Luku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan"

Transkriptio

1 Physica 7 Opettajan OPAS 0(9) Luku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan 0. Sähkövirran kytkemisen jälkeen virtapiirin sähkövirta kasvaa pienen hetken maksimiarvoonsa. Sähkövirta synnyttää kasvavan magneettikentän. Tällöin alumiinirenkaan läpi kulkeva magneettivuo muuttuu ja renkaaseen indusoituu Lenzin lain mukaisesti jännite. Jännite aiheuttaa sähkövirran suljetussa virtapiirissä. Sähkövirta synnyttä induktiomagneettikentän, jonka suunta on sellainen, että se vastustaa alkuperäisen kentän muuttumista. Induktiokenttä on vastakkaissuuntainen, kun alkuperäinen magneettikenttä. a) Rengas heilahtaa poispäin käämistä, käämin ja renkaan S-kohtiot tulevat vastakkain. Rengas palautuu alkuperäiseen asentoon. b) Rengas heilahtaa poispäin käämistä, käämin ja renkaan N-kohtiot tulevat vastakkain. Rengas palautuu alkuperäiseen asentoon.. c) Rengas pysyy paikoillaan, koska käämin aiheuttama magneettivuo ei muutu.. l = 7,5 cm, v = 6,5 m/s, B = 0,68 T, e =? Indusoitunut jännite on e = lvb m = 0,075 m 6,5 0,68 T s = 0,845 V 0,84 V. Indusoitunut jännite on 0,84 V.. l = 0,086 m, v = 4,5 m/s, B = 0,85 T, R =,8 Ω, i =?, P =? a) Indusoitunut jännite on e = lvb m = 0,086 m 4,5 0,85 T s =,05995 V, V Resistanssin määritelmän nojalla sähkövirta on = e I =,05995 V 0,3786 A R,8 Ω = 0,38 A. b) Sähkövirran suunta oikean käden säännön mukaan on vastapäivään. c) Teho määritelmän mukaan on P = UI, joten P = ei =,05995 V 0,3786 A = 0,403 W 0, 40 W. a) Sähkövirta on 0,38 A. b) Sähkövirran suunta on vastapäivään. c) Teho on 0,40 W.

2 Physica 7 Opettajan OPAS (9) Luku 8 Muuttuva magneettivuo indusoi lähdejännitteen 3. t = 3, 7 ms, =, 0 Tm, =, e =?,5 0 Tm Indusoitunut jännite on e = = t t,5 0 Tm, 0 Tm = 3,7 0 s = 0,6 V 0,6 V. 3 3 Indusoitunut jännite on 0,6 V. 4. r = 0,00 m, e =?, i =? t =,8 0 s, = B 0 T, B 35 0 T,,0 mm 0,50 mm, = r johdin = = a) Indusoitunut jännite on A B e = = t t πr B = t π (0,00 m) (35 0 T 0 T) =,8 0 s = 0,0606 V 0,06 V. l b) Johtimen resistanssi on R = ρ. A Taulukkokirjasta saadaan alumiinin resistiivisyys Ωm. Resistanssin määritelmän mukaan e = Ri, joten e e A i = = R ρl 0,0606 Vπ (0,50 0 m) = Ωπ m0,0 0 m = 3,776 A 3,7 A. a) Indusoitunut jännite on 0,06 V b) Sähkövirta on 3,7 A

3 Physica 7 Opettajan OPAS (9) Luku 9 Pyörrevirtoja syntyy metalliesineeseen 5. Alumiini on paramagneettista ainetta, joka ei magnetoidu. Rauta on puolestaan ferromagneettista ainetta, joka magnetoituu. Sähkövirran kytkemisen jälkeen molempiin levyihin syntyy pyörrevirtoja. Lenzin lain mukaan pyörrevirtojen suunta on sellainen, että pyörrevirrat pyrkivät vastustamaan käämin magneettikentän muutosta. a) Koska alumiini ei magnetoidu, se kaatuu. Alumiinilevyssä ja käämin rautasydämessä on samannimiset kohtiot vastakkain. b) Rautalevy magnetoituu niin voimakkaasti, että pyörrevirtojen vaikutus on merkityksetön ja käämin rautasydän imaisee rautalevyn kiinni. Rautalevyssä ja käämin rautasydämessä on erinimiset kohtiot vastakkain. Kun sähkövirta käämistä katkaistaan, rautalevy kaatuu.

4 Physica 7 Opettajan OPAS 3(9) Luku 0 Itseinduktio ja induktiivinen kytkentä 6. t = 0,5 s, I = 7 0 A, Indusoitunut jännite on I e= L t I = 80 0 A, 3 L =,3 0 H, e =? =,3 0 H = 4 4, V. 0,5 s 80 0 A 7 0 A Indusoitunut jännite on 4 4,6 0 V. i 3 A 7. = 7 0, e = 65 0 V, L =? t s Ratkaistaan induktanssi itseinduktiokaavasta ja sijoitetaan lukuarvot i e= L t e 65 0 V L = = i A 7 0 t s = 3,835 H 3, 8 H. Induktanssi on 3,8 H. 8. L = H, t = 3 0 s, 0,09A, I = I = 0,75 A, e =? Indusoitunut jännite on i e= L t 6 0,75 A 0,09A = 4 0 H 3 0 s 4 4 = 4,074 0 V 4,0 0 V. Indusoitunut jännite on 4,0 0 4 V. 9. I = I = 0 A, 6 t =,6 0 s, 0,90A, L =,0 0 H, e =? Indusoitunut jännite on

5 Physica 7 Opettajan OPAS 4(9) i e= L t,0 0 H 0 A 0,90A =,6 6 0 s = 453,85 V 400 V. Indusoitunut jännite on 400 V. 30. a) Kaksi käämiä on induktiivisesti kytketty, jos ne ovat siten, että toisessa käämissä kulkevan sähkövirran I synnyttämä magneettivuo läpäisee myös toisen käämin. Tällöin sähkövirran I muutos indusoi käämiin jännitteen. Käämiin indusoitunut jännite on verrannollinen käämin sähkövirran muutosnopeuteen. Indusoitunut jännite riippuu myös käämien keskinäisestä asennosta, niiden muodosta ja niiden ympärillä olevasta materiaalista. b) Jos resistanssi R kasvaa, sähkövirta virtapiirissä pienenee. Piirin sähkövirran suunta on myötäpäivään, joten sen synnyttämän magneettikentän magneettivuon tiheyden suunta on kuvassa oikealle. Jos sähkövirta pienenee, pienenee myös käämin läpi kulkeva magneettivuo. Jos magneettivuo pienenee, indusoituu käämiin sellainen sähkövirta, että sen synnyttämä magneettikentän magneettivuon tiheys on alkuperäisen magneettikentän magneettivuon tiheyden suuntainen. Siten piirissä sähkövirran suunta on myötäpäivään.

6 Physica 7 Opettajan OPAS 5(9) Luku Generaattori tuottaa vaihtojännitettä 3. N = 400, n = 54 RPM, B =,7 T, R = 69 Ω, e ˆ =?, i ˆ =? a) Käämiin indusoitunut huippujännite on eˆ = NBA π f 4 54 = 400,7 T 5 0 m π 60 s = 3,885 V 30 V. b) Sähkövirran huippuarvo resistanssin määritelmän mukaan on ˆ eˆ 3,885 V i = = = 4,6640 A 4,7 A. R 69 Ω c) Käämiin indusoitunut jännite suljetussa virtapiirissä aiheuttaa sähkövirran. Sähkövirta synnyttää induktiomagneettikentän, joka suunta Lenzin lain mukaan on sellainen, että se pyrkii estämään käämin pyörimistä magneettikentässä. Johdinsilmukan pyörittäminen muuttuu raskaammaksi. a) Huippujännite silmukassa on 30 V. b) Virran huippuarvo on 4,7 A.

7 Physica 7 Opettajan OPAS 6(9) Luku Tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen 3. a) Vaihe-ero mitataan esimerkiksi huippujen matkaerosta tai vaaka-akselin leikkauspisteiden matkaerosta. 6,3 ruutua vastaa π :tä, ja huippujen välimatka on noin, ruutua, joten vaihe-ero on π, = 0,349π 0,35π = 63. 6,3 b) Vaaka-akseli on aika-akseli. Se käyrä, joka saavuttaa ensin esimerkiksi huippuarvon on edellä. Tässä tapauksessa jännite on edellä. a) Vaihe-ero on 63. b) Jännite on edellä.

8 Physica 7 Opettajan OPAS 7(9) Luku 3 Vastus, käämi ja kondensaattori vaihtovirtapiirissä 33. L = 7,8 mh, R = 6, Ω, U eff = V, f = 500 Hz, I eff =?, ϕ =? a) Tehollinen sähkövirta saadaan lausekkeen Ueff = ZIeff mukaan Ueff Ieff =. Z Lasketaan impedanssi Z = R + ( ωl) = R + ( π fl) = (6, Ω ) + (π 500 Hz 7,8 0 H) = 5, 53 Ω 5 Ω. Tehollinen sähkövirta on nyt Ueff V Ieff = = = 0, 475 A 0, 48 A. Z 5, 53 Ω b) Virran ja jännitteen välinen vaihe-ero saadaan lausekkeesta X L ωl π fl tanϕ = = = R R R π 500 Hz 7,8 0 H = 6, Ω = 4, 07, josta vaihe-ero ϕ = 76,0 76. a) Tehollinen sähkövirta on 0,48 A. b) Sähkövirran ja jännitteen välinen vaihe-ero on U eff = 30 V, f = 50 Hz, C =, µf, R =, kω, X C =?, Z =?, ϕ =?, I eff =? a) Lasketaan kapasitiivinen reaktanssi X C = = = 6 ωc π fc π 50 Hz, 0 F = 446,86 Ω 400 Ω. Kondensaattori vastustaa vaihtovirran kulkua enemmän kuin virtapiirin vastus. b) Piirin impedanssi on Z = R + ( ) = R + ( ) ωc π fc = (00 Ω ) + ( ) 6 π 50 Hz, 0 F = 879, 737 Ω 900 Ω. c) Sähkövirran ja jännitteen välinen vaihe-ero on

9 Physica 7 Opettajan OPAS 8(9) X C 446,86 Ω tanϕ = = =, 057, R 00 Ω joten vaihe-ero ϕ = 50, d) Sähkövirran tehollinen arvo saadaan lausekkeesta Ueff = ZIeff, josta Ueff Ieff = Z 30 V = 879, 737 Ω = 0,358 A 0, A. a) Kondensaattorin kapasitiivinen reaktanssi on 400 Ω. Kondensaattori vastustaa vaihtovirran kulkua enemmän kuin virtapiirin vastus. b) Piirin impedanssi on 900 Ω. c) Sähkövirran ja jännitteen välinen vaihe-ero on 50. d) Sähkövirran tehollinen arvo on 0, A. 35. C = 3, µf, R = 50 Ω, U eff = 30 V, f = 50 Hz, U R, eff =?, U C, eff =? a) Lasketaan ensin piirin impedanssi Z = R + ( ) = R + ( ) ωc π fc = (50 Ω ) + ( ) 6 π 50 Hz 3, 0 F = 005,9646 Ω, 0 k Ω. Piirin tehollinen sähkövirta impedanssin määritelmän mukaan on Ueff Ieff = Z 30 V = 005,9646 Ω = 0, 8636 A 0, 3 A. Kondensaattorin kapasitiivinen reaktanssi saadaan lausekkeesta X C = = ωc π fc = 6 π 50 Hz 3, 0 F = 994, 784 Ω 0,99 k Ω. Vastuksen päiden välinen tehollinen jännite on U R,eff = RIeff = 50 Ω 0,8636 A = 34,954 V 34 V. Kondensaattorin päiden välinen tehollinen jännite on

10 Physica 7 Opettajan OPAS 9(9) U = X I C,eff C eff = 994, 784 Ω 0, 8636 A = 7,484 V 7 V. b) Tehdään vielä tarkistus U = U + U eff R,eff C,eff = (34, 954 V) + (7, 484 V) = 9,9997 V 30 V. Vastuksen päiden välinen tehollinen jännite on 34 V ja kondensaattorin päiden välinen tehollinen jännite on 7 V. 36. C = 5 nf, L = 47,5 mh, f 0 =? a) Resonanssitaajuus on f = 0 873, 06,9 khz. 3 9 π LC = π 47,5 0 H 5 0 F = s b) Kun kondensaattorin kapasitanssi puolitetaan C = C, niin resonanssitaajuus muuttuu f0 = =, 4 f0. π LC π L C f = 873,06 Hz = 648,9 Hz,6 khz. 0 c) Käämin induktanssin kaksinkertaistaminen L = L muuttaa resonanssitaajuutta f0 = = 0,7 f0. π L C π LC f0 = 873,06 Hz = 34,45 Hz,3 khz. a) Resonanssitaajuus on,9 khz. b) Resonanssitaajuus on,6 khz. c) Resonanssitaajuus on,3 khz. 37. a) L =,75 µh, f 0 = 97,7 MHz, C =? Resonanssi taajuus on f0 =. π LC Ratkaistaan kapasitanssi korottamalla toiseen potenssiin

11 Physica 7 Opettajan OPAS 0(9) f0 =, josta 4π LC C = = =, 88 0 F, 9 pf π f L 4 π (06 0 Hz), 75 0 H 0 b) L = 5 mh, f 0 = 06 MHz, C =? Kysytty kapasitanssi on 6 6 C = = =, F,8 0 F. 6 4π f L 4 π (97, 7 0 Hz) 5 0 H 0 a) Kapasitanssi on,9 pf. b) 6 Kapasitanssi on,8 0 F. 38. C = 0 µf, R = 30 Ω, U =,4 V, L =?, R L =?, a) Kytkentäkaavio b) Sähkövirta saa suurimman arvonsa resonanssitaajuudella, koska tällöin impedanssi on pienin mahdollinen, Z = R. Kapasitiivinen reaktanssi ja induktiivinen reaktanssi kumoavat toisensa. Luetaan kuvaajasta resonanssitaajuus 97,5 Hz. RLC-piirin resonassitaajuuden lauseke f0 =. π LC

12 Physica 7 Opettajan OPAS (9) Ratkaistaan induktanssi L = = = 0,0 H mh. 6 4π f C 4 π (97,5 Hz) 0 0 F 0 c) Resonanssitaajuudella RLC-piirin reaktanssi on nolla, jolloin Z = R. Resistanssin määritelmän Ueff = RIeff perusteella saadaan kokonaisresistanssi Ueff, 4 V R = = = 35, 94 Ω. Ieff 0, 0 A Vastus ja käämi on kytketty sarjaan, joten käämilangan resistanssi on Rkok = R+ RL RL = Rkok R= 35, 94Ω0 Ω= 5, 94 Ω 5,3 Ω. b) Käämin induktanssi L = mh. c) Käämilangan resistanssi R L = 5,3 Ω. 39. C = 00 µf, L = 68 mh, U eff = 4,5 V, E s =?, i ˆ =? a) b) Kondensaattorin energia on suurin, kun jännite on suurin eli heti latauksen jälkeen 6 E ˆ S = Cu = 00 0 F (4,5 V) = 0,075 J mj. c) Sähkövirta värähtelypiirissä on suurimmillaan, kun kaikki energia on käämillä magneettikentän energiana EM = Li ˆ. Energian säilymisen perusteella Liˆ = Cuˆ ˆ C i = uˆ L 6 ˆ C 00 0 F i = uˆ = 4,5 V = 0,54955 A 0,5 A. L 68 0 H a) Kondensaattorin energia on mj. b) Suurin sähkövirta on 0,5 A.

13 Physica 7 Opettajan OPAS (9) 40. l = 68 cm, f =? λ a) Antenni ottaa parhaiten vastaan signaalin, jonka pituus on l =. Aaltoliikeopin perusyhtälöstä c= λ f ratkaistaan taajuus c c f = = λ l 8 m,998 0 = s 0,68 m b) = 6 0, 44 0 Hz 0 MHz. Hetkellä t = 0 toinen johdin on saanut negatiivisen varauksen ja toinen johdin positiivisen varauksen. Dipolin sähkökentän voimakkuus on suurin. Koska johtimissa ei ole sähkövirtaa, johtimien ympärillä ei ole magneettikenttää. Tämän jälkeen johtimien sähkövaraus pienenee niin, että hetkellä t = T sähkökentän 4 voimakkuus on nolla. Samalla hetkellä sähkövirta johtimissa saa suurimman arvonsa ja magneettikentän voimakkuus on suurin mahdollinen. Tämän jälkeen johtimet varautuvat päinvastoin kuin alkutilanteessa ja sähkövirta on hetkellisesti nolla. Hetkellä t = T magneettikentän voimakkuus on jälleen nolla ja sähkökentän voimakkuus suurin mahdollinen. 3 Hetkellä t = T sähkövirta on jälleen suurin ja päinvastainen tilanteen t = T sähkövirtaan. 4 4 Johtimen ympärillä on magneettikenttä. ja niin edelleen a) Radioaaltojen taajuus on 0 MHz.

14 Physica 7 Opettajan OPAS 3(9) Luku 5 Vaihtovirran teho ja muuntaja 4. P =, 5 kw, Ueff = 0 V, ϕ = Vaihtovirran teho on P= U I cos ϕ. eff eff Sähkövirran tehollinen arvo on 3 P, 5 0 W Ieff = = = 7,354 A Ueff cosϕ 0 V cos iˆ = I eff = 7,354 A = 0, 400 A 0 A. Tehollinen sähkövirta on 7,4 A ja huippuarvo 0 A. 4. C = 55 μf, R = 5 Ω, U eff = 30 V, f = 50 Hz, P =?, ϕ =? a) Laitteen tehokulutuksen selville saamiseksi on selvitettävä virtapiirin tehollinen sähkövirta. Sen laskemiseksi on selvitettävä ensin virtapiirin impedanssi. Z = R + ( XL XC) = R + ( ) XL = 0 Ω π fc Z = (5 Ω ) + ( ) 6 π F s = 63,0433 Ω Ueff Impedanssin määritelmän mukaan Ieff =, joten tehonkulutus on Joulen lain mukaan Z Ueff 30 V P = RIeff = R = 5 Ω Z V 63,0433 A = 3,375 0 W 330 W. b) Vaihe-eron laskemiseksi lasketaan virtapiirin reaktanssi X = = = = 57,875 Ω ωc π fc 6 π F s X 57,875 Ω tanϕ = = =,350 R 5 Ω ϕ = 66, Jännitehäviö on 67 sähkövirtaa jäljessä. a) Tehonkulutus on 330 W. b) Jännitehäviö on 67 sähkövirtaa jäljessä.

15 Physica 7 Opettajan OPAS 4(9) 43. U eff = 30 V, f = 50 Hz, I eff = 0,75 A, P = 85 W, L =?, R =? Joulen lain mukaan teho P = RI eff, josta saadaan P 85 W R = = = 5, Ω 50 Ω. I eff (0,75 A) Impedanssilla on kaksi lauseketta Z = R + X = R + ( π fl) ja Ueff Z =. Ieff Näistä saadaan Ueff R + ( π fl) = ( ) Ieff U eff 4 π f L = ( ) R. Ieff Ratkaistaan induktanssi Ueff 30 V ( ) R ( ) (5, Ω) Ieff 0,75 A L = = 4π f 4 π (50 ) s = 0,8494 H 0,85 H. Resistanssi on 50 Ω ja induktanssi on 0,85 H. 44. U,eff = 30 V, U,eff = 0 V, I,eff = 3, 7 A, N = 75, N =?, R =?, I,eff =? a) Kun jännitettä muunnetaan pienemmäksi, on N > N. Mikäli 75 kierroksen käämi olisi ensiökääminä, tulisi toisiokäämiin vain muutama kierros. Tällainen muuntaja ei toimisi käytännössä. Siten muuntosuhteen yhtälöstä saadaan N U,eff = N U,eff U,eff 30 V N = N = 75 = U,eff 0 V b) Resistanssin määritelmän mukaan U,eff 0 V R = = =,707 Ω,7 Ω. I,eff 3,7 A Muuntosuhteen yhtälöstä saadaan

16 Physica 7 Opettajan OPAS 5(9) I I I,eff,eff,eff U = U U,eff,eff 0 V 3,7 A 0,609 A 0,6 A.,eff = I,eff = = U,eff 30 V a) Kierrosten lukumäärä on 700. b) Vastuksen suuruus on,7 Ω. c) Ensiövirta on 0,6 A Hetkellisesti nollasta poikkeava sähkövirta, sillä kun katkaisija suljetaan sähkövirta kasvaa nollasta vakioarvoon. Muuttuva sähkövirta saa aikaan hetkellisesti muuttuvan magneettikentän joka lävistää myös toisiokäämin. Toisiokäämiin indusoituu hetkellinen jännite, joka synnyttää hetkellisen sähkövirran.

17 Physica 7 Opettajan OPAS 6(9) Luku 6 Energiateollisuus ja sähköturvallisuus 46. Ohessa mahdollinen jäsentely tehtävän vastausrungoksi: Sähkövirta mahdollistaa energian siirron. Energian siirto välttämätöntä, koska kulutus tapahtuu eri paikassa kuin sähköenergian tuottaminen - Merkittävimpiä energialähteitä sähkön tuotannossa ovat virtaava vesi (vesivoimalaitokset), uraani (ydinvoimalaitokset) sekä maakaasu, biopolttoaineet, kivihiili ja turve (lämpövoimalaitokset) sähköenergian siirron periaate ja toteutus - Pitkien etäisyyksien sähkön siirrossa käytetään suuria jännitteitä, koska silloin johtimissa kulkeva sähkövirta voi olla pienempi ja johtimien jännitehäviöt ovat pienempiä, jolloin ne voivat olla myös ohuempia. Johtimien hukkateho saadaan lausekkeesta P =RI. Jos johtimien resistanssi olisi vakio, hukkateho on verrannollinen sähkövirran neliöön. Kotitalouksia varten jännite muutetaan pienemmäksi turvallisuuden ja toisaalta laitteiden toiminnan takia. siirtolinjat, jännitteet, muuntaja - Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, kantaverkosta, alueverkoista, jakeluverkoista sekä sähkön kuluttajista. - Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää yhdessä Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan järjestelmien kanssa. Lisäksi Venäjältä ja Virosta on Suomeen tasasähköyhteys, jolla nämä eri periaattein toimivat järjestelmät voidaan yhdistää.

18 Physica 7 Opettajan OPAS 7(9) Vastaavasti yhteispohjoismainen järjestelmä on kytketty Keski-Euroopan järjestelmään tasavirtayhteyksin. - Kantaverkko on Suomessa sähkön siirron valtakunnallinen suurjänniteverkko. Kantaverkkoon jännitteet voivat olla 400 kv, 0 kv ja 0 kv. - Sähkö toimitetaan asiakkaille jakeluverkon kautta. Jakeluverkon jännite on 0 0 kv. Asiakkaille jaettava jännite on tavallisesti 30 V. - Muuntajassa on kaksi käämiä saman rautasydämen ympärillä. - Muuntajan toiminta perustuu induktioilmiöön. Ensiökäämissä kulkevan sähkövirran muutos saa aikaan muuttuvan magneettikentän, joka läpäisee myös toisiokäämin. Muuttuva magneettikenttä indusoi toisiokäämiin muuttuvan induktiojännitteen. Induktiolain mukaan dφ d ( BA) e = = dt dt, jossa d Φ on vuonmuutos toisiokäämissä. dt - vaihtovirran edut ja haitat - Vaihtojännite ja suljetussa virtapiirissä vaihtovirta voidaan tuottaa edullisesti voimalaitosten generaattoreilla. - Vaihtojännite ja -virtaa voidaan muuntajien avulla helposti siirtää pitkiäkin matkoja korkealla jännitteellä, jolloin voidaan käyttää ohuempia ja halvempia johtimia, ja silti jännitettä voidaan toisen muuntajan avulla jälleen alentaa jakelua varten. - Vaihtojännite on hengenvaarallinen, koska se voi sotkea sydämen lyöntitaajuuden. - tehokertoimen merkitys ja parantaminen - Vaihtovirtapiirin keskimääräinen tehonkulutus, pätöteho, on P = U I cos ϕ, eff eff jossa ϕ on napajännitteen ja sähkövirran vaihe-ero, I eff on virtapiirin tehollinen virta, U eff on virtapiirin tehollinen jännite. - Siitä sähköenergiasta, joka käyttäjän taloudessa muuntuu muihin energiamuotoihin pätöteholla, sähkönkuluttaja maksaa sähkölaskussa. - Tehokerroin on, kun kuormittavan vastuksen sähkövirta ja jännite ovat samassa vaiheessa. - Vaihtovirtapiirin induktiiviset ja kapasitiiviset ominaisuudet kasvattavat sähkövirran ja jännitteen vaihe-eroa ja pienentävät tehokerrointa alla. Tällöin syöttöjännitettä on suurennettava, jotta saataisiin halutulla teholla mm. lämpöenergiaa. - tasavirran edut ja haitat - Jos tasavirtageneraattori lakkaa toimimasta, korvaavaa sähkövirtaa voidaan tuottaa akulla tai paristoilla.

19 Physica 7 Opettajan OPAS 8(9) - Valtioiden välinen sähkönsiirto toteutetaan joskus tasavirralla, sillä se vaatii yhden johtimen ja valtioiden välisten vaihtovirtaverkkojen taajuuserosta aiheutuvat ongelmat saadaan vältettyä. - Tasavirtaa voitaisiin siirtää taloudellisesti vain muutamia kilometrejä voimalaitoksista käyttäjälle. Siten tasavirtaverkko olisi käyttökelpoinen vain kaupunkien tiheään asutuilla keskusta-alueilla. - kolmivaihevirran merkitys - Kolmivaihegeneraattorissa on kolme yhteen rakennettua generaattoria, joista jokainen tuottaa erillistä sinimuotoista vaihtojännitettä. ) Jos jokaista vaihetta kuormitetaan yhtä paljon (kuten pitäisi), nollajohtimen sähkövirta on nolla. Tämä vähentää siirtohäviöitä. ) Kolmivaihejärjestelmästä saadaan käyttöön kahta eri suurta jännitettä: A) Vaihejännitettä, joka on jännite vaiheen ja nollajohdon välillä. B) Voimavirtajännitettä, joka on kahden vaihejohdon välinen jännite. 3) Kolmivaihevirta mahdollistaa kolmivaihemoottorit, jotka perustuvat pyörivän magneettikentän hyväksikäyttöön - sähköturvallisuus - Sähkön käyttöä ja sähkölaitteita koskevilla säädöksillä ja standardeilla pyritään varmistamaan turvallisuus. Sähköturvallisuuden perusvaatimus on kirjattu sähköturvallisuuslakiin. Sen mukaan sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa. - Sähkölaitteet ovat oikein käytettynä turvallisia. Niiden huolimaton ja ohjeista piittaamaton käyttö on hengenvaarallista. Olohuone ja kylpyhuone poikkeavat käyttökohteina toisistaan, joten myös niissä käytettäville sähkölaitteille on asetettu erilaisia vaatimuksia. Sähkölaitteiden käyttäjän turvallisuus taataan erilaisilla suojauksilla ja suojarakenteilla. - Huoneen pistorasiasta ilmenee, millaista sähkölaitetta siinä voi käyttää. Sähkölaitteen voi kytkeä ainoastaan sellaiseen pistorasiaan, johon laitteen pistotulppa sopii tulpan rakennetta muuttamatta. Uusissa asunnoissa on vain suojamaadoitettuja pistorasioita, mutta vanhoista asunnoista on runsaasti maadoittamattomia pistorasioita - Sähkölaitteen suojaus tehdään sellaiseksi, että laitteen tavanomaisessa käyttötilanteessa siitä ei voi aiheutua käyttäjälle vaaraa. Tämä toteutetaan eristämällä vaaralliset jännitteiset osat, kuten sähköä johtavat metalliset johtimet tai metalliset ruuvit tai muut sähköä johtavat osat. Kaapeleissa johtimet peitetään eristysaineella eli sähköä johtamattomalla aineella ja sähkölaitteen ympärille laitetaan kotelo, joka estää jännitteisen osan koskettamisen. - sähkön tuotannon ympäristökysymykset - Vesivoimaloiden ongelmat liittyvät koskien, patojen ja altaiden rakentamiseen. Altaiden alle jää luontoa ja veden alle jäävät kasvustot voivat mädäntyessään aiheuttaa metaanipäästöjä. Lisäksi alkuperäinen luonto muuttuu usein soisesta erämaasta tekoaltaaksi - Tuulivoiman ympäristöhaittana on tuulimyllyjen näkyminen kauas ja myllyjen aiheuttama melu. - Biopolttoaineiden tuotanto on pois ruuantuotannosta.

20 Physica 7 Opettajan OPAS 9(9) - Fossiiliset polttoaineet (öljy, kivihiili, ruskohiili, maakaasu) ja turve tuotavat hiilidioksidipäästöjä ja voimistavat kasvihuoneilmiötä. Kivihiilen ja turpeen poltossa muodostuu myös pienhiukkasia, typpioksideja ja rikkidioksideja. - Ydinvoimalan etuna on sen ympäristöystävällisyys normaalikäytössä. Reaktorissa ei tapahdu palamista, joten siinä ei synny savukaasuja. Rikastettu uraani on sijoitettu Zirconiumista valmistettujen polttoainesauvojen sisälle, jossa uraaniatomit halkeavat neutronisäteilyn vaikutuksesta. Reaktiossa syntyy uusia alkuaineita, jotka jäävät polttoainesauvojen sisälle. Osaksi myös jäähdytysvesi aktivoituu, mutta se puhdistetaan radioaktiivisuudesta ja käytetään uudelleen. Ydinvoiman suurimmat ympäristöhaitat syntyvät, kun uraania louhitaan ja rikastetaan.

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN TUUN AMMATTKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSKAN LABOATOO V. 5.14 Työ 449 4h. SÄHKÖVAN ETENEMNEN TYÖN TAVOTE Perehdytään vaihtovirran etenemiseen värähtelypiirissä eri taajuuksilla eli resonanssi-ilmiöön ja sähköenergian

Lisätiedot

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa; VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

6. Kertaustehtävien ratkaisut

6. Kertaustehtävien ratkaisut Fotoni 7 6-6. Kertaustehtävien ratkaisut Luku. Oheisessa kuvassa on kompassineulan punainen pohjoisnapa osoittaa alaspäin. a) Mikä johtimen ympärille muodostuvan magneettikentän suunta? b) Mikä on johtimessa

Lisätiedot

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi 31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

Physica 6 Opettajan OPAS (1/18)

Physica 6 Opettajan OPAS (1/18) Physica 6 Opettajan OPAS (1/18) 8. a) Jännitemittai kytketään innan lampun kanssa. b) Vitamittai kytketään sajaan lampun kanssa. c) I 1 = 0,51 A, I =? Koska lamput ovat samanlaisia, sähkövita jakautuu

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut

Kertaustehtävien ratkaisut Kertaustehtävien ratkaisut. c) Protoniin kohdistuva agneettisen voian suuruus on F 9 qvb,60773 0 C,6M / s 0,4T 58fN. Suunta on oikean käden sorisäännön perusteella ylöspäin.. b) Johtieen kohdistuvan voian

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio Luku 7 Sähkömagneettinen induktio Toistaiseksi on tarkasteltu vain ajasta riippumattomia kenttiä. Ne voi mainiosti kuvitella kenttäviivojen avulla, joten emme ole törmänneet mihinkään, mikä puolustaisi

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13 Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen

Lisätiedot

BY-PASS kondensaattorit

BY-PASS kondensaattorit BY-PA kondensaattorit H. Honkanen Lähes kaikki piirikortille rakennetut elektroniikkalaitteet vaativat BY PA -kondensaattorin käyttöä. BY-pass kondensaattorilla on viisi merkittävää tarkoitusta: Estää

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä. Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/ 8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä

Lisätiedot

521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006

521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006 521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006 1. Reluktiivisia differentiaalimuuntimia (LVDT ja RVDT) käytetään siirtymän mittauksessa. Esitä molempien toimintaperiaate ja tyypillisiä

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle. TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä EMC:n perusteet EMC:n määritelmä Järjestelmän tai laitteen kyky toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään tuottamatta muille laitteille tai järjestelmille niille sietämätöntä häiriötä tässä

Lisätiedot

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

RATKAISUT: Kertaustehtäviä hysica 6 OETTAJAN OAS 1. painos 1(16) : Luku 1 1. c) 1 0,51 A c) 0,6 A 1 0,55 A 0,6 A. b) V B 4,0 V c) U BC,0 V b) 4,0 V c),0 V 3. a) Kichhoffin. 1 + 3 1 3 4 0,06 A 0,06 A 0 V. b) Alin lamppu syttyy. Kokonaisvita

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkövaraukset. Varaukset. Kondensaattori. Sähkökenttä. Sähkö-opin pikakertaus. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkövaraukset. Varaukset. Kondensaattori. Sähkökenttä. Sähkö-opin pikakertaus. Sähkömagnetismi http://www.foxitsoftware.com For evaluation only. 7.. Fysiikka 7 Sähkö-opin pikakertaus Sähkömagnetismi Juhani Kaukoranta aahen lukio Sähkövaraukset Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa Antennit osana viestintäjärjestelm ää Antennien pääk äy ttö tark o itu s o n to im inta v iestintäjärjestelm issä. V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa

Lisätiedot

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot.

SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot. SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot. Helppokäyttöinen Kohdejohto ja suuntanuolet tunnistavat nopeasti

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

Staattisella kipinävälillä kytketty teslakäämi

Staattisella kipinävälillä kytketty teslakäämi Ilari Telaranta Staattisella kipinävälillä kytketty teslakäämi Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 23.11.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Ilari Telaranta

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.

Lisätiedot

Gauss Gun Toni Terrinen Lempäälä 16.4.2008

Gauss Gun Toni Terrinen Lempäälä 16.4.2008 Gauss Gun Toni Terrinen Lempäälä 16.4.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...3... 2.SUUNNITTELU...3 2.1 Suurjännitepuoli...3 2.1.1 Kondensaattorit...3 2.1.2 Kelat...3 2.1.3 Kytkeminen....4 2.1.4 Lataaminen...4

Lisätiedot

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla Esimerkkejä Smithin kartan soveltamisesta Materiaali liittyy OH3AB:llä keväällä 2007 käytyihin tekniikkamietintöihin. 1.5.2007 oh3htu Esimerkit on tehty käyttäen Smith v 1.91 demo-ohjelmaa. http://www.janson-soft.de/seminare/dh7uaf/smith_v191.zip

Lisätiedot

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähköoppi Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähkövaraus Pienintä sähkövarausta kutsutaan alkeisvaraukseksi. Elektronin varaus negatiivinen ja yhden alkeisvarauksen

Lisätiedot

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien

Lisätiedot

LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin

LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon

Lisätiedot

Luku 5. Johteet. 5.1 Johteiden vaikutus sähkökenttään E = 0 E = 0 E = 0

Luku 5. Johteet. 5.1 Johteiden vaikutus sähkökenttään E = 0 E = 0 E = 0 Luku 5 Johteet 5.1 Johteiden vaikutus sähkökenttään Johteessa osa atomien elektroneista on ns. johde-elektroneja, jotka pääsevät vapaasti liikkumaan sähkökentän vaikutuksesta. Hyvässä johteessa (kuten

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Tarkastellaan yksinkertaista virtasilmukkaa, jossa kulkee virta I ja jonka vastus on R. Liitetään virtapiiriin jännitelähde V.

Tarkastellaan yksinkertaista virtasilmukkaa, jossa kulkee virta I ja jonka vastus on R. Liitetään virtapiiriin jännitelähde V. Luku 8 Magneettinen energia Luvussa 4 nähtiin, että staattiseen sähkökenttään liittyy tietty energia. Näin on myös magneettikentän laita, sillä Faradayn lain mukaan magneettikentän muuttaminen aiheuttaa

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

on myös magneettikentän laita, sillä Faradayn lain mukaan magneettikentän muuttaminen aiheuttaa muutosta vastustavan voiman ja siten magneettikentän

on myös magneettikentän laita, sillä Faradayn lain mukaan magneettikentän muuttaminen aiheuttaa muutosta vastustavan voiman ja siten magneettikentän Luku 8 Magneettinen energia Luvussa 4 nähtiin, että staattiseen sähkökenttään liittyy tietty energia. Näin on myös magneettikentän laita, sillä Faradayn lain mukaan magneettikentän muuttaminen aiheuttaa

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570

KÄYTTÖOPAS. PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570 KÄYTTÖOPAS PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570 Sisällysluettelo: 1. Johdanto a. Yleistä b. Erikoisominaisuudet c. Pakkauksesta purkaminen ja tarkastus 2. Tekniset tiedot a. Yleiset tekniset

Lisätiedot

Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus:

Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus: Pasi Vähämartti / c1303, S4SE Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus: Annetut arvot: U out = 5V / 3A (P = 15W) U in = 18-22V Rungon valinta: Valitaan rungoksi RM8, sillä kytkentätaajuuden ollessa 48kHz,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Tarkastellaan yksinkertaista virtasilmukkaa, jossa kulkee virta I ja jonka V + E = IR (8.1)

Tarkastellaan yksinkertaista virtasilmukkaa, jossa kulkee virta I ja jonka V + E = IR (8.1) Luku 8 Magneettinen energia Luvussa 4 nähtiin, että staattiseen sähkökenttään liittyy tietty energia. Näin on myös magneettikentän laita, sillä Faradayn lain mukaan magneettikentän muuttaminen aiheuttaa

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista

Lisätiedot

1 Sähkötekniikan peruskäsitteet

1 Sähkötekniikan peruskäsitteet 1 Sähkötekniikan peruskäsitteet Mitä sähkö on? 1/P Täydennä teksti. Atomin ydin koostuu ja. Ulospäin sähköttömän atomin ydintä kiertävien negatiivisesti sähköisten lukumäärä on sama kuin positiivisesti

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

Elektroniset sysäysreleet

Elektroniset sysäysreleet Elektroniset sysäysreleet EPS 0B EPS 0B Käyttöpainike Jokaisella painalluksella tästä painikkeestä sysäysreleen lähtökosketin vaihtaa tilaa. min 60 Tilannäyttö LEDin palaessa lähtökosketin on kytketty

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

Datalehti. Nivocap Kapasitiivinen pinnankorkeuden mittalaite. www.labkotec.fi. www.labkonet.com CHR-200 CAF-110 CTR-300 CFR-100 CTK-200

Datalehti. Nivocap Kapasitiivinen pinnankorkeuden mittalaite. www.labkotec.fi. www.labkonet.com CHR-200 CAF-110 CTR-300 CFR-100 CTK-200 9/2015 Datalehti Document nr. DOC001184 Kapasitiivinen pinnankorkeuden mittalaite 2-johdin kapasitiiviset pinnankorkeuden mittalaitteet soveltuvat erinomaisesti johtaville tai johtamattomille nesteille.

Lisätiedot

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät EMC Johdanto EMC Mitä tarkoittaa EMC? ElectroMagnetic Compatibility Sähköisen laitteen kyky toimia laboratorion ulkopuolella laite ei aiheuta häiriöitä muille lähietäisyydellä oleville laitteille laitteen

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus

ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus OAMK / Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖOHJE Tietoliikennelaboratoriotyö Versio 1.0 21.12.2005 ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus Työn tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija ESD-suojaukseen, ESD-häiriöihin

Lisätiedot