Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Transkriptio

1 Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja valinnaisesti voi esiintyä sen kanssa samassa lauseessa Rektio valenssi kieliopillinen suhde, joka vallitsee kahden syntagman jäsenen välillä, joista toinen jäsen aina määrää toisen muodon: esim. pääsana määritteensä, prepositio sitä seuraavan nominin, verbi sitä seuraavan nominilausekkeen Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. argumentti (alkujaan loogisen) semantiikan termi: verbeillä on semanttisia argumentteja, jotka vastaavat verbin kuvaaman toiminnan osallistujia komplementti kieliopin termi: verbeillä on kieliopin kannalta komplementteja (täydennyksiä) valenssi kuvaa molempia: se ilmoittaa, millaisia argumentteja verbi saa, sekä sen, millaisina komplementteina ne edustuvat Yleensä verbin semantiikan määräämät argumentit ovat yksi yhteen -suhteessa sen saamiin kieliopillisiin komplementteihin

2 puuttuvaa argumenttia edustaa näkymätön lauseke Imperatiivin subjekti: [Ø] Lähde pois mun portiltain! Kontekstuaalisesti ymmärrettävä suora objekti: Ravista [Ø] ennen käyttöä; Revi [Ø] tästä Jokin tarkemmin määrittelemätön: Koska söit [Ø]? Geneerisyys: [Ø:n] Erehtyminen on inhimillistä. Pragmaattinen tunnettuus: Me voitimme [Ø]. sama elementti edustaa useaa semanttista argumenttia erityisesti infinitiivirakenteiden kannalta kiinnostava kuvaus Kim tried to [Kim] finish the job They persuaded Pat to [Pat] write the letter Kalle haluaa syödä omenan [Kalle haluaa, Kalle syö] Kalle suostutteli Villen pitämään luennon [Ville suostutellaan, Ville pitää luennon] lauseen rakenteeseen sisältyy tieto, että jokin ilmauksen osa kuvaa samanaikaisesti useampaa verbien argumenttia

3 Fillmoren syväsijat Agentiivi: sellaisen tyypillisesti elollisen olion sija, joka käsitetään verbin ilmaiseman toiminnan alullepanijaksi, suorittajaksi tms. Instrumentaali: sellaisen elottoman voiman tai esineen sija, joka on kausaalisesti osallisena verbin kuvaamassa toiminnassa tai asiaintilassa Datiivi: sellaisen elollisen olion sija, johon verbin ilmaisema toiminta tai asiaintila vaikuttaa Faktitiivi: sellaisen esineen tai olion sija, joka syntyy verbin kuvaaman toiminnan tai asiaintilan seurauksena tai ymmärretään verbin merkityksen osaksi (tulosobjekti) Lokatiivi: sija, joka ilmaisee verbin ilmaiseman toiminnan tai asiaintilan paikan tai suunnan Objektiivi: semanttisesti neutraalein sija, vastaa mitä tahansa, mitä voidaan kuvata substantiivilla jonka roolin verbin ilmaisemassa toiminnassa tai asiaintilassa osoittaa verbin itsensä semanttinen tulkinta Additional cases will surely be needed.

4 verbin osallistujaroolit (spesifimpiä: katsoja ja katsottava) argumenttiroolit (yleisempiä: agentti ja patientti tai tekijä ja kohde) kieliopilliset roolit, kieliopilliset funktiot ( lauseenjäsenasemia : subjekti, objekti jne.) valenssin tehtävänä on kytkeä nämä erilaiset roolit yhteen: mikä verbin osallistuja edustuu minä lauseenjäsenenä valenssi on yksi kuvaustapa syntaksin ja semantiikan (lauseen muotorakenteen ja merkityksen rakentumisen) rajapinnalle Käsitteistöä argumentti, komplementti, adjunkti komplementti ~ aktantti: verbin valenssin määräämä pakollinen määrite vapaa määrite (adjunkti, adverbiaali,...) Kalle söi omenan kaksi komplementtia: Kalle ja omenan ei yhtään adjunktia Kalle söi eilen koulussa omenan hotkimalla kolme adjunktia: eilen, koulussa ja hotkimalla ero: Kalle söi eilen omenan on ok (adjunkti voidaan jättää pois) mutta söi eilen koulussa omenan hotkimalla ei (komplementtia ei voida jättää pois) Mutta: Kalle söi eilen koulussa hotkimalla on myös ok

5 paikkaluku: paikkaisuudella tarkoitetaan sitä, montako komplementtia verbin valenssiin kuuluu (käytännössä 1 3, joskus harvoin ei yhtään): sataa, tuulee 0-paikkainen Liisa nukkuu, Roope itkee 1-paikkainen Kalle söi omenan, Ville potkaisi palloa 2-paikkainen Tiina pani kirjat kassiin, Kalle antoi pallon Villelle 3-paikkainen Transitiivisuus kuuluuko verbin valenssin objekti Muiden sanaluokkien valenssi Ennen kaikkea valenssi on nähty verbien ominaisuutena, mutta muillakin sanoilla voi olla valenssi: adpositiot ovat 1-paikkaisia, niillä on valenssi jotkut (relationaaliset) substantiivitkin lasketaan valenssillisiksi (Kallen serkku, Vilkunan näkemys lauseopista) jotkut adjektiivitkin ovat samaan tapaan relationaalisia (kolmen metrin korkuinen, jne.)