Ilpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 11. Poikkeavista logiikoista. Poikkeavista logiikoista 2. Poikkeavista logiikoista 3. Johdatus logiikkaan
|
|
- Sanna-Kaisa Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnehdintoja logiikasta 11 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta Modaalilogiikan renessanssi ja sille sukua olevien loogisten systeemien tutkiminen on mielestäni ollut tärkein ja hedelmällisin kehityslinja 1900-luvun jälkipuoliskolla sentyyppisessä tutkimuksessa, jota haluan kutsua filosofiseksi logiikaksi. - G.H. von Wright ( ), Elämäni niin kuin sen muistan (Otava 2002). 2 7 LOPUKSI 7.1 Ei-klassiset logiikat Käytän Susan Haackin erottelua, jonka mukaan klassisen logiikan ei-standardit "vaihtoehdot" eli ns. ei-klassiset logiikat voidaan jakaa kahteen luokkaan: 1. poikkeavat logiikat, jotka ovat klassisen logiikan kilpailijoita, ja 2. klassisen logiikan laajennukset, joissa logiikan systeemejä kehitetään alueille, jotka ovat klassisen logiikan ulottumattomissa. Modaalilogiikat kuuluvat tähän luokkaan. Poikkeavista logiikoista Mielenkiintoinen yhteensattuma: täsmälleen samoina vuosina Principia Mathematican kanssa ilmestyi kolme artikkelia, jotka loivat pohjan sellaisille logiikan ajatussuunnille, joissa kritiikin kohteena ovat klassisen logiikan kaikkein keskeisimmät periaatteet: 3 4 Poikkeavista logiikoista 2 Lukasiewicz, J., "On the Principle of Contradiction in Aristotle". Vasilyev, N. A., "Hypothetical (Non-Aristotelian) Logic". sekä "Logic and Metalogic". Klassinen logiikka: 1. tunnustaa vain kaksi totuusarvoa, toden ja epätoden. 2. kaksi peruslakia: P v P (kolmannen poissuljetun laki); (P P) ((kielletyn) ristiriidan laki) Poikkeavista logiikoista 3 Yksi ristiriitoihin liittyvä piirre on askarruttanut yleisemminkin filosofeja ja loogikoita: "ristiriidasta seuraa mikä tahansa lause"; Duns Scotuksen laki tai periaate; ex falso quodlibet: P P Q tai P P Q tai P, P Q 5 6 1
2 Poikkeavista logiikoista 4 Em. artikkeleiden johdosta puolalainen Jan Lukasiewicz ( ) ja venäläinen Nikolai Aleksandrovitš Vasilev ( ) nimetään usein moniarvologiikkojen, parakonsistenssilogiikkojen ja joskus jopa intensionaalisten logiikkojen edelläkävijöiksi. Vrt. moniarvologiikat vs. sumeat logiikat Totuusfunktionaalisuus Klassisen logiikan ekstensionaalisuus ja totuusfunktionaalisuus: lauseen A totuus tai epätotuus struktuurissa (mallissa, maailmassa) M riippuu vain A:sta ja M:stä. Leibnizin periaate: identtisyyksien korvattavuuden periaate on ekstensionaalisuuden tunnusmerkki. Intensionaalinen logiikka kiistää tai rajoittaa periaatteen pätevyyden. 7 8 Ekstensio/intensio Ekstensio/intensio: Ilmaisun referenssi (ekstensio) vs. mieli (intensio). Sukulaisterminlogiaa: Ilmaisun Bedeutung (=ekstensio) vs. Sinn (=intensio) (Frege), denotaatio vs. konnotaatio (Mill) Ekstensio/intensio 2 Ekstensionaalinen/intensionaalinen: Sukulaisterminlogiaa: epäsuora (oblique) (Frege), referentiaalisesti transparentti (=ekstensionaalinen) vs. referentiaalisesti opaakki (=intensionaalinen) vrt. intensionaalinen vs. intentionaalinen 9 10 Gottlob Frege ( ) Frege: Aamutähti Iltatähti paradoksi: kahdella nimellä voi olla eri mieli, vaikka niillä olisikin sama viittauksen kohde ( Aamutähti ja Iltatähti viittaavat samaan olioon, planeetta Venukseen) Modaalilogiikan uudelleen syntyminen Kun tarkastelemme modernin logiikan historiaa rationaalisena lumouksesta heräämisenä, on todettava, että toisen maailmansodan jälkeisen loogisen teorian puitteissa tapahtunut jännittävin kehitys on ollut modaalilogiikan uudelleen syntyminen. - G.H. von Wright ( ), Minervan pöllö (Otava 1992)
3 Mahdollisten maailmojen semantiikka 1900-luvun puolivälissä modaalilogiikkaan liittyi ns. mahdollisten maailmojen semantiikan kehittäminen. Loogisten modaliteettien teoria yleistettiin koskemaan useita samanlaisen formaalisen rakenteen omaavia systeemejä. Asiat voisivat olla toisin Tässä kehityksessä G. H. von Wrightillä ja Jaakko Hintikalla oli keskeinen rooli etenkin ja 1960-luvuilla. Mahdollisten maailmojen taustalla oleva intuitiivinen ajatus on kiehtova: asiat voisivat olla lukemattomilla tavoilla toisin kuinmitenneovat Asiat voisivat olla toisin 2 Voimmeko aina lähestyä aktuaalista maailmaamme suoraan turvautumatta kiertotiehen, joka käsitteellisesti ottaen kulkee muiden mahdollisten maailmojen kautta? Yhden maailman oletuksen olennainen sisältö on väite, että kaikki tieteelliset tosiasiat voidaan tulla tietämään ja kertomaan kielen avulla tarkastelematta koskaan mitään muuta kuin todellista maailmaamme. Asiat voisivat olla toisin 3 Yhden maailman oletus on analogisesti vastakkainen Kiplingin imperialistiselle lausumalle Mitä he tietävätkään Englannista, jotka tuntevat vain Englannin? Oma perusteltu kantani on, että ne, jotka tuntevat vain aktuaalisen todellisuuden, tietävät siitä hyvin vähän. - Jaakko Hintikka, Köyhyyden oireita, Filosofian köyhyys ja rikkaus Teorian yleistäminen Modaalilogiikka tutkii alunperin välttämättömyyden ja mahdollisuuden käsitteitä. Teorian yleistämisestä saivat alkunsa mm. deonttinen logiikka, episteeminen logiikka, doksastinen logiikka, propositionaalisten käsitteiden logiikka, preferenssilogiikka ja aikalogiikka. Intensionaaliset operaattorit Näitä systeemejä kutsutaan joskus yhteisesti intensionaalisiksi logiikoiksi. Ero klassiseen logiikkaan: intensionaalisia operaattoreita ja konnektiiveja sisältävien lauseiden totuusehdoissa täytyy viitata samanaikaisesti useampiin struktuureihin (malleihin, maailmoihin)
4 Välttämättömyys ja mahdollisuus Tästä nimi mahdollisten maailmojen semantiikka. Esim. välttämättömyys: totuus kaikissa mahdollisissa maailmoissa; mahdollisuus: totuus ainakin yhdessä mahdollisessa maailmassa Historiaa Duns Scotus (n ). Ks. Simo Knuuttila, Järjen ja tunteen kerrostumat (Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, Helsinki 1998) luku: materiaalisen implikaation paradoksit - C. I. Lewis: tiukka implikaatio (strict implication) Esimerkkejä intensionaalisista käsitteistä Varsinainen modaalilogiikka: Aleettiset modaliteetit A luetaan: on välttämätöntä että A A on mahdollista että A Yhteyksiä A <=> A (vrt. xk(x) <=> x K(x)) A <=> A on mahdotonta että A A <=> A A <=> A Deonttinen logiikka Deonttiset modaliteetit OA on pakollista että A, pitäisi olla että A, velvollisuuksiin kuuluu että A PA on sallittua että A, on lupa toimia siten että A (FA on kiellettyä että A ) Yhteyksiä OA <=> P A <=> F A O A <=> PA <=> FA OA <=> P A <=> F A O A <=> PA <=> FA
5 Episteeminen logiikka (doksastinen logiikka) Episteemiset ja doksastiset modaliteetit K p A p tietää että A B p A p uskoo että A tietäminen ja uskominen esimerkkejä ns. propositionaalisista asenteista, joihin kuuluvat myös mm. muistaminen ja havaitseminen Aikalogiikka Aikakäsitteet eilen, menneisyydessä, huomenna, tulevaisuudessa (Prior: aina menneisyydessä, joskus menneisyydessä; aina tulevaisuudessa, joskus tulevaisuudessa) Multimodaalilogiikat myös esim. preferenssilogiikka, vakaumusten logiikka, mielikuvituksen logiikka, näkökulmien logiikka, nykyään kiinnostuksen kohteena myös multimodaalilogiikat Dana Scott 1 Dana Scott oivalsi jo vuonna 1970 olennaisen heikkouden siinä tavassa, jolla modaalilogiikkoja oli kehitetty: Tämä onkin mielestäni yksi kaikkein suurimmista virheistä modaalilogiikassa: keskittyminen systeemiin, jossa on ainoastaan yksi modaalioperaattori. Ainoa tapa saavuttaa minkäänlaisia filosofisesti merkittäviä tuloksia deonttisessa logiikassa tai episteemisessä logiikassa on yhdistää nämä operaattorit Dana Scott 2 aikaoperaattoreihin (kuinka muuten voit formuloida muutoksen periaatteita?); loogisiin operaattoreihin (kuinka muuten voit verrata relatiivista absoluuttiseen?); sellaisiin kuin historiallisen tai fysikaalisen välttämättömyyden operaattoreihin (kuinka muuten voit suhteuttaa toimijan ympäristöönsä?) ja niin edelleen ja niin edelleen. - Scott, Dana, 1970, Advice on Modal Logic, in Lambert K. (ed.), Philosophical Problems in Logic, D. Reidel Publishing Company, Dordrecht, Mitä on tapahtunut tultaessa vuosituhannen vaihteeseen? Blackburn, de Rijke & Venema, Modal Logic (2001): Älä ajattele malleja maailmojen kokoelmana, joita yhdistää saavutettavuusrelaatio. Älä ajattele modaalilogiikkaa ei-klassisena logiikkana, joka sopii ainoastaan suoriutumaan sellaisista intensionaalisista käsitteistä kuin välttämättömyys, mahdollisuus ja uskominen. 30 5
6 Mitä on tapahtunut (2)? Nykyinen modaalilogiikka on alaltaan laajempi: sitä käytetään monilla aloilla, kuten teoreettisessa tietojenkäsittelytieteessä, tekoälytutkimuksessa, tietokonelingvistiikassa ja peliteoriassa. Seuraavaksi 7.2 Logiikka ja filosofia viimeaikaisia kehityssuuntia Kertausta
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 1. luento 20.1.2005 Luento 1 20.1.2005 Motto 1 Voimmeko aina lähestyä aktuaalista maailmaamme
LisätiedotMahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 2. luento 27.1.2005 Aikataulu (luennot: 10 x 2 t) (aiheet alustavia) 20.1. Luento 1 (johdanto)
LisätiedotMahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen, versio 2 Päivitetty 21.02.2005 Kurssin oheiskirjallisuutena käytetään mm. seuraavia artikkeleita, jotka myös tentitään
LisätiedotIlpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2
uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia
LisätiedotIlpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 12 KIRJALLISUUTTA. Loppukurssin ohjelma. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan
Luonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "Logiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia
Lisätiedotja muutamia muita siihen liittyviä termejä TIETEEN TERMIPANKKI Implikaation määritelmä termipankissa
Implikaatio ja muutamia muita siihen liittyviä termejä TOMMI VEHKAVAARA TAMPEREEN YLIOPISTO TIETEEN TERMIPANKKI 1 Implikaation määritelmä termipankissa Määritelmä 1. väitteen seurauslause tai siitä tavallisen
LisätiedotMahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 8. luento 17.3.2005 Aikataulu: SEURAAVAT LUENNOT 7.4. ja 14.4. Propositionaalisista asenteista
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
LisätiedotMahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. Aikataulu: Propositionaalisten asenteiden logiikasta 1. Mahdollisten maailmojen
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 9. luento 7.4.2005 Aikataulu: VIIMEINEN LUENTO 14.4. Sovelluksista ja viimeaikaisesta
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteenfilosofia 4 Logiikka ja argumentaatio 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Allwood Jens, Lars-Gunnar Andersson, Östen Dahl
LisätiedotLogiikka ja argumentaatio
4 Logiikka ja argumentaatio 2012 Ilpo Halonen, Allwood Jens, Lars-Gunnar Andersson, Östen Dahl 1980, Logiikka ja kieli, Gaudeamus, Helsinki. Doksiadis, Apostolos, Logicomix: nerouden ja hulluuden rajalla,
LisätiedotMahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 3. luento 3.2.2005 Mottoja Wittgensteinilta 1 Lauseet osoittavat, mitä ne sanovat. Tautologia
Lisätiedot-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei
LisätiedotLauselogiikka Tautologia
Lauselogiikka Tautologia Hannu Lehto Tautologia Annetuista lauseista loogisilla konnektiiveillä saatu yhdistetty lause on on tautologia(pätevä), jos se on aina tosi siis riippumatta annettujen lauseiden
LisätiedotChalmers, semantiikka ja välttämättömyys
Ilmestynyt teoksessa: Niiniluoto, Tuomas & Toppinen (toim.) Mahdollisuus, 2016. Chalmers, semantiikka ja välttämättömyys Panu Raatikainen Tampereen yliopisto Kielifilosofiassa on 2000-luvulla saanut paljon
LisätiedotTietämisestä ja uskomisesta
Tietämisestä ja uskomisesta MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 23112016 Kasper Apajalahti Sisältö Johdanto Tietämys Arvoitus: mutaiset lapset Partitiomalli (partition model) Mutaiset
LisätiedotMahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen KIRJALLISUUTTA, versio 3 Päivitetty 18.04.2005 KIRJALLISUUTTA 1 Kurssin oheiskirjallisuutena käytetään mm. seuraavia
LisätiedotÄärellisen mallin ominaisuus filtraation kautta
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Johanna Savolainen Äärellisen mallin ominaisuus filtraation kautta Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Huhtikuu 2012 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heidi Luukkonen. Sahlqvistin kaavat
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Heidi Luukkonen Sahlqvistin kaavat Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Maaliskuu 2013 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö LUUKKONEN, HEIDI: Sahlqvistin
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys
LisätiedotPropositionaalinen dynaaminen logiikka
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Saana Isoaho Propositionaalinen dynaaminen logiikka Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Kesäkuu 2010 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotBisimulaatio modaalilogiikassa
Bisimulaatio modaalilogiikassa Tuomo Lempiäinen Kandidaatintutkielma Maaliskuu 2013 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1 Johdanto 2 2 Modaalilogiikan perusteet 3 2.1 Syntaksi..............................
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotFILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN
FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen
LisätiedotFilosofian historia: 1900-luku
Filosofian historia: 1900-luku 23.2.2010 Bertie (1) Bertrand Russell (1872-1970) Kolmas Russellin jaarli The Principles of Mathematics (1903) On Denoting (1905) Mathematical Logic as Based on the Theory
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotInsinöörimatematiikka A
Insinöörimatematiikka A Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2018 Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 1 of 23 Kertausta Määritelmä Predikaattilogiikan
LisätiedotPropositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.
Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Perusaksioomat: Laki 1: Kukin totuusfunktio antaa kullekin propositiolle totuusarvoksi joko toden T tai epätoden
LisätiedotKeskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta
Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta Miten käyttämämme käsitteet ovat muuttuneet historian saatossa? Entä onko käsityksemme tunteista pysynyt samana halki vuosisatojen?
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 5. Logiikan rooli argumentaatiossa LISÄÄ KIRJALLISUUTTA LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Mitä logiikka on?
5. Logiikan rooli argumentaatiossa KIRJALLISUUTTA: Allwood Jens, Lars-Gunnar Andersson, Östen Dahl 1980, Logiikka ja kieli, Gaudeamus, Helsinki. Haaparanta Leila 1995, "Modernin logiikan synty", teoksessa
Lisätiedot5.1 Semanttisten puiden muodostaminen
Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan
LisätiedotJohdatus modaalilogiikkaan. Veikko Rantala Ari Virtanen
Johdatus modaalilogiikkaan Veikko Rantala Ari Virtanen 1 Sisältö 1 Johdanto 4 1.1 Modaalioperaattoreita............................. 4 1.2 Mahdollisen maailman käsitteestä....................... 6 1.3
LisätiedotKesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset
Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset 2000-08-03T10:30/12:00 Huomaa, että joihinkin kysymyksiin on useampia oikeita vastauksia, joten nämä ovat todellakin vain mallivastaukset. 1 Logiikkaa
LisätiedotLogiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:
Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
LisätiedotMahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. Mahdollisten maailmojen KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 1 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 4
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 4. luento 10.2.2005 Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys Kurssimateriaali
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotMerkitys, totuus ja kielto
Ilmestynyt teoksessa Heta Gylling, S. Albert Kivinen & Risto Vilkko (eds.) Kielto (Yliopistopaino) Merkitys, totuus ja kielto Panu Raatikainen Filosofisessa merkitysteoriassa asetetaan usein vastatusten
LisätiedotT kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut
T-79.5101 kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1. Jokaiselle toteutuvalle lauselogiikan lauseelle voidaan etsiä malli taulumenetelmällä merkitsemällä lause taulun juureen
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotLUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia
LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA 1. Joukko-oppia Matematiikalle on tyypillistä erilaisten objektien tarkastelu. Tarkastelu kohdistuu objektien tai näiden muodostamien joukkojen välisiin suhteisiin, mutta objektien
LisätiedotLoogiset konnektiivit
Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi
LisätiedotLogiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.
TIE303 Formaalit menetelmät, kevät 2005 Logiikan kertausta Antti-Juhani Kaijanaho antkaij@mit.jyu.fi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIE303 Formaalit mentetelmät, 2005-01-27 p. 1/17 Luento2Luentomoniste
Lisätiedot1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit
1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotApprobatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten
LisätiedotPropositionaalisten asenteiden logiikka
Propositionaalisten asenteiden logiikka Tuomo Aho 1 Alkuperäinen modaalilogiikka oli nimenomaan välttämättömyyden ja mahdollisuuden logiikkaa. Niinpä edellä on annettu formaalisen operaattorin tulkinnaksi
LisätiedotModaalilogiikan täydellisyyslauseesta
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Teemu Pitkänen Modaalilogiikan täydellisyyslauseesta Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Toukokuu 2015 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Peruskäsitteistö ja semantiikka
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotSuomalaisen Tiedeakatemian kunniajäsen,
Jaakko Hintikka *12.1.1929 12.8.2015 Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäsen, filosofisen logiikan kansainvälinen uranuurtaja Kaarlo Jaakko Juhani Hintikka kuoli 86-vuotiaana lyhyen sairauden jälkeen Porvoossa
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotLogiikka matematiikassa ja filosofiassa Hintikan tapaan
ristiriidattomuuden ja täydellisyyden käsitteleminen edellyttäisi metatason mahdollisuutta eli mahdollisuutta tarkastella järjestelmää sen itsensä ulkopuolelta. Mutta universalistien mukaan mitään tällaista
Lisätiedot1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan muun muassa kahden joukon osoittamista samaksi sekä joukon
LisätiedotHY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista: (a) {{p 0 }, {p 1 }, { p 0, p 2 },
LisätiedotEsimerkkimodaalilogiikkoja
/ Kevät 2005 ML-4 1 Esimerkkimodaalilogiikkoja / Kevät 2005 ML-4 3 Käsitellään esimerkkeinä kehyslogiikkoja Valitaan joukko L kehyksiä S, R (tyypillisesti antamalla relaatiolle R jokin ominaisuus; esim.
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 1: Joukko-oppi ja logiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kiitokset Nämä luentokalvot perustuvat Gustaf
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 8. syyskuuta 2016 Sisällys a https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ tiea241/2016/videoiden%20hakemisto Matemaattisen
LisätiedotTehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, 15-17
LisätiedotLause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat
jen Kahden joukon A ja B samuutta todistettaessa kannattaa usein osoittaa, että A on B:n osajoukko ja että B on A:n osajoukko. Tällöin sovelletaan implikaation ja ekvivalenssin yhteyttä. Lause 5. (s. 50).
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotHY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset 1. Etsi lauseen (p 0 (p 1 p 0 )) p 1 kanssa loogisesti ekvivalentti lause joka on (a) disjunktiivisessa
LisätiedotSuhteellisuusteorian vajavuudesta
Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta
LisätiedotFUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotPropositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona
Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa
LisätiedotKirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:
1 Logiikan paja, kevät 2011 Ratkaisut viikolle I Thomas Vikberg Merkitään propopositiosymboleilla p i seuraavia atomilauseita: p 0 : vettä sataa p 1 : tänään on perjantai p 2 : olen myöhässä Valitaan konnektiiveiksi,
Lisätiedot3. Semantiikka ja pragmatiikka
3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1 Merkitys ja konteksti
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
Lisätiedotluvun teologiaa
6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotNimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...
2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen
Lisätiedot2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}?
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan II, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset 1. Mitkä muuttujat esiintyvät vapaina kaavassa x 2 ( x 0 R 0 (x 1, x 2 ) ( x 3 R 0 (x 3, x 0
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 7 Kieli merkitys ja logiikka Kompositionaalisuus Predikaattilogiikka Käsitteellis-intentionaaliset järjestelmät Luento 7: Merkitys ja logiikka Lause ja propositio Propositiot ja kompositionaalisuus
LisätiedotMahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. ((p q) r) (r ( p q)) is written CCApqNrCrKNpNq. Aikataulu: Mahdollisten maailmojen
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 7. luento 3.3.2005 Aikataulu: SEURAAVAT LUENNOT 17.3., 7.4. ja 14.4. Deonttisesta logiikasta,
LisätiedotInduktio kaavan pituuden suhteen
Induktio kaavan pituuden suhteen Lauselogiikan objektikieli määritellään kurssilla Logiikka 1B seuraavasti: 1. Lausemuuttujat p 1, p 2, p 3,... ovat kaavoja. 2. Jos A on kaava, niin A on kaava. 3. Jos
LisätiedotMatematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi
Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan
LisätiedotPalveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Lappeenranta 2.2.
Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Lappeenranta 2.2.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Turvallisuus, luottamus ja pitkä tuntemus Struktuuri
LisätiedotHelene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs
Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse, Helsinki Kielen kärjestä ja juurista André Maury
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotT Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )
T-79.144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 opetusmoniste, lauselogiikka 2.1-3.5) 21 24.9.2004 1. Määrittele lauselogiikan konnektiivit a) aina epätoden lauseen ja implikaation
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotJOUKKO-OPIN ALKEITA. Veikko Rantala Ari Virtanen 1 2006
1 Joukon käsite JOUKKO-OPIN ALKEITA Veikko Rantala Ari Virtanen 1 2006 Joukon voisi yrittää määritellä kokoelmaksi olioita, mutta tämä edellyttää, että ymmärretään mitä olioilla ja kokoelmalla tarkoitetaan.
LisätiedotRatkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotukset 1. Olkoon totuusjakauma v sellainen että v(p i ) = 1 kaikilla i N ja A propositiolause, jossa
LisätiedotDiskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1
811120P 3. 5 op Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 ja laskenta tarkastelemme terveeseen järkeen perustuvaa päättelyä formaalina järjestelmänä logiikkaa sovelletaan
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 3. Logiikka 3.1 Logiikka tietojenkäsittelyssä Pyritään formalisoimaan terveeseen järkeen perustuva päättely Sovelletaan monella alueella tietojenkäsittelyssä, esim.
LisätiedotPredikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka
Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka February 4, 2013 Muistamme, että predikaattilogiikassa aakkosto L koostuu yksilövakioista c 0, c 1, c 2,... ja predikaattisymboleista P, R,... jne. Ekstensionaalisia
LisätiedotTodistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.
3.4 Kvanttorit Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5. Kaikilla reaaliluvuilla x pätee x+1 >
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jukka Ilmonen. Aikalogiikoista
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jukka Ilmonen Aikalogiikoista Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka 2005 Tampereen yliopisto Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian
LisätiedotModaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Sanna Kari Modaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Toukokuu 2002 Sisältö 1 Johdanto
Lisätiedot