alettiin valmistella. Tutkimusrekisterin yhtenäistämistä jatkettiin. Filmarray Multiplex-PCR laitteistoa alettiin hyödyntää positiivisten veriviljelyiden mikrobien tunnistuksessa diagnostiikan nopeuttamiseksi. Käytetty henkilöstötyöpanos oli 49,3, mikä on 3,1 htp käyttösuunnitelmaa vähemmän. Sairasoloprosentti oli 3,11%, mikä alittaa Nordlabin 4,0% tavoitteen. Auki olleet kolme laboratoriohoitajan vakanssia saatiin täytettyä, mutta apulaisosastonhoitajan rekrytointi on haasteellista. Uusi vt. osastonhoitaja aloitti kesäkuun alussa. Perehdytykseen on kiinnitetty erityistä huomiota sekä uusien työntekijöiden että pitempään olleiden työntekijöiden osalta. Työhyvinvointia tuettiin yhteisillä keväällä ja syksyllä toteutetuilla toimintapäivillä ja tarjoamalla työnohjauksen mahdollisuutta. Työterveyspsykologi luennoi syksyn Tyhy-päivän yhteydessä työyhteisötaidoista. Mitä kuuluu työhyvinvointikyselyssä saatiin Nordlabin keskiarvoon nähden hyvä tulos 34/57. Laboratoriolla on ollut edustus emosairaalan potilasturvallisuus-, sairaalahygienia- ja ympäristötyöryhmässä. Aluelaboratorion taloudellinen tulos oli huomattavasti budjetoitua parempi. Talousarvioon nähden liikevaihto ylittyi noin 1%, henkilöstökulut alittuivat 8,0 %:lla ja toimintakulut alittuivat 5,7 %:lla. Prosessien tehostamisella on ollut edelleen vaikutusta tuottavuuteen NordLab Rovaniemi Asiakas-, potilas- ja kuntanäkökulma Uusia terveyskeskuslaboratorioita ei liittynyt NordLab Rovaniemen aluelaboratorioon vuoden 2018 aikana. Yhteistyötä syvennettiin edellisenä vuonna liittyneiden kanssa ja laboratoriopalveluiden tarpeen laajuutta selvitettiin erityisesti Enontekiön terveyskeskuksen kanssa. Uusia laboratoriotiloja suunniteltiin Ranualle, Muonioon, Enontekiölle ja Sodankylään. Sairaalakadun näytteenotto suljettiin ja tilalle avattiin uusi näytteenotto Rinteenkulmaan. Työterveys Lappican näytteenottoaikojen määrää vähennettiin kysynnän mukaisesti. Pulkamontien näytteenotto suljettiin noin puoleksi vuodeksi remontista johtuen. Pulkamontien sulku kasvatti näytteenottojen määrää Lapin keskussairaalan näytteenotossa noin 20 %.

29 Tilinpäätös /54 Säännöllisiä asiakastapaamisia pidettiin Rovaniemen kaupungin terveyskeskuksen edustajien ja A-klinikan kanssa. Lisäksi asiakastapaamisia oli työterveys Lappican ja erikoissairaanhoidon eri yksiköiden kanssa sekä palveluneuvottelut Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Prosessit ja rakenteet Vuonna 2018 Rovaniemen aluelaboratorio vastasi noin 1,15 miljoonaa tutkimusta. Määrä kasvoi noin 1 % edellisestä vuodesta. Rovaniemen omaa tuotantoa oli noin 1,13 miljoonaa tutkimusta. Oulussa tehtyjen tutkimusten osuus oli noin 7 %. NordLabin ulkopuolelta alihankittujen tutkimusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna (noin tutkimusta). Näytteenottojen määrä kasvoi 6,9% edelliseen vuoteen verrattuna. Viiden terveyskeskuslaboratorion liittyminen v 2017 lisäsi näytteenottojen ja tutkimusten määriä. Tutkimusten vasteaikoja seurattiin säännöllisesti. RIE projektissa hyväksi havaittuja toimintatapoja kehitettiin edelleen, minkä tuloksena saavutettiin nopeampia vasteaikoja. Analytiikan yhtenäistämistä jatkettiin ja automaatiota lisättiin. Uudet verisolulaskijat otettiin käyttöön joulukuussa Mikrobiologian tutkimuksista Lapin alueen klamydia- ja GC tutkimukset palautettiin Rovaniemelle. Lisäksi ripulibakteerien tutkimusmenetelmä muutettiin viljelystä nukleiinihappoperusteiseksi. Näiden muutosten tuloksena vasteajat lyhenivät. Mikrobiologisten elatusainemaljojen valmistus lopetettiin Rovaniemellä. Useita vieritestilaitteita verifioitiin ja vietiin NordLabiin liittyneiden terveyskeskuslaboratorioiden käyttöön. Tietojärjestelmien välisiä yhteyksiä parannettiin, saatiin mm. sähköinen yhteys Tyks laboratorioon. Laboratoriotulosten siirtymistä earkistoon alettiin valmistella. Tutkimusrekisterin yhtenäistämistä jatkettiin. Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Vuoden aikana eläkkeelle siirtyi kolme laboratoriohoitajaa ja osastonhoitaja. Osaston- ja apulaisosastonhoitajan toimet täytettiin, kaksi pitkäaikaista laboratoriohoitajan sijaista vakinaistettiin ja yksi laboratoriohoitajan toimi siirrettiin alueen käyttöön. Lapin alueen osastonhoitajan virka vakinaistettiin ja siihen valittiin viran määräaikainen tekijä. Mikrobiologian laboratoriossa aloitti maaliskuussa erikoistuva mikrobiologi. Eläköitymisen myötä vapautunutta osastonsihteerin toimea ei täytetty. Haastavaa oli saada sijaisia terveyskeskuslaboratorioiden äkillisiin poissaoloihin. Ryhmätavoitekeskusteluja sekä henkilökohtaisia osaamisen arviointi, osaamisen kehittämisen suunnitelma ja työhyvinvoinnin huoltokeskusteluja pidettiin ja ne jatkuvat vuonna Työhyvinvointia lisäsi aktiivinen Hupitoimikunta järjestämällä virkistäytymistilaisuuksia. Rovaniemen ja Lapin tk-laboratorioiden välistä yhteistyötä edistettiin järjestämällä alueellinen koulutuspäivä, josta saatiin paljon hyvää palautetta. Henkilökunnan perehdytyksiin panostettiin edelleen. Henkilökunta osallistui NordLabin ja Rovaniemen aluelaboratorion sisäisiin koulutuksiin ja myös muutamiin ulkoisiin koulutuksiin. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta ja oli noin 4 %.

30 Tilinpäätös /54 Talous Vuonna 2018 kustannustehokkuutta pyrittiin parantamaan edelleen työprosesseja tehostamalla ja vähentämällä työpanosten käyttöä. Henkilöstösuunnitelma laadittiin ja yhdessä sovitut vähennykset työpanoksiin tehtiin. Liikevaihto oli noin 4 % odotettua suurempi. Talousarviossa toteutuneet menot hieman alittuivat henkilöstökulujen sekä aineiden ja tarvikkeiden osalta mutta ylittyivät palvelujen ostojen osalta. Erityisesti ICT ja alihankintatutkimusten kulut olivat budjetoitua suuremmat. Työterveyden kulut kasvoivat huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Kaiken kaikkiaan toimintamenot olivat talousarvion mukaisissa lukemissa. Alijäämä kasvoi edellisestä vuodesta.

31 Tilinpäätös / Talousarvion toteutumisvertailu 2018

32 Tilinpäätös / Investointiosan toteutumisvertailu 2018 Merkittävimpien investointien toteutuminen:

33 Tilinpäätös / Rahoitusosan toteutumisvertailu 2018

34 Tilinpäätös /54 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

35 Tilinpäätös /54 3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Kuntayhtymän tuloslaskelma

36 Tilinpäätös / Kuntayhtymän tase

37 Tilinpäätös /54

38 Tilinpäätös / Kuntayhtymän rahoituslaskelma

39 Tilinpäätös /54 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

40 Tilinpäätös /54 4 Tilinpäätöksen liitetiedot

41 Tilinpäätös /54

42 Tilinpäätös /54

43 Tilinpäätös /54

44 Tilinpäätös /54

45 Tilinpäätös /54 5. Allekirjoitukset ja merkinnät

46

47

48 Tilinpäätös /54 6. LUETTELOT JA SELVITYKSET

49 Tilinpäätös /54 6 Luettelot ja selvitykset