Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä."

Transkriptio

1 Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja valinnaisesti voi esiintyä sen kanssa samassa lauseessa Rektio valenssi kieliopillinen suhde, joka vallitsee kahden syntagman jäsenen välillä, joista toinen jäsen aina määrää toisen muodon: esim. pääsana määritteensä, prepositio sitä seuraavan nominin, verbi sitä seuraavan nominilausekkeen Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. argumentti (alkujaan loogisen) semantiikan termi: verbeillä on semanttisia argumentteja, jotka vastaavat verbin kuvaaman toiminnan osallistujia komplementti kieliopin termi: verbeillä on kieliopin kannalta komplementteja (täydennyksiä) valenssi kuvaa molempia: se ilmoittaa, millaisia argumentteja verbi saa, sekä sen, millaisina komplementteina ne edustuvat Yleensä verbin semantiikan määräämät argumentit ovat yksi yhteen -suhteessa sen saamiin kieliopillisiin komplementteihin

2 puuttuvaa argumenttia edustaa näkymätön lauseke Imperatiivin subjekti: [Ø] Lähde pois mun portiltain! Kontekstuaalisesti ymmärrettävä suora objekti: Ravista [Ø] ennen käyttöä; Revi [Ø] tästä Jokin tarkemmin määrittelemätön: Koska söit [Ø]? Geneerisyys: [Ø:n] Erehtyminen on inhimillistä. Pragmaattinen tunnettuus: Me voitimme [Ø]. sama elementti edustaa useaa semanttista argumenttia erityisesti infinitiivirakenteiden kannalta kiinnostava kuvaus Kim tried to [Kim] finish the job They persuaded Pat to [Pat] write the letter Kalle haluaa syödä omenan [Kalle haluaa, Kalle syö] Kalle suostutteli Villen pitämään luennon [Ville suostutellaan, Ville pitää luennon] lauseen rakenteeseen sisältyy tieto, että jokin ilmauksen osa kuvaa samanaikaisesti useampaa verbien argumenttia

3 Fillmoren syväsijat Agentiivi: sellaisen tyypillisesti elollisen olion sija, joka käsitetään verbin ilmaiseman toiminnan alullepanijaksi, suorittajaksi tms. Instrumentaali: sellaisen elottoman voiman tai esineen sija, joka on kausaalisesti osallisena verbin kuvaamassa toiminnassa tai asiaintilassa Datiivi: sellaisen elollisen olion sija, johon verbin ilmaisema toiminta tai asiaintila vaikuttaa Faktitiivi: sellaisen esineen tai olion sija, joka syntyy verbin kuvaaman toiminnan tai asiaintilan seurauksena tai ymmärretään verbin merkityksen osaksi (tulosobjekti) Lokatiivi: sija, joka ilmaisee verbin ilmaiseman toiminnan tai asiaintilan paikan tai suunnan Objektiivi: semanttisesti neutraalein sija, vastaa mitä tahansa, mitä voidaan kuvata substantiivilla jonka roolin verbin ilmaisemassa toiminnassa tai asiaintilassa osoittaa verbin itsensä semanttinen tulkinta Additional cases will surely be needed.

4 verbin osallistujaroolit (spesifimpiä: katsoja ja katsottava) argumenttiroolit (yleisempiä: agentti ja patientti tai tekijä ja kohde) kieliopilliset roolit, kieliopilliset funktiot ( lauseenjäsenasemia : subjekti, objekti jne.) valenssin tehtävänä on kytkeä nämä erilaiset roolit yhteen: mikä verbin osallistuja edustuu minä lauseenjäsenenä valenssi on yksi kuvaustapa syntaksin ja semantiikan (lauseen muotorakenteen ja merkityksen rakentumisen) rajapinnalle Käsitteistöä argumentti, komplementti, adjunkti komplementti ~ aktantti: verbin valenssin määräämä pakollinen määrite vapaa määrite (adjunkti, adverbiaali,...) Kalle söi omenan kaksi komplementtia: Kalle ja omenan ei yhtään adjunktia Kalle söi eilen koulussa omenan hotkimalla kolme adjunktia: eilen, koulussa ja hotkimalla ero: Kalle söi eilen omenan on ok (adjunkti voidaan jättää pois) mutta söi eilen koulussa omenan hotkimalla ei (komplementtia ei voida jättää pois) Mutta: Kalle söi eilen koulussa hotkimalla on myös ok

5 paikkaluku: paikkaisuudella tarkoitetaan sitä, montako komplementtia verbin valenssiin kuuluu (käytännössä 1 3, joskus harvoin ei yhtään): sataa, tuulee 0-paikkainen Liisa nukkuu, Roope itkee 1-paikkainen Kalle söi omenan, Ville potkaisi palloa 2-paikkainen Tiina pani kirjat kassiin, Kalle antoi pallon Villelle 3-paikkainen Transitiivisuus kuuluuko verbin valenssin objekti Muiden sanaluokkien valenssi Ennen kaikkea valenssi on nähty verbien ominaisuutena, mutta muillakin sanoilla voi olla valenssi: adpositiot ovat 1-paikkaisia, niillä on valenssi jotkut (relationaaliset) substantiivitkin lasketaan valenssillisiksi (Kallen serkku, Vilkunan näkemys lauseopista) jotkut adjektiivitkin ovat samaan tapaan relationaalisia (kolmen metrin korkuinen, jne.)

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Temaattiset roolit X -teoria (ei tenttiin) Luento 5: Lauseen derivaatio, X -teoria Lauseke ja lausekkeen

Lisätiedot

Me voimme nauttia luontoa-

Me voimme nauttia luontoa- Me voimme nauttia luontoa- Rektioilmaukset suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Syyskuu 2013 Anne Nucci JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen KALEVI TARVAINEN Dependenssikielioppi. Gaudeamus, Helsinki 1977. 108 s. KALEVI TARVAINEN Suomen kielen lauseenjäsennys dependenssikieliopin mukaan. Oulun

Lisätiedot

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti lektiot Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti Marjatta Jomppanen Väitöksenalkajaisesitelmä 16. tammikuuta 2010 Oulun yliopistossa Tutkimukseni on lähtenyt saamen kielen oppijan tarpeesta selvittää

Lisätiedot

Mitä subjektin alla? Auli Hakulinen

Mitä subjektin alla? Auli Hakulinen Mitä subjektin alla? Auli Hakulinen Perinteellisessä kieliopissa loogiset ja kieliopilliset kriteerit olivat vielä toisistaan erottamatta määriteltäessä kielioppikategorioita. Tyypillinen tapa määritellä

Lisätiedot

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään. 3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

LAUSERAKENTEEN KUVAAMISESTA II

LAUSERAKENTEEN KUVAAMISESTA II PEKKA SAMMALLAHTI LAUSERAKENTEEN KUVAAMISESTA II rtikkelin ensimmäisessä osassa (Virittäjä 4/2002) käsiteltiin kuvausmallin keskeisiä ominaisuuksia kuten dependenssihierarkiaa, pääelementin (pääsanan/päämorfeemin)

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Outi Mäkiketola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Tampereen yliopisto Suomen

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

Verbittömät tapahtumanilmaukset

Verbittömät tapahtumanilmaukset lektiot Verbittömät tapahtumanilmaukset Suunnannäyttäjinä lähde- ja kohde-konstruktio Katja Västi Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 8. joulukuuta 2012 Suomen kielen ensimmäisen vuoden opintoihin

Lisätiedot

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2 1 P3 Syntaksi/Kaija Kuiri LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007 Käyttöohje: Luennoilla edetään asioiden esittelyssä samassa järjestyksessä kuin oheisessa monisteessa. Jotta luennon asiat saavat taustoitusta

Lisätiedot

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin

Lisätiedot

Mennä-verbi kohde- ja lähdekonstruktiossa

Mennä-verbi kohde- ja lähdekonstruktiossa Mennä-verbi kohde- ja lähdekonstruktiossa Jarmo Haapaharju Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2008 Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden

Lisätiedot

Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivisen kieliopin näkökulma

Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivisen kieliopin näkökulma Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivisen kieliopin näkökulma PENTTI LEINO 1. Suomen kielen paikallissijat syntaksin kannalta 1.1. Paikallissijojen järjestelmä Paikallissijat muodostavat suomen kielessä

Lisätiedot

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio 3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi

Lisätiedot

Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011

Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011 Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011 Yleistä olioista ja OOP:sta OOP, eng. Object Oriented Programming C#:ssa oliot luodaan käyttämällä (olio)luokkia Olio tarkoittaa yksinkertaisesti ohjelman

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lauserakenteen kuvaamisesta I

Lauserakenteen kuvaamisesta I PEKKA SAMMALLAHTI Lauserakenteen kuvaamisesta I Johdanto arkoitukseni on esitellä sanojen tai morfeemien merkityksiin, sana- tai morfeemidependenssiin ja sanojen tai morfeemien semanttisiin suhteisiin

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA

LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Turun yliopisto 12. toukokuuta 2010 Salla Nurminen SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 1.1. Tutkimuksen

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo 1 Lähtökohtia Tarkastelemme tässä artikkelissa suomen kielen subjektin kategoriaa ja sitä, miten se tulisi kuvata ja rajata suhteessa muihin syntaktisiin

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

KOMITATIIVI NYKYSUOMESSA. Sijan typologista ja areaalista taustaa sekä sen ilmaisemat merkitykset Helsingin Sanomien korpuksessa

KOMITATIIVI NYKYSUOMESSA. Sijan typologista ja areaalista taustaa sekä sen ilmaisemat merkitykset Helsingin Sanomien korpuksessa KOMITATIIVI NYKYSUOMESSA Sijan typologista ja areaalista taustaa sekä sen ilmaisemat merkitykset Helsingin Sanomien korpuksessa Maija Sirola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa

Lisätiedot

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 12.6.2008 OSIO I NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 72) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. Valitse kuhunkin kohtaan sopivin vaihtoehto ympyröimällä

Lisätiedot

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Liitepartikkelit Sisältö

Liitepartikkelit Sisältö Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Objekti Transitiivisuus ja intransitiivisuus Tuula Marila Hanna Tarkki Mikä on objekti? Objekti ilmaisee tekemisen kohteen: Luen kirjaa. tuloksen: Ostan kirjan. Objekti löytyy

Lisätiedot

8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina

8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Tuomas Huumo thuumo@utu.fi Etenkin alkuvaiheen kognitiivisessa kielitieteessä

Lisätiedot

HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN?

HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN? HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN? Verbiketjujen kehkeytyminen suomi toisena kielenä -oppijoiden kielessä Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston kielten laitos Joulukuu 2008 Vilja

Lisätiedot

Suomen ja liettuan objektin sijavaihtelun vertailua

Suomen ja liettuan objektin sijavaihtelun vertailua Suomen ja liettuan objektin sijavaihtelun vertailua Maija Tervola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli pro gradu -tutkielma Marraskuu 2006 Tampereen yliopisto Suomen kieli

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN

SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN Anu Karrimaa Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma elokuu 2011 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Distributiivisen predikatiivin pedagoginen kielioppikuvaus

Distributiivisen predikatiivin pedagoginen kielioppikuvaus Distributiivisen predikatiivin pedagoginen kielioppikuvaus Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Aineenopettajankoulutus Opettaja työnsä tutkijana - seminaari

Lisätiedot

Genetiivin funktioista

Genetiivin funktioista EEVA KANGASMAA-MINN Genetiivin funktioista E. A. Tunkelon Alkusuomen genitiivin funktsioista I, 1 ja I, 2 on laajin suomen kielen sijamonografia, mutta sekään ei riitä kattamaan kuin osan tuon monimerkityksisen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Minimalistinen yhdyssanateoria ja käsitteiden yhdistely

Minimalistinen yhdyssanateoria ja käsitteiden yhdistely Minimalistinen yhdyssanateoria ja käsitteiden yhdistely Kognitiotieteen pro-gradu tutkielma Ohjaajat: Christina Krause ja Pauli Brattico Huhtikuu 2008 Jukka Kustaa Purma Kiitos Äidille ja Sallalle, tuesta

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivirakenteet Infinitiivirakenteella tarkoitetaan pintarakenteessa objektina toimivia konstruktioita: aikoo lähteä, ajatteli lähteä, antoi pojan

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Mutkia matkassa Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa

Mutkia matkassa Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa lektiot Mutkia matkassa Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa JARI SIVONEN Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 14. toukokuuta 2005 Keskeistä kielessä on merkitys.

Lisätiedot

Informaatiorakenteen vaikutus suoran objektin merkintään mansin itämurteissa

Informaatiorakenteen vaikutus suoran objektin merkintään mansin itämurteissa SUSA/JSFOu 94, 2013 Susanna Virtanen (Debrecen/Helsinki) Informaatiorakenteen vaikutus suoran objektin merkintään mansin itämurteissa 1. Johdanto Artikkelini päämääränä on luoda kattava kuvaus semanttista

Lisätiedot

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 2000-2001 -MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA 000-00 Mari Salo Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 0 Tampereen yliopisto Suomen kieli

Lisätiedot

Yksipersoonaiset (subjektittomat ja agentittomat) ilmaukset unkarissa ja suomessa László Keresztes

Yksipersoonaiset (subjektittomat ja agentittomat) ilmaukset unkarissa ja suomessa László Keresztes Keresztes László Schlachter, Wolfgang 1985: Hat das Finnische ein Passiv? FUF 47: 1-144. Shore, Susanna 1986: Onko suomessa passiivia? Suomi 133. SKS. Helsinki. Tommola, Hannu 1993: Ambipersoonainen suppressiivi:

Lisätiedot

ISO APU MEILLE JA MUILLE

ISO APU MEILLE JA MUILLE ISO APU MEILLE JA MUILLE I so suomen kielioppi ei kulu vain äidinkielisten suomen puhujien käsissä, vaan sitä käyttävät myös muunkieliset ja heidän kanssaan työskentelevät opettajat ja tutkijat. Tarkastelemme

Lisätiedot

Muodosta merkitykseen

Muodosta merkitykseen lektiot Muodosta merkitykseen MINNA JAAKOLA Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 17. syyskuuta 2004 Tilannetta, jossa nyt olemme, voidaan pitää erittäin muodollisena. Alkamassa on perinteinen

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä lektiot Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan Salla Nurminen Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 19.

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN VALINTAKOE / TASOKOE (Vieraan kielen linja)

VENÄJÄN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN VALINTAKOE / TASOKOE (Vieraan kielen linja) Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten VENÄJÄN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN VALINTAKOE / TASOKOE (Vieraan kielen linja) URVALSPROV / NIVÅPROV I RYSKA

Lisätiedot

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kausatiiviset lauserakenteet terveysaiheisessa internet-aineistossa

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kausatiiviset lauserakenteet terveysaiheisessa internet-aineistossa Kaikki vaikuttaa kaikkeen Kausatiiviset lauserakenteet terveysaiheisessa internet-aineistossa Pro gradu -tutkielma Tekijä: Kaisa Ranta, 012103050 Ohjaaja: Tiina Onikki-Rantajääskö Oppiaine: Suomen kieli

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Deri vaatio kielellisenä prosessina

Deri vaatio kielellisenä prosessina EEVA KANGASMAA-MINN Deri vaatio kielellisenä prosessina Unkarilaissyntyinen amerikkalainen kielentutkija John Lotz huomautti minulle kerran, nelisenkymmentä vuotta sitten, että suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen

Lisätiedot

Ajan adverbiaalin lauseasemasta suomea, venäjää ja käännöskieltä vertaileva tutkimus

Ajan adverbiaalin lauseasemasta suomea, venäjää ja käännöskieltä vertaileva tutkimus Ajan adverbiaalin lauseasemasta suomea, venäjää ja käännöskieltä vertaileva tutkimus Juho Härme Tampereen yliopisto Käännöstiede (venäjä) Kieli-, käännös-, ja kirjallisuustieteiden yksikkö elokuu 2012

Lisätiedot

RELATIONAALISTEN SUBSTANTIIVIEN KIELIOPILLISTUMINEN

RELATIONAALISTEN SUBSTANTIIVIEN KIELIOPILLISTUMINEN RELATIONAALISTEN SUBSTANTIIVIEN KIELIOPILLISTUMINEN Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa toukokuussa 2009 Päivi Kähkönen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteen laitos KÄHKÖNEN,

Lisätiedot

Voimakas yhä voimissaan

Voimakas yhä voimissaan Jari Sivosen artikkeli on julkaistu Kielikellossa 4/2010, käyttö vain luvalla Voimakas yhä voimissaan Adjektiivi voimakas ja siitä johdettu adverbi voimakkaasti ovat kielenkäyttäjien suosimia sanoja. Nämä

Lisätiedot

Hämäriä kapistuksia Sydän ja sielu sanamerkitysten kontekstuaalisesta rakentumisesta

Hämäriä kapistuksia Sydän ja sielu sanamerkitysten kontekstuaalisesta rakentumisesta Hämäriä kapistuksia Sydän ja sielu sanamerkitysten kontekstuaalisesta rakentumisesta Suvi Kaukonen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Kielten laitos, suomen kieli 2012 SISÄLLYS:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2011 1 LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Oman äidinkielen ja kotikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu

94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu Humanistinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine Työn laji pro gradu Aika lokakuu 2012 Sivumäärä 94

Lisätiedot

Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa

Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa lektiot Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa Rigina Turunen Väitöksenalkajaisesitelmä 4. kesäkuuta 2010 Helsingin yliopistossa Omana aikanamme lajien kehitykselle on tyypillisistä diversiteetin väheneminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Humanistinen tiedekunta. Nykysuomen ja kääntämisen laitos

VAASAN YLIOPISTO. Humanistinen tiedekunta. Nykysuomen ja kääntämisen laitos VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Nykysuomen ja kääntämisen laitos Hanna Haapasalo Adjektiivien muodostamat merkitykset uskonnollisessa diskurssissa Semanttinen analyysi Kotimaan ja Viikkolehden

Lisätiedot

Sanattoman tiedon lähteillä

Sanattoman tiedon lähteillä PAULI BRATTICO Sanattoman tiedon lähteillä anojen merkityksiin liittyy se mielenkiintoinen piirre, että ne tuntuvat pakenevan tyhjentäviä analysointiyrityksiä. Mitä tarkoittaa esimerkiksi maalaaminen?

Lisätiedot

OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA

OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA Hanna-Kaisa Alanen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2013 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Vastaavuus puolestaan on erikoistapaus relaatiosta.

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

TAITAVA KIEKON KANSSA

TAITAVA KIEKON KANSSA TAITAVA KIEKON KANSSA kanssa-grammin polysemiaa Suomen kielen Pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto elokuu 2015 Johanna Meriläinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset 1

Lisätiedot

R A L F VA H T E R A. Otsikkorakenteita. Kontrastiivinen tutkimus suomen- ja ruotsinkielisten sanomalehtien syntaktis-semanttisista otsikkotyypeistä

R A L F VA H T E R A. Otsikkorakenteita. Kontrastiivinen tutkimus suomen- ja ruotsinkielisten sanomalehtien syntaktis-semanttisista otsikkotyypeistä R A L F VA H T E R A Otsikkorakenteita Kontrastiivinen tutkimus suomen- ja ruotsinkielisten sanomalehtien syntaktis-semanttisista otsikkotyypeistä ACTA WASAENSIA NO 209 K I E L I T I E D E 4 1 U N I V

Lisätiedot

PRONOMINIEN VIRHEELLISET VIITTAUSSUHTEET SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA LUKIOLAISTEN KIRJOITELMISSA

PRONOMINIEN VIRHEELLISET VIITTAUSSUHTEET SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA LUKIOLAISTEN KIRJOITELMISSA PRONOMINIEN VIRHEELLISET VIITTAUSSUHTEET SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA LUKIOLAISTEN KIRJOITELMISSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Joensuun yliopistossa marraskuussa 2007 Satu Haataja Joensuun yliopisto

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu pekka.palli@hkkk.fi. Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005

FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu pekka.palli@hkkk.fi. Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005 Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005 Tampereen yliopisto, suomen kielen aineopinnot (A7) Perjantaisin klo 12 14 Pinni B 4115 OHJELMA 1 Kognitio ja sen tutkimus 1.1 Kognition käsite

Lisätiedot