Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Johtokunta

2 /2 Sisällys Liiketoimintasuunnitelma Liikelaitoksen toimintaympäristö Sote-uudistus Asiakassuhteet Liiketoimintamalli Organisaatio Johtaminen Toiminnan suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmät Tuotantotoiminnan järjestäminen Asiantuntijuuden hallinta ja osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen Henkilöstö Tutkimus ja opetus Investointisuunnitelma Ohjelmistot Laitteet Hinnoittelupolitiikka ja asetettavat tulostavoitteet Riskit ja sisäinen valvonta Liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen Organisaatio ja johtaminen Tuloslaskelmaosa, tavoitteet Tuloslaskelmaosa, tulosbudjetti Investointiosa Rahoitusosa Käyttötalousosat NordLab yhteensä Yhtymähallinto NordLab Kajaani NordLab Kemi NordLab Kokkola NordLab Oulu NordLab Rovaniemi... 2

3 /2 Liiketoimintasuunnitelma. Liikelaitoksen toimintaympäristö.. Sote-uudistus.2 Asiakassuhteet NordLabin perustehtävänä on tuottaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien sekä näiden alueiden perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja muille rajatuille asiakasyhteisöille kliinisiä laboratoriotutkimuksia sekä huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta. NordLab toimii poikkeuksellisen laajalla maantieteellisellä alueella puoli Suomea Perhosta Utsjoelle. Tutkimusten porrastus organisoidaan pyrkien tasapainottamaan toisaalta keskityksen tuomat edut ja toisaalta hoitoyksiköiden tarpeet saada tulokset viivytyksettä. Terveyskeskusten ja keskussairaaloissa toimivien aluelaboratorioiden yhteistyön kehittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen on edelleen tärkeä painopiste, johon kuuluu myös vieritutkimustoiminnan ohjaus. Yksityistä, kliinistä laboratoriotoimintaa on Pohjois-Suomessa varsin vähän, joten aluelaboratorioiden asiakkaina on osin myös työterveyshuoltoa ja yksityishenkilöitä. NordLab tekee sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä erityisanalytiikan osalta myös muiden, kuin omistavien sairaanhoitopiirien kanssa. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 8 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Itsehallintoalueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä lain ja sen nojalla tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti. Itsehallintoalueet järjestävät sotepalvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 5 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Mikäli itsehallintoalue arvioi alueensa taloudellisen tai muun kantokyvyn riittämättömäksi sote-palveluiden järjestämiseen, voi se hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla ne toisen itsehallintoalueen kanssa. Valtioneuvosto voi käynnistää tämän menettelyn tai itsehallintoaluetta koskevan kriisimenettelyn laissa tarkasti säädettyjen kriteerien täyttyessä. Asiaa arvioidaan ainakin järjestämispäätöksen yhteydessä. NordLab tekee omistaja- ja asiakasorganisaatioiden kanssa palvelusopimuksia, jotka mahdollistavat toiminnan suunnittelun pitkällä aikavälillä. Toimintamme laajenee hallitusti NordLabin strategian mukaisesti. Helmen sosiaali- ja terveyspiirin laboratoriot liittyivät NordLabiin 204 syksyllä ja vuoden 205 aikana toimintaamme on tullut mukaan laboratoriot Ranualta, Tervolasta, Limingasta ja Oulun Työterveydeltä. Tämän lisäksi olemme solmineet palvelusopimukset Lumijoen ja Kärsämäen terveyskeskusten laboratorioiden kanssa. Lapin kuntien terveyskeskusten kanssa on sovittu liittymissuunnitelmasta, jonka mukaan pyrimme saamaan suurimman osan kuntien laboratorioista NordLabin toiminnaksi seuraavien kolmen vuoden aikana.

4 /2 NordLabin palvelujen myynnistä yli 90 % kohdentuu omistajina toimivien sairaanhoitopiirien alueelle. Tästä noin 55 % on erikoissairaanhoidon yksiköille ja noin 45 % perusterveydenhuollon yksiköille. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että sairaanhoitopiireissä potilaan laboratoriotulokset ovat käytettävissä kaikissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköissä ja että laboratoriotutkimusten näytteenotto on mahdollista toteuttaa kaikissa sairaanhoitopiirin toimipisteissä. Toimintamme tavoitteena on päästä tähän mahdollisimman nopeasti. Jouheva toiminta edellyttää kuitenkin yhteensopivia tietojärjestelmiä. Tällä hetkellä järjestelmät eivät kuitenkaan keskustele kovin helposti keskenään. Meneillään oleva tietojärjestelmähanke tulee helpottamaan tilannetta. Tutkimusvalikoima ja analyysimenetelmät pidetään ajan tasalla ja kliinisiä vaatimuksia vastaavina ottamalla huomioon myös asiakkailta saadut palautteet. Asiakkaiden tarpeiden mukaisesti NordLab tarjoaa uusia tutkimusnimikkeitä omana tuotantona tai alihankintana. Laboratoriopalvelujen käytöstä raportoidaan asiakkaille, jotta asiakkaat voivat seurata ja ohjata näytteenotto- ja analyysipalvelujen käyttöään. NordLab tarjoaa asiantuntija-apua asiakkaille näytteenottoon, laboratoriotutkimusten käyttöön ja uusien tutkimusten mahdollistamiin menettelytapoihin liittyvissä asioissa. NordLab järjestää säännöllisesti koulutustilaisuuksia ja seminaareja sekä alan asiantuntijoille että toimintansa kehittämisestä kiinnostuneille asiakkaille..3 Liiketoimintamalli NordLab tukee yksilöiden halua huolehtia omasta terveydestään tarjoamalla laboratoriotutkimuksia myös yksityisille henkilöasiakkaille..3. Organisaatio.3.2 Johtaminen NordLabin organisaatiomuotona on liikelaitoskuntayhtymä, jonka omistajina ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin, Länsi- Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. NordLabin hallinto- ja johtamismuoto on matriisiorganisaatio, joka muodostuu linja- ja osaamisalueorganisaatioista. NordLabin johtamisjärjestelyjen ydinasiat on kuvattu hallintosäännössä, joka on laadittu liikelaitoskuntayhtymiä koskevan kuntalain säännösten mukaisesti. Ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous. NordLabin operatiivisesta johtamisesta vastaa toimitusjohtaja, johtokunnan alaisuudessa, apunaan johtoryhmä. Nordlabin johtoryhmä koostuu yhtymähallinnosta, aluelaboratorioiden johtajista ja henkilöstön edustajasta.

5 /2 Lääketieteellistä toimintaa johtaa johtava lääkäri. NordLab jakautuu aluelaboratorioihin, joita johtavat toimitusjohtajan valitsemat laboratoriojohtajat. Organisaatiokaavio on esitetty kohdassa Toiminnan suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmät.3.4 Tuotantotoiminnan järjestäminen Suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmän keskeisiä osatekijöitä ovat strategia ja vuosittain laadittava liiketoimintasuunnitelma, talousarvio sekä tilinpäätös ja toimintakertomus. NordLabin strategiaa on päivitetty kuluvan syksyn aikana vuosille NordLab käyttää talouden suunnittelussa Monetran tarjoamaa suunnittelujärjestelmää, jonka käyttö on hajautettu kaikkiin aluelaboratorioihin. Myynnin suunnittelu toteutetaan keskitetysti yhtymähallinnossa kustannuslaskentakierroksen jälkeen. Myyntibudjetoinnin yhteydessä valmistellaan myös tulevan vuoden hinnasto (marraskuun loppuun mennessä). NordLabilla on käytössä johdonraportointijärjestelmä, jonka avulla pystytään seuraamaan niin taloutta, henkilöstöresurssien käyttöä kuin tuotantoakin. Johto seuraa toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä tekee tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Johdon raportointia kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin strategiasta johdettujen mittareiden seurantaa. Kliinisen kemian ja hematologian sekä kliinisen mikrobiologian analyysituotantoa on kaikissa aluelaboratorioissa, joiden tutkimusvalikoimat, analyysimenetelmät ja tuotanto järjestetään niin, että NordLabin toiminta on kokonaisuutena taloudellista ja tehokasta ja vastaa asiakkaiden tarpeita ja laboratoriolääketieteen kehitystä. Kliinisen genetiikan laboratoriotutkimuksia tehdään Oulun aluelaboratoriossa sekä EKG- ja spirometriatutkimuksia kaikissa aluelaboratorioissa. Oulun aluelaboratoriossa toimii kantasolulaboratorio. Kliinisen neurofysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimuksia tehdään Kajaanin ja Kemin aluelaboratorioissa siihen asti, kunnes nämä toiminnat siirtyvät vastaavien NordLabin omistajaorganisaatioiden vastuulle. Sähköisen ajanvarausjärjestelmän käyttöä tehostetaan kaikissa näytteenottopisteissä. Tavoitteena on se, että pääosa polikliinisesta näytteenotosta tapahtuu ajanvarauksella ja ajat pääosin varataan internetin kautta. Yhteisen laboratoriotietojärjestelmän hankintaprojekti on käyn-

6 /2 nistetty, ja tavoitteena on siirtyminen uuteen järjestelmään vaiheittain vuodesta 206 alkaen. NordLabin aluelaboratorioissa on voimassa olevat ulkopuolisen ja riippumattoman tahon tekemät laatujärjestelmään liittyviä arviointeja seuraavasti: FINASin (Finnish Accreditation Service) akkreditointipäätös on suurimmalle osalle Oulun aluelaboratoriossa tehtäviä tutkimuksia. Toiminta noudattaa kansainvälisiä standardeja SFS-EN ISO/IEC 7025:2005 ja SFS-EN ISO 589:2007. Kantasoluja käsittelevällä yksiköllä Oulun aluelaboratoriossa on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) myöntämä toimilupa. Kajaanin ja Kemin aluelaboratorioissa tehtävissä isotooppitutkimuksissa on voimassa oleva Qualitor Oy:n tekemä säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskeva kliininen auditointi (sädeturva-auditointi). NordLab toimii vuokratuissa toimitiloissa ja maksaa kiinteistöistä vuokraa tilat omistaville tai niitä hallinnoiville yhteisölle. Niiltä osin kuin NordLab ostaa palveluja, tavoitteena on pitkäaikaiset, luottamukselliset asiakassuhteet luotettavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä on toiminnan ennustettavuuden ja taloudellisuuden kannalta oleellista..3.5 Asiantuntijuuden hallinta ja osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen Henkilöstön osaamisen ja asiantuntijuuden tehokas käyttö on keskeinen asia NordLabin toiminnassa. NordLabiin on perustettu osaamisalueita, joiden asiantuntijat valmistelevat esityksiä tutkimusvalikoimien, - menetelmien, -laitteiden ja laadunvarmistuksen kehittämisestä ja koordinoinnista aluelaboratorioiden välillä. Tehokkaalla perehdytyksellä ja ammatillisella täydennyskoulutuksella huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja sen kehittämisestä. Keskeisissä asiantuntijatehtävissä toimivalla henkilökunnallamme tulee olla riittävät mahdollisuudet osallistua kotimaassa ja ulkomailla järjestettävään koulutukseen sekä tehdä tieteellistä tutkimustyötä uusien laboratoriotutkimusmenetelmien kehittämiseksi ja näin diagnostiikan parantamiseksi..3.6 Henkilöstö Laboratoriokeskuksessa toteutetaan yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on osaava, asiantunteva ja motivoitunut henkilöstö. Tämä edellyttää hyvää johtajuutta ja työilmapiiriä, tehokasta rekrytointia sekä tavoitteellista koulutuksen ja perehdytyksen suunnittelua ja toteutusta. Esimiesosaamisen arviointiin ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilöstöhallinnon ja -raportoinnin sähköistäminen etenee HR-työpöydän ja raportointityökalun käyttöönoton avulla. Palkkausjärjestelmien kehittäminen jatkuu tulospalkkausmallin suunnittelulla.

7 /2.4 Tutkimus ja opetus Laboratorioalan opetus ja tieteellinen tutkimus ovat olennainen osa NordLabin toimintaa. Riittävä koulutus on osa henkilöriskien hallintaa, ja tutkimuksen kautta voidaan kehittää diagnostiikkaa vastaamaan entistä paremmin potilashoidon tarpeisiin. NordLab osallistuu lääkärien, luonnontieteilijöiden ja bioanalyytikoiden koulutukseen vastuullisten koulutusorganisaatioiden kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. Lääkärien peruskoulutuksessa annettava laboratoriolääketieteen opetus ohjaa laboratoriotutkimusten oikeaan käyttöön potilaan parhaaksi. NordLabissa tapahtuvan kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkärikoulutuksen tehtävänä on tuottaa laboratorioalan ammattilaisia erityisesti Pohjois-Suomen tarpeisiin. Laboratoriolääketieteessä vallitsevan erikoislääkärivajeen takia kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että erikoistuvat lääkärit pystyvät suorittamaan koulutuksensa sujuvasti ja että koulutuksen laajuus vastaa lähitulevaisuuden tarpeita. NordLab järjestää myös erikoislääkäreiden lisäkoulutusohjelmia, ensimmäisenä laboratoriohematologiassa, sekä mahdollistaa alalle soveltuvien Suomen Lääkäriliiton erityispätevyyksien suorittamisen. Sairaalakemistikoulutuksen johtaminen, ohjaaminen ja järjestäminen ovat erityishuomion kohteena. Tästä vastaa NordLabin johtava kemisti. Osa koulutuksen käytännön palvelusta on mahdollista suorittaa muissakin NordLabin aluelaboratorioissa kuin yliopistosairaalassa. Sairaalageneetikkojen erikoistumiskoulutusta tehostetaan, jotta alan asiantuntemus turvataan Pohjois-Suomessa. NordLab toimii myös sairaalamikrobiologien koulutuspaikkana. NordLabin toimialueella antaa säännöllistä bioanalyytikkokoulutusta vain Oulun ammattikorkeakoulu. Sen kanssa NordLabilla on kiinteä yhteistyö, jonka puitteissa opiskelijat harjoittelevat laboratoriossa opintojensa useissa vaiheissa. Vuonna 205 käynnistyi Metropoliaammattikorkeakoulun eri puolilla Pohjois-Suomea toteuttama bioanalyytikoiden poikkeuskoulutus. NordLabin kaikki aluelaboratoriot tukevat mm. harjoittelun järjestämisellä ja opinnäytetöiden ohjauksella. Valtion lääketieteelliseen tutkimukseen osoittamalla erityisvaltioosuudella on ollut tarkoituksena tukea tutkimustoiminnan painoalojen mukaisia ja menestyksekkäitä tutkimusryhmiä. Tämä rahoitus on kuitenkin viime vuosina merkittävästi heikentynyt huolimatta tutkimuksemme erinomaisesta tuottavuudesta. Tämä lasku jatkuu edelleen vuonna 206. Jatkossa NordLabin on pystyttävä suunnitellusti itse osoittamaan resursseja laboratoriolääketieteen kansainvälisen kehityksen ja oman metodiikan kannalta ratkaisevan tärkeälle tutkimustyölle. NordLab kannustaa henkilöstöään tieteelliseen tutkimukseen ja edistää laboratoriotyössä kertyvien tietoaineistojen tutkimuskäyttöä. NordLabin henkilöstöä

8 /2.5 Investointisuunnitelma.5. Ohjelmistot kuuluu Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopiston yhteiseen lääketieteen tutkimuskeskukseen (Medical Research Centre). Toiminnan laadun ja työn tuottavuuden kehittämiseksi aloitettua laboratoriotietojärjestelmän selvitysprojektia on viety eteenpäin. Keväällä 204 tehdyn päätöksen mukaisesti tavoitteena on hankkia yksi yhtenäinen laboratoriotietojärjestelmä. Tietojärjestelmän valintaprojekti on käynnissä, vaatimusmäärittely on tehty ja etenemisvaihtoehtoja vertaillaan. Tavoitteena on saada päätös etenemisestä joulukuun 205 loppuun mennessä. Käyttöönotosta tehdään erillinen suunnitelma. Raportointijärjestelmää on rakennettu kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana ja kehittäminen jatkuu edelleen. NordLab laajuisen dokumentinhallintajärjestelmän pilotointi on käynnissä ja tavoitteena on aloittaa käyttöönottoprojekti joulukuussa 205. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä tullaan myös laajentamaan 206. Sähköinen HR-työpöytä ja henkilöstöraportoinnin työkalujen käyttöottoprojektit on tarkoitus käynnistää vielä vuoden 205 loppuun mennessä. Pieniä ja välttämättömiä kehityshankkeita nykyisiin laboratoriotietojärjestelmiin tehdään vielä tulevinakin vuosina ennen kuin uusi yhteinen tietojärjestelmä saadaan joka paikassa otettua käyttöön..5.2 Laitteet NordLab seuraa alan laitteiden ja analytiikan kehitystä ja pyrkii olemaan edelläkävijä laitekannan uudistamisessa ajan- ja tarkoituksen mukaisiksi. Tällä menettelyllä pyritään tuottavuuden kasvuun ja henkilöresurssien tehokkaaseen käyttöön. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa eri yksiköiden laitekantaa ja toimintatapoja ja tehostaa näin laitteiden käyttöä. NordLabin tavoitteena on myös vieritutkimustoiminnan yhdenmukaistaminen ja korkean laadun varmistaminen koko toiminta-alueellaan. Tuotantotoiminnassa tarvittavat laitteistot hankitaan käyttöön ensisijaisesti käyttökorvausperiaatteella tai muuten monivuotisten puite- tai palvelusopimusten kautta. Vuosittain laaditaan kolmevuotinen investointisuunnitelma, jota tarkistetaan toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä osaamisalueiden ja johtavan kemistin toimesta..6 Hinnoittelupolitiikka ja asetettavat tulostavoitteet NordLabissa otettiin käyttöön vuoden 205 alusta yhtenäinen hinnasto, jossa keskimääräinen hinnanmuutos edelliseen vuoteen verrattuna oli -

9 /2.7 Riskit ja sisäinen valvonta 3%. Hinnasto perustui Oulun aluelaboratoriossa tehtyyn tutkimuskohtaiseen kustannuslaskentaan. Kustannuslaskenta on käyty vuoden 205 aikana läpi kaikissa aluelaboratorioissa, ja näin voimme vertailla eroja kustannusrakenteissa laboratorioiden välillä. Kustannusrakenteissa olevista eroista johtuen tulee yhteinen hinnasto edelleen viemään osan aluelaboratorioiden budjeteista ylijäämäiseksi ja osan alijäämäiseksi. Tästä pyrimme eroon laitteistojen ja toimintamallien yhtenäistämisen kautta. Vuoden 205 hinnaston laadinnassa arvioitiin kysyntä hieman liian alhaiseksi, ja näin ollen yksikköhinnat olivat edelleen liian korkeat. Vuoden 205 tulosennusteen perusteella voimme jälleen laskea hintoja jonkin verran tulevalle vuodelle. Myyntibudjetti perustuu omakustannushinnoitteluun. Tulostavoitteet on kirjattu perustamissuunnitelmaan. Sen mukaan kustannustehokkuutta parannetaan ja kustannustaso on vuoden 205 lopun tilanteessa reaalirahassa laskien 8 % alhaisempi kuin se on vuoden 200 lopussa yhteenlaskettuna sen hetkisen organisaation mukaisesti. Vuoden 205 menoennusteen mukaan tulemme pääsemään säästötavoitteessa vajaaseen viiteen prosenttiin. Vuoden 206 aikana on tavoitteena päästä jälleen lähemmäksi meille asetettua kustannussäästötavoitetta siten, että se saavutetaan 208. Riskienhallinnan päätavoitteena on tukea liikelaitoksen perustehtävien ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan se, että organisaation johto on tietoinen olemassa olevista ja toimintaa uhkaavista riskeistä. Tietoa on oltava toiminnassa olevista merkittävistä riskeistä ja siitä, miten riskit voidaan hallita. Organisaatiolla on oltava riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Näistä on apua toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteon yhteydessä. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskejä, määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Johtokunta päättää riskienhallinnan periaatteista. Johtoryhmä asettaa liikelaitoksen päälinjaukset riskienhallinnan tavoitteille valtuustokausittain. Linjaukset tukevat liikelaitoksen strategisia tavoitteita. NordLabilla on riskienhallintasuunnitelma, joka sisältää riskit, niiden suuruuden arvioinnin ja hallintatoimenpiteet. NordLabin toiminnassa tunnistetut riskit ja niiden arvioinnit, hallinta ja mahdolliset toimenpiteet määritellään johtoryhmässä, jossa seurataan myös riskienhallintaprosessin toteutumista ja tavoitteenmukaisuutta. Vuodelle 205 johtoryhmä määritteli merkittävien riskien toimenpiteiksi seuraavat: toimintaprosessien äkillisiin katkoksiin sekä epidemioiden hallintaan tulee tehdä varautumissuunnitelmat uusien laitteiden ja/tai järjestelmien hankinnan ja käyttöönoton viivästyminen voi aiheuttaa tuotantokatkoksia, jonka vuoksi

10 /2 isompien hankintojen yhteydessä on projekti aloitettava riskienkartoituksella ja määritettävä mahdolliset toimenpiteet, jotta riskien toteutuminen vältetään alihankittavien tutkimusten kilpailutuksen venyminen voi aiheuttaa mm. tulosten vastausviiveitä, laskutuksellisia ongelmia ja esim. vääriä tulkintoja, jonka vuoksi alihankintaprosessi tulee kartoittaa ja miettiä mahdolliset tehostukset prosessiin henkilöstösuunnitelman tekemisellä pyritään varautumaan siihen, että ammattitaitoisen henkilöstöä on saatavilla myös tulevaisuudessa kulunvalvonnan puuttuminen voi vaarantaa potilasturvallisuuden, jonka johdosta kulunvalvontaa tulee tehostaa Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan, että kuntayhtymä saavuttaa sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Jotta kuntayhtymälle asetetut tavoitteet saavutetaan, täytyy toiminnan olla taloudellista ja tuloksellista, käytettävistä resursseista täytyy huolehtia, päätösten perusteena olevan tiedon on oltava luotettavaa ja oikeaaikaista sekä lakeja ja muita sääntöjä on noudatettava. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmentamaan se, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittiset tekijät toteutuvat kuntayhtymän toiminnassa. Palvelusopimuksessa Monetran (ulkoinen palvelun tuottaja) kanssa on sovittu, että palveluntuottaja vastaa omalta osaltaan taloushallinnon, palkka- ja henkilöstöhallinnon sisäisen valvonnan järjestämisestä. Yhtymäkokous on kokouksessaan hyväksynyt NordLabin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet..8 Liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen.9 Organisaatio ja johtaminen Liiketoimintasuunnitelma perustuu NordLabin strategiaan, joka laaditaan valtuustokausittain ja päivitystarve arvioidaan vuosittain talous- ja toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Liiketoimintasuunnitelman toteuttamisen avuksi laaditaan vuosittain toiminnan painopistealueet - suunnitelma, jossa määritetään vuositavoitteet, mittarit ja vastuuhenkilöt. Toiminnan kokonaisuudesta vastaa toimitusjohtaja tukenaan johtoryhmä ja osaamisalueiden vastuuhenkilöt. Talouden, tuotannon ja henkilöstön tunnuslukujen seurantaa varten on kehitetty kattava raportointijärjestelmä (kts. kohta.3.3.). NordLabin organisaatio on kuvattu kohdassa.3. ja johtaminen kohdassa.3.2. Toimitusjohtajan asettaman johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa strategian sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa, organi-

11 /2 soinnissa ja resursoinnissa, toteutuksen ohjauksessa ja valvonnassa sekä päätöksenteossa. Laboratoriokeskuksen toiminnallisen ohjauksen ja koordinaation järjestämistä varten laboratoriokeskuksella on osaamisalueita. Lääketieteellistä ja osaamisalueiden toimintaa johtaa johtava lääkäri. Kuvassa 2 on esitetty aluelaboratorioiden ja osaamisalueiden sijoittuminen organisaatiorakenteeseen. Kuva. NordLabin johdon organisaatio.

12 /2 Kuva 2. Aluelaboratorioiden ja osaamisalueiden sijoittuminen organisaatiorakenteeseen.

13 /2 2 Tuloslaskelmaosa, tavoitteet Tavoitteet ja tunnusluvut TP204 TA205 TA206 TS207 TS208 Yhtymäkokouksen asettamat tavoitteet Hinnaston muutos (%) 0,0-3,0-3,0 -,0 0,0 Toimintakulut NordLabin tasolla (000e) Investointien suunniteltu taso Johtokunnan asettamat tavoitteet Kysyntä ja saatavuus Päivystyksen kiirenäytteet vastattu <90min 85,9 % 85,0 % 85,0 % 87,0 % 88,0 % Aamukierto vastattu klo , % 85,0 % 85,0 % 87,0 % 88,0 % Tuottavuus Suoritteet / työpanos Liikevaihto / palkat 2,74 2,73 2,74 2,74 2,74 Euroa / suorite 6,58 6,70 6,50 6,40 6,30 Talous Liikevaihto Toimintakulut Tilikauden tulos Henkilöstö Palkalliset palvelussuhteet vuositasolla 575,6 585, 59,8 590,0 590,0 Lääkärit 8,4 9,6 8, 9,0 9,0 Hoitohenkilöstö 500, 54,6 520,6 520,0 520,0 Muu henkilöstö 57, 50,9 53,2 5,0 5,0 Sairauspoissaolot keskimäärin (%) 3,7 4,0 4,0 3,8 3,8 Palkat ja palkkiot (euroa)

14 /2 3 Tuloslaskelmaosa, tulosbudjetti 000 TP204 TA205 TA206 Muutos-% TS207 TS208 Toimintatuotot , Liikevaihto , Liiketoiminnan muut tuotot , Toimintakulut , Materiaalien ostot , Palvelujen ostot , Ulkoiset , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökorvaukset , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Muut poistot * 0 0 Liiketoiminnan muut kulut , Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot * 0 0 Muut rahoitustuotot * 0 0 Kuntayhtymille maksetut korkokulut * 0 0 Muille maksetut korkokulut * 0 0 Korvaus peruspääomasta , Muut rahoituskulut 0,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , Satunnaiset tuotot ja kulut * 0 0 Satunnaiset tuotot * 0 0 Satunnaiset kulut * 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) * 0 0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys * 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,5 27-6

15 /2 4 Investointiosa TP204 TA205 TA206 TS207 TS208 LAITEINVESTOINNIT SOVELLUSINVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden myynti 5 Rahoitusosa (000 ) TP204 TA205 TA206 TS207 TS208 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ± 309,7 485,7 64, 39,7 04,7 Poistot ja arvonalentumiset 785,7 836,0 840,2 80,0 80,0 Rahoitustuotot ja -kulut -4,2-20,5-8,5-20,5-20,5 Toiminnan rahavirta ± 98,3 20,2 885,8 08,2 794,2 Investointien rahavirta Investointimenot ,5-532,0-2 20,0-285,0-300,0 Investointien rahavirta - 209,5-532,0-2 20,0-285,0-300,0 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -228,2-330,8-324,2-203,8-505,8 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0,0 0,0 324,2 203,8 505,8 Antolainauksen muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset 0,0 0,0 324,2 203,8 505,8 Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0,0 0,0 324,2 203,8 505,8 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos ± 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut lainasaamisten muutokset ± 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Oman pääoman muutokset ± 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vaikutus maksuvalmiuteen ± -228,2-330,8 0,0 0,0 0,0

16 /2 6 Käyttötalousosat 6. NordLab yhteensä TP204 TA205 TA206 Muutos-% TS207 TS208 Toimintatuotot , Liikevaihto , Sisäiset tuotot , Liiketoiminnan muut tuotot , Toimintakulut , Materiaalien ostot , Palvelujen ostot , Ulkoiset , Sisäiset , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökorvaukset , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Muut poistot * 0 0 Liiketoiminnan muut kulut , Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot * 0 0 Muut rahoitustuotot * 0 0 Kuntayhtymille maksetut korkokulut * 0 0 Muille maksetut korkokulut * 0 0 Korvaus peruspääomasta , Muut rahoituskulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , Satunnaiset tuotot ja kulut ,0 0 0 Satunnaiset tuotot ,0 0 0 Satunnaiset kulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 0 0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys ,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,

17 /2 6.2 Yhtymähallinto TP204 TA205 TA206 Muutos-% TS207 TS208 Toimintatuotot , Liikevaihto ,0 0 0 Sisäiset tuotot , Liiketoiminnan muut tuotot , Toimintakulut , Materiaalien ostot , Palvelujen ostot , Ulkoiset , Sisäiset * 0 0 Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökorvaukset * Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Muut poistot 0 0 0,0 0 0 Liiketoiminnan muut kulut , Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot ,0 0 0 Muut rahoitustuotot ,0 0 0 Kuntayhtymille maksetut korkokulut 0 0 0,0 0 0 Muille maksetut korkokulut 0 0 0,0 0 0 Korvaus peruspääomasta , Muut rahoituskulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , Satunnaiset tuotot ja kulut ,0 0 0 Satunnaiset tuotot ,0 0 0 Satunnaiset kulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 0 0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,

18 /2 6.3 NordLab Kajaani TP204 TA205 TA206 Muutos-% TS207 TS208 Toimintatuotot , Liikevaihto , Sisäiset tuotot , Liiketoiminnan muut tuotot Toimintakulut , Materiaalien ostot , Palvelujen ostot , Ulkoiset , Sisäiset , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökorvaukset , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Muut poistot 0 0 0,0 0 Liiketoiminnan muut kulut , Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0 Korkotuotot ,0 0 0 Muut rahoitustuotot ,0 0 0 Kuntayhtymille maksetut korkokulut ,0 0 0 Muille maksetut korkokulut ,0 0 0 Korvaus peruspääomasta ,0 0 0 Muut rahoituskulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , Satunnaiset tuotot ja kulut * 0 0 Satunnaiset tuotot ,0 0 0 Satunnaiset kulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 0 0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys ,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,

19 /2 6.4 NordLab Kemi TP204 TA205 TA206 Muutos-% TS207 TS208 Toimintatuotot , Liikevaihto , Sisäiset tuotot , Liiketoiminnan muut tuotot , Toimintakulut , Materiaalien ostot , Palvelujen ostot , Ulkoiset , Sisäiset , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökorvaukset , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Muut poistot 0 0 0,0 0 Liiketoiminnan muut kulut , Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0 Korkotuotot ,0 0 0 Muut rahoitustuotot ,0 0 0 Kuntayhtymille maksetut korkokulut ,0 0 0 Muille maksetut korkokulut ,0 0 0 Korvaus peruspääomasta ,0 0 0 Muut rahoituskulut 0 0 0,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , Satunnaiset tuotot ja kulut ,0 0 0 Satunnaiset tuotot ,0 0 0 Satunnaiset kulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 0 0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys ,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,

20 /2 6.5 NordLab Kokkola TP204 TA205 TA206 Muutos-% TS207 TS208 Toimintatuotot , Liikevaihto , Sisäiset tuotot ,0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot , Toimintakulut , Materiaalien ostot , Palvelujen ostot , Ulkoiset , Sisäiset , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökorvaukset , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Muut poistot ,0 0 0 Liiketoiminnan muut kulut , Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0 Korkotuotot ,0 0 0 Muut rahoitustuotot ,0 0 0 Kuntayhtymille maksetut korkokulut ,0 0 0 Muille maksetut korkokulut ,0 0 0 Korvaus peruspääomasta ,0 0 0 Muut rahoituskulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , Satunnaiset tuotot ja kulut * 0 0 Satunnaiset tuotot ,0 0 0 Satunnaiset kulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 0 0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys ,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,

21 /2 6.6 NordLab Oulu TP204 TA205 TA206 Muutos-% TS207 TS208 Toimintatuotot , Liikevaihto , Sisäiset tuotot , Liiketoiminnan muut tuotot , Toimintakulut , Materiaalien ostot , Palvelujen ostot , Ulkoiset , Sisäiset , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökorvaukset , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Muut poistot ,0 0 0 Liiketoiminnan muut kulut , Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0 Korkotuotot ,0 0 0 Muut rahoitustuotot ,0 0 0 Kuntayhtymille maksetut korkokulut ,0 0 0 Muille maksetut korkokulut ,0 0 0 Korvaus peruspääomasta ,0 0 0 Muut rahoituskulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , Satunnaiset tuotot ja kulut ,0 0 0 Satunnaiset tuotot ,0 0 0 Satunnaiset kulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 0 0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys ,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,

22 /2 6.7 NordLab Rovaniemi TP204 TA205 TA206 Muutos-% TS207 TS208 Toimintatuotot , Liikevaihto , Sisäiset tuotot * Liiketoiminnan muut tuotot * Toimintakulut , Materiaalien ostot , Palvelujen ostot , Ulkoiset , Sisäiset , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökorvaukset , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Muut poistot ,0 0 0 Liiketoiminnan muut kulut , Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0 Korkotuotot ,0 0 0 Muut rahoitustuotot ,0 0 0 Kuntayhtymille maksetut korkokulut ,0 0 0 Muille maksetut korkokulut ,0 0 0 Korvaus peruspääomasta ,0 0 0 Muut rahoituskulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , Satunnaiset tuotot ja kulut ,0 0 0 Satunnaiset tuotot ,0 0 0 Satunnaiset kulut ,0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 0 0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys ,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,