Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Transkriptio

1 Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit lukevat yhdessä lasten kanssa. Lukutuokiot tapahtuvat koulupäivän aikana Lukutuokiot ovat kahdenkeskisiä Koulu ja lapset tekevät hyvän mielen, mieliala on useana päivänä lukutuokion jälkeen korkealla. - Lukumummi 1

2 Lukutuokioista hyötyä ja huvia Lukumummien ja -vaarien tärkein tehtävä on innostaa lapsia lukemisen pariin! Lukutuokioilla käytetään lukutekniikoita, jotka vahvistavat lukutaitoa. Maahanmuuttajaoppilaiden kanssa keskitytään sanavarastoon Lukeminen oli niin, ettei se sujunut. Nyt, kun olen lukenut Lukumummin kanssa, en enää arvaile. - Oppilas Vapaaehtoistyötä ei tehdä yksin! Mummit ja vaarit saavat perehdytyksen toimintaan ja vertaistukea muilta vapaaehtoisilta Osallistuvilta kerätään aktiivisesti palautetta toiminnan kehittämiseksi Senioreiden hyvinvointi lisääntyi osallistumisen aikana. Lisäksi yli puolet mummeista löysi uuden ystävän toiminnan piiristä! 2

3 Vieraskieliset lapset kouluissa Maahanmuuttajaoppilaiden koulumenestys Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät PISA-tutkimuksen mukaan kantaväestöä heikommin lukemisessa, kirjoittamisessa sekä matematiikassa Ero Suomessa kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä on OECD-maiden suurin! Meidän maahanmuuttajamme saavat kuitenkin OECD-maista eniten pisteitä eri tehtävissä Tulokset eivät ole juuri paremmat 2. polven maahanmuuttajilla 3

4 Miksi tuettaisiin sanavaraston kasvua Sanasto on tärkein yksittäinen tekijä toisella kielellä opiskeltavissa oppiaineissa menestymiselle Kirjoitetun kielen karkeaan ymmärtämiseen oltava tuttuja 75% tekstin sanoista, pääasioiden ymmärtämiseen 90% ja yksityiskohtien ymmärtämiseen jopa 95% sanoista! Miksi tuettaisiin sanavaraston kasvua 1000 yleisintä sanaa opitaan automaattisesti alkeiskieliopin yhteydessä, 4000 seuraavaa vaativat töitä ja systemaattisuutta. Sanavaraston laajuus korreloi voimakkaasti kielitaidon eri osaalueiden kanssa, esim. ymmärtämistaitojen kanssa Sanaston kasvattaminen: uusiin sanoihin tutustumista, vakiinnuttaminen (vahvistetaan jo opittua) ja rohkaistaan sanatiedon kehittämiseen ja laajentamiseen. 4

5 Sanavaraston kaksi laatua Reseptiivinen sanavarasto = sanat, joiden merkitys tunnistetaan tekstiyhteydestä ilman muita apukeinoja Produktiivinen sanavarasto = sanat, joita voidaan käyttää kirjoituksessa tai puheessa ilman apuneuvoja Sanaston opettaminen kirjallisuuden avulla Oppiminen tehokkainta, jos se laajennetaan koskemaan oppijan elinympäristöä. Suora vs. epäsuora oppiminen Tärkeää oppia myös tavallisten sanojen muodostamia sanayhdistelmiä. Ääneen lukemisen avulla opitaan kielen ääntämistä, puhemelodiaa eli intonaatiota, puheen rytmiä ja luontevaa painotusta. Tekstiä lukemalla sanasto muodostaa mielekkäitä yhteyksiä 5

6 Sanaston oppimistekniikat ála Lukumummit ja -vaarit AINA hankalan sanan kohdalla: Samaa tarkoittava sana, synonyymi Asian kuvailu omin sanoin Muista pyytää oppijaa kuvailemaan sanan merkitys Sana omalla äidinkielellä Kuvat Harjoitellaan nimeämään kuvasta sanoja. Mitä kuvassa on? Mitä kuvassa tapahtuu Ei vain tuttuja sanoja, vaan johdattele myös uusiin sanoihin. 6

7 Substantiivit, esineet ja asiat 1. Yläkäsite-alakäsite Mihin ryhmään tämä sana kuuluu (esim. koira on eläin) Mitä tällaisia asioita on (esim. eläimiä ovat koirat, kissat ja kengurut) 2. Sanahahmo Mikä sana tulee tästä sanasta mieleen (hassujakin asioita). (esim. sauva > vauva tai maailmanpyörä > maailma ja pyöreä) Kaikki mielikuvat ovat sallittuja ja hyväksi J 3. Yhdyssanat Mistä sanoista yhdyssana koostuu, mitä yksittäiset sanat tarkoittavat Yksittäisestä sanasta mieleentulevat yhdyssanat. (esim. tuli > tulipalo, tulikaste, tulitikku) Verbit, tekemistä ja toimintaa Aina ensin perusmuoto ja yksikön taivutukset! Menisimmeköhän? à Tämä on mennä. Minä menen, sinä menet, hän menee 1. Pantomiimi Esitetään verbin kuvaamaa asiaa! 2. Tunnetila Millainen tunne on, kun tekee verbin kuvaamaa asiaa. Onko tunne positiivinen vai negatiivinen 3. Yhteenkuuluvat asiat Kuka tai mikä voi tehdä verbin kuvaamaa asiaa tai mitä asialla tehdään Esimerkiksi: kaataa (oppija täydentää) tai lukea 7

8 Adjektiivit, piirteitä ja ominaisuuksia 1. Vastakohdat Mietitään sanalle vastakohta ja mitä se tarkoittaa 2. Vertailu (komparaatio) Taivutetaan sanaa: perusmuoto, enemmän --, eniten --. Esimerkiksi: Nopea-nopeampi-nopein Hervoton-hervottomampi-hervottomin Mietitään, miten asia lisääntyy, kun sitä taivutetaan, ei opeteta vertailua 3. Mielikuvaharjoitukset Suljetaan silmät ja mietitään miltä kyseinen adjektiivi voisi tuntua Idiomit Kirjallisuuden avulla voi helposti käydä läpi suomen kieleen liittyviä idiomeja Idiomit ovat usein kahden sanan yhteenliittymiä, jotka eivät sanoina kuvaa sitä, mitä yhdessä kuvaavat Esimerkiksi: kuumille kiville, mennä itseensä, palaa poroksi. Keksitkö lisää? 8

9 Tärkeintä on saada kielen oppija puhumaan ja ajattelemaan. Paljon keskustelua! 4RAYC36 Mitä muuta Uutta materiaalia lukutaidon ja sanavaraston kasvun tukemiseen korttipeli kouluille Opasmateriaalia vanhemmille kielellisten taitojen ja lukemisen tukemisesta Lukusilta.fi sivuston laajenuus 9

10 Kiitos! Hanna Pöyliö Hankevastaava Niilo Mäki Instituutti