MITÄ PRAGMATIIKKA ON?

Transkriptio

1 PRAGMATIIKKA

2 MITÄ PRAGMATIIKKA ON? Pragmatiikka koskee merkityksen tilannekohtaista tulkintaa ja tämän tutkimusta, laajemmin yleensä kielen käytön tutkimusta. Tyypillisimmin pragmatiikalla tarkoitetaan sitä osaa ilmauksen kokonaismerkityksestä, jolla ei ole ilmipantua edustusta vaan joka päätellään, kuten tulkittaessa ilmaus Minulla on nälkä vihjeeksi voisitko alkaa laittaa ruokaa. Merkityksen tutkimuksessa pragmatiikan ja semantiikan suhde on jatkuvasti keskustelunalainen. ISO suomen kielioppi

3 PRAGMATIIKKA Pragmatiikka on kielellisen ja ei-kielellisen viestinnän teoriaa, joka tutkii kielen käyttöä kontekstissa ja vuorovaikutuksessa. Kognitiivinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kielen ja kommunikaation tutkimus Mitä puhuja tarkoittaa sanomallaan? Miten väärinymmärrykset syntyvät? Millaiset tekijät voivat vaikuttaa vuorovaikutukseen? Teemme valintoja jatkuvasti: vaihtelevuus, neuvoteltavuus ja mukautuvuus

4 PRAGMATIIKKA Ottaa huomioon kielen käyttäjän puhujan/ vastaanottajan merkityksen tutkimusta Kommunikoimme enemmän kuin mitä sanomme Kontekstin tutkimisen merkitystä kielen käytössä Fokus on sekä lauseiden / puhunnosten tuottamisessa että ymmärtämisessä

5 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Deiksis eli osoittaminen. Kielessä on olemassa paljon sanoja, joita ei ymmärretä, ellei tunneta kontekstia. > deiktiset ilmaukset. Se sano menevänsä sinne. Sun täytyy ottaa se sinne ylihuomenna kun se ei pääse sitten sinne. Pronominit ovat yleisiä deiktisiä ilmauksia. Osoittaa voidaan: asioita ihmisiä sijaintia aikaa

6 KONTEKSTI lauseyhteys eli kielellinen konteksti, josta voidaan käyttää myös nimitystä konteksti tilannekonteksti: kielenulkoinen ympäristö kuten puhetilanne kulttuurikonteksti, johon kuuluu puhujien ammatti, koulutus ym. sosiaalisia tekijöitä.

7 KIELENKÄYTTÖ ON SOSIAALISTA TOIMINTAA Kielenkäyttö on luonteeltaan intentionaalista ja sosiaalista toimintaa Emme vain kerro jotain ulkomaailmasta, vaan teemme kielen avulla asioita kun puhujat käyttävät kieltä tietyssä kontekstissa, he tekevät jotain toiminnon käsite (acts, actions)

8 PUHEAKTI Puheakti on viestinnällinen kokonaistoimitus, jonka puhuja suorittaa sanoessaan jotakin. Puheakteja voidaan luokitella eri tavoin esim. performatiivisuus, viittaaminen jne.

9 PRESUPPOSITIO Presuppositiot ovat implisiittisiä perusoletuksia, ennakko-oletuksia. Jyrki Katainen jätti pääministerin tehtävät. Matti Nykänen on entinen mäkikotka. Oletko jo lopettanut lihan syönnin? Olettamuksia, joiden puhuja tai kirjoittaja olettaa olevan tosia, tai jotka hän uskoo kuulijan jo tietävän. Presuppositiot ovat tärkeitä vuorovaikutuksessa

10 ILMAUKSET TOIMINTANA Ilmauksilla ei ole vain merkitystä, niihin sisältyy myös puhujan intentio. Lokuutio (locution) sanat, jotka aktuaalisesti sanotaan Täällä on kylmä. Illokuutio (illocution) sanojen takana oleva intentio Haluan lämmityksen päälle. Perlokuutio (perlocution) vaikutus, joka illokuutiolla on kuulijaan > Joku menee ja mahdollisesti säätää termostaattia.

11 IMPLIKATUURI Implikatuuri tarkoittaa lisämerkitystä Esim. implikatuurista Esimerkki implikatuurista: A. -Toitko mukanasi maljakon ja kukkakimpun? B. -Toin kukkakimpun. Voidaan olettaa, että B ei tuonut maljakkoa. A. Veit sä roskat aamulla? B. Mä imuroin.

12 IMPLIKATUURI Kuulija voi olettaa puhujan olevan yhteistyökykyinen tarkoituksenaan viestittää jotain tiettyä asiaa Eli tarkoitan enemmän kuin mitä nämä tietyt sanat nyt tarkoittavat Pojat ovat poikia. lausumalla tämän puhuja olettaa, että kuulija ymmärtää minkä merkityksen hän haluaa kommunikoida

13 KIELI ON VUOROVAIKUTUSTA Kieli ja kielenkäyttö on vuorovaikutusta Keskustelu on dialogia ja paljon muuta Keskustelu on yhteistoimintaa Yhteistyöperiaate: keskustelija pyrkii omalla puheenvuorollaan vaikuttamaan myönteisesti keskustelun etenemiseen.

14 KIELELLINEN KOHTELIAISUUS: KASVOJEN SUOJELU Pyrimme suojelemaan kasvojamme, mutta pyrimme ottamaan huomioon myös toisen kasvot > julkinen minäkuva Minäkuvaa uhkaavia tilanteita (Brown & Levinson 1990): keskusteluun osallistujat ovat toisilleen sosiaalisesti etäisiä, ei-tuttuja toisella on jonkinlainen valta-asema, esim. työpaikan arvohierarkiassa kuulijan itsemääräämisoikeutta rajoitetaan pyrkimällä ohjailemaan hänen toimintojaan esim. käskyillä tai kielloilla.

15 POSITIIVINEN KOHTELIAISUUS ELI LÄHIKOHTELIAISUUS Tavallisinta positiivinen kohteliaisuus on toisilleen tuttujen välisessä yhteydenpidossa. Ystävien välinen hyväksyntä kielennetään (saatetaan kielelliseen muotoon) yleensä resiprookkisesti (vastavuoroisesti, molemminpuolisesti): kohteliaisuuteen vastataan kohteliaisuudella. Usein positiivista kohteliaisuutta käytetään perässä tulevan pyynnön pehmentimenä, esim. Sinä olet tosi taitava leipomaan, voisitko tehdä täytekakun syntymäpäiville? Oisko se hyvä ratkaisu, kun sulla on se hallussa.

16 NEGATIIVINEN KOHTELIAISUUS ELI ETÄKOHTELIAISUUS Välttely toimii kohteliaisuuden perustana. Ei haluta aiheuttaa ongelmia tai rajoittaa toisen tekemistä tai vapautta. Kyse ei välttämättä ole molemminpuolisesta kohteliaisuudesta. Kielteinen kohteliaisuus on tarpeen mm. huonoja uutisia tai eriäviä mielipiteitä välitettäessä. Olen pahoillani, että joudun taas vaivaamaan sinua. Myönnän, että tästä aiheutuu ylimääräistä työtä. En halua, että tästä tulee ylimääräistä mielipahaa.

17 GRICE: KESKUSTELUN MAKSIIMIT Keskustelun maksiimit ovat oletuksia siitä miten varmistetaan paras mahdollinen tulos viestin lähettämisessä 1.kvaliteetin maksiimi (maxim of quality) puhu totta älä sano mitään, minkä uskot olevan valheellista älä sano mitään, mistä sinulla ei ole riittävästi sopivaa tietoa 2.kvantiteetin maksiimi (maxim of quantity) kerro se mikä on tarpeen älä kerro liikaa älä kerro liian vähän

18 KESKUSTELUN MAKSIIMIT 3. relaation maksiimi (maxim of relation) kytke sanomasi tilanteessa olleisiin seikkoin pysy asiassa; ole relevantti 4. tavan maksiimi (maxim of manner) ole selkeä vältä epäselvyyttä puhu lyhyesti puhu selkeästi

19 PUHUTTELU Liittyy kohteliaisuusperiaatteeseen, valinta ei aina helppoa: miten puhutellaan (kontekstit, eri kulttuurit)? Yksikkö ja monikko: sinuttelu ja teitittely Suora ja epäsuora puhuttelu Annika tuo kahvin saliin. Annika, toisitko sen kahvin saliin? Ottaisiko rovasti vielä kahvia? No niin, Jonni, työnnäpäs se käsi sinne hanskaan. Usein suoraa puhuttelua vältetään. Persoonan häivyttäminen: Mitäs siellä nyt huudetaan? Tätä ei pidä ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Mennäänpäs sitten jo eteenpäin!