Kielioppi 3: Mikä on sana? merkitys ja konteksti Mikä on sana? Mikä on sana? Sana F. Karlssonin mukaan Sanan merkitys sanan

Transkriptio

1 Kielioppi 3: merkitys ja konteksti ke klo sali 15 Jaakko Leino (09) Dionysios traakialainen: lauserakenteen pienin syntaktinen elementti H. Homeyer: pienin muodollisesti eristynyt puheyksikkö, joka voi liittyä yhä uusin ja vaihtuvin suhtein muihin puheyksiköihin F. Boas: foneettinen ryhmä, joka muotonsa pysyvyyden, merkityksensä selvyyden ja foneettisen riippumattomuutensa vuoksi voidaan vaivatta erottaa lausekokonaisuudesta L. Bloomfield: sellainen vapaa muoto, joka ei koostu kahdesta t. useammasta vapaasta muodosta; pienin vapaa muoto (minimum free form) A. Martinet: autonominen syntagma, joka on muodostunut erottamattomista foneemeista J. Lyons: a) kieliopillinen sana on formaalinen kieliopillinen yksikkö, abstraktinen kokonaisuus, jonka ainoita ominaisuuksia ovat sen kontrastiiviset ja kombinatoriset funktiot b) fonologinen sana on kieliopillisen sanan ilmiasu, sellaisten ilmauselementtien yhdelmä, joista jokainen saa puhutussa kielessä ilmiasukseen äänteen E. N. Setälä: pienin merkityksellinen osa, jollaisiin lause voidaan jakaa A. Penttilä: sananmuotojen luokka; sana taipuu eri sananmuodoissa, joiden ilmiasut ovat saneita sananmuoto: äänne- tai kirjainasultaan toistensa kaltaisten saneiden luokka sane: jokainen reaalinen, ymmärrettävä äännös tai kirjainyhdistelmä; jonkin sanan esiintymä Sana F. Karlssonin mukaan (1) kala (2) kala, kalan, kalaa, kalassa, kalaan, kalojen, kaloista... (3) kalastaa, kalainen, kalaisa, kalamainen... (4) kalamureke, kalavelka, kalanruoto, kalakukko, lipeäkala... (1) sanakirjassa oleva hakusana (2) edellisen toteutumia, taivutusmuotoja; nämä ovat kaikki sanakirjasanan (1) konkreettisia edustajia (3) johtimilla muodostettuja johdoksia perussanasta kala (1) (4) itsenäisiä sanakirjan sanoja, joiden rakenneosasetkin ovat itsenäisiä sanakirjasanoja: siis yhdyssanoja (1 3 ovat yksinkertaisia sanoja) Sanan merkitys sanan merkityksellä voidaan tarkoittaa sanakirjasanan eli lekseemin merkitystä mitä tarkoittaa talo? sananmuodon merkitystä mitä tarkoittaa talo-sanan illatiivi taloon? saneen, kontekstissa esiintyvän sananmuodon merkitystä mitä tarkoittaa sana taloon lauseessa Vauvan tullessa taloon elämä heittää kuperkeikkaa? 1

2 Lisää sanoista, tarkoitteista ja niiden suhteista referenssi: viittaaminen ilmauksella ylipäätään on tarkoite definiittisyys: määräisyys ilmauksella on tietty tarkoite tarkoite intensio ja ekstensio tarkoitteen rajaavat piirteet vs. tarkoitteiden joukko erilaiset tarkoitteet Definiittisyys: määräisyys vieraista kielistä tuttu ilmiö (esim. käytetäänkö englannissa määräistä artikkelia the vai epämääräistä artikkelia a: the table vai a table) suomen kielestä määräisyys ei liene yhtä tuttu ilmiö voidaan nimetä joukko suomen kielen tarkenteita, joita voidaan pitää määräisinä (se, tämä, tuo), ja toisia, joita voidaan pitää epämääräisinä (joku, jokin, eräs, yks) Vilkuna: Määräinen on NP, jonka tarkoite on sillä tavoin ainoa tilannekontekstissaan, että puhuja voi olettaa kuulijan tietävän, mistä tarkoitteesta on puhe. Referenssi miten sana viittaa tarkoitteeseensa referenssi: poimitaan kielellisellä ilmauksella maailmasta tarkoite vrt. attribuutio: liitetään kielellisellä ilmauksella tarkoitteeseen ominaisuuksia esim. predikatiivilauseella tai attribuutilla: Mikä tuo omituinen vekotin oikein on? Se on piirtoheitin. Millainen viittaussuhde on? Ogdenin ja Richardsin kolmio: muoto merkitys tarkoite muoto ei liitty tarkoitteeseen suoraan vaan merkityksen kautta Millainen viittaussuhde on? konseptuaalinen merkityskäsitys muoto liittyy merkityksen välityksellä käsitteeseen käsite liittyy tarkoitteeseen muoto merkitys käsite tarkoite konseptualismi käsite koostuu merkityspiirteistä, ja muotoon liittyvät merkityspiirteet liittävät sen käsitteeseen käsite rajaa maailmasta tarkoitteen Erilaisista tarkoitteista sir John Lyons (Karl Popperin pohjalta): kolmijako eriasteisiin tarkoitteisiin asteet: abstraktisuusasteita 1. asteen entiteetit konkreettisia esineitä ja olioita, joilla on aineellinen hahmo auto, talo, pöytä, tuoli, ihminen jne. 2. asteen entiteetit aikaan sidotut tapahtumat, prosessit ja asiantilat luento, kokous, puhe, itku, nauru jne. 3. asteen entiteetit: sellaiset ajasta ja paikasta riippumattomat abstraktit oliot kuin propositiot joukkoon luetaan usein myös sellaisten sanojen tarkoitteet kuin ajatus, luulo, vapaus, demokratia, epäily jne. 2

3 sanan ekstensio tarkoittaa kaikkien kyseisen sanan mahdollisten tarkoitteiden joukkoa luettelo siitä, mitä sanalla voidaan tarkoittaa esim. sanan talo ekstensio sisältää kaikki ne maailmassa olevat rakennukset ja kenties muutkin asiat, joihin tarpeen vaatiessa voidaan viitata sanalla talo intensiolla tarkoitetaan niiden ominaisuuksien joukkoa, jotka luonnehtivat jokaista oliota, josta kyseistä sanaa voidaan käyttää sanan talo intensio sisältää ne merkityspiirteet, joiden perusteella tiedämme, mikä on talo ja mikä ei ole intensio määrittää ekstension rajat, poimii ekstension Lausekkeilla Yhdysvaltain tähänastiset naispresidentit ja koirat, jotka osaavat kirjoittaa tietokoneohjelmia on sama ekstensio (tyhjä joukko) Kyseisten lausekkeiden intensio on kuitenkin selvästi eri ilmaukset, joilla ei (tiettävästi) ole lainkaan ekstensiota (vaan pelkkä intensio) yksisarvinen, neliskulmainen pallo, Yhdysvaltain naispresidentti,... geneerinen viittaaminen ilmauksen ekstensioksi ei poimita yhtä yksilöä vaan koko mahdollisten tarkoitteiden joukko sanotaan jotakin, mikä pätee mihin tahansa tuon joukon yksilöön: Ihminen on erehtyväinen. Kirja on aina hyvä lahja. Synonymia, polysemia, Synonymia:kaksi sanaa tarkoittaa samaa (on olemassa kaksi muotoa, jotka liittyvät samaan merkitykseen) aalto ja laine vaimo ja eukko ilta ja ehtoo ehkä ja kenties jne. täysi synonymia on (vähintäänkin) harvinaista sanojen tulee olla korvattavissa toisillaan kaikissa esiintymisympäristöissään ilman, että koko ilmauksen merkitys muuttuu millään tavoin sanat ovat synonyymejä, jos niillä on yhteinen vastakohta esim. ison ja suuren vastakohta on pieni mutta: mikä on aallon vastakohta? Synonymia, polysemia, Homonymia: kaksi eri asioita tarkoittavaa sanaa, jotka sattuvat olemaan samanmuotoisia haka laidunmaa ja haka koukun muotoinen oven, portin tms. kiinnittämiseen käytettävä laite kuusi havupuu, kuusi lukusana, kuusi sinun taivaankappaleesi voi koskea yhtä tai useampaa sanojen taivutusmuotoa tai sanojen koko taivutusparadigmaa perusmuotojen samanlaisuus (leksikaalinen ilmiö) vs. taivutusmuotojen samanlaisuus (kieliopillinen ilmiö) 3

4 Synonymia, polysemia, Polysemia: yksi sana, joka tarkoittaa useampaa asiaa selkä ruumiinosa, (järven) selkä vesialueen osa kieli ruumiinosa, kieli viestintäjärjestelmä syntyy hyvin usein juuri metaforisesti Polysemia vai? Yhden sanan kaksi merkitystä (polysemia) vai kahden eri sanan samanmuotoisuus ()? historia: jos eri lähteistä peräisin, homonyymeja jos samasta, niin polysemiaa taivutus: homonyymit voivat taipua keskenään eri tavalla sanan polyseemiset merkitykset eivät eroa taivutuksen perusteella kielenpuhujan intuitio: pitääkö äidinkielinen kielenpuhuja sanoja homonyymeina vai saman sanan erilaisina käyttöinä? Kriteerit ovat usein keskenään ristiriidassa. Vastakohdat (antonymia) Äärimmillään täysi polaarisuus: kyllä ja ei elävä ja kuollut asteittainen vastakohtaisuus: nuori ja vanha lyhyt ja pitkä näkökulmavastakohtaparit: ostaa ja myydä antaa ja saada jne. (konverssi tai konverssinen vastakohta) Yksittäistapauksissa on usein piirteitä eri tyypeistä samanaikaisesti. Vastakohdat (antonymia) Vastakohdat ovat yleensä merkitykseltään lähellä toisiaan eroavat tavallisesti toisistaan vain yhden merkityspiirteen suhteen esim. tyttö ja poika: se pieni ero ostaa ja myydä: kuvaavat samaa tapahtumaa mutta jäsentävät sen kielellisesti eri tavoin lyhyt ja pitkä mittaavat samaa ominaisuutta; sijoittavat mitattavan asteikolla eri kohtaan, mutta asteikko on sama Jaollisuus yksilötarkoitteiset sanat ja ainesanat (engl. mass vs. count nouns) pikemmin tarkoitteiden kuin sanojen ominaisuus jaollisia esim. vesi, jauho, hiekka, lumi jaottomia esim. pallo, pöytä, auto, kaupunki jaollisten määrää voi mitata, jaottomien määrää laskea: paljon vettä, litra maitoa, kilo vehnäjauhoa, säkillinen hiekkaa, hirveästi lunta kolme palloa, viisi pöytää, monta autoa, seitsemän kaupunkia Jaollisuus additiivisuus: Mitä saadaan, jos pannaan yhteen useampia tarkoitteita? Samanlainen tarkoite vai joukko tarkoitteita? kun jaollisia tarkoitteita pannaan yhteen, saadaan samanlaisia jaollisia tarkoitteita: vettä + vettä = vettä ainepaljous + ainepaljous = ainepaljous kun jaottomia pannaan yhteen, saadaan monia jaottomia tai joukko jaottomia: auto + auto auto yksilö + yksilö yksilö jaottomista yksilöistä koostuvat joukot käyttäytyvät samaan tapaan kuin jaolliset ainepaljoudet: autoja + autoja = autoja 4

5 Aspekti staattisia mikään ei varsinaisesti muutu voivat periaatteessa jatkua kuinka pitkään tahansa Sataa lunta. Kalle asuu Keravalla. Maito sisältää runsaasti kalsiumia. Aspekti punktuaalisia ei sanottavaa kestoa esitetään kertalaakista tapahtuvina Saara löysi neliapilan. Huomasin tahran housuissani. Auto törmäsi seinään. jatkuvia Aspekti tapahtuu muutos, mutta ei yhtäkkiä Ville juoksi lujaa. jos prosessit johtavat johonkin päätepisteeseen, niitä nimitetään suorituksiksi Ville juoksi lujaa kotiin. 5