Koherenssi. Implisiittinen koherenssi. Koheesio ja koherenssi lat. co-haero pysyä yhdessä cohaerentia koossapysyvyys, yhteys
|
|
- Pirjo Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koheesio ja koherenssi lat. co-haero pysyä yhdessä cohaerentia koossapysyvyys, yhteys Koheesio on peräkkäisten lineaaristen jaksojen yhteenkuuluvuutta. Koheesiota säätelee kokonaiskoherenssi. TM Koherenssi 1. Implisiittinen koherenssi Tekstin järki mielekkyys 1. maailmantieto 2. traditiot 3. yhteys kontekstiin 2. Eksplisiittinen koherenssi 1. Kieliopilliset koheesiokeinot 2. Leksikaalis-semanttiset koheesiokeinot TM Implisiittinen koherenssi Tarkoitteet ja prosessit ovat konherenssisuhteessa Kyse on tekstin ulkopuolisen maailman ominaisuudesta, joka selittyy topiikin yhtenäisyydellä. 1. puheenaihe 2.semanttiset kentät 3.teema - alateema TM
2 Implisiittinen koherenssi Tekstikenttä: frame Tekstin mielekkyys En voi tulla illalla luoksesi. Hautausmaalla on pimeää. Tulkinta edellyttää: tietoa maailmasta tietoa tilanteesta päättelykykyä TM Lukijaan liittyvät tekijät skeemat, skriptit (taustatieto) kielitaito, -tieto (sanasto 75%- yli 90%) tekstilaji-/genretuttuus lukijan tarkoitus lukijan kiinnostus, motivaatio, asenne, affekti TM Eksplisiittinen koherenssi endoforiset - eksoforiset Tekstinosien koherenssi kappaleet lauseet puheakti Keinoja ovat: 1. tekstinsisäiset kytkökset 2. tekstiviittaukset 1. tekstiin 2. tilanteeseen 3. yhteiseen tietoon 3. metateksti TM
3 Tekstiin liittyvät tekijät - tekstin aihepiiri ja sisältö - tekstityyppi/genre - tekstin rakenne (esim. Bonnie Meyer): analyyttisessa tekstissä on viisi tapaa luoda teksti 1. kokoelma 2. syy- ja seuraus 3. ongelma-ratkaisu 4. vertailu ja kuvailu 5. koherenssi, koheesio - kielelliset tekijät: kieliopilliset tekijät, sanastolliset tekijät (frekvenssi: kirjailijat) - luettavuus - typografia, layout, kuvitus - media: kirja, näyttöpääte TM Kieliopilliset ja leksikaaliset keinot Kieliopilliset keinot ellipsi ja substituutio kytkentää osoittavat konjunktiot, konnektorit jne. pronominit ja muut pro-muodot vertailua osoittavat muodot (esim. sama, samanlainen, erilainen; enemmän, yhtä jne.) aikamuodon ja aspektin yhtenäisyys Leksikaaliset keinot yleiset nominit reiteraatio (jatkuu...) TM Leksikaalis-semanttiset keinot: reiteraatio muuntelematon toisto muunneltu toisto: Työttömyys on julmuutta työtätekeviä kohtaan. Ja kun työtä ei kerta kaikkiaan ole, mikä on ihmisen arvo ja hinta? synonymia (esim. karhu mesikämmen kontio) lähisynonymia (yksi sana) tai parafraasisuhde (useampi kuin yksi sana): Pohjois-Suomen vesioikeus kuulustelee satoja ihmisiä. Jutussa on asianosaisia enemmänkin, mutta... hyponymia (alakäsitteisyys) (ja hypernymia eli yläkäsitteisyys): Kalle on hankkinut uuden Ladan. Hän melkein asuu autossaan. spesifiointi (erottamaton yhteenliittyminen ym.): Kirjoja ei saa laitosmäärärahalla hankkia. Kansien sitomiskustannukset voidaan kuitenkin tältä momentilta suorittaa. kollokaatio eli konventionaalinen yhteisesiintyminen samaan semanttiseen kenttään kuuluminen kaikki leksikaalis-semanttiset suhteet (esim. hierarkia, kontrastiivisuus, antonymia, paronymia): mies nainen; vihata rakastaa sarjasuhde: maanantai, tiistai...; markka, penni, kruunu, dollari... indeksaalinen suhde: vitsi nauraa; tuli savu jne. muut keinot (esim. tyylillinen TM yhtenäisyys)
4 Looginen teksti: Loogisessa tekstissä erilaiset TEHOKEINOT erottuvat ja täyttävät tarkoituksensa 1. Fokusointi kun halutaan korostaa tai kontrastoida 2. Kieliopilliset rakenteet Loogisessa tekstissä lauseet etenevät häiriöttä teema pysyy hallinnassa Loogisessa tekstissä voidaan käyttää mutkikkaitakin kieliopillisia rakenteita erilaisten hierarkioiden ilmaisuun. 3. Muut tehokeinot (erilaiset kielen kuviot) pääsevät oikeuksiinsa TM TEEMA REEMA Lauseessa on informaatiorakene: jostakin sanotaan jotakin. Se, mistä sanotaan, on TEEMA - Aamulla Ainolla oli päänsärkyä. Se, mitä sanotaan, on REEMA - Ainolla oli päänsärkyä. TEEMA ON TUTTUNA ESITETTY REEMA ESITETÄÄN UUTENA TIETONA TM TEMATISOINTI Kun teeman paikalle sijoitetaan aineksia, jotka kuuluisivat muualle, ainekset on tematisoitu Tematisointi aiheuttaa kohosteisuutta: Ensin kerron taiteilijasta, sitten esittelen teoksen. TM
5 Fokusointi FOKUS on kontrastiivinen lausepaino Fokusointi mahdollistaa huomion kohdistamisen tiettyyn osaan lausetta muu lause siirtyy fokusoidun konstituentin taustaksi Fokusoinnilla on kolme päätehtävää: OIKAISU KONTRASTI EMFAASI Puhutussa kielessä: Kalle söi omenan. Kalle söi omenan. Kalle söi omenan. TM Fokusointi kirjoitetussa kielessä Kirjoitetussa kielessä fokusointi erottuu: 1) sanajärjestyksen avulla 2) -pa, -han, kin ja kaan liitepartikkeleiden perusteella 3) leksikaalisia korostuskeinoja käyttämällä (juuri, vain, nimenomaan ym.) - Ei siellä Pekkaa ollut. - En minäkään sitä halunnut. - Sokeriahan tässä pitäisi olla kiisseliä varten (eikä suolaa). - Juuri sitä minä en halunnut. TM Topikaalistaminen Jos fokusoitava konstituentti ei luonnostaan esiinny lauseen alussa, se voidaan siirtää alkuun topikaalistamalla Terve minä olen. (eivät näppylät sairaudesta johdu) Mikään kaunotar se ei ainakaan ole. - Minulle on aina ollut tyypillistä miellyttämisen halu. Nyt pyrin siihen, että ihmiset alkaisivat miellyttää minua (bifokaalinen) TM
6 Juoni tekstiä yhdessä pitävä voima Juoni syntyy tapahtumista ja asioista näiden välisistä suhteista Juoni luodaan, kun päätetään esittää asiat tietyssä järjestyksessä tietyistä syistä Juoni ilmenee kielellisistä ja tekstuaalisista seikoista aikamuodot yksikkö monikko pronominit synonymit toisto käsitehierarkiat TM Juoni Juonta tukevat otsikot Juoni rakentuu tiedon palasista, tutusta uuteen (lukija on tekstin armoilla) Juoni ilmenee kielellisistä ja tekstuaalisista seikoista Teksti etenee tutusta uuteen aloitus on tärkeä, uusi asia esitellään lukijalle Kappaleet etenevät tutusta uuteen Virkkeillä on oma informaatiorakenteensa TM
TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot
TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot TM 7.9.04 1 Lukijaystävällisyys 1. Lyhyet sanat ja ilmaisut 2. Konkreettiset sanat 3. Perusmuotoiset sanat 4. Tavalliset
LisätiedotTekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina
Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotÄi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka
Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota
LisätiedotVerkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen
0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä
LisätiedotESZTER KovÁcs Budapest
ESZTER KovÁcs Budapest Artikkelini liittyy tiiviistipro gradu -työhöni, jossa haluan analysoidl suomen kielen oppikirjoissa esiintyvhi teksteja. Gradun aineistana on Unkarin ja Suomen yliopistoissa kaytettaviit
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotTEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ
TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ Kirjoita asiantuntevasti (ARTS) Tiina Airaksinen ESSEE ajatus omilla poluillaan Pohtiva, perusteleva ote Rajattu aihe, valittu näkökulma Lähdetiedon suhteuttamista omaan
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotReseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun
Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun Kuinka aggressio otetaan haltuun? Kielitieteen päivät 2015 Elina Vitikka Helsingin yliopisto kirjallisuuksien laitos / Elina Vitikka
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotHYVÄ VIRKAKIELI JA PÄÄTÖSTEKSTI
HYVÄ VIRKAKIELI JA PÄÄTÖSTEKSTI 2.10.2014 marja.muittari@kirjoittajanapu.fi www.kirjoittajanapu.fi 26.9.2014 Kielitoimisto Kirjoittajan apu 1 Hyvässä tekstissä tavoite näkyy selkeästi rakenne tukee tekstin
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotG r a a f i n e n o h j e i s t o
Graafinen ohjeisto S I S Ä L LYS Alustus Puhetapa Värit Logo Typografia Kuvituselementti Kuvamaailma Sovelluksia 03 04 06 08 13 16 19 22 02 ALUSTUS Tämä on Hääyö-tapahtuman brand guide. Löydät ohjeistosta
LisätiedotLUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotSivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä
Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Outi Mäkiketola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Tampereen yliopisto Suomen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
Lisätiedot3. Semantiikka ja pragmatiikka
3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1 Merkitys ja konteksti
Lisätiedotsemantiikan ja pragmatiikan pk / um
Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata
Lisätiedotb) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin
LisätiedotSANOJEN KUITENKIN JA KUITENKAAN KÄYTTÖ SANOMALEHTI KARJALAI- SEN PÄÄKIRJOITUKSISSA
SANOJEN KUITENKIN JA KUITENKAAN KÄYTTÖ SANOMALEHTI KARJALAI- SEN PÄÄKIRJOITUKSISSA Pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto Suomen kieli Lauri Kojo huhtikuu 2018 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN
LisätiedotLataa Aurinkokuninkaan jäätelökone ja muita poikkitieteellisiä tarinoita - Timo Suvanto. Lataa
Lataa Aurinkokuninkaan jäätelökone ja muita poikkitieteellisiä tarinoita - Timo Suvanto Lataa Kirjailija: Timo Suvanto ISBN: 9789522070487 Sivumäärä: 236 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.22 Mb Aurinkokuninkaan
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
Lisätiedotmuistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja
18.3.2016 muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja SISÄLLYSLUETTELO Otsikot informatiivisia, suoraan asiaan Eri lukuihin tulokset ja pohdinta
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotMikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2
Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:
LisätiedotSyntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.
Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
LisätiedotEnsin saunovat miehet, sitten naiset. Tekstin sisäinen kieliopillinen koheesio luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien suomen
Ensin saunovat miehet, sitten naiset. Tekstin sisäinen kieliopillinen koheesio luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen opetusmateriaaleissa Taru Toppola Tampereen yliopisto
Lisätiedot9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET
9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotSelkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?
Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotSuomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
LisätiedotPalaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.
Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotKÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu
KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö
LisätiedotTekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto
Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen
LisätiedotÄi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotVastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?
Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotMitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus
Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus 18.5.2018 Leealaura Leskelä Selkokeskus Yli puoli miljoonaa ihmistä Selkokieltä tarvitsee Suomessa jopa 650 000 henkilöä
LisätiedotTekstitaidon kokeeseen valmistautuminen
Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotOTTELIN, LAURA: Koheesiokeinot kolmas- ja neljäsluokkalaisten kielikylpyläisten koulukirjoitelmissa
Tampereen yliopisto Suomen kieli kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö OTTELIN, LAURA: Koheesiokeinot kolmas- ja neljäsluokkalaisten kielikylpyläisten koulukirjoitelmissa Pro gradu -tutkielma,
LisätiedotJEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Helsinki Tsaikka-projekti 17.8.2017 Saara Huilla & Katja Saarikko suomenkielisanootervetuloa.fi SKST-hankkeen
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotABITURIENTTIEN ESSEETEKSTIEN KIELIOPILLINEN JA LEKSIKAALINEN KOHEESIO. Maisterintutkielma Marianne Kärkkäinen
ABITURIENTTIEN ESSEETEKSTIEN KIELIOPILLINEN JA LEKSIKAALINEN KOHEESIO Maisterintutkielma Marianne Kärkkäinen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomen kieli 15.4.2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta
LisätiedotTyöhakemuksen tekeminen
Työhakemuksen tekeminen Annamari Rovamo Työelämäpalvelut kevätlukukausi 2015 annamari.rovamo@jyu.fi CV-työpaja 20.2. Lähetä CV osoitteeseen annamari.rovamo@jyu.fi Deadline ke 18.2. Työskentely pienryhmissä
LisätiedotAGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI
LisätiedotVoiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
LisätiedotTunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen
Läntinen ja Pohjoinen ydinneliö Minna Lehtivuori-Ahonen S2 lto Haaga-Kaarela PHVA Leena Kettukangas-Seiriö Pelimannin ala-aste Valmistava opetus 1.-3. Elina Kaidesoja Maunulan ala-aste Erityisluokanopettaja
LisätiedotPORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja
PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään
LisätiedotEvaluointidokumentti
Home Movie Archive Evaluointidokumentti Teknillinen korkeakoulu T-121.310 -opintojakson ryhmätyö Juha-Pekka Koivisto Janne Ojala Pasi Ranne 18.11.2003 Sisällys 1 Johdanto...1 2 Heuristinen arviointi...1
LisätiedotÄidinkieli ja kirjallisuus, luokat 3-6 Suomen kieli ja kirjallisuus
1..1 Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat - Suomen kieli ja kirjallisuus Lk Tavoitteet Sisältöalueet/sisällöt Laaja-alainen osaaminen T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotSanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto
Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotSEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM
SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI Semantiikan ja pragmatiikan pk UM 1 Semanttisten roolien abstrahointi antaja/juoksija/tekijä > Agentti ajattelija /havaitsija/kokija (Emoter)> Kokija Agentti/Kokija (Experiencer)
LisätiedotTeemankulku aikuisten S2-oppijoiden teksteissä
Teemankulku aikuisten S2-oppijoiden teksteissä Meri Punkari Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Sivuainetutkielma Toukokuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen
Lisätiedot1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit
1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotPEILI VISION. Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi Jussi Auvinen, CEO
PEILI VISION Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi jussi.auvinen@peilivision.fi +358 50 3767 150 2019 - Jussi Auvinen, CEO KOTIKUNTOUTUS 2 Potilas Liisa 55 vuotta Kroonistunut brocan afasia Erityisesti puheen
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotEri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3ov Oulun TOPPI Kielen ja kulttuuritaustan vaikutus työpaikan viestintätilanteissa Aluksi selvitä Mitä taustatietoja
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
Lisätiedot