SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM"

Transkriptio

1 SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI Semantiikan ja pragmatiikan pk UM 1

2 Semanttisten roolien abstrahointi antaja/juoksija/tekijä > Agentti ajattelija /havaitsija/kokija (Emoter)> Kokija Agentti/Kokija (Experiencer) > TEKIJÄ (ACTOR) Vastaanottaja (Recipient) / Teema (Theme) / Patientti (Patient) / Aiheuttaja (Stimulus) > OSALLISTUJA (Undergoer) TEKIJÄ / OSALLISTUJA > Subjekti 2

3 Semanttiset kontrastit neutralisoituvat Verbispesifinen ominaisuus > semanttinen rooli (temaattinen rooli) > semanttiset makroroolit > kieliopilliset suhteet 3

4 Semanttisten roolien määrittely 1. Sanoilla merkitys 2. Lauseilla informaatiosisältö / prositionaalinen sisältö = tila / tapahtuma näkökulma tilaan/tapahtumaan > semanttiset roolit, jotka vastaavat kysymyksiin: mikä, kuka, missä, minne, mistä, kenelle, milloin, kenen takia, jne. 4

5 Lauseen propositionaalinen merkitys Verbin prositionaalinen kehys (frame): verbityyppi ja sen vaatimat sem. roolit ( paikat ) Lekseemit, jotka sijaitsevat /sijoitetaan propositionaalisen kehyksen paikoissa / paikkoihin 5

6 Sem. roolien määrittely AGENTTI = tahdonalainen, tietoinen ja aktiivinen tilan tai muutoksen suhteen RESIPIENTTI = passiivinen mutta tietoinen Jussi sai lahjaksi kirjan Leenalta PATIENTTI = on tilassa tai muutoksessa mukana Jussi punastui sormenpäitään myöten LOKAATIO = tilan tai prosessin paikka Jussi istui tuolilla/ tuolille /nousi tuolilta. 6

7 Semanttisten roolien tunnusmerkkisyyshierarkia TEKIJÄ-hierarkia: Agentti > Instrumentti > Kokija >Resipientti OSALLISTUJA-hierarkia Patientti >Teema > Stimus > Kokija > Resipientti/Kohde/Lähde/Lokaatio SIIS: TEKIJÄn makrorooliin valitaan aina agenttimaisin argumentti OSALLISTUJAn makrorooliin valitaan aina patienttimaisin argumentti 7

8 Jussi [AG] avasi oven avaimella [INSTR]. Avain [INSTR] avasi oven. Ovi [TEEMA] aukesi. *Avain avasi Jussilta (?) oven (vrt. Oven avaaminen onnistui Jussilta) *Ovi aukesi Jussilta avaimella 8

9 Valenssi Loogis-käsitteellinen valenssi Sanan merkityssisältöön kuluu relaatio(loogisia) käsitteitä Relaatiokäsitteellä on tietyt paikat, joihin voidaan sijoittaa elementtejä Semanttinen valenssi Semanttiset valintarajoitukset syntagmoissa Syntaktinen valenssi Valenssin kantaja määrää aktanttinsa synt. aseman ja morfologisen muodon (esim. preposition vaatima sija; sa. in der Strasse 9

10 Obligatoriset ja fakultatiiviset aktantit Opettaja jakaa kirjat oppilaille. jakaa on 3-paikkainen kirjat on obligatorinen, ilman sitä epäkieliopillinen tai elliptinen oppilaille on fakultatiivinen 10

11 Esimerkkejä valensseista vastata Sn + (Sall) (Sivul että /Pr indef ) (Sill) Opetaja vastaa. Sn Opettaja vastaa minulle. Sn, (Sall) Opettaja vastaa, ettei hän tule. Sn, (Sivul että ) Opettaja vastaa kysymykseen. Sn, (Sill) Opettaja ei vastaa mitään. Sn, (Pr indef ) Opettaja vastaa minulle kysymykseeni. Sn, (Sall), (Sill) Opettaja vastaa minulle, ettei hän tule. Sn, (Sall), (Sivul että ) 11

12 Aktanttien semanttinen laatu Sn, Sall 1. Hum (Opettaja vastaa oppilaille) 2. Hum Inst (Ministeriö vastaa hallitukselle) Sill 1. Abstr (Opettaja vastaa kysymykseen) 2. -Anim (Opettaja vastaa kirjeeseen) 12

13 sa vastata antworten: Sn, (Sd), (Sivul dass /Pr indef ), (ps auf ) Der Lehrer antwortet (mir), (dass er komme). beantworten: Sn, Sa, (Sd) Der Lehrer beantwortet dem Schüler (die Frage.) erwidern & entgegnen: Sn, Sivul dass /Pr indef, (Sd), (ps auf ) Der Schüler erwiderte (dem Lehrer), dass er krank sei. 13

14 Aktanttien semanttinen laatu antworten Sn, Sd 1. Hum (Der Lehrer antwortet den Schülern) 2. Hum Inst (Das ministerium antwortet der Regierung) ps auf 1. Abstr (Der Lehrer antwortet auf die Frage) 2. Anim (Der Lehrer antwortet auf den Brief) 14

15 Beantworten Sn, Sd Sa 1. Hum (Der Lehrer beantwortet dem Schüler die Frage) 2. Hum Inst (Die Regierung beantwortet dem Ministerium die Frage) 1. Abstr (Der Lehrer beantwortet die Frage) 2. -Anim (Der Lehrer beantwortet den Brief) 15

16 erwiedern Sn Sd Hum(Der Schüler erwiederte, dass er krank sei) 1. Hum ( Der Schüler erwiederte dem Lehrer, dass er krank sai) 2. Hum Inst ( Er erwiederte dem Gericht, dass er unschuldig sei) psauf Abstr (Er erwiederte auf die Frage, dass er krank sei) 16

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Sija ja semanttinen rooli

Sija ja semanttinen rooli 3 tasoa Sija ja semanttinen rooli semanttinen rooli (esim. agentti) kieliopillinen suhde (esim. subjekti) sija (esim. nominatiivi tai ergatiivi) The Oxford Handbook of Case, Chapter 17 (Case, Grammatical

Lisätiedot

3. Semantiikka ja pragmatiikka

3. Semantiikka ja pragmatiikka 3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1 Merkitys ja konteksti

Lisätiedot

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

semantiikan ja pragmatiikan pk / um Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata

Lisätiedot

Esittäytyminen Vorstellungen

Esittäytyminen Vorstellungen Esittäytyminen Vorstellungen Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen ja saksalainen oppilas tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa oltuaan sähköpostiyhteydessä.

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

Transitiivisuuden ilmaiseminen mansin itämurteissa

Transitiivisuuden ilmaiseminen mansin itämurteissa lektiot Transitiivisuuden ilmaiseminen mansin itämurteissa Informaatiorakenteen analyysi Susanna Virtanen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 14. maaliskuuta 2015 Tutkimukseni käsittelee semanttisen

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 7 Kieli merkitys ja logiikka Luennot 7 ja 8: sivut 237-274 Luento 7: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kieli ja tulkinta Predikaattilogiikka

Lisätiedot

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen KALEVI TARVAINEN Dependenssikielioppi. Gaudeamus, Helsinki 1977. 108 s. KALEVI TARVAINEN Suomen kielen lauseenjäsennys dependenssikieliopin mukaan. Oulun

Lisätiedot

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER Allgemeines Bei der Systembeschreibung, die bei diesen Fachrichtungen üblich ist, wird wie folgt vorangegangen: 1. Schritt: Das System

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

herätä, istua, kyetä, laulaa, nousta, purra, pysäköidä, saada, siivota, suudella, valita, väsyä

herätä, istua, kyetä, laulaa, nousta, purra, pysäköidä, saada, siivota, suudella, valita, väsyä Suomen kieli Esimerkkejä suomen kielen valintakokeen tehtävistä Kokeen tehtävät ovat soveltavia: niissä ei vaadita valintakoekirjan ulkoa opettelua, vaan siinä annetun tiedon hyväksi käyttämistä tehtävänannon

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla

Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla - IWebS-projektin (2003-2005) kokemuksia FinnONTO-symposio, 16112005 Petri Lindgren (petrilindgren@helsinkifi) Kim Viljanen (kimviljanen@tkkfi)

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti lektiot Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti Marjatta Jomppanen Väitöksenalkajaisesitelmä 16. tammikuuta 2010 Oulun yliopistossa Tutkimukseni on lähtenyt saamen kielen oppijan tarpeesta selvittää

Lisätiedot

mini Safe by Design and optimized for tilting windows

mini Safe by Design and optimized for tilting windows mini Safe by Design and optimized for tilting windows MINI CASSETTE Suitable for 17mm or 20mm chain or constant tension spring mechanism. The spring mechanism is suited also for operating from the bottom

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä. Maisterintutkielma Niina Lappalainen

Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä. Maisterintutkielma Niina Lappalainen Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä Maisterintutkielma Niina Lappalainen Suomalainen viittomakieli Kielten laitos Jyväskylän yliopisto Elokuu 2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

Matkustaminen Liikkuminen

Matkustaminen Liikkuminen - Sijainti Ich habe mich verirrt. Et tiedä missä olet. Können Sie mir zeigen, wo das auf der Karte ist? Tietyn sijainnin kysymistä kartalta Wo kann ich finden? Tietyn rakennuksen / n sijainnin tiedustelu...

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010 Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Kielen oppimisen ongelma Kieltä koskeva tietomme on "hiljaista" tietoa (Tacit Knowledge). Voimme arvioida

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen nuori kertoo harrastuksistaan saman ikäisille ulkomaalaisille nuorille. Aihepiirinä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1. Aloite: Koulukiusaamisen vastaisia toimintamalleja uudistettava

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1. Aloite: Koulukiusaamisen vastaisia toimintamalleja uudistettava Nuorisovaltuusto 19.04.2016 Sivu 1 / 1 27 Selostus Koulukiusaaminen on espoolaisissa kouluissa vakava ongelma, ja sitä tapahtuukin monilla kouluilla, erityisesti yläkouluissa. Kiusaaminen voi olla näkyvää

Lisätiedot

Esimerkkimodaalilogiikkoja

Esimerkkimodaalilogiikkoja / Kevät 2005 ML-4 1 Esimerkkimodaalilogiikkoja / Kevät 2005 ML-4 3 Käsitellään esimerkkeinä kehyslogiikkoja Valitaan joukko L kehyksiä S, R (tyypillisesti antamalla relaatiolle R jokin ominaisuus; esim.

Lisätiedot

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ - Osoite Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Osoitteen ulkoasu amerikkalaisittain:

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

Väärä nainen. Naisten semanttiset roolit Naisten ääni -lehden vaaleja edeltävissä mielipidekirjoituksissa

Väärä nainen. Naisten semanttiset roolit Naisten ääni -lehden vaaleja edeltävissä mielipidekirjoituksissa Väärä nainen Naisten semanttiset roolit Naisten ääni -lehden vaaleja edeltävissä mielipidekirjoituksissa 1907 1945 Pro gradu -tutkielma Essi Niinivirta Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalaisugrilaisten

Lisätiedot

Semantiikan ja pragmatiikan peruskurssi YKIEP04, 3-5 op TaY, 2012 jakso III Urho Määttä

Semantiikan ja pragmatiikan peruskurssi YKIEP04, 3-5 op TaY, 2012 jakso III Urho Määttä Semantiikan ja pragmatiikan peruskurssi YKIEP04, 3-5 op TaY, 2012 jakso III Urho Määttä urho.maatta@uta.fi Luennot 12.1. 23.2.2012 Pinni A3103 Tentti 1.3. klo 10-12 Pinni A3103 1 OHJELMA Kurssin materiaalit

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in

Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in den Dörfern von Virrat Henkilökuljetukset Personentransporte Sivistystoimi Schulverwaltungsamt Koulukuljetukset Asiointiliikenne - Schülertransport

Lisätiedot

Filosofian historia: 1900-luku

Filosofian historia: 1900-luku Filosofian historia: 1900-luku 23.2.2010 Bertie (1) Bertrand Russell (1872-1970) Kolmas Russellin jaarli The Principles of Mathematics (1903) On Denoting (1905) Mathematical Logic as Based on the Theory

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Liike-elämä Sähköposti

Liike-elämä Sähköposti - Aloitus Suomi Saksa Arvoisa Herra Presidentti Sehr geehrter Herr Präsident, Erittäin virallinen, vastaanottajalla arvonimi jota käytetään nimen sijasta Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:

Lisätiedot

Mia Dufva, tutkija, psykologi, Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskus Pekka Lehtiö, toimitusjohtaja, psykologi, Lingonet Oy

Mia Dufva, tutkija, psykologi, Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskus Pekka Lehtiö, toimitusjohtaja, psykologi, Lingonet Oy Mitä sanaston oppiminen oikein onkaan? Mia Dufva, tutkija, psykologi, Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskus Pekka Lehtiö, toimitusjohtaja, psykologi, Lingonet Oy Hieman kärjistäen voidaan todeta,

Lisätiedot

Auswandern Wohnen. Wohnen - Mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte. Art der Unterbringung. Art der Unterbringung

Auswandern Wohnen. Wohnen - Mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte. Art der Unterbringung. Art der Unterbringung - Mieten Deutsch Ich möchte mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte ein Zimmer eine Wohnung/ ein Apartment ein Studioapartment ein Einfamilienhaus ein Doppelhaus ein Reihenhaus Wie viel beträgt die

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

mini Safe by Design and optimized for tilting windows

mini Safe by Design and optimized for tilting windows mini Safe by Design and optimized for tilting windows DOMICET MINI Suitable for mm or 20mm chain or constant tension spring mechanism. Optimized for tilting windows and the spring mechanism is suited also

Lisätiedot

Ref. 20048 KLASSISTEN SATUJEN KUVANOPAT. Muodosta helposti lauseita erivärisiä noppia käyttämällä!

Ref. 20048 KLASSISTEN SATUJEN KUVANOPAT. Muodosta helposti lauseita erivärisiä noppia käyttämällä! KLASSISTEN SATUJEN KUVANOPAT Muodosta helposti lauseita erivärisiä noppia käyttämällä! Tarkoitus: - Lauseiden muodostamisen oppiminen kuvanoppien avulla - Sanavaraston laajentaminen semanttisten osa-alueiden

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 5. Immer geradeaus! ÜB. 1. d) ÜB. 2. a) (1) 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D

ÜB. 1. a) Lektion 5. Immer geradeaus! ÜB. 1. d) ÜB. 2. a) (1) 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D ÜB. 1. a) Lektion 5 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D Immer geradeaus! Esim. Johann Strau Herbert von Karajan Siegmund Freud Maria Theresia Franz Josef Sissi Kurt Waldheim ÜB. 1. d) Wolfgang Schüssel

Lisätiedot

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo 1 Lähtökohtia Tarkastelemme tässä artikkelissa suomen kielen subjektin kategoriaa ja sitä, miten se tulisi kuvata ja rajata suhteessa muihin syntaktisiin

Lisätiedot

JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ

JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 13.1.2017 Fanni Anttila SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

TUNNEVERBIT ASKARRUTTAVAT

TUNNEVERBIT ASKARRUTTAVAT LÄHTEET FAIRCLOUGH, NORMAN 1997: Miten media puhuu. Suom. Virpi Blom ja Kaarina Hazard. Tampere: Vastapaino. KAKKURI-KNUUTTILA, MARJA-LIISA (toim.) 1998: Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Identiteetti identifikaatio - ja valinta

Identiteetti identifikaatio - ja valinta Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kausatiiviset lauserakenteet terveysaiheisessa internet-aineistossa

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kausatiiviset lauserakenteet terveysaiheisessa internet-aineistossa Kaikki vaikuttaa kaikkeen Kausatiiviset lauserakenteet terveysaiheisessa internet-aineistossa Pro gradu -tutkielma Tekijä: Kaisa Ranta, 012103050 Ohjaaja: Tiina Onikki-Rantajääskö Oppiaine: Suomen kieli

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg Deutschland Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 7 Kieli merkitys ja logiikka Kompositionaalisuus Predikaattilogiikka Käsitteellis-intentionaaliset järjestelmät Luento 7: Merkitys ja logiikka Lause ja propositio Propositiot ja kompositionaalisuus

Lisätiedot

Apuverbit HPSG:ssa ja ProFITissa

Apuverbit HPSG:ssa ja ProFITissa Apuverbit HPSG:ssa ja ProFITissa Kontekstittomat jäsennysmenetelmät Lili Aunimo lili.aunimo@helsinki.fi Helsingin yliopisto Kieliteknologia Lili Aunimo Apuverbit HPSG:ssa ja ProFITissa p.1/15 2005-05-03

Lisätiedot

LUOKITELLLUT KASSAKAAPIT, PALOTURVAKAAPIT JA YHDISTELMÄKAAPIT

LUOKITELLLUT KASSAKAAPIT, PALOTURVAKAAPIT JA YHDISTELMÄKAAPIT LUOKITELLLUT KASSAKAAPIT, PALOTURVAKAAPIT JA YHDISTELÄKAAPIT Tähän esitteeseen olemme koneet kassakaappi, paloturva sekä yhdelmäkaappien teknä tiea ja miitusta.esitteessä osa kokaarjnastme, ime myös -

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism SIJASYNKRETISMI Case Syncretism Matthew Baerman Esitelmä Sijojen teoriaa-kurssilla Nina Valtavirta 25.3.2009 Yksi muoto edustamassa useampaa sijaa Baerman: muotoon perustuva määritelmä Sijat ja niiden

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Case marking and alignment

Case marking and alignment Case marking and alignment Balthasar Bickel and Johanna Nichols http://www.uni-leipzig.de/~bickel/research/papers/bickelnichols_casealign.pdf Sijamerkinnän typologiaa 7.4.2009 Esko Niiranen Case marking

Lisätiedot

MUUTOS PITÄISI TAPAHTUA VAI MUUTOKSEN PITÄISI TAPAHTUA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA KESKUSTELUPALSTOILLA

MUUTOS PITÄISI TAPAHTUA VAI MUUTOKSEN PITÄISI TAPAHTUA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA KESKUSTELUPALSTOILLA MUUTOS PITÄISI TAPAHTUA VAI MUUTOKSEN PITÄISI TAPAHTUA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA KESKUSTELUPALSTOILLA Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 13.1.2017 Ella Tikkala SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Maahanmuutto Asuminen

Maahanmuutto Asuminen - Vuokraaminen Saksa Ich möchte mieten. Ilmoitat, että haluat vuokrata jotakin Norja ein Zimmer eine Wohnung/ ein Apartment ein Studioapartment ein Einfamilienhaus ein Doppelhaus ein Reihenhaus Wie viel

Lisätiedot

Mennä-verbi kohde- ja lähdekonstruktiossa

Mennä-verbi kohde- ja lähdekonstruktiossa Mennä-verbi kohde- ja lähdekonstruktiossa Jarmo Haapaharju Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2008 Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 A B 8 9 10 11 [Nm] 370 350 330 [kw] [PS] 110 150 100 136 310 90 122 290 270 80 109 250 70 95 230 210 60 82 190 50 68 170 150 40 54 130 110 90 140 PS 125 PS 100 PS 30 20 41 27 70 1000 1500

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä

Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä lektiot Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä Areaalis-typologinen tutkimus Merja Salo Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 25. huhtikuuta 2015 Typologisesti suomalais-ugrilaiset

Lisätiedot

Me voimme nauttia luontoa-

Me voimme nauttia luontoa- Me voimme nauttia luontoa- Rektioilmaukset suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Syyskuu 2013 Anne Nucci JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen. Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

1 2 3 4 5 7 9 A B 10 11 12 13 14 15 16 17 [Nm] 370 350 330 310 290 270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 140 PS 125 PS 100 PS 70 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 RPM [kw] [PS] 110 150 100 136 90 122

Lisätiedot

The OWL-S are not what they seem

The OWL-S are not what they seem The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita

Lisätiedot

Koherenssi. Implisiittinen koherenssi. Koheesio ja koherenssi lat. co-haero pysyä yhdessä cohaerentia koossapysyvyys, yhteys

Koherenssi. Implisiittinen koherenssi. Koheesio ja koherenssi lat. co-haero pysyä yhdessä cohaerentia koossapysyvyys, yhteys Koheesio ja koherenssi lat. co-haero pysyä yhdessä cohaerentia koossapysyvyys, yhteys Koheesio on peräkkäisten lineaaristen jaksojen yhteenkuuluvuutta. Koheesiota säätelee kokonaiskoherenssi. TM 27.9.04

Lisätiedot

1 2 3 4 5 A B 6 7 8 9 [Nm] 370 350 330 310 290 270 [kw] [PS] 110 150 100 136 90 122 80 109 250 230 210 190 70 60 50 95 82 68 170 150 40 54 130 110 90 140 PS 125 PS 100 PS 30 20 41 27 70 1000 1500 2000

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Leksikko ja kieli Taivutus Johtaminen Luento 8: Leksikko Mitä tiedämme sanasta? nukkua miten sana lausutaan sanan merkitys miten sanaa käytetään kielellisessä rakenteessa

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?

Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Prof. Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikka ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) Lähde: E. Hyvönen: Miksi asiasanastot

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Temaattiset roolit X -teoria (ei tenttiin) Luento 5: Lauseen derivaatio, X -teoria Lauseke ja lausekkeen

Lisätiedot

b) finiitti verbin imperfektillä (+ ptp ja tai infinitiivillä) * sana muodoissa huomioitavaa sija valinnan jälkeen (substantiivi fraase)

b) finiitti verbin imperfektillä (+ ptp ja tai infinitiivillä) * sana muodoissa huomioitavaa sija valinnan jälkeen (substantiivi fraase) SAKSAN KIELIOPPI (opintoni muistiinpanoja) 1) KURSSEILLA > OPITAAN KIELEN PERUS YKSITYISKOHDAT ja KÄYTTÄMINEN * sanatasolla (sanamuodot) > fraasetasolla (sijat) > lausetasolla (sanajärjestys) > virketasolla

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b)

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b) ÜB. 1. a) Lektion 7 Ein Gute-Nacht-Bier 1. Mozart-Straße 23 2. Kahden hengen huone maksaa 103-170 euroa. 3. Ensin lähijunalla Marienplatzille ja sitten metrolla Universitätille (yliopiston pysäkille).

Lisätiedot

Fokusmerkintä mansin kielen itämurteissa. Susanna VIRTANEN

Fokusmerkintä mansin kielen itämurteissa. Susanna VIRTANEN DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 23. DEBRECEN, 2016 Fokusmerkintä mansin kielen itämurteissa Susanna VIRTANEN Debreceni Egyetem susanna.s.virtanen@gmail.com

Lisätiedot

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon.

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon. Tehtävä 1 Vieressä olevalle tuomiokirkon kartalle on merkitty neljä nuolta, etsi nuolien kohdalla olevat hautakivet kirkosta ja kirjoita niissä lukevat saksalaiset sukunimet ylös. Yritä löytää ainakin

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Pekka Henttonen KDK:n arkistosektorin seminaari 6.2.2012 Kansallisarkisto Esityksen sisältö Semanttisen webin visio Käsitemallien

Lisätiedot

Deutschsprachige Ärzte in Helsinki. Allgemeinmedizin:

Deutschsprachige Ärzte in Helsinki. Allgemeinmedizin: Stand April 2016 Deutschsprachige Ärzte in Helsinki Allgemeiner NOTRUF 112 Medizinischer Notdienst (09) 10023 Diese Angaben basieren auf Informationen, die der Auslandsvertretung zum Zeitpunkt der Abfassung

Lisätiedot

Sanattoman tiedon lähteillä

Sanattoman tiedon lähteillä PAULI BRATTICO Sanattoman tiedon lähteillä anojen merkityksiin liittyy se mielenkiintoinen piirre, että ne tuntuvat pakenevan tyhjentäviä analysointiyrityksiä. Mitä tarkoittaa esimerkiksi maalaaminen?

Lisätiedot

Sääverbien syntaksia ja semantiikkaa: semanttiset roolit, osallistujien vaihteleva käsitteistäminen ja sääverbien vaihteleva valenssi

Sääverbien syntaksia ja semantiikkaa: semanttiset roolit, osallistujien vaihteleva käsitteistäminen ja sääverbien vaihteleva valenssi Sääverbien syntaksia ja semantiikkaa: semanttiset roolit, osallistujien vaihteleva käsitteistäminen ja sääverbien vaihteleva valenssi Leena Kolehmainen 1 Johdanto Verbin ja sen seuralaisten välinen suhde

Lisätiedot