LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin"

Transkriptio

1 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

2 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

3 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

4 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

5 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

6 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

7 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

8 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

9 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

10 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

11 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

12 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

13 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

14 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

15 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

16 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

17 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

18 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

19 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

20 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

21 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

22 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

23 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

24 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

25 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

26 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

27 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

28 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

29 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

30 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

31 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

32 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

33 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

34 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

35 SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. Määitä: a) aallon aplitudi E d) vaihekeoin b) kulataajuus e) eteneisnopeus v c) vaihesiito f) aallonpituus Kuva 1. Tasoaallon sähkökentän voiakkuus paikan funktiona ajan hetkellä t =. E x z,. [ a) 1 V/, b) 126 MHz, c) 2 d),42 ad/, e) 31 8 /s, f) 15 ] 2. Sähköagneettinen aalto Ez, t 15 cost zi, 3,. Määitä 4 a) Magneettikentän voiakkuus H z, t b) Magneettivuon tiheyden aplitudi [a) 4,6cost zj A/ b) 17,3 Vs/] etenee häviöttöässä väliaineessa 3. Sähköagneettinen aalto etenee häviöttöässä väliaineessa, 1, 26 taajuudella 2 MHz. Määitä: a) vaiennuskeoin c) eteneisnopeus b) aaltoluku d) aallonpituus [ a), b) 2,1 ad/, c) 58,8 M/s d) 2,9 ]

36 4. Häviöttöässä väliaineessa, jonka 7 ja 1 olevan tasoaallon agneettikentän - j z voiakkuus H z j5,3e A/. Laske agneettikentän voiakkuuden keskiäääinen tehotiheys. [2 kw/ 2 ] 5. Eään aineen sähkönjohtavuus on 3 ad eteneiskeoin 158 1? [1 MHz] ja 1. Millä taajuudella Kotitehtävä 6 Metin pitkän koaksiaalikaapelin ulkosäde on 1 ja sisäsäde 3. Johtiien välisen eisteaineen peittiivisyys on 1 7., a) Laske aallon eteneisnopeus johdolla. b) Laske kapasitanssi etiä kohti. c) Laske induktanssi etiä kohti. d) Laske johdon oinaisipedanssi. (Palautus vii. ennen välikoetta )

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi syksy 2012

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi syksy 2012 SATE.0 Staattisn knttätorian laantainn Sähköagnttisksi knttätoriaksi sks 0 /6 Laskuharoitus 5 / Sähköagnttist aalton polarisoituinn a tninn väliainsta toisn Thtävä. a) Määritä tniskrroin 50 kh:n taauudlla

Lisätiedot

AALTO-OPAS H-BEND VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Juhana Kankainen j82081 Teemu Lahti l82636 Henrik Tarkkanen l84319

AALTO-OPAS H-BEND VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Juhana Kankainen j82081 Teemu Lahti l82636 Henrik Tarkkanen l84319 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Juhana Kanainen j8081 Teemu Lahti l8636 Henri Taranen l84319 SATE010 Dynaaminen enttäteoria AALTO-OPAS H-BEND Sivumäärä: 1 Jätetty tarastettavasi:

Lisätiedot

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1 Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen SATE14 Dnaainen kenäeoia sks 16 1 /7 Laskuhajoius 4 / Sähköagneeise aalojen polaisoiuinen Tehävä 1. Vapaassa ilassa väähelevän piseläheen aiheuaan palloaallon sähkökenän voiakkuus on A V E, sincos k e.

Lisätiedot

Aaltoputket analyyttinen ratkaisu. Palataan takaisin aaltoputkitehtäv än analy y ttiseen ratkaisuun.

Aaltoputket analyyttinen ratkaisu. Palataan takaisin aaltoputkitehtäv än analy y ttiseen ratkaisuun. Palataan takaisin aaltoputkitehtäv än analy y ttiseen ratkaisuun. Lähd etään hakem aan ratkaisua y htälöistä (2 ) ja (3 ), kuten T E M -siirtolinjojen y htey d essä. N y t aaltoputkien tapauksessa z-kom

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta ATE11 taattinen kenttäteoria kevät 17 1 / 6 askuharjoitus 13: ajapintaehdot ja siirrosvirta Tehtävä 1. Alue 1 ( r1 = 5) on tason 3 + 6 + 4z = 1 origon puolella. Alueella r =. 1 Olkoon H1 3, e,5 e z (A/m).

Lisätiedot

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut. Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 1 / versio 8. syyskuuta 2015 Johdanto (ti) Merkinnät ja yksiköt Kenttä- ja lähdesuureet Maxwellin yhtälöt ja väliaineyhtälöt Aallot ja osoittimet

Lisätiedot

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle. TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa; VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen

Lisätiedot

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 1 /8 Tehtävä 1. Häviötön linja (70 Ω), joka toimii taajuudella 280 MHz, on päätetty kuormaan Z = 60,3 /30,7 Ω. Käytä Smithin karttaa määrittäessäsi, kuinka suuri

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 8. marraskuuta 2016 Tasoaallot, osa 1 (Ulaby 7.1, 7.2, 7.4) Kenttäosoittimet Aikaharmoniset Maxwellin yhtälöt Tasoaaltoratkaisu Tasoaaltoyhtälöt

Lisätiedot

Aaltoputket ja resonanssikaviteetit

Aaltoputket ja resonanssikaviteetit Luku 13 Aaltoputket ja resonanssikaviteetit Kerrataan ensin ajasta riippuvan sähkömagneettisen kentän käyttäytyminen ideaalijohteessa ja sen pinnalla. Äärettömän hyvän johteen sisällä ei ole sähkökenttää,

Lisätiedot

Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet

Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet Luku 3 Suorat aaltojohdot Aaltojohdot voidaan jakaa kahteen pääryhmääm, TEM ja TE/TM sen mukaan millaiset kentät niissä etenevät. TEM-aallot voivat edetä vain sellaisissa

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Aaltoputket ja resonanssikaviteetit

Aaltoputket ja resonanssikaviteetit Luku 12 Aaltoputket ja resonanssikaviteetit Tässä luvussa tutustutaan ohjattuun aaltoliikkeeseen. Kerrataan ensin ajasta riippuvan sähkömagneettisen kentän käyttäytyminen ideaalijohteessa ja sen pinnalla.

Lisätiedot

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s. 7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Aalto köydessä Kohdassa x olevan ainehiukkasen poikkeama tasapainosta y ajan funktiona on y( x, t) Asin( kx t 0) Ketjusääntö: Ainehiukkasen

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 17. marraskuuta 2016 Tasoaallot, osa 2 (Ulaby 7.3, 7.5, 7.6) Tasoaallon polarisaatio Virranahtoilmiö Tehotiheys ja Poyntingin vektori 2 (18)

Lisätiedot

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 9 / versio 9. marraskuuta 2015 Tasoaallot, osa 2 (Ulaby 7.3, 7.5, 7.6) Tasoaallon polarisaatio Virranahtoilmiö Tehotiheys ja Poyntingin vektori

Lisätiedot

MIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312

MIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria MIKROAALTOUUNI Sivumäärä: 12 Jätetty tarkastettavaksi:

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto 5 INTERFEROMETRI 5.1 Johdanto Interferometrin toiminta perustuu valon interferenssiin. Interferenssillä tarkoitetaan kahden tai useamman aallon yhdistymistä yhdeksi resultanttiaalloksi. Kuvassa 1 tarkastellaan

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Kvanttifysiikan perusteet 2017 Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.

Lisätiedot

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT 3.0.07 0 π TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT π = π 3π π = π 5π 6π = 3π 7π TRIGONOMETRISET FUNKTIOT, MAA7 Tarkastellaan aluksi sini-funktiota ja lasketaan sin :n arvoja, kun saa arvoja 0:sta 0π :ään

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI YLEINEN AALTOLIIKEOPPI KEVÄT 2017 1 Saana-Maija Huttula (saana.huttula@oulu.fi) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Vk 8 Luento 1 Mekaaniset aallot 1 Luento 2 Mekaaniset aallot 2 Ääni ja kuuleminen

Lisätiedot

LIITTEET. Leena Korpinen, Jarmo Elovaara, Lauri Puranen

LIITTEET. Leena Korpinen, Jarmo Elovaara, Lauri Puranen LIITTEET Leena Korpinen, Jarmo Elovaara, Lauri Puranen SISÄLLYSLUETTELO Liite 1 Voimalinjojen sähkö- ja magneettikentän laskenta... 530 Liite 2 Radiotaajuisen kentän laskentamalleja... 537 Liite 3 Mikroaaltoantennin

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset: 521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 4 1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset: f [MHz] [Ω] 870 120-j100 875 100-j80 880 80-j55 885 70-j30 890 70-j15 895 65+j10 900 70+j30

Lisätiedot

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe S-55.0/4 Piirianalyysi. Välikoe.5.006 Laske tehtävät eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan osaston

Lisätiedot

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

= ωε ε ε o =8,853 pf/m KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopia

Infrapunaspektroskopia ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista

Lisätiedot

Luento 15: Mekaaniset aallot

Luento 15: Mekaaniset aallot Luento 15: Mekaaniset aallot Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot Ajankohtaista Luennon sisältö Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 8 / versio 3. marraskuuta 2015 Tasoaallot, osa 1 (Ulaby 7.1, 7.2, 7.4) Kenttäosoittimet Aikaharmoniset Maxwellin yhtälöt Tasoaaltoratkaisu

Lisätiedot

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi CL-vihtovirtapiiri: resonanssi Olkoon tarkastelun kohteena tavallinen LC-vaihtovirtapiiri. Piirissä on kolme komponenttia, ohmin vastus, L henryn induktanssi ja C faradin kapasitanssi. Piiriin syötettyyn

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3 MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, I/27 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3 Tehtävä : Hahmottele seuraavat vektorikentät ja piirrä niiden kenttäviivat. a) F(x, y) =

Lisätiedot

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen. 25 Mikäli tehtävässä piti määrittää R3:lle sellainen arvo, että siinä kuluva teho saavuttaa maksimiarvon, pitäisi variointirajoja muuttaa ( ja ehkä tarkentaa useampaankin kertaan ) siten, että R3:ssä kulkeva

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Maarit Vesapuisto SATE.2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA. Opetusmoniste: Antennit

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Maarit Vesapuisto SATE.2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA. Opetusmoniste: Antennit VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto SATE.010 DYNAAMINEN KENTTÄTEOIA Opetusmoniste: Antennit Vaasassa 04.1.009 ALKULAUSE Tämä opetusmoniste laadittiin marras-joulukuun

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan esittely

Teoreettisen fysiikan esittely Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 8. Keskiviikko 5.2.2003, klo. 12.15-14.00, TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet 1. Mitoita kuvan 1 2. asteen G m -C

Lisätiedot

+ 0, (29.20) 32 SÄHKÖMAGNEETTISET AALLOT (Electromagnetic Waves) i c+ ε 0 dφ E / dt ja silmukan kohdalla vaikuttavan magneettivuon tiheyden

+ 0, (29.20) 32 SÄHKÖMAGNEETTISET AALLOT (Electromagnetic Waves) i c+ ε 0 dφ E / dt ja silmukan kohdalla vaikuttavan magneettivuon tiheyden 5 3 SÄHKÖMAGNEETTISET AALLOT (Electromagnetic Waves) Mitä valo on? Tämä kysymys on askarruttanut ihmisiä vuosisatojen ajan. Nykykäsityksen mukaan valo on luonteeltaan kaksijakoinen eli dualistinen. Valoa

Lisätiedot

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa ATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2011 1 /6 Tehtävä 1. 0,67 m pitkä häviötön siirtojohdon (50 Ω) päässä on kuorma Z L = (100 - j50) Ω. iirtojohtoa syötetään eneraattorilla (e (t) = 10sin(ωt + 30º)

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 1. Luento 26.8.2013 Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto DI Juho Tyster Opetusjärjestelyt Luentoja 14h, laskuharjoituksia 14h, 1.periodi Luennot ja harjoitukset

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

jonka peruslait tiivistyvät neljään ns. Maxwellin yhtälöön.

jonka peruslait tiivistyvät neljään ns. Maxwellin yhtälöön. 71 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN AALTO Sähköön ja magnetismiin liittyvät havainnot yhdistettiin noin 1800luvun puolessa välissä yhtenäiseksi sähkömagnetismin teoriaksi, jonka peruslait tiivistyvät neljään ns. Maxwellin

Lisätiedot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Esimerkki: Kun halutaan suojautua sähkömagneettisia

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2016

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto

Lisätiedot

MERENKULUN KANAVATAULUKOT

MERENKULUN KANAVATAULUKOT MERENKULUN KANAVATAULUKOT 1(12) Parilliset radiopuhelinkanavat taajuusalueella 4 MHz t Laivat t Laivat 401 4357 4358,4 4065 4066,4 416 4402 4403,4 4110 4111,4 402 4360 4361,4 4068 4069,4 417 4405 4406,4

Lisätiedot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015

Lisätiedot

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys12 Kevät 21 Jukka Maalampi LUENTO 11 Mekaaninen aaltoliike alto = avaruudessa etenevä järjestäytynyt häiriö. alto altoja on kahdenlaisia: Poikittainen aalto - poikkeamat kohtisuorassa

Lisätiedot

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS

Lisätiedot

Luku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan

Luku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan Physica 7 Opettajan OPAS 0(9) Luku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan 0. Sähkövirran kytkemisen jälkeen virtapiirin sähkövirta kasvaa pienen hetken maksimiarvoonsa. Sähkövirta synnyttää kasvavan

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi

Lisätiedot

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri

Lisätiedot

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Haarto & Karhunen Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetuloksi Φ B A BAcos Acosθ θ θ

Lisätiedot

Projektityö 3 Siirtojohdot, heijastus, läpäisy ja TEM-aaltomuoto

Projektityö 3 Siirtojohdot, heijastus, läpäisy ja TEM-aaltomuoto POP Kevät 2012 Projektityö 3 Siirtojohdot, heijastus, läpäisy ja TM-aaltomuoto Tähän mennessä kaikki piirimallit R, L, C, jne. ovat olleet keskitettyjä, mikä on tarkoittanut sitä, että sähkön äärellistä

Lisätiedot

1 Yleistä mikroaalloista

1 Yleistä mikroaalloista FYSA220/K3 (FYS222/K3) MIKROAALLOT Työssä tutustutaan mikroaaltojen käyttäytymiseen aaltoputkissa sekä mikroaaltokomponentteihin ja mikroaaltojen mittaamiseen. Työssä määritetään erilaisten kiinteiden

Lisätiedot

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Esiselostustehtävät 2006 Ryhmän tulee merkitä vastauspaperiin työn numero, ryhmän numero, työn päivämäärä ja ryhmän jäsenten nimet. Vastaukset on kirjoitettava siististi

Lisätiedot

6. Kertaustehtävien ratkaisut

6. Kertaustehtävien ratkaisut Fotoni 7 6-6. Kertaustehtävien ratkaisut Luku. Oheisessa kuvassa on kompassineulan punainen pohjoisnapa osoittaa alaspäin. a) Mikä johtimen ympärille muodostuvan magneettikentän suunta? b) Mikä on johtimessa

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

1 2 3 4 5 A B 6 7 8 9 [Nm] 370 350 330 310 290 270 [kw] [PS] 110 150 100 136 90 122 80 109 250 230 210 190 70 60 50 95 82 68 170 150 40 54 130 110 90 140 PS 125 PS 100 PS 30 20 41 27 70 1000 1500 2000

Lisätiedot

1 2 3 4 5 7 9 A B 10 11 12 13 14 15 16 17 [Nm] 370 350 330 310 290 270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 140 PS 125 PS 100 PS 70 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 RPM [kw] [PS] 110 150 100 136 90 122

Lisätiedot

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Radiotekniikka I RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) Työn tekijät Katja Vitikka 1835627 Hyväksytty / 2009 Arvosana Vitikka K. (2009) Oulun yliopisto, sähkö- ja

Lisätiedot

3.32. On tärkeätä muistaa, että tehosta desibeleissä puhuttaessa käytetään kerrointa 10 ja kentänvoimakkuuden yhteydessä kerrointa 20.

3.32. On tärkeätä muistaa, että tehosta desibeleissä puhuttaessa käytetään kerrointa 10 ja kentänvoimakkuuden yhteydessä kerrointa 20. 3.3 3. Desibeli Tasoaallon vaimenemisen häviöllisessä väliaineessa voi laskea aaltoluvusta β. Aaltoluvun imaginaariosa on mitta vaimenemiselle, ja usein puhutaankin β i :stä yksiköissä neperiä/metri eikä

Lisätiedot

Yleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.

Yleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö. Yleistä sähkömagnetismista IÄLTÖ: ähkömagnetismi käsitekarttana ähkömagnetismin kaavakokoelma ähkö- ja magneettikentistä Maxwellin yhtälöistä ÄHKÖMAGNETIMI KÄITEKARTTANA: Kapasitanssi Kondensaattori Varaus

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 A B 8 9 10 11 [Nm] 370 350 330 [kw] [PS] 110 150 100 136 310 90 122 290 270 80 109 250 70 95 230 210 60 82 190 50 68 170 150 40 54 130 110 90 140 PS 125 PS 100 PS 30 20 41 27 70 1000 1500

Lisätiedot

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan

Lisätiedot

2 AALTOLIIKKEIDEN YHDISTÄMINEN

2 AALTOLIIKKEIDEN YHDISTÄMINEN 1 AALTOLIIKKEIDEN YHDISTÄMINEN Kun aalto osuu väliaineen rajapintaan, se heijastuu siitä takaisin joko osittain tai kokonaan. Esimerkiksi äänen osuessa talon seinään se palaa takaisin kaikuna. Missä määrin

Lisätiedot