SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1942 XXIIVUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO

Transkriptio

1 SUOMEN PANKK 94 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO XXVUOSKERTA HELSNGSSÄ 942

2 HELSNK 942 VALTONEUVOSTON KRJAPANO

3 Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kahdeskymmenestoinen vuosikerta, joka on laadittu pääasiallisesti saman suunnitelman mukaan kuin edeltäjänsäkin. Sen pääosana on taulusto, johon on kerätty seikkaperäisiä tietoja Suomen Pankin asemasta ja toiminnasta vuonna 94. Sen lisäksi taulusto sisältää erinäisiä katsauksia Suomen Pankin kehitykseen edellisten Vuosien aikana samaten kuin eräitä liikepankkien toimintaa valaisevia lukusarjoja. Tauluston ohella tässä julkaisussa on tekstiosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkeimpiin Suomen talouselämän kehitystä vuonna 94 valaiseviin seikkoihin sekä selvitellään Suomen Pankin viimevuotisen toiminnan eri puolia ja tuloksia. Vuosikirja on laadittu Suomen Pankin Tilasto-osastolla, ja siitä vastaa lähinnä allekirjoittanut osaston esimies. Vuosikirja julkaistaan paitsi suomen- ja ruotsinkielisenä myös englannin- ja saksankielisenä painoksena; tauluston otsikot ja muu teksti on sitäpaitsi painettu myös ranskaksi. Helsingissä, Suomen Pankin Tilasto-osastolla, huhtikuun 5 p:nä 942. A. E. T U DEE R.

4

5 SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATJERES. TEKSTOSASTO. 'l'exte.. Katsaus Suomen taloudellisiin oloihin 'ljuonna 94. Revue generale de la sittation economique en Suomen Pankki 'ljuonna 94. La Banque de Finlande en 94. Setelinanto. Emission des billets Setelinantoa vastaavat varat. Gouverture des billets Kotimainen luotonanto. Prets i'l'/j8rieurs Obligatiovarasto. Obligations en porteleuille Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Engagements vue Pankin tila ja omat varat. Bilan et londs Tulot ja menot ynnä voittovarojen käyttö. Recettes, depenses, Mnelice net 45 Erinäiset pankkitoimet. Operations diverses TAULUOSASTO. TABLEA U X. Setelinanto. Emission des billets. taulu. Setelinanto v. 94. Emission des billets en Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vv Girculation des billets la in de chaque mois en Yleiskatsaus setelinanto-oikeuteen vv Droit d'emission en Yleiskatsaus liikkeessä olevaan setelistöön vv Girculation des billets en Liikkeessä oleva setelistö kuukausikeskimäärin vv Girculation des billets, montant moyen pour chaque mois en Liikkeessä olevan setelistön kokoonpano vv:n lopussa. Detail de la circulation des billets la fin des annees

6 V 7 taulu. Setelinvalmistus vv Fabrieation MS billets pendant les annees " "Setelinpoltto vv Annulation et destruction des hillets pendant les anne,es Yleiskatsaus setelinantoreserviin vv Reserve d'emission des billets en Setelinantoreservin suhde setelinanto-oikeuteen vv_ Rapport entre la re,serve d' emission MS billets et le droit d' emission total en 93( Setelinantoreservin suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv Rapport entre la re,serve d'emission des billets et la circulation MS billets en Setelinantoreservin suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv Rapport entre la re,serve d'emission des billets et les engagements å vue en "... 3 Setelinantoa 'ljastaa'ljat 'ljarat. Couverture des billets. 3 taulu. Setelinantoa vastaavat varat v. 94. Oouverture MS billets en Yleiskatsaus kultakassaan vv Encaisse or en Kultakassan suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv Rapport entre l'encaisse or et la circulation MS billets en Rultakassan suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv Rapport entre l'encaisse or et les engagements a vue en 7 8 ~ Yleiskatsaus ulkomaisiin kirjeenvaihtajiin vv Oomptes courants a l'etranger en Yleiskatsaus katteeseen vv Oouverture des billets en Katteen suhde liikkeessä. olevaan setelistöön vv Rapport entre la couverture MS billets et la circulation des billets en :; Katteen suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv Rapport entre la couverture des billets et les engagements a vue en Liikkeessä. oleva aluminiumipronssiraha vv Oirculation de la monnaie de bronze d'aluminium en Vaadittaessa maksetta'ljat sitoumukset. Engagements a vue. 22 taulu. Vaadittaessa maksettavat sitoumukset v. 94. Engagements a vue en Yleiskatsaus vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv Engagements d vue en Yleiskatsaus pano- ja ottotiliin vv Oomptes courants en " Kotimainen lainananto ja eräät muut 'ljarat. Prets interieurs et certoins autres acti/s. 23 taulu. Kotimainen lainananto ja eräät muut varat v. 94. Prets interieurs et certains autres acti/s en

7 V 24 taulu. Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv Total des pr~ts inrerieurs a la fin de chaque mois en Yleiskatsaus koko lainanantoon vv Total des prets interieurs en Yleiskatsaus suoraan diskontattuihin vekseleihin vv Ellets directement escomptes en Konttorien liikevaihto. Mouvement general a.l,x sieges de la Br:tnque. 29 taulu. Pääkonttorin ja haarakonttorien liikevaihto vv Mou vement general au siege central et dans les succursales en taulu Pankin tila ja omat varat. Bilan et fond8. Tila vv:n lopussa. Bilan a la in des exercices Voitto-. ja tappiotili vv Oompte de prolits et pertes en Voittovarojen käyttö vv Repartition d.es benelices de la Banque de Finlande en Yleiskatsaus omiin varoihin vv:n lopussa. Fonda ei la in des exercices Kotimainen clearing-llike. Glearing interieur. 34 taulu. Pääkonttorin kotimainen clearing-liike vv Operations de Olearing interieur du siege central en Haarakonttorien kotimainen clearing-liike vv Operations de Olearing interieur des succursales en taulu Vekselikurssit. Gours du change. Avista myyntikurssit v. 94. Oours du change a vue en Avistamyyntikurssit keskimäärin kunakin kuukautenavv Oours moyens du change a vue pour chaque mois en Yleiskatsaus avista myyntikursseihin vv Resume des cours du change a vue en taulu taulu. 42 Korkomäärät. Taux d'escompte. Alin diskonttokorko vv Variation du taux injerieur de l'escompte durant la periode Alin diskonttokorko keskimäärin vv Moyenne du taux inle.rieur de l'escompte durant la periode Liikepankit. Banques commerciales. Kotimainen lainanotto kunkin kuukauden lopussa vv Dep6ts a la in de chaque mois en Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv Prets interieurs a la in de chaque mois en

8 vw 43 taulu. Saatavat ulkomailta kunkin kuukauden lopussa vv Orerlits Z'etranger la in de chaque mois en Velat ulkomaille kunkin kuukauden lopussa vv Dettes a Z'etranger Za jin de chaque mois en Eduskunnan pankkivaltuusmiehet ja Suomen Pankin johtokunta vuoden 94 lopussa. Les Delegues de la Ohamhre des Deputes et Za Direction de Za Banque de Finlande la in de Z'annee

9 . KATSAUS SUOMEN TALOUDELLSN OLOHN VUONNA 94. Vuoden 94 talouselämä sai leimansa sodasta. Alkuvuodesta määräävänä oli suurvaltain sota, joka monin tavoin vaikutti Suomen tuotantotoimintaan ja varsinkin tuonti- ja vientimahdollisuuksiin. Ulkomaankauppa rajoittui pääasiallisesti tämeren piiriin ja sen takana oleviin maihin. Näistä seikoista johtuneista vaikeuksista huolimattataloustoiminnassa ilmeni elpymistä ja katseet oli suunnattu talvisodan aiheuttamien menetysten korvaamiseen ja maan jälleenrakentamiseen. Kesäkuussa, kun vihollinen uudestaan vyörytti laumojaan maatamme vastaan, sota toisessa, ankarammassa mielessä määräsi myös talouselämän suunnan..jälleen oli pakko kutsua paras osa työvoimaa puolustustehtäviin. Vaikka sitensyntynyttä työvoiman puutetta koetettiin korvata saatavissa olevilla työvoimareserveillä, s. o. sijoittamalla naisia, lapsia, nuorisoa ja vanhuksia miesten töihin, ja vaikka siten saatiin paljon aikaan, tuotantotoiminta hiljeni johtaen vähitellen yhä laajenevaan tavaranniukkuuteen.. Kun sato epäedullisten sääsuhteiden johdosta tuli heikko, myös elintarviketilanne vaikeutui. Petsamon hengitysreikä sulkeutui rajoittaen ulkomaankaupan mahdollisuuksia entisestään. Sota oli myös omansa panemaan valtion rahaasiat kovalle koetukselle, mutta vaikka veroruuvia kiristettiin ja valtion lainanotto oli laajempi kuin minään aikaisempana vuonna, pysyivät rahamarkkinat rauhallisina osoittaen vuoden lopussa lisääntyvää rahanrunsautta.. Valtion talouspolitiikka. Suurvaltain sodan jatkuessa talouspolitiikan yleisessä suunnassa ei tapahtunut muutosta; päinvastoin oli pakko entisestään tiukentaa voimassa olevaa hintoihin, tuontiin ja tavarainjakeluun

10 2 sekä valuuttakauppaan yms. kohdistuvaa säännöstelytoimintaa. Erityisesti on mainittava, että lokakuussa asetettiin hintaneuvosto kaiken hintapolitiikan keskuselimeksi. Kysymys valtion talouspoliittisen ohjauksen keskittämisestä edistyi sikäli, että kauppa- ja teollisuusministeriö järjestettiin uudestaan, jotta se pystyisi johtamaan ja ohjaamaan maan teollisuus- ja kauppapolitiikkaa. Maan yleistä talous- ja finanssipoliittista suunnittelutyötä keskittämään ja kehittämään valmisteltiin kansantalousosaston perustamista valtiovarainministeriön yhteyteen, mutta lakisäännösten lopullinen käsittely siirtyi seuraavaan vuoteen. Ulkomaankaupan edistämiseksi tehtiin kauppasopimus Espanjan ja Portugalin kanssa, samalla kun erinäisiä vanhoja sopimuksia pidennettiin tai uudistettiin. Maksusopimuksia teh~iin- useiden maiden kanssa. Alkuvuodesta etualalla ollut toiminta jälleenrakennustyön ja sen yhteydessä olevien monenlaisten kysymysten järjestämiseksi ja toteuttamiseksi jäi vuoden jälkipuoliskolla "taka-alalle osaksi vihollishyökkäyksen vaatiessa kaikkien voimien keskittämistä puolustukseen, osaksi Moskovan rauhassa menetettyjen alueiden palauttamisen johdosta perusteellisesti muuttuneiden olosuhteiden takia. -- Sodan valtiotalouden alalla; aiheuttamista toimenpiteistä puhutaan jäljempänä. Elinkeinot. Kertomusvuoden sato jäi kevään ja kesän tavattoman kuivuuden, syyshallojen ja aikaisen talven tulon johdosta pienemmäksi kuin moniin aikoihin. Myös viljelty ala oli pienempi kuin ennen sotaa, sillä Karjalan takaisinvallatuilta pelloilta saatiin viljelysten huonon kunnon ja puutteellisen hoidon takia vain vähäpätöinen sato. Rukiista ja peltoheinästä sekä juurikasveista, rehunaurista lukuun ottamatta, saatiin vähän runsaampi sato kuin vuonna 940, jolloin satoa korjattiin vain vähentyneen Suomen pelloilta, mutta muista viljelyskasveista saatiin silloista pienempi sato. Verrattuna vuosien keskimääräiseen satood väheni tärkeimpien viljelyskasvien sato seuraavasti: :{leltoheinän 45 %, perunan 39 %, kauran 38 %, rukiin 37 %, vehnän 33 % ja ohran 3 %. Sadon määrä oli ennakkotietojen mukaan 2,366 miljoonaa rehuyksikköä vastaten 2,409 miljoonaa edellisenä vuonna ja 3,926 miljoonaa keskimäärin vuosina Tärkeimpien viljelyskasviensatomääriä maataloushallituksen ennakkotietojen mukaan verrattuna edellisten vuosien sato määriin valaisee seuraava asetelma {tonneissa).

11 Vehniä Rukiita Obrla Kauroja Perunoita Peltoheinää 935 5, ,500 65, ,900,269,000 3,32, ,00 308,200 85, ,500,432,900 3,452, ,600 43,400 76, ,500,387,500 3,546, , , , ,700,97,900 4,058, , ,600 88, ,200,329,400 3,23, , ,900 38, ,800,234,00,709, , ,000 32, , ,000,998,000 Karjatalou8 toimi kertomusvuoden ja edellisen vuoden huonon rehusadon johdosta suurissa vaikeuksissa. Kun karjakantaa oli tuntuvasti vähennetty jo talvisodan aikana ja vähenemistä jatkui sen jälkeenkin ja kun karjan ruokinta huonon rehunsaannin johdosta 'oli heikkoa, jäi karjatalouden tuotanto vähäiseksi, mikä oli omansa elintarviketilannetta vaikeuttamaan. Met8ätyöt olivat hakkuukautena tuntuvasti runsaammat kuin parina edellisenä vuonna, mutta eivät kuitenkaan saavuttaneet aikaisempien vuosien keskimääräistä tasoa. Maatalousväestön metsänmyynneistä ja metsät öistä saama tulo on arvioitu 2,800 milj. markaksi vastaten vain 900 ja,450 miljoonaaedellisinähakkuukausina. Sitensaatiinhalkourakat suoritetuiksi ja kivihiilen niukan tuonnin aiheuttama vajaus peitetyksi. Sitä vastoin teollisuuden raakapuun tarvetta, joka varastojen huvennettua edellisten vuosien hakkuiden vähyyden takia monella taholla oli kireä, ei voitu tyydyttävästi täyttää. Kun hakkuut talvella työvoiman puutteen ja kuljetusten vaikeuden takia, osaksi myös metsänomistajien haluttomuuden johdosta myydä metsiään, ovat jääneet vähäisiksi, on sekä halko- että teollisuuden raaka-ainetilanne entisestään vaikeutunut. Maatalousväestön metsätulot puheena olevalta hakkuukaudelta ovat niin ollen verraten pienet. Teolli8uu8toiminta kehittyi kertomusvuoden alkupuolella elpymisen merkeissä, vaikkakin raaka-aineiden ja tarvikkeiden saanti monilla aloilla pani laajennuksille, jopa rajoitetullekin tuotannolle esteitä. Riippuen näistä seikoista samaten kuin menekkisuhteista, mahdollisuudesta siirtyä korvikkeiden käyttämiseen raaka-aineiksi, valtiolta puolustustarkoituksia varten saatujen tilausten määristä ym. asianhaaroista toiminta edistyi hyvin epätasaisesti. Kesäkuun tapahtumat aiheuttivat kaikilla aloilla, jotka eivät suoraan tai epäsuoraan palvelleet puolustustehtäviä tai kansanhuoltoa, vaikean takaiskun, kun kaikki voimat jälleen oli keskitettävä maan turvaamiseen viholliselta. Takaisinvallatun alueen teollisuuslaitokset ehdit- 3

12 4 tiin vain pieneltä osalta kunnostaa, joten niiden tuotanto ei ehtinyt lisätä tuotteiden valmistusta. Kotimarkkinateollisuuden tuotannon arvo kohosi alkuvuodesta korkeammalle kuin minään aikaisempana vuosineljänneksenä, mutta väheni sittemmin edellisen vuoden vastaavia lukuja pienemmäksi. Kaiken kaikkiaan. kotimarkkinateollisuuden tuotantoarvon indeksi viime vuonna oli 82 pistettä (935 = 00) vastaten 89 ja 58 pistettä lähinnä edellisinä vuosina. Kun hinnat ovat kohonneet, on ilmeistä, että tuotettujen tavaroiden määrä kertomusvuonna oli pienempi kuin vuonna 940 ja viimeisinä rauhanvuosina. Eri teollisuushaarojen mahdollisuudet vallitsevissa poikkeusoloissa olivat hyvin erilaiset. Voimakkaimmin kehittyi ravinto- ja nautintoaineteollisuus, jonka tuotannon arvoa osoittava keskimääräinen indeksi armeijan ravintohankintojen ja hintainnousun takia kohosi 80 pisteestä vuonna pisteeseen kertomusvuonna. Korkealla tasolla oli niinikään koneja metalliteollisuuden tuotanto, joka keskittyi puolustustarvikkeiden valmistukseen. Arvoindeksi aleni kuitenkin 232 pisteestä vuonna pisteeseen vuonna 94. Rakennusaineteollisuus oli alkuvuodesta ennätyksellinen, mutta aleni vuoden jälkipuoliskolla rakennustoiminnan lamaa:ntuessa. Kuitenkin sen tuotannon arvoindeksi oli 74 pistettä. vastaten 5 pistettä vuonna 940. Muita vaikeammassa asemassa oli kutomateollisuus, jonka raaka-ainevarastot alkoivat ehtyä, niin että tuotantoa huolimatta korvikkeiden käytäntöön ottamisesta voitiin ylläpitää vain rajoitetussa. mitassa.. Tämä koskee varsinkin puuvillateollisuutta, kun sitä vastoin villateqllisuudella oli mahdollista jatkaa valmistustaan kotimaisen raakaaineen turvin. Hintainnoususta huolimatta kutomateollisuuden tuotannon arvoindeksi aleni 63 pisteestä vuonna pisteeseen kertomusvuonna. Vientiteollisuus saattoi kej."tomusvuoden alkupuolella laajentaa tuotantoaan edellisenä vuonna vallinneen hiljaisuuden jälkeen, mutta sen volyymi jäi kuitenkin alle puolen normaalivuosien tuotannosta. Vuoden jälkipuoliskolla tuotantoa jälleen oli pakko supistaa. Siten tuotannon volyymiindeksi koko vuodelta oli vain 39 eli pari pistettä suurempi kuin vuonna 940 ja vain murto-osa vuosien indeksiluvuista, 7-93 pistettä. Suhteellisesti vähäisin oli sahateollisuuden tuotanto, jonka volyymiindeksi oli 36 pistettä verrattuna 33 pisteeseen vuonna 940 ja 68 pistee-

13 5 MK SAHATUN PUUTAVARAN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK STANDARTLTA. '938 U9 9,.0,9,.' lnmwv~ud~xnnlnmnv~w~ulnmlnmn~umoclnnlnmwrtnmoclne SOOO lf ~ooot t~,/~,=;,:~~ ~ ~-~-~-;:;,-~- ~OOO ~ ~~... -._..._._ e\. /~....:-:--./ 3000h,~~, t-L... --:~_=-~7t""'--'... ~... -tij."'------==='f t , -----~~- ~ ~::=jl~~ ' MK o n mwyl'llluxnb n lyyllulll:rnn n mw Yll'll!ll[llnn n Wl!lllll][XllU 0 " ,.8 '-'" Yz x 7"~ M" t t Yz x 7"\. t 4% &4") an yse. _e_e 4Y2, &4"} Kuuslse. seen vuonna 939. Syynä oli osaksitukkien, osaksi työvoiman puute ja kuljetusneuvojen vähyys. Kysyntä sen sijaan oli vilkas sekä kotimaassa että ulkomailla, mutta sitä voitiin vain osaksi tyydyttää. Ulkomaille vietiin 28,600 standarttia, mikä merkitsee pientä lisäystä edellisestä vuodesta, jolloin vienti oli 95,200 standarttia. Verrattuna vuosien 939 ja 938 vientiin, 702,000 ja 864,600 standarttia, viime vuoden vienti kuitenkin oli vähäistä. Vientihinnat olivat kohonneet 0-5 % edellisestä vuodesta. Viennistä saatiin 794. milj. markkaa vastaten miljoonaa vuonna 940, mutta,840.5 miljoonaa vuonna 939 ja vielä suurempia summia edellisinä vuosina. Pyöreän puun vienti oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 940, mutta sen kokoomus oli hiukan muuttunut, ja verrattuna aikaisempiin vuosiin se oli vähäistä. Kaivospölkkyjä vietiin vain 34,900 m 3 vastaten 474,300 m 3 vuonna 940 ja,26,800 m 3 vuonna 939. Hinnaksi saatiin vain 75.5 milj. markkaa verrattuna 2.4 ja 208. miljoonaan edellisinä vuosina. Sen sijaan paperipuiden vienti, niiden kysyntä Saksaan kun oli vilkas, lisääntyi. Vientimäärä oli 633,300 m 3, kun se edellisenä vuonna oli ollut 528,600 m 3 ja vuonna 939 8,600 m 3. Tämän viennin arvo oli 77. milj. markkaa vastaten 5.0 ja 7.4 miljoonaa vuosina 940 ja 939.

14 6 Faneerin tuotanto supistui varsinkin loppuvuodesta, mutta tuotannon taso oli kuitenkin korkeampi kuin muiden vientiteolhsuuksien. Sen volyymi-indeksi oli 49 pistettä vastaten 58 ja 9 edellisinä vuosina. Faneerin vienti väheni 82,400 m 3 :iin oltuaan 86,500 ja 24,200 m3" vuosina 940 ja 939. Kun hintataso oli tuntuvasti kohonnut, saatiin faneerin viennistä maahan milj. markkaa vastaten 23.0 miljoona.a vuonna 940, mutta miljoonaavu-onna 939. Muiden puuteosten tuotannosta on mainittava '[-uutalcjen valmistus, joka kertomusvuonna melkoisesti vilkastui. Niitä vietiin ulkomaille,75 tonnia 66.6 milj. markan arvosta, kun vastaava vienti vuonna 940 oli 5,063 tonnia arvoltaan 32. milj. markkaa. Vastaavasta viennistä aikaisempina vuosina ei kannata puhua. Paperiteollisuuden tuotanto, joka alkuvuodesta oli elpynyt, niin että sen volyymi-indeksi kohosi 47 pisteeseen oltuaan edellisen vuoden jälkipuoliskolla, supistui jälleen kesällä, niin että indeksi aleni aina 25 pisteeseen. Kun tuotantovolyymi loppuvuodesta jälleen kohosi jonkin verran, tuotantovolyymin keski-indeksi kertomusvllonna oli 40 pistettä vastaten 38 pistettä vuonna 940, mutta 06 vuonna 939. Puuhioketta valmistettiin ainoastaan n. 20,000 tonnia vastaten 50,000 tonnia vuonna 940, mikä valmistus taas oli vain neljännes edellisen vuoden valmistusmäärästä. Vienti lisääntyi kuitenkin 2,800 tonnista 27,00 tonniin, mutta oli vähäpätöinen verrattuna normaalivuosien vientiin, joka ylitti 200,000 tonnin. Ulkomaille viedyn puuhiokkeen arvo oli 36.7 milj. markkaa vastaten 5.9 ja 88.2 miljoonaa lähinnä edellisinä vuosina. Sellulosan tuotanto lisääntyi 530,000 tonnista vuonna ,000 tonniin kertomusvuonna, mutta valmistusmäärä oli sittenkin vain puolet rauhanaikaisesta. Vienti lisääntyi enemmän kuin tuotanto, mutta jäi edelleen pieneksi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Sulfiittisellulosaa vietiin -kertomusvuonna 273,800 tonnia vastaten 56,400 ja 694,300 lähinnä edellisinä vuosina, ja sulfaattisellulosan vienti kohosi 24,900 tonniin oltuaan vuonna 940 vain 96,700, mutta 398,700 tonnia vuonna 939. Hintojen kohoamisen johdosta sellulosan vienti arvoltaan kohosi vientimääriä enemmän. Arvo oli näet,80.3 milj. markkaa, kun se vuonna 940 oli ollut vain puolet siitä eli miljoonaa. Sellulosasta saatiin kuitenkin verraten vaatimaton tulo verrattuna siihen, minkä sen vienti aikaisempina vuosina oli tuottanut, vuosina 939 ja 938,78.4 ja,930.4 milj. markkaa.

15 7 MK PAPERVANUKKEEN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA. 9],8 93'9 ".0 94 m- V[ B.m : nm [l Y n llll X nm mm y n Yll! Xli Yll ml![ yn YlllBlll x nlll 0\ d -----""" - ~-.~, /,/ ', ,----- " -... ~'"- -!' "" "" ~ MK Sulflittisellulosa. Sulfaattisellulosa Märkä puuvanuke. kuiva paino. " " " Märän ja kuivan puuvanukkeen keskimäärä, kuiva paino. Myös pahvin ja kartongin vienti lisääntyi verrattuna vuoteen 940 nousten 39,00 tonnista 72,000 tonniin. Tämä vienti oli säilyttänyt asemansa paremmin kuin paperiteollisuuden muut haarat, kertomusvuoden vienti oli näet noin kaksi kolmannesta rauhanaikaisesta, joka vuonna 939 oli 3,400 tonnia. Pahvin ja kartongin viennin arvo oli viime vuonna milj. markkaa, joten se tuntuvasti ylittäen vuoden 940 vastaavan arvon, 05.0 milj. markkaa, kohosi samalle tasolle kuin ennen sotaa, miljoonaa vuonna 939. Paperin sekä tuotanto että vienti pysyivät vähäpätöisinä rauhanaikaisiin määriin verrattuina. Varsinkin tämä koskee sanomalehtipaperia, jonka valmistus supistui noin 80,000 tonnista vuonna 940 vain 50,000 tonniin kertomusvuonna viennin samalla vähentyessä. Sen sijaan muunlaisen paperin valmistus kohosi 40,000 tonnista 90,000 tonniin. Kun sen vientikin lisääntyi, paperin kokonaisvienti oli 47,400 tonnia vastaten vain 96,00 tonnia vuonna 940. Vienti oli kuitenkin vain murto-osa rauhanaikaisesta, joka vuonna 939 kohosi 535,500 tonniin. Kun hintatasossa ilmeni nouseva suunta, paperinviennin raha-arvo kohosi milj. markasta vuonna miljoonaan vuonna 9"4. Vertailun vuoksi on mainittava, että vastaava vientiarvo vuonna 939 oli kaksi kertaa korkeampi eli ',65.0 milj. markkaa.

16 8 PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA. 938 '" '~ 9., nm~yunu~nnlnm~y~~~xnmlnm~yuwm~nmlnmwyummmxnn MK Ml< lf ! / lf ! ;.: : _ ,--,-' \... ~... "' ut\p..., -'- ---, F:::::;;::::::::=~::==::=:t::=r;;;;::"~~~~~~4250U o 0 n mliy l~l m n mli VU'lllDl~Xlll n m J Y'l 'll'illl l ][ mn Y'l 'llmllx m t Kirjoitusp3.peri. Voimapaperi. - Sanomalehtipainopaperi. Rak~nnU8toiminta oli kertomusvuoden alkupuolella sangen vilkas, kun ryhdyttiin suorittamaan monenlaisia jälleenrakennustehtäviä talvisodan ja Moskovan rauhan aiheuttamien asuntojen, tuotantolaitosten ynnä muiden rakennusten menetysten ko~jaamiseen ja korvaamiseen. Eräiden rakennustarvikkeiden niukkuus, työvoiman vähyys ja kuljetusten vaikeus panivat kuitenkin esteitä rakennustoiminnan kohoamiselle sj]je tasolle, joka olisi vastannut hetken suuria tarpeita. Kesän tapahtumat aiheuttivat jyrkän takaiskun. Työvoima kutsuttiin puolustustehtäviin, ja rakennustarvikkeiden saanti ja kuljetus vaikeutuivat entisestään. Työt joutuivat lukuisilla työmailla seisahduksiill, ja toisilla töitä jatkettiin hitaassa tahdissa pääasiallisesti vanhemman ja naispuolisen työvoiman turvin. Näin tapahtuneesta kehityksestä saa yleiskäsityksen tarkkaamalla sementinkulutusta, joskin tähän sisältyy sementin käyttö myös muihin tarkoituksiin kuin rakennusten valmistamiseen. Koko maan sementinkulutuksen indeksi (935 = 00) oli kertomusvuoden ensimmäisellä neljänneksellä 280 pistettä, laski 54 pisteeseen toisena neljänneksenä pudotakseen sitten 45 ja 44 pisteeseen vuoden loppupuoliskolla. Kertomusvuoden keski-indeksi oli 04 pistettä vastaten 7 pistettä vuonna 940, mutta 207 ja 75 pistettä sitä edellisinä vuosina. Aivan samanlaista kehitystä osoittavat Helsingistä saatavat valmistuneita rakennuksia ja hyväksyttyjä piirustuksia koskevat luvut. Kaikkien

17 lukusarjojen mukaan rakennustoiminta oli vilkas vuoden alkupuolella, mutta laimeni jyrkästi puolivuoden taitteesta lähtien, minkä johdosta koko vuoden tulokset jäivät sangen vaatimattomiksi. Helsingissä valmistui kaikkiaan 22 uudis-, lisä- ja muutosrakennusta, joiden kuutiotilavuus oli 56,000 m 3 ja joissa oli 2,456 uutta asuinhuonetta. Kahden edellisen vuoden vastaavat luvut olivat 295 ja 294 rakennusta,,640,00 ja,293,400 m 3 sekä 6,266 ja 7,546 uutta asuinhuonetta. Suunniteltujen rakennu8ten, joiden piirustukset vahvistettiin kertomusvuoden a,ikana, kuutiotilavuus oli 788,600 m 3, kun se vuonna 940 oli ohut 308,200, mutta vuonna 939 2,037,900 m 3 Heinäkuussa oli työt kokonaan seisauksissa 3'0 työmaalla, ja vielä kertomusvuoden päättyessä oli 25 rakennustyömaata, joiden töitä ei ollut saatu käyntiin. Työn alla oli vuoden päättyessä 80 rakennustyötä, niistä useimmat sisustustyövaiheessa. 9 Työmarkkinat. Kertomusvuoden työmarkkinat saivat leimansa siitä, että työvoiman kysyntä useimmilla, joskaan ei kaikilla aloilla ylitti tarjonnan. Vuoden alkupuolella säännöllisen työvoiman tarpeen lisäksi tuli kysyntä varsinkin erilaisiin jälleenrakennustehtäviin ja linnoitustöihin. Tarjontaa taas vähensivät talvisodan aikaiset työvoiman menetykset sekä miesten pitäminen puolustuksen koulutus- ja vartiotehtävissä puolustusvalmiuden tehostamiseksi. Kesäkuusta alkaen kaiken asekuntoisen miesvoiman kutsuminen puolustustehtäviin ja naist6n osanotto monenlaisiin maanpuolustuksesta johtuviin huoltotoimiin olivat omansa entisestään vähentämään työvoiman tarjontaa. Työvoiman puute painoikin siitä alkaen leimansa tuotantoelämään ja kaikkeen siviilitoimintaan, joiden on vlut pakko mukautua siitä johtuviin supistuksiin. Poikkeusasemassa ovat sellaiset pääasiallisesti naistyövoimaa käyttävät alat kuin kutomateollisuus, joilla raaka-aineiden niukkuuden takia on ilmennyt työttömyyttä. Siitä huolimatta, että on tärkeisiin tehtäviin esim. elintarvikkeiden tuotannon alalla mobilisoitu kaikki käyttökelpoiset työvoimareservit, paikoitellen myös käytetty vankityövoimaa, ei työvoiman. puutetta ole voitu poistaa. Työtaisteluita ei vallitsevissa oloissa ole syntynyt, vaan palkka- y. D. kysymyksistä on sovittu neuvottelutietä. Hintatason nousun johdosta on palkkojakin korotettu. Syksyllä asetettu hintaneuvosto vahvisti ohjeeksi jo aikaisemmin käytännössä olleen periaatteen, että alimmissa palkkaluokissa on annettava täysi korvaus hintainnoususta, mutta että ylempiä 2

18 6, palkkoja on korotettava vastaavasti vähemmän, niin ettei palkkojen nousu keskimäärin vastaa enempää kuin 2/3 hintojen noususta. Tämänsuuntaisesti onkin menetelty, vaikka korotusten määrä eri aloilla on ollut erilainen. _ Ulkomaankauppa. Alkuvuoden tavallisen- hiljaisuuden jälkeen ulkomaankauppa keväällä vilkastui, vaikka se suurin piirtein oli rajoitettu tämeren ympärillä oleviin maihin ja niiden kautta tapahtuvaan liikenteeseen. Kuitenkin tapahtui melkoista tuontia ja vientiä Petsamon kautta. Suursodan laajetessa itään ja Neuvostoliiton ryhdyttyä hyökkäykseen Suomea vastaan viimeksi mainittu hengitysreikä kuitenkin tukkeutui. Muutenkin kaupankäynti väheni. Tuonti oli kuitenkin arvoltaan samalla tasolla kuin sotaa edeltäneinä vuo/lina, mutta vienti pysyi tuohon tasoon verrattuna vähäisenä. Viimeaikaista kehitystä valaisevat seuraavat lukusarjat. Koko Tuonnin (-) tai Tuonti Vienti kauppa viennin Volyymi % (+) vaihto. (935 = 00) enemmyys Mlj. Milj. M;ilj. Mlj. Tuonti Vienti ~ 7, , , , , , , , , ,70.3 5, ,79.6 2, , , ,88. 4,25. 3, , Ulkomaankaupan kokonaisarvo oli siten 3,069.2 milj. markkaa eli 62.8 % suurempi kuin vuonna 940 mutta tuntuvasti pienempi kuiri vuosina Tuonnin arvo lisääntyi % nousten 8,88. milj. markkaan, joten se oli suurempi kuin vuosina 936 ja , mutta vähän pienempi kuin vuonna 937. Nousu johtui ensi sijassa hintojen kohoamisesta, joka tuontitilaston mukaan oli 35.7 %, mutta myös tavaramäärältää~ tuonti oli 29.7 % vuoden 940 tuontia suurempi. -Tuotu tavaramäärä oli kuitenkin paljon pienempi kuin viimeisinä vuosina ennen sotaa ollen vain 54.8 % vuoden 937 ennätystuonnista. Myös vienti oli arvoltaan -tuntuvasti suurempi kuin- vuonna 940, mutta lisäys oli pienempi kuin -tuonnin kasvu eli 47.9 %. Viennin arvo ei noussut edes puoleen vuosien 938 ja 939 viennistä ja jäi vähäiseksi verrattuna myös muihin sodan edellisiin vuosiin. Viennin arvon lisääntyminen johtui osaksihintainnoususta, joka oli 8.0 %, osaksi vietyjen tavaroiden määrän kasvamisesta 20-. %.

19 Kun tuonnin arvo lisääntyi 3,638.5 milj. markkaa ja viennin arvo vain,376.5 miljoonaa, muodostui kauppatase vielä epäedullisemmaksi kuin vuonna 940. Tuontienemmyys oli näet 4,567.0 milj. markkaa vastaten 2,305.0 miljoonaa vuonna 940. Tuontivoittoisuus oli suurempi kuin minään aikaisempana vuonna. - Todellisuudessa tuontienemmyys oli äsken mainittua lukua suurempi, koska virallisessa kauppatilastossa otetaan huomioon vain siviilitavarain tuonti. Aikaisemmin on tehtäessä selkoa elinkeinojen kehityksestä ja tilasta esitetty erinäisiä vientiä koskevia lukuja. Niiden lisäksi esitetään aha oleva asetelma, josta näkyy, mikä osuus eri elinkeinonhaaroilla oli viime vuosien viennistä. Takaisinvienti ei sisälly näihin lukuihin. Puuteollisuus Paperiteollisuus Maatalous Muut elinkeinot Mij. % Mij. ~~ Mij. 0' 0,0 Mij. ' , , , , , , , , , , , ,., , Kokonaisviennin lisäys johtui ensi sijassa paperiteollisum.tuotteiden viennin kasvamisesta, mutta samaan suuntaan vaikutti myös puuteollisuuden ja»muiden elinkeinojen» vientianojen kohoaminen. Paperiteollisuustuotteiden vienti lisääntyi,062 milj. markkaa eli enemmän kuin kaksinkertaiseksi. Siten tämä teollisuus jälleen saavutti em,immäisen aseman maamme viennissä, mutta viennin arvo oli siitä huolimatta sangen vähäinen verrattuna sodanedelliseen aikaan. Puuteollisuus- ja metsätuotteiden vienti oli 292 milj. m~rkkaa eli 23.4 % suurempi kuin vuonna 940, kun taas»muiden elinkeinojen» kohdalla vientiarvo lisääntyi '37 milj. markkaa eli 29.7 %l'.»muiden elinkeinojen» vienti oli arvoltaan ~ain vähän pienempi kuin ennen sotaa, pääasiallisesti melkoisen kuparin viennin johdosta. Sitä vastoin puuteollisuuden vienti oli vain puolet tai kolmannes siitä, mihin vientiarvo ennen sotaa oli kohonnut. Poikkeusasemaesa oli maataloustuotanto, jonka tuotteiden vienti elintarvikevaikeuksien johdosta supistui milj. markkaa eli vähempään kuin puoleen vl;oden i 940 vastaavasta viennistä. Verrattuna sodanedellisiin vuosiin maataloustuotteiden vienti oli painunut murto-osaan.

20 2 Tuonnin rakennetta valaisee alempana oleva taulukko, jossa tuontiou jaettu tavaroiden käyttötarkoituksen mukaan. Kulutllstavarat Tuotanto tavarat Elintarvikkeet ja Valmiit teollisuus- Raaka-aineet ja Kuljetusneuvot, nautintoaineet tuotteet puolivalmisteet koneet y. m. tuotantovälineet llij. % llilj % llij. % llij. O/', , , , , , , , , , , ,93. s , , , , , , , , , , , Tuonnin kokoomus oli kertomusvuonna, samaten kuin vuonna 940, melko toisenlainen kuin sodan edellisinä vuosina. Vuoden alkukuukausina, kun tuotanto oli elpymässä ja jälleenrakennustyö etualalla, tuotiin tosin maahan suhteellisen paljon raaka-aineita ja tuotantotavaroita, mutta kesällä, kun tuotanto supistui Suomen jouduttua raskaaseen taisteluun ja kun sato syksyllä osoittautui heikoksi, elintarvikkeiden ja valmiiden teollisuustuotteiden tuonti tuli entistä tärkeämmäksi. Kaikki tärkeimmät tuontitavarain ryhmät vaikuttivat tuonnin lisääntymiseen, mutta erilaisessa määrässä. Voimakkaimmin lisääntyi valmiiden teollisuustuotteiden tuonti, jonka arvo kohosi,077.5 milj. markkaa eli lähes kolminkertaiseksi. Myös kuljetusneuvojen, koneiden y. m. tuotantotavarain tuonti oli huomattavasti vilkkaampi kuin vuonna 940; tuonnin arvo oli milj. markkaa silloista suurempi eli lähes kaksinkertainen. Elintarvikkeiden ja nautintoaineiden tuonti lisääntyi milj. markkaa eli noin 75 %. Myös raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuonnin arvo lisääntyi tuntuvasti, nimittäin milj. markkaa, mutta suhteellinen lisäys oli vain 34 %. Viimeksi mainittu lisäys johtui yksinomaan hintainnoususta, kun sitä vastoin kaikkien muiden ryhmien tuonnin arvon kohoaminen osaksi oli seurauksena tavaramäärien suuremmasta maahantuonnista, joskin hintainnousu niissäkin oli tärkeänä syynä arvon nousuihin. Tuonnin ja viennin kehitystä kuukausi kuukaudelta valaisee seuraava asetelma, josta myös näkyy, että tuonti kaikkina kuukausina oli vientiä suurempi.

21 3 Tuonnin (-) Tuonti Vienti enemmyys Milj. Milj. Mij. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu....., Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä 8,88. 4,25. -4,567.0 Kotimaankauppa oli kertomusvuoden alkupuolella tuntuvasti vilkkaampi kuin vuonna 940, mutta kesäkuussa tapahtui käänne, ja vuoden jälkipuoliskolla kauppa tavaranniukkuuden levitessä alkoi vähetä myyntilukujen painuessa edellisen vuoden vastaavia lukuja pienemmiksi. Koko vuoden tukkumyynti oli arvoltaan noin % suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta tämä lisäys ei johtunut vaihdettujen tavaramäärien kasvamisesta vaan hintojen kohoamisesta. Lökenne. Merenkulku ulkomaiden kanssa rajoittui varsinaisesti tämeren piiriin, joskin alkuvuodesta Petsamon sataman kautta tapahtunut laivaliikenne ei ollut merkitystä vailla. Suomen jouduttua sotaan viimeksi mainittu laivaliikenne loppui, ja liittoutuneet takavarikoivat vähitellen useimmat tämeren ulkopuolella olevat Suomen kauppalaivat. Kun 9 kauppalaivaa kantavuudeltaan 27,00 bruttotonnia tuhoutui sodan johdosta ja kun vain pieneltä osalta voitiin tappiot peittää uushankinnoilla, käytettävissä oleva kauppalaivasto kertomusvuoden aikana pieneni bruttomäärältään 26 %. Laivaliikenne oli kuitenkin kaiken kaikkiaan vähän vilkkaampi kuin vuonna 940, mutta vain murto-osa rauhanaikaisesta. Saapuneiden laivojen kantavuus oli,756,000 nettorekisteritonnia vastaten,63,000 tonnia edellisenä vuonna ja 4,747,000 nettorekisteritonnia vuonna 939. Maakuljetukset kotimaassa ovat vuoden varrella vaikeutuneet. Tosin saatiin takaisin Moskovan rauhassa menetetyt rautatielinjat, mutta sillat,

22 4 ratapihat ja rakennukset olivat suurelta o~alta hävitettyjä, eikä rauhan johdosta luovutettua rautatiekalustoa saatu palautetuksi. Kun sotakuljetukset sekä siirtoväen ja sen omaisuuden palauttaminen entisille asuinsijoille ja sen tarvikkeiden jatkuvat kuljetukset sitoivat suuria määriä liikkuvaa kalustoa, ja kun kalusto sotamenetysten takia oli vähentynyt ja ankaran rasituksen johdosta kului tavallista enemmän, tuli pakko rajoittaa tavallisia siviilikuljetuksia. Rautateillä kuljetettu tavaramäärä oli kuitenkin tammi-okakuulla noin 8 milj. tonnia vastaten 6.9 milj. tonnia vuonna 940, mutta 0.7 miljoonaa vuonna 939. Myös autoliikenteen säännöllinen ylläpitäminen tuotti vaikeuksia autokannan kulumisen ja erinäisten tarvikkeiden niukkuuden takia. Kesäkuusta alkaen oli puolustuslaitoksen kuljetusten takia pakko suuresti supistaa niin linja-auto- kuin kuorma-autoliikennettä, mikä tietysti aiheutti erittäin suuria vaikeuksia siviilikuljetuksille, varsinkin monenlaiselle tuotantotoiminnalle sekä suurten asutuskeskusten varustamiselle elintarvikkeilla ja polttoaineilla. - Matkustajaliikenne Suomen ja ulkomaiden välillä supistui tuntuvasti edellisestä vuodesta ja oli vain viidennes rauhanaikaisesta. Rahamarkkinat. Vuoden 940 loppupuolella valtaan päässyt rahamarkkinoiden keveys oli leimaa antavana myös koko kertomusvuoden ajan. Rahamarkkinain kevenemistä olivat omansa lisäämään varastojen jatkuva rahaksimuutto ja valtion suurten menojen monille väestöpiireille levittämä uusi ostovoima sekä hintojen nousun monilla tahoilla tuottamat liikevoitot yhdessä liike-elämän vähäisen luottotarpeen kanssa. Toisaalta olisi odottanut, että lisääntyvä verotaakka, varsinkin omaisuudenluovutusveron ensimmäisen ja toisen erän kanto sekä edelliseen liittyvä talletusten pidättäminen samaten kuin valtion suuri luottotarve olisivat olleet omansa tekemään raha- ja pääomamarkkinoiden aseman raskaaksi. Vaikka toukokesäkuussa näistä syistä ilmenikin kiristymistä, voitettiin se nopeasti. Uuden sodan alkaminen ei myöskään johtanut sellaiseen talletusvarojen nostamiseen kuin syksyllä 939. Siten rahamarkkinat vuoden jälkipuoliskolla kehittyivät yhä suurempaa rahanrunsautta kohden. Tätä kehitystä valaisee seuraava asetelma.

23 5 RAHAMARKKNAT VV. 940 JA nmwv~w~uxdmlnmnv~w~uxnm MLL MLL. MK MK ffi~ 6~ -r ""' ==-- ~~ P F - ~... A- V Y ( - / ~- -- ~" ~ ~ ~ - ~ '-'" r ~ --. _ f , ~ ' F----~....,,' _ ',,' /,...~...,._ ,,' /r..., ~....,,' ;'", ~...! tef';"'''' ~.,..,,.,,,,.~ ~"""t#".f ~,..... """,..-" r-r~... "", ".;. ~~"" o nmny~wmuxnnlnmwv~wm~xnno Liikepankkien koko lainananto. ja obligatiovarasto. _ lainanotto , kassat ; Yleisön talletustilit likepankeissa shekkitilit talletukset muihin rahalaitoksiin.

24 6 Rahamarkkinat vuosina , milj.. Liikepankkien luotonotto Suomen Pankin ~ ~~Cllt" ~ _Dl Vuoden tai ~ g; Dl "''0" ~>< ii~ ~g~ E=ts: 0>.. los'" kuukauden g~[ g~ g:~sg päättyessä ~~ i~ ~~~; ~~~ Yhteensä ~~g: å~ S"~ g. ';"= m9~ ll\' rtj.~~ g.o... 0", 3.~ = o~ ~~ 'i' ,809.6, , , ,32.3, , ,372.8, ,872.9,63.7, , ,608.6,42.6, ,549.0,943.7,262. 0, ,22.,542.7,77. -, "6, ,458.9, , , , , , ,680.0, ,488.2, ,85.6 5, ,234.9! 94 Tammikuu 7,597. 4,874., , ,005., , ,583.5 Helmikuu 7,635. 4,704.8, , ,67.3,62.9 5, ,534.7 Maaliskuu 7,67.6 4,404.2, ,439.7,793.9, , ,246.3 Huhtikuu 7, ,553.0, , ,000.0, , Toukokuu 7,87. 4,572.2, ,0.7,594.5, , Kesäkuu.. 7, , ,76.2 0,93.8, , Heinäkuu 7, ,539.5, ,80.7,74.6,636. 7, Elokuu... 7, ,88.3,90.9 3,345.0, ,02.6 7, Syyskuu.. 7, ,273., ,79.5,824.5, , Lokakuu.. 7, ,63.8, ,22.3, ,34.5 8, Marraskuu 7, ,89.2, ,456.9,907.62, , ,3.9 Joulukuu.. 7, ,030.4, ,828.5, , , ,929.7 Niinkuin yllä olevista lukusarjoista näkyy, vähenivät yleisön talletustilit toukokuussa milj. markkaa, mutta lisääntyivät sitten jälleen, niin että niiden määrä kertomusvuoden päätyessä oli 6. 9 miljoonaa pienempi kuin sen alkaessa. Shekkitili, jota pidätys omaisuudenluovutusveroa varten ei koskenut ja jossa siis ei ilmennyt äskeisenluontoista takaiskua, lisääntyi varsinkin loppuvuodesta voimakkaasti. Koko vuoden lisäys,,350.4 milj. markkaa,jäi.kuitenkin pienemmäksi kuin vuonna 940, jolloin vastaava kasvu oli 2,2. miljoonaa. KuiteTkm jatkui samaa r~kennemuutosta kuin edellisinäkin vuosina, nim. shekkitilien merkityksen kasvamista. Kun vielä vuoden 938 päättyessä 20.5 % liikepankkien yleisöltä saamasta lainauksesta oli shekkitileille pantuja varoja, oli tämä suhdeluku vuoden 939 päättyessä 26.2 %, vuoden 940 lopussa 38.5 % ) Siihen luettuina luottolaitoksille annetut hypoteekkilainat.

25 ja vihdoh! kertomusvuoden päättyessä 44.9 %. Liikepankkien luotonoton kolmas tekijä, muiden luottolaitosten talletukset ja avistasijoitukset, väheni voimakkaasti touko- ja kesäkuussa, kun säästöpankit tarvitsivat varojaan, mutta lisääntyi sitten taas, niin että niiden määrä kaikkiaan oli lisääntynyt 5. 8 milj. markkaa. Koko lainanotto oli siten kertomusvuoden päättyessä 4,828.5 milj. markkaa eli,340.3 miljoonaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka lisäys oli tuntuvasti pienempi kuin vuonna 940, jolloin vastaava lisäys oli 2,722.5 miljoonaa, ylitti se kuitenc kin muina edellisinä vuosina tavalliset lisäykset. Liikepankkien varsinainen luotonanto ei kertomusvuonna lisääntynyt, kun liike-elämän luotontarve oli vähäistä ja kun pankit huomasivat edullisemmaksi ostaa valtion 0 bligatioita kuin diskontata valtion vekseleitä. Luotonannon kokonaismäärä väheni täten kertomusvuoden aikana milj. markkaa. Sen sijaan liikepankkien obligatiosalkku lisääntyi voimakkaasti,,957. milj. markkaa. Siten liikepankkien hallussa kertomusvuoden päättyessä oli obligatioita -ja samalle tilille merkittyjä veronmaksutodisteita - 3,62. 4 milj. markan kirjatusta arvosta. Kun liikepankkien salkuissa vuoden 938 päättyessä oli obligatioita vain,48.0 miljoonan arvosta, on tässäkin suhteessa tapahtunut huomion arvoinen rakennemuutos. Liikepankkien aseman kevenemistä osoittaa niiden kassavarojen paisuminen. Näiden yhteenlaskettu arvo oli kertomusvuoden alkaessa,854.4 milj. markkaa, painui toukokuun lopussa,022.2 miljoonaan, mutta kohosi vuoden päättyessä jälleen 2,055.6 milj. markkaa,n. Muiden talletuksia vastaanottavien luottolaitosten yhteenlaskettujen talletusten lisääntyminen oli pienempi kuin vuonna 940, joskin eräiden luottolaitosryhmien kehitys oli silloista voimakkaampi. Yleensä talletukset vähenivät touko- ja kesäkuussa, mutta lisääntyivät sekä vuoden alkukuukausina että sen loppupuolella. Koko vuoden kehitystä verrattuna edellisten vuosien vastaaviin lukuihin valaisee seuraavalla sivulla oleva asetelma. Luottolaitoksiin olisi ilmeisesti kertynyt tuntuvasti enemmän talletusvaroja, ellei valtion lainanotto olisi V'etänyt puoleensa melkoisia määriä myös yleisön säästöistä ja liikeyritysten vapaista varoista. Pääomamarkkinat olivat siten kertomusvuonna v:ilkkaammat kuin edellisinä vuosina. Valtio emittoi kolme uutta obligatiolainaa, nimittäin kaksi miljardin markan suuruista jälleenrakennuslainaa sekä työn ja taistelun lainan, jonka

26 8 Liikepankit (yleisöltä) Säästöpankit.... Postisäästöpankki.... Osuuskassat.... Osuuskassojen Keskus- Talletuksia 3/2 94 3, , ,92.7 lainarahasto (yleisöltä) 2.8 Osuuskauppojen säästö kassat Hypoteekkilaitokset Yhteensä 25,056.9 Lisäys (+ ) tai Lisäys (+) tai Lisäys ( + ) tai Lisäys (+ ) tai vähennys (-) vähennys (-) vähennys (-) vähennys (-) v. 94 v. 940 v. 939 v , , , , , ,29.7 obligatioita kertomusvuonna myytiin 2,300 milj. markan nimellisarvosta, sekä edelleen kaksi palkintolainaa, kumpikin 00 milj. markan suuruinen. Valtio sijoitti siten pääomamarkkinoille 4 % miljardin markan nimellisarvosta obligatioita, joista runsaasti 3 miljardia oli kerran tai kahdesti vuodessa irtisanottavia papereita, loput puolipitkiä 5 tai 7 vuoden juoksuajalla. Sen lisäksi eräät kaupunkikunnat sekä Osuuskassojen Keskuslainarahasto Oy. sijoittivat markkinoille eräitä uusia obligatiolainoja, yhteensä noin 265 milj. markan arvosta. Näihin summiin on vielä lisättävä valtion verotodisteiden muodossa ottama lyhytaikainen luotto, jonka liikkeessä oleva määrä kertomusvuoden aikana lisääntyi milj. markkaa, sekä valtion saamamieskirjalla lainaamien varojen määrä, joka lisääntyi milj. markkaa. Huomattava on kuitenkin, että suuri osa tässä käsiteltyjä lyhytaikaisia ja puolipitkiä luottopapereita sijoitettiin luottolaitoksiin ja että ne siltä osalta siis jo sisältyvät liikepankkien obligatiosalkun edellä esitettyyn kasvuun. Karkokanta pysyi kertomusvuonna eräistä vuoden alussa ilmenneistä nousutendensseistä huolimatta muuttumattomana. Kun ei näet katsottu yleisen edun mukaiseksi, että korkokanta kohoaisi, pidettiin valtiovarainministeriön kutsusta tammikuussa luotonantoa harjoittavien laitosten edustajien kokous, jossa yksimielisesti yhdyttiin siihen kantaan, että korkokanta olisi pysytettävä entisellään ja että korko kannan vakauttamiseen olisi pyrittävä vapaaehtoisuuden tietä. Tässä mielessä asetettu toimikunta vahvisti sittemmin eräitä yleisiä periaatteita luottolaitosten noudatettaviksi. Erikoisesti on mainittava, että uusien ensiluokkaisten kiinnityslainojen korkein sallittu korko vahvistettiin 5 % %:ksi. Joskin eräät aikaisemmin nostetut korot jäivät voimaan, niin talletus- kuin lamauskorkojen yleinen nousu estettiin.

27 Suomen Pankin luotonantokorot pysyivät koko kertomusvuoden ajan muuttumattomasti sillä tasolla, jolla ne ovat olleet aina joulukuun 3 päivästä Ne olivat seuraavat: % Puhtaista liikevekseleistä, joilla maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pitempää aikaa.... Muista vekseleistä, riippuen vekselin laadusta ja juoksu ajasta.... Hypoteekltilainoista ja kassakreditiiveistä, vakuuden ja luoton laadusta riippqen... ' Liikepankit sovelsivat ottolainauksessaan entisiä 3 Y2 ja %:n korkomääriä sa:w.aten kuin antolainauksessaankin entistä korkotasoa, mutta kun toisaalta }w.lpakorkoisten shekkitilien merkitys lisääntyi talletustilien rin Ralla, tois(\.alta myös suhteellisen halpakorkoisen vekselilainauksen suhteellinen merkitys oli kasvanut, ilmeni niin otto- kuin antolainaukeessa keskikoron alenemista. Ottolainauksen keskikorko oli siten kertomusvuoden päättyessä 2.86 % verrattuna 2.52 ja 2.88 %:iin edellisten vuosien lopussa. AJ.tolainauksen keskikorko taas oli 5.60 % oltuaan vuotta aikaisemmin 5.68 % ja kaksi vuotta aikaisemmin 5.88 %. Säästöpankit suorittivat yleensä niinkuin aikaisemminkin säästötilillä korkoa 4 %, eräät suuremmat vain 3 % %. Niiden luotonantokorko oli enimmäkseen 5-5 % %. Obligatiomarkkinoiden korkotasoa valaisee parhaiten valtion uusien lainojen korko, joka puolipitkistä obligatioista oli 5 % emissiokurssin ollesl!la 97 %. Arvopaperipörssin kehitykseen painoi leimansa lisääntyvä ostohalu, joka pääasiallisesti perustui inflation synnyttämään haluun vaihtaa rahasaatavat realiarvoiksi. Sen johdosta varsinkin teollisuusosakkeiden hinnat loppuvuodesta kohosivat sellaiselle tasolle, että osinkotuotto vastasi vain paria prosenttia ostohinnasta, usein ei sitäkään. Osakenoteerausten indeksi kohosi 46 pisteestä joulukuussa pisteeseen joulukuussa 94 oltuaan elo- sekä loka-marraskuussa vielä korkeampi (935 = 00). Nousu koski pääasiallisesti teollisuusosakkeita, joiden indeksi kohosi 70 pisteestä 248 pisteeseen, kun sitä vastoin pankkiosakkeiden noteeraukset pysyivät paljon alemmalla tasolla vastaav~n nousun ollessa 9 pisteestä 3 pisteeseen. Pörssivaihdon kokonaisarvo oli 50.4 milj. markkaa vastaten ja miljoonaa vuosina f940 ja 939. Jälleenrakennustyön ja rahanrunsauden johdosta perustettiin varsinkin alkuvuodesta melkoinen määrä uusia osakeyhtiöitä. Monet yritykset lisä- 9

28 20 sivät myös osakepääomaansa, osaksi antamalla vapaaosakkeita. Toiselta puolen Moskovan rauhan aiheuttamien alueluovutusten ja menetysten johdosta toimintansa lopettaneiden osakeyhtiöiden luku oli tavallista suurempi. Lopputuloksena oli kuitenkin osakeyhtiöiden luvun melkoinen nousu ja niiden osakepääomien huomattava lisääntyminen. Tätä'valaisee seuraa'v'a asetelma. Uusia osakeyhtiöitä Osakeyhtiöitä kaikkiaan Luku Osakepääoma Luku Lisäys 'Osakepääoma Usäys Milj, Mllj, Milj, , , , , ,89,53.0 4, , , , , , , , Maksutase muodostui epäedullisemmaksikuin moniin aikoihin. Kaikkia mainitun taseen laskemiseen tarvittavia tietoja ei tosin vielä ole käytettävissä, mutta tuloksen suunta on kuitenkin selvä. Ensiksikin tiedetään, että kauppatase aiheutti tasaluvuin 4,570 milj. markan suuruisen menon ulkomaille. Kun tästä vähennetään ulkomaille myydyn, kullan arvo, noin 430 milj. markkaa, saadaan 4,40 miljoonan nettomeno. Ulkomailta on, samaten kuin edellisinäkin vuosina, vastaanotettu erinäisiä avustuksia ja lahjoituksia. Tavaroina on tullihallituksen arvion mukaan saatu lahjoja runsaasti 80 milj. markan arvosta. Muissa muodoissa annetuista lahjoista ei vielä ole tietoa, mutta ilmeistä on, että on kysymys suhteellisen pienistä summista edellisen vuoden suuriin lahjoituksiin verrattuna. Maksutaseen muista tuloista ja menoista voidaan sanoa, että kauppalaivaston ulkomaisessa merenkulussa ansaitsemat tulot laivaston pienentymisen ja merenkulkuun kohdistuneiden rajoitusten takia ilmeisesti ovat vähentyneet. Sitä vastoin korkomenot ulkomaille lienevät jonkin verran lisääntyneet. Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että maksutaseen menot olivat noin 3, % miljardia markkaa tuloja suuremmat, kun maksutase vuonna 940, pääasiallisesti suurten lahjoitusten takia, päättyi 455 milj. markan tulojen enemmyyteen. Maksutaseen tuntuva tulojen vajaus merkitsee sitä, että Suomen kansantalous kertomusvuoden aikana on velkaantunut ulkomaille vastaavalla summalla. Pääomaliikkeen kaikista puolista ei vielä ole saatavissa tietoja, mutta eräitä puolia voidaan valaista. Uusia, pitkäaikaisia ulkomaisia lai-