Tuloksellisuuden tekijät teknisellä sektorilla

Transkriptio

1 Tuloksellisuuden tekijät teknisellä sektorilla Risto Tanskanen Asiantuntija Tuottavuus ja työyhteisön kehittäminen Työturvallisuuskeskus TTK

2 TTK liittojen tuottavuustyön tukena Työturvallisuuskeskus TTK:n tavoitteena on parantaa työturvallisuuden työhyvinvoinnin esimiestyön ja yhteistoiminnan edellytyksiä työyhteisöissä tuottavuuden ja tuloksellisuuden sekä Työsuojelu - Turvallisuus - Henkinen työsuojelu Työhyvinvointi Esimiestyö Yhteistoiminta Tuottavuus ja tuloksellisuus Työpaikkojen pitäminen Suomessa Risto Tanskanen TTK Tuottavuus 2

3 Pidetään työpaikat Suomessa Haasteet Ikääntyminen Kansantalous Teolliset työpaikat Teollisuuden palvelut Euroopan vienti Kasvu Aasiassa Metsäteollisuus ICT ala Aasiaan Investoinnit Mahdollisuudet Kaivosteollisuus Bioteknologia Ympäristö- energiateknologia Puunjalostus Venäjän kauppa Ohjelmointiala Yrityshautomot Suomalainen erityisyys: Työnantajat ja tekijät lyövät tiukan paikan tullen kättä päälle Yhteinen tuottavuuskampanja

4 Tuloksellisuuden kehittäminen merkitsee Kansantaloudelle Mahdollisuus ylläpitää hyvinvointivaltio Parempi kilpailukyky pitää työpaikat Suomessa Investointeja Suomeen Infrastruktuuri Kunnalle Ihmisten palvelut Talouden tasapainoa Tilaisuus kehittyä ja investoida Työlliset/palvelut - tasapainoa Kehittymisen ehto Yksilölle Työsuhdeturva Mahdollisuus parantaa ansiotasoa Voi käyttää luovuutta, osaamista, kokemusta

5 JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen: Kunnat selviävät talousvaikeuksien ja kasvavan palvelukysynnän haasteista kestävimmin kehittämällä oman työnsä tuloksellisuutta. Palveluja ei tarvitse ulkoistaa, yhtiöittää tai yksityistää Tuloksellisuudessa on kysymys on arjen työn ja työelämän parannuksista, jotka säästävät aikaa ja rahaa ja parantavat kuntalaisten palvelukokemuksia. Kannattaa muistaa, että tällaisessa kehittämisessä peruspalveluista huolehtivat työntekijät ovat mestareita

6 Työelämä 2020 Strategian tavoitteena on parantaa Työllisyysastetta Työelämän laatua Työhyvinvointia Työn tuottavuutta INNOVOINTI JA TUOTTAVUUS TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT VISIO Suomen työelämä LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ TAVOITTEIDEN TOTETUMINEN EDELLYTTÄÄ EUROOPAN PARAS 2020 OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS

7 Eurooppalainen työolotutkimus Suomalaisen työelämän vahvuudet Työhön liittyviin päätöksiin vaikuttamisessa 1. Oppimis- ja kehittymismahdollisuudet työssä 1. Vaikutusmahdollisuudet motivoituminen työssä 2. (1. Tanska) Uudet työskentelytavat ja teknologian käyttöönotto 2. Sosiaaliset suhteet työssä 4. (1. Norja) Työoloihin tyytyväisiä 7. Työn terveellisyys ja turvallisuus 11. (1. Tanska) Työoloja koskeva tyytyväisyys 11. (1. Tanska) Tanska on työelämän laadun selvä ykkösmaa ja Norja kakkonen eurooppalaisesta työolotutkimuksesta

8 Vaikuttamisen foorumit 1. Puheeksi ottaminen > jokapäiväinen vuorovaikutus 2. Palaveritoiminta > probleemien yhteiset ratkaisut 3. Kehityskeskustelut > henkilökohtainen vaikuttaminen 4. Kehittämisprojektit > pitkäjänteinen osallistuminen ja vaikuttaminen

9 Esimiehen puheeksi ottaminen Työkyky- ja tuloksellisuusongelmien ehkäisy ennakoivat toimet kohdistuvat työhön, työympäristöön ja työyhteisöön Puheeksi ottamisen malli käyttöön tarpeen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen, toimenpiteet ja seuranta esimiehen, työsuojeluhenkilöstön, luottamushenkilön ja työterveyden roolit Sairauspoissaolojen hallinnasta sovitaan Ilmoitus- ja seurantakäytännöt, yhteistyö työterveyshuollon kanssa Työhön paluun tuesta sovitaan Käynnistyy ennen pitkän poissaolon päättymistä Yhteydenpito, paluun valmistelu ja seuranta

10 Palaverien ja arkityön kehittämisprosessi TIEDON JAKAMINEN (5 min) 4. TOIMEKSIANNOT (5 min) Asia, joka ei ratkea palaverissa valitaan työpari tai pienryhmä kehittäminen työn ohessa esimiehet tukevat kehittämistä Toimialan tilannetieto, miten alalla menee Työpaikan tilanne: markkinat, tuotanto oman yksikön ja työryhmän tilanne 3. YHTEINEN KEHITTÄMINEN (10 min) yhteinen ongelmien ratkaiseminen uusien työtapojen kehittäminen uusista työtavoista sopiminen 2. PALAUTE TEHDYSTÄ TYÖSTÄ (10 min) edellisen palaverin jälkeen tehty työ toiminnan onnistumiset ja ongelmat mittarit työnjohtamisen tukena työn tehokkuus, laatu, työkykyisyys Huom. palaverin vetäjä käyttää ajasta korkeintaan 50 %

11 Kehityskeskustelut Johtamisen ja työyhteisötaitojen keskeinen väline Molempien valmistautuminen Työssä koettujen ongelmien ratkaiseminen henkilökohtaisella tasolla Erinomainen mahdollisuus oman työn kehittämiseksi - perustelut Palautteenanto ja saantitilaisuus Työkykyisyyskeskustelut ja mahdolliset muutostarpeet työssä Koko suomalaisen työelämän kehittämismahdollisuus edellyttää molempien osapuolten asennoitumista ja valmistautumista

12 Kehittämisprojektin toteutus Kehittämistyöpaja 1 1. Päätös kehittämisprojektista Starttitilaisuudet: - alustava projektisuunnitelma - Mitä tehdään, miksi, miten? - Osallistavat kehittämismenetelmät 2. Nykytilan selvitys Haastattelut, havainnointi - johtamisjärjestelmä - toimintaprosessit - esimiesten vastuut - vuorovaikutus - palaveritoiminta - työilmapiiri 3. Projektin organisointi - ohjaus- ja kehittämisryhmät - johto ja luottamushenkilöt - kehittämistarpeet - tavoitteiden tarkentaminen 4. Kehittämistoiminta Kehittämisryhmät - tuloksellisuuden kehittäminen - resurssien käyttö - toimintaprosessit - mittarit - vuorovaikutusjohtaminen 5. Johtamiskokonaisuus Esimiesten vastuualueet Yhteiset johtamiskäytännöt Vuorovaikutusmalli - puheeksi ottaminen - palaverikäytännöt - kehityskeskustelut - jatkuva kehittäminen 6. Uusien toimintatapojen käyttöönotto Esimies kehittämisen tukena yhteinen käyttöönotto ongelmanratkaisu ideointi, innovaatiot mittarit faktapalaute 7. Uusien toimintatapojen vakiinnuttaminen - Kehittämisen ohjaaminen - uusien työtapojen dokumentointi - uuden toiminnan seuranta & tuki 8. Kehittämisprojektin arviointi ja päättäminen - Käsikirja: Näin me toimimme - johtamismalli käytössä - projektin tulosten arviointi - Mallin levittäminen Kehittämistyöpaja 2 Kehittämistyöpaja

13 Vaasan ikäkeskuksen virikeryhmä Esimies ja seitsemän virikeohjaajaa 2011 suora asiakastyö 47 % Työt henkilökohtaisten osaamisten varassa Joka aamu suunnittelu, kuka tekee mitä ja missä Tuotteistaminen tuotetta: Yhteinen tuotesuunnittelu porukalla, yhteinen osaaminen esim. mannekiininäytös, lauluilta, korttelikerho, tanssit Ei henkilöstä johtuvaa vaihtelua Suora asiakastyö 67 % TTK Tuottavuus 13

14 Tiedon kerääminen - poikkeamat suunnitellusta Yhdessä kehittäminen - esimiehen tehtävä tai vastuu Datan ryhmittely - tuotteet - työvaiheet Yhteinen käsittely palaverissa -juurisyiden hakeminen - ongelmien ratkaiseminen Uusia työtapoja - kehitetään uusia työtapoja Uusien työtapojen käyttöönotto - esimies tukee käyttöönottoa - työohjeiden päivittäminen Tulokset Laatuvirheet - Kustannustehokkuus + Motivoituminen + Ammattitaito

15 Toimihenkilöt tuottavuuden tekijöinä AJANKÄYTTÖTUTKIMUS Tauot, häiriöt, työnodotukset 9,6 % 3 henk. Johtamisesta, työn organisoimisesta johtuvat 12,5 % 4 henk. Työvälineiden nouto, odotukset 11,5 % 3 henk Materiaalien nouto, odotukset 9,4 % 3 henk Muut kulkemiset 2,0 % 1 henk Muut 4,4 % 2 henk Yhteensä Tehollinen työ 49,8 % 16 henk 50,2 % 16 henk

16 Puutteelliset työvälineet 100 työntekijän työpaikka tunnin viive/vko puutteellisten työvälineiden takia = 12 minuuttia/pv/työntekijä 100 x 1 h x 43 vko=4300 tuntia vuodessa Työtunnin kust 18,6 => menetetyn tehokkaan työajan hinta Lähde: Marko Kesti Risto Tanskanen TTK Tuottavuus 16

17 Sujuvat työprosessit Asiakkaan tarve Tarjous Tilaus Tilaus tilauksen käsittely Tuotannon suunnittelu aikataulutus materiaalit resurssit Hankinta osto materiaalit tarvikkeet palvelut Työn hienosuunnittelu aikataulutus resurssit tekijät Tuotanto ohjaus valvonta ongratk. arviointi Laskutus lisätyöt kustannustehokkuus raportointi Jälkimarkkinointi asiakassuhteet korjaukset asiantuntijakeskustelut perusta ulkoiselle ja sisäiselle asiakaslaadulle kerralla oikein ongelmat esille: henkilöiden tekemistä virheistä prosessivirheisiin virheistä oppiminen: analysointi, suunnittelu, muutos, > toiminta kehittyy suoritukset ja laatutaso mitataan tunnusluvuilla systemaattiseen kehittämistoimintaan osallistuvat kaikki Faktapalaute mittareista, kehittyminen todetaan trendeistä kaiken perusta on kuitenkin ihmisten asenteet ja osaaminen

18 Työhyvinvointiin panostaminen lisää tuottavuutta 1. Esim. Sairauspoissaolot (300 henkilön työpaikka, 300 /pv) Sairauspoissaolo - 7 % (15 pv) kustannukset 1.36 milj Sairauspoissaolo - %:n vähentäminen 7 > 4:%: kustannukset Säästö Eläkemaksuluokkien muutokset (esim. palkkasumma 50 milj ) Maksuluokka nousee 4 > 5: => lisäkustannus /v Maksuluokka laskee 4 > 3: > Säästö /v 3. Tapaturmat Tapaturma maksaa keskimäärin 6031 / työtapaturma Tapaturmapoissaolo on keskimäärin 39 päivää = / tapaturma (Muokattu lähteestä: Annikki Pere Työterveyslaitos) Työturvallisuuskeskus TTK

19 600 päivää vähemmän sairauspoissaoloja Rovaniemen kaupungin terveyskeskuksen osasto Mitä tehtiin? Osaston koko henkilöstö (35) koulutettiin potilassiirtojen ergonomiakorttiin Työnantajan investointi Mitä saatiin? Sairauspoissolot vähenivät 600 päivää (900 > 300) 10 % / vähennys sairauspoissoloihin Kaksi työkäsiparia lisää vuoden jokaiselle päivälle :n panoksella 7,5 kertainen tuottovaikutus TTK Tuottavuus 19

20 Esimerkki: sairaanhoitopiiri (5200 työntekijää) Häiriökäyttäytymisestä aiheutuva tuottavuuden menetys -30,5 milj Mitä muuta sillä voisi tehdä? Voisi palkata 600 työntekijää lisää / palkka 3000 /kk Jos henkilöstöstä on 65 % hoitohenkilöstöä (3400), joiden keskipalkka on 2400, voidaan heille antaa 600 palkankorotus kk-palkkaan (25 %) Lähde: Tehyn ROI Talent Management Oy:llä teettämä tutkimus Kyselytutkimukseen vastanneista noin 16%:a koki säännöllistä ja jatkuvaa häiriökäyttäytymistä. Hieman yli 37%:a vastaajista kertoi todistavansa säännöllistä ja jatkuvaa, kollegaan kohdistuvaa häiriökäyttäytymistä TTK Tuottavuus 20

21 Häiriökäyttäytymisen kokemuksia 1. Murehtivat tapahtunutta ja tulevaa 76 % 2. Ryhtyvät tietoisesti välttelemään häiriökäyttäytyjää 45 % 3. Vähentävät sitoutumistaan 8 % ja yritteliäisyyttään työssä 20 % 4. Vähentävät työaikaansa, esimerkiksi ylityötä 7 % 5. Pohtivat työpaikan vaihtoa 39 % 6. Kertovat työyhteisön tilanteesta työpaikan ulkopuolelle 70 % 7. Todennäköisyys työpaikan vaihdolle, ellei tilanne muutu 33 % Ei eroja yksityisen ja julkisen sektorin eikä miesten ja naisten välillä. Myös esimiehet kokivat häiriökäyttäytymistä lähes yhtä paljon 15 % Tarja Räty TTK 21

22 Lähiesimiehet ovat avainasemassa työkyvyn parantamisessa Johtajaylilääkäri Ropponen, KEVA:n selvitys Työkykyongelmista aiheutuu 2 mrd. :n kust. / v. suurimmissa kaupungeissa. työkyvyttömyyden aiheuttamat kulut olivat 13,6 % palkkasummasta työterveyshuoltoon käytettiin 0,4 % palkkasummasta. Harva työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt koki, että hänen työolojaan oli yritetty kehittää työssä jaksamisen edistämiseksi sairauspoissaolojen aiheuttamista kuluista > 70 % aiheutuu > 2 vko sairasteluista pitkiin sairauslomiin puuttumisella voitaisiin säästää miljoonia. Helsingin Sanomat, TTK Tuottavuus 22

23 Johtamisen tarkoitus Pekka Järvinen Johtamisen tehtävänä on ohjata ihmiset työskentelemään työpaikan tavoitteiden suuntaan. Johtamistyön peruskysymykset: Voiko ihmistä motivoida? Ihmiset pitää saada yhä enemmän itse ymmärtämään ja ohjautumaan asetettuihin tavoitteisiin Onko mahdollista vaikuttaa asenteisiin? ottamaan entistä enemmän vastuuta työnsä kehittämisestä esimiehen tehtävänä on järjestää mahdollisuudet

24 Seminaarissa käsiteltyihin asioihin voi tarvittaessa tutustua tarkemmin oheisen julkaisun avulla: Tilaukset: sivustolta /julkaisut. 50 sivua. Hinta 8 Kirjoittaja Risto Tanskanen TTK Risto Tanskanen TTK 24

25 Katso myös