SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1948 XXVIII VUOSIKERTA LAATINVT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

Transkriptio

1 SUOMEN PANKK 947 VUOSKRJA LAATNVT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXV VUOSKERTA HELSNGSSÄ 948

2 HELSNK 948 VALTONEUVOS'rON KRJAPANO

3 Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kahdeskymmeneskahdeksas vuosikerta, joka on laadittu pääasiallisesti saman suunnitelman mukaan kuin edeltäjänsäkin. Sen Fääcsana on taulu8-to, johon on kerätty seikkaperäisiä tietoja Suomen Pankin asemasta ja toiminnasta vuonna 947. Sen lisäksi taulusto sisältää erinäisiä katsauksia Suomen Pankin kehitykseen edellisten vuosien aikana samaten kuin eräitä liikepankkien toimintaa valaisevia lukusarjoja. Tauluston ohella tässä julkaisuem on tekstiosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkeimpiin Suomen talouselämän kehitystä vuonna 947 valaiseviin seikkoihin sekä selvitellään Suomen Pankin viimevuotisen toiminnan eri puolia ja tuloksia. Vuosikirja on laadittu Suomen Pankin Taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa, ja siitä vastaa lähinnä allekirjoittanut tutkimuslaitoksen johtaja. Vuosikirja julkaistaan paitsi suomen- ja ruotsinkielisenä myös englanninkielisenä painoksena; tauluston otsikot ja muu teksti on painettu myös ranskaksi. Helsingissä, Suomen Pankin Taloustieteeisessä tutkimuslaitoksessa toukokuun 20 p:nä 948. A. E. TUDEER

4

5 SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATERES. TEKSTOSASTO. TEXTE.. Katsaus Suomen taloudellisiin oloihin vuonna 94'7. Remte generaze de la situation iconomique en Suomen Pankki vuonna 947. La Banque de Finlande en Setelinanto. Emi88ion de8 bulet Satelinantoa vastaavat varat. Couverture de8 bille.t Kotimainen luotonanto. Pret8 interiewr Obligaatiovaranto. Obligation8 en porteleuille Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Engagement8 ei vue Pankin tila ja omat varat. Eilan et lond Tulot ja menot ynnä voittovarojen käyttö. Recette8, depen8e8, benelice net Erinäiset pankkitoimet. Operation8 diverse TAULUOSASTO. TABLEA U X. Setelinanto. Emission des billets. taulu. Setelinanto v EmiB8ion de8 billet8 en Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vv CircUlation de8 billet8 ala in de chaque moi8 en ~ Yleiskatsaus setelinanto.oikeuteen vv Droit d' emib8ion en ~ Yleiskatsaus liikkeessä olevaan setelistöön vv Circulation de8 billet8 en Liikkeessä olevan setelistön kuukausikeskimäärät vv Circulation de8 billet8 montant moyen powr chaque moi8 en ~ Liikkeessä. olevan setelistön kokoonpano vv:n lopussa. Detail de la oirculation de8 billet8 a la in de8 annee , 0

6 V 7 taulu. 8 9.) 0 2 ~ 3 taulu. 4 ~ 5 ~ ~ 9 ~ 20 2 Setelinvalmistus vv Fabrication des billets pendant les annees Setelinpoltto vv Annulation et destruction des billets pendant les annees Ylei*atsaus setelinantoreserviin vv Resef've d' emission des billets en Setelinantoreservin suhde setelinanto.oikeuteen vv Rapport entre la reserve d'emission des billets et le droit d'emission total en Setelinantoreservin suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv Rapport entre la resef've d' emission des billets et la circulation des billets en Setelinantoreservin suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv Rapport entre la reserve.d' emission des billets et les engagements et vue en, J3 Setelinantoa vastaavat varat. 00J,verture de8 billet8. Setelinantoa vastaavat varat v Couverture des billets en Yleiskatsauskultakassaan vv Encaisse or en Kultakassan suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv Rapport entre l'encaisse or et la circulation des billets en Kultakassan suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv Rapport entre l'encaisse or et les engagements et vue en Yleiskatsans ulkomaisiin kirjeenvaihtajiin vv Comptes cowrants debiteurs et l'etrangef' en Yleiskatsaus katteeseen vv Couverture des billets en Katteen suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv Rapport entre la couverture des billets et la circulation des billets en _ Katteen suhde vaadittaessa maksettaviin sitoluluksiin vv Rapport entre la couve-rture des billets et les engagements et vue en , 2 Liikkeessä oleva aluminiumipronssiraha vv Circulation de la monnaie de bronze d'aluminium en Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Engagements a vue. 22 taulu. Vaadittaessa maksettavat sitoumukset v Engagements et vue en Yleiskatsaus vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv Engagements et '/,oue en Yleiskatsaus pano- ja ottotileihin vv Comptes courants en Kotimainen lainananto ja eräät muut varat. Prets interieurs et certain8 autres acti/8_ 23 taulu. Kotimainen lainananto ja eräät muut varat v Pr~ts interieurs et certains autres acti/s en

7 V 24 taulu. Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv Total des p'ret8 interieu'8 i la in de chaque moi8 en ~ Yleiskatsaus koko lainanantoon vv Total des prets interieurs en Yleiskatsaus suoraan diskontattuihin vekseleihin vv Effets directement 'e8comptes en Konttorien liikevaihto..louvement general aux sieges de la Banque. 29 taulu. Pääkonttorin ja haarakonttorien liikevaihto vv Mou vement general au 8iege central et dans le8 succursales en taulu ~ 33 ~ Pankin tila ja omat varat. Bilan et fonds. Tila vv:n lopussa. Bilan i la in de8 exercices Voitto ja tappiotili vv Compte de prolits et pe tes en Voittovarojen käyttö vv Repartition <ies Mm/iae8 de la Banque de Finlande en Yleiskatsaus omiin varoihin vv:n lopussa. Fonds i la in de8 exercice Kotimainen clearing-liike. Olearing inthieur. 34 tauln. Kotimainen clearing-liike vv Operations de Clearing interiew' du 8iege central en ,., taulu. 36 ~ 37 >~ Valuuttakurssit. Oours du change. Valuuttakurssit v COU'S du change en Avista myyntikurssit keskimäärin kunakin "kuukautena vv Cours moyen8 du change a vue pour chaque mois en Yleiskatsaus avista myyntikursseihin vv Resume (les cours dtt change a we en Korkomäärät. Taux d'excompte. 38 tanlu. Alin diskonttokorko vv Variation du taux injerieur de l'escompte en » Alin diskonttokorko kesk:imäärin vv Moyenne du taux inferieur de l'e8compte en " 57 Liikepankit. Banf[l.tes commerciales. 40 taulu. Kotimainen lainanotto kunkin kuukauden lopussa vv Depot8 i la in de chaque moi8 en Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv. lh Pret8 interieur8 a la in de chaque mois en "58

8 V 42 taulu. Saatavat ulkomailta kunkin kuukauden lopussa vv Oredits a l'etrange;r ala in de chaque mois en Velat ulkomaille kuukin kuukauden lopussa vv Dettes a l'etranger ei la in de chaque mois en 940~ Eduskunnan pankkivaltuusmiehet ja Suomen Pankin johtokunta vuoden 947 lopussa. Les mlbgues de la Ohamhre des Deputes et la Direction de la Banque de Finlande a la in de l'annee "

9 . KATSAUS SUOMEN TALOUDEL LSN OLOHN VUONNA 947. Vuosi 947 merkitsi Suomen talouselämälle j.atkuvia ponnistuksia sodan perinnöksi jättämien vaikeuksien voittamiseksi. Lopullinen rauha, joka tehtiin helmikuun 0 päivänä, oli omansa poistamaan eräitä rauhattomuuden syitä ja edistämään tasapainon saavuttamista yhteiskunnassa. Monissa. suhteissa saavutettiin huomattavaa edistymistä, mutta toisilla aloilla edessä olevien ongelmien ratkaiseminen oli vasta alullaan. Rauhansopimuksesta johtuvien velvoitusten täyttäminen sujui tyydyttävästi, mutta vaati edelleen voimien keskittämistä juuri sen aiheuttamiin ponnistuksiin ja oli siten omansa hidastamaan yleistä talolidellista nousua. Huolimatta vaikeasta työvoimatilanteesta ja moninaisten raaka-aineiden ja tarvikkeiden niukkuudesta ja vaikka koneistojen uusiminen viivästyi, teollisuustuotanto laajeni melkoisesti, joskin vuoden loppupuolella. vedenvähyyden aiheuttama sähkövoiman puute ja kustannusten nousu hidastuttivat, osaksi jopa pysäyttivät edistymisen. Maatalous ei vielä voinut voittaa sota-ajan rappioita, mutta runsaiden lannoitemäärien avulla saatiin tälläkin alalla aikaan parannusta, joka olisi ollut melkoista suurempi, ellei harvinaisen kuiva kesä olisi heikentänyt tuloksia. Kauppalaivastoa lisättiin melkoisesti, mutta se oli siitä huolimatta edelleen kovin pieni. Ulkomaankauppa vilkastui tuntuvasti, ja kauppasuhteet laajenivat käsittämään kaikki aikaisemmat vienti- ja tuontimaat. Kun tärkeimpien vientitavaroittemme ulkomaiset markkinat olivat edulliset, joten viennin arvo tuntuvasti nousi, ja kun saatiin ulkomaista tavaraluottoa, voitiin tuoda maahan enemmän sekä kulutus- että tuotantotavaroita kuin vuoden alussa oli uskallettu odottaa. Siten tavaratilanne jonkin verran helpottui, mutta kun oli täytettävä ei vain: vuotuinen

10 2 tarve vaan myös sota-aikana syntynyt tyhjiö, ei niukkuutta äkkiä voitu poistaa. Pääomia kerääntyi alkuvuodesta luottolaitoksiin tyydyttävästi, mutta syksyllä, kun hinta- ja palkkatilanne jälleen kiristyi johtaen inflaation kiihtymiseen, luottolaitosten ottolainaus tyrehtyi. Ra,hamarkkinat olivat pitkin vuotta kireät, ja syksyllä kiristyminen yhä voimistui. Sen seurauksia oli korkotason alkava nousu. Valtiontalous saatiin ulkomaisten lainojen turvin melko hyvin tasapainoon, mutta kun valtio raskaan verotuksen. muodossa ottaa kovin suuren osan kansantulosta, valtiontalouden vaikutus edelleen on inflatorinen. Valtion talouspolitökka. Valtion talouspolitiikka kulki samoja linjoja kuin edellisinäkin vuosina. Tavoitteista on erityisesti mainittava yleinen jälleenrakentaminen, siirtoväestön asuttaminen, sotakorvausten suorittaminen sekä tuotannon ja kansan elintason kohottaminen ja inflaation jatkumisen ehkäiseminen. Useimmissa suhteissa saavutettiin ainakin osatuloksia, osaksi valtion toimenpiteistä riippumatta, :mutta yritykset inflaation pysäyttämiseen ja rahan arvon vakauttamiseen eivät johtaneet toivottuihin tuloksiin. Syynä oli ennen kaikkea työmarkkinoilla ilmenevä rauhattomuus ja sen aiheuttama palkkapolitiikka, johon edempänä palataan. Säännöstelyjärjestelmä ylläpidettiin pääasiallisesti entisellään. Kuitenkin helpotettiin säänn9stelyä eräissä suhteissa, mm.. vapautettiin liha ja perunat kokonaan sekä puutavara pakkohakkuiden osalta säännöstelystä, mutta kun ei ollut yleistä ohjelmaa siirtymisestä vapaampaan taloustoimintaan, nämä toimenpiteet osaksi aiheuttivat epäedullisiakin seurauksia. Ulkomaisten kauppasuhteiden kehittämiseksi tehtiin 6 eri maan kanssa kauppasopimuksia, jotka yhteensä koskivat vientiä ja tuontia lähes 50 miljardin markan arvosta. Eräiden tärkeiden maiden kanssa kauppavaihto tapahtui laajalla pohjalla ilman erityisiä sopimuksia. Sotakorvaukset. Sotakorvausten suorittaminen vaatii edelleen niin talouspolitiikalta kuin talouselämäitä suuria ponnistuksia. Pystyäkseen.sotakorvausten suorittamiseen oli vielä kertomusvuonna pakko rakentaa ja laajentaa moninaisia teollisuuslaitoksia, mikä merkitsi tuntuvaa lisärasitusta yhteiskunnalle, kun muutenkin oli puute työvoimasta, rakennus-

11 tarvikkeista ja pääomista. Sotakorvaustavarain täsmällinen toimittaminen edellytti raaka-aineiden ja puolivalmisteiden sekä erinäisten koneiden ja koneosien saantia ulkomailta, ja kun hankinta-ajat olivat pitkät ja niitä. usein ylitettiin, voitiin vain suurin ponnistuksin suoriutua rauhansopimuksen asettamista velvoituksista. Melkoista helpotusta tuotti elokuun lopussa. tehty sopimus eräistä tärkeistä muutoksista sotakorvaussuoritusohjelmaan, joiden mukaan eräät vaikeasti toimitettavat suoritusesineet vaihdettiin täkäläisen teollisuuden helpommin valmistettaviin. Kolmantena, syyskuussa 947 päättyvänä, korvausvuonna Suomi toimitti tavaroita kaikkiaan 38.9 milj. korvausdollarin arvosta, joten ylitys. vaatimuksiin nähden oli 3. milj. korvausdollaria. Kuitenkin suoritusohjelmaa ei saatu aivan joka kohdassa toteutetuksi, vaan eräissä kohdin jäi pieniä vajauksia, joita vastaamassa oli ylityksiä saman tavararyhmän muissa tuotteissa. Vuoden 947 loppuun mennessä oli kaikkiaan suoritettu sotakorvausta 34.4 milj. korvausdollarin arvosta vastaten melkein 45 % suoritusmäärästä. Vuonna 947 sotakorvaustavarat kauppatilaston. mukaan olivat arvoltaan 0405 milj. markkaa, mikä virallisen dollarikurssin mukaan vastasi noin 76.5 milj. dollaria. Välirauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle siirtyi Saksan ja Saksan alamaisten Suomessa ollut omaisuus, joka arvioitiin tasaluvuin 6 miljardiksi markaksi. Helmikuussa 947 tehtiin sopimus näiden velvoitteiden suorittamisesta.. Tämän mukaan Suomi mm. sitoutui toimittamaan Neuvostoliitolle 3050 miljoonan markan arvosta erilaisia tavaroita, kuten hevosia, puutaloja, sahatavaraa, paperia, vaneria ja spriitä. Kertomusvuoden aikana toimitettiin näitä tavaroita kauppatilaston mukaan 2032 milj. markan arvosta, mutta valtio joutui suorittamaan tavaroiden hankkijalle korkeampia hintoja kuin sopimus edellytti, ja nämä lisähinnat nousivat kertomusvuonna tasaluvuin miljardiin markkaan. Elinkeinot. Maatalous ei ole vielä läheskään voinut voittaa niitä rappioita, jotka sotavuodet sille aiheuttivat, ja kertomusvuonna päästiin vain hiukan eteenpäin. Runsaiden lannoitemäärien tuonnin avulla toivottiin voitavan satomääriä korottaa, mutta kasvukauden harvinaisen kuivuuden takia tulos jäi laihaksi. Eräistä viljelyskasveista saatiin kuitenkin runsaampi sato, lähinnä sen johdosta, että niiden, leipäviljan, kauran ja perunan. viljelysalaa laajennettiin heinäpellon kustannuksella. Leipäviljaa saatiin

12 4.siten noin 7200 tonnia eli 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna, ja kauran sato oli tonnia eli lähes 26 % suurempi. Myös sokerijuurikkaista ja perunasta saatiin runsaampi sato lisäyksen ollessa noin 60 ja 23 %. Sitä vastoin varsinkin heinästä ja juurikkaista saatiin tuntuvasti pienempi sato kuin edellisenä vuonna. Ennakkoarvion mukaan kokonais,sato vastasi miljoonaa rehuyksikköä vastaten 2 83 miljoonaa vuonna 946 ja 422 miljoonaa viimeisenä vuonna ennen sotia. Tärkeimpien viljelyskasvien sato määrät tonneissa vuonna 938 ja viime vuosina näkyvät seuraavasta asetelmasta, jossa viime vuotta koskevat luvut ovat ennakkotietoja. Vehnää Ruista Ohraa Kauraa Perunoita Juurikasveja Pelto- heinää Karjataloudelle antoi edelleen leiman sotavuosien aikana tapahtunut,sekä karjakannan että varsinkin tuotannon huomattava supistuminen. Rehusadon heikkous oli omansa syksyllä johtamaan karjakannan vähentämiseen, jota kehitystä lihan vapauttamisen aiheuttama hintainnousu oli omansa kiihdyttämään. Seurauksena runsaasta väkirehujen tuonnista saatiin kuitenkin vuoden loppupuolella maidon tuotanto nousemaan, joten se joulukuussa oli noin 30 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta kuitenkin paljon pienempi kuin ennen sotia. Metsät yöt sujuivat hakkuukauden jälkimmäisellä puoliskolla hyvin, miehiä oli riittävästi ja työteho parani tuntuvasti. Kaikkiaan saatiin hakattua 50.7 milj. luovutuskuutiometriä, kun hakkuutavohe oli 53 miljoonaa. Järeätä havu- ja lehtipuuta hakattiin 308 miljoonaa j 3 vastaten 280 ja 69 miljoonaa edellisinä hakkuukausina sekä pyöreätä puutavaraa 5.5 pino-m 3 eli runsaasti saman verran kuin edellisenä vuonna. Sitä vastoin tulos polttopuun kohdalla oli heikompi, kaikkiaan hakattiin 6.2 milj. pino-m 3, kun tavoite oli 20 miljoonaa ja kun edellisenä hakkuukautena oli hakattu lähes 28 milj. pino-m 3 Ajot sujuivat tyydyttävästi. Hakkuukauden tavoite alennettiin 45 milj. m 3 :ksi, koska

13 'muiden polttoaineiden saanti oli parantunut. Alku oli kuitenkin epä tyydyttävä: metsien myynti sujui hitaasti, työvoimaa ei ollut riittävästi, ja työteho oli taas heikentynyt. Kertomusvuoden päättyessä oli näin ollen hakattu vain 30 % tavoitteesta. Tämän lisäksi tulee, että kesän ja syksyn harvinaisen kuivuuden johdosta uitot päättyivät tavallista aikai.semmin, ja uittoväyliin jäi melkoisia määriä puutavaraa. Teollisu'US saattoi kertomusvuonna huomattavasti laajentaa tuotantoaan siitä huolimatta, että työvoimasta eräillä aloilla oli puutetta ja että vesivoimatilanteen takia oli pakko vuoden lopulla supistaa eräiden teollisuushaarojen voimansaantia. Arvioidaan teollisuustuotannon kokonaismäärältään ylittäneen edellisen vuoden tason runsaasti 20 % ja nousseen enemmän kuin 60 % suuremmaksi kuin pohjavuosina 944 ja 945. Kun tuotannon volyymi Unitaksen indeksin mukaan (935 = 00) vuonna 945 oli vain 64 pistettä ja vuonna pistettä, se kertomusvuonna kohosi 05 pisteeseen, loppuvuodesta jopa 20 pisteeseen. Kuitenkin teollisuuden tuotanto, kun alueluovutukset otetaan huomioon, vielä jäi noin 5 % :pienemmäksi kuin viimeisenä rauhanvuonna ennen sotien alkamista. Kotimarkkinateollisu'US, joka sotavuosina kärsi vähemmän kuin vientiteollisuus, on kokonaisuutena nopeammin voittanut rappionsa ja, kun metalliteollisuutta sotakorvausten takia on voimakkaasti laajennettu, kutakuinkin saavuttanut entisen tasonsa. Kotimarkkinateollisuuden volyymiindeksi (935 = 00) nousi kertomusvuonna 25 pisteeseen oltuaan edellisenä vuonna 02 pistettä; tästä huolimatta kotimarkkinateollisuus ei täysin saavuttanut vuoden 938 tasoa, vaan jäi noin 5 % sen alapuolelle. Tämän teollisuusryhmän eri haarojen kehitys osoitti melkoisia eroavai.suuksia.. Niinkuin yleensä sodan jälkeisinä vuosina metalli- ja koneteollisuus laajeni voimakkaimmin tuotannon arvon kohotessa noin 44 %.. Myös rakennusaineteollisuuden vastaava nousu oli huomattava, nimittäin.3 %. Sen sijaan ravinto- ja nautintoaineteollisuuden (23 %) ja varsinkin kutomateollisuuden (7 %) nousu oli heikompaa. Näiden suhdelukujen eroavaisuuteen on osaksi voinut vaikuttaa myös nmtojen nousun erilaisuus eri aloilla. Vientiteollisuuden tuotanto laajeni sekin viime vuonna voimakkaasti, mutta kun sodanaikainen aallonpohja sen kohdalla oli ollut tuntuvasti.syvempi, se jäi vielä melko. paljon alapuolelle sodanedellisen tasonsa. Vientiteollisuuden volyymi-indeksi, joka vuonna 944 oli painunut 40 %:iin 5

14 6 vuoden 935 tasosta ja joka vuonna 946 oli kohonnut 64 %:iin siitä,. kohosi kertomusvuonna 78 %:iin mainitusta tasosta. Ennen kun sähkövoiman saanti supistettiin, vientiteollisuuden volyymi-indeksi syys-lokakuussa oli kohonnut 82 pisteeseen. -- Verrattuna vuoden 938 tasoon kertomusvuoden indeksi jäi noin 75 %:iin. Sahateollisuudella oli viimekin vuonna suuria vaikeuksia voitetta vanaan. Kuitenkin se pystyi lisäämään tuotantoaan ennakkoarvioiden mukaan standarttiin sen oltua edellisenä vuonna standarttia. Sotakorvausvientiin tarvittiin standarttia vastaten 8200() vuonna 946, ja vapaa~een vientiin käytettiin standarttia vastaten edellisenä vuonna. Viennin lisääntymisestä huolimatta jäi kotimaiseen kulutukseen enemmän sahatavaraa kuin vuonna 946, arviolta standarttia. Kun vientivolyymi lisääntyi ja sahatavarain hintataso vientimarkkinoilla sitäpaitsi huomattavasti nousi, kohosi tästä viennistä saatu tulo enemmän kuin kaksinkertaiseksi, nimittäin 8548 milj.. markkaan vastaten miljoonaa edellisenä vuonna. Kohonneiden työpaikkojen ja kantahintojen välityksellä tämä lisätulo levisi laajoihin kansalaispiireihin. Vaneriteolli8uUs saattoi sekin lisätä tuotantoaan jonkin verran nousten noin m 3 :iin vastaten' m 3 edellisenä vuonna. Kun sotakorvaussuorituksiksj vietiin vaneria m 3 vastaten m 3 vuonna 946 ja kotimainen kulutus pysyi suunnilleen entisellään, voitiin kaupallinen vienti kohottaa lo 300 m 3 :stä m 3 :iin. Alkupuolella vuotta kysyntä oli erittäin kiinteä ja hintataso nouseva, mutta vuoden jälkipuoliskolla oli havaittavissa tasaantumista kysynnän ja tarjonnan välillä. Hintojen mekoisen kohoamisen johdosta vanerin viennistä saatiin maalle tuloja mij. markkaa vastaten 95 miljoonaa edellisenä vuonna. Puutalojen ja -parakkien kokonaisvienti lisääntyi jonkin verran. Sotakorvausvienti supistui tonnista vuonna 946 alle puolen, 6 0o. tonniin, mutta sen sijaan lisääntyi kaupallinen vienti tonnista tonniin. Kun hinnatkin nousivat kaupallinen vienti tuotti mij. markkaa vastaten 78 miljoonaa edellisenä vuonna. Puuhiokkeen tuotantoa on pitkällinen veden vähyys suuresti haitannut, jopa siinä määrin, että vientipuuhiomoiden toiminta suuren osan vuotta on voimapäällikön määräyksestä ollut keskeytyneenä. Märkää hioketta. valmistavat tehtaat ovat voineet käyttää vain 5 % ja kuivaa massaa val-

15 mistavat tehtaat noin 65 % tuotantokyvystään. Vienti oli suunnilleen sama kuin vuonna 94:6. Sotakorvausten suoritukseen vietiin näet vastaten 2600 tonnia, samalla kun kaupallinen vienti aleli tonnista,6500 tonniin. Kysyntä oli erittäin vilkas ja hinnat nousivat, samalla kun myös kustånnukset kohosivat. Viennistä saatiin 60 milj. markkaa vastaten 399 miljoonaa vuonna 946., Selluloosateollisuus on kertomusvuonna saanut taistella moninaisia vai :keuksiå vastaan, jotka ovat johtuneet siitä, ettei koneistojen uusimista ole,saatu suoritetuksi toivotulla tavalla ja että niin koti- kuin ulkomaisten raaka-aineiden ja tarvikkeiden saannin myöhästymiset ovat tuotantoa alentaneet, minkä ohella kustannusten nousu ja vuoden lopulla kiristynyt.sähkövoimatilanne ovat haitanneet tuotantoa. Kaikesta huolimatta saa,tiin kokonaistuotanto kohoamaan tonnista vuonna 946 runsaasti : tonniin kertomusvuonna. Sotakorvausten suorittamiseen käytettiin tonnia vastaten edellisenä vuonna, ja kaupallinen vienti nousi tonniin oltuaan edellisenä vuonna tonnia. Kaupallisesta viennistä oli tonnia sulfiitti- ja tonnia sulfaatti,selluloosaa. Selluloosan kysyntä maailmanmarkkinoilla oli kiinteä ja hintataso nousussa. Kaupallinen vienti, toi maallemme 0 0 milj. markan tulon vastaten noin miljoonaa vuonna 946. Selluloosa yksin merkitsi siten viime vuonna yli 22 % koko viennin arvosta. Paperiteollisuuden tuotannon lisääntyminen jatkui kertomusvuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana, vaikka hidastuvalla vauhdilla, ja neljännen neljänneksen aikana sähkövoimapula johti nousun pysähtymi,seen, osittain jopa taantumiseen. Kokonaistuotanto nousi tonniin,oltuaan vuonna tonnia. Entinen paperin käyttöä ja kotimaisia hintoja koskeva säännöstely oli edelleen voimassa. Sotakorvausten suorittamiseen käytettiin melkoista vähemmän paperia kuin edellisenä vuonna, nimittäin vain 4: 200 tonnia vastaten tonnia. Sen sijaan 'kaupallinen vienti lisääntyi tonnista tonniin. Tästä oli,sanomalehtipaperia tonnia, paino paperia tonnia, käärepaperia tonnia ja muuta paperia 0200 tonnia. Kysyntä oli kiinteä kaikilla markkinoilla, vaikka vuoden loppupuolella eräillä tahoilla oli havaittavissa varastojen kasvaneen. Kauppasuhteita voitiin elvyttää kaikkiin entisiin vientimaihin. Paperin viennistä kertyi tuloja 8320 milj. markkaa 'Vastaten 545 miljoonaa vuonna 946.' 7

16 8 MK PAPERVANUKKEEN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA Dmwv~~~rrXDEDmNV~~~aYDD nmnv~w~rrxdd 8000' ====~~~~~_l8000,.-,-., r--' SOOO r-'---' t---- r~ ~-- ~# J< d-----l. ----/ ~--.. ~-- -."..-- '-', ---, 9000f =.=.-~~~., ;; ~... /~.-.,...-/~ MK U y : ::::.~ ,H; ,/ 3DOD~--._--'---'--'-- _ o DTlYVV\lVlUXXlUXUWlYV'llmVDlXDDlllmlllVlllWlZDXXlllll SulfiittiselluloOBa. Sulfaattlselluloosa. Märkä puuvanuke, kuiva Paino. ~~ Kuiva puuvanuke. Pahvi- ja kartonkiteollisuus saattoi sekin, voimapulan aiheuttamista vaikeuksista huolimatta, lisätä tuotantoaan, niin että se nousi tonniin vastaten tonnia vuonna 946. Tuotantokyvystä oli siten käytössä 93 %. Sotakorvausmaksuihin käytettiin suunnilleen sama määrä, tonnia, kuin edellisenäkin vuonna, mutta kaupallista vientiä lisättiin tonnista tonniin. Kysyntä oli vilkas ja hinnat, niinkuin kustannuksetkin, korkeammat kuin edellisenä vuonna. Pahvin ja kartongin viennistä saatu tulo kohosi näistä syistä 50 milj. markasta vuonna miljoonaan. Rakennustoiminta oli kaupungeissa aivan lamassa, maaseudulla ja yleensä Pohjois-Suomessa sitä vastoin melko vilkasta voimatta kuitenkaan läheskään tyydyttää suurta rakennustarvetta. Toimintaa vaikeuttivat edelleen eräiden rakennustarvikkeiden niukkuus ja työvoiman puute sekä rahamarkkinoiden yltyvä kireys. Rakennuslupia annettiin etusijassa Pohjois Suomen jälleenrakentamiseen, maanhankintalain nojalla syntyneiden uusien tilojen rakennustarpeisiin samaten kuin eräille välttämättömille voima- ja.

17 9 PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA. MK r n m l!" v l 'lj['!l X X n X n m Y v 'll ll"\ljll X X n xn n m V 'll "V! vm X X :xn MK t r.--~~~~' ~, ~, ~ r, :, ~i' ----,...:,----'.,./ 0000j...~---.J.,~---~...""'+-_... ~ l o llmlyvll'"lllxx.nxllnmlyv'i''mlxx.nlllll UmllYVl'lllWlXXllJl! Kirjoituspaperi Voimapaperi Sanomalehtipaperi. teollisuuslaitosrakennuksille. Kaikkiaan valmistui 20.4 miljoonaa m 3 uusia rakennuksia. Näistä oli vain 2.2 miljoonaa m 3 kaupungeissa ja kauppaloissa, kaikki muut maaseudulla. Kivisiä rakennuksia oli 2.5 milj. m 3, puisia 7.9 milj. m 3. Koko rakennuskuutiosta oli asuinrakennuksia 8.9 milj. m 3, teollisuusrakennuksia.7 milj. m 3, maatalousrakennuksia 8. milj. m 3 ja muita rakennuksia.7 m 3 - Pohjois-Suomen jälleenrakennustoiminta edistyi siten, että kertomusvuonna kaikkiaan valmistui rakennusta, niistä noin puolet asuinrakennuksia, ja että vuoden päättyessä oli rakenteilla 2675 rakennusta. Pohjois-Suomen maaseudun yleisen uudisrakennustoiminnan tuloksena valmistui sitä paitsi 558 rakennusta, minkä lisäksi vuoden päättyessä oli rakenteilla 64 rakennusta. Maanhankintalain mukaisen rakennustoiminnan tuloksena valmistui kaikkiaan noin rakennusta, minkä ohella kertomusvuoden päättyessä oli rakenteilla noin 3200 rakennusta. Kaupunkien rakennustoiminnan tuloksena valmistui 4500 huoneistoa ja niissä 00 huonetta vastaten 5 00 huoneistoa ja 800 huonetta edellisenä vuonna. 2

18 0 Työmarkkinat. Leimaa antavana työmarkkinoille oli viime vuonna, samaten kuin edellisinäkin, työvoiman riittämätön saanti monenlaisiin töihin. Varsinkin oli monilla aloilla puute ammattitaitoisesta työväestä. Siten lasketaan vientiteollisuudessa tarvitun lisävoimia noin 2000 henkeä, joista ammattitaitoista, ja kotimarkkinateollisuudessa arvioidaan vajauksen nousseen noin henkeen. Kuitenkin ilmeni vuoden lopulla pitkästä aikaa kausityöttömyyden oireita eräillä aloilla, kuten lastaus- ja purkamistyöntekijäin keskuudessa jääsuhteiden meriliikenteelle aiheuttamien vaikeuksien takia sekä rakennustyöntekijäin keskuudessa rakennustoiminnan supistumisen johdosta. Mutta työttömyyskortistoon merkittyjä oli vain joitakin satoja, siis hyvin vähäinen luku siihen verrattuna, mitä ennen sotia pidettiin normaalina kausi-ilmiönä. Työnhakemusten luku oli pitkin vuotta paljon pienempi kuin tarjottujen paikkojen määrä, mutta loppuvuodesta suhde muuttui naisosastoissa; siten joulukuussa 00 tarjottua työpaikkaa kohden tuli vain 64 työnhakemusta miesten, mutta 29 naisten osastoissa. Työmarkkinoilla jatkui samaa levottomuutta, joka on ollut tunnusomainen sodanjälkeisile vuosille, ilmeten lakkoina ja lakonuhkana eri tahoilla, usein vastoin asianomaisen järjestön mieltä. Tavoitteena oli yleensä palkankorotus ym. edut. Keväällä vaikuttivat kiihoittavasti palkankorotusvaatimuksiin varsinkin toisaalta lihan hinnan nousu, mikä oli seurausta sen vapauttamisesta säännöstelystä, toisaalta se, että huhti-toukokuun vaihteessa suoritettiin vaalit SAK.:n edustajakokousta varten, jolloin puolueryhmät koettivat ylittää toisensa kauniilla lupauksilla. Myöntyen tällöin esitettyihin vaatimuksiin hallitus määräsi kaikille yksityisoikeudellisessa työsuhteessa oleville 6: 50-5: - markan erityistuntilisän toukokuun 6 p:stä lukien. Tä.:mä. merkitsi noin 4-7 %:n tulojen nousua. Kun elokuussa korpilakkojen johdosta syntyi vakava tilanne, hallitus taipui kuljetustyöläisten ja eräiden heihin verrattavien työntekijäryhmien palkankorotusvaatimuksiin. Tämä johti vaatimusten kiristymiseen muilla aloilla, korpilakkoja syntyi eri puolilla maata. Kun Suomen.Ammattiyhdistysten Keskusliitto tällöin esitti yleislakon uhkan, hallitus syyskuun 29 päivänä lupasi jälleen korottaa palkkoja. Näin syntyi lls. lokakuun 3 päivän uusi palkkapäätös, joka merkitsi -4 %:n korotusta puhtaiden aikapalkkojen kohdalla, joihin ei tule mitään erikoislisiä, 8-2 'Yo:n nousua muiden aikapalkkojen kohdalla ja %:n lisää urakkapalkkoihin. Sitä paitsi

19 myönnettiin eräitä kuoppatasoituksia ynnä 500 markan kuukausilisä kultakin lapselta. Kaikki korotukset yhteensä merkitsivät arviolta 25 %:n keskimääräistä palkkatason nousua. Edelleen sisältyi palkkapäätökseen, että palkat sidottiin indeksiin, t.s. että näin järjestetyt palkat neljännesvuosittain uudelleen tarkistetaan siten, että hintojen muuttuessa jokaiselta täydeltä 5 %:n nousulta palkat automaattisesti kohoavat 5 % %. Kun tämä ylikompensaatiopäätös pantiin toimeen, ilman että myönnettiin aikaa sopeuttaa hinnat näin noubseisiin tuotantokustannuksiin, on pelättävissä sen johtavan jatkuvaan inflaatioon. Sittemmin on erityisin toimenpitein koetettu estää hintojen nousevaa suuntaa. Ulkomaankauppa. Kauppavaihto muiden maiden kanssa alkoi viime vuonna lähestyä mormaalitasoa», s. o. vuoden 935 tasoa, jääden kuitenkin melkoisesti alapuolelle vuoden 938 tason. Tuonnin tavaramäärä, joka vielä vuonna 946 oli vain 5 %»llormaalitasosta», kohosi kertomusvuonna 93 %:iin, ja kaupallinen vienti lisääntyi vastaavasti 47 %:sta 62 %:iin. Jos sotakorvaustuotteiden vienti otetaan huomioon nousi viennin volyymi 65 %:sta vuonna %:iin vuonna 947, kun vuoden 935 taso on vertailun pohjana. Kun hinnat samanaikaisesti ovat nousseet, on sekä tuonnin että viennin markkamääräinen arvo kohonnut voimakkaasti. Viimeaikaista kehitystä valaisevat seuraavat viralliseen kauppatilastoon perustuvat lukusarjat: 938. ~. Kaupal- Koko Tuonnin Tuonti linen vienti kauppa- enemmyys vail.to (-) Milj. mk Mij.mk llilj. mk Milj.mk Koko kauppavaihto oli siten markkamääräisesti lähes kaksi kertaa niin suuri kuin VUODna 946. Tästä noususta johtui kuitenkin vain osa volyymin lisääntymisestä toisen osan johtuessa hintojen kohoamisesta. Tuonti oli raha-arvoltaan milj. markkaa eli lähes 94 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Tuontitavaroiden hinnat olivat keskimäärin nousseet vain 6 %, joten tuonnin nousu suurimmalta osalta johtui tuotujen tavara-

20 2 määrien lisääntymisestä, kaikkiaan noin 82 %. Kaupallinen vienti taas lisääntyi raha-arvoltaan milj. markkaa vastaten noin 96 %. Viennin volyymi lisääntyi tuntuvasti vähemmän, nimittäin noin 32 %, mutta sen sijaan vientitavarain hinnat keskimäärin kohosivat noin 47 %, joten voidaan todeta ulkomaisten suhdanteiden olleen erittäin edulliset Suomen ulkomaankaupalle. Virallisen tilaston vientuukuihin sisältyvät ne tavarat, jotka ns. saksalaissaataviin perustuvien sitoumusten suorittamiseksi on viety Neuvostoliittoon, vaikka niitä ei voida katsoa vapaaksi vienniksi. Tämän viennin arvo oli kertomusvuoden aikana milj. markkaa, mikä summa siis sisältyy yllä esitettyihin vientiä koskeviin lukuihin. Sitä vastoin niihin eivät sisälly sotakorvaussuoritukset, joiden arvo kauppatilaston mukaan viime vuonna oli 0405 milj. markkaa vastaten 8775 miljoonaa vuonna 946. Kokonaisvienti oli näin ollen milj. markkaa, kun vastaava arvo edellisenä vuonna oli ollut miljoonaa. Kauppatase oli, jos kokonaisvienti otetaan huomioon, aktiivinen vientienemmyyden noustessa milj. markkaan. Mutta jos vain varsinainen kaupallinen vienti tämän sanan ahtaammassa mielessä otetaan huomioon, jolloin siis ns. saksalaistavarain vienti jätetään syrjään, kauppatase osoittautuu passiiviseksi; tuontienemmyyttä syntyi näin laskien 3775 milj. markkaa. Edellisessä on jo esitetty eräitä tärkeimpien tavaroiden vientiä koskevia lukuja. Niitä täydentävät seuraavan asetelman lukusarjat, jotka valaisevat viennin rakenteessa viime aikoina tapahtuneita muutoksia.. Eläimistä. saatuja P~utavaraa. Pa\lenteol- Muita Yhteensä ruoka- Ja puu- hauus- tavaroita tavaroita teoksia tuotteita Milj. mk Milj. mk Milj. mk Milj. mk Milj. mk Tärkein ryhmä oli siten paperiteollisuustuotteiden vienti, jonka osalle tuli 48.0 % viennin koko arvosta. Toisella sijalla seurasi puutavarain ja puuteosten vienti, joka tuotti 43. % vientiarvosta. Näiden kahden ryhmän rinnalla, jotka yhteensä käsittivät 9. % viennin arvosta, )muiden tavaroidem viennin merkitys oli suhteellisen vähäinen, sen edustaessa 8.8 %

21 viennistä, ja eläimistä saatujen ruokatavaroiden vienti oli vailla kaikkea merkitystä. Viennin jakaantuminen näiden neljän pääryhmän kesken oli suunnilleen sama kuin vuonna 946; eläimistä saatujen ruokatavaroiden vienti supistui entisestään ja»muiden tavaroiden» viennin suhteellinen osuus viennistä lisääntyi jonkin verran. Verrattuna aikaan ennen sotaa viennin rakenteessa on tapahtunut se tunnettu muutos, että eläimistä saadut ruokatavarat silloin edustivat 8.3 % viennin arvosta, mutta nyt ovat merkitystä vailla. Sitä tärkeämmäksi on kahden pääryhmän merkitys tullut. - Huomattava on, että yllä oleviin lukuihin eivät sisälly sotakorvaustavarain toimitukset. Niiden ottaminen huomioon olisi tietenkin omansa lisäämään»muiden tavaroiden» suhteellista merkitystä maamme viennissä. Tuonti taas jakaantui tavaroiden käyttötarkoituksen mukaan seuraavaan neljään pääryhmään. 'l'uotalltota varoita Kulutnstavaroita R.aakaaineita Koneita, kuljetns- R.avinto ja Muuta neuvoja nautinto- kulutus ym. aineita tavaraa Yhteensä Mi]j. mk Milj. mk Milj. mk HUj. mk Milj. mk Raaka-aineiden samaten kuin koneiden ja kuljetusneuvojen tuonti nousi arvoltaan runsaasti kaksinkertaiseksi edellisestä vuodesta. Muiden kulutustavarain tuonti lisääntyi sekin lähes kaksinkertaiseksi, kun sitä vastoin ravinto- ja nautintoaineiden tuonti ei lisääntynyt enempää kuin runsaasti puolella arvollaan, mikä merkitsi sitä, että sen suhteellinen osuus tuonnin kokonaisarvosta taantui 26.0 %:sta vuonna %:iin kertomusvuonna. Tästä huolimatta tämän ryhmän suhteellinen osuus tuonnista oli suurempi kuin ennen sotaa, jolloin sen osuus vuonna 938 oli vain 3.9 %. Samalla on huomattava, että tämän ryhmän sisäinen rakenne nyt on aivan toinen kuin ennen sotia, siinä kunviljatavarat ovat siirtomaatavaroiden sijalla pääosana. Raaka-aineiden tuonti edusti kertomusvuonna 48.4 % tuonnin koko arvosta, kun sen osalle ennen sotaa oli tullut vain 4. 5 % siitä. Lisäys johtuu melkoiselta osalta sotakorvausteollisuuden

22 4 ulkomailta hankkimista raaka-aineista. Toinen huomattava muutos on se; että»muita kulutustavaroita» ennen sotaa tuotiin suhteellisesti paljon enemmän kuin nykyisin, nimittäin 22.2 % vastaten 9.6 % tuonnista, mikä lähinnä on seurausta pakosta rajoittaa monien hyödyllisten tavarain tuontia. Tuonnin ja kaupallisen viennin ynnä niiden erotuksen sekä sotakorvaustavarain viennin kehitys kuukausi kuukaudelta näkyy seuraavasta asetelmasta, joka antaa havainnollisen käsityksen varsinaisen ulkomaan-.. kaupan vilkastumisesta pitkin vuotta. Sotakor- Viennin(+} tai tuonnin Kaupal- Tuonti linen (-}enem- vausvienti my}'s tavarat Milj. mk Milj. mk Milj. mk Milj. mk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu... _ Syyskuu... : Lokakuu Marra,skuu Joulukuu Yhteensä Kotimaankauppa vilkastui markkamääräisesti tuntuvasti, joskin nousu ei ollut yhtä jyrkkä kuin edellisenä vuonna. Tukkuliikkeiden myynti, joka vuonna 945 oli ollut milj. markkaa ja vuonna :miljoonaa, kohosi kertomusvuonna mijjoonaan. Lisäys oli siten nyt 35.7 % oltuaan edellisenä vuonna 86.7 %. Myyntisumman nousu johtui ensi sijassa hintatason noususta, mutta :myös :myytyjen tavaroiden :määrä lisääntyi, tehtyjen arvioiden mukaan kertomusvuonna 2 % ja edellisenä vuo'nna 25 %. Liikenne. Kun ulkomaankauppa laajeni, oli luonnollisena seurauksena merenkulun vilkastuminen. Ulkomaankaupassa lähtevien laivojen kokonaisluku oli 399 vastaten 3020 vuonna 946, ja niiden kantavuus oli 3.5 milj. nettorekisteritonnia, kun vastaava luku edelliseltä vuodelta oli

23 vain 2.3 miljoonaa. Nousu oli siten 50 %. Lähteneistä laivoista vajaat puolet oli suomalaisia, runsaasti puolet ulkomaisia, ja kun suomalaiset laivat keskimäärin plivat ulkomaisia pienemmät, edellisten osa kantavuuden puolesta jäi tuntuvasti alle puolen. Kotimaista kauppalaivastoa ei siten saatu lisät yksi samaa vauhtia kuin ulkomaista laivalj.ikennettä. Kuitenkin oli kauppalaivaston vahvistaminen eräs viime vuoden talouselämän valopuolia. Vuoden varrella saatiin vapautetuksi jokunen vielä sodan jäljiltä pidätettynä ollut laiva, joitakin laivoja rakennettiin kotimaassa ja useita ostettiin ulkomailta. Kaikkiaan lisättiin siten kauppalaivastoa 99 aluksella, vetomäärältään runsaasti bruttorekisteritonnia. Siten kauppalaivasto vuoden 947 päättyessä käsitti 639 alusta, veto määrältään tonnia, mutta näistä vain 93 laivaa, veto määrältään tonnia, kuului varsinaisesti merikelpoiseen kauppalaivastoon. Siitä huolimatta, että kauppalaivasto kertomusvuoden varrella lisääntyi lähes 50 %, sillä vuoden lopussa oli vain noin kaksikolmannesta sodanedellisestä kantavuudestaan. Rautatieliikenne kärsi vielä so.dan aiheuttamista rappioista. Liikkuvaa kalustoa saatiin lisättyä jonkin verran, mutta kasvaneen liikenteen tarpeita oli vaikea tyydyttää. Rataverkoston saattaminen sodanedelliseen kuntoon edellyttää suurempien työvoimien ja määrärahojen käyttämistä, kuin mihin kertomusvuonna oli mahdollisuutta. Kuljetetun tavaran määrä lisääntyi noin 8 % nousten 5,2 miljoonaan tonniin. Henkilöliikenne pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna; kaikkiaan kuljetettiin 50.2 milj. henkeä. Autoliikenne vilkastui tuntuvasti, kun saatiin maahan runsaammin bensiiniä. Kertomusvuoden päättyessä oli rekisteröity noin autoa, niistä kuorma-autoa ja 2000 linja-autoa. Autokanta ei siten vielä saavuttanut sodanedellistä tasoa vaan oli noin 5 % pienempi kuin silloin. Kun noin kolmeneljännestä autokannasta oli peräisin sodenedelliseltä ajalta ja sen mukaisesti kulunutta, sen kuljetuskyky oli heikkoa. Rahamarkkinat. Rahamarkkinat saivat viime vuonna leimansa ensi sijassa vilkkaasta luotonkysynnästä, johon taas monet syyt antoivat aihetta. Jälleenrakennukseen, tämän sanan laajimmassa merkityksessä, tarvittiin paljon luottovaroja, samoin sodan johdosta laiminlyötyjen rakennusten korjausten, koneistojen uusimisen, peltojen hoidon yms. suorittamiseen. Lisäksi tuotanto-toiminnan vilkastuminen va.ati lisävaroja, ja 5

24 6 kaiken päälliseksi hintojen ja palkkojen nousu merkitsi sitä, että tuotannon ylläpitäminen entisessäkin laajuudessa edellytti lisättyjä liikevaroja. Markan arvon heikkeneminen aiheutti myös pakoa reaaliarvoihin ja johti sen nojalla keinottelunluontoisiin sijoituksiin. Tätä luotonkysyntää ei ollut vastaamassa yhtä runsas pääomanmuodostus. Alkuvuodesta luottolaitoksiin tosin kertyi varoja melko tyydyttävästi, mutta sittemmin säästöpääoman muodostuminen ja ainakin sen tulo luottolaitoksiin hidastui, ja syksyllä palkkapäätösten aiheuttama epäluottamus markan arvon säilymiseen johti talletusten vähenemiseen. Joulukuun loppupuolella tapahtui jälleen käänne, rahoja virtasi runsain määrin luottolaitosten tileille. Syy oli kuitenkin aivan tilapäinen, liikkeelle päässeet huhut uuden setelinvaihdon toimeen panemisesta. Rahamarkkinoiden kehitystä kertomusvuoden aikana verrattuna edellisiin vuosiin valaisee seuraava asetelma. Rahamarkkinat vuosina 938 ja 94~947, milj. mk. Liikepankkien luotonotto Suomen Pankin Luotonoton Liike- enem- Luoton- Vuoden tai Muut pankkien myys otto Suorakuukauden Yleisön Yleisön luotto- luoton- Juoton- Suomen nainen Setelinpäättyessä talletus- shekki- Jaitok- Yhteensä anto antoon Pankilta luoton- antotilit tilit set ) verrat- anto reservi tuna Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ) Paitsi Suomen Pankki.

25 7 RAHAMARKKNAT VUOSNA 946 JA o0o ooo : ~ i_--~~o~o_,~----~~ _ : ~ _=~~~ ~ ~ _ ~~---~20000, ~------, ----' ~ ~..._..--._-_.~.....,.~."" ~.-.,,.-._._..'., ~. 0 OOO!---=:-..~--= _ o ~(~~~~:-'-:::"="=~~~~;!.;..m~n~v:-'::::l.~'ll~m~:;;lx.~x~xl~mj t Liikepankkien koko luotonanto. ja ohligaatiovarasto. luotonotto muilta k-uin Suomen Panidita. kassat. Yleisön talletustilit liikepallkcissa. shekkitilit. Muiden luottolaitosten ottolainaus yleisöltä. Liikepankkien luotonotto Suomen Pankilta.

26 8 Liikepankkien luotonotto lisääntyi viime vuonna kaikkiaan milj. markkaa, kun vastaava lisäys oli ollut vain 23 miljoonaa vuonna 946, mutta 9236 miljoonaa vuonna 945. Viimeksi mainittu lisäys, joka merkitsi runsaasti 35 %:n nousua, oli ennätyksellinen johtuen poikkeukselli,sesta syystä, setelinvaihdosta. Siihen verrattuna viime vuoden nousu, vaikka se ylitti 25 %:n, oli verraten vaatimaton. Verrattuna vuoteen 946, jolloin liikepankkien ottolainaus pysyi melkein muuttumattomana, tulos kuitenkin oli tyydyttävä. Huomattava on vielä, että vaikka viime vuoden ottolainauksen nousu prosenttimääräisesti oli tuntuvasti suurempi kuin normaalivuosina, se kuitenkin oli siksi vähäinen, että muuttumattomassa rahassa mitattuna ottolainaus taantui. Ottolainauksen lisäyksestä tuli vain 2 48 milj. markkaa eli vajaa kolmannes varsinaisten talletus,tilien osalle, mikä lisäys kuitenkin oli enemmän kuin kaksi kertaa niin suuri kuin edellisenä vuonna, kun shekkitilien osalle tuli milj. markkaa eli lähes puolet kokonaislisäyksestä. Tämäkin lisäys oli lähes kaksi kertaa niin runsas kuin vuonna 946. Kokonaislisäyksen loppuosa, milj. markkaa, johtui muiden luottolaitosten avista- ja aikatalletuksista, joiden määrä edellisenä vuonna oli supistunut 302 milj. markkaa. Tämä lisäys viittaa siihen, että varsinkin maaseudun säästöpankeilla taas on ollut vaikeuksia sijoittaa varansa luotonantosäännöstelyn asettamissa puitteissa. Liikepankkien luotonanto toiselta puolen lisääntyi 8 30 milj. markkaa. Lisäys oli siten jonkin verran runsaampi kuin edellisinä vuosina, joiden vastaavat luvut olivat ja 547 miljoonaa. Luotonotto näyttää täten hyvin riittäneen luotonannon,rahoittamiseen, mutt~ huomattava on, että tämän tasapainon aikaansai joulukuun poikkeuksellinen kehitys; marraskuun viimeiseen päivään mennessä liikepankkien ottolainaus oli lisääntynyt vain miljoonaa, samalla kun luotonannon kasvu oli ruilj. markkaa, so. runsaasti kolme miljardia suurempi. Tämän vuoksi liikepankkien asema pitkin vuotta oli kireä. Voidaksensa edes jossain määrin tyydyttää liike-elämän luotontarvetta liikepankit vuoden varrella vähensivät obligaatiosalkkuaan 685 miljoonaa 542 milj. markkaan. Sen lisäksi ne yhtenään käyttivät Suomen Pankin apua. Kesällä rediskonttaukset tosin suuresti supistuivat, mutta ennen vuoden loppua ne jälleen lisääntyivät, niin että niiden määrä oli 606 milj. markkaa suurempi kuin kertomusvuoden alkaessa. Liikepankkien kassavarojen määrä vaihteli enimmäkseen kahden, kolmen miljardin paikkeilla, mutta kohosi joulukuun 0-

27 pulla, aikaisemmin mainitusta syystä, aina 6280 miljoonaan, joten ne -- tilapäisesti -- olivat 2524 milj. markkaa runsaammat kuin vuotta aikaisemmin. Ulkomaankaupan vilkastuessa liikepankkien ulkomaiset velat ja saatavat lisääntyivät, edelliset 844 milj. markkaa 2948 miljoonaan, jälkimmäiset 625 milj. markkaa miljoonaan. ~iikepankkien ulkomainen netto saatava nousi tämän johdosta runsaasti kolminkertaiseksi, 356 miljoonasta 37 milj. markkaan. Myös muiden luottolaitosten ottolainaus edistyi, syksyn heikkoudesta, huolimatta, melkoista voimakkaammin kuin edellisenä vuonna saavuttamatta kuitenkaan vuoden 946. ennätystulosta. Luotonannossaan luotto- laitokset yleensä olivat pidättyväisiä, osaksi varovaisuussyistä, osaksi luotonantosäännöstelyn pakottamina. Siksi niiden sijoitukset liikepankkeihin kasvoivat voimakkaasti, niinkuin edellä on osoitettu. Näitä seikkoja valaisee seuraava asetelma, joka esittää kaikkien luottolaitosten ottolainauksen kasvun. Kaksinkertaisen laskemisen välttämiseksi on luotonotto muilta, luottolaitoksilta jätetty huomioon ottamatta. Ottolainaus Lisäys (+) tai vähennys (-) Milj. mk lilj. mk lilj. mk Milj. mk Milj. mk Liikepankit (yleisöltä) Säästöpankit Postisäästöpankki Osuuskassat : Osuuskassojen Keskus Oy Osuuskauppojen säästökassat Hypoteekkilaitokset Yhteensä Luottolaitosten yhteenlaskettu ottolainaus lisääntyi kertomusvuonna. 22 % verrattuna 4 %:iin vuonna 946 ja 38 %:iin vuonna 945, jolloin tulossa oleva setelinvaihto antoi yllykettä rahavarojen siirtämiseen luottolaitosten tileille. Mitä tulee eri luottolaitosryhmien ottolainauksen suhteelliseen kasvuun, osuuskassat olivat ensimmäisellä sijalla (35 %) ja postisäästöpankki viimeisellä sijalla (6 %) muiden lisäyksen ollessa lähellä. yleistä keskiarvoa.

28 20 Obligao,tiomarkkinat olivat lamassa. Yleisö ei ollut kiinnostunut obli -gaatioista, ja luottolaitokset koettivat osaltaan ennen omistamistaankin päästä irti. Poikkeusasemassa olivat vain korvauslainan indeksiehtoiset () bligaatiot, joiden kysyntä varsinkin syyspuolela oli vilkasta ja joiden kurssit nousivat voimakkaasti vuoden varrella. Niiden liikkeessä oleva määrä lisääntyi 339 milj. markkaa eli noin 4 %, mutta suurin osa näistäkään ei esiintynyt markkinoilla. Valtio ei emittoinut ainoatakaan uutta lainaa, mutta eräiden vanhojen lainojen obligaatioita myytiin jonkin verran, kaikkiaan 450 milj. markan nimellisarvosta. Pääosana olivat säästöpankkilainan obligaatiot, joista huomattava osa ostettiin valtion omille laitoksille. - Eräitä. muita obligaatiolainoja emittoitiin kertomusvuoden aikana, mutta niidenkään obligaatioita ei koetettu sijoittaa markkinoille, vaan kaikki lainat olivat Kansaneläkelaitoksen myöntämiä. Näitä lainoja ()ttivat Heinolan, isalmen ja Mikkelin kaupungit, yhteensä 35 milj. markan arvosta, sekä Oy. Mankala Ab., Pohjolan Voima Oy ja Tyrvään Voima Oy,_ yhteensä 570 miljoonan arvosta; kaikkien näiden lainojen korko oli 5 % %. Lisäksi Kansaneläkelaitos järjesti Oulun kaupungille 200 milj. markan obligaatiolainan aikaisemmin annettujen velkakirjojen selvittämiseksi; korko oli 5 %. Rahamarkkinoiden jatkuvan kiristymisen johdosta kysymys korkotason korottamisesta tuli ajankohtaiseksi. Edellisinä vuosina voimassa ()llutta halvan rahan politiikkaa oli koetettu tukea luotonantosäännöstelyllä, jonka tarkoituksena oli varata niukat varat tavaramäärää nopeasti lisäävälle tuotannolle ja välttämättömiin sijoitustarkoituksiin. Kun liikepankkien lyhytaikaisten luottojen korot olivat kohonneet, mutta Suomen Pankin korkomäärät olivat pysyneet muuttumattomina, oli seurauksena to~saalta, että liikepankit rediskontatessaan veke.eleitä saivat kohtuuttoman edun, toisaalta että keskuspankin asiakkaat saivat luotto tarpeensa tyydytetyiksi tuntuvasti halvemmin kustannuksin kuin muut liikeyritykset. Näiden epätasaisuuksien poistamiseksi Suomen Pankki kesäkuun 5 päivänä korotti diskonttokoron 4, %:sta 4% %:iin sekä muut korko määrät vastaavasti. Rediskonttauksessa sovellettiin samaa korko määrää, jolla vekselit alkuaan oli diskontattu, kuitenkin vähintään Suomen Pankin asiakkailtaan ottamaa diskonttokorkoa. Lokakuun 9 päivänä luottolaitosten yhteinen korko lautakunta Suomen Pankkiyhdistyksen aloitteesta päätti sallia talletuskoron nostamisen ~.. ~ % ja antolainauskorot % %. Tämän joh-