Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA"

Transkriptio

1 Lunt- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luntalan saamisala LUONTO-OHJAAJA Tämä petussuunnitelma n vimassa Salpauksessa jälkeen alkavassa petuksessa.

2 6 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON KUVAUS JA ARVOPERUSTA, YLEISET TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Plkukuvaukset LUONTO JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT LUONTO-OHJAAJIEN KOULUTUKSEN PEDAGOGIIKKA Tiimippiminen, treenit ja dialgi Oppimisklubit Yrittäjyyskasvatus ja asiakastilaisuudet Timintakulttuuri ja rutiinit Retket ja tapahtumat Opiskelijiden hjaus luntalan kulutuksessa Työssäppiminen luntalan kulutuksessa LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Kestävällä tavalla timiminen 40 sp PAKOLLINEN TUTKINNON OSA, LUONTOALAN KOULUTUSOHJELMA, LUONTO-OHJAAJA Lunnssa hjaaminen 35 sp KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT Maastssa rukaileminen 15 sp Ulkilureittien rakentaminen ja hitaminen 15 sp Erityisryhmien hjaaminen lunnssa 15 sp Luntpalveluissa timiminen 15 sp Hyvinvinnin tuttaminen eläinten avulla 15 sp Vaelluksen hjaaminen 15 sp Yritystiminnan suunnittelu 15 sp Yrityksessä timiminen 15 sp Huippusaajana timiminen 15 sp Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta (0-15 sp) Tutkinnn sa ammattitutkinnsta (0-15 sp) Tutkinnn sa erikisammattitutkinnsta (0-15 sp) MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA (0-15 OSP) Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen Ammattitaita syventävät ja laajentavat tutkinnn sat (0-15 sp) Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat (0-15 sp) Luki-pinnt (0-15 sp) AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT Tutkinnn sat muista ammatillisista tutkinnista (ammatillisista perustutkinnista, ammattitutkinnista ja erikisammattitutkinnista) Tutkinnn sat ammatillisista perustutkinnista sp...32 Tutkinnn sat ammattitutkinnista Tutkinnn sat erikisammattitutkinnista 15 sp Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjttavat tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA PAKOLLISET TUTKINNON OSAT (19 OSP) Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 sp Äidinkieli 5 sp...33 Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 sp Vieraat kielet 2 sp Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 sp... 36

3 Matematiikka 3 sp Fysiikka ja kemia 2 sp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Yhteiskuntataidt 1 sp Työelämätaidt 1 sp...38 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1sp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, 2 sp VALINNAISET TUTKINNON OSAT, 16 OSP Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7sp Kulttuurien tuntemus, 3 sp Taide ja kulttuuri 3 sp...42 Etiikka 3 sp (kurssi 1) Psyklgia 3 sp (kurssi 1)...43 Psyklgia 3 sp (kurssi 2) Psyklgia 4 sp (kurssi 3) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OSP LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNOSSA AMMATILLISET TUTKINNON OSAT PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVAT TUTKINNON OSAT YHTEISET TUTKINNON OSAT JA LUKIO-OPINNOT JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVAT OPINNOT Köysitiminnanhjaajaksi valmentava kulutus 5 sp Melntahjaajaksi valmentava kulutus 5 sp Muut jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat tutkinnn sat TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVAT YKSILÖLLISET TUTKINNON OSAT LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON TERVEYDENTILAVAATIMUKSET LIITTEET...52

4 1 1 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON KUVAUS JA ARVOPERUSTA, YLEI- SET TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Lunt- ja ympäristöalan kuvaus ja arvperusta Lunt- ja ympäristöalan ammattialjen kuvaus Lunt- ja ympäristöalan arvperusta Lunt-hjaajan työ n käytännönläheistä, itsenäistä ja vastuullista asiakaspalvelutyötä, jka tapahtuu pääsin ulkna lunnssa. Ammatissa timivat palvelevat pääasiassa jk yritysasiakkaita, matkailijita tai erilaisia klmannen sektrin asiakasryhmiä. Alalle työllistyminen edellyttää hyviä man työn suunnittelu- ja kehittämistaitja sekä kykyä itsenäiseen ngelmanratkaisuun. Yrittäjähenkinen työtapa n alalla suuri etu. Etelä-Sumessa lunt-hjaajat työskentelevät yleensä pienissä yrityksissä tai muissa työyhteisöissä, jissa n eduksi hallita laajja työkknaisuuksia ja sata työskennellä työryhmissä ja työtiimeissä tehkkaasti. Selvää kasvua luntalan työpaikissa ja yrittäjyyden mahdllisuuksissa n useiden eri ammattien rajapinnilla. Työllistymisen mahdllisuudet muun muassa lunt- ja ssiaali- ja terveysaljen sekä ravitsemusalan rajapinnilla näyttäisivät kasvavan. Elämysrukailut, luntkuntutus, ympäristökasvatus ja muut tulevaisuuden mahdllisuudet n tettava jatkssa krstetusti humin. Päijät-Häme n Päijänteen ja Vesijärven sekä kymmenien pienempien järvien ja jkien kirjmaa seutua. Erilaiset vesiaktiviteetit vat lennainen sa alueen luntpalvelutimintaa. Turvallinen vesillä liikkuminen asiakkaiden kanssa edellyttää perehtymistä mm. navigintiin, mttriveneen kuljettamiseen ja mm. melntatekniikkaan ja ryhmän hallintaan vesillä. Seikkailu- ja elämysaktiviteetit vat myös keskeisiä Päijät-Hämeen ja Etelä-Sumen hjelmapalvelukentässä. Esimerkiksi köysitiminta ja erilaiset seikkailupuistt vat kasvava ala ja kiinnstavat yhä useampia asiakasryhmiä. 1.2 Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn tavitteet Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn tavitteet Kulutuskeskus Salpauksessa tteutetaan luntalan saamisalaan kuuluvaa lunthjaajan kulutusta sekä ympäristöalan saamisalaan kuuluvaa ympäristönhitajan kulutusta.

5 2 1.3 Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn mudstuminen Tutkinnn rakenteen kuvaus Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn luntalan saamisala n laajuudeltaan 180 saamispistettä. Opiskelijalla n mahdllisuus valita viidestä pintplusta jiden sisältöjä vidaan muuttaa henkilökhtaisen piskelusuunnitelman (HOPS) mukaiseksi. Lisäksi piskelijalla n mahdllisuus kta ma, yksilöllinen pintplkunsa tarjlla levista pakllisista, valinnaisista sekä vapaasti valittavista tutkinnn sista. Luntalan saamisalaan liittyy kaksi pakllista ammatillista tutkinnn saa, kestävällä tavalla timiminen (40 sp) ja lunnssa hjaaminen (30 sp). Näiden lisäksi piskelijat vivat valita 60 saamispisteen verran valinnaisia ammatillisia tutkinnn sia sekä 10 saamispisteen verran vapaasti valittavia pintja. Yhteisistä tutkinnn sista 19 sp n pakllisia. Niiden lisäksi piskelija valitsee 16 saamispisteen verran valinnaisia yhteisiä tutkinnn sia mien tavitteidensa mukaisesti Plkukuvaukset (liite 1) Safarippaan plku Safarippaan plkuun kuuluvat pinnt antavat hyvät valmiudet erilaisten asiakasryhmien hjaamiseen erilaisissa luntaktiviteeteissa. Safarippaalta edellytetään hyvää kielitaita ja valmiuksia khdata eri kulttuureista ja taustista tulevia asiakasryhmiä. Safarippaan plun valitsevat piskelijat vivat työllistyä esimerkiksi Phjis-Sumen matkailukeskusten yhteydessä timiviin lunt-hjelmapalveluyrityksiin (esim. kiravaljakkajelut, kelkkasafarit, melntaretket). Yrityksessä timimisen tutkinnn san taidt auttavat timimaan mnipulisesti alan tyypillisesti pienten yritysten tehtävissä. Safarippaan saamiseen kuuluvat myös hyvät mat lajitaidt eri luntaktiviteeteissa (esim. melnta, kiipeily) sekä tait järjestää asiakkaille maastrukailuja. Luntalan yrittäjän plku Luntalan yrittäjäksi valmentava plku käsittää yrittäjyyspintja, kieli- ja kulttuuripintja sekä lunt- ja rukailupalveluiden tuttamista tukevia pintja. Yrittäjyys n yksi keskeisistä tavista työllistyä luntalalle. Yritystiminnan suunnittelun tutkinnn sa auttaa hahmttamaan mia vahvuuksia ja liiketimintamahdllisuuksia. Yrityksessä timimisen tutkinnn sa antaa kkemusta yritystiminnan kehittämisestä ja yrityksen

6 3 pyörittämiseen liittyvistä tehtävistä. Lisäksi luntalan yrittäjäksi haluavalla n hyvä lla vahvat mat luntaktiviteettitaidt ja esimerkiksi vukraveneenkuljettajan pätevyys. Eläinaktiviteettien hjaajan plku Eläinaktiviteettien hjaamisesta kiinnstunut piskelija hankkii saamista eläinten hyvinvinnista hulehtimisesta sekä eläinavusteisten luntaktiviteettien hjaamisesta. Eläinaktiviteetteja vat esim. kiravaljakkajelut, hevsvaellukset, prtililla ja ktieläinpihilla timiminen. Hyvinvinnin tuttaminen eläinten avulla tutustuttaa eläinavusteisiin aktiviteetteihin ja erilaisten eläinten perushitn. Eläintenhidn tai hevstenhidn kulutushjelmasta valittava tutkinnn sa syventää valitun eläinlajin, esim. kirien hit-saamista. Lisäksi eläinaktiviteettien hjaaja tarvitsee perussaamista luntpalveluissa timimisesta ja maastssa rukailemisesta sekä kielitaita, sillä eläinaktiviteettien asiakkaat vat usein ulkmaisia matkailijita. Jatk-pintplku Jatk-pintihin tähtäävän piskelijan plkuun kuuluu kieli- ja kulttuuripintja sekä väyläpintina tutkinnn sa esim. ammattitutkinnsta (esim. erä- ja lunt-ppaan at tai kalastusppaan at). Huippusaajana timimisen tutkinnn sa antaa jatk-pinnissa hyödyllisiä man työn ja työyhteisön kehittämisen taitja. Vapaasti valittavat melnta- tai köysitiminnanhjaajaksi valmistavat valmennukset sekä vukraveneenkuljettajatutkint tuvat erillispätevyyksiä, jtka vidaan usein sisällyttää jatk-pintihin. Huippusaajan plku Luntalan huippusaajaksi haluava piskelija hankkii mat, vahvat luntaktiviteettitaidt esim. melntahjaajaksi ja köysitiminnanhjaajaksi valmentavien kulutusten kautta. Lunt-hjaajan kulutuksessa tteutettava tiimippiminen tarjaa hyvät mahdllisuudet man työn ja työyhteisön timinnan kehittämiseen, jta huippusaajana timimisen tutkinnn sassa edellytetään. Huippusaajaksi aikva piskelija vi valita valinnaisia viestintä- ja vurvaikutustait-pintja yhteisistä tutkinnn sista. Myös väyläpinnt ja yrityksessä timimisen pinnt vivat lla sa huippusaajan plkua.

7 4 1.4 Lunt ja ympäristöalan perustutkinnn surittaminen näyttötutkintna Kulutuskeskus Salpauksella n (lkakuussa 2012) vimassa leva näyttötutkinnn järjestämisspimus lunt- ja ympäristöalan perustutkintn, Ympäristöalan kulutushjelmaan, ympäristönhitaja. Järjestämissuunnitelmassa n esitetty perustutkinnn surittamisen prsessi yksityiskhtaisesti. Kulutuskeskus Salpauksella ei le näyttötutkinnn järjestämisikeutta luntalan saamisalalla. 1.5 Elinikäisen ppimisen avaintaidt Elinikäisen ppimisen avaintaitjen kuvaus Lunt-hjaajien kulutuksessa elinikäisen ppimisen avaintaidt näkyvät seuraavasti: 1. Oppiminen ja ngelmanratkaisu Opiskelija suunnittelee timintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvii ja reflekti maa saamistaan. Hän ratkaisee työssään ngelmia sekä tekee valintja ja päätöksiä. Opiskelija asettaa ppimisspimuksessa tavitteita ppimiselleen ja kehittymiselleen ja seuraa niiden tteutumista. Hänen ppimisensa kehittyy yhä itsehjautuvammaksi. Opiskelija timii työssään justavasti, innvatiivisesti ja uutta luvasti. Hän hankkii tieta, jäsentää, jakaa, arvii ja sveltaa sitä. Tiednhankinnassa hän hyödyntää eri kanavia, esimerkiksi ammattikirjallisuutta, ammattilehtiä, videita, internetlähteitä, vertaisiaan sekä alan asiantuntijita. Arviidaan ppimishalukkuutta, itsensä ja työnsä kehittämistä, ngelmien ratkaisemista sekä valintjen ja päätösten tekemistä. 2. Vurvaikutus ja yhteistyö Opiskelija timii justavasti ja yhteistyökykyisesti erilaisissa vurvaikutustilanteissa asiakkaiden kanssa sekä erilaisten työryhmien ja työyhteisöjen jäsenenä. Hän saa humiida ihmisten erilaiset timintatavat ja esimerkiksi asiakkaiden erilaisten kulttuuritaustjen vaikutuksen vurvaikutustilanteissa. Hän saa svittaa man vurvaikutustyylinsä erilaisiin tilanteisiin, ryhmiin ja timintatapihin. Opiskelija nudattaa työpaikkansa käyttäytymissääntöjä, ppilaitksen järjestyssääntöjä sekä hyviä tapja. Hän arvstaa työtvereitaan ja asiakkaitaan ja khtelee heitä tasaverisesti. Hän ttaa vastaan palautetta timinnastaan ja krjaa timintaansa sen

8 5 mukaisesti. Hän kuuntelee ja kunniittaa tisten ajatuksia ja mielipiteitä ja ttaa ne humin päätöksissään. Hän saa timia tiimin aktiivisena ja vastuullisena jäsenenä. Arviidaan timintaa vurvaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä. 3. Ammattietiikka Opiskelija timii työssään lunt-hjaajan ammatin arvperustan mukaisesti. Hän situtuu työhönsä ja timii vastuullisesti nudattaen tehtyjä spimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Hän nudattaa vaitilvelvllisuutta, kunniittaa asiakkaiden ja työtverien ikeuksia ja pyrkii laadukkaaseen timintaan. Hän työskentelee lunta kunniittaen ja sujellen sekä eläinten hyvinvinnista hulehtien. Arviidaan timintaa ammatti-etiikan, ammatin arvperustan ja tehtyjen spimusten mukaisesti. 4. Terveys, turvallisuus sekä timintakyky Opiskelija timii turvallisesti ja vastuullisesti hulehtien sekä masta, työtvereidensa että asiakkaiden turvallisuudesta. Hän saa ttaa humin asiakkaiden fyysisen, psyykkisen ja ssiaalisen turvallisuuden. Opiskelija nudattaa työturvallisuushjeita ja pyrkii aina mahdllisimman turvalliseen timintaan. Hän hallitsee ergnmiset työasennt ja käyttää asianmukaisia sujaimia eri työtehtävissä ja neuv myös asiakkaita niiden käytössä. Opiskelija saa hulehtia masta hyvinvinnistaan ja jaksamisestaan rakennetussa ympäristössä ja maastssa esim. riittävän levn, ravinnn ja nesteen saannin kautta. Hän tuntee päihteiden vaikutukset henkiseen ja fyysiseen surituskykyyn ja ymmärtää niiden käytön vaarat erilaisten luntaktiviteettien yhteydessä. Hän hulehtii fyysisestä kunnstaan ja terveydestään siten, että jaksaa man surituksensa lisäksi myös hulehtia tarvittaessa asiakkaista. Hän saa suunnitella työsurituksensa siten, että timintakyky ja vimat riittävät esim. kk erävaelluksen ajaksi. Arviidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista timintaa sekä timintakyvyn ylläpita. Muut elinikäisen ppimisen avaintaidt: Alitekyky ja yrittäjyys Opiskelija ymmärtää yritysten timintaperiaatteita. Hän saa timia yrittäjämäisellä asenteella asiakkaita hankkien ja heidän tarpeisiinsa vastaavia tutteita ja palveluja suunnitellen ja tteuttaen. Hän saa suunnitella maa timintaansa ja työskennellä siten, että se edistää yrityksen tai tiimin tavitteita. Hän tuntee yrittäjien vastuita ja velvllisuuksia. Opiskelija ymmärtää yritysten taludellisia timintaperiaatteita ja saa humiida ne massa työssään. Hän timii alitteellisesti ja asiakaslähtöisesti ttaen vastuuta tavitteiden saavuttamisesta. Hän jhtaa itseään ja tukee maa tiimiään. Arviidaan tavitteellista, taludellista ja tulksellista timintaa ja itsensä jhtamista.

9 6 6. Kestävä kehitys Opiskelija saa humiida työssään kestävän kehityksen eklgiset, taludelliset, ssiaaliset ja kulttuuriset periaatteet. Hän tekee työssään valintja, jtka edistävät kestävää kehitystä, esimerkiksi välttää kuluttamasta maasta tarpeettmasti, humii rauhitusmääräykset ja ulkilualueiden järjestyssäännöt sekä jkamiehen ikeudet. Hän saa valita kestäviä ja ektehkkaita välineitä ja varusteita sekä hulehtia niistä ikein. Hän saa myös neuva asiakkaitaan kestävän kehityksen kysymyksissä. Hän humii työssään mm. esteettömyyden, asiakkaiden ja työtvereiden tasa-arvisen khtelun, alueellisen tasa-arvn sekä alkuperäiskulttuurien sujelun. Hän pyrkii työssään myös taludelliseen kestävyyteen mm. välttämällä harmaata talutta, hinnittelemalla työnsä kannattavasti ja pyrkimällä verkstitumaan muiden man alueensa timijiden kanssa. Arviidaan eklgisten, taludellisten, ssiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden nudattamista. 7. Estetiikka Opiskelija ttaa työskentelyssään humin estetiikan. Hän edistää ja ylläpitää työympäristöjen viihtyisyyttä, siisteyttä ja lunnnkauneutta. Hän ymmärtää mm. maiseman ja lunnn elementtien merkityksen elämyksien syntymiselle ja saa vaalia niitä. Opiskelija saa mm. kattaa ja kristella rukailutilat lunnnmateriaaleja hyödyntäen. Hän saa myös valita esteettisesti miellyttäviä kuvia ja muita markkinintimateriaaleja. Arviidaan estetiikan humin ttamista työssä ja jkapäiväisessä elämässä. 8. Viestintä- ja mediasaaminen Opiskelija viestii mnimutisesti ja vurvaikutteisesti tilanteeseen spivalla tavalla hyödyntäen kielitaitaan sekä työtvereiden, yhteistyökumppaneiden että asiakkaiden kanssa. Hän saa muuttaa viestintäänsä hjaavasta viihdyttävämpään. Opiskelija käyttää työssään hyväkseen erilaisia viestintävälineitä, mm. ssiaalista mediaa. Hän saa hyödyntää valkuvia ja videkuvaa markkininnissa. Hän saa pitää asiakkaisiin luntevasti yhteyttä esimerkiksi sähköpstin avulla. Hän tuntee esim. markkinintiviestintää hjaavat säädökset ja hjeet. Hän saa arviida kriittisesti erilaisia tiedtusvälineiden ja ssiaalisen median viestejä ja arviida, millaisia viestejä itse välittää asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Arviidaan kriittisyyttä mediatutteiden tunnistamisessa, havainninnissa ja tulkinnassa sekä media- ja viestintäteknlgian käyttämistä. 9. Matematiikka ja lunnntieteet Opiskelija hyödyntää matematiikkaa työhönsä liittyvien ngelmien ratkaisemisessa, mm. tutteiden ja palveluiden hinnittelussa sekä menekkien ja matka-aikjen laskemisessa. Hän käyttää esim. kaavja, kuvaajia, kuviita ja tilastja ammattitehtävien ja -

10 7 ngelmien ratkaisemisessa. Opiskelija sveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja timintatapja työssään, esimerkiksi hulehtii kemikaalien asianmukaisesta käsittelystä ja säilytyksestä tai arvii säälsuhteiden vaikutuksia lumija jääpeitteeseen. Arviidaan työn edellyttämää laskutaita sekä työssä tarvittavaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksien hallintaa. 10. Teknlgia ja tiettekniikka Opiskelija hyödyntää luntalan töissä mm. mbiiliteknlgiaa, paikannusvälineitä ja tietteknlgiaa. Hän ttaa työssään humin tekniikan hyödyt, rajitukset ja riskit sekä varautuu niiden häiriöihin maast-lsuhteissa. Hän käyttää tiettekniikkaa mnipulisesti ammatissaan ja kansalaisena. Arviidaan teknlgian ja tiettekniikan hyödyntämistä ammattialalla sekä tekniikan hyötyjen, rajitusten ja riskien huminttamista. 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija sallistuu rakentavalla tavalla yhteisön timintaan ja päätöksentekn. Hän timii ikeuksiensa ja velvllisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän nudattaa tasa-arv- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän timii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan maavien ihmisten kanssa ktimaassa ja kansainvälisissä timinnissa. Hän timii aktiivisesti massa ppivassa tiimissään tukien sen jäseniä ja työskentelemällä määrätietisesti yhteisiä ppimistavitteita edistäen. Hän sallistuu ppimisympäristön rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen mm. tumalla mia tiveitaan ja mielipiteitään esiin. Arviidaan sallistumista yhteisön timintaan ja päätöksentekn eri taustan maavien ihmisten kanssa sekä työntekijää ja kansalaista kskevien ikeuksien ja velvllisuuksien sekä tasa-arv- ja yhdenvertaisuuslakien mukaista timintaa. 1.6 Lunt-hjaajien kulutuksen pedaggiikka Tiimippiminen, treenit ja dialgi Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn kuuluvaa lunt-hjaajan kulutuksen pedaggiikka phjautuu Kulutuskeskus Salpauksessa tiimippimiseen ja tekemällä ppimiseen (learning by ding). Pedagginen linja perustuu ssiknstruktivismiin, jssa piskelija rakentaa (knstrui) mat yksilölliset tietsisältönsä yhteistyössä ja vurvaikutuksessa muiden ppijiden kanssa (ssi-) yhdessä hankittujen käytännön kkemusten phjalta.

11 8 Tiimippimista ja tekemällä ppimista tteutetaan piskelijan tiimeissä. Jkainen alittava vusikurssi mudstaa man tiiminsä, jnka jäsenenä piskelijat vat kaksi ensimmäistä piskeluvuttaan. Klmantena piskeluvutena n mahdllista liittyä alempien vusikurssien tiimeihin tai esimerkiksi suuskuntatiimiin, jnka jäsenet täydentävät saamistaan työskentelemällä pedaggisessa suuskunnassa. Omien ktitiimien lisäksi ppijat vivat timia vaihtuvissa prjektitiimeissä, jita mudstetaan suurempien hankkeiden tai esim. tapahtumien järjestämisen ympärille. Tiimippimisessa vurttelevat käytännön kkeilut, niiden reflektinti yhdessä man tiimin ja valmentajan kanssa, kkemusten mutilu tekemistä hjaavaksi teriaksi ja ppien vieminen käytäntöön uusissa kkeiluissa. Tiimippimisessa hyödynnetään dialgia, jssa siihen sallistuvien erilaiset näkökulmat, kkemukset, tiedt ja saaminen saadaan jaettua kk tiimille. Dialgia eli yhdessä ajattelemista hjaa tiimin ma tiimivalmentaja, jka fasiliti keskusteluja hjaten niitä esim. kysymyksien ja kiteytyksien avulla. Dialgissa ppijat ppivat tinen tisiltaan yhdessä hankittuja kkemuksia hyödyntäen. Dialgia käydään tiimin treeneissä eli yhteisissä kkntumisissa, jissa keskitytään työstämään saatuja kkemuksia, jakamaan hankittua tereettista tieta sekä lumaan uusia timintamalleja ja suunnitelmia. 1. ja 2. vuden tiimeillä n treenit kahdesti viikssa, klmannen vuden piskelijilla kerran viikssa. Lisäksi dialgia hyödynnetään tiimin missa suunnittelutilanteissa, esimerkiksi tteutettavien asiakastilaisuuksien suunnittelussa, jllin valmentaja ei välttämättä le läsnä. Suunnittelutilanteissa dialgia vi hjata tiimille valittu vertaisjhtaja eli tiimileaderi Oppimisklubit Yksi merkittävä saamisen hankkimisen kein lunt-hjaajakulutuksessa vat ppimisklubit. Klubit vat piskelijiden rganisimaa ja jhtamaa timintaa, jnka tarkituksena n hankkia yhdessä kkemusta lunt-hjaajan ammattiin liittyvistä asiista. Jkaisella ppimisklubilla n vapaaehtinen vetäjäpari, jka krdini timintaa ja hulehtii klubin järjestämästä timinnasta tiedttamisesta. Keväällä 2015 li timinnassa luntaktiviteettiklubi, erityisryhmien hjaamisklubi, rukaklubi, eräklubi sekä kalastusklubi. Klubeja vidaan tarpeen tullen perustaa lisää tai niitä vidaan yhdistellä. Oppimisklubit tarjavat mahdllisuuden laajentaa, mnipulistaa ja syventää lunthjaajan ammatissa tarvittavaa saamista. Oppimisklubit liittyvät luntalan ammatillisiin tutkinnn siin, mutta niissä vidaan ppia ja tehdä myös asiita, jtka eivät sura-

12 9 naisesti liity tutkinnn perusteeseen. Oppimisklubit vat pintpiirin maisia, sallistujille vapaaehtisia, yhdessä järjestettyjä, sallistujien tiveiden ja tavitteiden mukaisia tilaisuuksia. Oppimisklubien timintaan kuuluu mm. pintretkiä, lajikkeiluja, erilaisia retkiä ja asiakastilaisuuksien järjestämistä. Oppilaits tukee klubien timintaa sallistumalla suunnitteluun, tarjamalla aikaa ja tarvittaessa materiaalista tukea (esim. ajneuvjen, tiljen ja varusteiden käyttö) tai hjausta niiden timinnalle Yrittäjyyskasvatus ja asiakastilaisuudet Yrittäjyyskasvatuksen tavitteena n paitsi tukea man yrityksen perustamista tulevaisuudessa, myös tukea työllistymistä luntalan yrityksiin työntekijöinä. Yrittäjämäisen timintatavan hallitseminen ja kyky jhtaa maa työtä laatu- ja tulstavitteiden mukaiseksi vat suuri etu työmarkkinilla. Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen tiimissä sekä niistä ppiminen pettavat myös nykypäivän työelämässä lennaisia tiimityöskentelyn taitja. Yrittäjyyskasvatusta tteutetaan lunt-hjaajien kulutuksessa paitsi yritystiminnan, myös erilaisten valmennushjelmien (mm. TOY eli työssäppiminen yrittäjänä valmennusmallin) kautta. Tiimippimisessa käytännön työstä saatavilla kkemuksilla n suuri merkitys ppimiselle. Lunt-hjaajien kulutuksessa ikeille asiakasryhmille järjestettävät luntrukailut sekä hjelmapalvelut vat tärkeitä ppimismahdllisuuksia. Asiakastilaisuuksia tteutetaan lähinnä yritystiminnan (NY-yritykset, pedagginen suuskunta tai muut yritykset) kautta, mutta tarvittaessa myös pelkästään ppimismielessä (velituksetta). Kunkin vusikurssin piskelijista mudstetut ppivat tiimit tai suurempia tilaisuuksia (esim. timipisteen vusittaiset tapahtumat) varten ktut prjektitiimit hankkivat asiakkaita, suunnittelevat asiakkaalle sveltuvan hjelman ja palvelut yhdessä asiakkaan kanssa sekä tteuttavat hjelman ja palvelut. Yritysphjaa käytettäessä tiimit myös mm. hinnittelevat tutteensa, tekevät asiakkaalle tarjuksen, tteuttavat tutteet tilauksen mukaisesti ja laskuttavat niistä asiakasta. Asiakkaat vat tärkeitä pettajia, jilta saatu palaute auttaa tiimejä ja ppijita mukkaamaan maa timintaansa asiakaslähtöiseksi, kannattavaksi liiketiminnaksi. Asiakastilaisuuksia vidaan järjestää Asikkalan timipisteen sisä- ja ulktilissa tai asiakkaiden tiveiden mukaisesti muissa maast- tai rakennetun ympäristön khteissa (esim. vesillä, ulkilualueilla tai asiakkaan tilissa). Niiden tteuttamiseen vi sallistua

13 10 kk tiimi tai sa siitä. Tilaisuuksia vidaan järjestää asiakkaiden tiveesta muullinkin kuin kulupäivän tai lukuvuden aikana, esimerkiksi viiknlppuisin ja lma-aikina. Valmistuneilla piskelijilla n mahdllisuus jäädä pedaggisen suuskunnan jäseninä tuttamaan erilaisia lunt- ja rukailupalveluita Asikkalan timipisteen tilissa ja kalustlla. Tiljen ja kalustn käytöstä mahdllisesti perittävistä krvauksista svitaan tällöin erikseen ppilaitksen edustajien kanssa. Pedagginen suuskunta timii siltana piskelun ja työelämän välillä helpttaen työllistymistä luntalalle Timintakulttuuri ja rutiinit Ssiknstruktivistinen tiimippiminen edellyttää uudenlaisen timintakulttuurin lumista lunt-hjaajien kulutukseen. Varsinainen petus vähenee käytännön tekemisen ja siitä saatujen kkemusten työstämisen lisääntyessä. Opettajan työnkuva muuttuu valmentamiseksi, jhn sisältyy paljn sekä yksilöiden että tiimien ppimisprsessin hjaamista. Oppijiden suurelta sin itse jhtama ppimisprsessi edellyttää kuitenkin vahvaa timintakulttuuria ja tukea valmentajien ja ppilaitksen tahlta. Kska jkainen ppija etenee tiimippimisessa maa, yksilöllistä ppimisplkuaan, ppimismahdllisuuksia n ltava runsaasti ja tistuvasti. Niiden n ltava spivan haasteellisia, ppijan taustasta ja valmiuksista riippuen. Esimerkiksi asiakastilaisuuksia n ltava riittävän runsaasti kautta lukuvuden, jtta ppijiden n mahdllista tulla mukaan tteuttamaan niitä ja siten ppimaan. Asiakastilaisuuksien lisäksi saamista vi hankkia esim. vusittain tistuvilla retkillä ja tapahtumissa (ks. seuraava luku) tai ppimisklubien tilaisuuksiin sallistumalla. Lisäksi etenkin pintjen alkuvaiheeseen kuuluu hjatumpia maasttöitä ja retkiä sekä työelämälähtöisiä prjekteja (esim. lunnntuntemukseen tai ulkilualueiden hittöihin liittyen). Oppijiden työviikka rytmittävät kaksi kertaa viikssa järjestettävät, valmentajan hjaamat treenit. Viikk-hjelmaan sisältyy ensimmäisen vusikurssin piskelijilla myös hjattua harjittelua ja petusta, esim. työsalipetusta tai maastretkiä. Tisen ja klmannen vuden piskelijilla nämä krvaa asiakastilaisuuksien valmistelu ja tteuttaminen. Kaikilla vusikursseilla n työviikn aikana mahdllisuus sallistua ppimisklubien timintaan. Lisäksi tarjtaan lajitaitvalmennuksia ja esim. yrittäjyyteen tai tapahtumien järjestämiseen liittyviä valmennuksia. Treenit vat pakllisia kaikille tiimin jäsenille, muuhun viikk-hjelmaan ppijat sallistuvat heidän kanssaan laaditun ppimisspimuksen ja henkilökhtaisen pintsuunnitelman mukaisesti. Myös justavasti tteutettu työssäppiminen n tapa hankkia saamista.

14 11 Työviikt alitetaan yhteisillä kkntumisilla, aamukahveilla, jnne kkntuvat eri vusikurssien ja kulutusaljen piskelijat. Kkntumisissa keskustellaan ja tiedtetaan tulevista tapahtumista ja esim. ajankhtaisista retkistä. Kuukausittain järjestetään laajempi kkntuminen, jssa tiimit esittelevät edistymistään ja tavitteidensa saavuttamista (esim. NY-yritykset liikevaihtaan ja asiakasmääriään). Yhteisellä timintakulttuurilla pyritään tukemaan tiedn ja kkemusten jakamista, jtta niistä pystyttäisiin yhdessä hyötymään mahdllisimman paljn Retket ja tapahtumat Tiimien ja ppimisklubien itse suunnitteleman timinnan ja tistuvien viikk- ja kuukausirutiinien lisäksi timintakulttuuriin kuuluu tiettyjä tistuvia kulutuksellisia retkiä ja muita tapahtumia. Vusittaiset, eri vusikursseille ja kulutusalille avimet leirit, eräretket ja esim. ppilaitksen avimien vien tapahtumat tarjavat ppijille mahdllisuuden harjitella mnia ammattiin kuuluvia taitja tai tapahtumien järjestämistä sekä lisätä yhteisöllisyyttä. Vusittaisia retkiä ja tapahtumia vivat lla mm. alkuvuden avimien vien tapahtuma Kissanpäivät, syksyn retkeilytaitihin perehdyttävä ja ryhmäyttävä leiri maastssa, talveen ajittuva erätaitihin ja lunt-hjelmapalveluihin tutustuttava retki tai leiri sekä keväällä järjestettävä pidempi retki tai vaellus (vrt. Päijänne päästä päähän retki tukkuussa 2015). Lisäksi järjestetään yhteisöllisyyttä tukevia juhlia ym. tilaisuuksia Opiskelijiden hjaus luntalan kulutuksessa Yksilöllisten ppimisplkujen ja saamisperusteisuuden tteuttaminen edellyttää vahvempaa panstusta ppijiden hjaamiseen. Luntalan kulutuksessa piskelijiden hjaamisessa hyödynnetään Kulutuskeskus Salpauksessa käytössä levia hjaustyökaluja (esim. HOPS). Lisäksi hjauksen työkaluina käytetään tiimippimiseen liittyviä ppimisspimusta sekä plkukarttaa, jtka tukevat ppijiden itsehjautuvuutta ppimisprsessin hallinnassa ja auttavat asettamaan ppimisessa etenemiselle knkreettisia, selkeitä tavitteita. Oppimista hjaa jkaiselle alittavalle ryhmälle perustettavan ppivan tiimin vastuuvalmentaja, jka valmentaa samaa tiimiä pintjen alusta valmistumiseen asti.

15 Työssäppiminen luntalan kulutuksessa Kulutuskeskus Salpauksessa kaikkiin ammatillisiin perustutkintihin tulee sisältyä vähintään 30 saamispistettä vastaava määrä työssäppimisen kautta hankittua saamista. Luntalan kulutuksessa ppilaitksen ulkpulisilla työpaikilla suritetut työssäppimisjakst sekä ppilaitksen yhteydessä timivissa yrityksissä (NY-yritykset, pedagginen suuskunta) tapahtuva työelämälähtöinen ppiminen vurttelevat justavasti. Oppijalla n 2. ja 3. lukuvuden aikana mahdllisuus lähteä työssäppimaan henkilökhtaisen pintsuunnitelman mukaisesti, miin ppimis- ja kehittymistavitteisiinsa spivana ajankhtana ja man tiiminsä ppimistavitteita tukien. Ensimmäisenä lukuvunna työssäppimiselle n varattu yhteinen ajanjaks kk ryhmälle. 2 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 2.1 Kaikille paklliset tutkinnn sat Kestävällä tavalla timiminen 40 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Kestävällä tavalla timimisen suunnittelu Selvittää, miten kestävän kehityksen asiat n työyhteisössä järjestetty ja kuvaa, miten vitaisiin timia kestävämmin Osaa tehdä työssään ympäristöystävällisiä valintja (esim. maastn kulumisen välttäminen, hankinnat, asuminen, lunnnsujelu) ja edistää kestävää kehitystä Ympäristö- tai luntkhteen inventinti Tekee yhdessä muiden kanssa havaintja ympäristön tilasta ja raprtida siitä (esim. ulkilureittien kunnsta tai luntkhteen kuluneisuudesta) Tunnistaa paikallisia kasveja ja eläimiä ja kerta niiden avulla ympäristöstä Ympäristö- ja luntkhteiden hitaminen Ohjaussuunnitelma Kestävällä tavalla timimisen tutkinnn sa sisältää lunt- ja ympäristöalalla tarvittavia perustaitja ja tietja. Niitä pitaan tekemällä erilaisia käytännön töitä pettajan, valmentajan tai työpaikkahjaajan jhdlla työsalissa, maastssa, ppilaitksen tilissa tai alan työpaikilla. Luntalalla saamista hankitaan myös sallistumalla ppimisklubien timintaan ja tuttamalla palveluita erilaisille asiakasryhmille. Käytännön töitä tehden hankittua saamista täydennetään ja syvennetään mm. tiimippimisen ja dialgin, man tiednhaun, ppimispäiväkirjjen ym. reflektinnin sekä tarvittaessa luentjen ja harjitustehtävien kautta. Tutkinnn san hjauksessa käytettäviä menetelmiä ja ppimisympäristöjä vat: Yhteisten pintjen integraati Viestintä- ja vurvaikutussaaminen: Työhjeiden kirjittaminen Turvallisuussuunnitelman laatiminen Lunnneliöiden englanninkieliset nimitykset (englanti) Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen: Menekin laskeminen hit- ja kunnstustöissä Pinta-aljen ja tilavuuksien laskeminen hit- ja kunnstustöissä (esim. kivituhkan levitys ulkilureitille, katthuvan tarve laavun kunnstuksessa) Plttaineen menekin laskeminen

16 13 Suunnittelee ja tekee luntkhteiden tai rakennettujen khteiden kunnstus- ja hittöitä (esim. ulkilureittien raivaus tai tulipaikan kunnstus) Käyttää mttri- ja raivaussahaa ja hitaa niillä maastkhteita Maastssa liikkuminen ja työskenteleminen Valitsee spivat varusteet ja liikkuu ja leiriytyy lunnssa eri vudenaikina Valitsee spivat työ- ja retkeilyvarusteet ja välineet eri työtehtäviin Timii turvallisesti ja vastuullisesti seuraten turvallisuushjeita Osaa antaa ensiapua EA1- tasisesti Kuljettaa mttrivenettä, mönkijää ja mttrikelkkaa sekä hyödyntää niitä työssään Käyttää GPS-laitteita ja matkapuhelinta turvallisen maastssa liikkumisen tukena Tiimippiminen ja dialgi (esim. työturvallisuus ja ympäristövastuullisuus) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Työsalipetus (kneiden ja laitteiden käytössä) Maastretket sekä hjattu harjittelu maastssa ja vesillä (esim. lajintuntemus, retkeilytaidt ja ympäristökhteiden hit) Opintretket alan yrityksiin ja muille työpaikille (esim. yritysten kestävän kehityksen hallinta) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. erä- ja retkeilytaidt, retkeilyvarusteiden valinta) Työelämälähtöiset prjektit (esim. luntplkujen kunnstus-hankkeet, ulkilureittien hulttyöt, kulttuurimaisemakhteiden hittyöt) Luennt ja harjitustehtävät (esim. ensiaputaidt, kestävä kehitys) Työssäppiminen (esim. man alan yritysten kestävän kehityksen asiihin tutustuminen) Oppimispäiväkirjat ja sähköiset prtflit sekä blgit (esim. lajintuntemus, hittöiden tekeminen) Ssiaalinen media ym. mbiili hjaus (esim. ppimisklubien kautta retkeilytaitjen hallinta) Teriaphjan rakentaminen ja jakaminen itsenäisellä tiednhaulla eri lähteistä ja jakaminen man tiimin kanssa dialgin kautta (esim. kestävä kehitys, lunnntuntemus ja eklgia) Matka-aikjen, etappien pituuksien ym. laskeminen maastretkillä Energian, veden ja materiaalin kulutuksen arviiminen Krdinaattien määrittäminen ja hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus

17 14 Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa laatimalla kestävän elämäntavan timintamallin alan työpaikalle sekä liikkumalla lunnssa turvallisesti paikannusvälineitä hyödyntäen, kartittamalla lunt- tai rakennetun ympäristön khteen kunnn ja tilan, laatimalla hitsuunnitelman sekä hitamalla khdetta erilaisia työvälineitä, varusteita ja kulkuneuvja käyttäen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 1. lukuvuden aikana. Ammattisaamisen näytön kest n 3-4 viikka. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Etenemiseht EA1 tasiset ensiaputaidt, työturvallisuustaidt. 2.2 Pakllinen tutkinnn sa, luntalan kulutushjelma, lunt-hjaaja Lunnssa hjaaminen 35 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Lunt-hjelmapalvelujen suunnittelu ja valmistelu Valmistelee luntaktiviteetteja Rakentaa ja purkaa tapahtumapaikkja hjaamiselle Seuraa kustannusten mudstumista Suunnittelee yhdessä ryhmän kanssa turvallisuutta ja kestävän kehityksen asiiden hallintaa Asiakaspalvelu ja ryhmien hjaaminen Avustaa erilaisten ryhmien hjaamisessa maastssa ja vesillä Avustaa maastrukailujen järjestämisessä Kert lunnsta, eräperinteestä ja kulttuurista asiakkaille Ohjaa tarvittaessa vieraalla kielellä Ohjaussuunnitelma Tiimippiminen ja dialgi (esim. elinikäisen ppimisen avaintaidt, lunt-hjelmapalvelujen laatu ja ryhmien hjaaminen) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Maastretket ja hjattu harjittelu maastssa.sekä vesillä (esim. luntaktiviteetit, maastrukailujen järjestäminen) Opintretket alan yrityksiin ja muille työpaikille (esim. luntaktiviteetit, asiakaspalvelu) Yhteisten pintjen integraati Viestintä- ja vurvaikutussaaminen: Ryhmien hjaamiseen liittyvät asiakaspalvelutilanteet kuten hjeiden ant, taidn pettaminen, tervetulpuhe, puhelinviestintä asiakkaiden kanssa) sekä kirjalliset tehtävät (turvallisuussuunnitelmat, työhjeet, tutekrtit, sähköpstiviestintä asiakkaiden kanssa, tarjuksen ja laskun kirjittaminen) Luntalan sanast ja asiakaspalvelu englanniksi (hjeiden

18 15 Ohjaa ja palvelee asiakkaita maastssa, myös erilaisista kulttuureista tulevia tai muuten erilaisia asiakasryhmiä Nudattaa asiakaslupauksia ja laatutavitteita Timii eettisesti, avimesti, rehellisesti ja vastuuntuntisesti nudattaen vaitilvelvllisuutta Tekee yhteistyötä man ryhmän ja muiden alan timijiden kanssa Turvallinen hjaaminen Hallitsee EA2 tasiset ensiaputaidt Hulehtii masta sekä myös asiakkaan turvallisuudesta Nudattaa hygieniavaatimuksia Nudattaa aikatauluja, työ- ja turvallisuushjeita sekä ympäristöhjeita Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. luntaktiviteetit, maastrukailut, kalastus) Teriaphjan rakentaminen ja jakaminen itsenäisellä tiednhaulla eri lähteistä ja jakaminen man tiimin kanssa dialgin kautta (esim. turvallisuus, aktiviteettitaidt, erilaiset kulttuurit ja asiakasryhmät) Työelämälähtöiset prjektit (esimerkiksi alueen kuluille tarjttavat lunt-hjelmapalvelut) Vusittain tistuvat, eri vusikursseja yhdistävät Asikkalan timipisteen ppimistapahtumat (esim. Päijänne jambree) Luennt ja harjitustehtävät (esimerkiksi ensiaputaidt ja hygieniapassi) Työssäppiminen (esim. vieraalla kielellä hjaaminen, eri kulttuureista tulevat asiakasryhmät, luntaktiviteetit) Oppimispäiväkirjat ja sähköiset prtflit sekä blgit Ssiaalinen media ym. mbiili hjaus Lajitaitvalmennukset (esim. melntahjaaja- ja köysitiminnanhjaajavalmennukset, vukraveneenkuljettajakulutus) ant, asiakkaiden kanssa keskusteleminen ym.) Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen: Kustannuslaskelmien tek, palvelututteiden hinnittelu, arvnlisäprsentin laskeminen, ym. Matka-aikjen, etappien pituuksien ym. laskeminen maastretkillä Tiet- ja viestintätekniikka: sähköpstiviestintä asiakkaan kanssa, pilvipalveluiden käyttö, ssiaalinen media markkininnissa Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Liikunta: erilaiset luntaktiviteetit ja masta jaksamisesta hulehtiminen maasttöissä Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa suunnittelemalla, valmistelemalla ja tteuttamalla asiakaspalvelua hjelmapalveluyrityksen asiakaspalvelutilaisuuksissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu.

19 16 Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Ammattisaamisen näytön kuvaus Asiakaspalvelun suunnittelu, valmistelu ja tteuttaminen hjelmapalveluyrityksen asiakastilaisuuksissa. Etenemiseht EA2 tasiset ensiaputaidt, hygieniapassia vastaavat taidt. 2.3 Kaikille valinnaiset tutkinnn sat Maastssa rukaileminen 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Työkknaisuudet ja ppimistavitteet sekä hjaussuunnitelma Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Maastrukailutapahtumien suunnittelu, valmistelu ja tteuttaminen Suunnittelee ja valmistelee ruanvalmistus- ja rukailupaikkja maastn Suunnittelee, esivalmistelee ja valmistaa maastssa ateriakknaisuuksia Valitsee maastrukailuihin sveltuvia raaka-aineita ja valmistustapja Hulehtii maastssa hygieniasta, nudattaa elintarvikelainsäädäntöä sekä pukeutua asianmukaisesti Tekee maastssa mavalvntaa ja seuraa tutteiden laatua aistinvaraisesti Laskee menekit ja välttää hävikkiä Asettaa ruan tarjlle näyttävästi Käyttää hjeiden mukaisia sujaimia, työvälineitä ja menetelmiä Hulehtii työympäristön siisteydestä Maastssa rukailemisen tutkinnn saan sisältyvää saamista hankitaan pääasiassa suunnittelemalla ja valmistamalla asiakasryhmille erilaisia ateriakknaisuuksia maastssa. Kkemusta ja saamista ruan valmistuksesta vi hankkia myös mm.sallistumalla rukaklubin timintaan sekä harjittelemalla retkiruan valmistusta pintihin kuuluvilla vaellus- ym. retkillä. Maastssa rukailemiseen liittyviä taitja vi ppia myös työssäppimispakilla tai yritysvierailuilla. Tarvittaessa käytetään erärukakuluttajia pettamaan valmistustekniikita tai esim. riistan ja kalan käsittelyä. Tässä tutkinnn sassa käytettäviä hjausmenetelmiä ja ppimisympäristöjä vat: Tiimippiminen ja dialgi (esim. mavalvnta, ateriakknaisuuksien suunnittelu, hinnittelu) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen yhdessä asiakkaan kanssa, NY-yrityksen tai suuskunnan kautta (mm. ateriakknaisuuksien suunnittelu, esivalmistelu ja valmistaminen maastssa, ruanvalmistus- ja rukailupaikkjen suunnittelu ja valmisteleminen) Työssäppiminen (mm. ateriakknaisuuksien esivalmistelu ja valmistaminen, mavalvnta) Videiden tekeminen ja katselu (esim. ruan tarjlle asettaminen, hygienialainsäädäntö ja mavalvnta, työvälineiden ja menetelmien käyttö) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. mavalvnta ja hygienia, erilaiset työmenetelmät, erilaisten ateriakknaisuuksien valmistamisen työhjeet) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (rukaklubilla erilaisten ateriakknaisuuksien valmistamisen harjittelu)

20 17 Vierailut alan työpaikilla (esim. ruan tarjlle asettaminen, raakaaineiden ja valmistustapjen valinta) Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija/tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä järjestämällä asiakasryhmille maastrukailutilaisuuksia. Maastrukailutilaisuuden järjestämiseen kuuluu spivan maastrukailupaikan valitseminen ja valmistelu sekä asiakasryhmän tarpeiden ja tiveiden mukaan suunnitellun ateriakknaisuuden esivalmistelu, valmistaminen ja tarjileminen nudattaen hygieniavaatimuksia ja mavalvntasuunnitelmaa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. piskeluvuden aikana ja sen kest n 1-2 vk. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Etenemiseht Maastssa rukailemisen tutkinnn san ammattisaamisen näyttöön sallistumisen ehtna vat hygieniapassia vastaavat taidt Ulkilureittien rakentaminen ja hitaminen 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti

21 18 Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Ulkilureittien suunnittelu Suunnittelee ulkilureittejä ja niillä tarvittavia rakenteita Tekee kustannuslaskelmia ja tarjuksia Säästää ympäristöä ja humiida luntkhteet työssään Käyttää ja tulkita ilmakuvia ja karttja Selvittää ja sveltaa ulkilureittejä kskevia lakeja, viranmaismääräyksiä ja muita sääntöjä Laatii pastusmateriaalia reiteille Ulkilureittien rakentaminen ja hultaminen Valmistaa ja hultaa reiteillä tarvittavia rakenteita ja välineitä Hultaa ja käyttää työssä tarvittavia pienkneita ja työvälineitä Käyttää henkilökhtaisia sujaimia, ttaa humin työturvallisuusnäkökhdat ja ylläpitää työkykyä Nudattaa tulityöhjeita ja EA2-hjeita Ohjaussuunnitelma Ulkilureittien rakentamisen ja hitamisen tutkinnn sassa tarvittavaa saamista hankitaan pääasiassa tekemällä ulkilureittien hult- ja rakennustöitä. Tärkeimpiä ppimisympäristöjä ja menetelmiä vat työssäppiminen sekä työelämälähtöiset prjektit (esim. luntplkujen kunnstaminen). Tutkinnn san hjaamisessa käytettäviä ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä vat: Oppijiden ja prjektiryhmien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Työssäppiminen (mm. ulkilureittien rakennus- ja hulttyöt, esim. Metsähallitus, kunnat) Käytännön harjitustyöt maastssa ja työsalissa (hit- ja rakennustöiden tekeminen, työvälineiden käyttö ja hult, työturvallisuus) Tiimippiminen ja dialgi (esim. eri asiakasryhmien tarpeiden humiiminen, ulkilureitin suunnittelu, viranmaismääräykset ja lait) Videiden tekeminen ja katselu (esim. välineiden ja varusteiden käyttö, työhjeet) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. man työprjektin dkumentinti, pastusmateriaalien laatiminen) Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Ulkilureittien rakentamisen ja hidn tutkinnn san ammattisaamisen näytössä piskelija sallistuu paikallisen ulkilureitin ja sen rakenteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Hän hultaa valmista reittiä ja sen rakenteita, esimerkiksi pitkspuita ja pasteita hultsuunnitelman mukaisesti. Hän käyttää rakentamisessa ja hultamisessa hyväkseen karttja ja ilmakuvia sekä erilaisia työvälineitä ja pienkneita, timii ympäristövastuullisesti sekä hyödyntää rakentamisessa paikallisia materiaaleja. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa ammattitaita ei vida ammattisaamisen näytössä tai tutkintsurituksessa sittaa, sitä täydennetään

22 19 muulla saamisen arviinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden lutettavien menetelmien avulla. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana ja sen kest n 1-3 viikka. Etenemiseht Ei etenemisehta Erityisryhmien hjaaminen lunnssa 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Erityisryhmille suunnattujen luntpalvelujen suunnittelu ja valmisteleminen Suunnittelee erityisryhmille suunnattuja palveluja/hjelmia Tunnistaa ja ttaa hjauksessa humin erilaisten erityisryhmien tarpeet, rajitteet ja mahdllisuudet Valmistelee ja purkaa erityisryhmille tarkitettuja tteutuspaikkja Erityisryhmille suunnattujen luntpalveluiden tteuttaminen Timii avustajana erityisryhmien kanssa Käyttää erilaisia apuvälineitä, avustamistekniikita ja tteita Hulehtii ergnmiasta ja nudattaa turvallisuushjeita Ohjaussuunnitelma Erityisryhmien hjaaminen lunnssa tutkinnn sassa tarvittavaa saamista hankitaan pääasiassa tteuttamalla lunt-hjelmapalveluja erilaisille erityisryhmille man tiimin kanssa ppilaitksen timintaympäristössä tai työssäppimispaikilla. Asiakastilaisuuksia vidaan järjestää ppimisklubien (erityisryhmäklubi) tai yritysten (NY tai suuskunta) kautta. Tutkinnn sassa käytettäviä hjausmenetelmiä ja ppimisympäristöjä vat: Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen yhdessä asiakkaiden kanssa, NY-yrityksen, ppimisklubien tai suuskunnan kautta (mm. erityisryhmille suunnattujen palveluiden ja hjelmien suunnittelu, avustajana timiminen erityisryhmien kanssa) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. luntaktiviteettien hjaaminen erityisryhmille, erilaisiin erityisryhmiin tutustuminen) Tiimippiminen ja dialgi (esim. erilaisiin erityisryhmiin tutustuminen, erityisryhmien tarpeiden humiiminen hjauksessa) Työssäppiminen (esim. apuvälineiden, avustamistekniikiden ja tteiden käyttö, avustajana timiminen) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. ppimisklubien kautta tapahtuvat asiakastilaisuudet) Vierailut alan työpaikille (esim. erilaisiin erityisryhmiin tutustuminen) Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus

23 20 Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa valmistelemalla ja suunnittelemalla luntaktiviteetteja erityisryhmille ja avustamalla niiden tteuttamisessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana ja sen kest n 2-3 vk. Etenemiseht Ei etenemisehta Luntpalveluissa timiminen 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Luntaktiviteettien suunnittelu ja tteuttaminen Suunnittelee ja tteuttaa (avustaa) asiakasryhmille hjelma-, ulkilu- ja virkistyspalveluita Avustaa tarvittavien välineiden/varusteiden käytössä Timii turvallisesti ja vastuullisesti (asiakasta ja lunta kunniittaen) Hulehtii masta työkyvystään Lunt-hjelmapalvelualan tuntemus Löytää työllistymis- tai yrityksen perustamis- ja kehittämismahdllisuuksia luntpalvelualalta Kert man alueensa luntpalveluista ja susitella niitä erilaisille asiakasryhmille Verkstituu ja tekee yhteistyötä muiden timijiden kanssa Luntpalveluissa timimisen tutkinnn saan liittyvää saamista hankitaan pääasiassa suunnittelemalla ja tteuttamalla asiakasryhmille erilaisia luntpalveluita jk yhdessä man tiimin kanssa ppilaitksen timintaympäristössä tai työssäppimispaikilla. Omaa luntaktiviteettisaamista ja lajitaitja syvennetään esim. lajivalmennuksiin (esim. melntahjaajakulutus) tai ppimisklubien timintaan sallistumalla. Tutkinnn saan kuuluvaa lunthjelmapalvelualan tuntemusta vi kerryttää esim. hakeutumalla yhteistyöhön luntalan timijiden kanssa tai työssäppimalla. Tässä tutkinnn sassa käytettäviä ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä vat: Tiimippiminen ja dialgi (esim. turvallinen ja vastuullinen timinta, hjelmapalveluiden laatu, ppaana timiminen, työkyvystä hulehtiminen) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen NY-yrityksen tai suuskunnan kautta (mm. lunt-hjelmapalveluiden tteuttaminen, verkstituminen, yhteistyö)

24 21 Työssäppiminen (mm. työllistymismahdllisuuksien löytäminen, verkstituminen, hjelmapalveluiden tteuttamisen harjittelu) Videiden tekeminen ja katselu (esim. välineiden ja varusteiden käyttö, työhjeet) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. man alueen luntpalveluiden kartittaminen) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. erilaisten luntaktiviteettien hjaaminen) Lajitaitvalmennukset (esim. melntahjaaja- ja köysitiminnanhjaajavalmennukset, vukraveneenkuljettajakulutus) Vusittain tistuvat, eri vusikursseja yhdistävät Asikkalan timipisteen ppimistapahtumat (esim. Päijänne -jambree) Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa tteuttamalla luntpalvelututteita sekä kertmalla man alueen luntpalveluista ja mahdllisuuksista eri asiakasryhmille. Opiskelija suunnittelee ja tteuttaa asiakasryhmälle sveltuvia hjelma- ja virkistyspalvelutilanteita nudattaen laadittua turvallisuussuunnitelmaa ja avustaen tilanteiden mukaisten varusteiden ja välineiden käytössä. Hän hyödyntää suunnittelussa ja tteutuksessa man alueensa hjelmapalveluiden tarjajien verksta sekä alueen ulkilu- ja virkistyspaikkja sekä paikallista reittitarjntaa ja kert niistä myös asiakasryhmälle Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana ja sen kest n 2-3 vk.

25 22 Etenemiseht Ei etenemisehta Hyvinvinnin tuttaminen eläinten avulla 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Eläinten hitaminen ja eläinten kanssa timiminen Timii paikallisesti käytettävien lemmikkija ktieläinten (esim. prt, kirat, pnit, hevset, kanit, lampaat, vasikat) kanssa Seuraa eläinten kunta ja tekee päivittäiset hittimenpiteet Seuraa eläinten kunta ja tekee päivittäiset hittimenpiteet Ottaa työssään humin eläinten käsittelyyn liittyvät vimassa levat säädökset Käyttää ja hitaa tarvittavia välineitä ja varusteita Eläinavusteisten luntaktiviteettien suunnittelu ja hjaaminen Timii avustajana tilanteissa, jissa eläimet vat hyvinvinnin edistäjinä Neuv asiakkaita, miten timia eläinten kanssa erilaisissa tilanteissa Ohjelmapalveluna kert eläimistä ja niiden hidsta Ottaa humin tilanteet, jissa eläimet vat sa yhteisön tai yrityksen timintaa ja yksittäisten henkilöiden turvallisuuden tunteen ja hyvinvinnin lujia Ottaa työssään humin timinnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Edistää kestävän kehityksen timintatapja. Ohjaussuunnitelma Hyvinvinnin tuttaminen eläinten avulla tutkinnn saan liittyvää saamista vidaan hankkia esimerkiksi työssäppimispaikilla ja ppilaitksen petusmaatilalla sekä pieneläinhitlassa. Eläinten hyvinvinnista hulehtimisen harjittelu vi tapahtua yhteistyössä Kulutuskeskus Salpauksen eläintenhidn petuksen kanssa. Eläinavusteisia luntaktiviteetteja vidaan harjitella myös ppilaitksen timintaympäristössä suunnittelemalla ja tteuttamalla asiakastilaisuuksia yhdessä man tiimin kanssa. Tässä tutkinnn sassa käytetään seuraavia ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä: Työssäppiminen (mm. eläinten päivittäinen hit, kunnn seuraaminen ja eläinten kanssa timiminen, välineiden ja varusteiden käyttö ja hitaminen, eläinaktiviteeteissa avustaminen) Työskentely ppilaitksen petusmaatilalla pieneläinhitlassa, tallilla tai navetalla (mm. eläinten päivittäinen hit, kunnn seuraaminen ja eläinten kanssa timiminen, välineiden ja varusteiden käyttö ja hitaminen, eläinaktiviteeteissa avustaminen) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. eläinavusteisten luntaktiviteettien lajitaidt ja hjaaminen, esimerkiksi hevsvaellukset, kiravaljakkajelut) Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen NY-yrityksen tai suuskunnan kautta (mm. navetta- ja pieneläinhitlavierailut petusmaatilalla) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Tiimippiminen ja dialgi (esim. turvallinen ja vastuullinen timinta, kestävä kehitys ) Videiden tekeminen ja katselu (esim. välineiden ja varusteiden hit, työhjeet, eri eläinten päivittäinen hit) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. välineiden ja varusteiden hit, työhjeet, eri eläinten päivittäinen hit) Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS).

26 23 Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa avustamalla ja palvelemalla asiakkaita eläinten kanssa timittaessa sekä tekemällä eläinten päivittäisiä hittöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana. Sen kest n 1-2 vk. Etenemiseht Ei etenemisehta Vaelluksen hjaaminen 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Erävaelluksen suunnittelu ja vaellukselle valmistautuminen varustautuu vaellukselle ja auttaa siinä asiakkaita (mm. turvallisuus-, reitti- ja rukasuunnitelman tek) kert asiakkaille vaelluksen vaativuudesta ja selviytymisen edellytyksistä edistää kestävän kehityksen timintatapja (retken ympäristöasiiden hallinnan suunnittelu, esim. jätehult ja rauhitusmääräykset) Turvallinen ryhmän kanssa vaeltaminen Ohjaussuunnitelma Vaelluksen hjaaminen tutkinnn sassa tarvittavaa saamista vi hankkia sallistumalla ppilaitksen tai ppimisklubien järjestämille vaellusretkille (esim. patikinti, hiiht tai melnta) ja sallistumalla niiden järjestämiseen. Vaelluksen hjaamisessa tarvittavia erätaitja vi myös harjitella ppimisklubien muissa tilaisuuksissa. Osaamista vi hankkia myös sveltuvissa työssäppimispaikissa, jissa tteutetaan useamman vurkauden pituisia vaellusretkiä. Tässä tutkinnn sassa käytetään seuraavia ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä: Oppilaitksen vaellusretkien järjestäjätiimien timintaan sallistuminen (retken suunnitteluun, valmistelutöihin, tteutukseen ja hjaamiseen sekä jälkitöihin sallistuminen)

27 24 timii avustajana yli vurkauden kestävillä vaelluksilla suunnittelussa, valmistelussa, tteutuksessa ja jälkitöissä nudattaa matkailun turvallisuushjeita ja laadittua turvallisuussuunnitelmaa lunnn lsuhteissa avustaa leiriytymisessä ja rukailuissa vaelluksen aikana hyödyntäen mia erätaitjaan ja käyttäen erilaisia retkeilyvälineitä ja -varusteita avustaa vaelluksen aikana suunnistuksessa ja käyttää erilaisia paikannusvälineitä neuv ja palvelee asiakkaita vaelluksella ryhmän henkistä ja fyysistä kunta seuraten ja svittaen man timintansa niihin hulehtii masta ja avustaa asiakkaiden ravinnntarpeen tyydyttämisestä hulehtia masta fyysisestä ja psyykkisestä kunnstaan ttaa työssään humin timinnan turvallisuuden ja vastuullisuuden turvallisuusriskejä ennakiden, niihin varautuen ja timien niiden tteutuessa suunnitelmien ja hjeiden mukaisesti nudattaa asetettuja laatu- ja kustannustavitteita (mm. saa arviida man timintansa vaikutuksia retken kustannusrakenteeseen) Oppimisklubien timintaan sallistuminen (esim. eräklubin järjestämille maastretket sallistujan tai järjestäjän rlissa, erätaitkkeilut ja -harjitukset) Tiimippiminen ja dialgi (vaellusretkillä saatujen kkemusten purkaminen ja reflektinti, retkien suunnittelu ym.) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (valmentajan tuki tiimeille ja ppijille vaellusten suunnittelussa) Asiakkaille avimien vaellusretkien suunnittelu ja tteuttaminen esim. NY-yrityksen tai suuskunnan kautta Työssäppiminen (mm. lunt-hjelmapalveluina tteutettavat vaellusretket alan yrityksissä tai esim. järjestöissä) Mbiilihjaus (esim. retkiraprtit Facebkissa, blgitekstit) Itsenäinen tiednhaku ja sen jakaminen tiimille (esim. ammattikirjallisuus, -lehdet, videt) Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS). Ammattisaamisen näytön kuvaus Vaelluksen hjaamisen tutkinnn san ammattisaamisen näytössä piskelija sallistuu useamman vurkauden kestävän vaelluksen suunnitteluun, valmisteluun, tteutukseen ja jälkitöihin aidssa asiakaspalvelutilanteessa asiakasryhmän kanssa. Vaelluksen aikana hän hjaa vaellusta vähintään yhden vurkauden ajan. Opiskelija sallistuu vaelluksen reitti-, ympäristö- ja turvallisuussuunnitelmien tekn sekä laatii man rukasuunnitelmansa vaellukselle. Ohjattava vaellus vidaan tteuttaa esimerkiksi hiihtäen, patikiden tai melen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa ammattitaita ei vida ammattisaamisen näytössä tai tutkintsurituksessa sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden lutettavien menetelmien avulla.

28 25 Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana ja sen kest n 1-3 viikka. Etenemiseht Ei etenemisehta Yritystiminnan suunnittelu 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Yrityksen perustamistimet Laatii yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat Yrityksen timinnan suunnittelu Selvittää perustettavan yrityksen liiketimintaympäristöä ja kilpailutilannetta Arvii man saamisensa tutteistamista tai markkinilla levaa liiketimintamahdllisuutta Esittää liikeidean (valitsemalleen asiakasryhmälle suunnitellun tutteen tai palvelun) ja valitsee ideaansa spivan yritysmudn Laatii yritykselle liiketimintasuunnitelman, jka sisältää mm. budjetin, rahitussuunnitelman, riskienhallintaanalyysin ja turvallisuussuunnitelman sekä suunnitelman yrityksen eri timintjen järjestämisestä Hyödyntää suunnittelussa tiet- ja viestintätekniikkaa Ohjaussuunnitelma Yritystiminnan suunnittelu tutkinnn saan kuuluvaa saamista vidaan hankkia suunnittelemalla NY- tms. yrityksen timinta ja laatimalla sen perustamisasiakirjat. Osaamista vi hankkia myös esimerkiksi suunnittelemalla ja kehittämällä maa liiketimintaa suuskunnassa. Yritystimintaa vi suunnitella yhdessä man tiimin kanssa, valmentajan ja pettajien tuella. Tässä tutkinnn sassa käytetään seuraavia ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä: NY-yrityksen perustaminen ja sen timinnan suunnittelu, man liiketiminnan suunnittelu pedaggisessa suuskunnassa tai man yrityksen perustamiseen valmistautuminen/perustamistimet Tiimippiminen ja dialgi (esimerkiksi erilaisten asiakasryhmien valitseminen, tutteiden ja palveluiden minaisuudet) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen, man liikeidean löytäminen ja täsmentäminen man saamisen kautta) Yrittäjyysvalmennukset (Työssäppiminen yrittäjänä eli TOY valmennukset, jtka tteutetaan 1-2 päivän pituisina jaksina 7 kertaa vudessa) Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen NY-yrityksen tai suuskunnan kautta (liikeidean kehittäminen, liiketimintamahdllisuuksien löytäminen) Työssäppiminen (mm. liiketimintaympäristöön tutustuminen, verkstituminen, liiketimintamahdllisuuksien löytäminen) Valmentava petus (esim. yrittäjyyden pettajan tuki piskelijan man suunnitelman laatimisessa) Tiet- ja viestintätekniikan petus Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Muuta saamisen arviintia tteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS).

29 26 Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja timintaan liittyvät tehtävät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana. Sen kest n 1-2 vk. Etenemiseht Ei etenemisehta Yrityksessä timiminen 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Yrityksen timinnan suunnittelu ja kehittäminen Arvii man alan tarjntaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tutteistamisen lähtökhdista Täsmentää taludellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää timinta-ajatuksen Suunnittelee yrityksen timintaa tavitteellisesti ja asiakaslähtöisesti Hankkii yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketiminnan edellyttämiä verkstja Arvii yrityksen kehittämistarpeita Yrityksessä työskenteleminen Tekee yrityksen timintaan liittyviä työtehtäviä Käyttää timinnassaan apuna tiet- ja viestintätekniikkaa Ohjaussuunnitelma Yrityksessä timimisen tutkinnn saan liittyvää saamista vidaan hankkia timimalla erilaisissa yrityksissä ja kehittämällä niiden timintaa. Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn yhteydessä ppijilla n mahdllisuus timia NY-yrityksessä, pedaggisessa suuskunnassa tai muun tyyppisessä yrityksessä. Timinnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä yrityksessä työskentelemisessä vat tukena ma tiimi sekä valmentajat ja pettajat. Tässä tutkinnn sassa käytetään seuraavia ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä: Asiakastilaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen yhdessä asiakkaan kanssa, esim. NY-yrityksen tai suuskunnan kautta (yrityksen timintaan liittyvien tutteiden ja palveluiden tteuttaminen, hinnittelu, suunnittelu-, valmistelu- ja jälkityöt) NY-yrityksen, suuskunnan tms. yrityksen kkukset ja palaverit Tiimippiminen ja dialgi (esimerkiksi asiakaslähtöisen palvelun suunnittelu, yrityksen timinnan tavitteiden asettaminen, työryhmän jäsenenä työskentelemisen harjittelu, yrityksen tutteiden ja timinnan suunnittelu)

30 27 Timii yrityksessä sana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen timintaan ja päätöksentekn Esittelee yrityksen timintaa erilaisissa tilanteissa Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Yrittäjyysvalmennukset (Työssäppiminen yrittäjänä eli TOY valmennukset, jtka tteutetaan 1-2 päivän pituisina jaksina 3-7 kertaa vudessa) Isäntänä/emäntänä timiminen Kulutuskeskus Salpauksen Asikkalan timipisteen vierailijaryhmille (yrityksen timinnan esittely) Työssäppiminen (esim. verkstituminen ja yhteistyökumppaneiden löytäminen) Valmentava petus (esim. tutteiden ja palvelujen hinnittelu) Tiet- ja viestintätekniikan petus Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa timimalla yrityksessä ja kehittämällä liiketimintaa kannattavaksi asiakaslähtöisesti. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana. Sen kest n 2-3 vk. Etenemiseht Ei etenemisehta Huippusaajana timiminen 15 sp Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Ammattitaitvaatimukset ja arviinti

31 28 Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet Luntalan vaativissa työtehtävissä timiminen ja man saamisen kehittäminen työskennellä alan huippusaamista vaativissa tehtävissä hallita alan työt ja työtehtäväkknaisuudet sekä laajan materiaalivalikiman humiida huippututannn, -tutteen tai - palvelun laatuvaatimukset kmmunikida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä mitittaa mat henkiset vimavaransa työtehtävän mukaan varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja - hjeiden tteutumisen arviida ja uudistaa maa saamistaan Oman tiimin tai työyhteisön timinnan kehittäminen sallistua työyhteisön kehittämiseen kehittää työtä ja työympäristöä timia luntalan verkstissa ratka ngelmia ja speutua muutksiin varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja - hjeiden tteutumisen Ohjaussuunnitelma Huippusaajana timimisen tutkinnn saan liittyvää saamista vi lunt-hjaajan kulutuksessa hankkia esimerkiksi timimalla vastuullisessa rlissa ppimisklubeilla, harjitusyrityksissä tai erilaisissa tiimeissä. Huippusaajana timimisesta kiinnstuneet piskelijat vivat myös sallistua ppimisympäristön ja lunt-hjaajakulutuksen timintakulttuurin kehittämiseen laajemminkin. Tässä tutkinnn sassa käytettäviä ppimisympäristöjä ja hjausmenetelmiä vat: Tiimippiminen ja dialgi (esim. huippututannn, -tutteen ja palvelun laatuvaatimukset, mista henkisistä vimavarista hulehtiminen) Oppimisklubien timinnan jhtaminen ja fasilitinti (työyhteisön ja työn kehittäminen, jhtamistaidt) Oppijiden ja ppivien tiimien valmennus ja hjaus (man työn/työprjektien jhtaminen) Vastuurlissa timiminen ppimistapahtumien (esim. leirit, retket, jambreet) järjestämisessä Asiakastilaisuuksien suunnittelun ja tteuttamisen krdininti NYyrityksessä tai suuskunnassa (mm. työn kehittäminen) Työssäppiminen (mm. huippusaamista vaativat tehtävät, vieraskielisten asiakkaiden kanssa kmmunikiminen, man saamisen laajentaminen ja syventäminen) Videiden tekeminen ja katselu (esim. työhjeet, laatu) Blgit ym. mbiilihjaus (esim. työyhteisön kehittäminen, ppimisklubien timinnan jhtaminen) Ammattitaidn sittamistavat Ammattitaidn sittamistavat Ammattisaamisen näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa timimalla luntalan huippusaamista vaativissa työtilanteissa maa ja yhteisön saamista kehittäen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näyttöä tai tutkinttilaisuutta vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai ammatillisessa peruskulutuksessa kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu.

32 29 Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Ammattisaamisen näyttö suritetaan 2. tai 3. lukuvuden aikana ja sen kest n 4 vk. Etenemiseht Ei etenemisehta Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta (0-15 sp) Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan piskelijan tai tutkinnn surittajan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaan yksilöllisesti sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta, jnka tutkinnn perusteet Opetushallitus n määrännyt Tutkinnn sa ammattitutkinnsta (0-15 sp) Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnn sa niistä ammattitutkinnista tai erikisammattitutkinnista, jiden tutkinnn perusteista Opetushallitus n määrännyt. Näyttötutkintjärjestelmässä tdistuksen kyseisen ammattitutkinnn san surittamisesta antaa aina k. tutkinnsta vastaava tutkinttimikunta. Perustutkinnn saamisalasta vastaava tutkinttimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnn san saksi lunt- ja ympäristöalan perustutkinta tdistuksen perusteella Tutkinnn sa erikisammattitutkinnsta (0-15 sp) Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnn sa ammattikrkeakulupinnista. 2.4 Muut valinnaiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa (0-15 sp) Kulutuskeskus Salpaus tarjaa hyväksymässään petussuunnitelmassa valinnaisia tutkinnn sia, jtka vivat lla ammattitaita syventäviä tai laajentavia tutkinnn sia, ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia tai luki-pintja. Syventävät ja laajentavat tutkinnn sat vivat sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnn sia, sia muista ammatillisista tutkinnista sekä työssä hankittua saamista. Tutkinnn sat n nimettävä ja niihin n laadittava Ammattitaitvaatimukset, tavitteet

33 30 ja arviintia varten arviintikriteerit sekä ammatillisiin tutkinnn siin ammattitaidn sittamistavat. Muiden valinnaisten tutkinnn sien tarjnnassa kulutuksen järjestäjä vi tehdä yhteistyötä työelämän ja muiden kulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija vi valita näitä tutkinnn sia myös muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta. Ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia (yhteisiä pintja) ja luki-pintja vi lla enintään 10 pintviikka muissa valinnaisissa tutkinnn sissa Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen Ammattitaitvaatimukset ja arviinti Tämä tutkinnn sa tteutetaan vain ammatillisessa peruskulutuksessa. Ammattitaidn sittamistavat Opiskelija sittaa ammattitaitnsa tekemällä suunnitelman ammattisaamisen näytöstä tai työssäppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön timintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvii työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergnmiakysymykset man työn salta. Opiskelija kartittaa mahdllisuudet tteuttaa työssäppimista ja ammattisaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysi man työssäppimisensa ja ammattisaamisen näyttönsä arviinnit. Ammattisaamisen näyttö annetaan pääsääntöisesti jnkin muun ammattisaamisen näytön yhteydessä Ammattitaita syventävät ja laajentavat tutkinnn sat (0-15 sp) Kulutuksen järjestäjä tarjaa hyväksymässään petussuunnitelmassa työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia, ammattitaita syventäviä tai laajentavia tutkinnn sia. Nämä tutkinnn sat n nimettävä työelämän timintakknaisuuksien phjalta, niihin n laadittava ammattitaitvaatimukset ja arviintia varten arviintikriteerit ja ammattitaidn sittamistavat perusteiden liitesan khdassa 9.3 levaa hjetta ammattitaitvaatimukset, arviinnin khteet ja yleiset arviintikriteerit nudattaen. Kulutuksen järjestäjä vi tehdä yhteistyötä näiden tutkinnn sien tarjnnassa työelämän ja muiden kulutuksen järjestäjien kanssa Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat (0-15 sp) Kulutuksen järjestäjä tarjaa petussuunnitelmassaan ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia (yhteisiä pintja), jtka lisäävät piskelijan mahdllisuutta valita luvussa 5 levia ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia (yhteisiä pintja). Tutkinnn sat vivat lla pakllisten tutkinnn sien valinnaisia lisäsia (ks. tutkinnn perusteiden khta 5.2.1). Kulutuksen järjestäjä määrittää näiden tutkinnn sien tavitteet, keskeiset sisällöt ja arviinnin. Tutkinnn sat vivat lla myös

34 31 tutkinnn perusteiden khdissa esitettyjä ammattitaita täydentävien tutkinnn sien (yhteiset pinnt) valinnaisia tutkinnn sia. Kulutuksen järjestäjä vi tehdä niiden tarjnnassa yhteistyötä muiden kulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija vi valita näitä tutkinnn sia myös muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta Luki-pinnt (0-15 sp) Kulutuskeskus Salpaus tarjaa petussuunnitelmassaan piskelijalle mahdllisuuden sisällyttää tutkintnsa lukiiden järjestämiä luki-pintja, jtka tteutetaan lukin petussuunnitelman perusteiden mukaisesti ja jista luki antaa tdistuksen. Kulutuskeskus Salpauksen päätöksellä piskelija vi valita luki-pintja (esimerkiksi verkkpintja) eri lukikulutuksen järjestäjien tarjnnasta. Tavitteet Opiskelija piskelee lukin petussuunnitelman mukaisia kursseja vähintään neljässä lukiaineessa tavitteena ylippilastutkinnn surittaminen ja surittaa ylippilastutkinnn TAI piskelee lukin kursseja tavitteena parantaa jatk-pintvalmiuksiaan Tteutustapa Lukkapetus, tarvittaessa mnimut-petuksena (verkkavusteinen petus ja etäpetus) pääsääntöisesti man lukin järjestämänä (pikkeustapauksissa pint-hjaajan lähetteellä LYK:n aikuislukissa) Kirjalliset ja suulliset harjitukset Ryhmä- ja parityöskentely Itsenäinen työskentely Videnauhitteiden hyödyntäminen Arviinnissa tetaan humin: jatkuva näyttö (asenne, käytös, läsnäln säännöllisyys, tunnllisuus tehtävien tessa, tuntiaktiivisuus, piskeluvälineistään hulehtiminen) kirjallinen ke suullinen esitys kirjalliset ja suulliset näytöt mahdllinen itse- tai tveriarviinti Ajitus Mahdllisuuksien mukaan samanaikaisesti ammattitaita täydentävien tutkinnn sien kanssa (att) ja yhteistiminta-ajalla hajautettuna klmelle vudelle siten, että piskelija vi alittaa ylippilaskkeiden surittamisen j klmannen piskeluvuden syksyllä. Etenemiseht

35 32 Susitus: Kurssit suritetaan numerjärjestyksessä. Tarvittaessa järjestys vi lla tisenlainen. Aiemmin suritetut luki-pinnt Kk lukin ppimäärän hyväksytystä surituksesta tunnustetaan 40 v ammatilliseen perustutkintn. 2.5 Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät tutkinnn sat Opiskelija vi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintnsa enemmän sia sillin kun se n työelämän alakhtaisiin tai paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin vastaamisen ja piskelijan ammattitaidn syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillista saamista syventävät tutkinnn sat tulee mahdllisimman laajasti tteuttaa yhdessä työelämän kanssa työpaikilla. Kulutuskeskus Salpauksessa ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät tutkinnn sat tteutetaan piskelijalle yksilöllisesti laaditun piskelusuunnitelman mukaisesti (ks. kpl 2.1.3; henkilökhtainen piskelusuunnitelma) Tutkinnn sat muista ammatillisista tutkinnista (ammatillisista perustutkinnista, ammattitutkinnista ja erikisammattitutkinnista) Tutkinnn sat ammatillisista perustutkinnista sp Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan piskelijan tai tutkinnn surittajan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaan yksilöllisesti sisällyttää tutkinnn sia muista ammatillisista perustutkinnista. Tämän tutkinnn san laajuus n sp Tutkinnn sat ammattitutkinnista Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan piskelijan tai tutkinnn surittajan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaan yksilöllisesti sisällyttää tutkinnn sia ammattitutkinnista. Kulutuksen järjestäjällä tulee lla vimassa leva k. ammattitutkinnn järjestämisspimus tai kulutuksen järjestäjä vi staa tutkinttilaisuudet sellaiselta kulutuksen järjestäjältä, jlla n järjestämisspimus. Ammatillisessa peruskulutuksessa tdistuksen ammattitutkinnn san surittamisesta antaa aina k. ammattitutkinnsta vastaava tutkinttimikunta ja kulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnn san piskelijan tutkinttdistukseen Tutkinnn sat erikisammattitutkinnista 15 sp Lunt- ja ympäristöalan perustutkintn vidaan piskelijan tai tutkinnn surittajan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaan yksilöllisesti sisällyttää sia erikisam-

36 33 mattitutkinnista. Kulutuksen järjestäjällä tulee lla vimassa leva k. erikisammattitutkinnn järjestämisspimus tai kulutuksen järjestäjä vi staa näyttötutkinttilaisuudet sellaiselta kulutuksen järjestäjältä, jlla n järjestämisspimus. Ammatillisessa peruskulutuksessa tdistuksen erikisammattitutkinnn san surittamisesta antaa aina k. erikisammattitutkinnsta vastaava tutkinttimikunta ja kulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnn san piskelijan tutkinttdistukseen. Tämän valinnaisen tutkinnn san laajuudeksi lasketaan 15 sp Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjttavat tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa Ammatillisessa peruskulutuksessa piskelija vi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintnsa enemmän tutkinnn sia, js se n tarpeellista työelämän alakhtaisten tai paikallisten ammattitaitvaatimusten tai piskelijan ammattitaidn syventämisen kannalta. Ne vivat lla ammatillisia tutkinnn sia tai paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuvia tutkinnn sia. 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 3.1 Paklliset tutkinnn sat (19 sp) Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 sp Äidinkieli 5 sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa viestiä ja timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa erilaiset ammatilliset esittelyt man työsurituksen esittely laajemmalle yleisölle hjeen kuunteleminen, arviiminen ja antaminen neuvttelutait neuvttelut työyhteisön sisällä ja neuvttelut asiakkaan kanssa ngelmatilanteiden ratkaiseminen: puuttuminen epäkhtiin, kuten turvallisuus ja aikataulut asiakaspalvelutilanteet välineiden ja varusteiden käytön hjeistaminen tekniikiden hjaaminen Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida työssäppimisen yhteyteen. Oppimista vidaan hjata lunnssa, työtilissa, verkssa tai mbiileilla. Integritu luntalan saamisalan pakllisiin tutkinnn siin: lunnssa hjaaminen 35 sp.

37 34 lunnsta ja kulttuurista kertminen ryhmän isännöinti man työpaikan ja tiimin esittely haastattelu: asiakasryhmien tarpeiden kartitus - ymmärtää lunt- ja ympäristöalaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, lennaisen sisällön ja tarkituksen lunt- ja ympäristöalan kirjihin, lehtiin, mainksiin ja esitteisiin tutustuminen kirjastkäynti - saa hakea tieta eri tietlähteistä ja käyttää tieta sekä nudattaa lähteiden käytön periaatteita tiedn kkaminen laajasta tietkentästä tiedstaa lähdemerkintöjä ja tekijänikeuksia kskevat määräykset - saa hyödyntää mediaa ja verkn tarjamia viestintä- ja vurvaikutusvälineitä piskelussaan sekä tehdä ammattisaamistaan näkyväksi man alan verkksivuihin tutustuminen ja niiden arviiminen ja hyödyntäminen yhteydenpit asiakkaaseen sähköpstin ja ssiaalisen median välityksellä - saa laatia lunt- ja ympäristöalaan liittyviä kirjallisia töitä ikeakielisyyden ja ammattisanastn hallinta kmmentiva referaatti lunt- ja ympäristöalaa käsittelevästä tekstistä työselsteen tai -raprtin sekä hjetekstin laatiminen turvallisuussuunnitelman laatiminen ennakk-hjeet aktiviteettiin sallistujille asiakastilaisuuden suunnitelma tutekrtin, mainksen tai vastaavan tuttaminen - saa hyödyntää äidinkielen ppimisen luku- ja piskelustrategiita muistiinpant ammatillisista pinnista kuullun, luetun ja nähdyn phjalta - ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen lunt- ja ympäristöalan ja ammatin kannalta - saa arviida ja kehittää maa äidinkielen taitaan. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin - saa käyttää tista ktimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vurvaikutustilanteissa - työelämän kielenkäyttötilanteissa timiminen: tervehdykset, small talk, luntalan ja -matkailun asiakaspalvelutilanteet (pastaminen ja neuvnta, puhelinviestintä) työpaikan esittely / yritysesittely työ- ja kellnajat, palkkaus, työedut Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnn siin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp.

38 35 työtehtävät luntalan ja -matkailun työpaikissa työturvallisuus - itsestä ja pinnista kertminen, CV - ymmärtää mlempien kansalliskielten ja kulttuurien merkityksen mnikulttuurisessa Sumessa - kielen ja kulttuurin merkitys Sumessa ja Phjismaissa - Phjismainen yhteistyö Osa tunneista vidaan integrida mm. prjekteihin. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, prjektit, verkkkurssi, blgi ja työssäppimispaikka sisätilissa ja ulkna. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä Vieraat kielet 2 sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa viestiä ja timia vurvaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjittamaan ammattiaan - työelämätaidt : tervehdykset, small talk, asiakaspalvelutilanteet, työhön perehdyttäminen, työpaikan esittely - työnhaku: CV, työhaastattelu, itsestä ja pinnista kertminen - piskelu- ja työpaikan esittely saa käyttää man alan työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä - työelämätaidt: työselsteet, työssä tarvittavat hjelmat, kestävä kehitys työprsessin esittely englanniksi, ensiapu, turvallisuusvarusteet, laitteet ja säännöt - työvälineet ja työympäristö: työvälineet, materiaalit, työtehtävät, työvaiheet - työlt: työajat, palkkaus, työedut saa hakea tieta erilaisista vieraskielisistä lähteistä - tiednhaku: materiaalit, tutteet, palvelut saa timia mnikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä - työkulttuuri eri maissa - kansainväliseen timintaan hakeutuminen, TOP ulkmailla Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia työelämälähtöisiä ja justavia ppimismenetelmiä ja -ympäristöjä hyödyntäen. Opetuksessa käytettävä ppimisympäristö tukee ppimissisältöjä ja petusmenetelmiä. Opetuksessa hyödynnetään tiet- ja viestintätekniikkaa. Erilaisia petusmenetelmiä vivat lla suulliset ja kirjalliset ppimistehtävät, yksilöja ryhmätehtävät, yhteistiminnalliset tehtävät ja prjektit sisätilissa ja ulkna. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkatila, mnitimitila, työsalit, työssäppimispaikka ja erilaiset sähköiset petusympäristöt kuten blgi ja verkkkurssi. Oppimissisältöjä vidaan integrida työelämälähtöisiin ppimisympäristöihin ja työsalipetukseen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiililaitteilla. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp.

39 36 Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 sp Matematiikka 3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa peruslaskutimitukset, prsenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnkset man alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa - alaan liittyvät mittayksiköiden muutkset (esim. npeus, p-alat, ruka-hjeet) - arkielämän prsenttilaskennan perusteet (vertus, alv) - pitisuuslaskut - hukkaprsentti saa laskea pinta-alja ja tilavuuksia Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Osa matematiikan pinnista tteutuu esim. suuskunta- tai NY-yritystiminnan kautta. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. - pituuden, pinta-alan ja tilavuuden muunnkset saa sveltaa gemetriaa man alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmttaa tilaa ja mutja klmiultteisesti Erilaisia ppimisympäristöjä ja menetelmiä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli ja ppimispäiväkirja. - mittakaava (karttatehtävät) saa käyttää spivia matemaattisia menetelmiä man alan ngelmien ratkaisussa saa arviida tulsten ikeellisuutta ja suuruuslukkaa saa käyttää matemaattisten ngelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietknetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla.

40 Fysiikka ja kemia 2 sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa sveltaa man alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia - lämpö - työturvallisuus saa ttaa työssään humin man alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisminaisuuksia - kemian perusteet (liukset) - veden kemiaa (ph, ravinteet ym.) saa säilyttää, käyttää ja hävittää malla alalla tarvittavia aineita. - kemikaaliturvallisuus Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Osa fysiikan ja kemian pinnista tteutuu esim. suuskunta- tai NY-yritystiminnan kautta. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. Erilaisia ppimisympäristöjä ja menetelmiä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Yhteiskuntataidt 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa timia kansalaisena ja sallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekn - kansalaisen perusikeudet ja velvllisuudet Sumessa: - Ikärajat, vaalit, perusikeudet, päätöksentek, turvallisuus saa timia tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden periaatteita nudattaen - yhdenvertaisuus, ikeusjärjestelmä Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Se vidaan surittaa ATKlukassa, terialukassa sekä vierailemalla eri khteissa kulun sisällä tai kulun ulkpulella Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp.

41 38 saa suunnitella ja hitaa maa taluttaan sekä arviida siihen liittyviä riskejä - työvimatimist, piskelijan tuet, vertus, man taluden hallinta hyödyntää ssiaalista mediaa aktiivisen sallistumisen keinna - ssiaalisen median käyttö tiednhaussa ja vertailussa saa käyttää yhteiskunnan tarjamia palveluja ja timia kuluttajana - yhteiskunnan palvelujen käyttäminen tarvittaessa Opetus ja hjausmenetelminä käytetään mm. prjektippimista, pelejä, simulaatit, itseppiminen, verkk-ppiminen, prtfli, ppimispäiväkirja sekä erilaista yhteistiminnallista ppimista Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä sekä itsearviinnilla Työelämätaidt 1 sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa hakea itsellensä työpaikkaa - hakee itsellensä työssäppimistyöpaikkaa tai työpaikkaa ja saa sen saa kuvata työehtspimusjärjestelmää sekä tuntee työlainsäädäntöä ja tietää työspimuksen keskeiset asiat - työspimusjärjestelmään perehtyminen ja laillisen työspimuksen tunnistaminen saa perehtyä työpaikan timintaan ja työtehtäviin sekä hulehtia työturvallisuudesta - tuntee yrityksen rganisaatin ja timintamallit - hulehtii masta ja työympäristönsä työturvallisuudesta ja siisteydestä saa työskennellä työpaikassa ja kehittää saamistaan - tekee työt svitusti ja laadukkaasti Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Se vidaan surittaa ATKlukassa, terialukassa sekä vierailemalla eri khteissa kulun sisällä tai kulun ulkpulella Opetus ja hjausmenetelminä käytetään mm. prjektippimista, pelejä, simulaatit, luennt, itseppiminen, verkk-ppiminen, prtfli, ppimispäiväkirja sekä erilaista yhteistiminnallista ppimista. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan itsearviinnilla, suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä.

42 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa käyttää yleisimpiä tiet- ja viestintätekniikan svelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkitettuja hjeita ja ppaita Salpauksen sähköiset palvelut esimerkiksi kulutuskeskuksen sivujen käyttö, pakki, ressu ppimisympäristöt Salpauksessa: mdle, sähköpsti, selainhjelmat saa sujata verkkidentiteettiään ja yksityisyyttään selaimen histriatietjen pistaminen salasanjen käyttö ssiaalisen median käyttö saa timia tekijänikeus-, tietturva- ja tietsujahjeiden ja -määräysten mukaisesti man materiaalin ikeudet muiden tuttaman materiaalin hyödyntäminen vs. plagiinti pankkiasiinti palmuurit ja virustrjunta saa tiedstjen eri säilytys- ja lähetysmudt. tiedstmudn valinta ja vaihtaminen esimerkiksi dcx, pdf liitetiedstn lähettäminen tiedstjen pakkaaminen Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi ja ppimispäiväkirja. Vidaan integrida luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla, jtka vivat lla sana ammattisaamisen näyttöä Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, 2 sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa laatia itselle terveellisiä elämäntapja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja timia sen mukaisesti, saa edistää ja ylläpitää piskelu-, timinta- ja työkykyään sallistuu alkutesteihin ja haastatteluun sekä pitää elämäntapapäiväkirjaa ja tekee niiden tulsten perusteella henkilökhtaisen hyvinvintisuunnitelman, jta päivitetään säännöllisesti Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä mm. hyvinvintisuunnitelma, ravintpäiväkirja, ja käytännön timinnalla liikunnassa, harrastustiminnassa ja työssäppimisessa. Integritu lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn paklliseen tutkinnn saan, kestävällä tavalla timiminen 40 sp

43 40 humii liikunnan tteutuksessa luntja ympäristöalan työn vaatimukset (esim. nstt, työasennt, siirrt) saa ttaa humin ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakinnin ja päihteiden haittavaikutukset pitää ravintpäiväkirjaa ja tekee sen phjalta mien ravinttttumustensa arvin ja kehittämissuunnitelman hakee tieta tupakinnin ja päihteiden terveysvaikutuksista ja pyrkii edistämään terveyttään hakemansa tiedn phjalta saa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen hyvinvinnille perehtyy tärkeimpiin ihmissuhteiden, mielenterveyden ja seksuaaliterveyden välisiin yhteyksiin saa edistää ppilaitsyhteisön hyvinvintia ttaa saa ppilaitksessa järjestettäviin teemapäiviin, SAKU-timintaan sekä ppilaitksen muuhun hyvinvintitimintaan sallistujana ja/tai suunnittelijana ja järjestäjänä saa kehittää timintatapjaan ja timintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä tekee man alansa timintatapjen ja timintaympäristön turvallisuuskartituksen saa timia turvallisesti ja ergnmisesti, ehkäistä tapaturmia, timia ensiaputilanteissa sekä hakea apua. nudattaa ppilaitksen ja lunt- ja ympäristöalan työturvallisuushjeita ja harjittelee sekä käyttää työn fyysistä sekä psyykkistä kurmitusta vähentäviä työtapja hallitsee man alansa ja yleiset ensiaputaidt Liikunnan ja terveystiedn saamispisteitä vidaan sisällyttää TYKY-passin pintihin. Osaamisen arviinti Osaaminen arviidaan kirjallisten ja suullisten tehtävien sekä käytännön liikunta-, harrastus- ja työssäppimistiminnan perusteella. Tämän tutkinnn san sa-alueen saamisen näytöt vidaan antaa kntaktipetuksessa, verkkympäristöissä tai mahdllisuuksien mukaan mbiilisvelluksilla. Osaamisen arvii ainetta pettava/-t pettaja/-t tarvittaessa yhteistyössä työssäppimisjaksn työnhjaajan ja työssäppimisjaksa hjaavan pettajan kanssa. 3.2 Valinnaiset tutkinnn sat, 16 sp

44 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp Kulttuurien tuntemus, 3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa timia tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden periaatteita nudattaen ja edistää malta saltaan tasa-arva ja kaikkien yhdenvertaista khtelua - timii eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa saa tervehtiä, vastaanttaa vieraita ja keskustella heidän kanssaan saa timia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla - saa ttaa humin timinnassaan spivuuden rajat sekä miesten ja naisten erilaiset rlit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät hjeet ja myös kirjittamattmat säännöt ja menettelytavat Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida mm. työssäppimisjaksille, mahdllisesti ulkmailla tapahtuvan työssäppimisen aikana. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkkalaustalla tai mbiileilla. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. saa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista mnimutisuutta rakennusalalla - esittelee tisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuripiirteitä, kuten keskeistä histriaa, nähtävyyksiä, taiteita, urheilusaavutuksia ja viihdettä ja rakennuskulttuuria saa ttaa humin eri kulttuuriryhmien keskeiset traditit ja niiden vaikutukset timintaan luntalalla - tunnistaa eri kulttuurien välisiä erja työpaikkakäyttäytymisessä, -hierarkiassa ja työhön liittyvässä suhdetiminnassa ja käyttäytyy asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, erityisesti asiakaspalvelussa Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, työsali, verkkkurssi, blgi ja työssäppimispaikka, erilaiset tapahtumat kuten näyttelyt, elkuvat, yhteiset mnikulttuuriset tilaisuudet. saa välittää alansa histriaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin - phtii eri maiden tulkintja histriallisista tapahtumista ja suhteuttaa ktiseutunsa ja maansa merkittäviä tapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman histriaan Osaamisen arviinti - piskelijan sallistuminen ryhmäkeskusteluihin - sallistuminen erilaisiin mnikulttuurisiin tilaisuuksiin ja raprtinti niistä - mat kirjalliset ja kuvalliset tutkset annetuista aiheista - sallistuminen palautekeskusteluun ja itsearviintiin

45 Taide ja kulttuuri 3 sp Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa tunnistaa taiteen ja kulttuurin eri ilmenemismutja ja saa hyödyntää niitä - ymmärtää taiteen- ja kulttuurin merkityksen - tuntee alan histriaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailee niitä muiden kulttuurien piirteisiin - tunnistaa eri kulttuurien välisiä erja työpaikkakäyttäytymisessä - hyväksyy erilaisuutta ja timii suvaitsevaisuuden ja tasa-arvn lisäämiseksi massa työskentely-ympäristössään saa tutkia, ilmaista ja tulkita kulttuurista tdellisuutta (esimerkiksi musiikin, teatterin, kirjallisuuden, median, tanssin, kuvataiteen tai käsityön keinin) - n tietinen taidehistrian suuntaviivista - sallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin, saa antaa niistä asiallista ja kriittistä palautetta - tulkitsee muiden tekemiä eri taiteenaljen teksia esim. taidenäyttelyissä - valmistaa mia tutksia eri tekniikilla sittaen maa ideintikykyä Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista vidaan integrida mm. yrityskäynteihin. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, työsali, verkkkurssi, blgi ja työssäppimispaikka. Integritu luntalan saamisalan, lunt-hjaaja, pakllisiin tutkinnnsiin, Kestävällä tavalla timiminen 40 sp ja Lunnssa hjaaminen 35 sp. saa arviida ja sveltaa mnimutista sumalaista kulttuuriperintöä ja man alansa vakiintuneita käytäntöjä. - tuntee alan käsityöperinteen - hakee tieta alan ajankhtaisista suuntauksista ymmärtäen sen vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen saa nudattaa kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteita ja ymmärtää valintjensa kulttuuriset vaikutukset. - arvstaa ja vaalii kulttuuriperintöä, hulehtii ympäristön siisteydestä saa kehittää taiteelle minaisten esittämisen tapjen ja materiaalien, man ilmaisun, suunnitteluprsessien, palvelu- ja tutemutilun ja estetiikan tuntemustaan alalla ja sveltaa hankkimaansa taiteen ja kulttuurin saamistaan massa työssään. - suunnittelee alan jnkin työvaiheen yksityiskhdan kuvallisesti ja kirjallisesti - sallistuu eri yhteistyökumppaneiden kanssa ppilaitksen ulkpulella järjestettävien tapahtumien järjestämiseen mahdllisuuksien mukaan, esim. Saku-kulttuurikilpailut Osaamisen arviinti - piskelijan sallistuminen ryhmäkeskusteluihin

46 43 - sallistuminen kulttuuritapahtumiin ja raprtinti niistä - mat kirjalliset ja kuvalliset tutkset annetuista aiheista - sallistuminen palautekeskusteluun ja itsearviintiin Etiikka 3 sp (kurssi 1) Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin arvt, elämänkatsmukset - mat valinnat ja niiden perustelu - valintjen seurausten arviinti - arvvalintjen phjalta man elämän phdinta nrmit - nrmiristiriitjen käsittely tiednhankina ammattieettisistä peruskysymyksistä - ammattialan ngelmatilanteiden tunnistaminen, käsitteleminen - näkemysten esittäminen Tämän tutkinnn san saalueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja ja työssäppimispaikka. Integridaan eri ammattialjen sisältöihin alasta riippuen. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla Psyklgia 3 sp (kurssi 1) Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa hahmttaa sen, mitä psyklgia n * psyklgia mniultteisena tieteenalana, eri tutkimussuunnista tietää psyklgian erilaisista tutkimusmenetelmistä ja alueista tietää ikäkausipsyklgiasta paintus: murrsikä, varhainen aikuisuus Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, Integridaan eri ammattialjen sisältöihin alasta riippuen.

47 44 saa tieta persnallisuuspiirteiden ja temperamenttipiirteiden määräytymisestä persnallisuuspiirteiden vaikutus maan elämään temperamenttipiirteiden vaikutus maan elämään ppii hahmttamaan man käyttäytymisen perustana levia tekijöitä prtfli, ppimispäiväkirja ja työssäppimispaikka. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla Psyklgia 3 sp (kurssi 2) Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin saa hahmttaa elinikäisen ppimisen merkityksen massa elämässään - kulutus - työpaikka - ikärakenne - hierarkia ymmärtää työn merkityksen itsetunnlle perehtyy vurvaikutuksen perusmekanismeihin - työtilanteet - asiakaspalvelu - ihmissuhteet Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja - menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja ja työssäppimispaikka. Integridaan eri ammattialjen sisältöihin alasta riippuen. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla.

48 Psyklgia 4 sp (kurssi 3) Osaamistavitteet ja arviinti Osaamistavitteet ja arviinti Oppimistavitteet Ohjaussuunnitelma Integrinti ammatillisiin tutkinnn siin perehtyy työhyvinvintiin ja sen merkityksen massa elämässään - tunneälyn merkitys - psykssiaalisen työkurmituksen merkitys - työpaikkakiusaamisen tunnistaminen - ngelmatilanteiden käsittely asiakkaat työtverit esimiehet ymmärtää hyvän mielenterveyden merkityksen ja kuinka siihen vi itse vaikuttaa Tämän tutkinnn san sa-alueen saaminen hankitaan erilaisia ppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista vidaan hjata tarvittaessa verkssa tai mbiileilla. Erilaisia ppimisympäristöjä vivat lla lukkahune, verkkkurssi, prtfli, ppimispäiväkirja ja työssäppimispaikka. Integridaan eri ammattialjen sisältöihin alasta riippuen. Osaamisen arviinti Osaaminen sitetaan suullisilla ja kirjallisilla surituksilla. 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OSP LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PE- RUSTUTKINNOSSA Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintnsa 10 saamispistettä vapaasti valittavia tutkinnn sia, jiden tavitteet ja arviinti tulee myös sisällyttää piskelijan henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan. Vapaasti valittavat tutkinnn sat vat pääsääntöisesti yhteisiä tutkinnn sia tai ammatillisia pakllisia tai valinnaisia tutkinnn sia. 4.1 Ammatilliset tutkinnn sat 0 10 sp Opiskelijalla n mahdllisuus sisällyttää vapaasti valittaviin pintihin ammatillisia tutkinnn sia lunt- ja ympäristöalan perustutkinnsta tai muista ammatillisista tutkinnista (esim. erä- ja lunt-ppaan ammattitutkint tai kalataluden perustutkint).

49 Paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuvat tutkinnn sat 0 10 sp Tämä tutkint vi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitvaatimusten ja piskelijan ammattitaidn syventämistarpeiden mukaisia tutkinnn sia, jiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnn sat nimetään työelämän timintakknaisuuden phjalta ja niille määritellään laajuus saamispisteinä (5 15 sp). Lisäksi määritellään tutkinnn sien ammattitaitvaatimukset, saamisen arviinti ja ammattitaidn sittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitituksen periaatteet ja arvsanjen muuntaminen ammatillisessa peruskulutuksessa 93/011/2014) liitteessä levan arviintitaulukn mukaisesti. 4.3 Yhteiset tutkinnn sat ja luki-pinnt 0 10 sp Opiskelijalla n mahdllisuus sisällyttää vapaasti valittaviin tutkinnn siin luki-pintja tai valinnaisia yhteisiä tutkinnn sia. 4.4 Jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat pinnt 0 10 sp Luntalalla erityisen susiteltavia vapaasti valittavia tutkinnn sia vat vukraveneenkuljettajatutkint, melntahjaajaksi valmentava kulutus, köysitiminnanhjaajaksi valmentava kulutus sekä muut luntaktiviteettien hjaamisen erillispätevyyden tuttavat kulutukset Köysitiminnanhjaajaksi valmentava kulutus 5 sp Opinnissa petellaan ja harjitellaan henkilökhtaisia kiipeilytaitja sekä ryhmän turvallista hjaamista köysitiminnassa tavitteena sellainen taittas, jlla vi läpäistä Sumen kiipeilyliitn KTO kkeen. Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn san surittaja saa: - varmistaa tista kiipeilijää - kiipeillä yläköyden avulla sisällä ja ulkna - laskeutua köysien avulla itsevarmisteisesti ja kykenee surittamaan köysipelastuksen - timia turvallisesti kallilla, hallitsee turvallisuusajattelun - tehdä köysiankkureita sekä lunnn- että pulttiankkureihin - köysitiminnassa tarvittavat slmut - valita, käyttää ja hultaa kiipeilyssä tarvittavia varusteita - kmmunikida kiipeilytilanteessa tarkituksenmukaisesti

50 47 - ennakida vaarja kallilla ja sisällä kiivettäessä - käyttää pelastustekniikita - hjata ryhmää yläköysivarmistetussa kiipeilytilanteessa - laskeuduttaa ryhmää - tuntee hjaajan vastuun - mukauttaa hjaustyylinsä erilaisiin asiakasryhmiin - turvallisuusasiakirjat ja vakuutusasiat - timia siten, ettei synny access ngelmia (kiipeilypaikille tulee kiipeilykieltja tai niiden lu ei enää pääse) Arviinti Taulukkn n kttu arviinnin khteet sekä arviintikriteerit klmelle eri saamisen taslle. Ammatillisessa peruskulutuksessa arviinnin khteet vat samalla tutkinnn san keskeinen sisältö. Arviinnin khde 1. Työprsessin hallinta Yläköysikiipeily Ryhmän laskeuduttaminen Arviinnin khde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tisen kiipeilijän varmistaminen Köysiankkurin valmistaminen Slmujen slmiminen Osallistuu työryhmän jäsenenä ryhmän laskeuduttamiseen avustavissa tehtävissä Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja Kiipeää ja laskeutuu hjatusti Kiipeää ja laskeutuu alkuhjauksen Kiipeää ja laskeutuu itsenäi- yläköysivarmistetusti sisällä ja jälkeen valvtusti pasesti parin kanssa yläköysivar- ulkna rin kanssa yläköysivarmistemistetusti sisällä ja ulkna n- tusti sisällä ja ulkna Ohjaa jnkin sin ryhmän laskeuduttamistilanteesta, esimerkiksi näyttää tekniikan tai kert turvallisuusmääräykset Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja Varmistaa hjatusti tista kiipeilijää yläköysitiminnassa Valmistaa sittain hjatusti timivan köysiankkurin Slmii sittain hjatusti keskeisimmät köysitiminnassa käytettävät slmut, valitsee hjatusti eri käyttötarkituksiin spivat slmut Varmistaa alkuhjauksen jälkeen itsenäisesti tista kiipeilijää yläköysitiminnassa Valmistaa alkuhjauksen jälkeen itsenäisesti timivan ja turvallisen köysiankkurin Slmii alkuhjauksen jälkeen itsenäisesti keskeisimmät köysitiminnassa käytettävät slmut, valitsee pääsin itsenäisesti eri käyttötarkituksiin spivat slmut gelmia ratkaisten Osallistuu aktiivisesti ryhmän laskeuduttamiseen, hallitsee itsenäisesti laskeutumistilanteen kknaisuutta Varmistaa itsenäisesti ja varmin ttein tista kiipeilijää yläköysitiminnassa Valmistaa itsenäisesti turvallisen ja timivan köysiankkurin sekä lunnn että pulttiankkuriin Slmii itsenäisesti erilaisia köysitiminnassa tarvittavia slmuja ja valitsee itsenäisesti eri käyttötarkituksiin spivat slmut Arviinnin khde 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Säännöt ja määräykset Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja Tuntee keskeisimmät säännöt ja määräykset, jtka liittyvät talviajan luntliikuntalajien harrastamiseen Tuntee keskeisimmät säännöt ja määräykset, jtka liittyvät talviajan luntliikuntalajien harrastamiseen ja saa nudattaa niitä Tuntee keskeisimmät säännöt ja määräykset, jtka liittyvät talviajan luntliikuntalajien harrastamiseen ja saa sveltaa niitä asiakasryhmien kanssa

51 48 Arviinnin khde 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Oppiminen ja ngelmanratkaisu Vurvaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja timintakyky Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja sveltaa ppimaansa tieta arvii realistisesti maa ppimistaan arvii realistisesti maa ppimista, ja työnsä nnistumista mistaan ja työnsä nnistu- yleistä- sekä työturvallisuutta krjaa timintaansa saamansa palautteen perusteella kysyy neuva tarvittaessa timii justavasti n aktiivinen ja matiminen Nudattaa svittuja työaikja, ja yhdessä tehtyjä suunnitelmia Käyttää henkilökhtaisia varusteitansa tarkituksenmukaisesti ja turvallisesti, hulehtii masta timintakyvystään ja tuntee luntliikuntalajien keskeisimmät vaaratekijät Nudattaa svittuja työaikja ja yhdessä tehtyjä suunnitelmia, työskentelee vastuuntuntisesti Käyttää henkilökhtaisia varusteitansa tarkituksenmukaisesti ja turvallisesti, hulehtii masta timintakyvystään, tunnistaa luntliikuntalajeihin liittyviä vaaratilanteita ja välttää niitä Nudattaa svittuja työaikja ja yhdessä tehtyjä suunnitelmia, työskentelee vastuuntuntisesti ja turvallisuuslähtöisesti sekä asiakkaita ja lunta kunniittaen Ennaki vaaratilanteita, käyttää henkilökhtaisia varusteitansa tarkituksenmukaisesti ja turvallisesti, puuttuu mahdllisiin vaaratilanteisiin. Kykenee sveltamaan pittuja asiita turvallisuusperiaatteita nudattaen. Ohjaussuunnitelma: Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet - varmistaa tista kiipeilijää - kiipeilee yläköyden avulla sisällä ja ulkna - laskeutuu köysien avulla itsevarmisteisesti ja kykenee surittamaan köysipelastuksen - timii turvallisesti kallilla, hallitsee turvallisuusajattelun - tekee köysiankkureita sekä lunnn- että pulttiankkureihin - slmii köysitiminnassa tarvittavat slmut - valitsee, käyttää ja hultaa kiipeilyssä tarvittavia varusteita - kmmuniki kiipeilytilanteessa tarkituksenmukaisesti - ennaki vaarja kallilla ja sisällä kiivettäessä - käyttää pelastustekniikita - hjaa ryhmää yläköysivarmistetussa kiipeilytilanteessa - laskeuduttaa ryhmää - tuntee hjaajan vastuun - mukauttaa hjaustyylinsä erilaisiin asiakasryhmiin - laatii turvallisuusasiakirjat ja tuntee vakuutusasiat - timii siten, ettei synny access ngelmia (kiipeilypaikille tulee kiipeilykieltja tai niiden lu ei enää pääse) Oppimisympäristöt ja menetelmät - Teriapäivät (esim. turvallisuus, vakuutukset ja vastuut) - Kulutus maastssa kalliilla - Kulutus ja harjittelu sisäkiipeilyseinillä - Mbiilihjaus - Ennakktehtävät ym. kirjalliset tehtävät (esim. turvallisuussuunnitelmat) - Opetusvidet ym. petusmateriaali

52 49 Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitetun ammattitaidn vidaan katsa vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Tutkinnn sassa ei le ammattisaamisen näyttöä. Ajitus Tteutetaan vusittain tai jka tinen vusi. Lähipetuskerrat ajittuvat yhden kknaisen lukuvuden ajalle. Etenemiseht Ei etenemisehta Melntahjaajaksi valmentava kulutus 5 sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa käsitellä kajakkia (tarkemmat vaatimukset Sumen melntakuluttajat ry:n Melntataittesti 1:ssä) valita, hultaa ja käyttää melntatilanteeseen sveltuvat varusteet ja välineet hjata asiakasryhmää melntatilanteessa ja kykenee arviimaan timinnan riskejä realistisesti laatia melntaretkelle turvallisuus- ja reittisuunnitelmat navigida vesillä reittisuunnitelman mukaan sekä paikantamaan itsensä tarvittaessa esim. avun hälyttämistä varten timii melntatilanteessa ennakiden ja turvallisesti Arviinti Taulukkn n kttu arviinnin khteet sekä arviintikriteerit klmelle eri saamisen taslle. Ammatillisessa peruskulutuksessa arviinnin khteet vat samalla tutkinnn san keskeinen sisältö. Arviinnin khde 1. Työprsessin hallinta Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja Melntatilanteen hallinta selviytyy yöpymisen sisältävästä melntaretkestä ajittain hjatusti ryhmän mukana selviytyy yöpymisen sisältävästä melntaretkestä ryhmän jäsenenä ja sallistuu vurllaan suunnistamiseen ja ryhmän hjaamiseen selviytyy itsenäisesti yöpymisen sisältävästä melntaretkestä, sallistuu vurllaan suunnistamiseen ja ryhmän hjaamiseen ja ttaa timinnassaan humin muuttuvat lsuhteet ja ryhmän tilanteen

53 50 Melntaretken suunnittelu Arviinnin khde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Kajakin käsittely Pelastautuminen ja pelastaminen Melntatilanteen hjaaminen Melntavarus-teiden ja välineiden valitseminen, käyttäminen ja hultaminen Suunnistaminen vesillä Turvallisuudesta hulehtiminen Arviinnin khde 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Karttataidt Arviinnin khde 4. Elinikäisen ppimisen avaintaidt Oppiminen ja ngelmanratkaisu selviytyy ajittain hjattuna melntatilanteesta helpissa järvilsuhteissa laatii hjattuna melntaretkelle turvallisuus- ja reittisuunnitelman työryhmän jäsenenä selviytyy itsenäisesti melntatilanteesta järvilsuhteissa laatii melntaretkelle tteuttamiskelpisen turvallisuus- ja reittisuunnitelman Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja hallitsee helpissa järvilsuhteissa kajakin käsittelyn perustekniikat n kkeillut kajakin kaatamista ja siitä irrttautumista, kajakkiin pelastautumista sekä tisen auttamista takaisin kajakkiin sallistuu työryhmän jäsenenä melntatilanteen hjaamiseen valitsee, käyttää ja hultaa ajittain hjattuna melntatilanteeseen spivat välineet ja varusteet seuraa reittisuunnitelmaa ja mel ryhmän jäsenenä sen mukaisesti nudattaa turvallisuussuunnitelmaa ja hjeita hallitsee kajakin käsittelyn perustekniikat tavanmaisissa järvilsuhteissa pystyy helpissa järvilsuhteissa kaatamaan kajakin, irrttautumaan siitä ja pelastautumaan takaisin kajakkiin sekä auttamaan tisen takaisin kajakkiin pystyy vurllaan esimerkiksi timimaan suunnistajana tai hulehtimaan ryhmän kssa pitämisestä valitsee, käyttää ja hultaa melntatilanteeseen spivat välineet ja varusteet seuraa reittisuunnitelmaa ja sallistuu suunnistamiseen vesillä nudattaa turvallisuussuunnitelmaa ja hjeita ja havainni ryhmän timinnan turvallisuutta Arviintikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja tuntee yleisimmät karttamerkinnät ja melnnassa tarvittavat karttatyypit saa paikannuksen alkeet. Arviintikriteerit tuntee melntaretken suunnittelussa tarvittavat karttamerkinnät sekä karttatyypit. Osaa paikantaa itsensä hjatusti. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnn surittaja valmistautuu työsuritukseen mutta tarvitsee hjausta esim. uusiin khteisiin tai lsuhteisiin mentäessä suunnittelee man työsurituksensa ja arvii sen nnistumista selviytyy itsenäisesti melntatilanteesta järvilsuhteissa ja pystyy samalla neuvmaan ja auttamaan muita laatii itsenäisesti melntaretkelle tteuttamiskelpisen turvallisuus- ja reittisuunnitelman, jssa n humiitu säälsuhteet ja pikkeustilanteet hallitsee melntataittesti 1:ssä vaadittavat kajakin käsittelytekniikat pystyy tavanmaisissa järvilsuhteissa kaatamaan kajakin, irrttautumaan siitä, pelastautumaan takaisin kajakkiin sekä auttamaan tisen takaisin kajakkiin pystyy itsenäisesti hallitsemaan ryhmän melntatilannetta valitsee, käyttää ja hultaa itsenäisesti melntatilanteeseen spivat välineet ja varusteet seuraa itsenäisesti reittisuunnitelmaa ja suunnistaa vesillä nudattaa itsenäisesti turvallisuussuunnitelmaa ja hjeita sekä puuttuu tarvittaessa turvallisuusriskeihin tuntee melntaretken suunnittelussa tarvittavat karttamerkinnät ja karttatyypit mnipulisesti. Osaa paikantaa itsensä vaihtuvissa säälissa. suunnittelee itsenäisesti vastuullaan levia työtehtäviä, arvii saamistaan ja työnsä nnistumista perustellen Vurvaikutus ja yhteistyö nudattaa svittuja sääntöjä ja timintahjeita, tekee vastuullaan levat työt ajittain hjatusti, timii tutussa ryhmässä, pyytää tarvittaessa apua muilta nudattaa svittuja sääntöjä ja timintahjeita tilanteen mukaisesti, tekee matimisesti vastuullaan levat työt ja timii ryhmän jäsenenä erilaisten ihmisten kanssa yhteistyössä timii vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti, tu mielipiteensä rakentavasti esille, tukee ja auttaa muita, ttaa timiessaan humin seuraavan työvaiheen ja työntekijän

54 51 Ammattietiikka tekee man suutensa töistä, nudattaa annettuja ympäristönja lunnnsujeluhjeita, suhtautuu tasapulisesti ja reilusti ryhmän jäseniin tekee itsenäisesti man suutensa töistä, sallistuu päätöksentekn, nudattaa ma-alitteisesti ympäristön- ja lunnnsujeluhjeita, suhtautuu tasapulisesti ja reilusti ryhmän jäseniin timii ikeudenmukaisesti ja vastuullisesti, kunniittaa lunta, ympäristöä ja ryhmän jäseniä, sallistuu rakentavasti päätöksentekn ja keskusteluun päätösten seurauksia arviiden Ohjaussuunnitelma: Työkknaisuudet ja niiden ppimistavitteet - käsittelee kajakkia (tarkemmat vaatimukset Sumen melntakuluttajat ry:n Melntataittesti 1:ssä) - valitsee, hultaa ja käyttää melntatilanteeseen sveltuvat varusteet ja välineet - hjaa asiakasryhmää melntatilanteessa ja kykenee arviimaan timinnan riskejä realistisesti - laatii melntaretkelle turvallisuus- ja reittisuunnitelmat - navigi vesillä reittisuunnitelman mukaan sekä paikantamaan itsensä tarvittaessa esim. avun hälyttämistä varten - timii melntatilanteessa ennakiden ja turvallisesti Ohjaussuunnitelma - Teriapäivät (esim. turvallisuus, naviginti ja hjaajan vastuut) - Harjitteet vesillä ja rannalla (melntatekniikka, kajakin turvatarkastus, kajakin pakkaaminen ym.) - Kulutukselliset melntaretket (mm. melntatekniikka, naviginti, paikannus, asiakasryhmän hjaaminen, turvallinen timinta, välineiden ja varusteiden käyttö ja hult) - Alittelijiden melntapetuksessa ja hjauksessa avustaminen (asiakasryhmän hjaaminen) - Mbiilihjaus - Ennakktehtävät ym. kirjalliset tehtävät (esim. turvallisuussuunnitelmat) - Opetusvidet ym. petusmateriaali (mm. melntatekniikka, varusteiden ja välineiden valitseminen, hult ja käyttö) Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitetun ammattitaidn vidaan katsa vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Tutkinnn sassa ei ammattisaamisen näyttöä. Ajitus Tteutetaan vusittain tai jka tinen vusi. Lähipetuskerrat ajittuvat yhden kknaisen lukuvuden ajalle. Etenemiseht Ei etenemisehta.

55 Muut jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat tutkinnn sat 0 10 sp Muita jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia vapaasti valittavia tutkinnn sia vivat lunt-hjaajan kulutuksessa lla esimerkiksi vukraveneenkuljettajan tutkintn tähtäävä kulutus tai luntaktiviteettien lajihjaajan pätevyyteen tähtäävät kulutukset. 4.5 Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnn sat 0 10 sp Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnn sat merkitään aina piskelijalle laadittuun henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan (HOPS). 5 Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn terveydentilavaatimukset Opiskelijan terveydentilaa kskevat vaatimukset ammatillisessa peruskulutuksessa Opetushallitus ei le antanut erityisiä määräyksiä tutkintkhtaisista terveydentilavaatimuksista lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn luntalan saamisalan kulutukseen. Opiskelijaksi ttamisessa ja kulutuksen tteuttamisessa nudatetaan Opetushallituksen määräystä 91/011/2014 (Opiskelijan terveydentilaa kskevat vaatimukset ammatillisessa peruskulutuksessa ja näyttötutkintn valmistavassa kulutuksessa ammatillisissa perustutkinnissa). 6 LIITTEET Liite 1: Opintplkujen kuvaus Liite 2A: Jakssuunnitelma 3 vudelle Liite 2B: Jakssuunnitelma 2 vudelle Liite 3: Ammattisaamisen näyttöjen tteuttamissuunnitelma Liite 4: Susituslista kasveista, eläimistä ja lunnnilmiöistä Lunt- ja ympäristöalan perustutkinnssa

56 53

57 54

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Käsi- ja taidetellisuusalan perustutkint, puuala 2015 Tutteen suunnittelun ja valmistuksen saamisala, artesaani Hyväksytty 18.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Käsi-

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Kauneudenhitala Ksmetlgi Kauneudenhidn ja tuteneuvnnan kulutushjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Työssäppimisen hjaavat pettajat Nina Sipilä-Latvehmas gsm 043 824 0456 Anu

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Frssan ammatti-instituutti kulttuuriala Tutteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala Sisältö Käsi- ja taidetellisuusalan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Auttekniikan saamisala, ajneuvasentaja Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, auttekniikan saamisalan, ajneuvasentaja,

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Autmaalauksen saamisala, autmaalari Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, autmaalauksen saamisalan, autmaalari,

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Autkrinkrjauksen saamisala, autkrinkrjaaja Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, autkrinkrjauksen saamisalan,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Muvi- ja kumitekniikan perustutkint 2015 Muvitekniikan saamisala, muvitutevalmistaja Hyväksytty 19.10.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Muvi- ja kumitekniikan perustutkinnn

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Luonnonvara- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO. Eläintenhoidon osaamisala. Eläintenhoitaja

Luonnonvara- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO. Eläintenhoidon osaamisala. Eläintenhoitaja Lunnnvara- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Eläintenhidn saamisala Eläintenhitaja Jhtkunnan hyväksymä Salpauksen ammattisaamisen timikunta Vimassa alkaen 1.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkint Sisällys 2.1 Pakllinen tutkinnn sa... 3 2.1.1 Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuttaminen, 15 sp... 3 2.2 Kiinteistönhidn saamisalan, kiinteistönhitaja, paklliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2. Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...

Lisätiedot

Hoivamaatalous: huipputasolla

Hoivamaatalous: huipputasolla ECVET yksikkö nr 1 Edellytykset: Hiva -maataluden yrittäjä Hivamaatalus: huipputaslla Tavite: Pystyä tekemään päätös hivamaatalusyrityksen perustamisesta ttaen humin maatilan mahdllisuudet sekä hivamaataluteen

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO Etelä Savn Kulutus Oy Etelä Savn ammattipist KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO KOSMETOLOGI Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 28.5.2012 Osaamisjhtaja

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4

Lisätiedot

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Etelä-Savn Kulutus Oy Etelä-Savn ammattipist Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä-Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 2.5.2011 Osaamisjhtaja Marja Anttalainen Hiusalan perustutkint Parturi-kampaaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO Etelä Savn Kulutus Oy Etelä Savn ammattipist HIUSALAN PERUSTUTKINTO PARTURI-KAMPAAJA Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 28.5.2012 Osaamisjhtaja Marja

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutus Opetussuunnitelma 2012 Lunns Opetussuunnitelma 2012 2012 Tekijät vastuualueineen Hallinthenkilökunta rehtri Sini Luhivuri (luku 2.1) tiedttaja

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihoitaja LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN / OSAAMISALAN OPETUSSUUNNITELMA JA

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihoitaja LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN / OSAAMISALAN OPETUSSUUNNITELMA JA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihitaja LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN / OSAAMISALAN OPETUSSUUNNITELMA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

Vastuukäyttäjän tehtävät

Vastuukäyttäjän tehtävät Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-

Lisätiedot

SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN

SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN Avustuksen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Pankki- ja rahoituspalvelut, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia

Lisätiedot

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot