Henkilöstökertomus vuodelta 2018

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus vuodelta 2018 Käsitelty kunnanhallituksessa

2 Sisältö Sisältö... 2 Johdanto... 3 Organisaatiorakenne... 3 Merkittäviä tapahtumia... 3 Henkilöstömäärä, henkilötyövuodet ja sukupuolirakenne... 4 Henkilöstömäärä... 4 Henkilötyövuodet (HTV)... 6 Perustetut ja lakkautetut vakanssit... 6 Henkilöstön ikärakenne sekä vaihtuvuus... 7 Henkilöstön keski-ikä... 7 Palveluvuosien jakauma... 9 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstöpalvelut ja vastaavat Vuokratyövoiman käyttö Työllisyyden hoito Työllistettyjen määrä ja työllisyyden hoitoon käytetyt määrärahat Sairauspoissaolot toimialoittain Sairauspoissaolot pituusluokittain Työtapaturmat Työterveyshuollon palvelujen käyttö Työolot ja työyhteisön kehittäminen Kannen kuva: Kunnan ruoka- ja siivouspalvelun henkilöstö 2

3 Johdanto Tämän henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoa Hausjärven kunnan henkilöstövoimavaroista ja henkilöstökustannuksista arvioinnin, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Kuntapalveluissa henkilöstö on aidosti tärkein voimavara. Menestyäksemme ja saavuttaaksemme valtuuston asettamat tavoitteet tarvitsemme motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Käytetty tilastoaineisto on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Populuksesta saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi tietoja on saatu mm. tapaturmavakuutusyhtiön tilastoista ja työterveyshuollon raporteista oman kirjanpitoraportoinnin lisäksi. Organisaatiorakenne Kunnan organisaatiorakenteeseen kuuluu kolme toimialaa ja kaksi palvelukeskusta. Toimialat ovat perusturvatoimi, sivistystoimi ja tekninen toimi ja palvelukeskuksina toimivat Hallintoja sisäiset palvelut (Palkeet) sekä Elinkeinot ja kehittäminen (Elkeet) palvelukeskus. Ruoka- ja siivouspalvelut on keskitetty omaan tulosyksikköön, joka kuuluu Palkeisiin. Maankäyttö-, rakennusvalvonta- ja ympäristöasiat puolestaan kuuluvat Elkeisiin. Jäljempänä esitettävät tiedot koskevat koko henkilöstöä (vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt), paitsi jos erikseen toisin mainitaan. Jäljempänä käsitteellä keskushallinto viitataan kunnanjohtajaan, Palkeisiin ja Elkeisiin. Merkittäviä tapahtumia Henkilöstövaihdoksia kunnan hallinnossa Täyttämättä jätetty arkistosihteerin toimi päätettiin muuttaa hallintosuunnittelijan toimeksi. Hallintosuunnittelijan tehtävässä aloitti tradenomi AMK, AmO Lilli Salomaa Kirjaston johtajan jäätyä pois tehtävästään vapautunut virka täytettiin määräaikaisesti viransijaisuutena vuoden 2018 loppuun. Viransijaisena toimi VTM Tapani Häkkinen. Taloussuunnittelijan jäätyä pois tehtävästään, tehtäviä järjesteltiin uudestaan ja taloussuunnittelijan nimike muutettiin hallintopäälliköksi. Hallintopäällikön toimessa aloitti HTM Pekka Suhonen Hallinto- ja talouspäällikkö ekonomi Päivi Tähtinen on opintovapaalla Kansalaisopiston rehtorin virka tuli avoimeksi rehtori Maija Metsolan siirryttyä yläkoulun ja lukion rehtoriksi. Virkaan valittiin TeM Mia Pätsi Johtavan sosiaalityöntekijän jäädessä eläkkeelle kevään 2019 aikana, virka päätettiin julistaa auki syyskuussa Johtavan sosiaalityöntekijän virkaan valittiin YTM Tanja Kannonmaa. Hän aloitti tehtävässään

4 Henkilöstömäärä, henkilötyövuodet ja sukupuolirakenne Henkilöstömäärä Kunnan palveluksessa olleen henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin ja sukupuolittain: Vakinainen Määräaikainen, ei kenenkään sij. Muu sijainen Oppisopimussuhteinen Työllistetty Yhteensä Taulukko 1 Naiset Miehet Yhteensä 267 (82,7 %) 38 (84,4 %) 29 (85,3 %) 4 (80,0 %) 14 (56,0 %) 352 (81,5 %) 56 (17,3%) 7 (15,6 %) 5 (14,7 %) 1 (20,0 %) 11 (44,0 %) 80 (18,5 %) Muutos ed. vuodesta Osa työllistetyistä opiskelee oppisopimuskoulutuksessa, mutta henkilöstöhallinnon järjestelmässä palvelussuhde on merkitty työllistetty

5 Kunnan henkilöstö henkilöstöryhmittäin, sukupuolittain ja toimialoittain: Naiset Miehet Yhteensä Muutos ed. vuodesta Keskushallinto Vakinainen Määräaikainen, ei kenenkään sij Muu sijainen Oppisopimussuhteinen Työllistetty Perusturvatoimi Vakinainen Määräaikainen, ei kenenkään sij Muu sijainen Oppisopimussuhteinen Sivistystoimi Vakinainen Määräaikainen, ei kenenkään sij Muu sijainen Työllistetty Varhaiskasvatus Vakinainen Määräaikainen, ei kenenkään sij Muu sijainen Työllistetty Tekninen toimi Vakinainen Oppisopimussuhteinen Yhteensä Taulukko 2 Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevien määräaikaisuuden perusteena on pääsääntöisesti erilaisten lakisääteisten vapaiden (perhevapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa, sairausloma) sijaisuudet sekä avoimen viran hoito niissä tilanteissa, joissa virkaa ei ole saatu täytettyä vakinaisesti pätevällä viranhaltijalla. Kansalaisopiston tuntiopettajat kiinnitetään lukuvuosittain määräaikaisiksi tuntiopettajiksi. 5

6 Henkilötyövuodet (HTV) Kunnan henkilöstön ajalla tekemä työ henkilötyövuosina Alla oleva taulukko käsittää kaikki kalenterivuoden aikana tehdyt työrupeamat palvelussuhteen voimassaolon perusteella. Palkattomat poissaolot on vähennetty (HTV2). HTV % Miehet Naiset Kaikki yhteensä Taulukko 3 Perustetut ja lakkautetut vakanssit Vuoden 2018 talousarvion hyväksymisen yhteydessä ei tehty henkilöstöresursseihin lisäyksiä. 6

7 Henkilöstön ikärakenne sekä vaihtuvuus Henkilöstön keski-ikä Kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain: Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Keskushallinto * 48,2 47,8 48,0 40,5 51,2 50,6 - ruoka- ja siivouspalvelut 50,0 50,4 50,4 51,0 51,5 51,5 Perusturvatoimi 42,0 45,8 45,5 43,7 46,0 45,7 Sivistystoimi 46,4 46,8 46,8 46,3 47,8 47,6 - varhaiskasvatus 47,0 47,2 47, ,1 48,1 Tekninen toimi 49,6 58,0 50,4 49,5 59,0 50,4 Koko kunta 46,9 47,0 47,0 47,2 47,7 47,6 Taulukko 4 7

8 Ikäryhmät Kunnan vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki alle 20-v v v v v v v v v v väh. 65-v Yhteensä Taulukko 5 Kunnan vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin

9 Palvelussuhteen keskimääräinen kestoaika Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen keskimääräinen kestoaika mennessä (vuotta): Miehet 15,4 12,3 12,8 Naiset 11,5 10,9 11,8 Kaikki 12,1 11,1 12,0 Taulukko 6 Palveluvuosien jakauma Kunnan vakinaisen henkilöstön palveluvuosien jakauma pituusluokan mukaisesti mennessä: Palveluvuodet Miehet Naiset Kaikki -2 v v v v v v v v Yhteensä Taulukko 7 9

10 Henkilöstön vaihtuvuus Alkaneet vakinaiset palvelussuhteet Päättyneet vakinaiset palvelussuhteet joista kokoaikaiselle eläkkeelle siirtymisiä Taulukko 8 Ympäristösihteeri Minna Ahlqvistin läksiäisiä vietettiin joulukuussa Minnaa tervehtimässä kaavoituspäällikkö Ilkka Korhonen ja rakennustarkastaja Pertti Kähönen. 10

11 Henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella Kunnan koko henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella Kalenteripäivää Muutos Muutos % kal.pv kal.pv kal.pv kal.pv kal.pv Sairausloma * ,30 % Äitiys-/isyys-/vanhempainvapaa ,68 % Hoitovapaa ,92 % Tilapäinen hoitovapaa ,26 % Vuorottelu-/opintovapaa ,61 % Kuntoutus ,58 % Muut perusteet ** ,26 % Yhteensä ,51 % Poissaolopäiviä/hlö ,76 % Kannustevapaa ,79 % Yhteensä sis. kannustevapaan ,53 % Poissaolopäiviä/hlö, sis. kannustevapaa ,43% Taulukko 9 *) Sis. tavanomaisten sairauspoissaolojen lisäksi tapaturma-, ammattitauti- ja päihdeongelmaperusteet. **) Sis. mm. harkinnanvaraiset palkattomat virka- ja työvapaat, joita ei ole sijaisen tarpeen vuoksi voitu myöntää kannustevapaana, oppisopimuskoulutettavien tietopuolisen opetuksen päivät, reservin kertausharjoitusten päivät, työaikaan luetut koulutuspäivät ym. Sen sijaan vuosilomat eivät sisälly näihin poissaolotietoihin. Sairauspoissaoloja eritellään tarkemmin jäljempänä. Kuva: Lapsi mukaan töihin päivänä mm. kunnanvirastolla oli apureita tutustumassa vanhempiensa työpäivään. Kuvassa vasemmalla perhetyöntekijä Sanna Niemisen poika äidin apuna ja kuvassa oikealla asumispalveluvastaava Terhi Toikan tytöt äidin työpäivää seuraamassa. 11

12 Henkilöstökulut Tarkastelujakson aikana kunta-alaa koskevissa virkaehtosopimusneuvotteluissa (KVTES, OVTES ja TS) neuvoteltiin palkkaratkaisuna yleiskorotus lukien sekä tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän maksamisesta tammikuussa Virkaehtosopimusneuvotteluissa yleiskorotus kohdistettiin tehtäväkohtaiseen palkkaan, joka oli 26, mutta vähintään 1,25 % (ns. taitepiste ~2080 ). Kertaerän suuruus oli 9,2 % ja se laskettiin marraskuussa 2018 maksetusta varsinaisesta palkasta. Koska työnantajalle syntyi tuloksellisuuserän maksuvelvollisuus jo vuoden 2018 aikana, erä kirjattiin kokonaisuudessaan vuoden 2018 tilinpäätökseen ja maksettiin henkilöstölle joulukuussa Paikallinen kertaerä perustui kunnan strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Tuottavuustavoitteiden ja kertaerän piirissä oli kunnan koko henkilöstö. Palkat ja palkkiot Muutos Kulut: Virka- ja työsuhteisten kuukausipalkat Muutos % Sijaisten palkat ,3 Erilliskorvaukset ,7 Työllisyyspalkat ,4 Tunti- ja urakkapalkat ,9 Opettajien ylituntipalkkiot ,7 Henkilöstön kokouspalkkiot ,1 Asiantuntijapalkkiot ,7 Jaksotetut palkat ja palkkiot * ,5 Muut palkat ja palkkiot ,5 Tuotot: Sairausvakuutuskorvaukset ,9 Tapaturmakorvaukset ,4 Yhteensä (nettokulut) ,08 Taulukko 10 Erilliskorvaukset -tilikohta sisältää erilaisia työehtosopimusten mukaisia työaikakorvauksia. Jaksotetut palkat ja palkkiot -tilikohta käsittää kirjanpidollisen lomapalkkavarauksen. Muut palkat ja palkkiot -tilikohta sisältää muun muassa luottamushenkilöiden kokouspalkkiot, opettajien kerho- ja tukiopetustyön sekä ansionmenetyskorvaukset. (Luontoisetujen määrä vuonna 2017 oli , vastaava summa oli vuonna ) *Tilinpäätökseen 2018 korjataan lomapalkkavarauksen summa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tammikuisen lausunnon (lausunto 120) mukaisesti, jonka mukaan sivukulut alenevat 9097,52) 2,8 12

13 Henkilösivukulut Muutos Muutos% % KuEL-eläkemaksut: - Palkkaperusteiset ,59 % - Varhaiseläkemenoperusteiset ,96 % - Eläkemenoperusteiset ,15 % KuEL-eläkemaksut yhteensä ,65 % VaEL-eläkemaksut ,24 % Työttömyysvakuutusmaksu ,04 % Työnantajan sosiaaliturvamaksu ,70 % Muut henkilösivukulut ,38 % Yhteensä ,06 % Taulukko Muutos Muutos% 2018 % Palkat ja palkkiot sekä henkilösivukulut yhteensä (nettokulut) ,41 % Nettokulut/asukas ,48 % Asukasluku ,07 % Taulukko 12 Henkilöstöpalvelut ja vastaavat Muutos Muutos% 2018 Nettokulut % Työterveyshuolto ,6 Henkilöstön koulutus ,4 Työsuojelu ja yhteistoiminta ,0 Liikunta- ja kulttuurietu ,1 Työpaikkaruokailu ,2 Virkistystoiminta (henkilöstöhallinnon määräraha) Yhteensä Taulukko 13 13

14 Kunnan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut tuotti Työsyke Oy. Työterveyshuolto sisälsi lakisääteisen ennaltaehkäisevän työn lisäksi myös työnantajalle vapaaehtoisia sairaanhoidollisia palveluita. Työterveyshuollon menoihin saadaan Kelalta korvausta ennaltaehkäisevästä toiminnasta 60 % ja sairaanhoidosta 50 % Kelan asettamien enimmäismäärien / henkilökuntamäärä rajoissa. Vuoden 2018 menoista ennakoidaan saatavan korvausta noin Summa vahvistuu ja maksetaan aina seuraavana vuonna. Edellä olevassa taulukossa oleva työterveyshuollon nettokulu tarkoittaa työnantajan vastuulle Kela-korvauksen jälkeen jäävää osuutta menosta. Työterveyshuoltokustannuksista 55 % koostui ennaltaehkäisevästä toiminnasta (2017: 55 %). Kunta tukee henkilöstönsä työpaikkaruokailua kunnan omissa ruokaloissa sekä sopimusruokailupaikoissa. Tuen suuruus vuonna 2018 oli päälounaasta 1,20 /ateria. Kevytlounasta tai muita vaihtoehtoja ei tuettu. Tuen suuruus vahvistetaan vuosittain ottaen huomioon verohallinnon ohjeet asiasta. Liikunta- ja kulttuuriedulla tarkoitetaan Smartum Oy:ltä hankittavaa liikunta- ja kulttuurietua, jota käytetään luottokorttia muistuttavalla muovikortilla. Tukea oli mahdollista hakea 50 /työntekijä ja tukeen käytettiin vuonna 2018 yhteensä reilut Edellisenä vuonna liikunta- ja kulttuurietuun käytettiin noin Vuokratyövoiman käyttö Kunta on hankkinut syyskuusta 2013 lukien vanhustenhuollon ja varhaiskasvatuksen sekä vuodesta 2015 lukien myös ruoka- ja siivouspalvelujen tehtäviin tarvittavan sijaistyövoiman alle 3 kk työsuhteisiin ensisijaisesti vuokratyövoimana Seuturekry Oy:ltä. Vuokratyön käyttö vaikuttaa henkilöstökertomuksen sisältämiin tietoihin, kuten sijaistyövoiman määrään sekä sijaisten palkka- ja sivukulukustannuksiin. Ulkoistetun sijaishankinnan käytöllä on pyritty varmistamaan lyhytaikaisten sijaisten saanti, joka kunnan omana toimintana on osoittautunut haasteelliseksi ja liian suuria riskejä palvelutoiminnan sujuvuudelle aiheuttavaksi. Vuokratyövoimaa käytettäessä yritys vastaa sijaisten hankinnasta ja sijaispoolin jatkuvasta ylläpidosta sekä kaikista sijaisuuksiin liittyvistä työnantajatehtävistä ja -kustannuksista. Seuturekryssä avoinna olleiden sijaisuuksien täyttöaste on ollut vuonna 2018 Hausjärvellä keskimäärin 91 % (2017: 96 %). Vuonna 2017 Seuturekryn kautta tehtiin työpaikoillemme sijaistilausta (2017: 2338). Seuturekryn kautta sijaiskustannuksia maksettiin vuonna 2018 yhteensä (2017: ). Seuturekryn kustannukset sisältävät palkkakulujen lisäksi kaikki työnantajakustannukset. Vuonna 2012 ennen Seuturekryn käyttöönottoa kunnan sijaisten palkat olivat (sivukuluineen) Vuonna 2017 sijaisten palkkoihin sivukuluineen käytettiin noin sekä lisäksi lyhytaikaisten sijaisten palkkaukseen Seuturekryn kautta noin Sijaisten palkkauskustannukset ovat siten nousseet v noin 67 %. Eniten sijaisia käyttävän perusturvatoimen henkilöstömäärä on samaan aikaan lisääntynyt noin 25 % liittyen toimialalle siirtyneisiin palveluihin. Terveyskeskuksen hoivaosasto siirtyi kunnalle v (10 hlö), Paavolantien asuinryhmä v (2,5 hlö), toimintakeskus Vaahtera v (3,5 hlö) ja Jelppilän asumispalveluyksikkö v (11 hlö). 14

15 tilaukset kustannukset kpl kpl kpl kpl kpl kpl Taulukko 14 15

16 Työllisyyden hoito Työllistettyjen määrä ja työllisyyden hoitoon käytetyt määrärahat Muutos Muutos% 2018 % Työllistettyjä , hlöä % Kulut, ,4 % Tuotot, ,3 % Nettokulut, ,4 % Taulukko 15 Työllisyyden hoidon kuluja ovat työllistämiseen varatulla määrärahalla palkattujen henkilöiden palkka- ja sivukulut, palveluiden ostot, avustukset ym. kustannukset. Nuorten ja aikuisten työpajatoiminnan kustannukset eivät sisälly näihin kuluihin, vaan perusturvatoimen kuluihin. Työpajatoimintaan osallistuvat henkilöt eivät sisälly työllistettyjen määrään, koska he eivät ole kunnan palveluksessa. Henkilöstön työkyky Eläkkeelle siirtyminen Eläkemuodot Vanhuuseläke (työeläke) Työkyvyttömyyseläke (ml. kuntoutustuki) 1 1 Osa-aikaeläke Osittain varhennettu eläke Taulukko Osatyökyvyttömyyseläke 2 2 YHTEENSÄ

17 Sairauspoissaolot toimialoittain Muutos Muutos% Kal pv/ toimiala kalenteripäivää kal pv kal pv kal pv kal pv % kal pv/ hlö Keskushallinto * ,7 % 16,2 - ruoka- ja siivouspalvelut ,3 % 30,1 Perusturvatoimi ,2 % 21,3 Sivistystoimi ,4 % 11,3 - varhaiskasvatus ,0 % 21,5 Tekninen toimi ,8 % 4,6 Yhteensä ,6 % Kalenteripäivät/hlö 15,3 16,7 17,3 0,6 3,6 % Taulukko 17 Sairauspoissaolot pituusluokittain Myönnetyt sairauspoissaolojaksot pituuksien perusteella pituusluokat kalenteripv kalenteripv % kalenteripv % kalenteripv % , , , , , , , , , , , , ,0 Yhteensä , ,0 Taulukko 18 Sairauspoissaolot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 3,6 % (258 kalenteripäivää) ollen nyt 17,3 kalenteripäivää/ henkilö (2017: 16,7 kpv). Henkilötyövuosiksi muutettuna Hausjärven vuoden 2018 sairauspoissaolojen määrä on 18,5 kalenteripäivää / henkilötyövuosi. Vuonna 2016 kunta-alalla sairauspoissaolojen keskimääräinen määrä oli 16,7 kalenteripäivää / henkilötyövuosi (Lähde: Työterveyslaitos Kunta10-tutkimus, viitattu , saatavissa 17

18 Työtapaturmat kpl % kpl % kpl % kpl % Työssä 9 (12) 69 % 12 (20) 75 % 19 73, ,3 Työmatkalla 4 31 % 3 19 % 4 15,4 3 9,7 Liikennevahinko työmatkalla 0 0 % 1 6 % 3 11,5 0 0 Ammattitaudin epäily 0 0 % 0 0 % Yhteensä 13 (16) (24) Taulukko 19 Vuoden 2015 ja 2016 taulukossa on ilmoitettu työtapaturmien määrä virheellisesti. Fennian kirjaamat työtapaturmat ilmoitettu sulkeissa ko. vuosilta. Työtapaturmia sattui vuonna 2018 yhteensä 31. Niistä aiheutuvien korvauspäivien lukumäärä oli 139 ja korvauksia maksettiin yhteensä euroa. Tapaturmista 28 tapahtui työssä ja 3 työmatkalla. Työtapaturmista yleisimmät vahingoittumistavat olivat henkilön putoaminen/kaatuminen/liukastuminen (15) sekä äkillinen fyysinen kuormittuminen kuten venähdys tai nyrjähdys (7). Tapaturman aiheuttajan rikkoutuminen, hallinnan menettäminen, terävä esine tai jokin aine aiheutti (6) työtapaturmaa ja väkivalta (3) työtapaturmaa. Kunta on ottanut henkilöstön lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lukien Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennialta. Kunta on hankkinut virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettua henkilöstön ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun Kevalta taloudellisena tukena. Työterveyshuollon palvelujen käyttö Kunnan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut tuotti Työsyke Oy. Työterveyshuolto sisälsi lakisääteisen ennaltaehkäisevän työn lisäksi myös työnantajalle vapaaehtoisia sairaanhoidollisia palveluita. Ennaltaehkäisevän työn osuus kustannuksista oli 55 % (2017: 55 %). Työterveyshuollon toimintaa kunnan tasolla ohjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka laaditaan työnantajan ja työterveyshuollon kesken 1 2 vuoden suunnitelmakausille. Henkilöstö on vaikuttanut asiakirjan valmisteluun kehittämistoimikunnan kautta. lääkäri ja terveyden- fysio- psykologi laboratorio- kuvanta- Käyntejä, kpl * erikoislääkäri hoitaja terapeutti tutkimukset minen yht , , erittely yht erittely yht erittely Taulukko 20 *) Erittely muotoa ennaltaehkäisevän työn käynnit + sairaanhoidon käynnit. 18

19 Työolot ja työyhteisön kehittäminen Keskeiset henkilöstön osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia sekä henkilövoimavarojen laajuutta koskevat linjaukset on tehty valtuuston hyväksymässä henkilöstöstrategiassa. Strategiaa konkretisoidaan ja täsmennetään vuosittaisissa talousarviotavoitteissa. Vuoden 2017 aikana valmisteltiin yhtäaikaisesti uuden kuntastrategian kanssa henkilöstöohjelma vuosille , joka hyväksyttiin henkilöstöjaostossa Vuoden 2018 sitovina tulostavoitteina talousarviossa henkilöstöhallinnon osalta olivat: Uudesta henkilöstöohjelmasta tiedottaminen henkilöstölle ja esimiehille sekä henkilöstöohjelman mukaisten toimenpiteiden käynnistäminen. Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan TS:n tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän laatimisella. Sairauspoissaoloja ja erityisesti niiden pitkittymistä ehkäiseviä toimenpiteitä kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstölähtöisen kehittämisen toimintamallin toteuttaminen, jota tuetaan Hausbändihankkeella sekä siihen liittyvällä Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamisella (20 osallistujaa, joista opintoja jatkaa 15). Otetaan käyttöön henkilöstölähtöiseen kehittämiseen liittyvä kehittämisideoiden palkitsemiskäytäntö. Kunnassa käynnistettiin keväällä 2017 henkilöstölähtöisen tuottavuuden kehittämisen Hausbändi-hanke. Hankkeen asiantuntijatahona toimii Hyria Koulutus Oy. Työsuojelurahasto myönsi hankkeelle kehittämisavustuksen vuosille , joka kattaa 50 % hankkeen asiantuntijakuluista. Kehittämishanke koostuu sekä koko kunnan yhteisistä että toimialoittain kohdennetuista henkilöstö- ja esimiesvalmennuksista. Lisäksi hankkeeseen liittyen mahdollistettiin Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen tähtäävä opiskelu, johon lähti mukaan 20 työntekijää. Hausbändi-hankeen myötä työyksiköissä on käynnissä kehittämisprojekteja, joilla tavoitellaan sujuvampaa työtä ja vaikuttavampia palveluita asiakkaille. Hankkeen aikana on mm. kehitetty kansalaisopistoon uusi palvelukonsepti, kehitetty vanhuspalveluiden intervalliasukkaiden jakson palveluprosessia, luotu uusi päivätoimintamalli, edesautettu ruoka- ja siivouspalvelujen tiimityöskentelymallin kehittämistä ja käyttöönottoa sekä monta muuta kehityshanketta. Hausbändi-hankkeeseen liittyy keskeisenä osana tavoite työn jatkuvaan kehittämiseen ja aloitteellisuuteen. Tätä tukemaan on otettu käyttöön kehittämisidea-käytäntö. Työyhteisöt tai yksittäiset työntekijät voivat ilmoittaa työhönsä liittyviä kehittämisideoita ja aloitteita kehittämistoimikunnalle, joka käsittelee saapuneet ehdotukset ja palkitsee parhaat. Kehittämisidea käytännön kautta on toteutettu mm. henkilöstön osallistumien kansalaisopiston liikuntakurssille alennetulla hinnalla, työssä jaksaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointivalmennus (käynnistyy keväällä 2019 hoitajille) ja Salainen ystävä viikko. Tarkasteluajanjaksolla saatiin valmiiksi KVTES-sopimusalojen tehtävänkuvaukset sekä työnvaativuuden arviointijärjestelmä ja käynnistettiin TS-sopimuksen tehtävien vaativuuden arvi- 19

20 ointijärjestelmäyhteistyö, käynnistettiin TS-sopimusalalla työehtosopimuksen mukainen kehittämistyöryhmä, luotiin pääluottamusmiesyhteistyöfoorumi, aloitettiin kuukausittaisen henkilöstökirjeen julkaiseminen sekä jatkettiin esimieskirjeiden julkaisemista. Henkilöstökirjeessä on vuoden aikana viestitty mm. henkilöstöohjelman työnantaja-arvoista. Työterveyshuollon kanssa käynnistettiin työssä jaksaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointivalmennus kotihoidon työntekijöille. Valmennuksen toteutus alkaa keväällä 2019 ja valmennus kestää puoli vuotta. Yhteistyössä työterveyshuollon ja Riihimäen kaupungin kanssa suunniteltiin yhteinen KIILA-kuntoutusryhmä hoitajille ja ohjaajille, joka starttaa syksyllä Tarkastelujakson aikana marras-joulukuun vaihteessa toteutettiin henkilöstölle Työhyvinvointi 2018-kysely. Kyselyn tuottamiseen ja raportointiin ei käytetty ulkopuolista toimijaa vaan kysely tehtiin kokonaisuudessaan omana työnä. Kyselyn raportti henkilöstökertomuksen liitteenä. Yhteistoiminta ja työsuojelu Osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja muut henkilöstöön vaikuttavat asiat sisältyvät kunnassa harjoitettavan työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan piiriin. Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää tuloksellisuutta ja parantaa työelämän laatua antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Yhteistoiminta on myös johtamisen väline, jonka avulla kunnan käytettävissä olevat voimavarat voidaan saada tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Yhteistoiminta jakaantuu edustukselliseen ja välittömään yhteistoimintaan. Edustuksellisen yhteistoiminnan keskeinen foorumi kunnassa on kehittämistoimikunta (kehto), joka on työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintaelin. Kehittämistoimikunta toimii myös kunnan työsuojelutoimikuntana. Vuonna 2018 kehittämistoimikunta kokoontui 4 kertaa. Kehittämistoimikuntaan kuuluivat suoraan asemansa perusteella kunnan henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen valitsemat pääluottamusmiehet (5 henkilöä) ja henkilöstön valitsemat työsuojeluvaltuutetut (2 henkilöä). Työnantajan edustajina kehittämistoimikuntaan kuuluivat kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallinto- ja talouspäällikkö. Keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja työsuojelupäällikön tehtävistä vastasi kuluneen vuoden aikana talous- ja hallintopäällikkö sekä hallintosuunnittelija. Työturvallisuusasioissa yhteistoiminta oli järjestetty siten, että työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen muodostama työsuojelujaosto valmisteli yhteistoiminnallista käsittelyä edellyttävät työsuojeluasiat kehittämistoimikunnalle. Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut ovat osallistuneet työterveyshuollon työpaikkakäynneille sekä AVI:n työsuojelutarkastuksiin. Loppu vuoden aikana otettiin perusturvassa käyttöön turvallisuuspoikkeamiin sähköinen ilmoitusjärjestelmä. 20

21 Kuntaliiton ansiomerkit sekä vuoden työntekijän palkitseminen Henkilöstöjuhlassa työnantajan edustajat luovuttivat Suomen Kuntaliiton myöntämiä kunnia- ja ansiomerkkejä ja lisäksi palkittiin vuoden työyhteisö. Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta sai11 henkilöä ja hopeisen ansiomerkin 20 vuoden palveluksesta 4 henkilöä. Hausjärven kunnan vuoden työntekijän tai työyhteisön palkitseminen on perinne, joka on jatkunut jo 17 vuoden ajan. Palkitsemisella halutaan nostaa vuosittain esille työntekijä tai työyhteisö, joka on pitkäjänteisesti panostanut työhönsä ja sen kehittämiseen sekä osoittanut esimerkillistä asennetta työtään kohtaan. Vuoden 2018 työyhteisö -palkinto myönnettiin Helmikodin henkilökunnalle. Perusteluina yhteisön palkitsemiselle oli: Helmikoti on toimiva työyhteisö, joka jatkuvan muutoksen alla pystyy yhä olemaan naurava ja positiivinen ryhmä, jolle työkaverin kunnioitus ja arvostaminen on osa arkea ja pyhää. Koulutus ja osaamisen ylläpito Henkilöstön osaamista tuetaan erityyppisellä koulutuksella. Henkilöstön kouluttamiseen oli varattu määrärahoja kunnan talousarviossa toimialoittain. Kunnassa laadittiin vuodelle 2018 yhteinen eri toimialojen omalta osaltaan valmistelema koulutussuunnitelma, johon liittyvä koulutustarpeiden kartoittaminen, koulutusten järjestäminen ja niihin osallistumisen rahoittaminen organisoitiin toimialoittain ja toiminnoittain. Vuonna 2018 koulutuksiin osallistui 255 henkilöä, ja koulutuspäiviä kertyi yhteensä 464 (näistä koulutuskorvaushakemukseen oikeuttavia koulutuspäiviä 428, 219 henkilöä) Keskimääräinen koulutukseen käytetty aika oli 19 tuntia/ koulutukseen osallistunut työntekijä (koko henkilöstöön suhteutettuna 11 tuntia/työntekijä). Kaikkea kunnan ja toimialojen sisäistä koulutusta ei ole tilastoitu. Tämän päivän työelämässä henkilöstöjohtamisen merkitys korostuu. Esimiehiltä edellytetään erityisesti ikäjohtamisen ja työkykyjohtamisen taitoja. Henkilöstölähtöisen kehittämisen merkitys korostuu, kun talouden tasapainottamiseksi haetaan uusia tapoja ja malleja eri työprosessien hoitamiseen. Esimiestyön tueksi järjestettiin säännöllisiä esimieskokouksia, joissa ajankohtaisten henkilöstötyön teemojen lisäksi käsiteltiin mm. tietosuojakäytäntöjä, sekä varhaisen tuen käytäntöjä työkykyongelmissa. Lisäksi esimiestiedotuksen välineenä toimivat säännölliset esimieskirjeet, joihin on koottu ajankohtaisia henkilöstöhallinnon sekä yleisiä kaikkia työpaikkoja koskevia ohjeistuksia ja tiedotteita. Henkilöstölle uutena viestinnän välineenä otettiin vuoden aikana käyttöön kerran kuussa ilmestyvä henkilöstökirje HauskaHenki. Kirjeessä informoidaan ajankohtaisista asioista sekä jaetaan vinkkejä omaan hyvinvointiin sekä työhyvinvointiin. Kirje on otettu työyhteisöissä mukavasti vastaan ja käytännettä jatketaan tulevina vuosina. Henkilöstölle järjestettiin yhteistyössä kansalaisopiston kanssa ensiapukoulutuksia. Jokaiseen työyksikköön on nimetty ensiapuvastaavat, joiden koulutuksen ja osaamisen ylläpidosta työnantaja huolehtii. 21