Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi"

Transkriptio

1 Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin Luento 4: Kirjan sivut ja Luento 5: ja Kielen luovuus Kielessä on loputon määrä erilaisia ilmauksia. Pekka luuli että Merja oli pyörtynyt. Sinä sanoit että Pekka luuli että Merja oli pyörtynyt. Minna kirjoitti, että sanoit että Pekka luuli että Merja oli pyörtynyt.... Periaatteessa sivulauseiden lisääminen loputtomasti on mahdollista. Käytännössä lauseen ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi. Monet rakenteista toistuvat usein jolloin niiden prosessointi voi olla automatisoitunut. Descartes ja dualismi René Descartes ( ) Henkiset ja fysiologiset toiminnot joissa ei ollut merkkiäkään luovuudesta: refleksit, aistien ja muistin toiminta, tarpeiden ja tunteiden herääminen, reaktiot ärsykkeisiin mekanistinen selitys: toiminta voidaan selittää nojaamalla kausaaliseen verkkoon Descartes havaitsi että kieli ei ole tällainen prosessi Miten kone voisi toteuttaa kielen luovuuden? aivojen lisäksi ihmistä ohjaa ei-materiaalinen sielu tai henki. Miten äärettömyys voi mahtua äärelliseen järjestelmään? Saara Huhmarniemi 1

2 Kielen luovuus Kieli perustuu sääntöihin, joiden avulla voidaan tuottaa kaikki kieleen kuuluvat lauseet. Assosiationistinen teoria kielestä on yksinkertaisin mahdollinen mekanismi, jonka avulla voidaan tuottaa rajoittamaton määrä ilmauksia. Teorian mukaan kieli perustuu prosesseille, joilla liikutaan tilasta toiseen kieliopillisten lauseiden muodostamassa verkossa. Tarkastellaan yksinkertaista mallia joka tunnistaa lauseen Pekka rakastaa Merjaa. Mallin aloitustila on q0, lopetustila q3. Laajennetaan automaattia tunnistamaan enemmän lauseita. Vaihtoehtoiset syötemerkit voidaan merkitä saman linkin yhteyteen. Malli saadaan tunnistamaan loputtomasti ilmaisuja, kun siihen lisätään takaisinkytkentä. Saara Huhmarniemi 2

3 Tehtävä Mallissa voi olla haarautumia, joilloin sillä voidaan esittää esimerkiksi allaolevat kieliopilliset lauseet: Pekka nukkuu. Me nukumme. *Pekka nukumme. Laadi malli joka tunnista lauseet: Pekka ajoi pyörällä töihin. Pekka ajoi punaisella pyörällä töihin. Laajenna mallia tunnistamaan myös yhdistetyt lauseet kuten: Pekka ajoi punaisella pyörällään töihin ja Merja ajoi uudella pyörällään kauppaan. Huomaa, että automaatti voi tunnistaa myös muita lauseita. Assosiationistinen teoria kielestä Generatiivinen kielioppi Kun malli on realistinen kuvaus joistakin psyykkisistä prosesseista, sen sanotaan kuvaavan mentaalisia prosesseja sekä niihen liittyviä representaatioita. Kieliopin kuvaus, joka tuottaa kaikki kielen lauseet, eikä yhtään kieleen kuulumatonta lausetta Psykologian näkökulma: kuvaus prosesseista representaatioista jotka käynnistyvät kieltä tuottaessa ja ymmärrettäessä Representaatio mielenulkoisen asian edustus mielen sisällä abstrakti mentaalinen järjestelmä Käsiteltävät kielen mallit ovat abstrakteja kuvauksia mielen toiminnasta Saara Huhmarniemi 3

4 Assosiationistinen teoria mielestä Assosiationistinen teoria mielestä David Hume ( ) loi kenties ensimmäisen systemaattisen assosiationistisen teorian ihmismielestä. Systeemin tilat: alkeelliset käsitteet Verkostot: monimutkaiset käsitteet, merkitykset ja ajatukset Oppiminen tapahtuu assosiaatioita muuttamalla. Näin mieli pystyy mallintamaan ympäristöä ja ihminen käyttäytymään järkevästi. Miten assosiationistinen malli selittää kielen oppimisen? Millaisia kognitiivisia prosesseja assosiationistinen teoria voisi kuvata? Konnektionistinen mallinusparadigma Äärellisten tilojen automaatti Tunnistaminen Äärellisten tilojen automaatti (finite states automaton) on laskennan abstrakti kuvaus. Usein puhutaan myös Markovmallista. Automaatti koostuu siis: 1. Äärellisestä määrästä tiloja 2. Tilasiirtymistä 3. Äärellisestä aakkostosta (syötemerkit) 4. Alkutilasta 5. Hyväksyvistä lopputiloista Automaatti tunnistaa merkkijonon jos merkkijonolle on olemassa polku automaatin alkutilasta hyväksyvään lopputilaan. Automaatti tunnistaa kielen L, jos jokaiselle kielen L merkkijonolle on olemassa polku alkutilasta hyväksyvään lopputilaan. Jos polku päätyy johonkin muuhun kuin hyväksyvään lopputilaan, automaatti hylkää merkkijonon. Automaatin avulla voidaan myös tuottaa merkkijonoja. Saara Huhmarniemi 4

5 Sanat ja sanluokat Leksikko Muutetaan automaattia siten että yksittäisten sanojen sijaan automaatti tunnistaa sanaluokkia (kategorioita) Sanaluokat nominit, adjektiivit, lukusanat, verbit, adverbit, partikkelit,.. Kielen voidaan ajatella koostuvan kahdesta komponentista Kielen sanasto, joka on itsenäinen komponentti Kielioppi, joka kuvaa sanakategorioiden välisiä suhteita Otetaan käyttöön leksikko, jossa listataan sanat ja niiden tyypit. nominit (N) Pekka, Merja, talo, myyrä, koti... verbit (V) rakastaa, kaipaa, etsii,... adjektiivit (A) pieni, punainen,... konjunktiot (C) ja, tai, että, jos,... N V N Lauseen eri osat Predikaatin argumentit Predikaatti (verbi jolla argumentteja) Argumentit subjekti: tekijä objekti: tekemisen kohde Pekka osti talon. Hallitus valitsi puheenjohtajan. Eri verbit vaativat eri määrän argumentteja. Verbit voidaan luokitella intransitiivisiin ja transitiivisiin sen mukaan montako argumenttia ne saavat. Intransitiiviset Pekka nukkuu. *?Pekka nukkuu sängyn. Transitiiviset *?Pekka vaatii. Pekka vaatii kirjan. Puhutaan verbin valenssista joka on numeroarvo 0,1 tai 2. Saara Huhmarniemi 5

6 Sijamuodot Assosiationismi ja kielioppi Mallia varten tarvitsemme sijamuotoja, joita ovat esimerkiksi nominatiivi (nom), akkusatiivi (akk), genetiivi (gen), partitiivi (part), paikallissijat,.. Subjektin sija = nominatiivi Objektin sija = akkusatiivi (genetiivi-akkusatiivi) tai partitiivi Pekka-NOM nukkuu. Pekka syö leivän-akk. Pekka nukkuu talossa-ine. Pekan-GEN auto Suomen kielen peruslause on muotoa Subjekti Verbi Objekti Pekka rakastaa Merjaa. Myyrä etsii kotia. Hallitus valitsi puheenjohtajan. Lauseet voidaan kuvata assosiatiiivisen mallin avulla niin, että sanojen sijaan käytetään sanaluokkien tunnuksia ja sijamuotoja. Assosiationismi ja kielioppi Lauseet voidaan nyt kuvata käyttämällä mallia jossa leksikko on erotettu kieliopista. (huomaa: verbin taivutus puuttuu) Pekka näki Merjan. Myyrä etsii kodin. Pekka löysi Merjan. N-nom V N-akk Saara Huhmarniemi 6

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010 Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Kielen oppimisen ongelma Kieltä koskeva tietomme on "hiljaista" tietoa (Tacit Knowledge). Voimme arvioida

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

582206 Laskennan mallit

582206 Laskennan mallit 582206 Laskennan mallit luennot syksylla 2006, periodit I{II Jyrki Kivinen tietojenkasittelytieteen aineopintokurssi, 6 op, paaaineopiskelijoille pakollinen esitietoina Tietorakenteet (ja sen esitiedot)

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä. -opetuksen opetussuunnitelma

Suomi toisena kielenä. -opetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 87 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO Suomi toisena kielenä perusopetuksessa... 3 1. Opetuksen järjestäminen... 3 2. Opetuksen

Lisätiedot

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti lektiot Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti Marjatta Jomppanen Väitöksenalkajaisesitelmä 16. tammikuuta 2010 Oulun yliopistossa Tutkimukseni on lähtenyt saamen kielen oppijan tarpeesta selvittää

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Elina Lahtinen Kirsi-Marja Puhakka Liisa Pulkkinen Sisällys Suomi toisena kielenä

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti

Lisätiedot

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään. 3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin

Lisätiedot

Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Sisällys Suomi toisena kielenä perusopetuksessa 1 1. Opetuksen järjestäminen 1

Lisätiedot

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää pumppauslemmoista, mutta mitä et ole kehdannut kysyä

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää pumppauslemmoista, mutta mitä et ole kehdannut kysyä Kaikki mitä olet aina halunnut tietää pumppauslemmoista, mutta mitä et ole kehdannut kysyä Tommi Syrjänen 1 Yleistä pumppauslemmoista Pumppauslemmalla voidaan todistaa, että kieli ei kuulu johonkin kieliluokkaan.

Lisätiedot

Muodosta merkitykseen

Muodosta merkitykseen lektiot Muodosta merkitykseen MINNA JAAKOLA Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 17. syyskuuta 2004 Tilannetta, jossa nyt olemme, voidaan pitää erittäin muodollisena. Alkamassa on perinteinen

Lisätiedot

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivirakenteet Infinitiivirakenteella tarkoitetaan pintarakenteessa objektina toimivia konstruktioita: aikoo lähteä, ajatteli lähteä, antoi pojan

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa?

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Kimmo Kettunen Informaatiotutkimuksen sivuainetutkielma Lokakuu 2005 Informaatiotutkimuksen laitos Tampereen yliopisto TAMPEREEN

Lisätiedot

Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi. Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä

Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi. Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä Pro gradu -tutkielma Suvi Pöllä Suomen kieli Helsingin yliopisto Lokakuu

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Funktionaalinen rakenteiden opetus

Funktionaalinen rakenteiden opetus Funktionaalinen rakenteiden opetus 1 Suomi 2. kielenä -opettajien koulutuspäivä 13.11.2010 Kaisa Tukia Funktionaalisessa rakenteiden opetuksessa - rakenneasiat sidotaan osaksi mielekästä aihekokonaisuutta

Lisätiedot

Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta.

Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta. Osmo Alho: Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta. Johdanto. Otsikon tarkoittamat Raamatun tekstikohdat ovat Matt. 16:19 ja Matt.18:18 sekä Joh. 20:23. Ne on yleensä ymmärretty siten,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen KALEVI TARVAINEN Dependenssikielioppi. Gaudeamus, Helsinki 1977. 108 s. KALEVI TARVAINEN Suomen kielen lauseenjäsennys dependenssikieliopin mukaan. Oulun

Lisätiedot

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola PARTISIIPPIRAKENTEET JA LAUSEENVASTIKKEET PIKAKATSAUS (KORVAAVAT AINA SIVULAUSEEN) JOKA akt. 1. Tehtäviä tekevä nainen istuu tietokoneella. akt. 2. Tehtävät

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio. 21.11.2008 Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio. 21.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio 21.11.2008 Harri Laine 1 Joidenkin järjestelmien sisältömallissa on erotettavissa luokkia, joiden ilmentymien käyttäytymisen kuvaaminen, kirjaus

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

mää piän lippis päässä vaan Ruotsinsuomen objektisijan valinnasta Ilse Lindner

mää piän lippis päässä vaan Ruotsinsuomen objektisijan valinnasta Ilse Lindner Stockholms Universitet Institutionen för baltiska språk, finska och tyska Avdelning för Finska mää piän lippis päässä vaan Ruotsinsuomen objektisijan valinnasta Ilse Lindner Uppsats för Delkurs Finska

Lisätiedot

Hyvä oppimateriaali autenttista toimintaa

Hyvä oppimateriaali autenttista toimintaa Hyvä oppimateriaali autenttista toimintaa Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Tampere 23.11.2007 Eija Aalto eaalto@edu.jyu.fi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Mitä on autenttisuus?

Lisätiedot

lukuvuodelle 2007-2008 St. Albansin Suomi-koulun opetussuunnitelma 2008-2009 Iloa elämään Suomen kielestä ja kulttuurista! 1.

lukuvuodelle 2007-2008 St. Albansin Suomi-koulun opetussuunnitelma 2008-2009 Iloa elämään Suomen kielestä ja kulttuurista! 1. St. Albansin Suomi-koulun opetussuunnitelma 2008-2009 Iloa elämään Suomen kielestä ja kulttuurista! 1. ESITTELYOSA 1.1 St. Albansin Suomi-koulu St. Albansin Suomi-koulu perustettiin vuonna 1985. Tänä vuonna

Lisätiedot

Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs

Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs ja jos voi, niin tulisiko sellainen rakentaa? 2012-2013

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Suomen kieli maailman kielten joukossa

Suomen kieli maailman kielten joukossa lektiot Suomen kieli maailman kielten joukossa ANNELI PAJUNEN Virkaanastujaisesitelmä Tampereen yliopistossa 22. toukokuuta 2002 Maallikon käsitys kielestä ja erityisesti omasta äidinkielestään poikkeaa

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Strathclyde-prosessi

Strathclyde-prosessi Strathclyde-prosessi (Materiaali pohjautuu Terry Williamsin luentokalvoihin The Catastrophic Project - an examination of some real-life project failures and an exposure of root causes. Project Management

Lisätiedot

Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa

Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa lektiot Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa Rigina Turunen Väitöksenalkajaisesitelmä 4. kesäkuuta 2010 Helsingin yliopistossa Omana aikanamme lajien kehitykselle on tyypillisistä diversiteetin väheneminen

Lisätiedot

Excel-harjoitus 1. Tietojen syöttö työkirjaan. Taulukon muotoilu

Excel-harjoitus 1. Tietojen syöttö työkirjaan. Taulukon muotoilu Excel-harjoitus 1 Tietojen syöttö työkirjaan Kuvitteellinen yritys käyttää Excel-ohjelmaa kirjanpidon laskentaan. He merkitsevät taulukkoon päivittäiset ostot, kunnostuskulut, tilapäistilojen vuokramenot,

Lisätiedot

Adverbeista. Adverbin määrittely.

Adverbeista. Adverbin määrittely. Adverbeista 137 Adverbeista. Adverbin määrittely. Perinnäisistä sanaluokista adverbit kuuluvat kaikista vaikeimmin määriteltäviin. Samoin kuin muiden sanaluokkien on niidenkin määrittelemiseksi etsitty

Lisätiedot

Mielen systeemiteoriat kognitiotieteellisessä ja psykologisessa tutkimuksessa

Mielen systeemiteoriat kognitiotieteellisessä ja psykologisessa tutkimuksessa Mielen systeemiteoriat kognitiotieteellisessä ja psykologisessa tutkimuksessa Anne Salminen Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos Filosofia Toukokuu 2013 TURUN

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

YHTEENKIRJOITUS. YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen

YHTEENKIRJOITUS. YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen YHTEENKIRJOITUS Tuula Marila 1.10.2004 1 YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen Sanan termimäisyys vaikuttaa yhteen ja

Lisätiedot

Sanattoman tiedon lähteillä

Sanattoman tiedon lähteillä PAULI BRATTICO Sanattoman tiedon lähteillä anojen merkityksiin liittyy se mielenkiintoinen piirre, että ne tuntuvat pakenevan tyhjentäviä analysointiyrityksiä. Mitä tarkoittaa esimerkiksi maalaaminen?

Lisätiedot

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ 1 Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ Tekstin tulkinnan voidaan ajatella syntyvän suhteessa muihin teksteihin. Tällöin lukija peilaa tekstiä lähinnä neljänlaisiin teksteihin: 1)

Lisätiedot

Imatralla 2.10.2014 Nina Maunu, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Kilonpuiston koulu, Espoo

Imatralla 2.10.2014 Nina Maunu, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Kilonpuiston koulu, Espoo Imatralla 2.10.2014 Nina Maunu, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Kilonpuiston koulu, Espoo Draama Media, Kirjallisuus, Keskustelu Internet Kirjoittaminen Piirtäminen Aktivointi Keskittymistaidot

Lisätiedot

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö 84 7.3.3 Vieraat kielet Kielten suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen opiskelu ja sen monipuolinen arvioiminen antavat oppilaalle kielelliset, viestinnälliset ja kulttuurilliset valmiudet, jotka luovat pohjaa

Lisätiedot

Verkkokurssien kuvaukset

Verkkokurssien kuvaukset Verkkokurssien kuvaukset FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on luoda yleiskatsaus filosofian maailmaan ja filosofiseen ajatteluun. Keskustelut kytketään länsimaisen filosofiseen

Lisätiedot

LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA

LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Turun yliopisto 12. toukokuuta 2010 Salla Nurminen SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 1.1. Tutkimuksen

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

Muita vaativuusluokkia

Muita vaativuusluokkia Muita vaativuusluokkia Käydään lyhyesti läpi tärkeimpiä vaativuusluokkiin liittyviä tuloksia. Monet tunnetuista tuloksista ovat vaikeita todistaa, ja monet kysymykset ovat vielä auki. Lause (Ladner 1975):

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA A. Taustakysymyksiä 1. Sukupuoli 2. Ikä Nainen Mies 3. Kotimaa 4. Äidinkieli 5. Mitä muita kieliä osaat? Arvioi näiden kielten

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

Ryhdy työtapatestaajaksi.

Ryhdy työtapatestaajaksi. Ryhdy työtapatestaajaksi. Kokeile sinulle uutta työtapaa ja kirjoita siitä 925 Blogiin. Inspiroi ja inspiroidu. www.925media.fi #työtapatesti Etsimme innokkaita uusien työtapojen kokeilijoita. Lähes kaikki,

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Myyrmäen alueellinen opetussuunnitelma

Myyrmäen alueellinen opetussuunnitelma Myyrmäen alueellinen opetussuunnitelma vuosiluokat 1-9 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 1 Johdanto 2 2 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 2.1 Suomi äidinkielenä 3 2.2 Suomi toisena kielenä 11

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina

8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Tuomas Huumo thuumo@utu.fi Etenkin alkuvaiheen kognitiivisessa kielitieteessä

Lisätiedot

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 12.6.2008 OSIO I NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 72) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. Valitse kuhunkin kohtaan sopivin vaihtoehto ympyröimällä

Lisätiedot

Verkkokurssien kuvaukset

Verkkokurssien kuvaukset Verkkokurssien kuvaukset FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on luoda yleiskatsaus filosofian maailmaan ja filosofiseen ajatteluun. Keskustelut kytketään länsimaisen filosofiseen

Lisätiedot

Lasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto

Lasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto Lasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto Kerronta eli narraatio Pragmatiikan piiriin kuuluvaa diskurssia

Lisätiedot

AJATTELUSTA ON VAIKEA TEHDÄ NORMAALITIEDETTÄ

AJATTELUSTA ON VAIKEA TEHDÄ NORMAALITIEDETTÄ SAKU MANTERE AJATTELUSTA ON VAIKEA TEHDÄ NORMAALITIEDETTÄ Jer r y Fodor in haastattelu MODULAARISUUDEN RAJAT Saku Mantere (SM): Voisimme puhua aluksi hieman uudesta kirjastanne, The Mind Doesn t Work That

Lisätiedot

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan

Lisätiedot

Opintopolkuvastuukäyttäjätapaaminen 5.6.2014. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH. Opintopolku.fi

Opintopolkuvastuukäyttäjätapaaminen 5.6.2014. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH. Opintopolku.fi Opintopolkuvastuukäyttäjätapaaminen 5.6.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? 2 Mitä nuori hakija haluaa tietää? Millaisia pääsykokeet

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys

Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys 14 Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys ai10 Opiskelutaidon ja kieliopin kertauksen kurssi ai-1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ai-2 Tekstin rakentaminen

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Vapaa. oo Kielentuntemuksen koe, koevastaus, kirjoitelma. Aktiivinen osallistuminen.

Vapaa. oo Kielentuntemuksen koe, koevastaus, kirjoitelma. Aktiivinen osallistuminen. ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI 16 Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys ÄI10 Opiskelutaidon ja kieliopin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL 1 VASTAUKSET I Tehtävä: (30p) Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Suomen kielen kognitiivista kielioppia: johdantoluento. Tuomas Huumo Tarton yliopisto thuumo@utu.fi

Suomen kielen kognitiivista kielioppia: johdantoluento. Tuomas Huumo Tarton yliopisto thuumo@utu.fi Suomen kielen kognitiivista kielioppia: johdantoluento Tuomas Huumo Tarton yliopisto thuumo@utu.fi Kurssin yleinen rakenne: Johdantoluento 1( 2): kognitiivisen kielitieteen kielikäsitys ja eräitä keskeisimpiä

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot