luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:"

Transkriptio

1 Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme kohta Kreikkaan. imperatiivit ovat tunnusomaisesti verbialkuisia: Ø Mene pois! luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: Nyt sataa. Täällä haisee pahalle. tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Minua väsyttää. joissakin kielissä subjektia ei voi jättää kokonaan pois, vaan sen tilalle tulee muodollinen subjekti (tai paikantäyttäjä ): It is raining. Det behövdes något nytt på gården. Se on kyllä kumma, ettei asia mene perille! Sitä ollaan sitten lopulta perillä. ajan- ja paikanilmauksetkin voidaan tulkita paikantäyttäjiksi: Nyt ollaan perillä. Lapissa sataa.

2 lauseessa on kaksi verbinetistä paikkaa vasta toinen on subjektin paikka siinä Vilkuna 1989 (Free word order in Finnish): T-positio ja K-positio T-positio: subjektin paikka (subjektin asemesta sen voi täyttää esim. ajan- tai paikanilmaus, joissakin tapauksissa objekti) K-positio: T-position edellä oleva paikka, lähinnä kontrastiivisen tulkinnan saavia/aiheuttavia lauseenjäseniä: Puuroa [K] Kalle [T] söi. Tänään [K] minua [T] väsyttää. Yksipersoonaiset verbit Vilkuna: Yksipersoonainen on verbi, josta ei käytetäkään muita persoonamuotoja kuin yksikön 3:tta, eikä myöskään impersonaalista passiivia Täytyy mennä. ~ *täydyn mennä. ~ * täydytte mennä. ~ *täydytään mennä. ilmiön rajaaminen on hankalaa: esim. monet tunnekausatiivit tuntuvat äkkiseltään yksipersoonaisilta: Minua janottaa. ~ Sinua janottaa. ~ *Sinä janotat. mutta niilläkin voi usein olla subjekti, jonka kanssa verbi kongruoi: Suolakeksit janottavat.

3 verbin yksipersoonainen käyttö: monilla verbeillä on kaksi erilaista merkitystä, jotka eroavat mm. siinä, tulevatko persoonamuodot kyseeseen vai eivät 1) säätilaa tai luonnonilmiötä ilmaisevat verbit vetää, myrskyää, valkenee, rusottaa, pilveilee, rätisee... 2) tunnekausatiivit itkettää, harmittaa, inhottaa, kyllästyttää... 3) jotkut vesessiiviset verbit täytyy, pitää, tarvitsee, tulee, kelpaa, sopii, kannattaa, onnistuu, on pakko, maksaa vaivan... 4) muut tuntuu, vaikuttaa, käy... (joskus melko vaikea osoittaa eroa samojen verbien subjektillisen ja subjektittoman käytön välillä) Onko se subjekti? Infinitiivi- ja lausesubjektit infinitiivi, infinitiivirakenne ja finiittilause ovat epätyypillisiä subjektiehdokkaita: eivät voi olla nominatiivi- tai partitiivimuotoisia, kongruenssi puuttuu silti yleisesti katsotaan, että infinitiivit ja lauseet voivat toimia subjektina: Oli oikein hauska tavata. Oli hauska, että pääsitte tulemaan.

4 epätavallisia subjekteja sikälikin, että ovat yleensä verbin jäljessä:?että pääsitte tulemaan, oli hauskaa.?tavata oli hauska. lausesubjekti ennen verbiä käy kuitenkin hyvin, jos siihen lisätään se-sana: Se, että pääsitte tulemaan, oli hauskaa. substantiivilausekkeen subjektimaisuus subjektius ei välttämättä ole mustavalkoinen asia, vaan se voidaan nähdä asteittaisenakin asiana tai ominaisuutena eksistentiaalilause lause, jossa subjekti on (tai voisi olla) partitiivimuotoinen subjektin paikalla on tyypillisesti paikanilmaus: Pihalla leikkii lapsia. Kadulla kulkee autoja. Vilkuna: eksistentiaalilauseen subjekti on objektimainen: partitiivimuotoinen, verbin jäljessä jne. (myös semanttiselta rooliltaan objektiksi sopiva)

5 omistuslause omistuslauseen subjekti on samaan tapaan objektimainen kuin eksistentiaalilauseenkin lisäksi omistuslauseen omistajaa ilmaiseva adessiivimuotoinen NP on melkeinpä selvemmin subjektimainen kuin perinteisesti subjektiksi tulkittu perinteisesti subjektiksi tulkittu NP on jopa akkusatiivimuotoinen, kieltolauseessa partitiivi, jne.: Sinulla on uudet kengät. Onneksi minulla on sinut. Jos minulla ei olisi sinua... Vilkuna: omistajaa ilmaiseva NP obliikvisubjekti? Tyypillinen subjekti ja subjektin tyypilliset ominaisuudet: Tytöt söivät omenia. kategoria: NP sija: nominatiivi kongruenssi: verbi kongruoi asema: neutraalisti verbin edessä hallitsevuus: esim. paljaan omistusliitteen korrelaatti rooli: yleensä tekijä tai kokija semanttinen tyyppi: yleensä elollinen olio

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi

Lisätiedot

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään. 3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet

Infiniittiset rakenteet Infiniittiset rakenteet Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Objekti Transitiivisuus ja intransitiivisuus Tuula Marila Hanna Tarkki Mikä on objekti? Objekti ilmaisee tekemisen kohteen: Luen kirjaa. tuloksen: Ostan kirjan. Objekti löytyy

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Yksipersoonaiset (subjektittomat ja agentittomat) ilmaukset unkarissa ja suomessa László Keresztes

Yksipersoonaiset (subjektittomat ja agentittomat) ilmaukset unkarissa ja suomessa László Keresztes Keresztes László Schlachter, Wolfgang 1985: Hat das Finnische ein Passiv? FUF 47: 1-144. Shore, Susanna 1986: Onko suomessa passiivia? Suomi 133. SKS. Helsinki. Tommola, Hannu 1993: Ambipersoonainen suppressiivi:

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Assosiationismin rajoituksia Kieli merkitys ja logiikka Luento 3! Kuinka kauas riippuvuussuhde voi ulottua? *Huomenna sataa, niin maa kastuu Jos huomenna sataa, niin maa kastuu.! Tässä automaatti ei saa

Lisätiedot

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo 1 Lähtökohtia Tarkastelemme tässä artikkelissa suomen kielen subjektin kategoriaa ja sitä, miten se tulisi kuvata ja rajata suhteessa muihin syntaktisiin

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Lauserakenteen kuvaamisesta I

Lauserakenteen kuvaamisesta I PEKKA SAMMALLAHTI Lauserakenteen kuvaamisesta I Johdanto arkoitukseni on esitellä sanojen tai morfeemien merkityksiin, sana- tai morfeemidependenssiin ja sanojen tai morfeemien semanttisiin suhteisiin

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Suomen akkusatiivi: funktionaalinen näkökulma 1

Suomen akkusatiivi: funktionaalinen näkökulma 1 Suomen akkusatiivi: funktionaalinen näkökulma 1 Auli Hakulinen Fred Karlsson 1. Objektin monimuotoisuuden ongelmia Suomen kielen objektijärjestelmässä on morfologisesti kaksi pääparametria, nimittäin ero

Lisätiedot

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä Outi Mäkiketola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Tampereen yliopisto Suomen

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivirakenteet Infinitiivirakenteella tarkoitetaan pintarakenteessa objektina toimivia konstruktioita: aikoo lähteä, ajatteli lähteä, antoi pojan

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

semantiikan ja pragmatiikan pk / um Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet 8/1 Lausemaisuuden kriteerit ja asteet 8. Lauseenvastikkeet Itsenäisen, täyden lauseen tuntomerkkejä ovat verbin persoonamuoto, verbin tempus- ja modusvalinta sekä kielto, lauseadverbiaalin mahdollisuus

Lisätiedot

FINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen

FINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen FINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen Sarjakuvan vitsi? Aluksi äiti ja lapsi riitelevät. Lapsi käskee äitiä. Ohi kulkevat vanhemmat ihmettelevät, kuinka nykyään vanhemmat antavat lasten käskeä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

OMISTUSKONSTRUKTIOT JA OMISTUSVERBIT S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA KOLMELLA TAITOTASOLLA

OMISTUSKONSTRUKTIOT JA OMISTUSVERBIT S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA KOLMELLA TAITOTASOLLA OMISTUSKONSTRUKTIOT JA OMISTUSVERBIT S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA KOLMELLA TAITOTASOLLA Sanni Sikiö Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2008

Lisätiedot

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti lektiot Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti Marjatta Jomppanen Väitöksenalkajaisesitelmä 16. tammikuuta 2010 Oulun yliopistossa Tutkimukseni on lähtenyt saamen kielen oppijan tarpeesta selvittää

Lisätiedot

RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA

RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa toukokuussa 2006 Eevamaija Iso-Heiniemi Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat LAUSEENVASTIKKEET 0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat Persoonassa taipuvia verbimuotoja eli predikaatiksi käyviä muotoja eli finiitti-muotoja ovat teen, teet jne. + tehdään, sillä

Lisätiedot

Sanajärjestyksen eri tehtävistä

Sanajärjestyksen eri tehtävistä Sanajärjestyksen eri tehtävistä Auli Hakulinen 0. Ennen kuin ryhdyin pitämään kurssia suomen kielen rakenteesta englannin opiskelijoille Jyväskylässä syksyllä 1974, pyysin kurssiin osallistuvia aluksi

Lisätiedot

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen

Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011 Titta Hänninen Tarkistamme... Kotitehtävät! Paperi, jossa tehtävät A, B, C, D ja E. Onko kysyttävää refaratiivisesta lauseenvastikkeesta? Potentiaalista? Mistään?

Lisätiedot

OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA

OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA Hanna-Kaisa Alanen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2013 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi. Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä

Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi. Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä Pro gradu -tutkielma Suvi Pöllä Suomen kieli Helsingin yliopisto Lokakuu

Lisätiedot

ISON SUOMEN KIELIOPIN»ILMIÖT» VIROLAISESTA NÄKÖKULMASTA

ISON SUOMEN KIELIOPIN»ILMIÖT» VIROLAISESTA NÄKÖKULMASTA ISON SUOMEN KIELIOPIN»ILMIÖT» VIROLAISESTA NÄKÖKULMASTA T arkastelen tässä kirjoituksessani Ison suomen kieliopin kolmatta osaa»ilmiöt». Luon lyhyen katsauksen käsiteltyihin ilmiöihin ja esitän muutamia

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä

Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä lektiot Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä Areaalis-typologinen tutkimus Merja Salo Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 25. huhtikuuta 2015 Typologisesti suomalais-ugrilaiset

Lisätiedot

FinA5. palaute ainekirjoituksista, Niclas Sandström 2011

FinA5. palaute ainekirjoituksista, Niclas Sandström 2011 FinA5 palaute ainekirjoituksista, Niclas Sandström 2011 opiskelijan pisteet kommentit numero (maksimi 99) CD303 78 Tekstissäsi on hyvä aloitus ja muutenkin kappalejako toimii. Voisit kirjoittaa mielellään

Lisätiedot

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu) Hkki ruokkii kalat. OBJEKTIHARJOITUKSIA (kalat = ruokkimisen kohde eli objekti) OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, joh tekeminen kohdistuu) Objektin muoto: Objektissa n-pääte, (mikossa t-pääte) jos se liittyy

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.

Lisätiedot

Normaalilause ja eksistentiaalilause 1

Normaalilause ja eksistentiaalilause 1 AIMO HAKANEN Normaalilause ja eksistentiaalilause Kielet eroavat toisistaan struktuurinsa puolesta, ja monissa tapauksissa jopa struktuuria kuvattaessa apuna käytetyt termit tarkoittavat eri kielissä eri

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Temporaalisen lauseenvastikkeen sanajärjestys

Temporaalisen lauseenvastikkeen sanajärjestys Temporaalisen lauseenvastikkeen sanajärjestys Silva Kiuru (Helsinki) Temporaalisiksi lauseiksi on tapana sanoa sellaisia sivulauseita, jotka alkavat temporaalisella alistuskonjunktiolla. Temporaalisen

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

SYSÄYS, SAATTO VAI AAVISTUS?

SYSÄYS, SAATTO VAI AAVISTUS? ja milloin tilannetta taas seurataan lintuperspektiivistä (kuten Sivosen piirtämissä kuvioissa)? Jari Sivosen väitöskirja herättää lukijassa lisäkysymyksiä ja houkuttelee pohdintoihin, paikoin kiistelemäänkin

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset

Lisätiedot

Mulla on ei aikaa. Olla-verbin käytön kehittyminen oppijan puheessa

Mulla on ei aikaa. Olla-verbin käytön kehittyminen oppijan puheessa Mulla on ei aikaa Olla-verbin käytön kehittyminen oppijan puheessa Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston kielten laitos Kesäkuu 212 Alila, Jaana JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty

Lisätiedot

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Temaattiset roolit X -teoria (ei tenttiin) Luento 5: Lauseen derivaatio, X -teoria Lauseke ja lausekkeen

Lisätiedot

Blogikirjoitukset-2010- - 8.1.-Kiitos-muistamisista-

Blogikirjoitukset-2010- - 8.1.-Kiitos-muistamisista- 1 Blogikirjoitukset-2010- - 8.1.-Kiitos-muistamisista-(Daniel) Hyvääalkanuttavuotta2010Olimmeerittäinotettujasiitä,mitenmonetihmiset muistivatmeitäjouluna.olemmekiitollisiajokaisestaviestistä,kortista,

Lisätiedot

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? Heidin äidin nimi on Sirpa. (Kenen äidin nimi on Sirpa?) Yukikon sukunimi on Kettunen. Estefanian toinen nimi on Patricia. Nahlan ammatti on opettaja. Hawazenin mies on Abdullah.

Lisätiedot

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2 1 P3 Syntaksi/Kaija Kuiri LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007 Käyttöohje: Luennoilla edetään asioiden esittelyssä samassa järjestyksessä kuin oheisessa monisteessa. Jotta luennon asiat saavat taustoitusta

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Suomen ja liettuan objektin sijavaihtelun vertailua

Suomen ja liettuan objektin sijavaihtelun vertailua Suomen ja liettuan objektin sijavaihtelun vertailua Maija Tervola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli pro gradu -tutkielma Marraskuu 2006 Tampereen yliopisto Suomen kieli

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kopulalauseen tyypin ON HAUSKA KATSELLA PELIÄ merkitys ja käyttö sanomalehtitekstissä

Kopulalauseen tyypin ON HAUSKA KATSELLA PELIÄ merkitys ja käyttö sanomalehtitekstissä Kopulalauseen tyypin ON HAUSKA KATSELLA PELIÄ merkitys ja käyttö sanomalehtitekstissä Pasi Salmela Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea

Lisätiedot

Syntaktisten kongruenssijärjestelmien luonteesta ja funktioista 1

Syntaktisten kongruenssijärjestelmien luonteesta ja funktioista 1 Syntaktisten kongruenssijärjestelmien luonteesta ja funktioista 1 Fred Karlsson Kysymystenasettelu Suomen kielessä on monenlaista syntaktista ja ehkä semanttistakin kongruenssia. Niinpä esimerkiksi useimmat

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen KALEVI TARVAINEN Dependenssikielioppi. Gaudeamus, Helsinki 1977. 108 s. KALEVI TARVAINEN Suomen kielen lauseenjäsennys dependenssikieliopin mukaan. Oulun

Lisätiedot

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista O SMO IKOLA Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista Lauseenvastikkeiden runsautta on totuttu pitämään suomen kielelle luonteenomaisena piirteenä. Jo koulukieliopeista ovat tuttuja partisiippi-, temporaali-

Lisätiedot

FinA5. palaute ainekirjoituksista, Niclas Sandström 2011

FinA5. palaute ainekirjoituksista, Niclas Sandström 2011 FinA5 palaute ainekirjoituksista, Niclas Sandström 2011 opiskelijan pisteet kommentit numero (maksimi 99) CD303 78 Tekstissäsi on hyvä aloitus ja muutenkin kappalejako toimii. Voisit kirjoittaa mielellään

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja)

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot