Työterveyshuollon vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyshuollon vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmista"

Transkriptio

1 Työterveys Jukka Uitti, Riitta Sauni ja Timo Leino Työterveyshuollon vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmista Työterveysinterventioilla ja laaja-alaisilla terveyttä ja työkykyä edistävillä hankkeilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia altistumiseen, kuormitukseen, asenteisiin, käyttäytymiseen ja osassa tutkimuksista jopa terveydentilaan. Asetelmien heikkoudet ja tutkimusten muu laatu ovat usein ongelmana työelämässä tehdyissä tutkimuksissa. Satunnaistetut kontrolloidut kokeet eivät ole aina mahdollisia, ja seurantaan liittyy useita sekoittavia tekijöitä. Oikeansuuntainen, terveyden ja työkyvyn riskejä vähentävä toiminta, jossa nojataan tieteellisiin suosituksiin, etenee parhaiten työpaikan ja muun terveydenhuollon kanssa tehdyn ennakkoluulottoman työnjaon kautta. Tästäkin voidaan tehdä laadukasta arviointitutkimusta tiukin tieteellisin asetelmin. T yöterveyshuollon säännöspohja ja järjestämistapa vaihtelevat eri maissa. Useissa Euroopan maissa työterveyshuolto sisältää ainoastaan ehkäiseviä toimia ja keskittyy pääasiassa työntekijöille tehtäviin vuosittaisiin terveystarkastuksiin (Hämäläinen ym. 2001). Suomessa on muihin maihin nähden ainutlaatuinen lainsäädäntö, joka velvoittaa työnantajan järjestämään ehkäisevän työterveyshuollon ja mahdollistaa vapaaehtoisen sairaanhoidon järjestämisen työntekijöille. Sairaanhoitosopimuksen on tehnyt yli 80 % työnantajista. Valtioneuvoston asetuksen mukaan työterveyshuollon on selvitettävä tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä. Seurattavia tekijöitä voivat olla työntekijöiden altistuminen, työtapaturmat ja ammattitaudit, terveydentila, työkyky ja sairauspoissaolot, työterveyshuollon toimintatavat, tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja asiakkaiden tyytyväisyys. Duodecim 2007;123: Työterveyshuollon järjestelmää on säännöllisesti arvioitu. Muutaman vuoden välein laadittavat Työterveyshuolto Suomessa -katsaukset ovat antaneet tietoa työterveyshuollon toiminnasta pääasiassa panoksista ja tuotoksista mutta myös jonkin verran vaikuttavuudesta (Räsänen 2002). Kysely- ja haastattelututkimuksin on kerätty kansainvälistä vertailutietoa ja kuvausta työterveyshuollon laadusta ja jonkin verran myös vaikuttavuudesta Euroopan unionin maissa sekä Norjassa ja Sveitsissä (Hämäläinen ym. 2001). Työterveyshuollon vaikuttavuudesta Tarkasteltaessa asiakkaille koituvia hyötyjä työterveyshuoltoa käsitellään myös osana suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja siihen liittyvää kotimaista arviointitutkimusaineistoa (taulukko 1). Vaikuttavuutta tarkastellaan usein systeemianalyyttisen panos-tuotosmallin perusteella 723

2 Taulukko 1. Työterveyshuollon roolit. Asiantuntijakonsultti työn ja työympäristön terveysriskien arvioinnissa Työterveyshuolto osallistuu yritysten työolosuhteiden ja riskien arviointeihin sekä ongelmien ratkaisuihin, joilla pyritään vähentämään altistumista ja optimoimaan kuormitusta (primaaripreventio). Yritys on vastuussa omasta toiminnastaan (tuotannontekijöistä), ja työterveyshuolto toimii terveysasioiden asiantuntijana ja konsulttina. Työterveyshuolto saa tietopohjan ja valmiudet asiakasyrityksen kanssa laadittavaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, jossa etsitään keinot järjestää työ ja työolosuhteet terveyden kannalta optimaalisesti ja suunnitellaan työntekijöiden terveysseuranta (surveillance). Asiantuntijakonsultti terveyden edistämisessä ja seurannassa Työterveyshuolto antaa yrityksen työturvallisuus- ja TYKYtoiminnassa sekä terveystarkastuksissa tietoa ja neuvontaa työperäisistä ja kansanterveyteen liittyvistä riskitekijöistä (primaari- ja sekundaaripreventio). Yritys ja työntekijät ovat varsinaisia toimijoita, jotka luovat edellytykset muutoksiin yrityksessä tai henkilökohtaisessa elämässä. Työlääketieteen asiantuntija työssä käyvälle väestölle Työterveyshuolto pyrkii terveystarkastuksissa ja sairaanhoidossa saamansa oire- ja sairaustiedon (sairauspoissaolot, työkykyyn liittyvät tapahtumat) avulla kaikkien työhön liittyvien sairauksien sekundaari- ja tertiääripreventioon; terveysseurannassa pyritään samalla oireettomien primaaripreventioon. Työterveyshuolto on aktiivinen asiantuntijatoimija, joka arvioi työn, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn suhdetta ryhmäja yksilötasolla. Tämän arvion pohjalta voidaan kohdistaa työkykyä palauttavat interventiot työolosuhteisiin tai työntekijään tai molempiin. Muu terveydenhuolto voi konsultoida työterveyshuoltoa potilaan työhön liittyvissä sairauksissa ja työkykyongelmissa. Omalääkäri työssä käyvälle väestölle Työterveyshuolto on osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää. (kuva) (Husman 2003). Vaikuttavuuden arviointi on työterveyshuollon tulosten tarkastelua suhteessa tuotoksiin, joina pidetään oman toiminnan suoritteita, palveluita ja menetelmiä. Vaikuttavuutena on pidetty havaittuja (positiivisia) muutoksia, esimerkiksi työoloissa sekä työntekijöiden asenteissa, käyttäytymisessä, terveydentilassa ja työkyvyssä (Hulshof ym. 1999). Työterveyshuollon vaikuttavuutena voitaisiin pitää sitä tavoitteiden suuntaista muutosta, joka voidaan laskea työterveyshuollon ansioksi. Toisaalta kuten työterveyshuollon rooleista näkyy iso osa vaikutuksista perustuu yhteistyöhön asiakkaiden kanssa, jolloin yksittäisen toimijan panosta ja tulosta ei välttämättä saada erotelluksi. Aineistona tässä artikkelissa käytimme Cochrane Occupational Health Field (COHF) tietokannan katsauksia ja artikkeleita. Niistä valitsimme interventiot, jotka on toteutettu työpaikoilla ja joiden lopputulos on työterveyshuollon toiminnan kannalta relevantti. Ulkomaisissa tutkimuksissa intervention toteuttajana ei aina ole ollut työterveyshuolto. Kyseessä ei ole systemoitu katsaus vaan valikoima esiin tulleista interventioartikkeleista. Interventiotutkimusten laatu Kun tutkitaan työpaikan altistus- tai näiden tekijöiden kuormitustason alentamisen tai poistamisen vaikuttavuutta, asetelmissa on usein puutteita: käytetään ennen jälkeen-asetelmaa, tai vertailuryhmä tai tieto yhteistyöhalukkuudesta puuttuu (De Roo ja Rautiainen 2000). Terveydenedistämisohjelmien arvioinnissa on syytä huomioida vaikutusten kestävyys ja riittävän suuri osallistumisosuus (Riedel ym. 2001) sekä luotettava tieto kustannusvaikuttavuudesta (Liira 2001). Työterveyshuollon yksittäisiä toimenpiteitä voidaan tutkia satunnaistetun asetelman avulla. Satunnaistetun hoitotutkimuksen tulokset eivät ole välttämättä yleistettäviä, koska koeasetelma osoittaa, mitä saavutetaan suotuisimmissa olosuhteissa (Hulshof ym. 1999). Usein tutkittavat jaetaan yrityksessä tai yrityksen osastossa koeryhmään ja vertailuryhmään. Eri yritysten tai isojen yritysten yksiköiden toimintatapojen ja kulttuurien erot saattavat vaikuttaa tällaisen asetelman tuloksiin, eikä niitä ole yleensä raportoitu. Työterveyden tutkimukseen sopivia tutkimustapoja on syytä edistää alan tutkimuslaitoksissa ja työterveyslääkäreiden tutkijakoulutuksessa. Ruotsalaisen ym. (2006) tuoreessa katsauksessa on arvioitu työterveysinterventioiden vaikuttavuustutkimusten ominaisuuksia luokittele 724 J. Uitti ym.

3 Panos (I) voimavarat kustannukset (K) Prosessi voimavarojen yhdistely Tuotokset (O) suoritteet palvelut menetelmät Vaikutus (E) muutokset työoloissa, työyhteisöissä tai työntekijän terveydessä Tuottavuus = O/I Vaikuttavuus = E/O Taloudellisuus = K/O Tehokkuus = E/I Kuva. Systeemianalyyttinen panos-tuotosmalli (2003). malla tehdyt tutkimukset asetelmittain. Vuosilta katsaukseen valikoiduista 148 interventiosta 21 %:ssa oli satunnaistettu asetelma ja 28 %:ssa kyseessä oli kontrolloitu tutkimus. Oireet tai sairaudet olivat tulosmuuttujana lähes kolmanneksessa ja altistuminen, heikentynyt työkyky tai sairauslomat noin neljänneksessä tutkimuksista. Laadukkaalla asetelmalla tehtyjä arviointitutkimuksia löytyi eri aihealueilta. Verrattuna Goldenharin ja Schulten (1994) vastaavaan katsaukseen vuosilta metodologisesti hyväksyttävät kokeelliset tutkimukset, ovat Ruotsalaisen ym. mukaan lisääntyneet 6 %:sta 56 %:iin. Aikaisemmassa Hulshofin ym. (1999) katsauksessa kontrolloitujen asetelmien puute tuotiin vielä esiin, joten alan tutkimus näyttää kehittyneen myönteisesti 2000-luvulla. Mitataanko asiakkaan kannalta tärkeitä asioita? Työterveyshuollon vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmista Yhteiskunta haluaa tietää työterveyshuollon kattavuudesta, kustannuksista ja lain velvoitteiden toteutumisesta. Terveydenhuollon vaikuttavuutta voidaan tarkastella useilla tasoilla. Myös järjestelmään liittyvät makrotason päätökset heijastavat niitä arvoja ja ihanteita, joita yhteiskunnassa halutaan edistää. Työssä käyvistä huolehtimista on pidetty hyödyllisenä ja kannattavana. Työterveyshuolto on nähty tärkeäksi välineeksi, ja sitä on haluttu edistää myös lainsäädäntöteitse ja rahoituspäätöksin. Suomessa työterveyshuollon kattavuus on hyvä, mikä mahdollistaa vaikuttavan toiminnan. Runsas kolmannes kaikista avoterveydenhuollon käynneistä tapahtuu työterveyshuollossa. Lainsäädännössä selkeästi määritetyt työterveyshuollon sisältö, rooli ja tehtävät luovat työterveyshuollon, yritysten, työnantajien ja työntekijöiden välille yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa. Valtakunnallista tietoa ja tunnuslukuja edellä mainituista asioista on kerätty mm. työterveyshuollolle kolmen vuoden välein suunnatuin kyselyin (Räsänen 2002). Kansaneläkelaitos kerää runsaasti tietoa työterveyshuollon palveluista, joiden kustannuksista yritykset hakevat vuosittain palautusta. Yritykset haluavat tietoja työntekijöidensä tapaturmista, eläköitymisestä, sairauspoissaoloista ja niiden kustannuksista. Ne pitävät yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tärkeänä, ja ne pyrkivät aidosti edistämään työturvallisuutta ja henkilöstön työkykyä. Yrityksillä on vastuu toiminnasta. Isojen yritysten taloudelliset vastuut työtapaturmista ja -eläkkeistä sekä pitkittyvistä sairauslomista motivoivat toimintaan. Haittatekijöille altistumista on mahdollista vähentää teknisin toimin tai työntekijöiden henkilökohtaisin suojaimin. Työntekijä ja sitä kautta yritys hyötyvät, kun altistuminen lähes kaikille sairauksille vähenee tätä kautta. Taloudellisista hyödyistä yritykselle ja yhteiskunnalle tarvitaan lisää luotettavaa tietoa. Hankkeet, joilla pyritään ehkäisemään työhön liittyviä oireita ja sairauksia, edellyttävät 725

4 tiivistä yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välillä, jotta yhteisistä toimista voidaan sopia. Perustan luova yrityksen itsensä tekemä riskien kartoitus on viranomaisten arvion mukaan tehty kuitenkin vain pienessä osassa yrityksistä. Tämä asettaa haasteen erityisesti yhteiskunnalle: miten saada pienet yritykset motivoitumaan työhön liittyvien ongelmien ehkäisystä esimerkiksi taloudellisin kannustein. Työntekijät haluavat, että heidän riskitekijöidensä ja sairauksiensa vähenemistä mitataan. Riskitekijöihin kohdentuvista laaja-alaisista terveydenedistämis- ja työkykyhankkeista näyttää olevan hyötyä yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Vahvin tutkimusnäyttö on todettu erityisesti verenpaineeseen, stressin hallintaan ja moniosaisiin ohjelmiin kohdistetuissa tutkimuksissa (Liira 2001, Marine ym. 2006). Laaja-alaisten projektien spesifisesti vaikuttavia tekijöitä olisi löydettävä tutkimuksen keinoin kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi. Tutkimusten laatuun on kiinnitettävä huomiota. Vaikka yritysten oma riskinarviointi ei ole kattavaa, työterveyshuolto luo omalla työpaikkaselvityksellään perustan työntekijöiden terveysseurannalle. Monien katsauksien (esim. Hulshof ym. 1999) mukaan työterveyshuollon toimintoja, prosesseja ja tuotoksia voidaan kuvata ja mitata mutta lopputuloksen erityisesti terveydentilan muutoksen systemaattinen seuranta on ollut harvinaista. Terveysseurannasta on saatu myönteisiä tuloksia. Siinä voidaan hyödyntää tieteellisissä tutkimuksissa saatuja tietoja niistä asioista ja kysymyksistä, jotka ennustavat sairauksien puhkeamista ja auttavat mm. allergisten sairauksien varhaisdiagnostiikassa (Meijer ym. 2004). Samoin varhainen puuttuminen TULE-sairauksista aiheutuviin sairauslomiin vaikuttaa tehokkaalta myös muissa yhteyksissä kuin työterveyshuollossa (Abasolo ym. 2005), joten tätä menettelyä kannattaa soveltaa työterveyshuollossa. Työympäristön riskeihin vaikuttaminen Työhön liittyvien sairauksien ehkäisystä on vähän laadukkaita tutkimuksia, myös yleisten sairauksien kuten selkäkivun osalta (van Poppel ym. 2004). Aihealue on vaikea ja tutkimusinterventiot kalliita, varsinkin (taulukko 2) jos pyritään suojautumaan harvinaisemmalta terveysvaikutukselta. Positiivisia vaikutuksia on kuitenkin saavutettavissa altistumista vähentämällä. Taulukko 2. Tutkimuksia työympäristön riskeihin vaikuttamisesta. Tutkimus ja sen aihe Asetelmat ja menetelmät Tulokset ja kommentit Silverstein ja Clark 2004 Työhön liittyvien TULE-oireiden ja sairauksien ehkäisy ergonomian keinoin, katsaus Aineistona 15 systemoitua katsausta, joista 9 primaaripreventiosta, ja 20 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta, joista 10 primaaripreventiosta, pääasiassa hoitotyössä ja atk-työssä Teknisillä ja hallinnollisilla toimenpiteillä altistuminen väheni jossakin määrin. Eri toimenpiteiden yhdistelmät olivat tehokkaimpia Ristiriitaisia lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia Lisää tutkimuksia löytyy artikkelin yhteydestä verkkosivuiltamme Taulukko 3. Terveyden edistämiseen kohdistuneita tutkimuksia. Tutkimus ja sen aihe Asetelmat ja menetelmät Tulokset ja kommentit Smedslund ym Tupakoinninlopettamisohjelmien vaikuttavuus työpaikoilla, katsaus Meta-analyysi 19 julkaisusta Erilaisissa interventioryhmissä henkilöä (4 960 verrokkia) Vaikutus tupakointiin aluksi selvä, ei vaikutusta yli vuoden seurannan jälkeen Tutkimuksissa metodologisia ongelmia, Satunnaistamattomat tutkimukset antaneet parempia tuloksia kuin satunnaistetut Lisää tutkimuksia löytyy artikkelin yhteydestä verkkosivuiltamme 726 J. Uitti ym.

5 Terveyteen vaikuttaminen yritystasolla Terveydenedistämishankkeiden tulokset viittaavat katsausten mukaan hyödyllisyyteen sekä terveydentilan että kustannusvaikuttavuuden osalta (taulukko 3). Onnistuneen yrityskohtaisen terveydenedistämisohjelman ainekset ovat kokemusten perusteella pitkäjänteisyys, kaikille kirkkaat tavoitteet, yritysjohdon sitoutuminen, asiantuntijoihin tukeutuminen, hankkeen arviointi ja palautteen anto ja erityinen huomio kohdejoukon rekrytointiin (Gebhardt ja Crump 1990, Harden ym. 1999), koska eniten interventioita tarvitsevat työntekijät osallistuvat niihin vähiten (Harden ym. 1999). Jos työntekijät kokevat johdon pitävän heidän terveyttään arvossa, se näkyy interventioiden tuloksissa työntekijöiden parempana terveydentilana (Pelletier 2001). Tiedon jakaminen, ohjaus liikuntatapojen muutokseen ja liikuntavälineiden tai kuntosalin järjestäminen työpaikalle voivat lisätä aikaisemmin passiivisten liikunnanharrastusta merkittävästi, jopa kaksinkertaiseksi verrokkeihin nähden (Gebhardt ja Crump 1990). Samalla saadaan vähennettyä sydänsairauksien riskitekijöitä ja parannettua kuntoa. Sairauskustannukset ja -poissaolot on todettu pienemmiksi liikkumaan ryhtyneiden keskuudessa. Toisaalta pelkkien työpaikalla tehtyjen liikuntainterventiotutkimusten vaikuttavuus on arvioitu vähäiseksi ja laatu huonoksi (Dishman ym. 1998). Vaikuttavuutta voidaan mitata myös taloudellisilla mittareilla. Tulokset ovat näissä hankkeissa sitä harvemmin positiivisia, mitä tiukempi on tutkimusasetelma (Liira 2001). Myönteisiä taloudellisia vaikutuksia on laskettu koituvan isojen yritysten terveydenedistämisohjelmista, jopa 225 dollarin suuruinen terveydenhuoltomenojen vuosittainen säästö työntekijää kohti neljän vuoden seurannassa (Ozminkovski ym. 2002). Taloudellista arviointia vaikeuttaa epäselvyys, miten kustannukset kohdentuvat intervention kohteena oleviin sairauksiin ja mihin tulosta verrataan. Työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon tähtäävä TYKY-toiminta on Suomessa yksi työterveyshuollon tehtävistä ja tavoite kaikissa työterveyshuollon toimissa (Hyvä työterveyshuoltokäytäntö 2007). TYKY-toiminta on työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä, joten siinä on vaikeaa erikseen arvioida työterveyshuollon osuutta ja sen vaikuttavuutta. TYKY-toiminnan käsite on laajentunut yksilön terveyden edistämisestä ja kuntoutuksesta kokonaisvaltaisemmaksi työhyvinvoinnin edistämiseksi, jonka päämääränä on parantaa työssä jaksamista ja pidentää työuraa. Tutkimustietoa työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikuttavuudesta on koottu kattavasti raporttisarjaan Työkyvyn ylläpidon tutkimus ja arviointi (2001). Laadukkaita kotimaisia tutkimuksia ei ole riittävästi. Työkykyä ylläpitävän toiminnan taloudellisia hyötyjä tutkitaan kuten terveydenedistämishankkeissa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan työkykyä ylläpitävä projeky d i n a s i a t Työterveysinterventioilla ja laaja-alaisilla terveyttä ja työkykyä edistävillä hankkeilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia altistumiseen, kuormitukseen, asenteisiin, käyttäytymiseen ja osassa hankkeista terveydentilaan. Työelämän muutokset estävät usein työterveyshuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimista, varsinkin ns. kovien mittarien osalta. Jos terveydentilan muutosta ei ole mahdollista saada mitatuksi, on syytä asettaa terveyttä edistäviä välitavoitteita, joille on tutkimukseen pohjautuvia valideja mittareita. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluvat työhön liittyvien sairauksien tunnistus ja perusdiagnostiikka, työkyvyn arviointi sekä ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arviointi ja ohjaus. Työterveyshuollon vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmista 727

6 Taulukko 4. Tutkimuksia työlääketieteellisistä interventioista (terveysseuranta). Tutkimus ja sen aihe Asetelmat ja menetelmät Tulokset ja kommentit Varekamp ym Ammatilliset varhaiskuntoutustoimenpiteet kroonisesti sairaille, katsaus Aineistoon hyväksyttiin 9 tutkimusta, joista 4 satunnaistettua ja kontrolloitua Kohteena useat eri sairaudet Yksilö- (6) ja ryhmäohjelmat (3) sisälsivät koulutusta, ohjausta ja neuvontaa työhön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja psyykkisen toimintakyvyn parantamiseksi Neljä yhdeksästä tutkimuksesta osoitti positiivista vaikutusta työssä pysymiseen, 3:ssa vaikutettiin myönteisesti työn edellytyksiin ja psyykkinen toimintakyky parantui 2/3:ssa interventioista Lisää tutkimuksia löytyy artikkelin yhteydestä verkkosivuiltamme ti tuotti yritykselle taloudellisen hyödyn, joka oli kymmenkertainen kustannuksiin verrattuna (Näsman ja Ahonen 1999). Pientyöpaikkaohjelman yhteydessä on osoitettu, että työkykyä ylläpitävä toiminta voi tuottaa yritykselle merkittäviä taloudellisia hyötyjä (Ahonen 1997). Sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten, jotka olivat toteuttaneet työkykyä ylläpitäviä toimenpiteitä, tuottavuus todettiin Ahosen (1996) tutkimuksessa 3 % paremmaksi kuin niiden, joilla ei ollut TYKY-toimintaa. Varhaisen eläkkeelle siirtymisen aiheuttamiin kustannuksiin on kiinnitetty viime aikoina runsaasti huomiota. Työkykyä edistävän toiminnan on osoitettu pidentäneen usealla vuodella valtion työntekijöiden keskimääräistä eläköitymisikää (Väänänen- Tomppo ym. 1999). Terveystarkastusten vaikuttavuus Yleensä terveystarkastuksilla ei ole todettu pitkän aikavälin vaikutusta terveysmittareihin kuolleisuuteen, sairastavuuteen tai eläköitymiseen (Martimo ja Antti-Poika 2000). Mielenterveyden häiriöiden, hypertension ja lihavuuden seulonta terveystarkastuksen osana osoittautuivat Fredriksonin (1986) tutkimuksessa hyödyllisiksi sairastavuuden ja työkyvyttömyysriskin kannalta. Kliinisten laboratoriokokeiden merkitys oli vähäinen. Työhöntulotarkastukset ennustavat huonosti tulevia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä, ainakin Hollannissa (de Kort ym. 1991). Myös määräaikaistarkastuksia, jotka on suunnattu jonkin spesifisen altisteen mukaan, on arvioitu. Niiden laadun on todettu olevan hyvä, mutta myönteisiä vaikutuksia terveydentilaan ei ole riittävästi dokumentoitu (Hulshof ym. 1999). Tutkijoiden mukaan asiakkaat ovat kokeneet terveydentilan muun seurannan ja työpaikkakäynnit hyvin myönteisiksi, mutta niiden vaikuttavuudesta on aivan liian vähän tietoa (Sorgdrager ym. 2004). Sairauksien hoito ja kuntoutus Myös muu terveysseuranta kuin terveystarkastukset palvelee hyvin järjestettynä ammattitautien tunnistusta ja myöhempää ehkäisyä (Tarlo ym. 2001, Jetzer ym. 2003). Brackerin ym. (2003) tutkimuksen kohteena olleessa metalliyrityksessä 29 % 120 työntekijästä sairastui allergiseen alveoliittiin, mutta yli puolet heistä kykeni palaamaan takaisin töihin, kun altistumista oli vähennetty. Yksittäistä selkeää aiheuttajaa ei kuitenkaan pystytty varmasti osoittamaan. Myös ammatillisesta varhaiskuntoutuksesta voi olla hyötyä kroonisia sairauksia poteville ainakin työssä jatkamisen kannalta (Varekamp ym. 2006). Satunnaistettuja kontrolloituja kokeita voidaan tehdä työterveyshuollossa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinkipujen hoito- ja kuntoutusvaihtoehdoista. Selkäkipujen sekundaari- ja tertiääripreventioista on runsaasti tutkimusta (taulukko 4). Akuutin selkäkivun parhaaksi työterveyshuollon toteuttamaksi hoidoksi on todettu 728 J. Uitti ym.

7 »liikkuminen kivun sallimissa rajoissa». Se on tehokkaampaa kuin vuodelepo ja harjoittelu (Malmivaara ym. 1995). Kroonisen selkäkivun vähentämiseksi työpaikoilla tehtyjä ergonomiatoimenpiteitä on liitetty osaksi laajempia kuntoutusohjelmia (Frank ym. 1996). Laajasisältöisistä ehkäisyohjelmista ja hoitointerventioista on rajallista näyttöä, jonka mukaan niillä on vaikutusta selkäkivusta aiheutuviin sairauslomiin, kustannuksiin ja uusien kipuepisodien esiintymiseen (Tveito ym. 2004). Laajoilla ehkäisyohjelmilla on saatu myös myönteisiä kustannus-hyötyvaikutuksia jopa kuuden vuoden seurannassa (Silverstein ja Clark 2004). Varhainen puuttuminen ergonomian keinoin niska- ja selkäkipuihin on vähentänyt näistä aiheutuvia sairauslomia (Silverstein ja Clark 2004). Myös muun perusterveydenhuollon laajoissa hankkeissa, joissa on ollut mukana TULES-alueen erikoislääkäreitä, pitkittyvät poissaolot ja työkyvyttömyystapaukset on saatu vähenemään merkitsevästi (Abasolo ym. 2005). Interventioon sijoitettu dollari on tuottanut 11 dollarin hyödyn. Ergonomisissa interventioissa satunnaistamista on pidetty vaikeana. Yleensä satunnaistaminen on koskenut yksilön koulutusta, harjoittelua tai hoitoa (Silverstein ja Clark 2004). Vaikuttavuus voi jäädä saavuttamatta näissä tutkimuksissa, koska myös interventioryhmiin kuulumattomat saavat samaa tietoa tutkimuksen aikana tai työpaikoilla tehdään kesken tutkimuksen merkittäviä hallinnollisia tai tuotannollisia muutoksia. Siksi Silverstein ja Clark (2003) myötäilevät Zwerlingin ym. (1997) ajatusta, että myös ennen jälkeen-asetelmat ja tapaustutkimukset ovat tärkeitä ja ensisijaisia uuden intervention tutkimisessa, jopa ilman vertailuryhmää. Lupaavimmat interventiot on syytä testata myöhemmin luotettavammalla tutkimusasetelmalla. Kautta linjan tarvitaan tutkimusten laadun parantamista; usein satunnaistamisen kuvaus on puuttunut eikä ryhmäkokoja ole etukäteen laskettu riittäviksi (van der Weide ym. 1997, van Poppel ym. 2004). Lopuksi Työelämän muutokset estävät usein työterveyshuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimista, varsinkin ns. kovien mittarien osalta. Jos terveydentilan muutosta ei ole mahdollista mitata, on syytä asettaa terveyttä edistäviä välitavoitteita, joille on tutkimukseen pohjautuvia valideja mittareita. Jos mittarit on huolella valittu ja otettu käyttöön hyvin järjestetyssä seurannassa, voidaan tehdä ainakin dokumentoituja tapaustutkimuksia. Ne voisivat olla käytännön tasolla, erityisesti yrityksille, tärkeitä vaikuttavuuden osoittamisessa. Antti-Poika ja Husman (2001) ovat antaneet esimerkkejä suomalaisista tulosmittareista: työkykyindeksin muutokset, kyselyt työstressistä, asiakkaiden tyytyväisyydestä, sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrät, työympäristöä koskevien toimenpide-ehdotusten toteutuminen, työhygieenisten mittausten tulokset, yhteistyömittarit (ryhmät, neuvottelut) jne. Tutkimusten mukaan käyttökelpoisia mittareita ovat myös muut toiminnalliset muuttujat kuten yleinen hyvinvointi, tyytyväisyys hoitoihin tai interventioihin, (työ)elämän laatu, tietojen ja taitojen lisääntyminen, käyttäytymisen muutokseen liittyvät tekijät ja asennemuutokset. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin on koko terveydenhuollon asia. Sitä koskeva työnjako tulee sopia terveydenhuollon eri sektorien kesken. Työhön liittyvien sairauksien (myös ammattitautien) tunnistus ja perusdiagnostiikka, työkyvyn arviointi sekä ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arviointi ja ohjaus kuuluvat työterveyshuollon tehtäviin. Nämä tapaukset on suositeltavaa keskittää työterveyslääkäreille. Työolot tuntevan lääkärin, muiden kliinikoiden, eri asiantuntijoiden ja työpaikan välinen yhteistyö on optimaalinen tapa hyödyntää kunkin asiantuntemusta ja parantaa työperäisten sairauksien diagnostiikan osuvuutta sekä kuntoutuksen ja työkyvyn arvioinnin laatua. Siitä hyötyvät työntekijät, yritykset, terveydenhuoltojärjestelmä ja koko yhteiskunta. Työterveyshuollon vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmista 729

8 Kirjallisuutta Abasolo L, Blanco M, Bachiller J, ym. A health system program to reduce work disability related to musculoskeletal diaorders. Ann Intern Med 2005;143: Ahonen G. Ikääntymisen haittojen lieventämisen liiketaloudelliset kustannus-hyötyvaikutukset. Kirjassa: Ikääntyvät työelämässä. Ikääntyvien työllistymisedellytysten parantamista selvittäneen komitean mietintö. Helsinki: Edita, s , Ahonen G. Tyky-toimenpiteet ja pientyöpaikkojen talous Tervus-mallin avulla arvioituna. Kirjassa: Bergström M, ym. toim. Työkyky yksilön, pienyrityksen ja yhteiskunnan menestystekijänä. Helsinki: Työterveyslaitos, Antti-Poika M, Husman K. Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu ja seuranta. YKT Bracker A, Storey E, Yang C, Hodgson M. An outbreak of hypersensitivity pneumonitis at a metalworking plant: A longitudinal Assessment of intervention effectiveness. Appl Occup Environ Hyg 2003;18: Carrivick P, Lee A, Yau K. Effectiveness of a workplace risk assessment team in reducing the rate, cost and duration of occupational injury. J Occup Environ Med 2002;44: Davis P, Badii M, Yassi A. Preventing disability from occupational musculoskeletal injuries in an urban, acute and tertiary care hospital: rsults from a prevention and early active return-to-work safely program. J Occup Environ Med 2004;46: de Kort W, Fransman L, van Dijk F. Pre-employment medical examinations in a large occupational health service. Scand J Work Environ Health 1991;17: DeRoo LA, Rautiainen RH. A systematic review of farm safety interventions. Am J Prev Med 2000;18: Dishman R, Oldenburg B, O Neal H, M Roy, R Shephard. Worksite physical activity interventions. Am J Prev Med 1998;15: Fisher R, Saunders W, Murray S, Stave G. Prevention of laboratory animal allergy. J Occup Environ Med 1998;40: Frank JW, Brooker AS, De Maio SE, ym. Disability resulting from occupational low back pain: Part II: What do we know about secondary prevention? A review of the scientific evidence on prevention after disability begins. Spine 1996;21: Fredriksson H. Suunnattujen terveystarkastusten merkitys työterveyshuollossa. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: Gebhardt DL, Crump CE. Employee fitness and wellness programs in the workplace. Am Psychol 1990;45: Goetzel R, Ozminkovski R, Bruno J, Rutter K, Isaac F, Wang S. The longterm impact of Johnson&Johnson s Health & Wellness program on employee health risk. J Occup Environ Med 2002;44: Goldenhar L, Schulte P. Intervention research in occupational health and safety. J Occup Med 1994;43: Harden A, Peersman G, Oliver S, Mauthner M, Oakley A. A systematic review of the effectiveness of health promotion interventions in the workplace. Occup Med 1999;49: Hulshof C, Verbeek J, van Dijk F, van der Weide W, Braam I. Evaluation research in occupational health services: general principles and a systematic review of empirical studies. Occup Environ Med 1999;56: Husman K. Työterveyshuolto prosessina. Kirjassa: Antti-Poika M, Martimo K-P, Husman K, toim. Työterveyshuolto. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. STM, TTL. Helsinki 2007, painossa. Hämäläinen R-M, Husman K, Räsänen K, Westerholm P, Rantanen J. Survey of quality and effectiveness of occupational health services in the European Union and Norway and Switzerland. People and work, research reports 45. FIOH, (TTL), Janer G, Sala M, Kogevinas M. Health promotion trials at worksites and risk factors for cancer. Scand J Work Environ Health 2002;28: Jetzer T, Haydon P, Reynolds D. Effective intervention with ergonomics, antivibration gloves, and medical surveillance to minimize handarm vibration hazards in the workplace. J Occup Environ Med 2003;45: Lazovich D, Parker D, Brosseau L, ym. Effectiveness of a worksite intervention to reduce an occupational exposure: the Minnesota wood dust study. Am J Public Health 2002;92: Libscomb H. Effectiveness of interventions to prevent work-related eye injuries. Am J Prev Med 2000;18: Liira J. Terveyskasvatus. Kirjassa: Tieto tyky-toiminnan erilaisten muotojen ja menetelmien terveys- ja työkykyvaikutuksista. Helsinki: STM, KELA, TTL, Malmivaara A, Häkkinen U, Aro T, ym. The treatment of acute low back pain bed rest, exercises, or ordinary activity? N Engl J Med 1995;332: Marine A, Ruotsalainen J, Serra C, Verbeek J. Preventing occupational stress in healthcare workers. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 4. Art. No.:CD DOI: / CD pub2. Martimo K-P, Antti-Poika M. Työterveyshuollon terveystarkastukset ja niiden tuloksellisuus. Suom Lääkäril 2000;45: Meijer E, Grobbee D, Heederik D. A strategy for health surveillance in laboratory animal workers exposed to high molecular weight allergens. Occup Environ Med 2004;61: Merget R, Caspari C, Dierkes-Globisch A, ym. Effectiveness of a medical surveillance program for the prevention of occupational asthma caused by platinum salts: A nested case-control study. J Allergy Clin Immunol 2001;107: Näsman O, Ahonen G. The Dalbo-project: The economics of maintenance of work ability. Kirjassa: Goedhard WJA, toim. Healthy and productive aging of older employees. Haag: Ozminkovski R, Ling D, Goetzel R, ym. Long-term impact of Johnson&Johnson s Health & Wellness program on health care utilization and expenditures. J Occup Environ Med 2002;44:21 9. Pelletier K. A review and analysis of the clinical- and cost-effectiveness studies of comprehensive health promotion and disease management programs at the worksite: update. Appl Occup Environ Hyg 2001;16: Richmond R, Kehoe L, Heather N, Wodak A. Evaluation of a workplace brief intervention for excessive alcohol consumption: The workscreen project. Prev Med 2000;30: Riedel J, Lynch W, Baase C, Hymel P, Peterson K. The effect of disease prevention and health promotion on workplace productivity: a literature review. Appl Occup Environ Hyg 2001;15: Roelofs C, Barbeau E, Ellenbecker M, Moure-ErasoR. Prevention strategies in industrial hygiene: a critical literature review. AIHA J 2003;64:62 7. Ruotsalainen J, Verbeek J, Dalmi J, ym. Evidence of the effectiveness of occupational health interventions. Am J Ind Med 2006;49: Räsänen K, toim. Työterveyshuolto Suomessa vuonna luvun kehitystrendit. TTL, STM, Silverstein B, Clark R. Interventions to reduce work-related musculoskeletal disorders. J.Electromyogr Kinesiol 2004;14: Smedslund G, Fisher K, Boles S, Lichtenstein E. The effectiveness of workplace smoking cessation programmes: a meta-analysis of recent studies. Tob Control 2004;13: Sorgdrager B, Hulshof CT, van Dijk FJ. Evaluation of the effectiveness of pre-employment screening. Int Arch Occup Environ Health 2004;77: Tarlo S, Easty A, Eng P, ym. Outcomes of a natural rubber latex control program in an Ontario teaching hospital. J Allergy Clin Immunol 2001;108: Tveito T, Hysing M, Eriksen H. Low back pain interventions at the workplace: a systematic literature review. Occup Med (Lond) 2004;54:3 13. Työkyvyn ylläpidon tutkimus ja arviointi, raportit 1 6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos, Työterveyslaitos, van der Klink J, Blonk R, Schene A, van Dijk F. The benefits of interventions for work-related stress. Am J Public Health 2001;91: van der Weide W, Verbeek J, van Tulder M. Vocational outcome of intervention for low-back pain. Scand J Work Environ Health 1997;23: van Poppel M, Koes B, Smid T, Bouter L. A systematic review of controlled clinical trials on the prevention of back pain in industry. Occup Environ Med 1997;54: van Poppel M, Hooftman W, Koes B. An update of a systematic review of controlled clinical trials on the primary prevention of back pain at the workplace. Occup Med (Lond) 2004;54: Varekamp I, Verbeek J, van Dijk F. How van we help employees with chronic diseases to stay at work? A review of interventions aimed at job retention and based on an empowerment perspective. Int Arch Occup Environ Health 2006;80: Väänänen-Tomppo I, Janattuinen E, Törnqvist R. Kaikki hyvin työssä. Tutkimus varhaiskuntoutuksen vaikuttavuudesta valtionhallinnossa. Helsinki: Valtionkonttori, Weir R. Nielson W. Interventions for disability management. Clin J Pain 2001;17:S128 S132. Zwerling C, Daltmoy LH, Fine LJ ym. Design and conduct of occupational injury intervention studies, a reviev of evaluating strategies. Amj Ind Med 1997;32: JUKKA UITTI, dosentti, ylilääkäri RIITTA SAUNI, LT, apulaisylilääkäri Työterveyslaitos ja TAYS:n työlääketieteen poliklinikka PL 486, Tampere TIMO LEINO, LT, apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki 730

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari. Biomedicum Ylitarkastaja Marja-Lena Hiltunen

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari. Biomedicum Ylitarkastaja Marja-Lena Hiltunen Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Biomedicum 23.11.2010 Ylitarkastaja Marja-Lena Hiltunen Luennon sisältö STM:n strategia 2020 Työelämätyöryhmän raportti Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Sosiaali- ja terveysministeriö: Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Nina Nevala, LitT, dos., vanhempi tutkija, Työterveyslaitos/ STM Osatyökykyiset työssä ohjelma (nina.nevala@ttl.fi) Raija Tiainen,

Lisätiedot

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Timo Leino, LT, Dos. ylilääkäri timo.leino@ttl.fi 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 1 Taustaa Seppo Viljamaa 14.10.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

uranhallinta ja osaaminen

uranhallinta ja osaaminen SP 5 Keski-ikäisten työntekijöiden uranhallinta ja osaaminen Salla Toppinen-Tanner, Jukka Vuori, Marjo Wallin, Työterveyslaitos Minna Hiillos, Niina Jallinoja, Teemu Ruohonen, Johanna Vuori, Haaga- Helia

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Työhygieenikko insinööritoimistossa

Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikot työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden takaajina EuroSafety-/Työhyvinvointimessut 15.9.2016 14.10.2016 Mikael Fingerroos, AX-Suunnittelu 1 Taustaa

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa. STLY:n Syysseminaari ja kokous 25.10.2012 Klas Winell

Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa. STLY:n Syysseminaari ja kokous 25.10.2012 Klas Winell Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa STLY:n Syysseminaari ja kokous 25.10.2012 Klas Winell Esityksessä käsiteltävät asiat Systemaattinen laadun kehittäminen Laadun mittaaminen Prosessien kehittäminen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot