KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

Transkriptio

1 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi

2 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä ja sen muutokset kohtelevat erilaisen Miten eläkejärjestelmä ja sen muutokset kohtelevat erilaisen pohjakoulutuksen saaneita?

3 EDUCATION AND LONGER WORKING LIVES Väitös Jyväskylän yliopistossa Tutkimuskysymykset: - Missä määrin koulutus lisää työssä pysymistä työuran loppupäässä? - Miksi koulutetut pysyvät työelämässä pitempään?

4 IKÄ, TYÖ JA SUKUPUOLI TUTKIMUSHANKE Jyväskylän yliopistossa, dos. Raija Julkunen TSR yhtenä rahoittajana Väitöstutkimukseni > TSR yhtenä rahoittajana 2 muutakin väitöstä Sari Irni: Ageing Apparatuses at work (2010) Anna Pärnänen: Organisaatioiden ikäpolitiikat (2011) Muita julkaisuja Raija Julkunen: Kuusikymmentä ja työssä (2003) Raija Julkunen ja AnnaPärnänen: Uusi ikäsopimus (2005) Noora Järnefelt: Ikääntyvien työuran päättyminen lamavuosina ja nousukaudella (2003)

5 VANHA IKÄPOLITIIKKA POISTUMISREITIT 1989 POISTUMISREITIT KAIKILLE TYÖIKÄISILLE Työkyvyttömyyseläke Työttömyysturvan yy peruspäiväraha p + työmarkkinatuki Muuttuu vanhuuseläkkeeksi IKÄSIDONNAISET POISTUMISREITIT Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke (yksityinen sektori) Varhennettu vanhuuseläke (julkinen sektori) Yksilöllinen varhaiseläke Osa-aikaeläke Muuttuu vanhuuseläkkeeksi Ikä Ansiosidon nainen työttömyyst urva Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät Työttömyyseläke Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

6 UUSI IKÄPOLITIIKKA POISTUMISREITIT POISTUMISREITIT KAIKILLE TYÖIKÄISILLE Työkyvyttömyyseläke Työttömyysturvan peruspäiväraha + työmarkkinatuki Muuttuu vanhuuseläkkeeksi IKÄSIDONNAISET POISTUMISREITIT Vanhuuseläke vuotiaana Varhennettu vanhuuseläke (Yksilöllinen varhaiseläke) Osa-aikaeläke Muuttuu vanhuuseläkkeeksi Ikä AnsiosidonAnsiosidonnaisen nainen työttömyysturvan työttömyystlisäpäivät urva Muuttuu vanhuuseläkkeeksi 62 vuoden iässä Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

7 TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA? 4 Työssä jatkamisen suhteellinen todennäköisyys: miehet 3,5 3 2,5 OR ,5 1 0,5 0 perusaste alempi keskiaste ylempi keskiaste alempi korkea-aste ylempi korkea-aste Miehet vuotiaat Miehet vuotiaat Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

8 TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA? 4,5 Työssä jatkamisen suhteellinen todennäköisyys: naiset 4 3,5 3 OR 2,5 2 1,5 1 0,5 0 perusaste alempi keskiaste ylempi keskiaste alempi korkea-aste ylempi korkea-aste Naiset years old Naiset years old Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

9 TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA? 55 vuotiaiden työvuosien odotearvot sukupuolen ja koulutusasteen mukaan 2007 Ylempi korkea aste Alempi korkea aste Keskiaste Naiset Miehet Perusaste Lähde: Myrskylä Pekka (2009): Suomalaisten työhön osallistuminen. Julkaisussa: Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet. Tilastokeskus.

10 TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA? Number of employees OR , , , , , years old men years old men Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

11 TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA?

12 TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA? % Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäryhmittäin 2009 Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri

13 MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Aikuiselämänkulku Koulutustaso Työelämän rakenteet Työssä jatkaminen (vanhuuseläkkeelle) Varhainen poistuminen - työkyvyttömyys - työttömyys - vapaaehtoinen vetäytyminen

14 MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Koulutustaso Aikuiselämänkulku - Työ - Perheellistyminen - Terveys - Taloudelliset resurssit Työelämän rakenteet Työssä jatkaminen (vanhuuseläkkeelle) Varhainen poistuminen - työkyvyttömyys - työttömyys - vapaaehtoinen vetäytyminen

15 MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Koulutus- taso Aikuiselämänkulku - Työ - Perheellistyminen - Terveys - Taloudelliset resurssit Työelämän rakenteet - Ammattirakenteen muutos ( ) - Työnantajasektori - Alueellinen e työttömyysaste yysaste Työssä jatkaminen (vanhuuseläkkeelle) Varhainen poistuminen - työkyvyttömyys -työttömyys yy - vapaaehtoinen vetäytyminen

16 MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? ARD a) Men and women years old 17 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 men women 1,2 1,1 1 Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

17 MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? b) Men and women years old 1,6 1,5 1,4 ARD 1,3 men women 1,2 1,1 1 Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

18 MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Väliintulevien tekijöiden itsenäinen selitysosuus (% selitetystä erosta koulutustasojen välillä) Muut tekijät 70 % Miehet Ammattistat us 14 % Työnantajas ektori 10 % Terveys 4 % Rakennemu utos 2 % Muut tekijät 61 % Naiset Ammattistat us 10 % Terveys 6 % Työnantajas ektori 19 % Rakennemu utos 4 %

19 MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Väliintulevien tekijöiden itsenäinen selitysosuus (% selitetystä erosta koulutustasojen välillä) Miehet Naiset Ammattistat us 8 % Muut tekijät 46 % Ammattistat us 23 % Terveys 5 % Rakenne muutos 0 % Työnantajas ektori 26 % Muut tekijät 56 % Terveys 7 % Rakennemu utos 11 % Työnantajas ektori 18 %

20 MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Palkansaajat, jotka haluavat jatkaa 63+ vuotiaana Pitävät ä työtään tärkeänä ä ä ja merkittävänä ä ä Ovat tyytyväisiä työtehtäviensä sisältöön Heille työssä kehittyminen on tärkeää Työpaikalla on kannustava ilmapiiri ja avoin tiedonvälitys Työpaikalla eri-ikäisten kykyjä käytetään tasapuolisesti Vanhempien työkokemusta arvostetaan Heillä on mahdollisuus käyttää työajan joustoja riittävästi omiin tarpeisiin Lähde: Anna-Maija Lehto ja Hanna Sutela (2010): Ikääntyvien työpanos on vahvassa kasvussa. Tieto ja trendit. Tilastokeskus, työolotutkimus.

21 ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA SEN MUUTOKSET POISTUMISREITIT KAIKILLE TYÖIKÄISILLE Työkyvyttömyyseläke Työttömyysturvan peruspäiväraha + työmarkkinatuki Muuttuu vanhuuseläkkeeksi IKÄSIDONNAISET POISTUMISREITIT Vanhuuseläke vuotiaana Varhennettu vanhuuseläke (Yksilöllinen varhaiseläke) Osa-aikaeläke Muuttuu vanhuuseläkkeeksi Ikä AnsiosidonAnsiosidonnaisen nainen työttömyysturvan työttömyystlisäpäivät urva Muuttuu vanhuuseläkkeeksi 62 vuoden iässä Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

22 ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA SEN MUUTOKSET Poistumisriski koulutusasteen mukaan, miehet vuotta Poistumisriski koulutusasteen mukaan, naiset vuotta 1,2 1, ,8 0,8 HR 0,6 HR 0,6 0,4 0,4 0,2 0,2 0 0 Työkyvyttömyyseläke y y yy Yksilöllinen varhaiseläke Työkyvyttömyyseläke y y yy Yksilöllinen varhaiseläke Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

23 ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA SEN MUUTOKSET 1,2 Poistumisriski koulutusasteen mukaan: työttömyys 1 0,8 HR 0,6 0,4 Miehet Naiset ,2 0 Perusaste Alempi keskiaste Ylempi keskiaste Alempi korkeaaste Ylempi korkeaaste Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

24 ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA SEN MUUTOKSET 3 Poistumisriski koulutusasteen mukaan: varhennettu vanhuuseläke 2,5 2 HR 1,5 1 Miehet Naiset ,5 0 Perusaste Alempi keskiaste Ylempi keskiaste Alempi korkeaaste Ylempi korkeaaste Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.

25 JOHTOPÄÄTÖKSET Työurat tulevat pitenemään yleisen koulutustason noustessa. Ongelma: Säilyvätkö koulutettujen olot työelämässä suotuisina työssä pysymiselle? Julkisen sektorien resurssisupistukset voivat olla uhka. Koulutusryhmien väliset erot työssä pysymisessä voivat kärjistyä. ä Ongelma: Voi kärjistää eläkeikäisten toimeentuloeroja ja lisätä pitkäaikaisen köyhyyden riskiä. Työssä jatkaminen ei ole palautettavissa pelkästään yksilötason tekjiöihin ja valintoihin, vaan työ- ja työmarkkinatekijöillä on keskeinen merkitys.