Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Transkriptio

1 Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli

2 Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka

3 Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa maailman: käsitteet/ajatukset/ideat? Mitä näistä pystytään formalisoimaan siten että muodostuu eksplisiittinen ja ennustava teoria Merkityksen yhteys kieleen Missä yhteyttä ei ole? Merkityksen yhteys maailmaan Miten ihmisen hahmottama merkitys liittyy maailmaan? Miten ei? Miten merkitys lokalisoituu aivoihin? Miten merkityksen oppiminen tapahtuu Miten kielen ja merkityksen yhteys opitaan? Kuinka paljon on synnynnäistä? Maailman hahmottaminen ja evoluutio

4 Merkitys ja kieli Musiikki ja kieli: rytmi, sävelkorkeus, fraasit primitiiviset elementit laajemmat kokonaisuudet sama hermojärjestelmä liikkuminen Musiikilla on yleensä kuulijalleen jokin merkitys yhdistyy kokemuksiin, muistoihin, ajatuksiin, mielikuviin, tunteisiin.. Tällaisten kokemusten ja vaikutelmien tuottaminen on usein myös kielen tavoitteena Musiikin ja kielen ero: Kielelliset ilmaukset voivat viitata kielen itsensä ulkopuoliseen todellisuuteen, kuten maailman olioihin Pekkaan ja Merjaan.

5 Sanat, käsitteet Kielellisen merkin kolmiulotteinen luonne kielen merkki: sana tai symboli viittauksen kohteena oleva olio tai tapahtuma käsite tai merkitys se mitä sana tai lause ilmaisee Jaottelu toistuu kielifilosofiassa: Antiikin filosofia, denotaatio-konnotaatio (Mill), Bedeutung-Sinn (Frege), denotation-meaning (Russell), denotation-sense (Church), ekstensio-intensio (Carnap), reference-meaning (Quine)

6 Merkityksen osat Lauseen kirjaimellinen merkitys tai perusmerkitys kertoo, mihin asiaan, ilmiöön tai tapahtumaan lause viittaa. lauseen perusmerkitys voidaan päätellä yksiselitteisesti riippumatta puhujasta ja olosuhteista, joissa ko. ilmaus lausutaan Puhujan merkitys: Voitko ojentaa tuon kynän? Konteksti Koirani ajoi kissan talon alle. kenen koira? onko kyseessä tietty kissa tai tietty talo ym. ajanhetki johon mennyt aikamuoto suhteutetaan

7 Merkityksen osat Semantiikka leksikon ja kieliopin ja perusmerkityksen välinen yhteys Pragmatiikka perusmerkityksen ja lauseen käytön välinen yhteys ja puhujan merkitys.

8 Perusmerkitys Merkitysteoria jakaantuu kahteen komponenttiin: primitiivisten ilmausten merkitys sanat tai oikeastaan morfeemit monimutkaisten ilmausten merkitys lauseet ja lausekeet Koirani ajoi kissan talon alle. Primitiiviset ilmaisut koira, -ni, ajaa, (imperfekti), kissa, -n, talo, -n, alla, (-e) Tapa, jolla primitiiviset ilmaisut yhdistetään Koirani ajoi kissan talon alle. Kissani ajoi talon koiran alle.

9 Sanat ja viittaaminen Nimeäminen Sana Pekka viittaa suoraan maailmassa olevaan olioon Pekka. Lisäksi voimme kategorisoida olioita luokkiin, tämä perustuu käsitteiden käytölle. Pekka on ihminen. Sana ihminen viittaa kaikkien ihmisten joukkoon. Pekka on ihminen tarkoittaa, että Pekka kuuluu joukkoon, joka muodostuu kaikista ihmisistä. Entä sanat rakkaus, tieto, teoria ja hobitti?

10 Käsitteet Käsitteet Sanan omena merkitys on se käsite, johon kielen käyttäjät sanan yhdistävät. Sanan omena lausuminen aiheuttaa omenakäsitteen aktivoitumisen kuulijan mielessä.

11 Käsiteteorioita klassinen joukko yhteisiä ominaisuuksia määritelmäteoria osa käsitteistä määritellään toisten käsitteiden avulla prototyyppiteoria duaaliteoriat esim. klassinen+prototyyppi teoria-teoria atomistinen teoria käsitteillä ei ole rakennetta.

12 Klassinen / määritelmäteoria Katz (1972) CHAIR (Object), (Physical), (Non-living), (Artifact), (Furniture), (Portable), (Something with legs), (Something with a back), (Something with a seat), (Seat for one) On olemassa primitiivisten käsitteiden joukko, joiden avulla muut käsitteet voidaan määritellä. Määritelmä antaa riittävät ja välttämättömät ehdot kategoriaan kuulumiselle. Lintu: höyhenet, osaa lentää, eläin, on siivet,... Poikamies = naimaton mies?

13 Prototyyppiteoria Rosch (1976) Punarinta on tyypillisempi lintu kuin flamingo: tyypillisyysefekti Eroja klassiseen teoriaan nähden Ei riittäviä ja välttämättömiä ehtoja kategoriaan kuulumiselle. Kategoriaan kuuluminen on asteittaista Prototyyppitapaus voi olla olemassa Epäselvien tapausten olemassaolo Ongelmat: parillinen kokonaisluku, naaras, oikeus ei kompositionaalinen: raidallinen omena, lemmikkikala

14 Atomistinen teoria Leksikaalisen tason käsitteet ovat primitiivisiä Sanan koira merkitys on koira Poikamies tarkoittaa poikamiestä, lemmikkikala tarkoittaa lemmikkikalaa,.. Käsitteillä ei ole sisäistä rakennetta Seurauksena radikaali nativismi: Koska primitiivisiä käsitteitä ei voi oppia, niiden on oltava synnynnäisiä (Fodor 1975) Käsitteen poikamies oppiminen vaatii käsitteiden mies ja naimaton oppimista, mutta minkä avulla nämä käsitteet opitaan? prosessi ei voi jatkua loputtomiin.

15 Perusmerkitys Merkitysteoria jakaantuu kahteen komponenttiin: primitiivisten ilmausten merkitys sanat tai oikeastaan morfeemit monimutkaisten ilmausten merkitys lauseet ja lausekeet Koirani ajoi kissan talon alle. Primitiiviset ilmaisut koira, -ni, ajaa, (imperfekti), kissa, -n, talo, -n, alla, (-e) Tapa, jolla primitiiviset ilmaisut yhdistetään Koirani ajoi kissan talon alle. Kissani ajoi talon koiran alle.

16 Kompositionaalisuus Esimerkiksi termin "ruskea lehmä" merkitys määräytyy termien "ruskea" ja "lehmä" merkitysten perusteella: RUSKEA_LEHMÄ(x) jos ja vain jos LEHMÄ(x) ja RUSKEA(x) Isolla kirjoitettu LEHMÄ tarkoittaa sanan lehmä merkitystä. Predikaattilogiikassa LEHMÄ(x) tarkoittaa, että x kuuluu käsitteen LEHMÄ ilmaisemaan joukkoon. Säännöllä voidaan tuottaa merkitys äärettömälle ilmaisujoukolle.

17 Kompositionaalisuus "ruskea lehmä" syntaktinen sääntö, joka yhdistää AP:n nominipääsanaansa (yksinkertaisesti: [A N]) semanttinen sääntö, joka vastaa loogista ja funktiota. Tässä esimerkissä syntaktinen ja semanttinen sääntö yhdistyvät. Tämä ominaisuus, että kielellä ja maailmalla on hyvin samanlainen rakenne on muotoiltu kompositionaalisuus-periaatteeksi.

18 Kompositionaalisuus Kompositionaalisuus Monimutkaisen (kompleksisen) ilmauksen merkitys on sen osien merkitysten ja niiden yhdistämiseen käytetyn syntaktisen säännön funktio. (Frege) Gottlob Frege ( ), Alfred Tarski (1901/2-83), Richard Montague ( ).. Lisäksi: merkitykseen ei vaikuta mikään muu seikka. Esimerkiksi konnektiivien (ja, tai, jos-niin, että, jotta,..) semantiikka voidaan kuvata kompositionaalisesti.

19 Tehtävä Tarkastele ilmaisuja, miten kompositionaalisuus näkyy niissä? punainen pyörä kerrostalo talossa talon edessä Pekan auto

20 Yhdyssanat Yhdyssanojen merkitys on tyypillisesti eronnut osien merkityksestä: kuorma-auto, puutarhakeinu, roudarinteippi, mäkihyppy,... Uusien yhdyssanojen muodostaminen on kuitenkin kompositionaalinen prosessi: kahvikuppi, murokuppi, posliinikuppi, lasikuppi, juomakuppi,.. karhukuppi, televisiokuppi, surukuppi, lautaskuppi, aineettomuuskuppi, uimiskuppi Käytössä voi olla myös joukko yhdistämissääntöjä: esimerkiksi televisiokuppi voi olla kuppi josta juodaan televisiota katsellessa, kuppi jossa on television kuva, sisältää pieniä televisioita, olla tehty televisiosta,... Maailmantietomme ja kontekstuaalinen tieto ohjaa sitä, mikä näistä sopii yhdyssanan merkitykseksi.

21 Idiomit Idiomit ovat kielen ilmaisuja, joiden merkitystä ei voi suoraan johtaa osien merkityksistä. potkaista tyhjää käydä täysillä Jotkut idiomeista vakiintuvat kieleen, toiset ovat jopa kertakäyttöisiä. ei ole kaikki kotona ei ole kaikki inkkarit kanootissa ei ole kaikki murot kulhossa Idiomit ovat sanankaltaisia yksiköitä eivätkä hajoa lauseessa Uusia lauseita voidaan muodostaa produktiivisesti mutta miten nämä kaikki uudet lauseet ymmärretään? semantiikan ja syntaksin sääntöjen suhde

22 Kompositionaalisuus ja syntaksi vanha kissa, Pekan äiti, juosta hiljaa, ajaa autoa, mennä uimaan Voimme vaihtaa sanoja ylläolevissa lausekkeissa ja silti ymmärtää lausekkeen merkityksen. Montaguen mukaan syntaksi ja semantiikka ovat homomorfisessa suhteessa keskenään. Jokaista syntaktista operaatiota vastaa jokin semanttinen operaatio. Kielioppi on merkityksen "peilikuva".

23 Kompositionaalisuus ja syntaksi Edellisellä luennolla esitettiin X -teorian ja lauseen tekijän ja tekemisen kohteen välinen yhteys. X -teorian positiot vastaavat predikaatin argumenttirakennetta: RAKASTAA(PEKKA,MERJA) Predikaattilogiikkaa käsitellään seuraavalla luennolla.

24 Lause, lausuma ja propositio Sama merkityssisältö ilmaistaan eri kielissä eri tavoin: Pekka ei tiedä. Pekka doesn't know. Пекка не знает. Lauseet ilmaisevat saman proposition. Lauseen propositionaalinen sisältö voi jossain tilanteessa olla esimerkiksi: PEKKA LÄHTEE KOTIIN Lauseen propositionaalinen sisältö voidaan esittää propositiologiikan avulla:

25 Lause, lausuma ja propositio Propositiot ovat merkityksiä, joiden todenmukaisuutta voidaan arvioida. Proposition ilmaisemaa asiantilaa voidaan verrata tilanteeseen maailmassa: Pekka ei lähde kotiin. Se on totta. Ei, se ei ole totta. Propositiolle voidaan antaa totuusarvo. Alfred Tarski 1930: Lause Lumi on valkoista jos ja jos vain X, missä X=lumi on valkoista. Tässä X on lauseen metakielinen kuvaus. Propositiot ovat lauseiden merkityssisältöjä. Propositiot ovat propositionaalisten asenteiden kohteita: jotakin, mitä voidaan uskoa, väittää jne.

26 Propositiologiikka Propositiologiikka käsittelee lauseiden merkitystä. Peruslausetta kutsutaan atomilauseeksi, jota merkitään symbolilla p 0, p 1, p 2,... Monimutkaisempia lauseita voidaan rakentaa loogisten operaattoreiden eli konnektiivien avulla. luonnollisessa kielessä: ei, ja, tai, jos...niin...

27 Propositiologiikka Konnektiivit kuvaavat kielen ilmausten välisiä suhteita. Atomilauseista voidaan niiden avulla muodostaa monimutkaisempia ilmaisuja: Pekka rakastaa Merjaa ja Merja rakastaa Juhaa. Pekka rakastaa Merjaa tai Pekka rakastaa Minnaa. Jos Pekka keittää kahvia niin kahvi valmistuu ajoissa.

28 Propositiologiikka Merkitään: p 0 = Pekka rakastaa Merjaa p 1 = Merja rakastaa Juhaa. Pekka rakastaa Merjaa tai Pekka rakastaa Minnaa.

29 Propositiologiikka Merkitään: p 0 = Pekka keittää kahvia. p 1 = Kahvi valmistuu ajoissa. Pekka ei keitä kahvia.

30 Tehtävä Mitkä ovat atomilauseet seuraavissa lauseissa? Miten konnektiiveja voi käyttää niissä? Juna ei tule ajoissa. Jos juna tulee ajoissa niin minä ehdin kokoukseen. Juna tulee ajoissa tai meidät viedään linja-autoilla. Istun linja-autossa ja mietin päivän tapahtumia. Pekka ei matkusta junalla. Jos Pekka ei lähde elokuviin niin minäkään en lähde elokuviin.

31 Propositioiden totuusarvot Propositioiden totuusarvot voidaan määrittää totuustaulujen avulla. P Q P Q P Q PQ Q$

32 Tehtävä Mitkä ovat atomilauseet seuraavissa lauseissa? Miten konnektiiveja voi käyttää niissä? Juna ei tule ajoissa. Jos juna tulee ajoissa niin minä ehdin kokoukseen. Juna tulee ajoissa tai meidät viedään linja-autoilla. Istun linja-autossa ja mietin päivän tapahtumia. Pekka ei matkusta junalla. Jos Pekka ei lähde elokuviin niin minä en lähde elokuviin.

33 Mikä ongelma lauseessa jota luennolla pohdittiin? Jos Pekka lähtee elokuviin niin minäkin lähden elokuviin. Propositiot p o =Pekka lähtee elokuviin p o =Minäkin lähden elokuviin Totuustaulu-lähestymistapa olettaa, että propositiot ovat toisistaan riippumattomia. Totuusjakauma kattaa siis kaikki totuusarvo-yhdistelmät. Lause Minäkin lähden elokuviin sisältää presupposition (taustaoletuksen) että on olemassa joku toinen joka myös lähtee elokuviin. Tässä tapauksessa presuppositioksi valikoituu Pekka lähtee elokuviin. Näin ollen lause Minäkin lähden elokuviin olettaa implikaation etujäsenen. Totuusjakauman arvo p o =0 ja p 1 =1 on siis tämän taustaoletuksen takia mahdoton. Huomaa kuitenkin, että presupposition ei tarvitse olla Pekan lähteminen, vaan lähtijä voi löytyä muualta kontekstista.