SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN"

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN Avustuksen saajan nimi (yhteisön rekisteröity nimi) Päijät-Hämeen kulutusknserni-kuntayhtymä, Kulutuskeskus Salpaus Nimilyhenne Salpaus Lähisite Paasikivenkatu 7 Pstinumer Pstitimipaikka Lahti Vastuuhenkilö Vararehtri Seija Katajist Sähköpstisite Puhelin Prjektipäällikkö Maarit Kusa Sähköpstisite Puhelin Valtinavustuspäätöksen dnr OKM/448/522/2013 Hankkeen nimi Työ tekijäänsä pettaa Valtinavustuksen käyttötarkitus Päivämäärä Valtinavustuksen käytön / hankkeen alkamis- ja päättymisaika Valtinavustus n myönnetty käytettäväksi alle 25-vutiaiden, vailla peruspetuksen ppimäärän surittamisen jälkeistä tutkinta levien nurten työpaikalla tapahtuvan ppimisen edistämiseen sekä työn ja kulutuksen justavien tteutusmallien kehittämiseen. Erityisesti kehitetään ja tetaan käyttöön malleja kulutuksen tteuttamiseksi ppilaitsmutisen ja ppispimuskulutuksen yhdistelmänä. Rahitus n sa nurten työssäppimis -ja ppispimusuudistusta. Valtinavustusta myönnetty ( ) Valtinavustusta käytetty ( ) Valtinavustusta jäljellä (palautetaan) ( ) 0 Valtinavustusta n palautettu petus- ja kulttuuriministeriöön Kyllä Ei x_ Palautuksen määrä ( ) Tilinumer, jlle avustus n palautettu Maksetun krn määrä (, ei sisälly yllä levaan summaan) Palautuksen päivämäärä Nrdea Pankki Oyj, IBAN FI , BIC NDEAFIHH Phjla Pankki Oyj, IBAN FI , BIC OKOYFIHH Danske Bank Oyj, IBAN FI , BIC DABAFIHH Valtinavustuspäätökseen n haettu jatkaikaa Kyllä Ei _x_ Jatkaikapäätöksen päivämäärä ja diaarinumer -

2 Selvitys muista samaa tarkitusta varten saaduista avustuksista Myöntäjä/myöntäjä OKM/406/522/14 Työ tekijäänsä kiittää Työpaikalla tapahtuvan ppimisen ja työn ja kulutuksen yhdistäminen. Hankeverkst sama kuin Työ tekijäänsä pettaa, paitsi SAKKY ei le mukana. Määrä ( ) Myöntämisaika

3 Hankesuunnitelman mukaiset tavitteet ja khderyhmä(t) Nurten työpaikalla tapahtuvan ppimisen edistäminen sekä työn ja kulutuksen justava yhdistäminen Tavitteeseen pyritään lisäämällä ammatillisessa peruskulutuksessa työpaikalla tapahtuvan ppimisen määrää ja mnipulistamalla piskelua yhdistelemällä erilaisia kulutuksen järjestämismutja ja hyödyntämällä erilaisia pedaggisia menetelmiä. Hankkeen tteuttamisessa pyritään hyödyntämään työssäppimisen laajentamiskkeiluissa saatuja tulksia sekä jatkamaan ppispimuskulutuksen ja ppilaitsmutisen kulutuksen justavien yhdistämismahdllisuuksien kehittämistä sekä tteutusmallien jalkauttamista. Timinnassa panstetaan vahvasti yritysyhteistyöhön, jnka kulmakivinä vat kumppanuuksien jatkuvuus, tavitteellisuus ja tulksellisuus. Yhteistyössä työelämän edustajien kanssa pyritään kehittämään uusia keinja erilaisten ppijiden humin ttamisessa työpaikilla tapahtuvan ppimisen aikana. Yritysyhteistyössä pyritään selkiyttämään myös pettajan ja työpaikkahjaajan rleja piskelijan hjaamisessa ja arviinnissa. Hankkeen aikana jatketaan myös ammattitaita täydentävien tutkinnn sien integrintia työpaikilla tapahtuvaan ppimiseen ja kehitetään edelleen työpaikilla järjestettäviä ammattisaamisen näyttöjä. Kaikessa kehitystyössä lähtökhtana pidetään saamisperusteista arviintia ja timitaan tiiviissä yhteistyössä muiden kehittämishankkeiden kanssa. EKAMI: Nurille suunnatun ppilaits- ja ppispimusmutisen kulutuksen yhdistävän kulutusmallin suunnittelu ja piltinti. Justavampien ja yksilöllisempien pintplkujen luminen yhdistämällä työssäppimista ja tietpulisia pintja. Npeampien kulutusreittien mahdllistaminen tutkinnn surittamiseen Opiskelijiden henkilökhtaisen hjauksen ja yksilöllisten tarpeiden mukaisen suunnittelun lisääminen petuksen tteutuksessa. Työpaikkjen tukeminen piskelijiden tavitteellista ammattitaidn ppimista tukevan työssäppimisen järjestämisessä. Khderyhmä: Ss.ja terv.alan sekä htelli-, ravintla- ja catering- perustutk.piskelijat, pettajat, yritykset ja työpaikkahjaajat. JAO: Justavan, työelämälähtöisen, yrittäjyyteen kannustavan, Rtaati-kulutusmallin kehittäminen, jssa työssäppiminen ja lähipetus rytmittyvät piskelijan saamistarpeiden mukaan. Opinnt rytmitetään tukemaan piskelijan yksilöllisiä pinplkuja, jssa piskelijalle mahdllistetaan valinnaisen tutkinnn san valitseminen tisesta perustutkinnsta Opintjen läpäisyn, työelämän edellyttämän ammatillisen saamisen, situtumisen sekä yrittäjämäisen timinnan varmistaminen Khderyhmä: Htelli-, ravintla- ja cateringalan perustutkinnn kkki- piskelijat KPEDU: Laajennetun työssäppimisen mallien ja tukitimien edelleen kehittäminen, jiden yhtenä khderyhmänä vat erityistä tukea tarvitsevat piskelijat, jtka vat keskeyttämässä eri kulutusalilta. Hyvien käytäntöjen ppiminen muilta verkstn jäseniltä Omien hyvien käytäntöjen levittäminen muiden hanketimijiden käyttöön Justavien pintplkujen tteuttaminen, läpäisyn tehstaminen sekä pintjen keskeyttämisen estäminen Khderyhmä: Tekniikan- ja liikenteen alan, lunnnvara- ja ympäristöalan, matkailu- ja ravitsemus- ja talusalan sekä yhteiskuntatieteiden, liiketaluden ja hallinnn alan piskelijat, pettaja ja yritykset sekä työssäppimisen hjaajat. LAO: Lapin ammattipist tavitteena n llut kehittää hankkeessa MbiTOP työssäppimisen hjaus ja tukeminen mbiililaitteilla, pilvipalveluilla 3D:lla si, jssa tutettaan mbiililaitteita ja pilvipalveluja sveltava työssäppimisen hjausmalli hankkeeseen sallistuvien kulutuksen järjestäjien käyttöön. MbiTOP hjausmallin khderyhmänä ja mallin sveltajina vat työssäppimista hjaavat pettajat yhteistyössä työpaikkahjaajien kanssa. Mallia kehitetään ja piltidaan erityisesti Tiet- ja viestintätekniikan sekä Liiketaluden ja puutarha-alan perustutkinnissa. Mallia n kehitetty yhteistyössä Ammattipist Lappian kanssa. MbiTOP mallin avulla tuetaan työpaikalla tapahtuvan ppimisen määrän lisääntymistä. Tavitteena n myös tukea siirtymiä ammatillisesta peruskulutuksesta ppispimuskulutukseen. Khderyhmä: Tiet- ja viestintätekniikan sekä liiketaluden ja puutarha-alan perustutkintjen työssäppimista hjaavat pettajat yhteistyössä työpaikkahjaajien kanssa. Mallia n kehitetty yhteistyössä Ammattipist Lappian kanssa. LAPPIA: MbiTOP-työssäppimisen hjaus ja tukeminen mbiililaitteilla, pilvipalveluilla ja 3D:llä. Reaaliaikaisen hjaamisen ja justavan kmmunikinnin mallin avulla työssäppimisen laatua ammatillisissa pinnissa n mahdllista parantaa. Khderyhmä:liiketaluden piskelijat, erityisesti visuaalisen myyntityön ja kaupan palvelu ja myynti- tutkinnn sien piskelijat. Khderyhmänä vat myös työssäppimista hjaavat pettajat sekä työpaikkahjaajat. OSAO: Suunnitelmallisten ja hjattujen pettajien työelämäjaksjen tteuttaminen, tavitteena vahvistaa pettajien työelämäsaamista, pettajien ja työpaikkahjaajien työturvallisuussaamista sekä lisätä pettajien ja työpaikkahjaajien valmiuksia perehdyttää piskelijita työssäppimisjaksille. Tavitteena n, että rakennus-, pintakäsittely- ja taltekniikka-aljen ppimisympäristöissä nudatetaan valtineuvstn asetusta rakennustyön turvallisuudesta. Tavitteena n, että pettajat ja työpaikkahjaajat ymmärtävät työsujelutiminnan merkityksen sana työpaikan perustehtävän, tuttavuuden ja laadun kehittämistä. Khderyhmä: Hanke kskee kk OSAO: ta ja kaikkia sen tarjamia kulutusalja (kulttuuri-, lunnntieteiden, lunnnvara- ja ympäristö-, matkailu-, ravitsemis - ja talus, ssiaali-, terveys- ja liikunta, tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketaluden ja hallinnn ala). Hankkeen khderyhmänä n petushenkilöstö ja piskelijat sekä alueen työelämän edustaja

4 SAKKY: Tutkinttavitteisen pintplun kehittäminen ppispimuspiskelijalle yhdessä työelämän kanssa, ns.2+1 Opettajien työelämäjakst Yhteisten tutkinnn sien piskelumahdllisuuksien luminen ppispimuksen aikana ppilaitksella tapahtuvan pajapiskelun avulla sekä mbiilippimisen avulla Khderyhmä: kne- ja metalliala, Tivalan yksikkö sekä rakennusala, Kupin yksikkö. SALPAUS: Uuden työssäppimisen mallin kehittäminen sairaanhidn ja hulenpidn saamisalan ktihitn ja ppispimusten syntyminen Arviinti - ja hjaussaamisen parantaminen työpaikkahjaajia kuluttamalla sekä pettajien työelämäjakst Kiinteistöalalla tiimiyrittäjyyden ja työelämäyhteistyön prsessien liittäminen tisiinsa avainhenkilö-, yritys- ja yritysverksttaslla Kne- ja metallialan piskelijiden pintjen integriminen yritysten liiketiminta- ja tutantprsesseihin, piskelijiden työnhjauksellisten valmiuksien parantaminen, piskelijiden vertaishjauksen kehittäminen, Prt-/saamispajan kehittäminen Khderyhmä: ssiaali- ja terveysala, rakennus- ja kiinteistöala, kne- ja metalliala, pettajat, piskelijat ja yritykset SEDU: Työpaikalla tapahtuvan ppimisen määrän ja laadun nstaminen Työelämäyhteistyön laadun parantaminen nstamalla tiedn hallintaa sähköisen tiednhallintajärjestelmän avulla. Situttaa työpaikkja mukaan edistämään ammatillista huippusaamista tavittelevien nurten saamista ja näkyväksi tekemisestä Khderyhmä: Kulutuskeskus Sedun piskelijat, pettajat ja työpaikkahjaajat hankkeeseen sallistuvissa perustutkinnissa YSAO: Opiskelijan justava siirtyminen kulutusmudsta tiseen esim. kesken lukuvuden ppispimukseen tai takaisin ppitaitsmutiseen piskeluun Yksiöllisten pintplkujen edelleen kehittäminen ja jalkauttaminen kaikille kulutusalille Opettajien työelämäjakst sisältäen täsmäkulutuksen työpaikkahjaaille. Erilaisen ppijan tukeminen työelämäjakslla Tvt:n laaja hyödyntäminen hjauksessa ja työssäppimisen seurannassa. Khderyhmä: Ylä-Savn ammattipistn kaikkien kulutusaljen pettajat 2. Kuvaus hankkeen tteutuksesta ja tehdystä yhteistyöstä alueen kulutuksen järjestäjien, työpaikkjen ja sidsryhmien kanssa EKAMI: Hankkeen aikana n tehty seuraavia timenpiteitä: 1. justava ppispimuskulutuksen ja ppilaitsmutisen kulutuksen yhdistämisen tteuttamismalli n suunniteltu ja piltitu ssiaali- ja terveysalalla sekä htelli- ravintla - ja cateringalalla. Tteuttamismalli n tehty pettajien ja hankkeeseen mukaan lupautuneiden yritysten yhteistyönä. 2. Suunniteltu ja piltitu pintja, jissa yhdistetään yhteisten tutkinnn sien piskelua ammatillisten tutkinnn sien piskeluun ja työpaikalla tapahtuvaan ppimiseen. 3. Piltintien kkemukset ja tulkset n dkumentitu ja analysitu 4. Vaihtehtiset ja mnipuliset työpaikalla tapahtuvan ppimisen tteuttamisvaihtehdt n kirjattu kulutuksen järjestäjän petuksen tteuttamissuunnitelmiin mlemmissa tutkinnissa 5. Timintamallit n kirjattu ppilaitksemme IMS- timintajärjestelmään. 6. Työpaikkahjaajien mentrintimalli n suunniteltu ja piltitu ppispimuskulutuksessa mukana levien työpaikkjen ja työpaikkahjaajien tueksi ja työpaikalla tapahtuvan ppimisen hjauksen pedaggisen timivuuden varmistamiseksi. 7. Opettajat ja työpaikkahjaajat n perehdytetty/kulutettu piskelijan ppimisprsessin sähköiseen hjaukseen verkkympäristöissä. 8. Opiskelijan ppimisprsessin hjauksessa n kkeiltu tiet- ja viestintätekniikan käyttöä (esim. Wilma, blgit, Facebk, Skype) Hankkeen aikana mudstettiin kehittämistiimi, jssa n mukana prjektitimijita (prjektipäällikkö, ppispimuksen prjektitimijat), aljen pettajia ja työelämän edustajia yhteistyöyrityksistä. Kehittämistiimi kkntui säännöllisesti laatimansa kkusaikataulun mukaisesti nin klmen viikn välein. Työelämän edustajat livat mukana 3-4 kertaa/lukukaudessa. Kehittämistiimi jatkaa timintaansa hankkeen päättymisen jälkeen.

5 JAO: Htelli-, ravintla- ja cateringalan perustutkinnn kkin saamisalan surittamisesta työvaltaisella mallilla n tiedtettu peruspetukseen. (hakupas, www- sivut ja kulutuksen esittelyt peruspetuksessa, Taitaja-9 karsinnat sekä Jämsän seudun htelli- ja ravintla-alan yritykset) Sidsryhmät: hankkeen hjausryhmä ja Jämsän kaupungin terveys- ja hjauspalvelut. KPEDU: KPEDUN sahankkeessa n tehty yhteistyötä paikallisen ppispimustimistn kanssa, paikallisten yrittäjien kanssa erityisesti metalli- ja puualalla sekä htelli- ja ravintla-alalla. LAO: Työ tekijäänsä pettaa hankkeessa n kehitetty MbiTOP timintamallia yhteistyössä ammattipist Lappian sekä alueen työssäppimispaikkja tarjavien yritysten kanssa. Ammattipist Lappian edustajien kanssa n pidetty säännöllisiä yhteistyöpalavereita. Yhteistyökkukset n pidetty ; ; ; ; Yhteistyö n kskenut erityisesti Liiketaluden sekä Tiet- ja viestintätekniikan perustutkintjen työpaikalla tapahtuvan ppimisen hjauksen kehittämistä. MbiTOP mallin kehittämistä jatketaan yhteistyössä hankkeen päättymisen jälkeen. Yritysyhteistyö n tteutunut piskelijiden työssäppimisjaksjen yhteydessä. Hankkeessa tutetun prsessikuvauksen mukaisesti yritykset vat lleet mukana ppimisen hjauksessa erilaisia mbiili ja pilvipalveluratkaisuja hyödyntäen. Heillä n llut mahdllisuus käyttää mia tietkneita, älypuhelimia ja tabletteja pilvipalveluihin sijitetun hjausaineistjen lukemiseen sekä erilaisiin esim. näyttöjen tekemiseen ja arviinteihin liittyvien hjauskyselyihin vastaamiseen. LAPPIA: Hankkeessa alitimme rakentamaan blgityyppistä työssäppimisen ja näyttöjen suunnittelua ja raprtintia Mdle+Mahara - alustille. Työssäppimista varten rakennettu Mdle-työtila sisälsi kaikki piskelijan ja hjaajan tarvitsemat materialit sekä linkit piskelijiden työssäppimisen päiväkirjihin ja näyttösuunnitelmiin. Työssäppimisen raprtinti tapahtui aluksi Maharan kautta. Maharan kankeuden vuksi kkeilimme myös vapaita blgialustja, kunnes keskitimme raprtinnin hankkeen lppupulella Micrsftin Office365 työvälinehjelmiin ja erityisesti OneDrive pilvipalveluun. Reaaliaikaisessa hjaamisessa erityisesti piskelijan ja hjaavan pettajan välillä mudstui ykkösvälineeksi WhatsApp, jka n vähentänyt hankkeen myötä sähköpstin, Wilman, puhelimen, tekstiviestien ja Mdlen käyttöä. Hankkeen avulla henkilökunta n saanut käyttöönsä tabletteja ja älypuhelimia, jtka mahdllistavat mbiilihjaamisen jatkssakin. Opiskelijat vat lleet työssäppimassa esimerkiksi seuraavissa työpaikissa: Gina Trict, K-Market Messi, Kemin Musti ja Mirri, Kemin Sumalainen Kirjakauppa ja Habita Trni. Työpaikkahjaajilla li mahdllisuus tutustua piskelijan aineistihin mbiilisti. OSAO: Hankkeen suunnitteluvaiheessa laadittiin kaavi kuvaamaan hankkeen sisältöä ja timijita. Suunnittelukaavin sisällöt humiiden piskelijita hjattiin rakennusalan työturvallisuusasiissa. Opetushenkilöstölle (paikallisesti ja valtakunnallisesti) sekä työelämänedustajille järjestettiin kulutusta työturvallisuusasiiden tiimilta. Hankkeessa mukana lleet pettajat sallistuivat paikallisiin ja valtakunnallisiin työturvallisuustempauksiin, kulutuksiin sekä verksttapaamisiin alan asiantuntijiden kanssa. Hankkeen aikana laadittiin rakennustyömaiden perehdyttämiseen ja työturvallisuuteen liittyvä materiaalikansi pettajille ja henkilöstölle. Hankkeen aikana kehitettiin rakennusalan piskelijiden pintjen aikaista plkua työturvallisuusnviisista saajaksi. Hankkeen aikana syntyi Työturvallisuussaajaksi raksalle -timintamalli. Timintamallissa n kuvattu niitä sisältöjä ja aihealueita, jita laadukkaaseen työturvallisuuskulutukseen pintjen aikana tulee sisällyttää, jtta piskelijan tie turvallisuussaajaksi kasvamiseen n mahdllista ppimisympäristöstä riippumatta. Lisäksi timintamallissa esitetään timenpiteitä, jilla rakennusalan henkilöstön tietisuutta työturvallisuudesta vidaan kehittää ja ylläpitää. Hankkeessa tehtiin selvitys työpaikalla tapahtuvan ppimisen eri malleista sekä niistä saaduista kkemuksista OSAOn eri yksiköistä. Selvityksestä kstettiin asiakirja Laajennetun työssäppimisen mallit OSAOssa. Hankkeen kuluessa OSAOssa n laajennettu työssäppimisen määrää kaikissa kulutushjelmissa vähintään 40 pintpisteeseen. Työelämäkumppaneita n kutsuttu työelämätapahtumaan marraskuussa 2015, jllin heille n kerrttu hankkeen tavitteista ja laajennetusta työssäppimisen mahdllisuuksista yhteistyössä ppispimustimistn kanssa. Oppispimuksen mahdllisuuksista työelämälle ja kulutuksen mutna vat tiedttaneet ppispimustimistn suunnittelijat syksyllä Hankkeessa n tteutettu 11 pettajan kahden viikn työelämäjaksa, jiden aikana pettajat vat päivittäneet ammatillista saamistaan, vieneet työelämään tieta työssäppimisesta ja ppispimuksesta sekä vahvistaneet työturvallisuussaamistaan ja työelämäkumppanuutta. Työelämäjaksja n tteutettu yhteensä 16 eri työpaikalla hankkeen aikana.

6 SAKKY: Hakkeessa n tehty hyvää yhteistyötä kk hankeverkstn kanssa vertaisarviimalla alueellisia timintja. Me lemme timineet työparina Ylä-Savn kulutuskuntayhtymän (YSAO) kanssa kehittämällä yhteinen 2+1 (x+y)-mallin tteutuksen prsessikuvaus (löytyy Wikistä). Tällä n tavitteena yhdenmukaistaa alueellisia timintatapja. OKM:n nurten ammatillisen kulutuksen ja ppispimuskulutuksen kehittämishankkeiden kanssa massa kuntayhtymässä lemme tehneet yhteistyötä mm. sallistumalla yhteiseen tutteistamiskulutukseen, jnka tteutti Mestari-hanke (Turun kaupunki, Sivistysjast). Samin lemme tiedttaneet tämän hankkeen kehittämistimista muille hanketimijille ja petushenkilöstölle (pettajat ja pt) yhteisissä tapaamisissa. Yhteistyötä n tehty nurten hultajien kanssa järjestämällä erikseen ma vanhempainilta, missä avattiin uusia justavia pintplkumahdllisuuksia tutkinnn surittamiseksi. Työnantajia infrmitiin varhaisessa vaiheessa ppispimusmahdllisuudesta työssäppimisjaksjen yhteydessä ja pidettiin yhteinen aamukahvitilaisuus, missä vielä kerran kerrttiin ppispimuskulutuksen edellytyksistä. Ohjausryhmä - työskentelyssä käsiteltiin myös yksityiskhtaisemmin uusia malleja ja mukana li myös piskelija- ja työnantajaedustus kertmassa mia kkemuksiaan nuren ppispimus kulutuksesta. TE-palvelut vat lleet kiinteä yhteistyökumppani kk hanketiminnan aikana. SALPAUS: Ssiaali- ja terveysala: Hankkeen aikana tehtiin yhä laajentuvaa yhteistyötä Lahden kaupungin VAPAKUN (vanhusten palvelut ja kuntutus) ktihidn kahden yksikön kanssa. Hankkeen aikana timme yhteyttä myös Lahden ympäristökuntiin, kuten Peruspalvelukeskus Oivaan ja Aavaan ppispimusasiissa. Hankkeen lppupulella limme yhteydessä myös yksityisiin palveluntarjajiin. Lahden kaupungin ktihidssa n aiempina vusina llut ainastaan yksi piskelija/ tiimi, hankkeen myötä kahdessa tiimissä li kahdeksan piskelijaa. Myös ktihidn eri sidsryhmien kanssa verkstiduttiin, mm. Lahden kaupungin asiinti- ja saattpalveluryhmä. Erityisesti jatkhankkeen (Työ tekijäänsä kiittää) tavitteena leva ppispimusten saamisen mahdllisuus n auennut juuri tämän hankkeen avulla. Kiinteistöala: Opiskelijat tekivät heti piskelunsa alusta lähtien asiakasprjekteja man timialansa yrityksille näiden asiakkaiden kiinteistöissä. Opiskelu ppilaitksessa ja asiakkaiden luna tapahtui piskelijiden tiimiyrityksissä. Jkainen asiakasprjekti n sa pintja. Yksittäisen asiakasprjektin kesta ei le rajitettu - se vi vaihdella pulikkaasta kulupäivästä vaikka lukuvuteen. Kiinteistöpalveluyritys tarjaa asiakasprjektissa malle asiakkaalleen (kiinteistönmistaja) justavan, kustannustehkkaan sekä ssiaalisesti, eettisesti ja psyklgisesti kestävän palveluratkaisun. Havaintmme mukaan pikkeuksetta kaikki kiinteistönmistajan asiakkaista arvstavat nuria tekemässä työtä (ssiaalinen ulttuvuus). Pääsa asiakkaista haluaa auttaa tulevaa sukuplvea siirtymään työmarkkinille (psyklginen ulttuvuus) sekä ymmärtää tulevan sukuplven ttavan vastuun yhteiskunnan hyvinvinnista (eettinen ulttuvuus). Palveluintegraattrina pettaja (tiimivalmentaja) verkstituu ja ylläpitää yritysyhteistyöverksta, jka mahdllistaa kk piskelijaryhmän jatkuvat asiakkuudet timialan yritysten kanssa. Tämä edellyttää pettajalta timimista klmella taslla - yritysverksttaslla, yritystaslla sekä henkilötaslla. Talnrakennusala: Työpaikkahjaajia n kulutettu yrityksissä yhteensä kuusi, ngelmana n llut kuten kaikissa kulutuksissa, jtka viedään työpaikille, että spivaa aikaa ei tahd kulutettavilta löytyä, vaan tutannssa levat työpaikkahjaajat sekä mestarit vat ylityöllistettyjä. Hankaluuksista hulimatta suunniteltu työpaikkahjaajakulutus tteutui jalkautetulla mallilla hyödyntäen mbiiliteknlgiaa. Kne- ja metalliala: Opiskelijiden työnhjauksellisten valmiuksien parantamiseksi kulutettiin 10 piskelijan pilttiryhmä työpaikkahjaajaksi jista neljä sai kulutuksen valmiiksi ja timi työpaikkahjaajina ja tutreina työssäppimispaikilla. Kkemukset livat kuitenkin heikt, jhtuen piskelijiden heiksta mtivaatista ja kyvyistä (rutiinin puute). Työpaikilla työpaikkahjaajat kkivat timinnan turhaksi kska piskelijiden asiantuntemus ei riittänyt ja heidän li kuitenkin käytävä asiat läpi työturvallisuudesta jhtuen(sa piskelijista alle 18 vutta vanhja). Opiskelijiden valmiuksia visi parantaa ja rutiinia kasvattaa, js j ppilaitksessa käytettäisiin edistyneimpiä piskelijita apuhjaajina. Työssäppimisen jakstusta ja pituutta muunneltiin yritysten työtilanteen ja piskelijan saamisen perusteella, kkemukset livat hyviä. Yrityksille tehtiin ppilaitksen työssäppimisen tteuttamisesta Exel- taulukk, jsta selvisi TOP:ien ajankhdat: kulutusalittain, vastuuhenkilöt, tutkinnn sat ja yhteystiedt. Kesällä suritetun työssäppiminen: tavitteena li valmistumisen npeuttaminen ja rästipintjen surittaminen. Valmistuminen npeutui, mutta klmannen vuden työssäppimisjaksn lyhenemisen jhdsta k. piskelijat työllistyivät hunmmin. Osaamisen tunnistamista ja tunnustaminen tehtiin kesätöistä, piskelijat kkivat asian hyväksi, mutta pettajat kkivat sen työllistäväksi lisätyöksi. Ammattitaitvaatimusten selventäminen ja avaaminen (mitä kulukhtaiset ammattitaitvaatimukset tarkittavat työpaikalla) Tutkintjen ammattitaitvaatimuksia avattiin yrityksissä ja kehitettiin ammattisaamisen näyttöjä kknaisvaltaisemmaksi. Esimerkiksi pyrittiin TOP työprsessin/saamisen arviinnissa pis yksittäisestä työstä, jka ei kuvaa hyvin saamista ja n vaikea tteuttaa jissakin yrityksissä. Salpauksen petuksen kehittämistä khti saamisperusteista ppimista ja työelämävastaavuutta tteutettiin tekemällä mnialainen prtpaja jssa valmistetaan asiakastöitä, yritysten prtkappaleita ja töitä. Kkemukset vat myönteisiä. Lisäksi OPS:iin tettiin tisesta tutkinnsta (artesaani, mutilu ja mallintaminen) tilaustyön valmistaminen 15 sp, jka sittautui erittäin hyväksi kkeiluksi, jnka visi myös ttaa metallin valmistustekniikan OPS:iin. Myös elektrniikka tellisuuden paikallisiin tarpeisiin kkeiltiin elektrniikan kknpantyöt ja hienmekaaninen valmistus tutkinnn sia jtka suritettiin kknaisuudessaan yrityksissä TOP:ssa ja kkemukset livat hyvät. Alittavat piskelijat tutustuivat yhteistyöyritysten ja tteuttamaan TOP yhteistyöhön. Yritykset esittelivät, miten yhteistyömallit käytännössä tteutetaan ja mitä se työssäppijalta vaatii.

7 SEDU: Työpaikalla tapahtuvan ppimisen määrän lisääminen ja laadun nstaminen Hankkeen timintaan liittyen neljä pettajaa n llut työelämäjakslla. Työelämäjaksjen kestt vaihtelivat kuudesta päivästä kahdeksaan viikkn. Hankkeessa piltitiin uudenlaisia malleja tteuttaa pettajan työelämäjaks. Hankkeen puitteissa tteutetuista työelämäjaksista kaksi jaksa tteutettiin siten, että pettaja li työelämäjaksllaan samassa paikassa ja samaan aikaan kuin piskelijat työssäppimassa. Tästä mallista hyötyivät erityisesti pintjensa alkuvaiheessa levat piskelijat, kska he saivat työpaikkahjaajan lisäksi hjausta ja tukea myös pettajalta. Tässä mallissa pettaja kiersi työelämäjaksllaan useammassa työpaikassa. Hankkeen puitteissa tteutettava työelämäjaks ei kaikilla pettajilla llut yhtenäinen jaks, vaan jaksn saatti kuulua ihan yksittäisiä päiviäkin. Työelämäjaks räätälöitiin jkaiselle pettajalle siten, että se palvelisi mahdllisimman hyvin niin piskelijan kuin työelämän tarpeita ja mahdllisuuksia. Työelämäjaksn päätarkitus ei enää llut pelkästään pettajan tiettaidn ja työelämäsaamisen päivittäminen, vaan siihen kuului myös mm. työpaikkahjaajien perehdyttämistä ja kuluttamista hjaus- ja arviintityöhön, työssäppimista surittavien piskelijiden tukemista ja hjaamista, uusien petusmenetelmien tai -välineiden käyttööntta ja piltintia. Viidellä pettajalla n hankkeen aikana llut hankkeen ipad käytössään em. timintihin. ipad li kyselyn mukaan pettajilla pääsääntöisesti aktiivisessa käytössä ja he kkivat hyötyvänsä työssään siitä. Kaiken kaikkiaan hankkeessa n timinut yhteensä 14 pettajaa. Heidän timenkuvaansa n kuulunut mm. suunnitella uusia mallinnettavia ja piltitavia käytänteitä, perehdyttää piskelijita ja työpaikkahjaajia työssäppimisen uusiin tteuttamismalleihin, perehdyttää/kuluttaa työpaikkahjaajia hjaamaan ja arviimaan piskelijita jne. Hankkeen aikana työpaikkahjaajaperehdytystä/-kulutusta n saanut 72 työpaikkahjaajaa sekä 15 piskelijaa. On tärkeää, että myös piskelijita eli mahdllisesti tulevia työpaikkahjaajia kulutetaan hjaamaan ja arviimaan. Hankkeen aikana Kulutuskeskus Sedu Ähtärin rakennusalalla kttiin kumppanuusryhmä, jka kstuu alan pettajista ja alan työelämän edustajista. Kumppanuusryhmän tehtävänä n mm. kehittää justavaa ja yksilöllistä työssäppimista. Työelämän edustajat tuvat alueen rakennusalan saamistarpeita tiedksi ttavaksi humin petuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Hankkeen timintaan n sallistunut yhteensä 62 piskelijaa seuraavista perustutkinnista: ssiaali- ja terveysala, htelli-, ravintla- ja catering-ala, liiketalus sekä rakennusala. Hankkeessa n llut mukana 37 työnantajaa (67 työpaikkaa), jista suurin sa n llut työvaltaisen piskelun työssäppimispaikkja. Työvaltaista piskelua n järjestetty sekä ryhmäkhtaisesti että yksilöllisten tavitteiden mukaisesti. Työvaltaista piskelua n mallinnettu ja piltitu erilaisista tavitteista lähtien; jissakin malleissa krstuu pintjen yksilöllisyys ja justavuus sekä piskelijan man aktiivisuuden merkitys mien pintjen kestn ja sisältöön. Ssiaali- ja terveysalan ryhmäkhtaisessa mallissa, jssa työvaltaisuus alkaa j heti pintjen alkuvaiheessa, tavitteena n vahvemmin tukea ja hjata piskelijaa sekä humiida paremmin mahdlliset erityisen tuen tarpeet, jllin piskelija saadaan paremmin situtumaan miin pintihinsa. Tarvittavan tuen saatavuus tteutui, kun pettaja li työelämäjakslla samanaikaisesti samassa/samissa työpaikassa/työpaikissa, jssa/jissa piskelijat livat työssäppimassa. Tuen määrää vähennetään pintjen aikana, kun piskelijan itsenäisyys ja vastuunkantkyky lisääntyvät ja vahvistuvat. Tisessa ssiaali- ja terveysalan ryhmäkhtaisessa mallissa ensimmäisen lukukauden jälkeen 3-vutisesta perusryhmästä eriytettiin 2-vutinen "aikuisryhmä". Ryhmän muuttuminen 3-vutisesta kulutuksesta 2-vutiseksi kulutukseksi edellytti tarkkaa suunnittelua ja rganisintia sekä pettajien välistä saumatnta tiimityöskentelyä. Että ammattitaitvaatimukset saavutetaan ja piskelijat saavat työelämän vaatiman saamisen, n laajennetun työssäppimisen sisältöjä tarkasti mietittävä. Tämä edellyttää pääsääntöisesti pettajien vahvaa keskinäistä tiimityöskentelyä. Mahdllisuus saavuttaa petussuunnitelman ammattitaitvaatimukset n alusta lppuun asti kulun vastuulla; tätä vastuuta ei vida siirtää työssäppimispaikille. Työvaltaisessa piskelussa n nnistuneesti integritu yhteisiä tutkinnn sia työpaikalla tapahtuvaan ppimiseen. Tämä vaatii tietenkin hulellista suunnittelua. Hankkeessa timineet pettajat vat vieneet työelämään tieta työssäppimisen uusista ja mnimutisista tteuttamismalleista sekä myös mahdllisuudesta surittaa pintja sittain ppispimuskulutuksella. Hankkeessa tteutui yksi Osa pinnista ppispimuksella -malli. Opiskelija suritti man alansa työpaikalla kaksi tutkinnn saa ppispimuskulutuksella ja palasi ppispimusjaksn jälkeen kuluun jatkamaan pintnsa lppuun. Kaikki sapulet situtuivat ennen jaksa tehtyyn suunnitelmaan ja kkeilu nnistuikin erittäin hyvin. Tavitteena n nstaa työelämäyhteistyön laatua parantamalla tiedn hallintaa sähköisen tiednhallintajärjestelmän avulla. Ennen tämän satavitteen tteuttamisen alitusta työelämäyhteistyöhön liittyvä tiet li Kulutuskeskus Sedussa jakautuneena puitespimusten tekemisen kautta kertyneeseen tietn sekä jkaisen henkilökunnan jäsenen henkilökhtaisiin tietihin ja kntakteihin. Tieta n lemassa melk paljn, mutta se n hajallaan ja siksi vaikeasti hyödynnettävissä. Työelämäyhteistyön tiednhallintajärjestelmä nähtiin järkeväksi tteuttaa sana uutta, kesällä 2015 hankittua piskelijahallintjärjestelmää. Tämä päätös tuki hyvin tavitetta ttaa käyttöön työkalu, jnka käyttö n jkaisen pettajan arkipäivää. Tisena vaihtehtna arviitiin mahdllisuutta ttaa käyttöön erillinen asiakkuuksien hallintaan sveltuva työkalu (CRM-järjestelmä), jhn lutaisiin rajapinta piskelijahallintjärjestelmän kanssa. Ensimmäisessä työvaiheessa arviitiin sitä, minkä kaiken tiedn tallentaminen n tärkeää työelämäyhteistyön näkökulmasta. Tätä selvitettiin paitsi Sedun sisäisesti, myös benchmarking-vierailulla Oulun seudun ammattipistn. Vierailun tarkituksena li myös kartittaa tiednhallinnan alustaksi valitun piskelijahallintjärjestelmän tarjamia mahdllisuuksia ja rajituksia. Seuraavassa vaiheessa rekisterin lumiseksi tarvittavien tietjen keräämiseksi hahmteltiin lunns työelämälle lähetettävästä kyselystä. Tieta nähtiin tarpeelliseksi kerätä aluksi klmella eri taslla; yritystaslla, työssäppimispaikkataslla sekä työpaikkahjaajataslla. Tarpeellisena, mutta mahdllisesti myöhemmin tteutettavana neljäntenä tasna nähtiin tas, jhn tallennettaisiin yksityiskhtaisempaa tieta ppilaitksen ja työpaikan välisestä yhteistyöstä, esim. mahdllisuudesta tarjta ppispimuspaikkja tai kiinnstuksesta sallistua alakhtaisiin kumppanuusryhmiin. Yritystasisia tietja keräävä sähköinen lmake lähetettiin lemassa leville työelämäkumppaneille marraskuussa. Opiskelijahallintjärjestelmän tarjamia lmakkeita ja rekistereitä n alettu mukata kerättävää tieta vastaaviksi. Mukkausprsessin aikana n pyritty kiinnittämään humita siihen, että järjestelmästä tulee helpsti käytettävä pettajien lisäksi myös piskelijille ja työelämäkumppaneille. Tinen tärkeä periaate n, että kaikki työelämäyhteistyöhön liittyvä tiet kertyy yhteen paikkaan ja tiet n kaikkien sapulten käytettävissä ylittäen ala- ja yksikkörajat. Samassa yhteydessä n tarkasteltu Sedun työpaikalla tapahtuvaan ppimiseen liittyviä prsesseja ja sitä, miten uuden järjestelmän käyttööntt tulee vaikuttamaan niihin.

8 Tavitteena n situttaa työpaikkja mukaan edistämään ammatillista huippusaamista tavittelevien nurten saamista ja näkyväksi tekemisestä Ammatillisen kulutuksen huippusaamisen kehittämiseen n tärkeää saada mukaan työnantajia ja yrityksiä. Osaamisen kehittämisessä työpaikalla tapahtuva ppiminen n keskeinen saamisen kehittämisen tapa. Ammattitaidn Taitaja-kilpailut tähtäävät ammatillisen saamisen kehittämiseen. Taitaja-semifinaaleihin ja finaaleihin valmentaminen tapahtuu parhaiten yhdessä työelämän kanssa. Hankkeessa li tavitteena saada mukaan vähintään klme työnantajaa huippusaamisen kehittämiseen ja Taitaja-semifinalistien valmentamiseen. Sedussa n tehty aiemmin Huippusaajan Oma Plku timintamalli. Huippusaajan Oma plku mudstuu yksilöllisesti jkaisen piskelijan khdalla. Plulla n määritelty pakllisiksi vähintään 5 sp kilpailuvalmennusta ja/tai työssäppimista vaativassa ympäristössä sekä vähintään 2 sp kansainvälisyyspintja. Huippusaajan Oma plku vi sisältää ammatillisia tutkinnn sia, jtka tteutetaan ammatillisesti erityisen krkein tavittein tai vaativassa ppimisympäristössä. Suritusten tulee täyttää seuraavat kriteerit: piskelijan saaminen täyttää kiitettävän arviintikriteerit, piskelijalla n krkeita henkilökhtaisia ammatillisen saamisen tavitteita ja hän syventää elinikäisen ppimisen avaintaitja. Vuden 2015 petussuunnitelmiin n tullut Huippusaajana timimisen pintkknaisuus (15 sp). Kilpailu- ja valmennustiminta, työnantajien sertifiinnit, ammatti- ja erikisammattitutkintjen sien surittaminen, kv-timinta jne. vat keinja kartuttaa huippusaamista. Hankkeessa pyrittiin yhdistämään Sedun huippusaajan Oma Plku -tteutusta sekä huippusaajana timimisen pintkknaisuutta, siten että erityisesti Taitaja-kilpailutiminta ja siihen valmentautuminen vat keskeinen sa huippusaajana timimista ja kehittymistä. Hankkeessa piltitiin 5 piskelijan ja neljän yrityksen välistä yhteistyötä Taitaja semifinaaliin valmentautumisessa ja saamisen kehittämisessä. klmessa piltissa menetelmänä li laajennettu työssäppiminen. Myynti- ja asiakaspalvelulajin semifinaaliin valmentautuminen tapahtuu laajennetussa työssäppimisessa ja siten, että työssäppimisen lisäksi pettaja tekee henkilökhtaisen valmennushjelman ns. tukipaketin asiista, jita pitää työssäppimisen lisäksi vahvistaa. Näitä li mm. englanninkielen saamisen kehittäminen ja siihen liittyvä tukipaketti harjitustehtävineen ja materiaaleineen. Ravintlakkin semifinalisteja n kaksi, jilla n kaksierilaista laajennetun työssäppimisen työpaikkaa. Opiskelijat vaihtavat keskenään työssäppimispaikkja, jtta valmennuksesta tulee mnipulisempaa. Työssäppimispaikat vat yhteistyössä valmennuksen järjestämisessä ja sallistuvat myös semifinaalikilpailuihin piskelijiden valmentajina. Tässä mallissa valmennus tapahtuu pääsin työnantajien timesta, pettajan rli n krdiniva. Visuaalisen myyntityön semifinalistit (2 piskelijaa) tekevät prjektityönä Etelä-Phjanmaan kauppakamarille työ- ja rekrytintimessujen messusastn. Prjektiin kuuluu ideinti, suunnittelu ja tteutus yhdessä asiakkaan kanssa sekä asiakkaan ja pettajan antama arviinti messujen jälkeen. YSAO: Alueellista verkstyhteistyötä n tehty Savn ammatti- ja aikuispistn sekä Kainuun ammattipistn kanssa. Lisäksi n tehty benchmarkaus -reissu Tampereen ammattipistlle syksyllä Yhteistyö n lisännyt yhteistä keskustelua ja ymmärrystä siitä, että mallista n tehtävä selkeä prsessikuvaus. Prsessikuvaus valmistui keväällä Prsessimallia n jaettu man ppilaitksen eri aljen ryhmänhjaajille työkaluksi 2+1-mallin ppispimuksien suunnittelua ja tteutusta varten. Oppispimuksia n slmittu kuudelle (6) ppispimuspiskelijalle. Kulutusalat vat lleet: arkkitehtuuri ja rakentaminen (taltekniikan perustutkint), kauneudenhit (hiusalan perustutkint), kne- ja metalli- ja energiatekniikka (kne- ja metallialan perustutkint), Ssiaali- ja terveys (ssiaali- ja terveysalan perustutkint) ja prsessi-, kemian- ja materiaalitekniikka (pintakäsittelijän perustutkint). Yksi nuri n llut myös Elintarvikealalla ja hänen ppispimus purkautui piskelijan vaihdettua alaa. Työpaikat vat piskelijat löytäneet itsenäisesti. Työssäppimisjakst vat sakseen auttaneet työnantajia ja nuria löytämään tisensa ja kiinnstumaan ppispimuksesta. Oppispimukset vat lleet kestltaan 9 kk 24 kuukautta. Kaksi piskelijaa n valmistunut. Yksi ppispimuspiskelija valmistui pintakäsittelyalan perustutkintn ja ppispimuksen kest li 9 kk ja tinen ppispimuspiskelija valmistui hiusalan perustutkintn, jllin ppispimuksen kest li 9 kk. Työpaikkana heillä n llut Pnsse Oyj ja Hiuk-Set Secnd Editin. Työllisyystilanne n Ylä-Savn alueella llut hyvä. Neljän ppispimuspiskelijan ppispimukset jatkuvat ajalle Hankkeen aikana n selvitetty ja laadittu hjeet 2+1-mallin piskelijan kirjauskäytänteistä piskelijahallintjärjestelmiin (Wilma ja Spimus Pr). Lisäksi n selvitetty ja laadittu hjeistus tdistusten teka varten. Hankkeen aikana vat YSAO:n hanketimijat sallistuneet aktiivisesti valtakunnallisiin verksttapaamisiin. YSAO:n sisäisiä hankepalavereita n pidetty säännöllisesti. Mnialainen YSAO:n ppispimushankkeiden yhteinen hjausryhmä n timinut myös hyvin yhteistyössä. Ohjausryhmässä n peruskulun, ssiaalipalveluiden, Phjis -Savn TE-timistn, Iisalmen yksikön, työelämän, työvalmennussäätiön ja Ylä-Savn ammattipistn edustajia. Ohjausryhmä n kkntunut klme kertaa hankkeen timinta-aikana. Ohjausryhmälle n esitelty hankkeen uudet timintatavat, prsessikuvaukset sekä esitteet. Hankkeen etenemistä ja sen tulksia n arviitu hankkeen aikana itsearviinnilla sekä sisäisillä hjauskkuksilla. Itsearviintia n suritettu sekä hankkeen etenemisen että tutsten näkökulmasta; tavitteiden ja aikataulun yhteensvittaminen. Suullista palautetta n kerätty piskelijilta sekä yritysten henkilöstöltä.

9 3. Hankkeen yhteistyökumppanit (eriteltävä selkeästi ne kulutuksen järjestäjät, jille myönnettyä valtinavustusta n khdennettu sekä muut yhteistyötaht, kuten muut kulutuksen järjestäjät, työelämän yhteistyökumppanit, sidsryhmät ym.) Hankeverkst: 1. Ktkan- Haminan seudun kulutuskuntayhtymä, Etelä-Kymenlaaksn ammattipist, EKAMI 2. Jyväskylän kulutuskuntayhtymä, Jämsän ammattipist, JAO 3. Keski -Phjanmaan kulutusyhtymä, KPEDU 4. Rvaniemen kulutuskuntayhtymä, Lapin ammattipist, LAO 5. Kemi - Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä, Ammattipist LAPPIA 6. Oulun seudun kulutuskuntayhtymä, Oulun seudun ammattipist, OSAO 7. Savn kulutuskuntayhtymä, Savn ammatti- ja aikuispist, SAKKY 8. Seinäjen kulutuskuntayhtymä, Kulutuskeskus SEDU 9. Ylä-Savn kulutuskuntayhtymä, Savn ammattipist, YSAO 10. Päijät-Hämeen kulutusknserni kuntayhtymä, Kulutuskeskus Salpaus, krdinija Ohjausryhmän kkukset Aika Paikka AC Osallistujia Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti 2 5 Verkstkkukset Aika Paikka Osallistujia Seinäjki Lahti/AC Oulu Kupi Lahti Jämsä 26 Hankeverkstn kulutuksen järjestäjistä mudstettiin ns. sparrausparit, jtka kmmentivat tistensa timintaa ja tekivät tiiviimpää yhteistyötä. Työ tekijäänsä pettaa sparrausparit: KPEDU ja OSAO, LAO ja LAPPIA, SAKKY ja YSAO, JAO ja EKAMI, SEDU ja SALPAUS EKAMI: Yhteistyöyrityksinä timivat seuraavat yritykset: Ssiaali- ja terveysala: - Mediverkk - Attend - Ktkan kaupungin Hvinsaaren hivakti - Crnaria - Ravimäkiyhdistys ry - Kymen hit- ja kuntutuskeskus - Yksityinen Marian Tarha Oy/Marinkujan päiväkti Matkailu, ravitsemis- ja talusala: - Mereta Oy/Ktkan ravintlat - Ravintla Martina - Sks Htel Seurahune/Ravintla Fransmanni/Amarill - Ravimäkiyhdistys ry KPEDU: Hankkeessa n tutettu mm. yhdeksän kunnan alueen puualan yritysten työpaikkarekisteri. Tehty esite yrityksille 2+1- mallista, puuja metallialan yritysten analyysi, mitä tutkinnn sia vidaan kussakin työpaikassa surittaa. LAO: LMbiili ja pilvipalveluita hyödyntävää MbiTOP timintamallia n kehitetty yhdessä erityisesti ammattipist Lappian kanssa. Mallia n esitelty Työ tekijäänsä pettaa hankkeen yhteisissä tapaamisissa kaikille muille verksthankkeessa mukana leville kulutuksen järjestäjille.

10 Yritysyhteistyö n tteutunut mbiilihjauksessa levien piskelijiden työpaikalla tapahtuvan ppimisen yhteydessä. Mbiilihjauksen tukemaan ppimista hankkeen aikana n tteutettu muun muassa seuraavissa yrityksissä: Accuntr; Tilitimist Mervi Pesnen, Kittilä; Talenm; Kirjanpittyö S.Kupila; Prisma; K-Viirinkangas; Sallan kunta; K-Market Rinne: Tp-Sprt; Rvaniemen Tilipiste Oy; Jysk; SantaPark Oy; Administer Oy; Pmppiduu Oy; Tili- ja timialapalvelu Satu Kukkniemi Ky; MHY Kittilä; K-Supermarket Rinteenkulma; K-Market Katajaranta; KappAhl Oy Rvaniemi; Lindex Rvaniemi; Aasia säästö market; HIH-HI; Rautanet Ranua; OK-Arina / SALE Rantavitikka; OK-Arina / S-Market Revntuli; K-Market Hessuntri; Kukkakauppa Saaran Kukka; Fintravel Tur Operatrs Oy; Clas Ohlssn; JM Grve Oy; Jeans & Clthes Oy; Scala Clthing Oy; Dressmann; Sampkeskus; R-Kiski Oy; Oy Levi Ski Resrt Ltd; Sumen lähikauppa Oy SIWA; OK-Arina / S-Market Ranua; OK-Arina / SALE Tervla. Mbiilia ja pilvipalveluita n svellettu myös kauppakeskusyhteistyössä. Sampkeskuksen ja Rinteenkulman jhtajien yhteistyötä n julun alla tuettu Whatsapp ja Facebk svelluksilla. Näiden tukemana suunniteltiin kaupungin keskustan juluparaatia. Mukana suunnittelussa livat visuaalisen myyntityön lehtri, liiketaluden piskelijat sekä kauppakeskusten jht sekä keskusten yrityksiä. Timinnassa mukana leminen li sa piskelijiden visuaalisen myyntityön pintja. LAPPIA: Ammattipist Lappia tteuttaa hankkeen MbiTOP-sin yhdessä tisen satteuttajan Lapin ammattipistn kanssa ja verkstkkuksissa lemme raprtineet timinnasta muiden satteuttajien kanssa. OSAO: Hankkeessa yhteistyökumppaneina vat lleet työturvallisuussin salta seuraavat timijat: Haukiputaan Maalaus- ja Remntintipalvelu Ky, Juni Fyrsten Oy, Maalausliike RS-Instal Oy, Maalausliike Velj. Niinimaa, Maalaus- ja tasitetyöt M. Sujanen Oy, Maalauspalvelu R.Kurtti Oy, Teuv Järvenpää Oy, Sininenkaari Oy, Rakennustellisuus RT, Phjis-Sumen turvapuist, Rakennusliitt. Opettajan työelämäjaksjen tteuttamisessa yhteistyössä vat lleet seuraavat työelämäkumppanit: Labrc Oy, Htelli-ravintla Lasaretti (Hengitysliitt), Oulun kaupunki/lapsiperhepalvelut, Restel/Htelli Cumulus, Oulun ammattikrkeakulu Oy, Cafe Limu/Onika Ky, Ikäihmisten lhune/oulun eläkkeensaajat ry, Maini Vire Oy, Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiiri/välinehult, Kempeleen kunta/perhetyö, Kuvakertm, Mainnnan Työmaa MPM Oy, Osuuskunta Arina, Oulun eläinklinikka Oy, Oulun kaupunki/maikkulan kirjast, Finlaysn Oy. Lisäksi tiedtustiminnan khteena työelämätapahtumassa li 58 yrityksen edustajia ja työelämää n tiedtettu myös ppispimussuunnittelijiden timesta. SAKKY: Kulutuksen järjestäjät: Savn ammatti- ja aikuispist (liiketalus/mestari-hanke, Valma/ppispimuksen ennakkjaks sekä NAO-hanke). Ylä-Savn kulutuskuntayhtymä (YSAO) Phjis-Savn TE-timist Muut yhteistyökumppanit: Kne- ja metallialanyritykset (mm. CROSS WRAP OY, Maansiirt Trppavirta Oy, PAJAVA, Lujabetni,YARA, Kevak, ISS- PALVELUT,SIMETEK WORKS OY, Hydrline Oy) Rakennusalan alan yritykset ja yhdistykset: (mm.rakennustellisuus ry, Luja Oyj, YIT, Skanska, NCC, PS-tastyö Oy, Rakennustyö Oy, Servica, Rakennus Knttinen Oy, Lapti Oy, Rakennus MR Wa SALPAUS: Lahden kaupungin ssiaali- ja terveystimi ja yksityiset palveluntuttajat Kne- ja metallialan yhteistyöyritykset: Merivaara Oy, Kemppi Oy. HeatMaster Oy, Raute Oy, Haltn Marine Oy, Urajärven Metalli Oy ja Stra Ens Oy. Kiinteistöala: RTK, Lassila Tikanja, Scandic htellit Talnrakennus: Päijät- Hämeen rakennusalan yritykset, mm. YIT ja Skanska SEDU: Kulutuskeskus Sedun tärkeimmät yhteistyökumppanit hankkeen tteutuksessa vat lleet työssäppimispaikat ja ppispimuskulutuksen työpaikka. Hankkeessa n Sedun salta llut mukana 37 työnantajaa (67 työpaikkaa), jista suurin sa n llut työvaltaisen piskelun työssäppimispaikkja. Uusien timintatapjen mallintamisessa ja piltinnissa n tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä työssäppimispaikkjen kanssa ja kuunnella "herkällä krvalla" työelämän näkemyksiä suunnitelmista. Oppispimuskulutuksen tteuttamiseksi tehtiin tiivistä yhteistyötä Kulutuskeskus Sedun ppispimuspalveluiden kanssa. Työelämäyhteistyön tiednhallinnan kehittämisen näkökulmasta yhteistyöverkstna vat timineet Työ tekijäänsä pettaa hankkeessa mukana levat kulutuksenjärjestäjät. Verkstlta tiedusteltiin kkemuksia piskelijahallintjärjestelmän käytöstä työelämäyhteistyön rekisterinä. Tulksena saatiin paljn arvkkaita käyttökkemuksia ja näkökulmia ja päädyttiin benchmarkingvierailuun Oulun seudun ammattipistn. Lisäksi hankkeessa n llut mukana Sedun Taitaja-rganisaati ja lajivastaavat, Sedun pedagginen kulutuspäällikkö ja tähän liittyvät hankkeet. YSAO Yhteistyökumppanit: - Savn ammatti- ja aikuispist - Prtaanpään Kristillinen pist - Phjis-Savn TE-timist, Iisalmen yksikkö ja Työviman palvelukeskus Ylä-Sav - Alueen yritykset - Nurten työssäppimis- ja ppispimusuudistus hankkeiden hjausryhmä - Yrittäjäjärjestöt - Etsivä nuristyö - Nuret Duunin -hanke - OpsDiili -hanke - Ylä-Savn Ohjaam -hanke

11 4. Minkälaisia timintamalleja hankkeessa n kehitetty kulutusmudsta tiseen siirtyvien piskelijiden ja työpaikan hjaus- ja tukitimiin? EKAMI: Ekamin ppispimusmallissa Nps-piskelijan justava pintplku n piskelijan, työnantajan ja työpaikkakuluttajan tueksi laadittu kuvaus pintjen etenemisestä ja hjauksesta khti ammatillisen perustutkinnn surittamista. Malli tukee myös pettajan, ppispimustimijiden, pint-hjaajien ja pintsihteerien työtä. Kuvaus sisältää tietpaketin prsessissa mukana levien timijiden tehtävistä ja vastuista prsessin eri vaiheissa. Lisäksi ppilaitksessamme nimettiin vastuuhenkilöt ppispimuskulutuksesta, pint-hjaajista ja pintsihteereistä vastaamaan nurten ppispimuspiskelijiden pintjen etenemisestä. Alilta nimetään vastuupettajat tutkinnittain vastaamaan piskelijista, jtka siirtyvät kulutusmudsta tiseen. Malli mahdllistaa piskelijalle pintjen justavan etenemisen ja hjauksen yksilöllisille pluille. Opettajalle se tarjaa uusia yhteistyömahdllisuuksia työelämän kanssa. Työpaikat saavat yrityksensä tarpeisiin kulutettuja ammattitaitisia työntekijöitä ja mahdllisuuden vaikuttaa kulutuksen sisältöihin. Malli tiivistää yhteistyötä ppispimuskulutuksen ja ppilaitksen välillä. Oleellista justavan pintplun tteutumisen ja ppispimuksen kannalta n yhteisten tutkinnn sien piskelu vaihtehtisilla tteutustavilla ja niiden piskelun mahdllistaminen työpaikalla tapahtuvan ppimisen yhteydessä. Hankkeessa kehitettiin verkkpintja ja ppimistehtäviä työpaikille mlemmissa tutkinnissa. Verkk-pintjen ja tehtävien laadinnassa lähtökhtana li, että ne vat helpsti mukattavissa erilaisille ppijille erilaisiin työpaikkihin ja myös uusiin tutkintihin. Yhteisten tutkinnn sien integrintia ammatillisiin tutkinnn siin ja työpaikalla tapahtuvaan ppimiseen tehtiin äidinkielen, rutsin, englannin, matematiikan, yhteiskuntataitjen, työelämätaitjen sekä taiteen ja kulttuurin sa-alueilla. Yhteisten tutkinnn sien piskelu työtä tekemällä n mtivinut ppimista ja parantanut ppimistulksia usean piskelijan khdalla. Hankkeen aikana kehitettiin työpaikkakuluttajien mentrintimalli, jnka avulla tuetaan työpaikkja ja työpaikkakuluttajia tavitteellisessa työpaikalla tapahtuvan ppimisen järjestämisessä. Mallin avulla piskelija, työpaikkakuluttaja, ppispimuskulutuksen edustaja ja pettaja vivat tiedstaa rlinsa ja vastuunsa työpaikalla tapahtuvassa ppimisessa ja sen hjauksessa. Työpaikkakuluttaja n asiantuntija substanssialallaan, piskelija ppimisessaan, ppispimuskulutuksen timija ppispimusmutisen kulutuksen järjestämisessä ja pettaja ppimisprsessin hjailussa ja saamisen arviinnissa. Mallin mukainen timinta varmistaa työssäppimisen hjauksen pedaggisen timivuuden. Malli tetaan käyttöön kaikkien ppilaitsmutisesta kulutuksesta ppispimuskulutukseen siirtyvien piskelijiden khdalla. Mentrinnin hjausmateriaalina käytetään sekä edellä kuvattua tietpakettia että Opetus- ja kulttuuriministeriön rahittamassa Työpaikkahjaajien kulutus hankkeessa laadittuja digi- ja äänitarinita ja sähköistä ppispimuksen hjauskansita. JAO: Rtaatimalli KPEDU: Kpedussa tehty esite yrityksille 2+1- mallista, markkininnin kannalta hyvä tiedttaa mallista. Puu- ja metallialan yritysten analyysi, mitä tutkinnn sia vidaan kussakin työpaikassa surittaa sekä työpaikkahjaajien kulutusmateriaalia ja kysely työpaikkahjaajille. LAO: MbiTOP hjauksen tavitteena n tukea siirtymiä ammatillisesta peruskulutuksesta ppispimuskulutukseen. Ensimmäisessä vaiheessa malli tukee työpaikalla tapahtuvan ppimisen määrän vahvistamista. Mbiilihjauksella vidaan lisätä piskelijan, työpaikkahjaajan sekä pettajan keskinäistä vurvaikutusta työpaikalla tapahtuvan ppimisen aikana. Pilvipalveluissa sijaitseva hjausmateriaali (muun muassa tutkinnn san ammattitaitvaatimukset ja arviinnin kriteerit) n sapulten käytettävissä. Ssiaalisen median avulla vidaan jakaa tieta ja tilannekuvauksia sapulten kesken ja tukea näin ammattitaitvaatimusten mukaista ppimista. Tästä asetelmasta n luntevaa siirtyä mikäli työpaikka ja piskelija yhdessä näin päättävät sellaisiin kulutusmutihin, jissa ppiminen tapahtuu pääasiassa työpaikilla. LAPPIA: Ammattipist Lappiassa n keskitytty mbiilihjaamisen kehittämiseen. OSAO: Hankkeessa n tehty selvitys erilaisista laajennetun työssäppimisen malleista ja timintatavista OSAOssa. Näiden mallien kknaisvaltainen levittäminen ja hyödyntäminen helpttavat työvaltaiseen ppimiseen ja sitä kautta ppispimukseen siirtymistä. Työpaikalla tapahtuva ppiminen edellyttää erilaista hjausta ja asennetta niin ppijalta, pettajalta kuin työpaikaltakin. Työturvallisuustietisuuden lisääntyminen ja työturvallisuuskansin käyttööntt vat lähtökhtaisesti tukitimia siirryttäessä ppimaan työelämään turvallisesti. SAKKY: Hankkeessa kehitettiin rakennusalalla ppispimuskulutukseen jhtavaa 2+1 (x+y)-mallia. Prsessikuvaus ja tutekrtti vat Wikissä. Kne- ja metallialalla kehitettiin att- ja ammattiaineiden surittamista pajatiminnassa (1 pv/vk pajatimintaa, missä vi surittaa keskenjääneitä pintja ja saada pint-hjausta sekä ppilashultn liittyviä piskelijapalveluja) sekä a. aineiden integrintia pitkäketisiin työssäppimisjaksihin. Tulksena syntyi klme NY-yrittäjyyttä. Oppispimuksia ei syntynyt yhtään kappaletta, ja teimme kyselyn työnantajille, miksi ppispimuksia ei syntynyt. Vastauksina li, että yritysten työ- ja tilauskantatilanne n niin epävakaa, etteivät he vineet situtua määräaikaisiin uusiin työspimuksiin. Tutekrtti Wikissä. Rakennusalalla syntyi viisi 2+1-timintamalin mukaista ppispimusta. Spimusten suunnittelu li pitkäkestinen prsessi, jssa krstui hyvä ja hyvin suunniteltu yhteistyö ja työnjak sekä työpaikkjen että ppilaitksen kanssa. Oppispimusten slmimisen yhteydessä nudatettiin OPH:n hjeistusta henkilökhtaistamisesta mm. siirtymisvaiheessa aikaisemmin pitun tunnistaminen ja tunnustaminen sekä työssä ppimis- ja ammatillisen saamisen näyttöjen suunnittelu ja tarvittavan tietpulisen petuksen määrän vahvistaminen sekä työssä ppimissuunnitelman laatiminen. Hankkeen aikana selvitetään ppilaitksen hjauksen tarvetta nurten ppispimuskulutuksessa tteutuuk aidsti suhde 80 työpaikalla työpaikkakuluttajan hjauksessa ja 20 % ppilaitksen hjauksessa ja petuksessa.

12 SALPAUS: Ssiaali- ja terveysala: Osaaminen näkyväksi ktihidssa malli (tutekrtti). Mallissa n testattu lähihitaja piskelijiden työpaikalla tapahtuvan ppimisen käytäntöä, jssa piskelijat itsenäisinä työpareina ttavat vastuun työskentelystään ja hitavat ktihidn asiakkaita. Ktihidn henkilökunta n valinnut piskelijiden saamisen taslle spivat asiakkaat. Mallin myötä lemme selvittäneet piskelijiden itsenäisen työskentelyn mahdllisuutta esim. lääkehidn salta aluehallintviraststa. Tietpulista petusta n siirretty työpaikalla tapahtuvaan ppimiseen. Näistä kaikista kkemuksista n nyt hyötyä, kun jatkhankkeessa (Työ tekijäänsä kiittää) syntyy ppispimuksia ja sitä kehitämme edelleen. Kiinteistöala: Sipulimalli (tutekrtti) Talnrakennusala: TOP- APPS työssäppimisen hjaukseen, ei le sidttu kulutusalaan, kuva khta 6. Kehittäminen jatkuu. "Phjanvahvistus ja kivijalkayhteistyö" Kne- ja metalliala: Kne- ja metallialan saamispaja/ prtpaja (tutekrtti) SEDU: Oppiminen ja saaminen näkyväksi KOTOPRO: Ktpr-svelluksen avulla piskelija pystyy mm. kkamaan prtflin kk pintjen ajalta sekä kehittämään tietteknistä saamista vastaamaan paremmin työelämässä tarvittavaa saamista. Osa pinnista ppispimuksella: Mallissa yhdistyvät justavasti ja yksilöllisesti ppilaitsmutinen piskelu sekä ppispimuspiskelu. Oppispimusjaks vi sijittua mihin tahansa pintjen vaiheeseen ja sen aikana suritetaan yksi tai useampi tutkinnn sa. Työpaikkahjaajakulutuksen sähköinen materiaalipankki: Materiaali n Mdle2-alustalla jaettuna pieniin kknaisuuksiin, jita pettaja vi hyödyntää justavasti mm. työssäppimisen hjauskäyntien yhteydessä. Työvaltaisen piskelun ja pettajan työelämäjaksn yhdistäminen mahdllistaa työpaikkahjaajien täsmäkulutuksen/- perehdytyksen. Kun pettaja n työpaikalla samanaikaisesti, vidaan kulutusta järjestää niissä tilanteissa, jissa kulutustarpeet nusevat esiin. Hankkeessa pyrittiin yhdistämään Sedun huippusaajan Oma Plku -tteutusta sekä huippusaajana timimisen pintkknaisuutta, siten että erityisesti Taitaja-kilpailutiminta ja siihen valmentautuminen vat keskeinen sa huippusaajana timimista ja kehittymistä. Nämä timintamallit n kuvattu tulskrteissa sekä niistä n erikseen timintamallikuvaus. YSAO: 2+1 -mallin prsessikuva yhdessä SAKKYN kanssa.

13 5. Kuvaus kulutuksen järjestäjän sisäisestä yhteistyöstä ja työnjasta ppilaitsmutisen kulutuksen ja ppispimuskulutuksen välisiä siirtymiä suunniteltaessa ja tteutettaessa (mm. ppispimuskulutuksen asiantuntijat, jht, rahitus, pettajat, ppilaits) EKAMI: Hankkeen aikana mudstettu kehittämistiimi jatkaa timintaansa hankkeen päättymisen jälkeen. Tiimissä n mukana pedaggisen kehittämisen timijita ppilaitksesta, ppispimuksen timijita, aljen pettajia ja työelämän edustajia yhteistyöyrityksistä. Tiimin tehtävänä n hjata, seurata ja kehittää ppispimuskulutuksen ja ppilaitsmutisen kulutuksen justavasti yhdistäviä tteuttamismalleja. Lisäksi ppilaitksessa nimettiin vastuuhenkilöt ppispimuskulutuksesta, pint-hjaajista ja pintsihteereistä vastaamaan nurten ppispimuspiskelijiden pintjen etenemisestä. Alilta nimetään vastuupettajat tutkinnittain vastaamaan piskelijista, jtka siirtyvät kulutusmudsta tiseen. Opiskelijiden siirtyminen kulutuksen järjestämismudsta tiseen ja piskelijiden pintjen eteneminen tallennetaan kahteen eri piskelijahallintajärjestelmään SpimusPrhn ja Wilmaan. Tiedt saadaan SpimusPrsta ppispimuskulutuksen aikana ja Wilmasta ppilaitsmutisen kulutuksen aikana. Js piskelija eraa ppilaitksesta ppispimuksen ajaksi, hänelle kirjitetaan ertdistus ja piskelija merkitään primukseen/wilmaan väliaikaisesti pissalevaksi. Oppispimuksen alkaessa hänet kirjataan primukseen/wilmaan ppispimuspiskelijaksi. Js piskelija palaa takaisin ppilaitsmutiseen piskeluun, hänet kirjataan jälleen Wilmaan läsnä levaksi ja tarkistetaan pintsuritustteen ajantasaisuus. Prsessiin liittyvä tarkempi työnjak, timijat sekä eri timijiden tehtävät ja vastuut selviää tauluksta nurten ppispimuskulutus, timijiden rlit, https://wiki.lamk.fi/display/tytekijaansapettaa/ekami+tulkset. JAO: Oppispimusinft KPEDU: Kpedussa ppispimustimistn työntekijä n sallistunut hanketimijiden kkuksiin ja timinnan suunnitteluun. LAO: Lapin ammattipistn ppispimuskeskus vastaa ppispimuksessa levien piskelijiden hjauksen hallinninnista. Mallia sisäisille siirtymille ppilaitsmutisesta ppispimusmutiseen kulutukseen ei le erikseen kuvattu. Käytännössä n llut kysymys yksittäisen piskelijiden ja työnantajien päätöksistä vaihtaa kulutusmuta. Päätöksen jälkeen n erttu ppilaitsmutisesta ja siirrytty ppispimusmutiseen. Tulevaisuudessa mallia tullaan kehittämään. LAPPIA: Ammattipist Lappiassa yhteistyötahina vat lleet ppispimustimist sekä aikuiskulutus- ja hankepalvelut, jiden kanssa keskusteluissa n varmistettu tiedn jakaminen hankkeiden välillä. Hanketta n käsitelty myös jhtryhmässä, sastkkuksessa ja tiimivastaavien palavereissa. OSAO: Hankkeessa kehitetty työturvallisuuspetuksen tueksi laadittu materiaali ja perehdyttämiskansi timivat kaikissa ppimisympäristöissä, niin ppilaitsmutisessa kuin ppispimuskulutuksessakin. Eri kulutusmutjen välisten siirtymien suunnitteleminen n pääasiassa petushenkilökunnan vastuulla. Opettaja n asiantuntijana lähellä piskelijaa havainnimassa mahdllisuuksia ja edellytyksiä eri kulutusmutjen siirtymiselle. Kun tarve n havaittu, muilla asiantuntijille (p, ppispimuskulutuksen asiantuntijat, kulutusjhtajat yms.) vahvistetaan prsessia ja yhteistyössä haetaan spiva malli pintjen surittamiseksi. Rahitus- ja hallinnlliset kysymykset vielä hieman jarruttavat siirtymiä. SAKKY: ks. khta 4, sekä prsessikuvaus ja tutekrtti SALPAUS: Salpauksessa timii sisäinen yhteistyö ja työnjak ppilaitsmutisen kulutuksen ja ppispimuskulutuksen välillä hyvin. Tiivis yhteistyö ppispimuksen kulutustarkastajien kanssa n tteutunut erinmaisesti ja yhdessä n sallistuttu esim. hanketreille ja säännöllisesti n pidetty yhteistyöpalavereja. Tietpulisen kulutuksen järjestelyjä tehdään yhteistyössä aikuiskulutuksen kanssa. Uusien petussuunnitelmien timeenpann yhteydessä tarkastellaan tutkinnittain myös ppispimuskulutuksen tilanne. Hankeyhteistyötä tehdään ja n tehty mm. seuraavien hankkeiden kanssa: Hyvää työtä- Uusien ppispimustyöpaikkjen etsiminen nurille jalkautumalla yrityksiin, tavitteena n tehdä 110 yrityskäyntiä ja niiden sekä muun hankkeessa tehtävän työn avulla löytää ppispimustyöpaikka 35 khderyhmään kuuluvalle nurelle. Mestari, OKM TOM 2+1, JIT Oppispimuksiin liittyvä kehittäminen ja selvitystyö jatkuu Työ tekijäänsä kiittää hankkeessa. Oppispimuksia selvitetään kulutuksen järjestäjän, työnantajan ja piskelijan näkökulmista, mm. pintssiaaliset edut. Aktiivisesti seurataan valmistelutyötä liittyen uuteen kulutusspimusmalliin. Erityisesti viime aikina n kuvattu rahaliikennettä siirtymissä, kun piskelija siirtyy ppilaitsmutisesta kulutuksesta ppispimukseen.

14 SEDU: Opetushallituksen rahittamanturvapeda2-hankkeen kanssa n tehty yhteistyötä Ktpr-svelluksen käyttöön liittyen. Rakennusalan työpaikalla tapahtuvan ppimisen dkumentinti- ja seurantatyökalut vat vain yksi svelluksen sa-alue. Turvapeda2- hankkeessa svellusta n hyödynnetty Kulutuskeskus Sedun hallinnimien rakennustyömaiden turvallisuuden seurannassa ja dkumentinnissa. OPSO-harava - ja Työ tekijäänsä kiittää -hankkeiden kanssa yhteistyössä n tehty mm. tutekrtti sa pinnista ppispimuskulutuksella -mallista. Tutekrtteja n käytetty eri yhteyksissä esiteltäessä hankkeiden tutksia. Kun ppispimuskulutus sana pintja tulee puheeksi, pettaja n yhteydessä Kulutuskeskus Sedun ppispimuspalveluihin ja kulutuspäällikköön, jiden kanssa svitaan asiasta. Tämän jälkeen neuvtellaan työnantajan kanssa työpaikalla suritettavista pinnista. Oppispimuspalveluiden edustaja sekä mahdllisesti kulutuspäällikkö vat mukana neuvtteluissa. Neuvtteluissa täytyy spia ennen kaikkea ppispimuksen keststa ja sen aikana suritettavista tutkinnn sista, lähipetuspäivien lukumäärästä, ajankhdasta ja sisällöstä sekä lähipetuspäivistä maksettavasta summasta. Oppispimuspalveluiden edustaja selvittää piskelijalle ja työnantajalle maksettavat tuet. Alan pettaja n avainrlissa asian etenemisen kannalta mm. neuvttelujen järjestäjänä sekä ppispimuskulutuksen aikana mm. ammattisaamisen näyttöjen järjestäjänä ja yhtenä arviijana. Lisäksi alan pettaja raprti ppispimuskulutuksen päätteeksi suritetuista pinnista ppispimuspalveluihin. Opintjen surittamisesta sittain ppispimuskulutuksella n laadittu kaksi prsessikaavita (ennen ppispimuskulutusta ja ppispimuskulutuksen aikana), jtka vat hankkeen wiki-sivustlla Hankkeen tutksia -taulukssa. YSAO: Oppispimusinft pitää aina ppispimuskulutuksen henkilöstö. Kulutukset suunnitellaan yhdessä vastuupettajan, työpaikan, piskelijan ja kulutussuunnittelijan kanssa. Rahitukseen liittyvä keskustelu n käyty läpi j ennen tarjusvaihetta ja tällöin n laadittu alustava piskelijakhtainen kustannuslaskelma. Tarjuksen vat laatineet kulutuspäällikkö ja vastuupettaja yhdessä, jtta tdellinen lähipetuspäivien määrä ja tarve tulee kirjattua ikein. Tämän jälkeen ppispimustimist laatii hankintaspimuksen, jnka ppispimusjhtaja ja kulutuspäällikkö allekirjittavat. Hankintaspimuksessa n eriteltynä työpaikkakäynnit, piskelijan pissalista tiedttaminen, seuranta

15 6. Mitä digitaalisia työkaluja, järjestelmiä, ppimisympäristöjä tai sähköisiä alustja hankkeessa n kehitetty ja/tai hyödynnetty? Kuvaa lyhyesti erityisesti hankkeessa kehitetyt uudet ratkaisut. EKAMI: Hankkeessa n kkeiltu ppimisprsessin dkumentinnissa ja hjauksessa sähköisistä alustista Wilman, blgien, Facebkin ja Skypen käyttöä. Hankkeen tavitteena ei le llut digitalisaatin salta uusien ratkaisujen kehittäminen. JAO: Ohjauksen apuvälineet; älypuhelin, tabletti, blgi (Ggle Blgger) Wilma. Verkkphjaiset ppimisympäristöt, svellushjelmat: Rautalankakkki sähköinen kirjasarja, Optima, Ravitsemuspassi, Rukatiet Lupa kkata, Purtavaa puhtaasti, Ympäristösaava Ympäristöpassi. KPEDU: Kpedussa hankkeessa järjestettyä kulutusta n tettu käyttöön mm. kyvyt.fi, facebk, blgger, i-mvien, Qr-gdi timinnan tteuttamisessa. LAO: Hankkeessa n hyödynnetty erityisesti avimia kaikkien käytössä levia svelluksia ja alustja. Työpaikalla tteutuvaan ppimiseen sallistuville ryhmille n perustettu mat MbiTOP facebk ryhmät. Näissä piskelijat vat jakaneet kkemuksiaan. Ryhmiin n vitu kutsua myös työpaikkahjaajia. Ryhmien kautta hjaavat pettajat vat jakaneet ppimiseen liittyvää tukimateriaalia. Hankkeessa n tutettu WrldPress julkaisuhjelmalla Työ tekijäänsä pettaa prtaali, jsta löytyvät liiketaludenj sekä tiet- ja viestintätekniikan petussuunnitelmat sekä työssäppimiseen liittyvä tukimateriaali. Myös tätä linkkiä n jaettu FB ryhmien kautta. Opiskelijille n perustettu mat Whatsapp ryhmät, jiden avulla hjaajat ja piskelijat vat viestittäneet keskenään piskeluun työpaikalla liittyvistä asiista. Svellus n timinut myös ppilaitksen kauppakeskusyhteistyön tukena (vrt. julutapahtumien järjestäminen). Tällä hetkellä tilanne n se, että svelluksen avulla työpaikilla levat piskelijat n mahdllista saavuttaa ryhminä npeammin kuin muilla välineillä vimaan astuneet ammatillisten tutkintjen petussuunnitelmat, ammattitaitvaatimukset sekä arviinnin kriteerit n sijitettu Office 365 palvelimelle. Sieltä löytyvät myös erilaiset yritysyhteistyöhön liittyvät spimusphjat. Office 365 mahdllistaa sisältöjen npean jakamisen sapulten (ppilaits, piskelija ja yritys) kesken. Office 365 pilvipalvelua n svellettu hankkeessa erityisesti syksyn 2015 aikana uusien petussuunnitelmien astuttua vimaan. Ohjauksessa n svellettu satunnaisesti myös muita ssiaalisen median palveluita. Syksyllä 2015 Piiltettu Aarre niminen yritys piti hankkeessa mukana leville pettajille kulutuksen SOME:n ja MOBIILIn tarjamista mahdllisuuksista työssäppimisen hjauksessa. Järjestelmällisesti hankkeessa n svellettu Facebkia, Whatsappia sekä Office 365:sta. Myös WrldPress alustalla tutettu prtaali n llut käytössä. LAPPIA: Hankkeessa n Ammattipist Lappian salta kkeiltu ppimisympäristö Mdlea, prtflipalvelu Maharaa, erilaisia blgialustja (WrdPress, Blgger, Medium), pilvipalvelu OneDrivea ja pikaviestipalvelu WhatsAppia mbiilihjaamisen hjelmistina. Uusina alustina kannettavien Windws-kneiden rinnalle pettajille n hankittu älypuhelimia (Andrid) ja tabletteja (ipad Air SIMkrttipaikalla). Opiskelijiden salta n hyödynnetty piskelijiden henkilökhtaisia mbiililaitteita aiemmin kululta saatujen kannettavien tietkneiden lisänä. Mahara ja blgialustat jäivät pis hankkeen aikana hankalan svellettavuutensa vuksi. Maharan mbiilikäytössä blgin mukkaaminen li työlästä, ja eri blgialustille pastaminen kettiin vaikeaksi epäyhtenäisyyden vuksi. Siirryimme hyödyntämään työssäppimisen ja näytön suunnittelu- ja raprtintialustana Micrsftin OneDrive palvelua, kska sen kautta piskelijat ja pettajat vivat jakaa luku- ja mukkausikeuksia ja työpaikkahjaajalla n myös mahdllisuus seurata piskelijan raprtintia työssäppimisesta ja ammattisaamisen näytöstä. WhatsApp sittautui erinmaiseksi kmmunikintialustaksi ppilasryhmien ja pettajien välillä. Varsinkin WhatsAppin selainphjainen käyttö n tehstanut reaaliaikaista kmmunikintia, kska sen avulla pettaja vi viestiä työasemallaan suraan ppilaiden älypuhelimiin. OSAO: Hankkeena aikana laadittiin rakennustyömaiden perehdyttämiseen ja työturvallisuuteen liittyvä materiaalikansi. Materiaalikansi n tarkitus viedä avimeen ppimisympäristöön. Lisäksi suunniteltiin tteuttamisvaiheeseen asti petus-/hjausanimaatiita alan työvälineistä ja laitteista, jtka viedään qr-kdin taakse. Omassa ppilaitksessa n rakennussastn pettajilla lutu gmailin taakse yhteinen työturvallisuuteen liittyvät kansit. Työturvallisuuden petuksessa n piltitu mbiililaitteita hankkeen aikana. Phjis-Sumen Turvapuistn materiaalipankkia työturvallisuudesta n käytetty sekä pettajien, henkilöstön että piskelijiden kuluttamiseen. Pintakäsittely- ja rakennusalan pettajille n lutu facebkiin valtakunnalliset kehittämis- ja keskusteluryhmät verkstitumisen frumeiksi. Hankkeesta n julkaistu päiväkirjatyyppistä blgia blggerissa. SAKKY: Hankkeessa n kehitetty Mdle-alustan käyttöä petustehtävässä esim. tehtäväpankki sekä hankittu tabletteja ppispimuspiskelijiden käyttöön pint- ja näyttösuritusten dkumentintia varten. Myös pettajille n järjestetty Mdle-kulutusta.

16 SALPAUS: Ssiaali- ja terveysala: Käytimme piskelijiden hjaamisessa työpaikalla tapahtuvassa ppimisessa ssiaalista mediaa ja digiteknlgiaa. Facebk ja Whatsapp ryhmät, Instagram, AC tai Lync/Skype yhteys ja verkkympäristönä Elsa mdle. Opiskelijilla li älypuhelimet (BYOD) ja pettajilla ipadit. Lve Lääkehidn saaminen verkssa (LOP) suus stettiin ja yhteensä 16 piskelijaa teki tentin pintjen aikana. Opiskelijat ppivat käyttämään sähkölukkja ja kirjaamaan hittapahtumat Pegaskseen asiakkaan ktna mbiililaitteelle. Talnrakennusala: Opiskelijiden työssäppimisen hjauksessa n käytetty Facebk, Whats App sekä Blgger blgia. Työssäppimisen hjauksessa n käytetty puhelinta sekä tablettia. Tabletissa n asennettuna WM Hrizn apps, jlla saa työpaikan virtuaalityöpöydän (windws 7) käyttöön ja sitä kautta pääsyn piskelijahallintjärjestelmiin. Kkemuksena virtuaalityöpöytä li käytössä hidas, kska se li vasta kkeiluna asennettu palvelimelle. Hankkeen aikana piskelijat käyttivät eniten Whats App svellusta, Facebk li lähinnä tiedtuskanavana. Kkemuksista syntyi tarve saada käyttöön työssäppimisen hjaamiseen mnipulisempi tapa timina. Hankkeen aikana suunniteltiin kuvaus sähköisestä svelluksesta. Kaavissa n esitetty hjaamiseen ja ppimiseen mahdllistava svellus. TOP APPS. Svelluksessa yhdistetään yhteyden pit pettajaan sekä samalla tutetaan ppimispäiväkirjaa. Tiedt siirtyvät kuvineen kalenteriin, jsta työpaikkahjaaja sekä pettaja kuittaavat tapahtumat. Saatu tiet mahdllistaa myös ateriakrvausten määrittelemisen tehtyjen työpäivien mukaan. Kiinteistöala: Käytimme piskelijiden hjaamisessa työpaikalla tapahtuvassa ppimisessa Vipusen hyvät talkkarit ja Taalasmaan perikunta Whatsapp ryhmiä. Verkk-ppimisympäristönä käytimme Elsa Mdlea. Opiskelijat käyttivät mia henkilökhtaisia älypuhelimia. Opettajat käyttivät ppilaitksen älypuhelimia ja tabletteja (ipad mini, ipad2 ja Samsung mini). Asiakastöitä timme hitaaksemme työelämäkumppanimme verkssa timivasta Haahtela Real Estare System RES sähköisestä hultkirjasta, jnne myös raprtimme suraan kiinteistöltä. Limme myös työmenetelmähjeita tähän järjestelmään, esimerkiksi ulkvalaisimen heijastimen irritustyötä varten. Tässä työssä piskelijilla li käytössään ppilaitksen ipad mini. Samin tisen työelämäyhteistyökumppanin kanssa tteutetussa kiinteistön hulttarkastusprjektissa kehitimme ja testasimme käyttökelpista menetelmää raprtida suraan khteesta kiinteistönmistajalle ilman, että tällä li tarjlla valmista svellusta tähän. Käyttökelpisimmaksi ja kustannustehkkaimmaksi sittautui Exceliin laatimamme raprttiphja, jta piskelijat käyttivät sekä läppärillä että ipad minillä. Tarkastettavia nimikkeitä ja hultkhteita yhdestä huneiststa li XXX. Huneistja piskelijat ennättivät hultaa yhteensä XXX. Opettajat raprtivat sisäisesti hankkeesta Blgger palveluun pitämällä suunnitelmistaan ja havainnistaan blgeja. Pääsääntöisesti pettaja päivittivät blgeja tabletilla. Yhteensä tähän järjestelmään pettajat kirjittivat XXX kertaa. Kne- ja metalliala: Osaamispajassa (prtpajassa) käytetiin apuna QR- kdeja kneiden turvallisuushjeiden ja käyttöhjeiden lukemiseen.

17 SEDU: Primus Hankintapäätös piskelijahallintjärjestelmä Primuksesta tehtiin kesällä Yhtenä piskelijahallintjärjestelmän sa-alueena n tettu käyttöön rekisteri työelämäyhteistyön tiednhallintaan. Uusi rekisteri krvaa aikaisemmin käytössä lleen taulukn, jka rakentui suurelta sin puitespimuksen tekemisen yhteydessä kerättyihin tietihin. Edellä mainittujen, ns. yrityskhtaisten tietjen lisäksi järjestelmään tallennetaan tieta myös työssäppimispaikkihin ja työpaikkahjaajiin liittyen. Näiden rekisterien keräämiselle n lutu phjat hankkeen aikana. Kehittämistyössä n hyödynnetty hankekumppani Oulun seudun ammattipistn kkemuksia vastaavasta tiednhallinnasta. Yrityskhtaista tieta n kerätty syksyn 2015 aikana käyttäen webrpl kyselysvellusta. Ktpr ja Webrpl Kulutuskeskus Sedun rakennusalalla n tettu käyttöön työssäppimisen sähköisenä hjausvälineenä Ktpr-svellus. Svellusta käyttämällä pettaja pystyy seuraamaan piskelijiden ppimista yhdellä svelluksella. Lisäksi pettajalla n svelluksen avulla mahdllisuus kmmentida ja arviida ppimista. Svelluksen avulla piskelija tekee saamisensa näkyväksi ja samalla hän kkaa tekemistään töistään prtflita, jta vi hyödyntää työnhaussa. Svelluksen käytön myötä piskelijan tiettekniset taidt sekä työelämässä tarvittava dkumentinti- ja tiednkeruusaaminen kehittyvät. Työnantaja saa valmistuvista piskelijista työntekijöitä, jtka saavat j valmiiksi käyttää työelämässä käytettävää dkumentinti- ja tiednkeruusvellusta. Svelluksen käyttö n helppa ja vaivatnta, ja sitä n mahdllista käyttää työmaalsuhteissakin puhelimella ja tabletilla. Svellus ei vaadi asennuksia eikä päivityksiä, eikä se edellytä kulun verkka. Tiet n nähtävissä svelluksessa ajantasaisesti ja se myös säilyy siellä piskelijan kk piskeluajan. Kulutuskeskus Sedussa n vusia llut käytössä Inka-palautejärjestelmä mm. työpaikkahjaajien palautteen keräämistä varten. Inka-palaute kettiin kuitenkin työlääksi ja hankalaksi, kska palautekyselyyn päästäkseen tarvitsi käyttäjätunnuksen ja salasanan. Lisäksi palautekysely li hyvin laaja. Tämä jhtikin siihen, että työpaikkahjaajien Inka-palaute li vähäisessä käytössä. Työ tekijäänsä pettaa -hankkeessa lutiin lemassa levan palautekyselyn phjalta uusi, suppeampi, mutta kuitenkin yhtä infrmatiivinen Webrpl-kysely. Kyselyyn pääsee Sedu www-sivuilta ja se n llut käytössä helmikuusta 2015 lähtien. Työssäppimista hjaavien pettajien tehtävänä n muistuttaa man alansa työpaikkahjaajia, että vastaisivat kyselyyn vähintään kerran lukuvudessa. YSAO: Sisäisiä hankepalavereita n pidetty Skype fr business verkkkkuksina, hankeverkstn palavereita Adbe Cnnect - verkkkkuksina. Hankeverkstn yhteisenä työskentelyalustana n llut wiki: https://wiki.lamk.fi/x/g4zfaq Opiskelijiden ppimisprsessia n hjattu ja tteutettu Wilman ja blgien avulla, tiedttamisen apuna n llut Facebk, Skype sekä Wilma ja Whatsapp. Ohjauksen ja seurannan parantamiseksi hankittiin hanketyöhön kannettava tietkne ja matkakäyttöön sveltuva lasertulstin. Laitekknaisuutta n käytetty aktiivisesti työpaikkakäynneillä sekä ppispimuksen slmimistilaisuuksissa henkilökhtaisen piskeluhjelman täydentämisessä sekä myöhemmin ppispimuksen seurantatapaamisissa ppimissuunnitelmien kirjaamisessa sekä Spimus Pr -arviintien tekemisessä. Olemme havainneet hyväksi käytänteeksi kulutussuunnittelijan aktiivisen sallistumisen työpaikkakuluttajan rinnalla hjauksen ja työssäppimisen suunnitteluun. Ensiarvisen tärkeää tämä n maahanmuuttajataustaisten piskelijiden khdalla. Näin saamme tärkeää ppispimuksen etenemiseen liittyvää tieta käyttöömme sekä samalla tehtyä viralliset kirjaukset Spimus Pr -hjelmaan. Myös muutstilanteissa kneelle kirjaukset ja reaaliajassa tulstus ja allekirjitusten ttaminen säästää työaikaa ja vähentää sihteerityötä mm. pstituksen salta.

18 7. Hankkeen tiedttamiseen liittyneet timenpiteet EKAMI: Oppispimusvaihtehta markkinitiin piskelijille sekä ssiaali- ja terveysalalla että matkailu-, ravitsemis- ja talusalalla piskelijaryhmissä ja vanhempainillissa. Oppispimuksen prjektitimijat, aljen pettajat ja kulutuspäälliköt tiedttivat hankkeesta aljen yrityksiä ammatillisten neuvttelukuntien kkuksissa, ammattisaamisen näyttötimikunnassa, työpaikkahjaajakulutuksissa ja työpaikkakäynneillä. Lisäksi hankkeesta tiedtettiin Ekamin prjektitiminnan tiedtteessa, aljen sastkkuksissa, petussuunnitelmien laadintaprsessin yhteydessä tteutetuissa ps-työpajissa, Ekamin työpajjen pinnllistamisen kulutus- ja suunnittelupäivässä ja ISEhankkeen päätösseminaarissa. (ISE-hanke Ekamin hallinnima ja CIMO:n rahittama innvaatiiden siirthanke, jssa kehitettiin työpaikalla tapahtuvan ppimisen hjausta ja innvatiivisia arviintimenetelmiä elinikäisen ppimisen avaintaitihin). Lisäksi hankkeen tulksista kerrttiin marras-julukuussa 2015 kaikilla kampuksilla pidetyissä kampusinfissa. JAO: Ktiväen ilta ja tiedte piskelijiden vanhemmille ja hultajille, Työpaikilla hjauskäyntien yhteydessä, Jämsän ammattipistn henkilöstön kulutuspäivissä ja hankkeiden esittelytilaisuudessa, Verksttapaamisissa tisen kulutusalan sparraaminen man mallin lumisessa, Lehtihaastattelu (Jämsän seutu ) Rtaatimallin esite 08/2015. KPEDU: KPEDUSSA hankkeesta n tiedtettu alueen yrityksille, peruskuluille, kulutusyhtymän timijille, hankkeesta n tiedettu myös muille kulutuksen järjestäjille yhteisissä hanketapaamisissa. LAO: MbiTOP mallia n kehitetty yhteistyössä Ammattipist Lappian kanssa. Hankkeessa mukana levat pettajat vat kkntuneet säännöllisesti. Kkuksista n laadittu muistit, jtka n lähetty ppilaitsten jhdlle ja henkilökunnalle. Hankkeesta n kirjitettu yksi asiantuntija-artikkeli Lapin kansaan. Hankkeesta n tiedtettu ppilaitsten verkksivuilla. MbiTOP järjestelmää esitellään Työ tekijäänsä pettaa verkstn wikissä. LAPPIA: Hankkeen timintaa ja tulksia n käyty läpi Ammattipist Lappian jhtryhmässä, liiketaluden työelämän neuvttelukunnassa, eoppimisen työpajissa sekä alan sastkkuksissa ja kulutuksissa. Hankkeessa n humattu WhatsAppin erinmaisuus piskelijan hjaamisessa, ja sitä n kuvattu blgissa: Hankkeelle n tehty esite. OSAO: Hankkeen aikana n pidetty kaksi valtakunnallista kulutustilaisuutta hankkeen timista, pintakäsittelyalan pettajien valtakunnallisilla kulutuspäivillä sekä Taitaja 2015 kilpailun yhteydessä. Näitä tilaisuuksia varten n tehty kulutus- ja esittelymateriaalia hankkeesta. Hankkeen etenemisestä ja timista n säännöllisesti julkaistu kmmentteja rakennus- ja pintakäsittelyalan petushenkilöstön facebk sivuilla sekä päiväkirjamutista julkista blgia n ylläpidetty sitteessa Hankkeen aikana n järjestetty ppilaitksella paikallisille pintakäsittelyalan työnantajille brunsseja, jssa hanketta n esitelty. Hanketta n esitelty työssäppimisjaksjen aikana työnantajille ja työpaikkahjaajille. Verkstyhteistyössä Phjis-Sumen Turvapuistn kanssa (mukana nin 70 Phjis-Sumen rakennusalan yritystä) n hanketta esitelty Turvapuistn peratiivisen kehittämistyöryhmän kkuksissa. Yhteistyö muiden paikallisten rakennusalan kulutuksenjärjestäjien kanssa n llut aktiivista. Hankkeen timinnan tietisuutta levitettiin marraskuussa 2015 järjestetyssä työelämätapahtumassa, jhn kutsuttiin OSAOn työelämäkumppaneita. Välittömiä työelämäkumppaneita tavitettiin tilaisuudessa 58 ja ptentiaalisia uusia kumppaneita 53. SAKKY: Hankkeesta n tiedtettu Savn kulutuskuntayhtymässä milla intra-sivuilla sekä www-sivuilla. Rakennusalan ja kne- ja metallialan yrityksille n kerrttu esittein ja face t face työpaikkakäynneillä. Ohjausryhmän jäsenten kautta n myös viestitetty justavista pintpluista. Avimet vet ja vanhempainillat vat lleet myös viestintäkanavina. Myös pint-hjaajat vat lleet aktiivisesti tiedttaneet missa frumeissaan hankkeen kehittämistimista. SALPAUS: Hankkeesta n tiedtettu Salpauksen www-sivuilla ja hankewikissä, Työ tekijäänsä pettaa, https://wiki.lamk.fi/display/frnt/dashbard. Hankeverkstlla n myös ma Facebk - ryhmä. Salpauksen sisällä hankkeesta n tiedtettu mm. Oppimisen kehittämispalveluiden ÅKE- tiimissä ja PEDA- pajissa, ppispimustiimissä. Alla levassa taulukssa n esitetty tiedttamisen keskeiset frumit.

19 SEDU: Työ tekijäänsä pettaa -hankkeesta n tieta Kulutuskeskus Sedun www-sivuilla: Sedusta/Hanketiminta/Ty-tekijaansa-pettaa. Hankkeen timintaa ja tulksia n esitelty: Kulutuskeskus Sedun Tulsten Tri -tapahtumassa, jssa esiteltiin Kulutuskeskus Sedun kehittämistimintaa ammatillisen kulutuksen seminaarissa Seinäjella Artikkeli Opetin.fi-sivustlla: Oppilaitksen missa tilaisuuksissa, mm. ssiaali- ja terveysalan henkilöstökkuksissa Hankkeen verksttyöryhmän ja hjausryhmän kkuksissa Tulskrttien mudssa Kulutuskeskus Sedun yksiköiden kulutuspäälliköille Sedun työryhmien ja hanketimijiden tilaisuudessa, jssa levitettiin hankkeessa lutuja hyviä käytänteitä marraskuu 2015: Sähköpstikysely ja asian tiedttaminen Sedun lajivastaaville ja varavastaaville huippusaamisen kehittämiseen liittyen YSAO: Oppispimusinfja n tteutettu man rganisaatin eri kulutusalille ja ppispimuskulutuksen vastuupettajille. Oppispimusten slmimistilaisuuksissa n kerrttu erikseen 2+1-mallista. Oppispimusjhtaja ja asiakkuuspäällikkö vat infnneet mallista yrityskäyntien yhteydessä. 2+1 mallia n markkinitu massa rganisaatissa jalkautumalla kulutusalille. Lisäksi ppispimustimistn henkilökunta n pitänyt ppispimusinfja säännöllisesti tiimipalavereissa vastuupettajille. Työpaikkakuluttajille n pidetty työpaikkakuluttajakulutuksia, jissa 2+1-malllin vaihtehdsta n infttu. Ktiväenillissa n pint-hjaajat esitelleet vanhemmille ppispimuskulutuksen 2+1 kulutusmuta. Myös kulutus- ja kevätmessuilla n hanke llut esillä. Lisäksi tieta löytyy YSAO:n nettisivuilta Lähialueen muihin tisen asteen ppilaitksiin n lähetetty esitteet ja julisteet, materiaali n hjattu jakn pint-hjaajien kautta. Lisäksi mm. lähihitaja ja lastenhjaaja ppispimuspiskelijiden yhteystyöpalavereissa Sakkylla ja Prtaanpäänpistlla n 2+1- mallia esitelty ja yhdessä räätälöity piskelijiden vaihtehtiseksi kulutuspluksi. Markkinintimateriaaliksi n hankittu esitteitä, julisteita sekä kangaskasseja. Hankkeesta n tiedtettu hanketimijiden tahsta mm. työssäppimispaikkina timiviin yrityksiin. Työpaikkakuluttaja kulutuksia n järjestetty 2 kertaa vudessa mallista n kerrttu Ylä-Savn Te-timistille sekä työvimanpalvelukeskukselle. K. sidsryhmien yhteistyöpalavereissa n jaettu esitteitä ja esitelty plku case-esimerkkien kautta. Yhteistyötä n tehty myös muiden OKM:n nurten ppispimusuudistus-hankkeiden sekä Nuret Duuniin ja OpsDiili -hankkeiden kautta. Mnialainen YSAO:n ppispimushankkeiden yhteinen hjausryhmä n timinut myös hyvänä tiedtuskanavana.

20 8. Hankkeen tulkset, miten hanke saavutti sille asetetut tavitteet? EKAMI: 1. timintamalli ppispimuskulutuksen ja ppilaitsmutisen kulutuksen yhdistämisestä sekä ssiaali- ja terveysalalla että htelli-, ravintla- ja cateringalalla, https://wiki.lamk.fi/display/tytekijaansapettaa/ekami+tulkset, nurten ppispimuskulutustimijiden rlit 2. timintamalli kirjattu kulutuksen järjestäjän petuksen tteuttamissuunnitelmiin ssiaali- ja terveysalan perustutkinnssa ja htelli-, ravintla- ja cateringalan perustutkinnssa 3. mallinnus nurten ppispimusplusta Ekamissa, https://wiki.lamk.fi/display/tytekijaansapettaa/ekami+tulkset, ppispimusmalli, justava pintplku 4. työpaikkakuluttajien mentrintimalli, https://wiki.lamk.fi/display/tytekijaansapettaa/ekami+tulkset, työpaikkakuluttajan mentrintimalli JAO: Hankkeessa kehitettiin työelämälähtöinen Rtaatimalli, jssa pinnt jakstettiin työssäppimisjaksjen ja lähijaksjen salta klmelle vudelle. Yhteisiä aineita integridaan lähijaksille ja työssäppimisjaksille piskeltaviin ammatillisiin aineisiin. Malli n mahdllistanut piskelijiden yksilölliset pinplut; saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, valinnaisten tutkinnn sien surittaminen piskelijan valitsemassa järjestyksessä, tutkinnn san valinnan tisesta tutkinnsta sekä lyhentää tutkinnn surittamiseen kuluvaa aikaa. Mallissa käytetään hjauksen apuvälineinä älypuhelinta, tablettia, blgia sekä Wilmaa. Työssäppimispäiväkirjan krvaa blgikirjittaminen, jssa ppimista kuvataan kirjittamisen lisäksi valkuvin ja videin. Käsikirjitettua videintia käytetään myös lähijaksjen aikana. KPEDU: Kpedussa tavitteet saavutettiin hyvin. Hankkeen aikana saatiin tehtyä hankkeelle ma blgi ja esite. Tteutettu justavia, yksilöllisiä pinplkuja, jissa n krstunut piskelijakeskeinen pedaggiikka. Opiskelijiden tukena vat timineet krdinivat pettajat (kulutusalakhtaiset) heillä kullakin n llut hjattavana useita laajennetussa työssäppimisessa levia piskelijita. Opiskelijat vat hyödyntäneet blgeja työssäppimisen yhteydessä. Osa erityistä tukea tarvitsevista nurista n piskellut tutkinnn sia työpajalla, ja alitettu kehittämään työpajalla piskelevien nurten ja laajennetun työssäppimisen yhdistelmää, niin että työpajalla tapahtuvan piskelun pinnllistamista n alettu laajentaa ja näitä piskelijita n jatk-hjattu laajennettuun työssäppimiseen yrityksiin. Hankkeessa n tehty tiivistä yhteistyötä Kkktyö-säätiön ja Perhnjkilaaksn nurten työpajjen kanssa. Opettajille n järjestetty kulutusta ja mentrintia smevälineiden käyttämisestä laajennetun työssäppimisen tukena. Kiltakulun kuluttaja n pitänyt klme lähipetuspäivää Kkklassa hankkeessa mukana leville pettajille. Opiskelijita n perehdytetty sme-välineiden käyttöön. Puualan yritysten kartitus n tehty laajennettua työssöppimista ajatellen ja yrityksiin n viety tieta 2+1-mallista. Kkktyö-säätiön puupaja n pinnllistettu. HOPS- metallialle n hyvin timinnassa laajennettua työssäppimista ajatellen. Työpaikkahjaajille n tehty kysely sekä saamisen timanttiphjainen arviinti. Yhteisten tutkinnn sien paketit n laadittu laajennetun työssöppimisen tueksi. On kerätty tieta puualan työpaikista ja siitä mitä petussuunnitelman mukaista piskelua siellä vidaan surittaa laajennetussa työssäppimisessa. LAO: Hankkeessa n kehitetty ja piltitu MbiTOP työssäppimisen hjausmalli. Mallia n kehitetty yhteistyössä Ammattipist Lappian kanssa. Mallia n piltitu erityisesti Liiketaluden sekä Tiet- ja viestintätekniikan perustutkinnissa. Hanke saavutti sille asetetut tavitteet hyvin. MbiTOP hjausmallia svellettiin kahden tiet- ja viestintätekniikan ppilasryhmän sekä klmen liiketaluden ppilasryhmän työpaikalla tapahtuvan ppimisen hjaukseen. Näin mallin kehittämiseen mukaan tuli myös merkittävä määrä alueen yrityksiä. Lisäksi MbiTOP mallia n svellettu myös pintjen henkilökhtaistemisessa. Malli tukee justavia siirtymisiä ryhmämutisesta tutkinnn sien piskelusta henkilökhtaisiin plutettuihin tutkinnn sien piskeluun työelämäpainitteisesti. Hankkeen aikana yksi liiketaluden piskelija n siirtynyt ppispimukseen ja hankkeen viimeisen vuden aikana kahdeksan n siirtynyt työpaintteisiin pintihin. Työpainitteisuus n npeuttanut yksittäisen piskelijiden valmistumista. LAPPIA: Hankkeen myötä Ammattipist Lappian Liiketaluden ja tietjenkäsittelyn alalla siirryttiin paperivihklla ja puhelimella sekä sähköpstilla tapahtuvasta hjaamisesta pysyvästi pilveen tallennettuihin työssäppimisen päiväkirjihin ja ammattisaamisen näyttösuunnitelmiin sekä näytön raprtintiin. Opetussuunnitelman uudistuksen myötä näyttöjen merkitys arviinnissa n kasvanut, ja hankkeessa päivitetyt ja pilveen sijitetut näyttösuunnitelmat parantavat suunnittelua, hjausta ja raprtintia. Opettajia n siirtynyt hankkeen avulla hankittujen laitteiden ja kulutusten myötä älypuhelinten ja tablettien käyttäjiksi. Opettajat vat alkaneet myös hyödyntämään WhatsApp viestipalvelua piskelijiden hjaamisessa. Hankkeessa n saatu muutakin kuin psitiivista palautetta. Uusiin järjestelmiin siirtyminen pitkään käytössä lleesta ja tutusta työssäppimisen vihkn käytöstä n llut salle pettajista työlästä. Sekä ppilailla että pettajilla n llut yksittäisiä ngelmia dkumenttien jakamisen ja pilveen tallentamisen kanssa. Tietverkt vat aiheuttaneet muutamia ngelmia pettajille. Palaute uusista timintamalleista n kuitenkin llut psitiivista sekä ppilailta että pettajilta. Hyvien tulsten vuksi käytäntö laajennettiin ensin tiet- ja viestintätekniikan perustutkintn ja myöhemmin liiketaluden muihin tutkinnn siin. Hankkeessa lutuja timintamalleja tullaan ttamaan käyttöön ammattipistssa laajemminkin. Timintamalli n j tuttanut aivan uudenlaista yhteisöllisyyttä työssäppimisessa. Luduissa WhatsApp ryhmissä n kyselty sekä hankkeeseen liittyviä että liittymättömiä tietteknisiä ngelmia, ja piskelijat vat ratkneet niitä keskenään. Mallin myötä piskelijat pysyvät vurvaikutuksessa keskenään myös työssäppimisen ajan.

21 OSAO: Hankkeen aikana syntyi Työturvallisuussaajaksi raksalle timintamalli. Timintamalli hjaa pettajia ja työpaikkahjaajia tiedstamaan työsujelutiminnan merkitystä sana työpaikan perustehtävän, tuttavuuden ja laadun kehittämistä. Lisäksi timintamalli auttaa tteuttamaan laadukasta ja yhdenvertaista hjausta rakennusalan työturvallisuusasiissa, jllin piskelijalla n mahdllisuus kehittyä pintjensa aikana työturvallisuusnviisista saajaksi. Hankkeessa kehitettyä timintamallia pyritään kehittämään ja uudistamaan yhteistyössä pettajien, työnantajien ja ammattiliittjen kanssa. Hankkeena aikana laadittu rakennustyömaiden perehdyttämiseen ja työturvallisuuteen liittyvä materiaalikansi hjaa kaikkia khderyhmän timijita rakennustyömailla turvalliseen ja lakisääteiseen timintaan. Yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi työturvallisuuden edistämiseksi n sittautunut alan timijiden asenteisiin vaikuttaminen. Tähän lemme hankkeessa yrittäneet vaikuttaa tiedttamalla ja tumalla esille lakisääteisten asiiden lisäksi työhyvinvintiin ja työssä viihtyvyyteen vaikuttavia teemja. Hanke mahdllisti kahden viikn työelämäjaksn yhteensä 11 pettajalle ammattitaidn, työturvallisuuden ja työelämäkumppanuuden vahvistamiseksi. Työelämäjakst tukivat selkeästi työelämälähtöisyyden kehittymistä, työpaikkahjaajien hjaussaamista ja pettajien sekä työelämän tieta laajennetun työssäppimisen ja ppispimuksen mahdllisuuksista. Hankkeessa selvitettiin erilaisia laajennetun työssäppimisen malleja OSAOssa ja kstettiin niistä yhteenvet, jta vidaan käyttää laajemman työelämässä tapahtuvan ppimisen suunnittelussa ja yksilöllisten pintplkujen tteutuksessa apuna. Hankkeen aikana OSAOssa n tettu käyttöön kaikkia tutkintja kskevat laajemmat työssäppimisen määrät tukemaan työelämälähtöistä ammatillista kulutusta. Täten kaikki piskelijat pääsevät kartuttamaan saamistaan ja työkkemustaan laajemmin j pintjen aikana. SAKKY: Hankkeelle asetetut tavitteet saavutettiin. Slmittiin viisi 2+1-mallin mukaista ppispimusta. Yritysyhteistyö kasvi. SALPAUS: Ssiaali- ja terveysala: Uusi malli työpaikalla tapahtuvan ppimisen ja tietpulisen petuksen yhdistämiseksi n nnistunut ja n nyt jatkuvana käytäntönä ktihidssa. Ktihidn alueita vaihdetaan, nyt kun malli n piltitu ja testattu kahdella alueella. Lahden kaupungin ktihidn palveluesimiehet ja Salpauksen hittyönpettajat ttavat uudet kkeilut työn alle keväästä 2016 lähtien uutena käytäntönä työssäppimisesta. Opiskelijiden henkilökhtaistaminen ja saamisen tunnistaminen sekä tunnustaminen vat selkeästi parantuneet, kun pettajat vat mukana työelämässä. Opiskelijat vat myös työllistyneet ktihitn paremmin tämän mallin vuksi, kska he vat j ns. valmiiksi perehdytettyjä työntekijöitä, kun j työpaikalla tapahtuvan ppimisen aikana tekevät mahdllisimman itsenäistä työskentelyä. Tietpulisen petuksen vieminen käytäntöön n selkeästi parantanut ppimista esimerkiksi mielenterveys- ja päihde sekä kuntutukseen ja ergnmiaan liittyen. Yrittäjyyspetus n integritu sisäiseen yrittäjyyteen ja mien vimavarjen ptentiaaliseen tiedstamiseen ja käyttöön. Opiskelijat vat itsenäisesti hakeneet tieta heitä askarruttavista asiista, työelämässä mukana lleet pettajat vat tehneet kysymyksiä ja he vat yhdessä phtineet uusia asiita. Oppispimusten syntymiselle n lutu hyvä phja yhteistyössä palveluntarjajien kanssa. Oppispimukset (13) tteutuvat keväällä syksyllä Työ tekijäänsä kiittää - hankkeessa jatketaan tavitteiden mukaista timintaa. Kiinteistöala: Nuret verkstituvat tehkkaasti tulevien työpaikkahjaajien ja työnantajiensa kanssa aidissa asiakassuhteissa. Opiskelijan kkinen työssäppimispaikka löytyy j ennen kuin piskelija saa sitä kysyä. Ensimmäinen työpaikka löytyy ennen valmistumista. Ammattiin valmistuvat nuret ymmärtävät kiinteistöpalvelualan ansaintalgiikan ja he vat sisäistäneet tavan timia yrittäjämäisesti massa ammatissaan. Jtkut heistä myös perustavat man yrityksen. Rakennusala: Työpaikkahjaajakulutus tteutettiin jalkautetulla mallilla hyödyntäen mnipulisesti mbiiliteknlgiaa, yhteensä kuusi työpaikkahjaajaa kulutettiin. Mnipulisia hjauksen välineitä testattiin ja käytettiin työssäppimisen hjauksessa. Kne- ja metalliala: Knkreettisena tulksena saamispaja/prtpaja.

22 SEDU Oppiminen ja saaminen näkyväksi KOTOPRO: Ktpr-svelluksen avulla piskelija pystyy mm. kkamaan prtflin kk pintjen ajalta sekä kehittämään tietteknistä saamista vastaamaan paremmin työelämässä tarvittavaa saamista. Svellus timii työssäppimisen sähköisenä hjausvälineenä, jssa tiet säilyy piskelijan kk piskeluajan. Hankkeen aikana mallinnetusta ja piltidusta mallista n tullut sa timintaa. Työpaikkahjaajakulutuksen sähköinen materiaalipankki: Materiaali n Mdle2-alustalla jaettuna pieniin kknaisuuksiin, jita pettaja vi hyödyntää justavasti mm. työssäppimisen hjauskäyntien yhteydessä. Mdle 2-alustalle kttu työpaikkahjaajakulutuksen materiaalipankki tukee kulutuksia sekä niiden järjestämistä työpaikkahjaajille. Kulutusten kautta lisätään laadukasta työssäppimisen hjausta sekä mahdllistetaan työssäppimisprsessin kehittäminen työssäppimispaikalla. Osa pinnista ppispimuksella: Mallissa yhdistyvät justavasti ja yksilöllisesti ppilaitsmutinen piskelu sekä ppispimuspiskelu. Oppispimusjaks vi sijittua mihin tahansa pintjen vaiheeseen ja sen aikana suritetaan yksi tai useampi tutkinnn sa. Oppilaitsmutisen piskelun ja ppispimuspiskelun yhdistäminen n yksi työelämälähtöinen mahdllisuus surittaa pintja. Työvaltainen piskelu ssiaali- ja terveysalalla: Opiskelija ppii tavanmasta enemmän ja aiemmassa pintjen vaiheessa työpaikalla aidissa työtilanteissa. Opettaja n mukana hjaamassa työpaikalla tapahtuvaa ppimista jk lemalla samanaikaisesti työelämäjakslla tai työpaikalla järjestettävien hjaustuntien avulla. Työelämäjakslla leva pettaja pystyy erityisesti tukemaan piskelijiden ppimista ja ammatillista kasvua ja kehitystä. Tämän lisäksi työelämäjakslla leva pettaja pystyy kuluttamaan/perehdyttämään työpaikan työpaikkahjaajia. Opiskelijille khdennetun lisätuen ja -hjauksen määrää vähennetään pintjen edetessä. Oppimista varmennetaan ja tuetaan työssäppimisen hessa pidettävillä kulupäivillä, jllin piskelijalle tarjtaan mahdllisuus analysida ppimaansa, vertaisppia, täydentää j pittua sekä suunnitella yhdessä muiden piskelijiden ja pettajan kanssa tulevia työssäppimispäiviä. Opiskelijat valikituvat työvaltaiseen ryhmään sveltuvuuskevaiheessa. Työvaltainen piskelu, jhn n yhdistetty vahva hjaus pintjen alkuvaiheessa, situttaa piskelijita paremmin pintihinsa. Opiskelijille teetetyn kyselyn vastausten perusteella piskelijat pääsääntöisesti kkivat ppineensa ne asiat, jtka li tarkituskin ppia sekä kkivat saaneensa riittävästi tukea ja hjausta. Hankkeen aikana mallinnetusta ja piltidusta mallista n tullut sa timintaa, jta kehitetään jatkssakin työelämän edustajien kanssa käytyjen keskusteluiden ja työelämästä kerätyn palautteen perusteella. Osaamisalapiskelijiden työvaltainen piskelu ssiaali- ja terveysalalla: Työvaltainen piskelu tarjaa mnipulisia mahdllisuuksia saamisalapiskelijille. Kun pinnt vat edenneet dtetusti, vi piskelija syventyä mnipulisemmin ja laajemmin työpaikan käytäntöön ja sittaa mtivituneisuuttaan, saamistaan ja situtumistaan nrmaalia työssäppimista syvällisemmin. Js taas pinnt eivät le sujuneet ihan dtetusti tai piskelijalta puuttuu esim. rhkeutta itsenäiseen timintaan, saa hän vielä laajennetun työssäppimisen aikana hia taitjaan ikeassa työssä ja sitä kautta saada nnistumisen kkemuksen ja varmistua saamisestaan ennen saamisalapintjen ammattisaamisen näyttöä. Oppimista varmennetaan ja tuetaan työssäppimisen hessa pidettävillä kulupäivillä, jllin piskelijalle tarjtaan mahdllisuus analysida ppimaansa, vertaisppia, täydentää j pittua sekä suunnitella yhdessä muiden piskelijiden ja pettajan kanssa tulevia työssäppimispäiviä. Opiskelijille teetetyn kyselyn vastausten perusteella piskelijat pääsääntöisesti kkivat ppineensa ne asiat, jtka li tarkituskin ppia sekä kkivat saaneensa riittävästi tukea ja hjausta. Päinvastaisiakin vastauksia tuli, mutta selvästi vähemmän. Jssain vastauksessa esimerkiksi piskelija ti esiin, ettei kkenut ppineensa kulutuksen kannalta lennaisia asiita työpaikalla. Hankkeen aikana mallinnetusta ja piltidusta mallista n tullut sa timintaa. Huippusaamisen malli: Hankkeessa pyrittiin yhdistämään Sedun huippusaajan Oma Plku -tteutusta sekä huippusaajana timimisen pintkknaisuutta, siten että erityisesti Taitaja-kilpailutiminta ja siihen valmentautuminen vat keskeinen sa huippusaajana timimista ja kehittymistä. Malli n kuvattu siten, että pettajat, piskelijat ja työelämän edustajat vivat siltä phjalta rakentaa saamisen yksilöllistä kehittämisen plkua. Työelämäyhteistyön tiednhallintamalli: Työelämäyhteistyöstä kertyvä tiet alkaa kerääntymään yhteen paikkaan, kaikkien hyödynnettäväksi. Tiednhallintajärjestelmä n pettajan arjen työkalu kaikkeen työpaikalla tapahtuvaan ppimiseen liittyen. Järjestelmä n hyödyllinen myös piskelijalle ja työpaikille. Miten vastaa hankkeen tavitteisiin: On lutu puitteet työelämäyhteistyön yhtenäiselle rekisterille, jnka käyttäjinä timivat pettajat, henkilökunta ja piskelijat sekä halutessaan myös työelämän edustajat. Olemassa leva tiet n paremmin hyödynnettävissä ja se päivittyy useammin. Justava ja yksilöllinen työssäppiminen rakennusalalla: Työssäppimisen ajankhta ja laajuus määräytyvät yksilöllisesti riippuen piskelijan ja työpaikan tarpeista ja mahdllisuuksista. Työssäppiminen ei le sidttu tiettyihin ajankhtiin tai pintjen vaiheisiin. Työssäppiminen tteutuu yksilöllisesti ja justavasti, mikä mahdllistaa yksilölliset pinplut ja työssäppimalla ppimisen lisääntymisen. Hankkeen aikana mallinnetusta ja piltidusta mallista n tullut sa timintaa, jta kehitetään jatkssakin työelämän edustajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella. Työpaikkahjaajan palaute: Työpaikkahjaajien palautetta varten n laadittu helpp- ja npeakäyttöinen Webrpl-kysely, jhn n linkki Sedun nettisivuilla. Kyselyyn pääsee vastaamaan ilman käyttäjätunnusta ja salasanaa, mikä lisännee työpaikkahjaajien antamaa palautetta ja sitä kautta työssäppimisen laadun lisääntymistä. Helmikuussa 2015 käyttöön tettu kysely krvaa aikaisemmin käytössä lleen, työlääksi ja hankalaksi ketun Inka-palautteen. YSAO: Hankkeen tulksena YSAO:n pettajien työelämäsaaminen sekä ppispimuskulutuksen tuntemus yhtenä piskelumahdllisuutena n vahvistunut. Opiskelijan justava siirtyminen kulutusmudsta tiseen esim. kesken lukuvuden ppispimukseen tai takaisin ppitaitsmutiseen piskeluun n entistä justavampaa. Erilaisten petusmenetelmien sekä ja pintplkujen tteutusmahdllisuus n jalkautunut YSAO:n eri kulutusalille. TVT:n eri välineitä ja mahdllisuuksia n hyödynnetty tehkkaammin hjauksessa sekä työssäppimisen seurannassa. Hankeen aikana n selvitetty ja laadittu hjeistus tdistusten teka varten 2+1 tdistusmallista piskelijahallintjärjestelmiin (Wilma ja Spimus Pr). Tdistusmallia n työstetty yhteistyössä Etelä-Savn Kulutus Oy / Etelä-Savn ammattipist Oppispimuspalvelujen kanssa.

23 9. Hankkeen keskeiset tavite- ja tteumaluvut Hankkeeseen sallistuvien piskelijiden määrä: Kulutuksen järjestäjä Tavite hankkeen alkaessa Tteuma hankkeen päättyessä Ekami JAO 10 5 Kpedu LAO LAPPIA OSAO SAKKY SALPAUS SEDU YSAO 5 4 Yhteensä: Oppilaitsmutisesta kulutuksesta työn ja kulutuksen yhdistävään malliin siirtyvät piskelijat: Tämä khta epäselvä, luvut eivät lutettavia. Kulutuksen järjestäjä Tavite hankkeen alkaessa Tteuma hankkeen päättyessä Ekami JAO 14 5 Kpedu 9 15 LAO 5 8 LAPPIA?? OSAO SAKKY SALPAUS 122 SEDU 30 0 YSAO 5 Yhteensä: 344? Oppispimuskulutukseen siirtyvät piskelijat Kulutuksen järjestäjä Tavite hankkeen alkaessa Tteuma hankkeen päättyessä Ekami JAO 1 0 Kpedu 8 1 LAO 1 1 LAPPIA 2 0 OSAO 4 4 SAKKY 6 5 SALPAUS 8 12 SEDU 3 1 YSAO 5 4 Yhteensä: 48 38

24 10. Hankkeessa kehitetyt hyvät timintamallit ja käytännöt Listaa hankkeessa kehitetyt keskeiset mallit/hyvät käytännöt ja kirjita niistä lyhyet kuvaukset. Kulutuksen järjestäjä Timintamalli EKAMI Työpaikkakuluttajien mentrintimalli Nps-piskelijan justava pintplku JAO Työelämälähtöinen rtaatimalli KPEDU PUUALAN TYÖPAIKKAREKISERI KESKI-POHJANMAA Työpaikkahjaajien kulutustarve timanttiphjaisen arviinnin avulla Surita pintjen klmas vusi työssäppimalla Fysiikan ja matematiikan integrinti, case Kattilahune 3sp. Hps metallialan perustutkinta varten LAO MbiTOP kuinka hjata työssäppimista SOMEsti ja MOBIILIsti LAPPIA MbiTOP kuinka hjata työssäppimista SOMEsti ja MOBIILIsti OSAO Työturvallisuussaajaksi raksalle- timintamalli Laajennetun työssäppimisen mallit OSAOssa asiakirja Malleja laajennetusta työssäppimisesta Osassa Työturvallisuussaaja raksalle esitys Työturvallisuussaaja raksalle -esite SAKKY MIXAA OPINTOSI - TÄHTÄÄ YRITTÄJYYTEEN! MIXAA OPINTOSI: OPISKELE OPPILAITOKSESSA - TYÖSSÄOPPIMALLA OPPISOPIMUKSELLA! 2+1 mallin prsessikuvaus yhteistyössä YSAON kanssa. SALPAUS Osaaminen näkyväksi ktihidssa Sipulimalli, palveluintegrinnin tärkeä tulkulma Kne- ja metallialan saamispaja ppilaitksessa TOP APPS työssäppimisen hjaamiseen SEDU Osa pinnista ppispimuksella Nstetta työssäppimiseen Työelämäyhteistyön tiednhallinnan kehittäminen Huippusaajan Oma Plku Ktpr Justava ja yksilöllinen työssäppiminen Työvaltainen piskelu STe-alalla Työpaikkahjaajan palaute Työelämäyhteistyön tiednhallinnan kehittäminen - pwerpint Työelämäyhteistyön puitespimuksen laatimisen prsessi YSAO 2+1 mallin prsessikuvaus yhteistyössä Sakkyn kanssa. 2+1 mallin esite ja juliste

25 EKAMI: Mallinnus nurten ppispimusplusta Ekamissa, https://wiki.lamk.fi/display/tytekijaansapettaa/ekami+tulkset, ppispimusmalli, justava pintplku - Opiskelija vi surittaa yhden tai useamman tutkinnn san työelämässä ppispimuksella ja palata justavasti takaisin ppilaitsmutiseen kulutukseen. Oppispimusjaks vi sijittua mihin tahansa vaiheeseen pintja. Työpaikkakuluttajien mentrintimalli, https://wiki.lamk.fi/display/tytekijaansapettaa/ekami+tulkset, työpaikkakuluttajan mentrintimalli Mallin avulla tuetaan työpaikkja ja työpaikkakuluttajia tavitteellisessa työpaikalla tapahtuvan ppimisen järjestämisessä Timintamalli ppispimuskulutuksen ja ppilaitsmutisen kulutuksen yhdistämisestä sekä ssiaali- ja terveysalalla että htelli-, ravintla- ja cateringalalla, https://wiki.lamk.fi/display/tytekijaansapettaa/ekami+tulkset, nurten ppispimuskulutustimijiden rlit - Kuvaus pintjen etenemisestä ja hjauksesta khti ammatillisen perustutkinnn surittamista ja justavasta siirtymisestä kulutusmudsta tiseen (ppilaitsmutinen kulutus,/ppispimuskulutus). - Tietpaketti prsessissa mukana levien timijiden (piskelija, työpaikkakuluttaja, työnantaja, pettaja, ppispimuksen edustaja, pint-hjaaja ja pintsihteeri) tehtävistä ja vastuista. - Opiskelija, työpaikkakuluttaja, ppispimuksen edustaja ja pettaja tiedstavat rlinsa ja vastuunsa ppimisessa ja sen hjauksessa. JAO: Rtaatimallissa keskitytään htelli-, ravintla- ja cateringalan työssä tarvittavan saamisen hankkimiseen tutkinnn sittain työelämässä työtä tehden, työssäppien. Työssäppimisen suus n nin 70 %. Lähijaksilla syvennetään pittua reflektimalla työssäppimisjaksjen kkemuksia sekä piskelemalla erityisesti niitä asiita, jita ei vida kyseisessä työpaikassa työtä tekemällä ppia tai jtka piskelijan työssäppimisjaksn palautteen ja arviinnin perusteella vaativat lisää syventämistä ja aikaa. Ammattisaamisen näytöt tehdään työelämässä aidissa ympäristöissä ja tilanteissa. Opiskelija dkumenti ppimisprsessiaan kirjittamalla ppimispäiväkirjaa ryhmän blgissa sekä tehden ppimistehtäviä blgissa ja Optiman työtilassa sekä seuraamalla maa työaikaansa Wilmassa. Dkumentinnissa ppimiskkemuksia ja ppimista havainnllistetaan mm. kuvien ja videiden avulla. Materiaalina käytetään ppikirjjen lisäksi reflektivaan ppimiseen kehitettyä sähköistä kirjasarjaa, Rautalankakkkia. Lähijaksilla tteutetaan tiimimäisen ppimisen periaatteita ja hyödynnetään blgia. Blgista nstetaan esille työssäppimisjaksjen tehtäviä ja piskelijan kkemuksia piskelijan esitellessä blgiaan. Vertaisarviintia tteutetaan työssäppimisjaksjen aikana ja lähijaksilla. Opiskelijan blgityöskentelyn kehittymistä vidaan arviida lukuvusittain sekä piskelun päättyessä. Rtaatimallissa pettaja timii henkilökhtaisten ppimisplkujen hjaajana, valmentajana, ppimisen mahdllistajana. Ohjaamista ja pettamista tapahtuu ppilaitsympäristön lisäksi työpaikilla aidissa työtilanteissa. KPEDU: Puualan yritysten kartitus n tehty, jnka tulksena puualan työpaikkarekisteri Keski- Phjanmaa Rekisterin avulla pettaja näkee heti mitkä tutkinnn sat vidaan surittaa työssäppimispaikassa ja työpaikkahjaaja näkee myös mitä tutkinnn sia vidaan surittaa kyseisessä työssäppimispaikassa. Työpaikkahjaajille kysely sekä saamisen timanttiphjainen arviinti Hankkeessa selvitettiin työpaikkahjaajien kulutustarvetta timanttiphjaisen arviinnin kautta. Hankkeen tavitteiden mukaisesti työpaikilla käynnin yhteydessä n kkeiltu työssäppimisen hjaajien saamisen kartitusta suhteessa työssäppimisen hjaajien kulutusta. Työpaikkahjaajille eri alille n tehty pilvipalvelin kautta kyselyjä ja hyödynnetty timanttiphjaista tulsta kehittämiskhteiden salta. Oleellista n llut viedä tieta työpaikille ppispimuskulutuksen mahdllisuuksista. Uusia malleja yhteisten tutkinnn sien surittamiseen, yhteisten pintjen integrinti, Fysiikan ja matematiikan integrinti, case Kattilahune 3sp. HOPS- metallialle hyvin timinnassa. Yhdeltä sivulta näkee mitä n tehty ja mitä n tehtävä. 2+1 esite. Hankkeessa n tehty esite, jta pettajien n helpp viedä työssäppimispaikille kun hjaavat laajennetussa työssäppimisessa levia piskelijita. Myös piskelijalle tämä esite antaa infrmaatita tiiviissä mudssa. Esite antaa myös pettajille infrmaatita.

26 . LAO: MbiTOP työssäppimisen hjausmalli. Mallissa työssäppimisen hjauksessa svelletaan ssiaalista mediaa ja pilvipalveluita. Työssäppimiseen liittyvä arviinti- ja hjausmateriaali löytyvät pilvipalveluista (erityisesti Office 365). Yhteydenpidssa piskelijihin ja työpaikkahjaajiin hyödynnetään ssiaalista mediaa (erityisesti Facebk ja Whatsapp). MbiTOP mallilla vidaan tukea siirtymiä ppispimukseen ja työpaintteisiin pintihin. Malli tehstaa työpaikalla tapahtuvaa ppimista. Pilvipalveluiden kautta vidaan npeasti tiedttaa sapulia ppimistavitteista sekä jakaa ppimistehtäviä. Ssiaalinen media npeuttaa tiedttamista ja mahdllistaa ryhmäytymistä myös työssäppimisen aikana. LAPPIA: Mbiilihjauksen malli: Työssäppimisen Mdle-alustat, pilvessä sijaitseva työssäppimisen päiväkirja ja näyttöjen suunnitelmat sekä raprtinti. Ssiaalisen median viestipalveluiden kautta tapahtuva reaaliaikainen kmmunikinti piskelijan ja ryhmää hjaavan pettajan kanssa. OSAO: Työ tekijäänsä pettaa-hankkeen aikana kehitettiin rakennusalan piskelijiden pintjen aikaista plkua työturvallisuusnviisista saajaksi. Prsessikuvaus piskelijan plusta tutteistettiin. Käytämme tästä tutteesta nimeä Työturvallisuussaajaksi raksalle. Timintamallissa n kuvattu niitä sisältöjä ja aihealueita, jita kulutukseen tulee sisällyttää jtta piskelijan tie turvallisuussaajaksi kasvamiseen n mahdllista ppimisympäristöstä riippumatta. Lisäksi timintamallissa esitetään timenpiteitä, jilla rakennusalan henkilöstön tietisuutta työturvallisuudesta vidaan kehittää ja ylläpitää. Timintamalli: Lukuvuden alituspäivän yhteinen inf-tilaisuus työturvallisuusasiista pelastussuunnitelma turvallisuuskävely, ppilaitksemme kulu turvaa hankeen 3D mallinnus (http://rcket.meshmn.cm/) Phjis-Sumen Turvapuistkäynti. Yhteis - ja verksttyö turvapuistn kanssa. Turvapuistn hyödyntäminen ppimisympäristönä ja valmiin työturvallisuusmateriaalipankin hyödyntäminen. Teemapäivä aiheena kestävä kehitys. Vierailu Ruskn jätehultkeskuksessa Työturvallisuuskrttikulutus Tulityökrttikulutus EA1-krttia vastaavat tiedt ja taidt Tee se itse sähkötyökurssi Kemikaalilainsäädäntö, kemikaaliluettel ja käyttöturvallisuustiedtteet Henkilönsujainkulutus (luent ja turvapuistvierailu) Työmaiden perehdyttämismateriaali (kansi) ja vide Opiskelijiden työsujelutimikuntatyö (kulutukset ja työmaapalaverit) Viikttaiset työturvallisuusmittaukset (MVR, TR) Osastkatselmukset Valmistajien ja maahantujien materiaalit laitteiden ja kneiden käytöstä Avimessa ppimisympäristössä tiedn jakaminen ja ssiaalisen median hyödyntäminen petuksessa ja ammatillisessa verkstitumisessa Opettajien turvapuistkuluttaja -kulutukset Työmaiden perehdyttämiseen ja työturvallisuuteen liittyvä materiaalikansi pettajille ja henkilöstölle Rakennus- ja pintakäsittelyalan valtakunnalliset verkstpäivät Laajennetun työssäppimisen mallit OSAOssa asiakirja. Sisältää eri yksiköissä käytettyjä laajennetun työssäppimisen malleja ja timintatapja pettajien kkemusten kanssa, sekä ehdtuksia mahdllisiksi timintataviksi.

27 SAKKY: Hankkeessa kehitetyt timintamallit vat kuvattuna tutekrtteina (Wikissä) SALPAUS: Ssiaali-ja terveysala: Osaaminen näkyväksi ktihidssa mallissa (tutekrtti) ktihidn asiakkaat saavat kaksi lähihitaja-piskelijaa ktiinsa tekemään ne työt, mitä asiakkaalle n määritelty hit- ja palvelusuunnitelmassa. Lähihitajapiskelijat hitavat, tukevat ja hjaavat itsenäisesti työpareina ktihidn asiakkaita pintjensa lppuvaiheessa. Kun piskelijilla n enemmän aikaa asiakkaille, he vivat tteuttaa välttämättömän tekemisen lisäksi asiakkaiden tiveita, esim. ulkilua, leipmista, lyhyitä vierailuja, lukemista, musiikkia. Opiskelijille mahdllistuu hjattu siirtyminen pinnista työelämään. Opettajat ja ktihidn henkilöstö vat tarvittaessa tukena ja reaaliaikainen yhteydenpit n mahdllista puhelimen välityksellä. Mallissa yhdistyvät justavasti työpaikalla tapahtuva ppiminen ja tietpulinen petus. Kiinteistöala: Sipulimalli- (tutekrtti) Opiskelijat tekevät heti piskelunsa alusta lähtien asiakasprjekteja man timialansa yrityksille näiden asiakkaiden kiinteistöissä. Opiskelu ppilaitksessa ja asiakkaiden luna tapahtuu piskelijiden tiimiyrityksissä. Jkainen asiakasprjekti n sa pintja. Yksittäisen asiakasprjektin kesta ei le rajitettu - se vi vaihdella pulikkaasta kulupäivästä vaikka lukuvuteen. Kiinteistöpalveluyritys tarjaa asiakasprjektissa malle asiakkaalleen (kiinteistönmistaja) justavan, kustannustehkkaan sekä ssiaalisesti, eettisesti ja psyklgisesti kestävän palveluratkaisun. Havaintmme mukaan pikkeuksetta kaikki kiinteistönmistajan asiakkaista arvstavat nuria tekemässä työtä (ssiaalinen ulttuvuus). Pääsa asiakkaista haluaa auttaa tulevaa sukuplvea siirtymään työmarkkinille (psyklginen ulttuvuus) sekä ymmärtää tulevan sukuplven ttavan vastuun yhteiskunnan hyvinvinnista (eettinen ulttuvuus). Palveluintegraattrina pettaja (tiimivalmentaja) verkstituu ja ylläpitää yritysyhteistyöverksta, jka mahdllistaa kk piskelijaryhmän jatkuvat asiakkuudet timialan yritysten kanssa. Tämä edellyttää pettajalta timimista klmella taslla - yritysverksttaslla, yritystaslla sekä henkilötaslla. Erilaisia yritysyhteistyömalleja ja työelämälähtöisiä ppimisympäristöjä Sumessa n paljn. Kuitenkaan tiimiyrittäjyyden ja työelämäyhteistyön prsessien liittäminen tisiinsa avainhenkilö-, yritys- ja yritysverksttaslla n uutta. Varsin ainutlaatuista n myös timintatavan mahdllistama yhteistyön syveneminen taslle, jssa yhteistyöyritys mahdllistaa ppilaitksen pääsyn miin timinnanhjausjärjestelmiin. Talnrakennusala: Rakennusalan työpaikkahjaajilla ei le aikaa eikä mahdllisuutta tulla ppilaitkseen kulutuksiin ja työssäppimisen hjausta pitää helpttaa niin paljn kuin mahdllista. Opettajien kkemusten phjalta syntyi TOP APPS työssäppimisen hjaamiseen svellus, jnka kehittämistä ja käyttööntta jatketaan. Kne- ja metallialan saamispaja ppilaitksessa (prtpaja)-malli (tutekrtti) Kne- ja metallialan valmistustekniikan saamispajassa (prtpajassa) prjektit tulevat yritysten tarpeista ja piskelijat työskentelevät työryhminä tteuttaen em. prjekteja, asiakastöitä ja uusia tutteita hjaajan tukemana. Eri aljen ja eri pintjen vaiheessa levien piskelijiden työskennellessä yhdessä mahdllistuu vertaistuki- ja vertaisppiminen sekä mniammatilliset innvaatit. Uuden petussuunnitelman mahdllistava valinnaisuus tteutuu, kun tutkinnn sa tettiin tisesta tutkinnsta (artesaani, mutilu ja mallintaminen), jka syventää valmistustekniikan saamista. Käytäntö n tarkitus ttaa pysyväksi timinnaksi.

28 SEDU: Työelämäyhteistyön tiednhallintaan liittyen hankkeen aikana n kartitettu työelämäyhteistyön kannalta leellisia tietja. Tiednkeruusta ja päivittämisestä n laadittu suunnitelma ja tiednkeruu n alitettu syksyllä Tämä tiednkeruu n keskittynyt yritystasisen tiedn keräämiseen työelämäkumppaneilta. Hankkeen jälkeen kerätään tieta myös työpaikkahjaajataslla ja työssäppimispaikkataslla. Tiednkeruun parissa jatkava työryhmä hyödyntää hankkeen aikana tehtyä kartitusta leellisista tiedista. Ktpr-svelluksen käyttö työssäppimisen sähköisenä hjaustyökaluna tu runsaasti uusia mahdllisuuksia niin piskelijalle kuin pettajalle. Opiskelija pystyy kkamaan sähköistä prtflita kk pintjensa ajalta sekä kehittämään tietteknistä saamistaan työelämän tarpeiden mukaisesti. Opettaja pystyy paremmin seuraamaan piskelijan ppimisen ja saamisen kehittymistä. Svelluksen käyttö petuksessa hyödyntää myös työpaikkja, kun työmarkkinille siirtyvä piskelija saakin j valmiiksi käyttää työelämän käyttämää svellusta. Justava ja yksilöllinen työssäppiminen mahdllistaa piskelijalle suuremman vaikutusmahdllisuuden mien pintjensa etenemiseen, sisältöön ja kestn. Kun työssäppiminen ei le sidttu tiettyyn ajankhtaan ja kestn, vat npeat siirtymiset työssäppimaan mahdllisia. Lisäksi jpa vain yhden päivän mittaiset työssäppimiset nnistuvat sujuvasti. Npeammin pinnissaan etenevien piskelijiden siirtyessä työssäppimaan pystyy pettaja paremmin paneutumaan enemmän tukea ja hjausta tarvitsevien piskelijiden pintjen etenemiseen. Justava työssäppiminen mahdllistaa myös sen, että piskelija siirtyy työssäppimaan juuri sillin, kun työssäppimispaikkjen työmaat vat ppimisen ja saamisen kerryttämisen kannalta spivassa vaiheessa. Malli hyödyttää sekä piskelijaa, pettajaa että työnantajaa. Hankkeessa saatujen kkemusten mukaan työssäppimisen ajankhdat (missä pintjen vaiheessa) ja kestt vaihtelevat piskelijiden henkilökhtaisten minaisuuksien ja valmiuksien mukaan. Työssäppimisjaksn ja pettajan työelämäjaksn yhdistävä malli mahdllistaa piskelijalle vankemman tuen ja hjauksen saannin ja sitä myötä situttaa piskelijaa paremmin pintihinsa. Opettaja pääsee timimaan ja työskentelemään man alansa työpaikassa ja siten pitämään ajan tasalla mia tietjaan ja taitjaan. Opiskelijan lisäksi pettaja n tukena myös työpaikkahjaajille perehdyttämällä/kuluttamalla heitä ja pitämällä heidän tietnsa työssäppijiden kulutukseen liittyen ajan tasalla. Varsinkin, js piskelijat vat pintjensa alkuvaiheessa, pettajan työpansta tarvitaan työelämän ja piskelijiden välisenä linkkinä lemiseen ja piskelijiden auttamiseen varsinkin alkuvaiheessa työtehtävien sujumisen varmistamiseksi. Työelämäjakslla leva pettaja pystyy malla timinnallaan madaltamaan piskelijiden kynnystä tarttua työtehtäviin. Opettajan jalkautuminen piskelijiden kanssa työelämään n palvellut yhteistyön ja luttamuksen rakentumista, jta vaaditaan runsaasti, että työvaltaista piskelua vidaan tteuttaa ja kehittää. Opettajan samanaikaisesta työelämäjakssta piskelijiden työssäppimispaikalla hyötyvät ennen kaikkea mm. arat ja erityistä tukea tarvitsevat piskelijat. Em. piskelijiden ammatillinen kasvu ja kehitys vaatii mnesti enemmän tukea ja hjausta kuin sujuvasti pinnissaan etenevä piskelija. Opettajan rliin tässä mallissa kuuluu myös hjata piskelijita tekemisen lmassa ivaltamaan asiita sekä löytämään yhteys terian ja käytännön välille. Lisäksi pettajan pedaggina n hulehdittava siitä, että piskelija saavuttaa petussuunnitelman ammattitaitvaatimukset. Työpaikkahjaajan palautteen avulla työpaikkahjaajat vivat antaa palautetta ja ppilaits kehittää timintaansa palautteen perusteella. On tärkeää, että palautetta pystyy antamaan helpsti ja halutessa npeasti Oppilaitsmutisen piskelun ja ppispimuskulutuksen yhdistäminen mahdllistaa justavan ja yksilöllisen pintplun aktiiviselle ja mtivituneelle piskelijalle. Työvaltainen piskelu mahdllistaa sen, että piskelija pääsee ppimaan ja kerryttämään saamista aiempaa enemmän työpaikilla aidissa työtilanteissa. Hankkeessa saatujen kkemusten perusteella työvaltaisen piskelun malli situttaa piskelijat paremmin pintihinsa ja siten vidaan ehkäistä turhia keskeyttämisiä. Kkemuksien mukaan varsinkin pintjen alkuvaiheessa levat sekä erityistä tukea tarvitsevat työssäppijat tarvitsevat yllättävänkin runsaasti tukea ja hjausta myös pettajilta. Oppiminen tehstuu, kun työssäppimisen aikana piskelijat kkntuvat pettajan jhdlla phtimaan pittua, vertaisppimassa, jakamassa kkemuksia ja ideita ryhmässä sekä suunnittelemassa tulevaa. Näiden päivien sijittaminen työssäppimisen lmaan vaatii tarkkaa suunnittelua, että ne eivät vaikuttaisi negatiivisesti työssäppimisen sujumiseen työpaikalla. Esimerkiksi ssiaali- ja terveysalalla työpaikkahjaajien vurtyö lu mat haasteensa, kun pyrkimyksenä n kuitenkin, että varsinkin pintjen alkuvaiheessa levalla työssäppijalla lisi sama työpaikkahjaaja mahdllisimman isn san ajasta. Työvaltaista piskelua vidaan tteuttaa jk ryhmäkhtaisesti tai yksilöllisesti. Yksilöllisesti tteutettuna malli tarjaa vaihtehdn piskelijalle, jlle esimerkiksi piskelu isssa ryhmässä tuntuu haastavalta tai piskelija pikkeaa selvästi perusryhmästä esimerkiksi ikänsä pulesta. Malli n yksi mahdllisuus myös niissä tilanteissa, jissa ryhmässä n ryhmädynamiikan haasteita tai yhteen n liitetty useampi ryhmä, jiden lähtökhdat piskelulle vat hyvin erilaiset. Työvaltainen piskelu sveltuu hyvin myös ns. aikuisryhmien piskelumalliksi. Työvaltaiseen piskelun kkeiluissa ssiaali- ja terveysalalla n nnistuneesti yhdistetty yhteisten tutkinnn sien piskelua laajennetun työssäppimisen aikana suritettaviin ammatillisiin pintihin. Työpaikkahjaajille teetetyn kyselyn vastausten perusteella työpaikkahjaajat kkevat työvaltaisen piskelun pääsääntöisesti hyvänä asiana, mutta näkevät tärkeänä myös kulun ppimisympäristönä, jssa pettaja pedaggina n pettamassa sitä teriatieta, jka n käytännön tekemisen taustalla. YSAO 2+1 mallin esitteen ja julisteen tekeminen 2+1 mallin prsessikuvaus yhteistyössä Sakkyn kanssa.

29 Timintamalleja/hyviä käytäntöjä hyödyntävät taht (esim. kulutuksen järjestäjät, työnantajat, te-hallint) ja niiden levitettävyys (paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti). EKAMI: Kulutuksen järjestäjät, työpaikat ja ppispimustimijat vivat hyödyntää timintamalleja kaikilla kulutusalilla ja kaikissa tutkinnissa. Ne vat siirrettävissä erilaisiin timintaympäristöihin valtakunnallisesti. Tiedttamisen sekä timintamallien ja hyvien käytäntöjen juurruttamisen ja levittämisen tueksi hankkeessa laadittiin tiedtusmateriaalia (Nps -vihk ja haitariesite). https://wiki.lamk.fi/display/tytekijaansapettaa/ekami+tulkset. JAO: Opettajalla n vahva rli valmentamisessa ja yritysyhteistyössä. Työpaikalla tapahtuvaa ppimista tukevat uudet ppimisratkaisut ja ympäristöt suunnitellaan yhteistyössä pettajan kanssa. Yrityksellä n mahdllisuus vaikuttaa htelli- ja ravintla-alan perustutkinnn, kkin saamisalaa piskelevan saamisen kehittymiseen ja samalla kuluttaa työpaikkakhtainen saaja. Työelämälähtöisellä mallilla n vaikuttavuutta keskeyttämisprsentin pienenemiseen ja se npeuttaa piskelijan siirtymistä työelämää ja mahdllistaa kulutusalan vahvistumisen ja säilymisen seutukunnallisesti. KPEDU: Kpedun malleja vidaan hyödyntää muiden kulutuksen järjestäjien keskuudessa ja niitä n levitetty eri hankkeiden tapaamisissa. LAO: Timintamallia vat hyödyntäneet erityisesti Lapin ammattipistn ja Ammattipist Lappian Liiketaluden sekä Tiet- ja viestintätekniikan pettajat. Mallia n svellettu työssäppimisen hjauksessa ja siinä vat lleet mukana myös työnantajat (työssäppimispaikat). Tavitteena n levittää timintamallia myös muihin tutkintihin sekä esitellä sitä laajemmin myös muille kulutuksen järjestäjille. Malli n levitettävissä sekä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti (Eurppa). LAPPIA: Mallia tarkitus laajentaa muihin tutkinnn siin merknmitutkinnssa ja ammattipistn muille alille. Jatkssa timintaa laajennetaan myös muilla rahitusmudilla tapahtuvaan timintaan (ppispimus / työvimakulutus) OSAO: Timintamalli n käytössä ppilaitksessamme rakennusalan kulutuksissa. Timintamallia kehitetään yhteistyössä alan pettajien, työnantajien ja ammattiliittjen kanssa. Timintamallia levitetään alan kulutusta antaviin ppilaitksiin. Laajennetun työssäppimisen mallia hyödynnetään ppilaitksessa pettajien työkaluna ja kulutusmateriaalina. SAKKY: 2+1 (x+y)-malli n valmis ja hyödynnettävissä kaikilla ammatillisen kulutuksen alilla valtakunnallisesti. SALPAUS: Salpauksen timintamalleja vidaan hyödyntää hankeverkstn ja muiden kulutuksen järjestäjien keskuudessa ja niitä n levitetty eri hankkeiden tapaamisissa. Salpauksen sisällä kaikilla kulutusalilla ja kaikissa tutkinnissa vidaan hyödyntää hyviä käytäntöjä. Ssiaali- ja terveysalan palveluntarjajien ja kulutuksen järjestäjien yhteistyö n erittäin tärkeää. Näin saadaan alueellista yhteistyötä käyntiin. Varsinkin Lahdessa, missä sairaalapaikkja vähennetään runsaasti, tulee saada piskelijita enemmän yhteen paikkaan työssäppimaan. Palveluasuminen lisääntyy kk ajan ja sitä tteuttamaan tulee uusia yksityisiä palveluntuttajia, jten yhteistyötä heidän kanssaan tulee lisätä. Timintamalli n levinnyt myös asumispalveluihin (Lehtijan palvelukeskus) ja sitä levitetään kevään 2016 aikana Lahden kaupungin Salpausselän kuntutussairaala Jalmarin muisti- ja tutkimussastlle. Lisäksi PHSOTEYn Orimattilan ktihitn mallia ajetaan mahdllisesti sisään. Kne - ja metallinalan perustutkinnn valmistustekniikan saamisalan piskelijiden prtpajasta (saamispaja ppilaitksessa) kkemukset livat hyviä. Tutkinnn sa tettiin tisesta tutkinnsta (artesaani, mutilu ja mallintaminen). Käytäntö n tarkitus ttaa pysyvään käyttöön.

30 SEDU: Ktpr-svellus työssäppimisen sähköisenä hjaustyökaluna n hankkeen aikana tettu käyttöön ja piltitu Sedu Ähtärin rakennusalalla ja sen käyttöä tullaan laajentamaan ainakin Sedu Ähtärin sähköalalle. Svellus n tarkitus ttaa käyttöön työssäppimisen lisäksi kaikkeen ppimisen raprtintiin ja seuraamiseen. Sedu Ähtärin rakennusalan justava ja yksilöllinen työssäppiminen n vakiintunut saksi timintaa. Keväällä 2015 perustetun kumppanuusryhmän yhtenä tarkituksena n yhdessä työelämän kanssa kehittää käytäntöä mahdllisuuksien ja tarpeiden mukaan. Työvaltaista piskelua ssiaali- ja terveysalalla tullaan jatkamaan ja se n tarkitus vakiinnuttaa saksi timintaa. Kun tähän malliin yhdistetään pettajan työelämäjaks, se mahdllistaa erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden intensiivisemmän tukemisen. Opettajan työelämäjaks n yksi väylä tteuttaa työpaikkahjaajakulutusta. Kulutuskeskus Sedun työpaikkahjaajakulutusta varten n lutu Mdle2-alustalle sähköinen materiaalipankki pettajien ja muiden työpaikkahjaajien kuluttajien käyttöön. Sähköinen materiaalipankki helpttaa kulutuksen suunnittelua ja justavittaa sen tteutusta. Webrpl-palaute työpaikkahjaajien palautetta varten n tettu Sedussa käyttöön helmikuussa Se krvaa aiemmin käytössä lleen, hankalaksi ketun Inka-palautteen. Opintjen surittaminen sittain ppispimuskulutuksella n mahdllisuus, jnka "sisäänajaminen" vaatii enemmän aikaa kuin muut hankkeen aikana mallinnetut ja piltidut käytännöt. Se n kuitenkin yksi tapa surittaa pintja, jka tullee yleistymään jssain määrin tulevaisuudessa. Yhtenä haasteena tämän käytännön vakiintumiselle n ainakin vielä tässä vaiheessa rahituskuvit; ppispimuskulutukseen siirtyminen vähentää ppilaitksen saamaa rahitusta, mikä hidastaa ja vaikeuttaa mallin käyttöön tta ja sen vakiintumista saksi timintaa. YSAO: Hyviä käytäntöjä hyödyntävät mm. Ylä- Savn ammattipist ja alueen yritykset sekä työpaikat.

31 Timintamallien ja hyvien käytäntöjen tteuttamiseen liittyvät kehittämisehdtukset (esim. muutkset lainsäädäntöön, rahitukseen, muuhun kehittämiseen tai hjeistukseen, alakhtaisuuteen liittyvät erityispiirteet, ehdtuksia pettajien työhön tehtävistä muutksista). EKAMI: Opettajan työnkuvan ja työtehtävien pitäisi muuttua yhä enemmän tiednjakajasta ppimisen hjailijaksi. Työn peruspilarina vat piskelijihin situtuminen ja heidän ppimisprsessinsa hjaaminen, vastuun ttaminen niin ppimisprsessin yleisestä eteenpäin viemisestä kuin man ammattitaidn ylläpitämisestä sekä yhteistyön tekeminen. Opettaja hulehtii piskelijiden ryhmäytymisestä, yksilöllisten plkujen tteutumisesta, itsearviintitaitjen kehittymisestä ja valmistautumisesta muutsten khtaamiseen. Opettajan rlina n lla mtivija, ppimisen hjaaja ja yhdessä ppimisen mahdllistaja. Opettajan n pystyttävä lemaan petus-/hjaustilanteessa sekä piskelijan kanssa tasavertainen aikuinen ihminen että man alueensa asiantuntija. Opetettavan aiheen asiantuntijuus n välttämätöntä luttamuksen synnyttämiseksi. Samalla hyvä pettaja saa liittää pettamansa asian piskelijan elämään ja elämänkkemukseen. Tämä pettamisen ja ppimisen lähtökhta lu haasteita sille, että pettajan n lähes mahdtnta ennakida, miten ppimistilanteet etenevät. Tarvitaan siis sekä substanssisaamista, ppimisprsessin hjaamisen saamista että vurvaikutussaamista. JAO: Tämän kaltainen nykyaikainen petusmut spisi pettajan kknaistyöaikaan siirtymiseen. Opettajien työn resurssinti haasteellista nykyisessä Ovtes- mudssa. Uudistuva kulutuksen rahitus aiheuttaa epävarmuutta ja sitä tukeek tuleva rahitusmalli työelämävaltaista piskelua ja erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden hjausta. Järjestelmän muuts: syys- ja kevätlukukauden lisäksi lma-aikjen hyödyntäminen.. KPEDU: 2+1 mallin tteuttaminen ei le helppa, js kulutuksen järjestäjien ppispimuskulutus ja ammatillinen kulutus vat eri rganisaatiiden alaisuudessa, ammatillisen pulen taludelliset säätötavitteet tekevät sen että piskelijita ei mielellään hjata ppispimukseen kun valtinsuus lähtee piskelija mukana. Laajennettu työssäppiminen n hyvä malli ja valtakunnallisesti tulisi tukea kulutuksen järjestäjiä, jtta typaikkahjaajien kulutukseen lisi resurssia. LAPPIA: Malli n tettu pysyvästi käyttöön ja vanha timintamalli n hylätty. Mallia tarkitus laajentaa ammattipistn muille alille. Mallia tullaan hyödyntämään myös etä- ja verkkpaintteisissa tutkinnissa ja kulutuksissa ja muissa kulutuksen rahitusmudissa.

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä Tuloksia ja käytäntöjä

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä Tuloksia ja käytäntöjä Työpaikalla tapahtuvan ppimisen kehittäminen Savn kulutuskuntayhtymässä Tulksia ja käytäntöjä Maija Savlainen 15.11.2017 Kehittämishanke 8/2015-7/2018 Tteuttaja Savn kulutuskuntayhtymä. Hanke n valmisteltu

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011 Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

SAAPUNUT... /... /... PL29 00023 Valtioneuvosto Dnro... mdvmhku8uepon2hatzdzzkaiatq=

SAAPUNUT... /... /... PL29 00023 Valtioneuvosto Dnro... mdvmhku8uepon2hatzdzzkaiatq= KOULUTUSKESKUS SALPAUS J'"',;;.. :2fJ1 ~ Opetus- ja kulttuuriministeriö SAAPUUT. / /.. PL29 00023 Valtineuvst Dnr.. Päijät-Hämeen kulutusknserni Paasikiven katu 7 15110LAHTI TIEDOKSI j(an nl /c"-. kuus;",

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Khti Arctic Imagea LIME INNO päättynyt 31.3.2015 VETOVOIMAISUUTTA AV-TUOTANNOILLA 1.4.2015-31.12.2015 ARCTIC IMAGE 1.3.2015-31.12.2017 Vetvimaisuutta AV-tutannilla

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto Nurten tuki-hanke ja avin ammattipist Hanna Nuutinen, Ter Vrnanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avinammattipist OHJAAMO Ohjaavat/lähettävät taht 2.Asteen ppilaitkset Palveluun tutustuminen ja palvelutarpeen

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta Opinpaletin kulutustarjnta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja pinnittain (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet, bilgia, maa ja metsätalutta pettavat, em. ammatillisesti kiinnstuneet)

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä 29.4.2014 Hyvinvinnin tiettutant apunasi Phjanmaan hyvinvinnin ja tiedlla jhtamisen kehittämisessä Hyvinvintia ja terveyttä kskevan päätöksenten, jhtamisen ja kehittämisen tueksi n Phjanmaalla käynnistetty

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2. Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö valtakunnallinen tiet- ja petuskäytön kulutus TieVie-suunnitteluryhmän kkus Aika: ke 9.11.2005 kl 11.15-18.00, t 10.11. kl 8.30-15.15 Paikka: Peurunka, Laukaa Läsnä: Paula Airaksinen, Antti Auer, Taru

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Käsi- ja taidetellisuusalan perustutkint, puuala 2015 Tutteen suunnittelun ja valmistuksen saamisala, artesaani Hyväksytty 18.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Käsi-

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua? Etunja lasten, nurten ja perheiden tukemisessa edellyttää mnialaista yhteistyötä ja jhtamista. - Mihin se vi kaatua? FT, ssiaalijhtaja Arja Heikkinen, Oulun kaupunki 29.9.2014 Oulun kaupungin tavitteet

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA Lunt- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luntalan saamisala LUONTO-OHJAAJA Tämä petussuunnitelma n vimassa Salpauksessa 1.8.2015 jälkeen alkavassa petuksessa.

Lisätiedot

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna ARD-Technlgy Oy Elektrniikan tutekehitys ideasta ylläpitn elinkaaripalveluna REFERENSSEJÄ Kne Oyj n maailman jhtava hissien ja liukuprtaiden valmistaja. Esmi Oy n sa kansainvälistä Esmi knsernia ja n edelläkävijä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset

Lisätiedot

Finaalin kilpailutehtävät

Finaalin kilpailutehtävät Finaalin kilpailutehtävät Kilpailu sisältää ennakktehtävän, kirjallisia tehtäviä (mm. työturvallisuus, työkyky, kestävä kehitys, yrittäjyys, hygienia ja ravitsemus) sekä ruanvalmistustehtäviä. Kilpailija

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa 1 Selvitys klmiprtaisen tuen tteutumisesta varhaiskasvatuksessa Sumenkielinen varhaiskasvatus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 22.10.2014 2 1. Selvityksen taustaa Espn varhais- ja petuslautakunta n

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot