Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.
|
|
- Albert Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset ja ei-hyvämuotoiset virheelliset ja virheettömät lauseet kaikki vähän eri asioita, eivät eri nimiä samalle asialle Lausetyypit ja puheaktit Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Puheaktit: on olemassa monenlaisia asioita, joita kielellä tyypillisesti tehdään asioihin viittaaminen: ikkuna tai tuo ikkuna tuossa tai sinä siellä predikoiminen, jonkin ajatuksen esittäminen: tuo ikkuna on kiinni viittaaminen jonkun muun puheeseen: Ville kertoi, että tuo ikkuna oli viime lauantainakin auki kysyminen: kuka tuon ikkunan sulki? käskeminen/ohjailu: sulje tuo ikkuna! performatiivit: tuomari sanoo tuomitsen Kallen kahdeksi vuodeksi vankilaan kielellä voi välittää monenlaisia viestejä kielessä on tietynlaisia välineitä, jotka ovat erikoistuneet tietynlaisten viestien välittämiseen nämä eivät mene yksi yhteen, vaan esim. kysymyslauseilla voi esittää huudahduksia, väitelauseilla kysymyksiä jne.
2 Valenssi verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa argumentti: verbeillä on semanttisia argumentteja, jotka vastaavat verbin kuvaaman toiminnan osallistujia komplementti: verbeillä on kieliopin kannalta komplementteja (täydennyksiä) valenssi kuvaa molempia: se ilmoittaa, millaisia argumentteja verbi saa ja millaisina komplementteina ne edustuvat adjunkti: verbin määrite, joka ei kuulu valenssiin lauseessa Kalle söi omenan on kaksi komplementtia: Kalle ja omenan, mutta ei yhtään adjunktia lauseessa Kalle söi eilen koulussa omenan hotkimalla on myös kolme adjunktia: eilen, koulussa ja hotkimalla
3 Konstituenttikuvaus: S NP VP AP NP Adv A N V N N Kauhean kova sade kasteli Villen vaatteet Dependenssikuvaus: Kauhean kova sade kasteli Villen vaatteet nuolet kuvaavat dependenssiä: sanojen välistä riippuvuutta nuolet osoittavat määritteestä (tai täydennyksestä) pääsanaan (dependentistä regenttiin) Konstituenttikuvaus: S NP VP AP NP Adv A N V N N Kauhean kova sade kasteli Villen vaatteet Dependenssikuvaus: Kauhean kova sade kasteli Villen vaatteet siis: nämä nuolet kuvaavat sitä kuuluisaa dependenssiä eli sanojen välistä riippuvuutta nuolet osoittavat aina määritteestä (tai täydennyksestä) pääsanaan (eli dependentistä regenttiin)
4 Eroja ja muita huomioita: yleensä subjektia ei katsota verbin dependentiksi (neksus: ovat tasavertaiset lauseen pääjäsenet) dependenssikuvaus osoittaa pääsanan ja määritteen suhteen konstituenttikuvaus olettaa lauseketason Yhdyslauseet Lauseiden yhdistämisessä erotetaan yleensä kahdenlaisia suhteita: rinnastus- ja alistussuhteita olennainen ero on se, onko toinen lause toisen jäsen (alistus) vai ei (rinnastus) siis onko toinen esimerkiksi toisen objekti, adverbiaali tms. Rinnastus: mitä voidaan rinnastaa keskenään? mitä tahansa ei voi rinnastaa: *Taavetti jätti jälkeensä vaimon ja jälkeensä kaksi lasta vain konstituentteja voidaan rinnastaa voiko kaikenlaisia konstituentteja rinnastaa vapaasti keskenään? *Kalle kirjoitti kirjeen ja Villelle vain samaa kategoriaa edustavia konstituentteja voidaan rinnastaa
5 Alisteisia lauseita (sivulauseita) on totuttu erottamaan kolmea lajia relatiivilauseet ovat olemukseltaan adjektiivimaisia Olin eilen luennolla, jolla puhuttiin relatiivilauseista, mikä oli hauskaa. konjunktiolauseet alkavat alistuskonjunktiolla: että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kunnes, kuin konjunktiolauseita on kahdenlaisia: komplementtilauseita ja adverbiaalisia sivulauseita komplementtilauseet toimivat päälauseen predikaattiverbin subjektina tai objektina (predikatiivina, attribuuttina...) Kalle sanoi, että tämä on komplementtilause. On ihan selvää, että tämäkin on komplementtilause. adverbiaalilauseita ovat muut konjunktiolauseet Kuuntele tarkasti, että opit. Ymmärrät kyllä asian, kun olet miettinyt sitä vähän aikaa. Vaikka kuinka mietin, en ymmärrä alisteiset (epäsuorat) kysymyslauseet ovat aitojen kysymyslauseiden näköisiä, mutta eivät ole päälauseen asemassa vaan jonakin päälauseen jäsenenä käytetään hyvin samaan tapaan kuin komplementtilauseita Kalle mietti, onko Ville kotona. On oikein hyvä kysymys, onko Ville kotona. Eduskunta käsitteli kysymystä, pitäisikö Suomeen rakentaa viides ydinvoimala.
6 Sijoista ja kieliopillisista funktioista Vilkuna: yleensä ajatellaan, että sijat ilmaisevat kieliopillisia funktioita sijat ovat merkittäviä kieliopillisten funktioiden ilmaisemisen välineitä (suomi on tässä suhteessa sijakieli, ei esim. sanajärjestyskieli) kieliopilliset funktiot: subjekti, objekti, osma (objektinsijainen määrän adverbiaali), obliikvi, adverbiaali, predikatiivi, predikatiiviadverbiaali,... Muutamia semanttisia käsitteitä Luku yksikkömuotoisia sanoja (pallo, omena, auto, luento) monikkomuotoisia sanoja (pallot, omenat, autot, luennot) tyypillisesti sanoista on käytössä sekä yksikkö- että monikkomuoto pluratiivit: sanoja, joista käytetään (käytännössä) vain monikkomuotoa: häät, bailut, sakset, housut jne. sanat, jotka tarkoittavat (jonkin verran) eri asiaa yksikössä ja monikossa: rattaat, tanssit, syntymäpäivät
7 Jaollisuus yksilötarkoitteisten sanojen ja ainesanojen välinen eronteko ennemmin tarkoitteiden kuin sanojen ominaisuus on olemassa jaollisia (vesi, jauho, hiekka, lumi) ja jaottomia (pallo, pöytä, auto, kaupunki) tarkoitteita Vilkuna: jaollisten määrää voi mitata, jaottomien määrää laskea: paljon vettä, litra maitoa; kolme palloa, viisi pöytää additiivisuus: mitä saadaan, jos pannaan yhteen useampia tarkoitteita onko lopputulos samanlainen tarkoite vai joukko tarkoitteita? kun jaollisia tarkoitteita pannaan yhteen, saadaan samanlaisia jaollisia tarkoitteita: vettä + vettä = vettä, ainepaljous + ainepaljous = ainepaljous kun taas jaottomia pannaan yhteen, saadaan monia jaottomia tai joukko jaottomia: auto + auto ei ole auto; yksilö + yksilö ei ole yksilö. Määräisyys Vilkuna esittää muutamia esimerkkejä suomen kielen tarkenteista, joita voidaan pitää määräisinä (se, tämä, tuo), ja toisia, joita voidaan pitää epämääräisinä (joku, jokin, eräs, yks) Vilkuna: Määräinen on NP, jonka tarkoite on sillä tavoin ainoa tilannekontekstissaan, että puhuja voi olettaa kuulijan tietävän, mistä tarkoitteesta on puhe.
8 Aspekti Tilat: staattisia mikään ei varsinaisesti muutu voivat periaatteessa jatkua kuinka pitkään tahansa Sataa lunta. Kalle asuu Keravalla. Maito sisältää runsaasti kalsiumia. Tapahtumat: punktuaalisia ei sanottavaa kestoa esitetään kertalaakista tapahtuvina Saara löysi neliapilan. Huomasin tahran housuissani. Auto törmäsi seinään. Prosessit: jatkuvia tapahtuu muutos, mutta ei yhtäkkiä Ville juoksi lujaa. jos prosessit johtavat johonkin päätepisteeseen, niitä nimitetään suorituksiksi Ville juoksi lujaa kotiin.
9 Sijanvalintakysymyksiä Predikatiivin sijanvalinta Sijanmerkinnän kannalta kahdenlaisia: vaihtelevia ja vaihtelemattomia. vaihtelemattomat genetiivipredikatiivit: tämä on minun jotkin partitiivipredikatiivit? ryhmään, joukkoon, alueeseen tms. kuulumista osoittavat predikatiivit: Oot sie Karjalan poikii? Hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua.? Materiaalia osoittavat predikatiivit: Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta hiio-hei. jotkin idiomaattiset predikatiivirakenteet: Hän on toista maata. He ovat eri mieltä ~ hyvää pataa keskenään. vaihtelevat (Vilkuna: ydinryhmä ) Tavallisesti: predikatiivi seuraa subjektia luvussa ja jaollisuudessa jaollista subjektia luonnehtiva predikatiivi on partitiivissa ja jaotonta luonnehtiva nominatiivissa: Vesi on kylmää. Kivi on kylmä. abstraktisubstantiivit käyttäytyvät useammin jaollisina, mutta monet voidaan ajatella jaottominakin
10 Subjektin sijanvalinta suomessa verbi kongruoi vain nominatiivisubjektin kanssa: Koirat juoksivat ympäriinsä. Koiria juoksi ympäriinsä. Milloin subjekti voi olla partitiivissa? verbi intransitiivinen (samassa lauseessa ei [yleensä] voi olla objektia ja partitiivisubjektia: Pihalla näkyy lapsia. * Aikuisia näkee pihalla lapsia. subjekti jaollinen (paitsi jos lause on kielteinen): Pöydällä on avain. Pöydällä on avaimia. Pöydällä on vettä. * Pöydällä on avainta. jaollinen subjekti rajaamaton ( ei-tyhjentävä ) Ammeessa on vettä. [ei-tyhjentävä] Vesi on jäänyt ammeeseen Elsalta. [tyhjentävä] vaikka subjekti olisi jaoton, se voi olla partitiivissa kieltolauseessa: Ovessa on avain * Ovessa on avainta Ovessa ei ole avainta Objektin sijanvalinta suomen kielen hankalia asioita 1: käytetäänkö akkusatiivia vai partitiivia 2: onko akkusatiivi genetiivin vai nominatiivin näköinen (päätteellinen vai päätteetön)
11 p1. Lause on tulkinnaltaan kielteinen? PARTITIIVI En tuo avainta. Näitkö häntä? PARTITIIVI Katselen TV:tä. Rakastan sinua. PARTITIIVI Löysin vettä. Huomasin virheitä. t-akkusatiivi Löysin teidät. Kenet sinä löysit? NOMINATIIVI Löysin pojat. Hain kaksi (puuta). -n-sija Löysin sen. Ja sen huomaa! Elsa hoitakoon sen. p2. Lause aspektiltaan rajaamaton? p3. Objekti on jaollinen ja indefiniittinen? a1. Objekti on pers.pronomini tai kuka? a2. Monikossa tai kardinaalilukusana=kaksi tai puoli? a3. Lauseessa on tai voisi olla nominatiivimuotoinen NP-subjekti? NOMINATIIVI tehdä kapina Hae avain! Avain haettiin. Täytyy hakea avain.
Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.
Kertausta Lausetyypit ja puheaktit Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Puheaktit: on olemassa monenlaisia asioita, joita kielellä tyypillisesti
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
Lisätiedotlauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Lisätiedotsubjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta
Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
Lisätiedot3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.
3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotÄIDINKIELI JA TEATTERIT
ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa
LisätiedotIso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola
Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu
LisätiedotFredin ja Eskon sanomat
Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotJohdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotTässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotKlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry
Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotKUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:
KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotAIKAMUODOT. Perfekti
AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit
Lisätiedot5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotHARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4
HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää
LisätiedotKÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?
MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotSEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ
SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.
LisätiedotDistributiivisen predikatiivin pedagoginen kielioppikuvaus
Distributiivisen predikatiivin pedagoginen kielioppikuvaus Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Aineenopettajankoulutus Opettaja työnsä tutkijana - seminaari
Lisätiedott5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotIhmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi. Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä
Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä Pro gradu -tutkielma Suvi Pöllä Suomen kieli Helsingin yliopisto Lokakuu
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
LisätiedotKielioppi 3: Mikä on sana? merkitys ja konteksti Mikä on sana? Mikä on sana? Sana F. Karlssonin mukaan Sanan merkitys sanan
Kielioppi 3: merkitys ja konteksti ke 21.9.2011 klo 10 12 sali 15 Jaakko Leino (09) 191 40877 jaakko.leino@helsinki.fi Dionysios traakialainen: lauserakenteen pienin syntaktinen elementti H. Homeyer: pienin
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
Lisätiedotinfinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:
Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotTEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
LisätiedotSuomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Objekti Transitiivisuus ja intransitiivisuus Tuula Marila Hanna Tarkki Mikä on objekti? Objekti ilmaisee tekemisen kohteen: Luen kirjaa. tuloksen: Ostan kirjan. Objekti löytyy
LisätiedotLUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2
1 P3 Syntaksi/Kaija Kuiri LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007 Käyttöohje: Luennoilla edetään asioiden esittelyssä samassa järjestyksessä kuin oheisessa monisteessa. Jotta luennon asiat saavat taustoitusta
Lisätiedot11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään
13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.
LisätiedotNooa ja vedenpaisumus
Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotLAUSETREENEJÄ. Kysymykset:
LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?
LisätiedotKun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.
AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,
LisätiedotKvantiteetti ja aika II
TUOMAS HUUMO Kvantiteetti ja aika II Nominaalinen aspekti ja suomen predikatiivin sijanvaihtelu uomen kielen predikatiivin sija vaihtelee nominatiivin ja partitiivin välillä hieman samaan tapaan kuin transitiivilauseen
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotTehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.
Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?
LisätiedotLausemaisuuden asteista
Lauseet ja lauseenvastikkeet TM 16.11.2003 1 Lausemaisuuden asteista päälauseet sivulauseet partisiippiilmaukset infinitiivirakenteet nominaalistukset TM 16.11.2003 2 MIKÄ ON LAUSE? LAUSE ON SYNTAKSIN
LisätiedotInessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?
KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
Lisätiedot2.12.2011. Titta Hänninen
2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotOMISTUSLAUSEEN SUBJEKTI KIINANKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN TEKSTEISSÄ
OMISTUSLAUSEEN SUBJEKTI KIINANKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN TEKSTEISSÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 24.1.2018 Emilia Jääskeläinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen tavoitteet 1
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotHIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma
NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
LisätiedotKielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten
Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
LisätiedotOvatko näkymät kauniit vai kauniita? Adjektiivipredikatiivi ja predikatiiviadverbiaali äidinkielisillä suomenpuhujilla sekä S2-oppijoilla
Ovatko näkymät kauniit vai kauniita? Adjektiivipredikatiivi ja predikatiiviadverbiaali äidinkielisillä suomenpuhujilla sekä S2-oppijoilla Tiina Paukkonen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotEnsimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina
Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotMun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
LisätiedotKvantiteetti ja aika I
TUOMAS HUUMO Kvantiteetti ja aika I Nominaalisen aspektin näkökulma suomen objektin ja subjektin sijamerkintään okonaisten lauseiden tehtävä on kuvata tilanteita, joilla on jonkinlainen ajallinen kesto
LisätiedotMatti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!
Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta
LisätiedotTyöpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa
Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa 8. 10.8.2017 Lause ja lausetyypit Miksi lause on niin tärkeä? intonaatioryhmät
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Temaattiset roolit X -teoria (ei tenttiin) Luento 5: Lauseen derivaatio, X -teoria Lauseke ja lausekkeen
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LisätiedotNormaalilause ja eksistentiaalilause 1
AIMO HAKANEN Normaalilause ja eksistentiaalilause Kielet eroavat toisistaan struktuurinsa puolesta, ja monissa tapauksissa jopa struktuuria kuvattaessa apuna käytetyt termit tarkoittavat eri kielissä eri
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotAsumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa
Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotVerbien morfosyntaksista, osa 2
Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka
LisätiedotJaollisuus kymmenjärjestelmässä
Jaollisuus kymmenjärjestelmässä Lauseen 4.5 mukaan jokaiselle n N on yksikäsitteiset kokonaisluvut s 0 ja a 0, a 1,..., a s, joille n = a s 10 s + a s 1 10 s 1 + + a 1 10 + a 0 = a s a a 1... a 0, (1)
LisätiedotVapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla
Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php
LisätiedotKerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:
Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.
LisätiedotSuvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2015
Käyttäjät Kun sinulle toimitetaan uusi tyhjä kurssialue, sinut on jo liitetty opettajaksi alueellesi. Opettajana voit itse lisätä alueellesi muita käyttäjiä eri rooleihin. Käyttäjiä voit lisätä alueelle
LisätiedotPilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi
Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
LisätiedotEsipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotPARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?
Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lisätiedot