Semantiikan ja pragmatiikan peruskurssi YKIEP04, 3-5 op TaY, 2012 jakso III Urho Määttä
|
|
- Juha-Pekka Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Semantiikan ja pragmatiikan peruskurssi YKIEP04, 3-5 op TaY, 2012 jakso III Urho Määttä Luennot Pinni A3103 Tentti 1.3. klo Pinni A3103 1
2 OHJELMA Kurssin materiaalit (luennot, harjoitukset) löytyvät kotisivultani Kurssilla käytetään lukemistona teosta K. Kuiri Semantiikan peruskurssi (saa lainaan minulta) Harjoitukset tehdään kotona ja palautetaan mennessä. Jos haluat harjoitustehtävien tekoon konsultaatiota, varaa aika sähköpostitse. Tentti voidaan tehdä kahdella tavalla: kotityönä (palautetaan mielellään mennessä) tai tavanomaisena tenttinä 1.3. klo ls. Pinni 3103 Kurssia voi laajentaa suorittamalla kirjallisuutta (referaatit, esseet). Kirjallisuus sovitaan kunkin kohdalla erikseen. 2
3 Kieli, merkitys ja semantiikka: yleisiä huomioita Kielen funktiot ja merkitys Merkitysten variaatio / vakioisuus Kieliopin suhde merkitykseen / käyttöön / kognitioon 3
4 Esimerkki 1 Tarkastellaan kielellisen ilmauksen merkitystä ja tulkintaa. Huomioita Onko kielellinen ilmaus hyvä termi? Mikä on se käsite, johon se viittaa? Mitä tarkoitetaan tulkinnalla? Lingvistinen analyysi Psyko- sosiaalinen prosessi 4
5 Semantiikka ja pragmatiikka Perinteinen ajatus: Semantiikka: tutkitaan kielellisten merkkien merkitystä Syntaksi: tutkitaan kiel. merkkien yhdistämistä laajemmiksi syntagmoiksi Pragmatiikka: tutkitaan merkkien käyttöä 5
6 6
7 7
8 8
9 Mitä käsitteitä tarvitaan kun kielellistä merkitystä analysoidaan? Sanat Lauseet Ilmaukset Säännöt Teot Konteksti Toimintaskeemat?? 9
10 Realismi Konseptualismi Nominalismi Merkitysteoriat Behavioristinen käsitys Käyttöteoria (L. Wittgenstein) Pragmatistinen merkityskäsitys (C.S. Peirce): merkitys on prosessuaalista semioosia (Huom. semantiikan ja pragmatiikan suhde??) 10
11 Merkityksen "tyypit" Kirjaimellinen merkitys Stilistinen merkitys Tietosanakirja- eli faktuaalinen merkitys Assosiatiivinen merkitys Kontekstuaalinen eli deiktinen merkitys Etymologinen merkitys 11
12 Merkityksestä yleensä Kielitieteessä laaja erimielisyys merkityksen käsitteestä. Seuraavista ehkä jonkinlainen yhteisymmärrys: 1. Merkitys on luontainen yhteisöllinen asia 2. Ilmauksen merkitys ei tyhjenny kielellisten määritelmien avulla (entä muiden määritelmien?) 12
13 3. Merkitys ei ole pelkästään mentaalinen kuva (mk) ( mental image ) mk vaihtelee yksilöltä toiselle mk liittyy ideaalisiin tapauksiin Kaikilla sanoilla ei ole niitä vastaavia mk :ia. 4. Merkitys ei ole pelkkä tarkoite. Esim. sanan korvaaminen samaviitteisellä sanalla muuttaa koko lauseen merkityksen (keksi esimerkki) 13
14 5. Lauseen merkityksen tietämiseen kuuluu sen totuusehtojen tietäminen. 6. Yksi tapa lähestyä lausemerkitystä, on tarkastella sitä niiden mahdollisten maailmoiden joukkona, joissa lause on tosi. 7. Ilmauksen merkitykseen kuuluu tieto siitä, miten ilmausta käytetään. 14
15 Miksi viittaaminen onnistuu? Substantiiveilla on intensionaalinen merkitys, jonka tuntemiseen viittaaminen perustuu. Sanan ekstensionaalinen merkitys, joka on kielen ulkopuolella, on tarkoite l. referentti. Yleensä: Intensionaalinen merkitys = merkitys tai käsitteellinen merkitys / käsite Ekstensionaalinen merkitys = tarkoite 15
16 Viittaava (referentiaalinen) merkitys nainen (substantiivi) kylän vanhin nainen (määrätty kuvaus) hän (persoonapronomini) tämä (demonstratiivipronomini) 16
17 Tarkoite ja merkitys tarkoite: olio tai asia todellisuudessa, johon sana viittaa (joskus: referentti) (ekstensionaalinen merkitys) sanan ekstensio = oliojoukko, johon sillä viitataan denotaatio: kielikohtainen kirjaimellinen merkitys, päämerkitys, käsitteellinen merkitys, systeeminen merkitys (intensionaalinen merkitys tai intensio) konnotaatio: sanoihin liittyy mielikuvia, assosiaatioita, jotka henkilö- ja kontekstisidonnaisia 17
18 Sanojen merkitys Sanat merkitsevät eri tavoilla Kielellinen / toiminnallinen / kognitiivinen kokonaisuus jossa sanat saavat merkityksensä Sanojen merkityksiin on abstrahoitunut / kiteytynyt erilaisia merkitysfunktioita (leksikaalistuminen) 18
19 Semanttisen sanaston sekavuus Filosofinen perinne, logiikka Grammatikaalinen perinne Löytyy 2 yhteistä perusideaa: Erotetaan käsitteellinen puhujille yhteinen merkitys (denotaatio) ja yksilöihin ja tilanteisiin liittyvä (konnotaatio) Erotetaan käsitteellinen merkitys (intensio) ja viittauksen kohde (ekstensio) HUOM.: Intensio ja denotaatio merk. jokseennkin samaa 19
20 Deiksis Ongelmia Pronomineilla ei ole leksikaalista merkitystä, konteksti määrää: anafora, deiksis Jussi 2 osti veljeltään 3 talon 1, jonka 1 hän 2 oli aikoinaan myynyt tälle 3 pilkka hintaan. Tämä 1 on se talo. 20
21 Ogdenin ja Richardsin* kolmio THOUGHT OR REFERENCE SYMBOL REFERENT *C.K. Ogden & I.A. Richards, The meaning of meaning,
22 Semantiikan historia Leksikografia Logiikka Strukturalismi Semiotiikka 22
23 Leksikografinen näkökulma Sana-artikkelit, joissa määritellään merkitys sana selitettävä perustavampien, merkitykseltään selvempien sanojen avulla epäselvyys kehämäisyys pinnallisuus suppeus / laajuus 23
24 Looginen näkökulma Propositio, totuusarvo (T/E), loogiset konnektorit, kvanttorit, predikaatti, argumentit, joukot, mahdolliset maailmat, intensio, ekstensio Kielellistä ilmausta vastaa aina jokin looginen muoto, jolla on läheinen suhde ilmauksen merkitykseen merkitystä kuvataan looginen muodon kautta 24
25 Strukturalistinen näkökulma Elementit ja niiden muodostamat systeemit (lekseemi = sanakäsite) Kompositionaalisuus Semanttiset piirteet [+KONKREETTINEN], [+ELÄIMELLINEN], [+INHIMILLINEN] Relationaaliset predikaatit X on y:n isä: x on +MASK, x on y:n vanhempi Generatiivinen semantiikka: kausatiivinen komponentti verbeissä x avaa y:n: x aiheuttaa (y on auki) 25
26 STRUKTURALISTINEN SYSTEEMI SYSTEEMIN MÄÄRITTELY: elementit elementtien väliset assosiatiiviset l. paradigmaattiset suhteet elementtien määrittely esim. foneemi-inventaario; leksikko; sanaluokat, lauseenjäsenet, sijapäätteet, leksikaaliset luokat 26
27 Syntagmaattiset ja paradigmaattiset suhteet Syntagmaattiset suhteet / säännöt koskevat elementtien yhdistettävyyttä lineaarisiksi konstruktioiksi eli syntagmoiksi substantivi + verbi = lause kollokaatio = df syntaktinen ympäristö Paradigmaattiset suhteet: samaan paradigmaattiseen luokkaan kuuluvat elementit voivat korvata toisensa tietyissä syntagmoissa siten että kokonaisuus säilyy kieliopillisena: esim. sijapäätteet kirja+ssa, kirja+an, kirja+n 27
28 Semioottinen näkökulma Kielen merkit ovat erikoistapauksia merkeistä (yleensä) > yleiset merkkiteoriat Charles Sanders Peirce pragmatistinen, dynaaminen käyttölähtöinen Ferdinand de Saussure strukturalistinen, staattinen systeemilähtöinen 28
29 MERKKI (1.tapa) (C.S.Peircen mukaan) TULKITSIN MERKKI KOHDE 29
30 Tulkitsin (interpretantti): merkin ja objektin välisen suhteen "ylläpitäjä", "kokija" (esim. ihminen tai muu systeemi, joka pystyy tunnistamaan merkin. Merkitys on prosessuaalista semioosia. Kohde (object): mikä tahansa havaittava tai tunnistettavissa oleva esine, asia, ominaisuus tai asiantila. Merkki (sign/representamen): mikä tahansa havaittava tai tunnistettavissa oleva asia. Luokitellaan sen mukaan, millainen suhde sillä on kohteeseen 30
31 Merkkien semiootiset ulottuvuudet (= merkkityypit a la Peirce) 1. Symboli merkin ja kohteen suhde on konventionaalinen 2. Indeksi merkin ja kohteen suhde kausaalinen tai osa-kokonaisuus -suhde 3. Ikoni merkin ja kohteen välillä isomorfinen l. rakenneyhtäläinen l. yksi-yksinen -suhde 31
32 Ikonin tyypit: 1. Kuva - piirretty kuva, valokuva 2. Diagrammi -pylväsdiagrammi, viivadiagrammi 3. Metafora l. kielikuva Tutkija liikkuu heikoilla jäillä. Tie nousi seuraavana vuonna pystyyn. Mielessä liikkui toiveikkaita ajatuksia. 32
33 Tarkennusta Peircen malliin Merkin representatiivinen luonne = Merkin suhde / yhteys kohteeseen ICON (likeness, hypoicon) =ikoni Merkillä ja kohteella samoja ominaisuuksia 33
34 IKONIn tyypit image (kuva) merkin luonne tulee sen havaittavista, mutta havaitsijoista riippumattomista ominaisuuksista diagram = diagrammi merkin rakenne isomorfinen objektin rakenteen kanssa esim. analogia, a/b = c/d (suhdeanalogia) metaphor = metafora merkki tuo esille objektin representatiivisen luonteen toisen objektin repr. luonteen kautta Huom! metafora ei ole diagrammi 34
35 INDEX = indeksi Merkin spatiaalinen ja temporaalinen sijainti oleellista. Merkillä on jatkuvuus (contiguity) objektin kanssa: deictic (referential) = deiktinen merkki havaittavissa oleva jatkuvuus merkin ja objektin välillä esim. osoittava nuoli tai demonstratiivipronomini > designative = designaattori 35
36 SYMBOL = symboli Representaation perusta tavassa, dispositiossa tai (muussa) yleisessä säännössä; joko sisäsyntyisessä (luonnollisessa) tai konventionaalisessa ei indeksaalista jatkuvuutta symbolin ja objektin suhde edellyttää symbol-using mind : suhdetta ei muodostu ilman tulkitsijaa merkitys perustuu nyt yleisiin sääntöihin 36
37 Kielellinen merkki (2. tapa) (F. de Saussure) MERKITTY MERKITSIJÄ TARKOITE kielellinen merkki "viittaa" johonkin 37
38 eri termejä de Saussuren kaksijakoisen merkin eri puolista : signifié /// signifiant merkitty /// merkitsijä merkitys /// ilmiasu signified /// signifier concept /// sound pattern, sound image 38
39 Merkityksen arbitraarisuus Saussuren arbitraarisuuden keskeisyys merkityn ja merkitsijän suhde merkin ja tarkoitteen välinen suhde ovat arbitraarinen eli motivoimaton. Poikkeuksia (esim. onomatopoeettisuus) on mutta ne ovat (Saussuren mukaan) täysin kielen olemuksen kannalta perifeerisiä) 39
40 Merkin konventionaalisuus Usein (esim. Karlsson, Yleinen kielitiede) merkin konventionaalisuus samaistetaan arbitraarisuuteen (VIRHE!!!) Konventio ( =sääntö), konventionaalisuus (=säännönmukaisuus) liittyy kaikkeen, mikä on kielessä sosiaalisesti jaettua, yhtälailla arbitraarisiin kuin motivoituneisiin merkkeihin. 40
41 Motivoituneisuus Ikonisuus näyttää olevan (uudemman tutkimuksen mukaan) ihmiskielen rakenteen perustava periaate: Morfologinen ikonisuus Syntaktinen ikonisuus Leksikaalinen ikonisuus 41
42 Tehtäviä 1. Suomen kielellä käki kukkuu. Puhutaan onomatopoeettisuudesta. Miten määrittelisit onomatopoeettisuuden Peircen terminologialla? Miten Saussuren käsitteillä? 2. Miten tulkitset kollokaatiosuhteet Peircen termistön avulla? 1. Esim. havainto, että ajatella saa useammin yksilösubjektin kuin pohtia, joka puolestaan saa useammin kollektiivisen subjektin. 42
Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset
Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) UrhoMäättä(urho.maatta@uta.fi) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset Luennot: ma 10 12 ja to 8-10 PINNI B 3107 Tenttiminen (= tentti ja kotitehtävien palautus):
Lisätiedot3. Semantiikka ja pragmatiikka
3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1 Merkitys ja konteksti
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotSemioottinen Analyysi
Semioottinen Analyysi Hannele Leskinen 1 Määritelmä Semiotiikka = oppi merkeistä, merkkijärjestelmistä ja merkityksistä Kielenrakenne merkkijärjestelmänä Koiran viittaus suhde todelliseen koiraan. Tieteenalana
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
Lisätiedotsemantiikan ja pragmatiikan pk / um
Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata
LisätiedotIlmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit
Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit Semioottinen analyysi Semiotiikka tutkii ja tulkitsee merkkien muodostumisprosesseja ja esiintymistä yhteiskunnassa. Merkit voivat olla tunnusmerkkejä,
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 7 Kieli merkitys ja logiikka Luennot 7 ja 8: sivut 237-274 Luento 7: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kieli ja tulkinta Predikaattilogiikka
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotSkitsofrenia ja C.S. Peirce
Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotSEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM
SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI Semantiikan ja pragmatiikan pk UM 1 Semanttisten roolien abstrahointi antaja/juoksija/tekijä > Agentti ajattelija /havaitsija/kokija (Emoter)> Kokija Agentti/Kokija (Experiencer)
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 7 Kieli merkitys ja logiikka Kompositionaalisuus Predikaattilogiikka Käsitteellis-intentionaaliset järjestelmät Luento 7: Merkitys ja logiikka Lause ja propositio Propositiot ja kompositionaalisuus
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2017-2018 Yhteenveto Yleistä kurssista Kurssin laajuus 5 op Luentoja 30h Harjoituksia 21h Itsenäistä työskentelyä n. 80h 811120P Diskreetit rakenteet, Yhteenveto 2 Kurssin
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotLoogiset konnektiivit
Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
LisätiedotYleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotInsinöörimatematiikka A
Insinöörimatematiikka A Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2018 Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 1 of 23 Kertausta Määritelmä Predikaattilogiikan
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. 2.2 Luokat ja oliot Olio-ohjelmoinnin keskeisimpiä
LisätiedotLogiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.
TIE303 Formaalit menetelmät, kevät 2005 Logiikan kertausta Antti-Juhani Kaijanaho antkaij@mit.jyu.fi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIE303 Formaalit mentetelmät, 2005-01-27 p. 1/17 Luento2Luentomoniste
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotIlpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2
uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia
LisätiedotSäännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman
LisätiedotFORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
LisätiedotTekstitaidon kokeeseen valmistautuminen
Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,
LisätiedotKognitiiivinenmallintaminen1. Tiedon esittäminen, logiikkaa
Kognitiiivinenmallintaminen1 Tiedon esittäminen, logiikkaa Mitenihmisaivotesittävättietoa? Language of Thought (LOT) hypoteesi(fodor). Mentaaliset representaatiot ovat jotain kielen tapaista(niillä on
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotT Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )
T-79.144 Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 2 5.11.2005 1. Olkoon R kaksipaikkainen predikaattisymboli, jonka tulkintana on relaatio R A
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotTiedon esittäminen ja päättely. Kognitiivinen mallintaminen I. Merkitys. Merkitys. Kognitiivinen mallintaminen I, kevät /13/07
Tiedon esittäminen ja päättely Kognitiivinen mallintaminen I Symbolinen mallintaminen 3. luento Tiedon esittäminen ja päättely Merkitys: kompositionaalisuus Malliteoria Loogisen päättelyn malleja Tiedon
Lisätiedot3. Predikaattilogiikka
3. Predikaattilogiikka Muuttuja mukana lauseessa. Ei yksikäsitteistä totuusarvoa. Muuttujan kiinnittäminen määrän ilmaisulla voi antaa yksikäsitteisen totuusarvon. Esimerkki. Lauseella x 3 8 = 0 ei ole
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Leksikko ja kieli Taivutus Johtaminen Luento 8: Leksikko Mitä tiedämme sanasta? nukkua miten sana lausutaan sanan merkitys miten sanaa käytetään kielellisessä rakenteessa
LisätiedotFilosofian historia: 1900-luku
Filosofian historia: 1900-luku 23.2.2010 Bertie (1) Bertrand Russell (1872-1970) Kolmas Russellin jaarli The Principles of Mathematics (1903) On Denoting (1905) Mathematical Logic as Based on the Theory
LisätiedotOlemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotFredin ja Eskon sanomat
Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotMITÄ PRAGMATIIKKA ON?
PRAGMATIIKKA MITÄ PRAGMATIIKKA ON? Pragmatiikka koskee merkityksen tilannekohtaista tulkintaa ja tämän tutkimusta, laajemmin yleensä kielen käytön tutkimusta. Tyypillisimmin pragmatiikalla tarkoitetaan
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotTEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot
TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot TM 7.9.04 1 Lukijaystävällisyys 1. Lyhyet sanat ja ilmaisut 2. Konkreettiset sanat 3. Perusmuotoiset sanat 4. Tavalliset
LisätiedotFILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN
FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen
LisätiedotT Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )
T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen
LisätiedotKielioppi 3: Mikä on sana? merkitys ja konteksti Mikä on sana? Mikä on sana? Sana F. Karlssonin mukaan Sanan merkitys sanan
Kielioppi 3: merkitys ja konteksti ke 21.9.2011 klo 10 12 sali 15 Jaakko Leino (09) 191 40877 jaakko.leino@helsinki.fi Dionysios traakialainen: lauserakenteen pienin syntaktinen elementti H. Homeyer: pienin
LisätiedotKieli ja viestinnän kokonaisuus
Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotTommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
LisätiedotHgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotLuonnolliset vs. muodolliset kielet
Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotT Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Harjoitustyöraportti TNT - Tarkistetaan Ne Tentit Analyysimalli
T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Harjoitustyöraportti TNT - Tarkistetaan Ne Tentit Analyysimalli Lasse Lindqvist Lasse Lopperi llindqvi@cc.hut.fi lmlopper@cc.hut.fi Andrey Rusanovich
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI
HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1
Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin
LisätiedotHERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN
HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN 25.02.2015-01.04.2015 KE 16:50-18:20 OPISTOTALO - HELSINGINSALI / HELSINGINKATU 26 FM JUSSI TUOVINEN LUENTOSARJAN OHJELMA Heraldiikka eli vaakunaoppi voi kuulostaa pölyiseltä,
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotLiikemerkin tehtävät, funktiot
Liikemerkki Liikemerkki on työyhteisöä edustava kuvallinen symboli, jota voidaan käyttää logon tai logotypin ohessa tai sen sijasta Logo tai logotyyppi on työyhteisön nimen tietty tarkoin määritelty graafinen
LisätiedotRanskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op
Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 405177 Kielioppi (RRA101) 6 op 405178 Ranskan kielen tuottaminen
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
Lisätiedot5. MORFOLOGIA l. muotorakenne
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella
LisätiedotVUOROVAIKUTUSHARJOITUS
VUOROVAIKUTUSHARJOITUS ESIM. STRATEGIAN JA ARVOJEN JALKAUTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUSJOHTAMINEN JUHA ARIKOSKI 4.4.2017 TEORIAA: KIELITIEDE, LOGIIKKA JA SEMIOTIIKKA Uskomme denotaatioon Denonaatio = sanan
LisätiedotKIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTaulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1
Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti
LisätiedotOpiskelijakirjaston verkkojulkaisu Johdatus merkityksen merkityksiin
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005 Johdatus merkityksen merkityksiin Ilkka Niiniluoto Julkaisija: Julkaisu: Gaudeamus. Oy Yliopistokustannus University Press Finland. Helsinki 2000 Merkillinen merkitys/
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotSääntö vai poikkeus?
lektiot Sääntö vai poikkeus? JAAKKO LEINO Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 17. tammikuuta 2003 Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, hyvät kuulijat. Tässä samassa salissa kokoontui muutamia
LisätiedotTodistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.
3.4 Kvanttorit Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5. Kaikilla reaaliluvuilla x pätee x+1 >
Lisätiedot1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit
1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta. Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa - maisteriohjelma
VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa - maisteriohjelma Teresa Juusela Kielikukkasten poimintaa Lehtiotsikoissa esiintyvien kielikukkasten semanttinen
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI
HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.
LisätiedotTässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen
Lisätiedot