3. Semantiikka ja pragmatiikka

Transkriptio

1 3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1

2 Merkitys ja konteksti Sama merkki (esim. liikennemerkki kärkikolmio ) voi merkitä eri konteksteissa eri asioita: väistämisvelvollisuus (symboli) (systeemimerkitys) merkki tiestä eli tien indeksi (tasainen lumiaukea) merkki työnjohtajalle siitä, että työntekijä on asettanut merkin - kuten sovittu (indeksi) Voidaanko konteksti rajata kokonaan pois? systeeminen merkitys?? 2

3 Kielellisen merkityksen "tyypit" kirjaimellinen merkitys stilistinen merkitys tietosanakirja- eli faktuaalinen merkitys assosiatiivinen merkitys deiktinen merkitys (ajan ja paikan deiksis) etymologinen merkitys 3

4 3.2. Sanojen merkitys Sanat merkitsevät eri tavoilla Leksikaalinen; kieliopillinen merkitys Sanojen merkityksiin on abstrahoitunut / kiteytynyt erilaisia merkitysfunktioita Symbolinen > käsitteellinen Indeksaalinen > konteksti, kollokaaltio Ikoninen > onomatopoeettisuus, deskriptiivisyys 4

5 Viittaava funktio denotaatio: kielikohtainen, kirjaimellinen merkitys, päämerkitys, käsitteellinen merkitys, systeeminen merkitys konnotaatio: sanoihin liittyvät mielikuvat, assosiaatioit; henkilö- ja kontekstisidonnaisia esim. raitiovaunu denotaatio: raiteilla kulkeva, sähkökäyttöinen kaupunkiliikenteessä käytetty julkinen liikenneväline konnotaatio: värit, äänet, hajut, ekologisuus, eri linjat, eri kaupungit jne., reaalisen maailman vaihtelevat tosiasiat, ja joista saatu kokemus vaihtelee eri henkilöillä 5

6 Ekstensionaalinen merkitys (= tarkoite) Kun esim. substantiivit ja pronominit viittaavat kielenulkoisiin olioihin, nämä oliot ovat näiden sanojen ekstensionaalisia merkityksiä: kielitieteessä käytetään termiä tarkoite (referent). Sanan ekstensio = sanan kaikki mahdolliset tarkoitteet Intensionaalinen merkitys Sanojen ja ilmausten käsitteellinen, kielikohtainen merkitys (= denotaatio) valkoinen valkoisen käsite kissa kissan käsite silittää suhdekäsite (2-paikkainen relaatio) 6

7 Sanasto l. leksikko Sanojen merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamista Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä (= merkityskenttä) leksikko voidaan kuvata erilaisina verkostoina (semanttiset verkostot) Sanan merkitys voidaan kuvata määrittelemällä sen asema erilaisissa semanttisissa verkostoissa l. sem. kentissä. 7

8 Vuodenajat-leksikaalinen kenttä talvi, kesä / talvi, kevät, kesä, syksy a: talvi ja kesä talvi kesä 8

9 Vuodenajat-leksikaalinen kenttä talvi, kesä / talvi, kevät, kesä, syksy b: talvi, kevät, kesä, syksy talvi kevät syksy kesä 9

10 Leksikaalinen alakategoriointi (syntaktis-)semanttiset piirteet eli merkityskomponentit?pöytä puri demokratiaa. on semanttisesti outo. Selitys: purra vaatii eläimen subjektikseen > leksikaalinen valintarajoitus (l. selektiorajoitus): purra-verbi vaatii subjektiltaan piirteen +ELÄIMELLINEN: [ [ ] N purra]: [+ELÄIMELLINEN] N 10

11 juoda: [ ] N : [-LASKETTAVA] N potkaista: [ ] N : [+KONKREETTINEN] N [ ] N nähdä: [+ELÄIMELLINEN] N 11

12 vrt. valkoinen: [ ] N : [+KONKREETTINEN] N entä: valkoinen valhe vrt. kaksi semanttista rakennetta verbillä [ ] N ajaa [ ] N : a) [+ELÄIM] N ajaa [+KONKR] N b) [+INHIM] N ajaa [+ABSTR] N 12

13 Erilaisia leksikaalisia suhteita synonymia: eri sanat - sama merkitys aalto - laine Täydellistä synonymiaa vaikea (mahdoton?) löytää. Miten määritellä synonymia: esim. vaihdettaessa totuus säilyy (referentin samuus). polysemia yhdellä sanalla useita eri merkityksiä: juuret: a) kasvin juuret, b) sukujuuret homonymia, homonyymi Kahdella (tai useammalla) eri lekseemejä edustavilla sananmuodoilla samanlainen äänneasu: kuusi. a) puulaji kuusi kuusi: b) lukusana 6 13

14 hyponymia, hyponyymi, hyperoyymi ala- ja yläkäsitteiden hierarkiat koivu - puu: koivu on puu-sanan hyponyymi (=alakäsite), puu on koivu sanan hyperonyymi (=yläkäsite) holonyymi jalka on varpaan holonyymi 14

15 Vastakohtasuhteita komplementaarinen vastakohta l. lajivastakohta l. binaarinen oppositio: elävä ; kuollut, ulkona ; sisällä astevastakohta l. antonymia l. polaarinen oppositio: lämmin ; kylmä, lyhyt ; pitkä relatiivinen oppositio: opettaja ; oppilas, vanhempi ; lapsi 15

16 Astevastakohdat l. antonymiat piilovertailu olemassa standardi (x) johon verrataan Lauri on pitkä. Siis: pitkä suhteessa x:ään tunnusmerkitön vs. tunnusmerkkinen sanaparin jäsen vanha (tunnusmerkitön) vs. nuori (tunnusmerkkinen) Kuinka nuori olet? tunnusmerkkinen kysymys Vrt. Kuinka vanha olet? tunnusmerkitön kysymys 16

17 Prototyyppi Lekseemin tarkoitteet muodostavat usein säteittäisen joukon (engl. radial category) Prototyyppinen keskus käsitteellisesti ja kokemuksellisesti tyypilliset tapaukset Periferia prototyyppisistä tapaukista eri tavoin poikkeavat tapaukset eläin {kissa, hevonen, kurki,...ihminen, kirva, bakteerit, virukset} lintu {talitiainen, pääskynen, mustarastas,... kurki, emu, pingviini} 17

18 3.3. Lauseen merkitys Lauseen funktio: Ideationaalinen: esittää tietoa todellisuudesta (erityisesti väitelause) 1) Maapallo on pannukakku. 2) Huomenna on tiistai. Totuusarvo (T, E) Interpersoonallinen: kertoo, väittää, käskee, kysyy, kieltää, onnittelee jne. >> Erilaiset puheaktit : väittäminen, käskeminen, kysyminen, lupaaminen, uhkaaminen (ks. jäljempänä) 18

19 lauseen funktio... jatkoa Tekstuaalinen / toiminnallinen Puhuminen on oleellinen osa monissa institutionaalisissa tilanteissa. Toiminnallinen eteneminen tapahtuu usein kielen avulla. Toiminnalliset skeemat tai muotit Ilmauksen merkitys / tulkinta syntyy kun se liitetään kokonaiseen toimintaan, tapahtumaan tai paikkaan, tuttuihin tilanteisiin Tyttö katseli autoja ikkunasta. Missä ovat autot, missä on tyttö? 19

20 Konteksti ja indeksaalinen merkitys Kielen ilmaus liitetään sen käyttöyhteyteen kontekstiin Konteksti / indeksaalinen merk. voi olla tyypilliset fraasit joissa sitä käytetään (kollokaatio, kollokationaalinen merkitys) ilmausta käyttänyt henkilö teksti tai tekstityyppi, jossa sitä käytetään (intertekstuaalinen merkitys) 20

21 Lauseen asiasisältö l. propositionaalinen sisältö Lause voi esittää tietyn asiantilan: Asiantila koostuu olioista ja niiden välisistä suhteista Jussi juo piimää. Huomion kohteeksi nostetaan henkilö käyttämällä hänen nimeään Huomion kohteeksi nostetaan tietty juoma käyttämällä lekseemiä piimä. Jussin ja piimä-juoman välillä esitetään olevan juomisen-suhde. Tämä asiantila väitetään. 21

22 Piimä on hapanta Piimällä on tietty makuominaisuus Jussilla on oma lasi On olemassa tietty Jussin nimikkolasi 22

23 Propositio(naalinen sisältö): p, q, r, s Propositio(naalinen sisältö) ei aina näy suoraan lauseen (pinta)rakenteesta. Jussi juo piimää (p) Piimä on hapanta (q) Jussi juo piimää ja piimä on hapanta (p ja q) Jussi juo piimää, joka on hapanta (p ja q) Jussi juo hapanta piimää (p ja q) p = Jussi juo piimää q = piimä on hapanta 23

24 Ihmiskielessä on aina useita keinoja esittää sama propositionaalinen sisältö Jussilla on oma lasi. Jussin oma lasi. Jussin kaipasi lasiaan. -oma lasi ilmauksen monitulkintaisuus: reaalimaailman vaihtelu, mitä tarkoittaa oma? 24

25 Propositionaalinen sisältö ja predikaatio Predikaattilogiikassa analysoidaan propositionaalisesta sisällöstä erilleen oliot ja oloille predikoidut ominaisuudet Jussi (=x) juo (=J) piimää (=y): J(x,y) Juoda on 2-paikkainen predikaatti, jossa ensimmäinen argumentti (x) on tekijä ja toinen argumentti (y) tekemisen kohde 25

26 Lauseen merkitys kaavamaisesti propositio modus, negaatio, tempus, aspekti, kvantifikaatio predikaatti P predikaatio argumentit (0-3kpl) A 1, A 2, A 3 26

27 Predikaattien luokittelu /kuvaus 1. Predikaatin pakollisten määreiden l. argumenttien lukumäärä -paikkainen: sataa, tuulee 1-paikkainen: puhua, istua 2-paikkaiset: potkaista, juoda 3-paikkaiset: antaa, ottaa 2. Argumenttien a) semanttiset ominaisuudet ja b) semanttiset roolit l. semanttiset sijat 3. Predikaatin semanttinen laatu esim. asiantilan ilmaukset (muuttua, ilmestyä), puheaktiverbit (puhua, kertoa, sanoa, väittää), kognitiiviset verbit (tietää, ajatella, harkita) Huom: pakollinen määre = aktantti 27

28 Semanttiset roolit Jussi 1 lentää potkurikoneella 2 (1=AGENTTI; 2=INSTRUMENTTI) Kivi 3 lentää ikkunaan 4 (3=PATIENTTI, 4=LOKAATIO) Risto 4 rakastaa Leenaa 5 (4=KOKIJA, 5=PATIENTTI) Lintu 8 lentää etelään 9 (8=PATIENTTI, 9=LOKAATIO/KOHDE) Kivi 10 on lämmin (10=LOKAATIO tai INSTRUMENTTI) Takki 11 on lämmin (11= INSTRUMENTTI) Tuulee etelästä 12 (12=LOKAATIO /LÄHDE) Liisa 1 antaa kirjan 3 Leenalle 13 (13=HYÖTYJÄ) 28

29 MODUS ja MODAALISUUS Modaalisuuden ilmaisukeinot Morfologiset tapaluokat verbi-taivutuksessa: INDIKATIIVI, POTENTIAALI, KONDITIONAALI, NESESSIIVI jne. Modaaliset apuverbit (voi, pitää) ja partikkelit (ehkä, mahdollisesti, välttämättä jne.). 29

30 Modaalisuuden tyypit Episteeminen modaalisuus: välttämättömyys, mahdollisuus, kontradiktio; Ville hiihtänee tänään. Deonttinen modaalisuus: liittyy ihmisten välisten velvoittamisen ja sallimisen ilmaisuihin: Ville pakotettiin hiihtämään. Puhefunktiot: lausetyypit: väite, kysymys, käsky, uhkaus, lupaus, julistus. 30

31 Loogiset kvanttorit KVANTTORIT Universaalikvanttori kaikki ( ) Kaikki ( ) ihmiset ovat kuolevaisia. Eksistentiaalikvanttori yksi, joku ( ) Eräs ( ) suomalainen on saanut nobelin. vrt. Yksi suomalainen on saanut nobelin. Luonnolliseissa kielissä kvanttoreita enemmän: yksi, eräs, kaikki, paljon, monta, harvat, useat 31

32 Kvanttorien semanttinen erikoislaatu tässä verrattuna attribuutteihin 1. Pieni kissa ajaa ruskeata koiraa. 2. Ruskeata koiraa ajaa pieni kissa lauseilla 1 ja 2 sama merkitys. 3. Joku tyttö oli suudellet jokaista poikaa. 4. Jokaista poikaa oli suudellut joku tyttö. lauseilla 3 ja 4 eri merkitys Lauseen merkitykseen vaikuttaa siinä olevien kvanttori(sanoj)en järjestys. Kvanttoreilla on vaihtelevan kokoinen ala, jonka yli ne kvantifioivat. 32

33 TEMPUS Verbien aikataivutus ja ajan ilmaiseminen muulla tavoin (tulevaisuudessa, huomenna, eilen, seuraavaksi jne.). Esim. aikataivutus on deiktistä eli tarkoitettu ajankohta määräytyy suhteessa johonkin toiseen ajanhetkeen. 33

34 ASPEKTI Imperfektiivinen aspekti päättymätön tapahtuma: Jussi juo piimää Perfektiivinen aspekti päättynyt tapahtuma: Jussi on juonut piimän 34

35 Totuus (Väite)lauseella totuusarvo: T / E Loogisesti tosi Tosi lauseen muodon perustella. Kala on kala. Analyyttisesti tosi Tosi sanojen merkityksen ja lauseen muodon perustella. Hauki on kala. Synteettisesti tosi Tosi jos vastaa todellisuutta. Kala on terveellistä. 35

36 Pragmatiikkaa (hitusen) Puheaktit (ks. edellä puhefunktiot) väittäminen, käskeminen, lupaaminen, kysyminen, uhkaaminen Joskus puheaktimerkitys jo verbin leksikaalisessa merkityksessä: puheaktiverbit (eism. väittää, vastata, käskeä) Suora puheakti, epäsuora puheakti Paljonko kello on? - Voisitko kertoa paljonko kello on? Sulje ovi! - Sulkisitko oven? Sulje ikkuna! - Täällä vetää. 36

37 Pragmaattiset periaatteet viestinnälliset maksiimit määrä, laatu, tapa kohteliaisuusperiaatteet esim. kasvojen säilyttäminen 37

38 Presuppositio Looginen presuppositio: Lauri lakkasi lukemasta Zorroja >PRESUPPONOI> 'Lauri on joskus lukenut Zorroja'. Eksistentiaali presuppositio: Jussi rikkoi uuden polkupyöränsä >PRESUPPONOI> 'Jussilla on uusi polkupyörä'. Faktiivinen presuppositio: Jussi tiesi päässeensä tentistä läpi>presupponoi> 'Jussi oli päässyt tosiasiallisestikin tentistä läpi'. 38

39 Negaatio Kaikissa kielissä on keino (keinoja) muuttaa myönteinen väitelause kielteiseksi (lausekielto tai lausenegaatio) Jussi söi paistettuja silakoita. Jussi ei syönyt paistettuja silakoita. MITÄ KIELLETÄÄN? Jussi paistettuja muikkuja. Jussi söi halstrattuja silakoita. Jussi ei syönyt mitään. Syöjä ei ollut Jussi - siis J:n syömisestä ei sanota mitään Pragmaattinen kielto: kieltäytyä Kielto osana leksikaalista merkitystä: kieltää, kuolla 39