Liite 1 / 20. Pöytäkirjan tarkastajat. Tilinpa a to s 2014
|
|
- Jaana Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilinpa a to s 2014
2 /53 Sisällys 1 Toimintakertomus Toiminta ja talous Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Tutkimus ja opetus Palvelutuotanto Tietohallinto Kuntayhtymän henkilöstö Riskien hallinta Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen NordLab Oulu NordLab Kajaani NordLab Kokkola NordLab Kemi NordLab Rovaniemi Talousarvion toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tuloslaskelma Kuntayhtymän tase Kuntayhtymän rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Liiteosa Toimielimet Yhtymäkokous Johtokunta Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Johtoryhmä... 53
3 /53 1. Toimintakertomus
4 /53 1 Toimintakertomus 1.1 Toiminta ja talous Toimitusjohtajan katsaus Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän, NordLabin toinen toimintavuosi päättyi myyntibudjetin 2,0%:n ja kulubudjetin 2,8%:n ylitykseen. Toimintakulut kuitenkin alenivat 4,1%:a verrattuna edelliseen vuoteen, vaikka tutkimusmäärät kasvoivat keskimäärin 1,4 prosentilla, ollen noin 8,4 miljoonaa. Yhtymäkokouksen NordLabille asettamia tavoitteita käsitellään luvussa 2. Strategian mukaisesti laajennamme toimintaamme hallitusti. Syksyllä NordLabiin liittyi sosiaalija terveyspiiri Helmen kliiniset laboratoriotoiminnot. Helmen alueella päälaboratoriot sijaitsevat Haapavedellä ja Pulkkilassa. Ranuan, Limingan ja Tervolan kuntien terveyskeskus laboratorioiden liittymisistä sovittiin myös syksyn aikana, ja liittyminen tapahtuikin kahden edellä luetellun osalta ja Tervolan osalta 1.2. lähtien. Lisäksi neuvoteltiin Oulun Työterveyden laboratorion liittymisestä lähtien. Näiden lisäksi laboratoriopalvelusopimuksia tehtiin Lumijoen ja Kärsämäen kuntien kanssa. Hinnastot pysyivät kullakin aluelaboratoriolla muuttumattomina lukuun ottamatta Oulua ja Kajaania, joissa hintoja tarkistettiin alaspäin perustuen edellisen vuoden toteumaan. Tässä yhteydessä myös muita kuin tutkimushintoja yhtenäistettiin, mm. päivystystutkimusten kertoimista luovuttiin ja tilalle otettiin euromääräinen päivystyslisä sekä verinäytteenotto eriytettiin omaksi suoritteekseen kaikissa laboratorioissa. Oulaskankaan seutulaboratoriossa otettiin käyttöön Oulun aluelaboratorion hinnasto. Vuoden aikana yhtenäistettiin tutkimusnimikkeistö, mikä mahdollisti yhtenäisen hinnaston käyttöönoton koko NordLabin alueella 2015 alusta lähtien. Hinnaston luomisen pohjana käytettiin Oulun aluelaboratoriossa tehtyä tarkkaa tutkimuskohtaista kustannuslaskentaa. Vuonna 2015 kustannuslaskenta tullaan tekemään kaikissa NordLabin aluelaboratorioissa. Johtokunnan päätöksen mukaisesti suurin osa tilikauden tuloksesta palautettiin omistajille. Kauden investointimääräksi kertyi 1,2 milj., joka vastasi vajaata 60%:a suunnitelluista investoinneista. Investointiprosessia onkin tarkoitus kehittää kuluvana vuonna. Kevään aikana valittiin laboratoriotietojärjestelmien yhtenäistämismalli ja perustettiin hankinnalle valintaprojekti sekä ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa ja siinä oli edustajat kaikista sairaanhoitopiirien tietohallinnoista, kliinikoista ja NordLabin laboratorioista. Projektissa keskityttiin vaatimusmäärittelyyn, joka viedään loppuun kuluvan vuoden keväällä. Yhtenäistämisestä on odotettavissa merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Tämä sama pätee myös pääanalyysilaitteiden yhtenäistämiseen, joiden osalta hankinnan suunnittelu käynnistetään niin ikään tämän vuoden keväällä. Vierianalytiikan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi kehitettiin toimintamalli, jota esiteltiin omistajaorganisaatioille syksyn aikana. Malli perustuu vieritestauspakettien käyttöönottoon jokaisen yksikön tarpeen mukaisesti. Tavoitteena on vierianalytiikan ottaminen NordLabin toiminnaksi ja hallintaan koko toiminta-alueellamme. Rauno Luttinen, kuntayhtymän toimitusjohtaja
5 / Kuntayhtymän hallinto Organisaatio 2014 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa ja perussopimuksessa on säädetty sen tehtäväksi. Kuntayhtymän omistajien valtuustot valitsevat kuntayhtymän yhtymäkokoukseen kukin kolme jäsentä kokouskohtaisesti. Jäsenen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy siten, että yhdelläkään jäsenellä ei ole yksinkertaista enemmistöä yhtymäkokouksen yhteenlasketusta äänimäärästä. Yhtymäkokouksen kokonaisäänimäärä on yhdeksänkymmentäkuusi (96) ääntä. Väestöpohjaltaan suurimman jäsenen valitsemien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä on neljäkymmentäviisi (45) ääntä ja väestöpohjaltaan pienempien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä on viisikymmentäyksi (51) ääntä, mikä äänimäärä jakautuu väestöpohjaltaan pienempien jäsenten kesken vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenen vuodenvaihteen asukaslukujen suhteessa lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä.
6 /53 Yhtymäkokous kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa. Omistajaorganisaatioiden valtuustojen hyväksymän muutetun perussopimuksen 3 luvun 10 mukaan yhtymäkokous valitsee johtokuntaan kunnallisvaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Yksi (1) jäsenistä edustaa Oulun yliopistoa ja yksi (1) elinkeinoelämän liikkeenjohdollista asiantuntemusta. Jäsenistä seitsemän (7), vähintään yksi kunkin jäsenenä olevan kuntayhtymän alueelta, edustaa jäseniä. Jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistä vähintään kaksi on luottamushenkilöitä. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunta kokoontui vuonna kertaa. Johtokunnan alaisuudessa toimii kuntayhtymän yhtymähallinto, jota johtaa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva hallinto vastaavat johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Yhtymähallinnon tehtävänä on myös luoda edellytykset aluelaboratorioiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa Tutkimus ja opetus Laboratorioalan opetus ja tieteellinen tutkimus kuuluvat olennaisina osina NordLabin toimintaan. Tutkimustyömme kohdistuu laaja-alaisesti laboratoriotutkimusten käytön optimointiin sekä uusien menetelmien kehittämiseen ja niiden kliiniseen arviointiin, usein yhteistyössä lääketieteen muiden alojen edustajien kanssa. Vuonna 2014 NordLabissa toimi kuusi vakiintunutta tutkimusryhmää, jotka julkaisivat tuloksiaan lääketieteen kansainvälisillä foorumeilla ja joiden työtä tuettiin OYS-ERVA-tutkimustoimikunnan myöntämällä tulosperustaisella valtion tutkimusrahoituksella (VTR, entinen erityisvaltionosuus). Lisäksi yksi ryhmä sai arviointiperusteista VTR-tutkimusrahoitusta. Pääosa NordLabin tutkijoista kuuluu vuonna 2013 perustettuun Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteiseen Medical Research Centeriin (MRC). Vuosi 2014 oli erittäin tuloksekas NordLabin tieteellisen tutkimustyön osalta. Tämä työ tuotti 40 kansainvälistä tieteellistä julkaisua, ja vuoden aikana tarkastettiin kolme laboratorion työntekijöiden väitöskirjaa. NordLab osallistuu lääkärien, luonnontieteilijöiden ja bioanalyytikoiden koulutukseen koulutusorganisaatioiden kanssa sovituilla tavoilla. Oulun yliopistossa lääkärien peruskoulutukseen kuuluvaa laboratoriolääketieteen/kliinisen kemian opetusta annettiin vuoden 2014 aikana viimeistä kertaa sekä aikaisemman että uuden opintosuunnitelman mukaisesti. Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama bioanalyytikoiden koulutus tekee yhteistyötä NordLabin kanssa mm. harjoittelujaksojen ja opinnäytteiden muodossa; tätä yhteistyötä on tiivistetty viime vuosina mm. ottamalla opiskelijoita mukaan OYS:n aamuisiin näytteenottokiertoihin. NordLabin strategisiin painopisteisiin kuuluun laboratorioalan ammattilaisten saatavuuden varmistaminen tuleviksi vuosiksi. Sekä luonnontieteilijöiden että lääkärien erikoistumiskoulutuksen koulutusvastuu on NordLab Oulussa, mutta käytännössä koulutuspaikkoina voivat soveltuvin osin toimia muutkin aluelaboratoriot ja seutulaboratorio. Maaliskuussa 2014 sijoitettiin erikoistuvat kemistit NordLabin Kajaanin ja Rovaniemen yksiköihin, ja huhtikuussa 2014 Ouluun. Kliinisen kemian erikoislääkärikoulutuksen aloitti vuoden alussa Oulussa yksi uusi erikoistuja. Kaikkien erikoistuvien koulutusohjelmien kehittämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja NordLab Oulun viikoittaiset referaattitilaisuudet alettiin lähettää Lyncillä muihin aluelaboratorioihin. NordLabin asiantuntijat ovat osallistuneet oppikirjojen laatimiseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
7 /53 NordLab tukee Pohjois-Suomen alueella tehtävää lääketieteellistä tutkimusta tarjoamalla tutkimushankkeille ajanmukaisia laboratoriopalveluja, näytteenottoa ja -käsittelyä sekä laboratoriotutkimusten käytön neuvontaa. Vuoden 2014 aikana oli käynnissä kaikkiaan 112 tutkimusprojektia, joihin tehtiin NordLabissa kaikkiaan laboratoriotutkimusta Palvelutuotanto NordLab tuottaa kliinisiä laboratoriotutkimuksia koko pohjoisen Suomen perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja vastaa siten poikkeuksellisen laajasta maantieteellisestä alueesta. Lisäksi NordLab tuottaa yhteistoimintasopimusten perusteella tutkimuksia joillekin muille terveydenhuollon organisaatioille ja myy niitä tilapäisen ylikapasiteetin puitteissa myös yksityisille kansalaisille. NordLabin omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Lapin, Länsi- Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Toisena toimintavuotena NordLabiin luotiin yhtenäinen tutkimusnimikkeistö, joka otettiin käyttöön vaiheittain loppuvuoden aikana. Tämän nimikkeistön ja NordLab Oulussa tehdyn kustannuslaskennan perusteella laadittiin vuoden 2015 alussa käyttöön otettava yhtenäinen hinnasto. Yhtenäisen toimintatavan kannalta olennainen tärkeimmän laitekannan harmonisointi ei ollut mahdollista vielä tänä vuonna. Jatkossa tulevat haasteina olemaan toisaalta terveyskeskusten, toisaalta sairaalalaboratorioiden tutkimusvalikoimien yhtenäistäminen sekä analyysitoiminnan keskittäminen niiltä osin kuin se on kliinisesti tarkoituksenmukaista. Tällaisia mahdollisuuksia on hematologian ja serologian tutkimusten sekä kliiniseen kemiaan kuuluvan muun erityisanalytiikan osalla. Osaamisalueet jatkoivat toimintaansa ja ovat edelleen avainasemassa toimintatapojen yhtenäistämisessä ja uusien menettelytapojen käyttöönotossa. Yhtenäistäminen on pisimmällä näytteenoton ja asiakaspalvelun osaamisalueella. NordLabin analyysivalikoimaa kehitettiin kliinisten tarpeiden mukaan, ja laboratoriolääkäreiden työpanosta pyrittiin antamaan NordLab Oulusta myös muiden aluelaboratorioiden käyttöön, joissa erikoislääkäreitä ei toimi. Vieritutkimusten ohjaus ja koordinointi on NordLabin kehittämiskohteita. Vuoden 2014 aikana kilpailutettiin tärkeimmät vieritutkimukset, tavoitteena pystyä tarjoamaan asiakkaille tutkimuspaketteja, joihin sisältyy laitteen, sen käyttökoulutuksen ja toiminnan ohjauksen lisäksi yhteys NordLabin vieritutkimusten välitietojärjestelmään. Potilastutkimusten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta kokonaisuutena 1,4 prosenttia. Näytteenottojen kirjautuminen ei eri vuosina ja eri aluelaboratorioissa ole vielä täysin vertailukelpoista.
8 /53 Taulukko 1.Tutkimusmäärät ja näytteenotot aluelaboratorioittain Näytteenotot Tutkimusmäärät Muutos-% Muutos-% NordLab Kajaani , ,8 NordLab Kemi , ,3 NordLab Kokkola , ,8 NordLab Oulu , ,6 NordLab Rovaniemi #JAKO/0! ,8 Yhteensä , , Tietohallinto NordLabin IT-infrastruktuurin kehittäminen eteni 2014 perus IT-järjestelmien osalta. NordLabin internet ja intranet sivuja on kehitetty sekä teknisesti että sisällöllisesti. Kaikille NordLabin työtekijöille on järjestetty pääsy sivustoihin. Vuoden 2014 aikana on otettu käyttöön loputkin NordLabin puhelimet ja puhelinnumerot sekä NordLabin sähköpostiosoitteet. NordLabin tietoliikenneverkkoa on viety eteenpäin OYS-ERVA alueen yhteishankkeena ja selvitys jatkotoimenpiteistä valmistuu huhtikuussa Tietojärjestelmien osalta 2014 tehtiin strateginen päätös laboratoriotietojärjestelmän suhteen ja toimittajan valintaprojekti käynnistettiin. Projekti jatkuu vuonna 2015 ja tavoite on saada toimittajavalinta tehtyä syksyyn 2015 mennessä. Nykyisiin tietojärjestelmiin on tehty välttämättömiä ylläpito- ja kehityspäivityksiä toimintakyvyn ja varmuuden ylläpitämiseksi. Myyntilaskutukseen ja raportointiin liittyviä tietojärjestelmiä on myös kehitetty ja niiden käyttöönotto on tarkoitus viimeistellä kevään 2015 aikana. Muista vuonna 2014 eteenpäin viedyistä tietojärjestelmähankkeista mainittakoon dokumentinhallintajärjestelmän määrittely ja valinta, jossa tietohallinnolla on ollut keskeinen rooli. NordLabin laajentuessa on tietoliikenne- ja tietojärjestelmäyhteyksiä rakennettu uusiin toimipaikkoihin, vuoden 2014 aikana työtä on tehty Helmen, Ranuan, Tervolan ja Limingan liittymisen eteen.
9 / Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Poikkileikkauspäivänä NordLabin palveluksessa oli yhteensä 658 henkilöä. Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Oulu Rovaniemi Kemi Kajaani Kokkola Yhtymähallinto yht Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 526 henkilöä (80%) ja määräaikaisessa työsuhteessa 132 henkilöä (20%). Kokoaikaisina työntekijöinä työskenteli 582 (88,4%) työntekijää ja osa-aikaisena 76 (11,6%) työntekijää. Työntekijöistä valtaosa eli 616 (93,6%) oli naisia. Henkilöstön ikärakenne Poikkileikkauspäivänä henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta. Ikä vuosina Lukumäärä % osuus henkilöstöstä Naiset / Miehet alle / 4 10,30 % / 7 18,50 % / 12 21,30 % / 10 37,10 % / 7 11,90 % 65 ja yli 4 / 2 0,90 % Yhteensä 616 / 42 Henkilöstön työpanos NordLabissa työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin talous-, toiminta- ja käyttämättömät resurssit -näkökulmasta. Tarkasteltaessa henkilöstön työpanosta talousnäkökulmasta (taulukko 2) raportoidaan palkallisia palvelussuhteita työpanoksina. Kokonaistyöpanoksesta (palvelujaksopäivistä, joilta työnantaja maksaa palkkaa) on vähennetty palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät kalenteripäivillä. Taulukossa 3 on tarkasteltu työpanosta käyttämättömän resurssin näkökulmasta: kyseessä on voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä.
10 /53 Toimintanäkökulmasta (taulukko 4) työpanosta tarkasteltaessa mitataan tehtyä työpanosta eli aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä aikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Taulukko 2: Talousnäkökulma: palkalliset palvelussuhteet työpanoksina yhteensä vuonna 2013 ja 2014 v v Muutos% Hoitohenkilökunta 490,5 500,1 2,0% Lääkärit 17,6 18,4 4,3% Muu henkilöstö 47,5 57,1 20,0% 555,6 575,6 3,60 % Taulukko 3: Käyttämätön resurssi: palkattomat poissaolot työpanoksina yhteensä vuonna 2013 ja 2014 v v Muutos% Hoitohenkilökunta 38,2 32,9-13,9% Lääkärit 1,5 2,5 72,1% Muu henkilöstö 3,1 1,9-39,5% 42,8 37,3-12,8% Poissaolot Taulukko 4: Toimintanäkökulma: tehty työpanos yhteensä vuonna 2013 ja 2014 v v Muutos% Hoitohenkilökunta 397,8 405,7 2,0% Lääkärit 13,9 15,1 8,4% Muu henkilöstö 40,6 49,4 21,7% 452,3 470,2 4,0% Henkilöstön poissaolopäivät kalenteripäivinä vuosina 2013 ja Laji *Vuosilomat Sairauspoissaolot Muut lakisääteiset Kuntoutuspoissaolot Koulutuspoissaolot Opintovapaapoissaolot Muut poissaolot Yhteensä *Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan siis täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä = 92 / 365 =0,25 henkilötyövuotta).
11 /53 Sairauspoissaolot Alla olevasta taulukosta ilmenee sairauspoissaolojen osuus kaikista palvelusjaksopäivistä sekä henkilötyövuotta kohden aluelaboratorioittain vuosina 2013 ja Sairauspoissaolo % Sairauspoissaolo (pv/htv) v v v v Yhteensä 4,33 % 3,65 % 15,7 13,3 NORDLAB OULU 4,72 % 3,62 % 17,1 13,2 NORDLAB ROVANIEMI 3,57 % 3,57 % 13,1 12,9 NORDLAB KEMI 3,88 % 4,18 % 14,6 15,5 NORDLAB KAJAANI 4,70 % 2,94 % 17,1 10,7 NORDLAB KOKKOLA 4,08 % 4,30 % 14,6 15,4 YHTYMÄHALLINTO 0,58 % 3,10 % 1,9 11 Vuonna 2014 koko NordLabin henkilöstölle kertyi 8172 sairauspoissaolopäivää eli 3,65% kaikista palveluksessaolopäivistä. Tehtyä henkilötyövuotta kohden terveysperusteisia poissaolopäiviä oli näin ollen 13,3. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolopäivien määrä on laskenut 2,4 päivää henkilötyövuotta kohden. Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (37%) ja toiseksi suurimman diagnoosiryhmän muodostivat mielenterveyden häiriöt (12%). Ryhmään muut (31%) kuuluvat mm. hengityselinten sairaudet sekä omailmoitussairauspoissaolot, joissa ei ole määritelty diagnoosiluokkaa. Pitkät sairauspoissaolot Vuonna 2014 pitkiä sairauspoissaoloja (yli 30 päivää) oli 78 työntekijällä. Edelliseen vuoteen verrattuna pitkien sairauslomien määrä on laskenut huomattavasti, jolloin 97 työntekijällä oli yli 30 sairauspoissaolo-päivää vuoden aikana. Pitkät sairauspoissaolot kumulatiivisesti 12 kk:n aikana yli 30 pv (työntekijöiden lkm) pv pv yli 100 pv yli 30 päivän sairauslomista kertyneet poissaolot yhteensä päivinä
12 /53 Omailmoitus sairauspoissaolot Vuonna 2014 esimiehen myöntämiä sairauspoissaolopäiviä eli ns. omailmoitus sairauspäiviä oli 1142 päivää, joka on 14% kaikista sairauspoissaolopäivistä. Kuntoutukset Keväällä 2014 alkaneeseen laboratoriohoitajille kohdennettuun ASLAK-kuntoutukseen osallistui kymmenen laboratoriohoitajaa NordLabin eri aluelaboratorioista. ASLAK- kuntoutus on ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen. Samoin keväällä 2014 alkaneeseen Erva-alueen TYK-kuntoutukseen osallistui NordLabista kahdeksan työntekijää. TYK-kuntoutuksella pyritään parantamaan sekä fyysistä että psyykkistä työ- ja toiminta kykyä. Kuntoutuksessa kiinnitetään huomiota myös työympäristöön ja olosuhteisiin työpaikalla. Kuntoutusten vaikuttavuutta tullaan arvioimaan ja seuraamaan osana työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden kokonaisarviointia. Eläkkeet Vuonna 2014 NordLabin palveluksesta vanhuuseläkkeelle jäi kuusi työntekijää ja kaksi työntekijää työkyvyttömyyseläkkeelle. Tulevina vuosina vanhuuseläkeiän saavuttavien työntekijöiden määrä tulee nousemaan merkittävästi, mikä asettaa suuren haasteen korvaavien henkilöstöresurssien hankinnalle. Työterveyshuolto NordLabin työterveyshuollon palveluntuottajana aloitti Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuollon palvelut painottuvat ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi palvelut sisältävät yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut työterveyslääkärin ja -hoitajan vastaanotolla painopisteen ollessa työkyvyn seurantaa ja arviointia vaativissa (ammattitaudit ja tapaturmat mukaan lukien) sairauksissa. Vuonna 2014 aikana työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön rakentamiseen käytettiin runsaasti aikaa. Perehtyäkseen työyksiköiden tilanteeseen työterveyshuolto teki keväällä 2014 selvityksen laboratorioihin aiemmin toteutettujen työpaikkaselvitysten toimenpidesuosituksista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön NordLabin toimintamallit varhaiseen työkyvyn tukeen, päihdeongelmien käsittelyyn sekä hyvän työilmapiirin rakentamiseen. Toimintamallit koulutettiin esimiehille, luottamusmiehille, työsuojeluorganisaation jäsenille sekä kaikille työyhteisöille yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon toiminnan keskiössä oli työkyvyttömyysuhan alla olevien työntekijöiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa sekä heidän kuntouttamisen ja töihin paluun mahdollisuuksien selvittäminen. Lähiesimies ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaoloja. Sairausvakuutus- ja työterveyslain mukaisesti työnantaja ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden tai kun kumulatiivisesti vuoden aikana on yhteensä 30 sairauspoissaolopäivää. NordLabissa henkilöstöpalvelut toimittaa kuukausittain työterveyshuollolle tiedon henkilöistä, joilla on kumulatiivisesti vuoden aikana yhteensä 30 sairauspoissaolopäivää tai enemmän. Työterveyshuollolla on koordinointivastuu työkyvyn kartoittamisesta ja töihin paluun mahdollisuuksien selvittämisestä. Työpaikkaselvityksiä tehtiin Kajaanin ja Kokkolan aluelaboratorioon sekä Oulussa erityisanalytiikan laboratorioon. Työpaikkaselvitysten perusteella laboratoriotyön kuormittavuus ilmenee
13 /53 Rekrytointi Työsuojelu erityisesti fyysisen ergonomian haasteina. Tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäiseminen onkin yksi tärkeimmistä työterveyshuollon painopisteistä. NordLabin rekrytointikäytänteet tarkennettiin keväällä 2014 henkilöstökäsikirjaan. Rekrytoinneissa työkaluna käytetään Kuntarekry-järjestelmää, jonka avulla huolehditaan täyttöluvista sekä avoimien työpaikkojen julkaisusta. Alla olevassa taulukossa on esitetty hakijoiden lukumäärät julkisessa haussa olleisiin vakituisiin virkoihin ja toimiin sekä yli vuoden kestäviin määräaikaisuuksiin. Tehtävänimike Avoimet virat/ toimet (lkm) Saadut hakemukset Laboratoriohoitaja, joista Kajaani 5 11 Kemi 3 14 Kokkola 2 2 Rovaniemi 3 10 Oulu 3 46 Lähihoitaja 1 41 Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja 5 20 Sairaalakemisti ja -mikrobiologi 2 6 Apulaiskemisti 2 72 Aluelaboratorion johtaja 1 13 Osastonsihteeri 1 56 Kokonaishakijamäärä laboratoriohoitajien tehtäviin on laskenut selvästi edellisestä vuodesta. Vuonna 2013 hakijoita laboratoriohoitajan tehtäviin oli 278 avointen paikkojen lukumäärän ollessa 23. Kuntarekry-järjestelmän sijaisrekisteri-toiminto otettiin käyttöön Rovaniemen aluelaboratoriossa syksyllä Sijaisrekisteri-toiminnon avulla NordLab haluaa tarjota työntekijöilleen mahdollisuuden vastaanottaa tekstiviestillä työtarjouksia ylimääräisistä vuoroista / kiireellisistä sijaistarpeista NordLabissa omien työvuorojen lisäksi. Järjestelmän avulla työtä voidaan tarjota tasapuolisesti, yksinkertaisesti ja nopeasti tekstiviestien avulla niille NordLabin työntekijöille, jotka ovat rekisteröityneet sijaisrekisteriin. Nordlabin työsuojeluorganisaatiossa työntekijöiden edustajina on työsuojeluvaltuutettu sekä ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu kussakin aluelaboratoriossa. Työsuojeluvaltuutetut valitsivat keskuudestaan koordinoivan työsuojeluvaltuutetun, joka toimii tehtävässään kokopäiväisesti. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. työterveyshuollon toimintaa ja kustannuksia sekä NordLabin työhyvinvointiin liittyviä ohjeita. Lokakuun alussa NordLabissa otettiin käyttöön HaiPro:n työturvallisuusosio, joka on työturvallisuuden vaaratapahtuminen eli läheltä piti tilanteiden sähköinen ilmoitus-, käsittely- ja raportointityökalu. HaiPron työturvallisuusosion tavoitteena on saada esille työympäristön vaaratilanteita sekä työprosessien ongelmakohtia. Työntekijän, joka työssään tai työtä vastaavissa olosuhteissa kokee työturvallisuutta koskevan läheltä piti tai vaaratilanteen tulee tehdä ilmoitus tilanteesta HaiPro järjestelmään. Ilmoituksen käsittelijänä toimii ilmoittajan esimies. Ilmoituksesta menee aina tieto myös kyseisen aluelabo-
14 /53 ratorion työsuojeluvaltuutetulle, jolla lukuoikeudet oman aluelaboratorion ilmoituksiin sekä työsuojelupäällikölle. Vuoden 2014 aikana Haipro ilmoituksia tehtiin kaikkiaan 74 kappaletta työturvallisuuden vaaratapahtumista. Merkittävimpänä vaaratyyppinä ilmoituksissa oli tartuntavaara, myös erilaiset liukastumiset, kaatumiset ja kompastumiset olivat merkittäviä läheltä piti tilanteen syitä. HaiPro ilmoitusten lukumäärää sekä niistä nousevia kehittämistoimenpiteitä seurataan aluelaboratorioiden yhteistyöryhmissä sekä NordLabin työsuojelutoimikunnassa. Yhteistoiminta Nordlabin yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, johon kuuluvat yhteistoimintaohjeen mukaisesti kolmen työnantajan edustajan sekä johtokunnan edustajan lisäksi koordinoiva työsuojeluvaltuutettu sekä viisi työntekijöiden edustajaa. Vuonna 2014 työntekijöiden edustajia oli nimettynä kuitenkin vain neljä. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana yksitoista kertaa. Vuoden aikana yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin mm. työhyvinvointiin liittyviä toimintaohjeita, NordLabille laadittua koulutussuunnitelmaa, työhyvinvointiin osoitettujen määrärahojen käyttöä sekä NordLabin laajenemiseen liittyviä suunnitelmia. Aluelaboratorioiden tasolla yhteistoiminta-asioita käsitellään yhteistyöryhmissä. Työpaikkatasolla tärkein yhteistoimintamuoto on esimiehen ja henkilöstön keskinäinen välitön yhteistoiminta ja vuorovaikutus. Työpaikkatason yhteistoiminnan muotoja ovat mm. tavoitekeskustelu, perehdyttäminen, palautteen antaminen, tiedotustilaisuudet sekä työpaikka- ja osastokokoukset. Työpaikka- ja osastokokouksissa käsiteltävät aiheet on määritelty yhteistoimintaohjeessa. Työpaikkakokouksia pidetään vähintään neljä kertaa vuodessa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi NordLabin strategisena tavoitteena on ammattitaitoinen ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa tehdään töitä NordLabin arvojen mukaisesti. Tavoitetta on pyritty edistämään mm. ottamalla aktiiviseen käyttöön työhyvinvointia ja työkykyisyyttä tukevat yhteiset toimintaohjeet, laatimalla koulutussuunnitelma sekä kohdistamalla työterveyshuollon resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan. NordLabin koulutussuunnitelma laadittiin yhteistoiminnallisesti vuoden 2014 alussa ja se julkaistiin NordLabin intranetissa. Koulutussuunnitelman tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja työurien pidentymistä ja varautua työssä tapahtuviin muutoksiin. Suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä halutaan myös parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ohjata osaamisen kehittämistä myös vähemmän koulutusta saaneille. Koulutussuunnitelman sisältönä on arvio osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä, arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä sekä koulutussuunnitelman toteuttamissuunnitelma ja seurantamenettelyt.
15 /53 NordLabin koulutussuunnitelmassa on kuvattu ammattiryhmittäin koulutustarpeet. NordLabin koulutussuunnitelma päivitetään kerran vuodessa esimiesten, osaamisalueiden vetäjien, henkilöstön edustajien ja henkilöstöhallinnon yhteistyönä. Koulutussuunnitelma perustuu NordLabin strategian ja toimintasuunnitelman pohjalta tehtyyn arvioon osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja mitä ne edellyttävät henkilöstön osaamiselta. Koulutuskorvauksen hakemista varten työttömyysvakuutusrahastolle ilmoitettiin niiden työntekijöiden lukumäärä, joista on syntynyt oikeus korvaukseen 1 koulutuspäivältä, 2 koulutuspäivältä ja 3 koulutuspäivältä vuonna Vuoden 2014 osalta koulutuspäiviä raportoitiin seuraavasti: Koulutuspäiviä Yhteensä henkilöitä 1 päivää päivää 67 3 päivää tai enemmän 160 Työssä olevan henkilökunnan työhyvinvointia ja työkyvyn ylläpitämistä tuettiin jakamalla Smartum liikunta- ja kulttuuriseteleitä keväällä sekä syksyllä. Lisäksi työyksikköjä kannustettiin järjestämään työhyvinvointi-painotteisia virkistysiltapäiviä. Elokuussa 2014 järjestettiin Oulussa NordLabin ensimmäinen yhteinen kesäjuhla. Tapahtuma alkoi iltapäivällä tutustumiskierroksilla Oulun aluelaboratorioon ja jatkui iltajuhlalla Oulunsalon Peuhussa. Tiedottaminen Vuoden 2014 aikana kehitettiin NordLabin yhteisiä tiedottamiskäytäntöjä. NordLabin intranetia otettiin käyttöön pääasiallisena tiedottamiskanavana. Intranetin kehitystyöhön toivottiin koko henkilöstön osallistumista, jotta se sisällöltään palvelisi mahdollisimman hyvin päivittäistä työskentelyä. Hallinnon uutiskirje julkaistiin kuukausittain intranetissä ja lähetettiin koko henkilöstölle sähköpostiviestinä. Uutiskirjeessä kerrottiin kuukausittain ajankohtaisista NordLabin toiminnan asioista liittyen mm. laboratoriotoimintaan, henkilöstö- ja taloushallintoon, laatuun ja tietohallintoon. Vuoden 2014 aikana toteutettiin neljä koko henkilöstölle suunnattua pulssikyselyä, joilla haluttiin kerätä tilannetietoa henkilöstön sitoutumisesta ja muutosprosessin etenemisestä NordLabissa. Kyselyssä oli 12 kysymystä tekijöistä, jotka mittaavat työhön sitoutumista sekä yhteisten toimintatapojen jalkautumista organisaatiossa. Kyselyssä oli myös mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta pulssikyselyn teemoista. Kyselyn tulokset julkaistiin intranetissä ja niitä käsiteltiin johtoryhmässä sekä alueiden yhteistyöryhmissä Riskien hallinta Yleistä riskienhallinnasta Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskejä, määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi.
16 /53 Riskienhallintatyön keskeisiä osa-alueita ovat riskiensietokyvyn määrittäminen, riskien tunnistaminen, riskien todennäköisyyden, merkityksen ja hallinnan arvioiminen, riskien ennaltaehkäiseminen ja mahdollisesti toteutuvien riskien vaikutusten pienentäminen, raportointi ja seuranta sekä henkilöstön kouluttaminen. Riskienhallinnan päätavoitteena on tukea liikelaitoksen perustehtävien ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan se, että organisaation johto on tietoinen olemassa olevista ja toimintaa uhkaavista riskeistä. Vuonna 2014 laadittiin NordLabin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan -toimintaohje. NordLabin riskienhallintasuunnitelma pohjautuu liikelaitoksen strategisiin tavoitteisiin. Riskienhallintasuunnitelmalla voidaan minimoida tai välttää sellaiset virheet, jotka voivat aiheuttaa onnettomuuden ihmisen tai teknisen järjestelmän toiminnassa. Vuonna 2014 johtoryhmä asetti liikelaitoksen päälinjaukset riskienhallinnan tavoitteille, luokitteli ja arvioi toiminnassa tunnistetut riskit sekä määritti toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Vuonna 2014 merkittäviksi riskeiksi luokiteltiin: kilpailulainsäädännön muuttuminen; ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa; useat eri laboratoriotietojärjestelmät; salassapidon rikkominen ja tietojärjestelmien virukset. Kaikille edellä luetelluille on määritelty ehkäisevät toimenpiteet ja niiden suunnitelmallista toteuttamista on seurattu säännöllisesti johtoryhmässä. Vuonna 2014 arvioitiin Kajaanin ja Kokkolan aluelaboratorioin työsuojeluriskit. Tämän lisäksi vuonna 2014 otettiin käyttöön HaiPron työturvallisuusosio henkilökunnan työtapaturmien, ammattitautien, uhka- ja väkivalta- sekä läheltä piti tilanteiden raportointijärjestelmäksi. Rahoitusriskit Kuntayhtymällä ei ollut vuoden lopussa 2014 korollisia velkoja. Maksuvalmiuden varmistamiseksi kuntayhtymällä on kuntatodistusohjelmat sekä Danske Bankin että OP-Pohjolan kanssa. Vuoden 2014 aikana maksuvalmius on ollut hyvällä tasolla, eikä ulkopuolista rahoitusta ole tarvittu. Myös investoinnit on pystytty rahoittamaan suunnitelman mukaisesti tulorahoituksella. 1.2 Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa kuntayhtymän johtamis- ja ohjausjärjestelmää. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan se, että kuntayhtymä saavuttaa sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Jotta kuntayhtymälle asetetut tavoitteet saavutetaan, täytyy toiminnan olla taloudellista ja tuloksellista, käytettävistä resursseista täytyy huolehtia, päätösten perusteena olevan tiedon on oltava luotettavaa ja oikea-aikaista sekä lakeja ja muita sääntöjä on noudatettava. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmentamaan se, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittiset tekijät toteutuvat kuntayhtymän toiminnassa. Palvelusopimuksessa Monetran (ulkoinen palvelun tuottaja) kanssa on sovittu, että palveluntuottaja vastaa omalta osaltaan taloushallinnon, palkka- ja henkilöstöhallinnon sisäisen valvonnan järjestämisestä. Yhtymäkokous on kokouksessaan hyväksynyt NordLabin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Talouden tunnusluvuilla mitattuna kuntayhtymän taloudellinen tilanne vuonna 2014 oli hyvä.
17 /53 Omavaraisuus oli tilikauden lopussa 28%. Ulkopuolista velkaa ei tilikauden lopussa ollut. Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus oli vuoden 2014 lopussa 81%. Kassan riittävyyden päivämääräluku oli vuoden 2014 lopussa 39 päivää (vuoden 2013 tilinpäätöksessä 35 päivää). Tilinpäätöksen mukaan kuntayhtymän vuoden 2014 toimintatuotot (63,4 milj. euroa) ylittivät talousarvion 2,0%. Liikevaihto (62,9 milj. euroa) ylitti suunnitelman 1,8%. Toimintakulut (63,1 milj. euroa) ylittivät talousarvion 2,7%. Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut (27,5 milj. euroa) alittivat budjetin 2,5 prosentilla. Kokonaismenoista henkilöstökulut muodostivat noin 44%. Aineet, tarvikkeet ja tavaraostot (19,0 milj. euroa) ylittivät talousarvion 3%. Suurin menoerä aineissa ja tarvikkeissa oli laboratoriotarvikkeet (11,8 milj. euroa), jotka pitivät sisällään mm. reagenssit ja käyttökorvausperiaatteella hankittujen analyysien laite-, käyttö- ja huoltokustannukset. Toinen merkittävä erä oli verivalmisteet (5,8 milj. euroa). Ulkopuoliset palvelujen ostot (12,7 milj. euroa) ylittivät budjetin noin 14%. Palvelujen ostoista suurin osa (4,7 milj. euroa) kului laboratoriopalvelujen ostoihin ja toiseksi eniten kului asiantuntijapalvelujen ostoihin (3,3 milj. euroa). Asiantuntijapalvelut pitävät suurimmilta osin sisällään tietohallintoon liittyviä palveluja niin omistajilta kuin ulkopuolisilta toimijoilta. Muut kulut (3,1 milj. euroa) ylittivät budjetin 10%. Muut kulut koostuvat lähes kokonaan vuokrakuluista, joita maksamme ulkopuolelta vuokratuista toimitiloista. Kuntayhtymä ei omista käyttämiään toimitiloja. Budjetin ylitys johtuu osittain vuodelle 2014 kirjatuista edellisen vuoden vuokralaskuista sekä tilamuutosten aiheuttamasta vuokratason noususta (Kajaani). Tuloslaskelman mukainen liikeylijäämä oli vuodelta ,3 milj. euroa, joka riitti rahoituskulujen kattamiseen (peruspääoman korko). Tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,2 milj. euroa.
18 /53 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,38 17,64 - tunnusluku kertoo liikelaitoskuntayhtymään sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,38 17,64 - tunnusluku kertoo kuntayhtymän liikelaitosky:n sijoitetun pääoman tuoton Voitto, % 0,31 1,16 Tunnuslukujen laskentakaavat Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)
19 /53 Rahoituslaskelman tunnusluvut INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, e e Investointien tulorahoitus, % MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) Quick ratio 1,17 1,26 Current ratio 1,17 1,26 Tunnuslukujen laskentakaavat: Investointien tulorahoitus, % =100*(Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate =(Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio =(Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)
20 /53 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 27,68 33,84 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 20,38 13,93 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) ,74 e ,65 e Lainakanta Tunnuslukujen laskentakaavat Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän johtokunta esittää yhtymäkokoukselle tilikauden ,09 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tilikauden ylijäämä ,09 euroa siirretään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille.
21 /53 2. Talousarvion toteutuminen
22 /53 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokous vahvisti kokouksessaan kuntayhtymän toiminnallisiksi ja taloudellisiksi tavoitteiksi vuodelle 2014: - oman tuotannon hinnoittelun yleiskorotus, 0% - voittoprosentti, 0,9% - investointien suunniteltu taso, euroa Oman tuotannon hinnoittelun yleiskorotus (0%) toteutui eli vuodelle 2014 ei hintoja korotettu edellisestä vuodesta. Oulun ja Kajaanin aluelaboratoriot laskivat vuodelle 2014 yleisimpien tutkimusten hintoja noin kolme prosenttia. Lisäksi NordLab Rovaniemi ja Kajaani eriyttivät näytteenoton omaksi suoritteekseen, millä ei ollut hintoja korottavaa vaikutusta. Voittoprosentti jäi tuloslaskelmassa 0,3%:iin (tavoite 0,9%). Johtokunnan päätöksen mukaisesti aluelaboratoriot hyvittivät omistajaorganisaatioita kertyneestä ylijäämästä joulukuun laskutuksen yhteydessä kukin käytön suhteessa yhteensä 2,9 milj. euroa. Tämä huomioiden olisi voittoprosentiksi muodostunut 4,6. Investointien toteuma vuodelta 2014 oli 1,2 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 58. Koneiden ja kaluston osalta toteuma oli 67%, mutta ohjelmistohankintojen osalta jäätiin 44%:iin (laboratoriotietojärjestelmän ja tietoverkkohankkeen viivästyminen). Johtokuntaan nähden sitovista tavoitteista omana toimintana tuotettujen tutkimusten määrä (8,4 milj.) ylitti tavoitteen 9%. Näytteenottojen määrä puolestaan alittui noin 14%. Tämä johtuu siitä, että aikaisempien vuosien kirjaamiskäytännöt muuttuivat ja näin ollen tavoitetason asettaminen oli haastavaa. Liikevaihtoa kertyi 62,9 miljoonaa euroa, mikä ylitti tavoitteen 1,8%. Kun huomioidaan omistajille tehdyt hyvitykset, olisi tavoite ylittynyt 4,6%. Kokonaiskustannukset olivat vuonna ,3 miljoonaa euroa ylittäen talousarvion 2,7%. Ulkoiset toimintamenot (62,4 Me) ylittivät suunnitelman 2,8%. Henkilöstömenot alittivat suunnitelman 2,5%. Työpanosten osalta henkilöstöresurssien käyttö ylittyi 1,1%. Sairauspoissaolot vähentyivät edelliseen vuoteen nähden merkittävästi sairauspoissaolo-%:n ollessa 3,65 (tavoite max 4,5%). Edellisenä vuonna toteuma oli 4,33%. Laatujärjestelmän vienti portaittain kaikkiin aluelaboratorioihin on jatkunut suunnitelmallisesti vuoden 2014 aikana. Palautteet, niiden käsittely ja raportointi, asiakaskyselyjen järjestäminen ja suunnitelma ja esim. näytteenoton ohjeistus on yhdenmukaistettu. Johdon raportoinnin osalta Qlikview-raportointijärjestelmää on kehitetty keväästä 2014 lähtien. Johdon dashboard valmis, lukuun ottamatta tutkimusmääriä. Laboratorioiden prosessiseurantaraportit ovat ydintoiminnan osalta määritetty, mutta niitä ei ole vielä tarkastettu ja otettu käyttöön muilta kuin Oulun osalta. Asiakaskyselyille on luotu suunnitelma ja ohjeistus ja ensimmäinen asiakaskysely järjestettiin syyskuussa Opetustoiminnan osalta tavoitteena oli kymmenen erikoistuvan (lääkärit, kemistit ja mikrobiologit) saaminen koulutusvirkoihin, mikä toteutui suunnitellusti.
23 / NordLab Oulu Asiakas-, potilas- ja kuntanäkökulma NordLab Oulu huolehtii Oulun yliopistollisen keskussairaalan, Oulaskankaan sairaalan, Oulun kaupungin, Kempeleen, Limingan ja Tyrnävän kuntien sekä Helmen kuntayhtymän tarvitsemasta näytteenotosta ja koko Pohjois-Pohjanmaan alueen analytiikasta. Vuoden 2014 aikana sovittiin, että Oulun työterveyden laboratoriopalvelujen siirtymisestä NordLab Oulun huolehdittavaksi. Yksityisille kansalaisille on tarjottu mahdollisuutta saada laboratoriopalveluita NordLab Oulun avohoitotalon näytteenottopisteestä. Laboratorio on ylläpitänyt ja kehittänyt säännöllisiä tapaamisia keskeisten asiakasryhmien kanssa. Kehityskohteina vuonna 2014 olivat OYS:n yhteispäivystyksen ja teho-osastojen laboratoriotoiminta, vieritutkimustoiminnan ohjaaminen OYS:n sekä Oulun kaupungin alueella, varautuminen mahdolliseen ebola-epidemiaan yhdessä teho-osaston sekä infektioiden torjuntayksikön kanssa, sekä yhteiset tapaamiset hematologis-onkologisten tai metabolisten potilastapausten perusteella. Laboratorion tarjoamaa analyysivalikoimaa on täydennetty asiakastarpeiden mukaisesti. Oulun kaupungin aloittamaa INR-poliklinikan toimintaa laajennettiin Yli-Iin ja Yli-Kiimingin terveysasemille. Kokemukset laboratorion tukemasta INRpoliklinikkatoiminnasta ovat olleet kaikilla mittareilla arvioituna hyvät. Prosessit ja rakenteet Oulun aluelaboratoriossa vuonna 2014 tehtiin tilastojemme mukaan 4,2 miljoonaa tutkimusta, mikä on oleellisesti ennallaan vuoteen 2013 nähden. Samanaikaisesti suoritettiin näytteenottoa, joka oli 3 % edellistä vuotta enemmän. Vuoden aikana siirrettiin Ouluun tehtäväksi yksittäisiä erikoistutkimuksia muista NordLabin aluelaboratorioista ja valmisteltiin toimenpiteitä vuonna 2105 alkavaa laajamittaisempaa tutkimusten keskittämistä varten. Koko NordLabin tutkimusnimikkeistön yhtenäistämisessä edettiin vaiheeseen jonka perusteella voitiin lähteä luomaan yhtenäistä hinnastoa. NordLab Oulun laboratoriossa suoritettiin kustannuslaskenta jonka perusteella laadittu hinnasto asetettiin käsittämään NordLabin kaikki toimipisteet vuoden 2015 alusta lähtien. NordLab Oulu on standardien SFS-EN ISO/IEC ja SFS-EN ISO vaatimusten mukaan akkreditoitu laboratorio. Finasin asiantuntijoiden arviointikäynnit tehtiin syksyllä Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Laboratorio pysyi hyvin talousarvion mukaisessa henkilöstöbudjetissa. Palkallisia työsuhteita oli työpanoksina kaikkiaan 306,6. Laboratoriohoitajan toimiin ja sijaisuuksiin saatiin NordLab Oulussa riittävästi hakijoita. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin NordLab Oulun organisaatiomuutos hoitohenkilökunnan johtamisjärjestelyiden osalta. Muutos astui voimaan vuoden 2015 alusta ja sen keskeisimpänä sisältönä oli aiempien kahdeksan osastonhoitajan vetämien pienempien yksiköiden fuusioiminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi neljän osastonhoitajan alle. Muutoksella pyritään lisäämään organisaation dynaamisuutta ja laboratorion henkilökunnan mahdollisimman joustavaa käyttöä.
24 /53 Talous NordLab Oulun laboratoriossa järjestettiin vuoden 2014 aikana toimipaikkakoulutusta, referaattitilaisuuksia sekä seminaareja yhteistyössä Oulun yliopiston diagnostiikan laitoksen kanssa. Osa tilaisuuksista välitettiin videoyhteydellä muihin aluelaboratorioihin. Oulun aluelaboratorion menot olivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,3% pienemmät mutta ylittivät talousarvion 4,4% verran. Talousarvion ylityksen keskeiset syyt olivat ulkopuolelta hankittavien harvinaisten tutkimusten kysynnän kasvu, työterveyshuollon kasvaneet kuluista, lisääntyneet huolto ja korjausmenot sekä lisääntyneet vuokrakustannukset. Henkilöstöbudjetti toteutui talousarvion mukaisesti ja laboratorion tulos oli tarlousarvioon nähden lisääntyneestä menoista huolimatta ylijäämäinen NordLab Kajaani Asiakas-, potilas- ja kuntanäkökulma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Nordlab Kajaanin yhteistyö sujui edellisen vuoden malliin vuonna Organisaatiorakenteen vakiinnuttua myös laboratorion tietoliikenne (tutkimuspyyntö- ja vastausliikenne sekä laskutus) ovat toimineet moitteettomasti. Asiakaskunta on pysynyt entisenä. Omistaja-asiakkaiden kanssa on järjestetty neuvottelupäivä, jolloin keskusteltiin osapuolien tarpeista ja tehtiin esityksiä kaudelle Keskustelua herättänyt venesektioiden tekeminen laboratoriossa saatiin lopulta siirretyksi sisätautiklinikan tehtäväksi. Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Talous Henkilöstön rekrytointi on ollut haasteellista edelleenkin, mikä on näkynyt viiveinä näytteenotossa niin keskussairaalan näytteenotossa kuin muuallakin ja on kiristänyt ilmapiiriä yleisesti. Suomussalmen laboratoriohoitajatilanne erityisesti on aiheuttanut päänvaivaa. Siellä on toimittu edelleen vain yhden laboratoriohoitajan voimin, korvaten puuttuvat kolme laboratoriohoitajaa lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla. Aluelaboratorion näytteenoton on ollut aika ajoin 2-3 tunnin jonoja, mutta loppuvuodesta tilanne siellä on oleellisesti ollut parempi, kiitos paremman henkilökuntatilanteen. Analytiikka on hoidettu pääosin sovitulla aikataululla muutamia poikkeamia lukuun ottamatta. Aamunäytteet ja kiirenäytteet on voitu hoitaa sovituissa aikarajoissa. Henkilöstön kouluttamisesta on selvitty osittain tyydyttävästi, mutta uusien työntekijöiden perehdyttämisen suhteen on ollut toivomisen varaa, minkä voi katsoa johtuvan yleisestä resurssien vähyydestä ja työtahdin kiristymisestä. Aluelaboratorion taloudellinen tulos oli positiivinen. Kulut pysyivät hallinnassa ja alittivat suunnitellun tason. Palveluiden ostot menivät lievästi yli suunnitelman, mikä ainakin osittain selittyy loppuvuodesta toteutuneella KNF-laboratorion jononpurulla konsulttivoimin. v tehty hinnoittelun muutos, jossa näytteenotto eriytettiin tutkimusten hinnasta ja tutkimusten hintoja
25 /53 alennettiin 25%:lla, onnistui jokseenkin hyvin. Tutkimusmäärien nousu ja hinnaston maltillisesta muutoksesta huolimatta johti kuitenkin vielä :n palautukseen Kainuun sotelle. Alkuvuodesta 2014 otettiin käyttöön isotooppilaboratorion uudet tilat, mikä aiheutti toiminnan luonteen muuttumisen vaativammaksi NordLab Kokkola Asiakasnäkökulma NordLab Kokkolan aluelaboratorion päätoimipiste sijaitsee Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, joka on alueen ainoa päivystävä laboratorio tarjoten potilaiden kiireellistä hoitoa varten tarvittavan tutkimusvalikoiman erityisesti oman sairaalan ja päivystyspoliklinikan käyttöön. Aluelaboratorioon kuuluu lisäksi 12 pienempää laboratoriota tai näytteenottopistettä. Lopetimme työpaikkahuumeseulonnan näytteenoton valvonnan ja näytteiden käsittelyn. Yhtenäistimme poikkeavien tulosten käsittelyä NordLabin toimintakäytänteiden mukaiseksi. Prosessit ja rakenteet Henkilöstö Kokonaistutkimusmäärä NordLab Kokkolassa oli , missä on lisäystä edelliseen vuoteen 1 % ( ). Näytteenottomäärä oli , missä on vähennystä edelliseen vuoteen 1 % ( ). Kehitimme vuoden 2013 lopulla käyttöön otetun kemia-immunokemian analysaattorin näyte- ja työprosesseja, jolloin vastausviive lyheni. Siirsimme allergiadiagnostiikan tehtäväksi NordLab Oulun aluelaboratoriossa. Aloitimme EKG-tulosten siirtämisen digitaaliseen muotoon. Otimme käyttöön veriryhmän anti-d-suojauksen seulontapaneelin valtakunnallisen käytännön mukaisesti. NordLab Kokkolan aluelaboratorion henkilöstötilanne oli vaikea sairaslomien, perhevapaiden ja toiminnan muutosten vaatiman koulutuksen vuoksi. Sijaisten rekrytointi oli haasteellista. Osallistuimme aktiivisesti NordLabin strategian ja toiminnan suunnitteluun sekä kehittämiseen mm. osaamisalue- ja johtoryhmätyöskentelyn kautta. Muutoksesta liikelaitokseksi tiedotimme ja kuulimme niin asiakkaita kuin henkilöstöäkin useaan otteeseen. Selvitimme keskussairaalan toimipisteen sisäilman laatua moniammatillisessa yhteistyössä. Suunnittelimme toimipisteen tapahtuvan saneerauksen jälkeistä toimitilaa. Teimme henkilöstölle riskien arvioinnin.
Liite 2 / 6. Pöytäkirjan tarkastajat. Tilinpa a to s 2015
Tilinpa a to s 2015 Sisällys 1 Toimintakertomus... 5 1.1 Toiminta ja talous... 5 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 5 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto... 6 1.1.3 Tutkimus ja opetus... 7 1.1.4 Palvelutuotanto...
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotToimitusjohtaja esittelee tilinpäätöksen tämän hetkisen tilanteen kokouksessa.
Johtokunta 7 22.01.2016 Johtokunta 19 26.02.2016 Tilinpäätös 2015 JOHTOK 22.01.2016 7 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen 4 luvun 17 :n mukaan johtokunnan on laadittava
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 11a
KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 12a
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 5a
KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123
LisätiedotTULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotOletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO
Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotNordLabin yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5B, Kiviharjuntie Oulu. Otsikko Sivu
Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 8/2015 1 Yhteistyötoimikunta 05.03.2015 Aika 05.03.2015 klo 13:00-13:45 Paikka NordLabin yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5B, Kiviharjuntie 11.
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018
206-208 Johtokunta 27..205 27..205 /2 Sisällys Liiketoimintasuunnitelma... 2. Liikelaitoksen toimintaympäristö... 2.. Sote-uudistus... 2.2 Asiakassuhteet... 2.3 Liiketoimintamalli... 3.3. Organisaatio...
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotVäestömuutokset, tammi kesäkuu
Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys
LisätiedotPelastusjohtaja Jari Sainio
TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotTOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden
Lisätiedot1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta
1.1 Tulos ja tase KUMULATIIVINEN MYYNTI Current Ratio koko yritys 12 1 8 6 4 2 215 KUM TOT. 115 KUM TOT. 415 KUM TOT. 315 KUM TOT. 715 KUM TOT. 615 KUM TOT. 515 KUM TOT. 915 KUM TOT. 815 KUM TOT. 1,77
LisätiedotJOHTOK Toiminta:
Johtokunta 40 30.08.2013 Johtokunta 62 15.11.2013 Yhteistyötoimikunta 33 11.12.2013 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2014-2016 36/00.02.00/2013 JOHTOK 30.08.2013 40 Toiminta: NordLabin toiminta
LisätiedotKONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015
KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotKOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotHKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
Lisätiedot1. Henkilöstön rekrytointi ja saatavuus
1. Henkilöstön rekrytointi ja saatavuus NordLab aluelaboratorioista jää eläkkeelle arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä 161 laboratoriohoitajaa ja vuoteen 2025 mennessä 244 laboratoriohoitajaa. Oulun
LisätiedotSuomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36
Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotHKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-maaliskuussa
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotHKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2015 HKLjk 10.11.2015 Osavuosikatsaus 1 (9) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.9.2015 Toimintaympäristö ja toiminta Kuluneen neljänneksen aikana
Lisätiedot12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat
Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus
LisätiedotHKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotHKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 HKLjk 22.8.2013 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa
LisätiedotPerusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.
Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin
LisätiedotRAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta
RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus
LisätiedotMallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit
Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-syyskuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj
LisätiedotKuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014
Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat
LisätiedotVakinaiset palvelussuhteet
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,
LisätiedotRautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen
Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
Lisätiedot5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013
12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja
LisätiedotLiite nro: TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA
KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 Liite nro: TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 30.9.2010 Maakunnan talousarvio 2010 ja toimintasuunnitelma 2010 2013 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 14.12.2009 134.
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO
VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :
LisätiedotKonsernituloslaskelma
Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden
Lisätiedotkk=75%
1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden
LisätiedotHKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun
LisätiedotIMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY
IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011
UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto
LisätiedotTalousarvion toteumaraportti..-..
Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013
TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot
LisätiedotKonsernituloslaskelma
Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit
LisätiedotToteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.
Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin
LisätiedotTunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.
Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan
LisätiedotTILINPÄÄTÖS
Sivu 1/110 LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS TILINPÄÄTÖS 31.12.2015 Kansainvälinen Barents Rescue 2015 harjoitus (BR15) 30.9-1.10. 2015 Levillä. Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) )
LisätiedotTULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015
TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymä
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät
LisätiedotVuosivauhti viikoittain
1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys
LisätiedotSuomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18
Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017
LisätiedotHKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa
LisätiedotTULOSTILIT (ULKOISET)
HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma
LisätiedotPMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle
PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen
1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotY-Tunnus 2124310-8 Toimitusjohtaja Matti Kokkinen
Länsimetro Oy Y-Tunnus 2124310-8 Toimitusjohtaja Matti Kokkinen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko Hallituksen varapuheenjohtaja Tuula Saxholm Jyrki Kasvi Kimmo Oila Pekka Sirviö Reijo Tuori Pekka Vaara
LisätiedotKuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT
Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016
TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen
Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotUusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015
TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot
LisätiedotKuopio konserni TASE VASTATTAVAA
Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot
LisätiedotKokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.
TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien
LisätiedotVesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014
5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen
Lisätiedot