Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran henkilöstökertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran henkilöstökertomus 2014"

Transkriptio

1 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eviran henkilöstökertomus 2014

2 Eviran henkilöstökertomus 2014 Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstö sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Palvelussuhteiden luonne Vaihtuvuus Koulutustaso Evira työnantajana Työtyytyväisyys Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhteistoiminta Evirassa Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvoinnin johtaminen Evirassa Työsuojelu Työterveyshuollon toiminta Evirestä Eviran VatuPassiin Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Terveysprosentti, sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Henkilöstön osaaminen ja kehittymisen tuki Lopuksi...32 Kansi: Terttu Sirviö esittelee kylvösiemenen itävyyttä heikentäviä vioituksia heinäkuun alussa järjestetyssä OKRA maatalousnäyttelyssä Oripään lentokentällä, kuvaaja Linda-Lotta Aaltonen Kuvat: Evira/Eviran kuvapankki Toimitus: Evira, henkilöstöyksikkö Taitto: Evira, virastopalveluyksikkö

3 Eviran henkilöstökertomus Pääjohtajan katsaus Eviran strategian toimeenpanon ensimmäisenä vuotena toimintakokonaisuuksien ryhmät priorisoivat kriittisiin menestystekijöihin perustuen monivuotisia toimenpiteitä konkreettisiksi työtehtäviksi eri yksiköille. Monivuotiset toimenpiteet kirjattiin myös osaksi Elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU), jolla tehtävät osoitetaan koko valvontaketjulle. Työn arvioinnin helpottamiseksi käyttöön otettiin strategiassa asetetut vaikuttavuusindikaattorit ja monivuotisten toimenpiteiden seurannan toiminnalliset mittarit. Prosesseihin perustuva johtamisjärjestelmä vakiinnutettiin. Maa- ja metsätalousministeriön ja Eviran välistä tulossopimusta kehitettiin valtion yhteisten suuntaviivojen mukaisesti. Tulostavoitteiden lukumäärä laski kahdeksaantoista (vuonna 2013: 80 kpl). Vuodelle 2014 asetetut tulostavoitteet saavutettiin melko hyvin huolimatta talouden sopeuttamisesta. Valtion budjetissa myönnetyt toimintamenot eivät ole vuosiin kattaneet viraston toiminnan edellyttämää rahoitusta. Erotus on kuitattu aikaisemmilta vuosilta kertyneillä säästöillä. Kun säästössä ollut erä supistui minimirajan alle, oli menot sopeutettava käytettävissä oleviin määrärahoihin. Vuoden 2014 aikana avoimia virkoja jätettiin täyttämättä, määräaikaisia virkoja päätettiin, rekrytointia rajoitettiin, tarkastuksia ja tutkimuksia karsittiin ja kohdennettiin uudelleen, investointeja sekä aineiden ja tarvikkeiden hankintoja siirrettiin myöhemmäksi ja koulutus- sekä matkakustannuksista säästettiin entisestään. Pääjohtaja Matti Aho

4 4 Eviran henkilöstökertomus 2014 Syksyllä käytiin yt-neuvottelut myös pysyvien ratkaisuiden löytämiseksi. 32 henkilöä jouduttiin irtisanomaan, kaikkiaan henkilöstö supistui 12,4 %. Rekrytoinnin supistaminen johti myös henkilökunnan keski-iän nousuun. Tulevina vuosina on siten tarpeen painottaa nuorten rekrytointia. Väliaikaisten ja pysyvien menonvähennysten lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin tulojen keräämiseen. Näillä toimenpiteillä Eviran taloustilannetta pystyttiin parantamaan, mutta toimintaa jouduttiin edelleen rahoittamaan hieman säästöillä. Sopeutusohjelman toteuttaminen oli työläs ja henkisesti raskas tehtävä, joka kiristi väistämättä työilmapiiriä. Yleistä työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi laski hieman syksyllä tehdyssä henkilöstökyselyssä. Pitkään jatkunut työtyytyväisyyden positiivinen suunta taittui ja vuoden 2014 tulos oli samalla tasolla kuin vuonna Tyytymättömyys lisääntyi asioissa, jotka koskivat työpaikan varmuutta, johdon toimintaa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sekä arvojen toteutumista käytännössä. Mittauksesta oli luettavissa myös henkilökunnan huoli viraston kyvystä vastata osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Uutena toimintona Evirassa aloitti alkaen Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta, jonka tehtävänä on pyynnöstä antaa lausuntoja siitä, onko eläinlääkärin eläimelle suorittaman toimenpiteen tai muun eläimen hoitoon liittyvän toimen yhteydessä tapahtunut hoitovirhe. Tilinpäätös osoittaa, että Eviran rahoitusasema on sopeutuksen jälkeen tasapainossa. Vaikka tuottavuusindeksi jäi suoritteiden vähentyessä arvoon 99,5, taloudellisuusindeksi parani arvoon 100,6 maksullisen palvelutoiminnan tuottojen kasvun myötä. Toimintakyky on säilynyt hyvällä tasolla. Maksullisen palvelutoiminnan yleinen kustannusvastaavuus parani edelleen vuodesta 2013 arvoon 102 %, jota voi pitää erittäin tyydyttävänä. Viraston vaikuttavuutta voidaan parantaa syventämällä prosessimaista toimintatapaa. Evira pyrkii siirtymään valvojasta valmentajaksi ja kehittämään sen edellyttämää uudenlaista osaamista ja ajattelua yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on uudistaa ja muotoilla asiakkaille tarjottavia palveluita ja saada myös heiltä näkemyksiä Eviran toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen.

5 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön määrä ja rakenne Eviran toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin resursseihin näkyi toimintavuoden aikana monin eri tavoin: henkilöstön kokonaismäärä, uusrekrytoinnit, sijaisten palkkaaminen ja määräaikaiset palvelussuhteet vähentyivät ja henkilöstön keski-ikä nousi. 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Evirassa työskenteli vuoden 2014 lopussa 703 henkilöä, joista pääkaupunkiseudulla 468 henkilöä, alueellisissa toimipaikoissa 134 ja teurastamoissa 101 henkilöä (TAHTI: 12/2014). Eviran henkilöstöstä 33 % työskenteli alueellisissa toimipaikoissa tai teurastamoissa eri puolilla Suomea. Eviran toimipaikkoja oli Helsingin lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla: Joensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Loimaalla, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Teurastamoita on eri puolella Suomea noin 70, joista pienteurastamoita on reilut 50. Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Sukupuolijakauma Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 2014 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Henkilöstömäärä vuoden lopussa HTV (Tahti) 708,1 705,7 715,1 732,8 715,4 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Eviran henkilöstöstä oli naisia 80,7 % ja miehiä 19,3 %. Valtiolla jakauma sukupuolten välillä on tasaisempi, naisia on 48,6 % ja miehiä 51,4 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonala on kokonaisuudessaan naisvoittoinen, hallinnonalan henkilöstöstä naisia on 57 % ja miehiä 43 %. Prosentti Lähde: Tahti 19,3 80,7 51,448,6 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Miehet Naiset Miehet

6 6 Eviran henkilöstökertomus 2014 Kuva: Mirja Kallio 2.3 Henkilöstön ikärakenne Eviran henkilöstö jakautui ikäryhmiin alla olevan taulukon mukaisesti. Suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Henkilöstön keski-ikä oli 48,3 vuotta, kun se vuonna 2013 oli 47,4 vuotta. Koko valtion henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 46,3 vuotta ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 49,4 vuotta. Lähde: Tahti

7 Eviran henkilöstökertomus Lähde: Tahti 2.4 Palvelussuhteiden luonne Eviran henkilöstöstä 91,7 % oli virkasuhteisia. Työsopimussuhteisia olivat eri puolilla Suomea sijaitsevissa teurastamoissa työskentelevät lihantarkastajat sekä osa tietohallinnon henkilöstöä. Lähde: Tahti Vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöstöstä oli 89 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Evirassa oli vuoden lopussa 11 % (koko valtiolla 10,4 % ja MMM:n hallinnonalalla 10,9 %). Määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli laskenut 4,6 prosenttiyksikköä mm. siksi, että säästötoimista johtuen määräaikaisiin tehtäviin ei enää vuoden lopussa pystytty palkkaamaan henkilöitä. Työnantaja- ja pääsopijajärjestöjen edustajat käsittelevät kaksi kertaa vuodessa määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita. Äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuudet muodostavat pääosan määräaikaisuuksista Eviran naisvaltaisessa organisaatiossa.

8 8 Eviran henkilöstökertomus 2014 Lähde: Tahti Lähde: Tahti Henkilöstöstä 90,3 % teki kokopäiväistä työtä. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 9,7 % (koko valtio 5,6 % ja MMM:n hallinnonala 8,3 %). Osa-aikatyötä tekevien osuus on noussut 0,1 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet ja osittaisella hoitovapaalla olevat muodostavat pääosan Eviran osa-aikaista työaikaa tekevästä henkilöstöstä.

9 Eviran henkilöstökertomus Lähde: Tahti 2.5 Vaihtuvuus Eviran henkilöstön vaihtuvuus pysyi samalla tasolla kuin aikaisempana vuonna eli 10 prosentissa. Ikärakenteen vuoksi eläköityminen kiiihtyy tulevina vuosina. Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle jäi 14 henkilöä, yksi henkilö jäi yksilölliselle varhennetulle eläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä. Naisvaltaisessa Evirassa vaihtuvuutta kasvattavat äitiys- ja hoitovapaasijaisuudet ja myös tutkimusmäärärahoilla palkatut määräaikaiset henkilöt lisäävät vaihtuvuutta. Valtion kokonaisvaihtuvuustietoa ei ollut käytettävissä. Eviran henkilöstön vaihtuvuudelle ei ole asetettu varsinaista seurattavaa tavoitearvoa. Eviralaisten halu vaihtaa työnantajaa oli käytännössä yhtä vähäistä kuin edellisenäkin vuonna. Valtion työtyytyväisyyskyselyssä (VMBaro) käytettävä indeksi työpaikan vaihtoaikeille sai Evirassa arvon 1,84. Eviralaisten vaihtohalukkuus oli yhtä suurta kuin vaihtohalukkuus keskimäärin valtion palveluksessa olevalla henkilöstöllä. MMM:n hallinnonalalla työpaikan vaihtohalukkuus oli keskimäärin hieman pienempää ja indeksi sai arvon 1, Koulutustaso Eviran henkilöstön koulutustaso on sangen korkea. Eviran koulutustasoindeksi 1 oli yhteensä 5,6 eli indeksi pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Eviran indeksiluku oli koko valtion indeksilukua (5,3) korkeampi ja sama kuin MMM:n hallinnonalan koulutustasoindeksi.

10 10 Eviran henkilöstökertomus Koulutustasoindeksi saadaan laskemalla eri henkilöiden koulutustasoindeksien keskiarvo. Koulutustasoja ovat 1 alempi perusaste, (1,5 tuntematon), 2 ylempi perusaste, 3,5 keskiaste, 5 alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste. Lähde: Tahti Korkeakoulu- ja yliopistotason, ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden määrä sekä tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuudet nousivat edellisvuoteen verrattuna. 2 Lähde: Tahti

11 Eviran henkilöstökertomus Lähde: Tahti Koulutusaloittain eviralaiset jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti. 2 Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja (Tilastokeskuksen koulutusasteluokitus). Lähde: Tahti

12 12 Eviran henkilöstökertomus Evira työnantajana 3.1 Työtyytyväisyys Vuosittainen työtyytyväisyyskysely toteutettiin syyskuussa valtion yhteistä VMBaro-sovellusta käyttäen. Kyselyn vastausprosentti oli 62. Yleistä työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi laski arvoon 3.35, joten viraston asettamaan indeksitavoitteesen 3.5 ei päästy. Eviran työtyytyväisyysindeksi oli hieman alempi kuin keskiarvoindeksi valtiollla (3.42) ja MMM:n hallinnonalalla (3.47). Pitkään jatkunut työtyytyväisyyden positiivinen suunta siis taittui Evirassa ja tulos oli samaa tasoa kuin viimeksi vuonna Tähän osasyynä olivat syksyllä 2014 käydyt yt-neuvottelut ja niitä seuranneet irtisanomiset. Tyytyväisimpiä eviralaiset olivat työn sisältöön ja haasteellisuuteen. Tyytymättömyys lisääntyi selvästi asioissa, jotka koskivat työpaikan varmuutta, johdon toimintaa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sekä arvojen toteutumista käytännössä. Muilta osin tyytyväisyys säilyi kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Miesten ja naisten työtyytyväisyys kokonaisuutena oli lähes samaa tasoa, miesten kokonaisindeksi sai arvon 3.39 ja naisten vastaavasti Työtyytyväisyyden osa-alueista miehet olivat kuitenkin naisia merkitsevästi tyytyväisempiä johtamiseen ja palkkaukseen. Vakiintuneeseen tapaan osastot ja yksiköt käsittelivät omat tuloksensa keskuudessaan. Kehittämistoimenpiteitä toteutetaan sekä virastotasolla että viraston lähityöyhteisöissä.

13 Eviran henkilöstökertomus Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Siemenalan tärkeimmät toimijat kokoontuivat vuosittaiseen tapaamisen Eviran Loimaan toimipaikkaan. Eturivissä Arto Mattila (Ylistaron maatasloustarvike) saa ohjeita Hanna Kortemaalta, takariveissä vasemmalta Satu Pura ja Juho-Matti Hämäläinen (Boreal Kasvinjalostus), Jouko Laukkanen, Senja Lehtonen (Tilasiemen Oy), Jarmo Tervala (Hankkija), Jukka Hollo (Tilasiemen Oy) sekä Jussi Heikkinen (SGN). Kuva: Tarja Hietaranta Vuodesta 2012 alkaen on valtiolla alettu tuottaa kolmea aikaansaannoskyvyn indeksiä, joilla pääosin seurataan valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) ja sen hankkeiden onnistumista aikaansaannoskyvyn osalta. Eviran VATU-indeksien sisältämät yksittäiset arvot, tavoitteet ja toteutumat on esitetty alla olevassa taulukossa. Eniten kehittämisen tarvetta oli koettu olevan johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sekä tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuudessa. Esimiesten ja johdon asettamia mahdollisuuksia uudistua työssä mitattiin Evirassa nyt toista kertaa.

14 14 Eviran henkilöstökertomus 2014 Eviran VATU-indeksit Toteutunut 2013 Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky (VM/Baro): Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Tavoite 2014 Toteutunut ,24 3,21 Työn innostavuus ja työssä koettu työnilo 3,64 3,57 Innostava johtaminen ja esimiestyö (VM/Baro): Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 3,14 3,3 2,6 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,37 3,5 3,37 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (VM/Baro): Tulos- ja kehityskeskustelun toimivuus 2,98 3 2,92 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä 3,32 3,4 3,25 Eviran toiminnan ja talouden sopeuttamistilanne, toimintaympäristön lukuisat muutokset ja koettu resurssien ja työtehtävien epäsuhta näkyivät työn innostavuuden ja työssä koetun työnilon laskuna. Töiden organisointi, ammattikuvien, työ- ja toimintatapojen uudistaminen sekä näitä tukeva osaamisen kehittäminen edellyttivät nopeaa reagointia muutostilanteeseen ja tätä sopeuttamiseen liittyvää jatkotyötä ja näitä tukevia toimia jatketaan vuonna Eviran indeksiluvut jäävät hieman MMM:n ja valtion kokonaisindeksin tasosta. Vuoteen 2013 verrattuna Eviran kokonaisindeksien kehitys oli negatiivista.

15 Eviran henkilöstökertomus Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kehityskeskusteluja on Evirassa käyty kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä on käyty tulos- ja tavoitekeskustelut, joissa on arvioitu edellisen vuoden tulokset ja tarkistettu kuluvan vuoden tulostavoitteet. Henkilökohtainen suoriutuvuus nousi 69 henkilöllä. Syksyn kehityskeskustelut ovat painottuneet osaamisen kehittämiseen ja lisäksi syksyllä asetetaan alustavat tulostavoitteet seuraavalle vuodelle. Palkkoja korotettiin valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisella 20 euron yleiskorotuksella lukien. Eviran arviointi- ja kehittämisryhmä kokoontui 10 kertaa ja se arvioi 33 esitystä tehtävien sijoittamisesta viitetehtäviin. Ryhmään tuotiin arvioitavaksi työnantaja- tai työntekijäosapuolen esityksestä virkojen muuttuneita tehtäviä ja avoimeksi tulleiden virkojen ja tehtävien vaativuustasoja. Vaativuustaso muuttui 17 tehtävässä ja muutoksen kohteena oli 16 naista ja yksi mies. Suurimittaista palkkausjärjestelmän kehittämistyötä ei Evirassa tehty viraston sopeuttamistilanteen ja valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon toimintajärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon valmistautumisen vuoksi. Kehittämisryhmässä tutustuttiin kuitenkin markkinapalkkavertailuun ja tehtiin otannalla pisteytysharjoituksia. Miesten ja naisten palkkauksellisia sukupuoleen liittyviä eroja ei havaittu ja Eviran palkkaukset noudattivat asiantuntijaorganisaation palkkaprofiilia ja valtion palkkamediaania. 3.4 Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Kunniamerkkien ja ansiomerkkien saajat vasemmalta Anneli Niemi, Tiina Kärnä, Raija Valtonen, Ulla Brunholm, Jukka Tegel, Inkeri Ylätalo, Tarja Korpela, Aila Pasanen, Raija Sinkkonen, Riitta Mangs, Kirsti Savela, Auli Vaarala, Perttu Koski ja Varpu Hirvelä-Koski. Kuvasta puuttuu Marja Saarinen. Kuva: Mirja Kallio

16 16 Eviran henkilöstökertomus 2014 Evira tekee vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle kunniamerkkiesitykset ansioituneista virkamiehistä. Ministeriö toimittaa hallinnonalan esitykset Ritarikuntien käsiteltäväksi. Kunniamerkkiesityksillä Evira haluaa huomioida ja antaa julkista tunnustusta niille virkamiehille, jotka ovat tehtäviensä suorittamisessa osoittaneet erityistä ansioitumista. Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkit yhdeksälle eviralaiselle: Suomen Leijonan I luokan ritarimerkkejä myönnettiin yksi, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkkejä kaksi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristejä yksi, Suomen Leijonan ritarimerkkejä yksi, Suomen Leijonan ansioristejä yksi, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitaleja kaksi ja yksi Suomen Valkoisen Ruusun mitali. Evira hakee henkilöstölle vuosittain myös valtion virka-ansiomerkkejä. Tasavallan presidentti myöntää virka-ansiomerkit tunnustukseksi virassa tai toimessa valtion hyväksi suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta. Vuonna 2014 tunnustus myönnettiin seitsemälle eviralaiselle. Evira muistaa henkilökuntaansa pienin huomionosoituksin 50- ja 60-vuotispäivinä sekä henkilöiden lähtiessä eläkkeelle. Yksikönjohtaja Terhi Laaksonen sai Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ansioituneiden yhteistyökumppaneiden huomionosoituksen yhdistyksen toimintaa ja tavoitteita edistävästä työstä salmonellan vastustamisessa. Kuva: Kirsi Rantala

17 Eviran henkilöstökertomus Puutarhaliitto luovutti ylitarkastaja Kari Nurmelle kultaisen ansiomerkin elämäntyöstä vaarallisten kasvintuhoojien ja niihin liittyvien säädösten selventämisestä tuottajille. Ansiomerkin perusteluissa todettiin, että Kari on tehnyt merkityksellistä työtä avomaan koristekasvien ja taimien hyväksi taimitarhalla, yliopistolla ja viimeisimmän rupeaman vuodesta 1988 lähtien viranomaisena. Kuva: Päivi Ronni 3.5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja tilastollinen tasa-arvoselvitys päivitettiin. Uudella suunnitelmakaudella Evira ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa huomioon tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin vuoden 2015 alussa voimaan tulevien muutosten vaikutukset. Evira tekee sukupuolivaikutusten arvioinnin kaikissa henkilöstöä koskevissa muutostilanteissa. Eviran toiminnan sopeuttamista koskeviin yhteistoimintaneuvotteluihin liittyen sukupuolivaikutusten arviointi tehtiin irtisanomisuhan alaisista. Arvioinnin mukaan irtisanomisuhan alla olevien sukupuolijakauma noudatti Eviran yleistä sukupuolijakaumaa. Joulukuussa 2014 Eviran oman palkkarakenteen mukaisella vaativuusluokituksella samapalkkaindeksi oli 100,2. Indeksin perusteella Evirassa ei siten ole havaittavissa palkkausjärjestelmästä ja sen soveltamisesta johtuvaa miesten ja naisten välistä palkkaeriarvoisuutta. Eroavuuksia syntyy lähinnä sukupuolten hakeutuessa alun perin eri tehtäviin.

18 18 Eviran henkilöstökertomus Yhteistoiminta Evirassa Koko Eviran tasolla toimiva yhteistyötoimikunta kokoontui yhteensä kymmenen kertaa. Se käsitteli yhteistoiminnan vuosikelloon kuuluvia säännönmukaisia asioita ja ajankohtaisia järjestöjen tai työnantajan toimikuntaan tuomia kysymyksiä. Eviran taloudellista tilannetta, säästöjä ja toiminnan sopeuttamista käsiteltiin kaikissa yhteistyötoimikunnan kokouksissa tavalla tai toisella. Lisäksi käsiteltäviä asioita olivat työterveyshuollon palvelut ja käyttö, uuden virkaehtosopimuskauden uudistukset, työaikaleimauksiin liittyvät muutokset, siirtyminen Kieku-toimintajärjestelmään sekä valtion yhteiseen tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin. Osana Eviran toiminnan sopeuttamista käytettävissä olevaan taloudelliseen kehykseen käytiin Evirassa syksyllä yhteistoimintaneuvottelut, joiden osana toteutettiin laajalti säästöjä eri puolilla organisaatiota, jätettiin täyttämättä avoimeksi tulleita virkoja, päätettiin määräaikaisia palvelussuhteita, vähennettiin rekrytointeja, irtisanottiin henkilökuntaa, toteutettiin laajalti muutosturvaa ja erilaisia tukitoimenpiteitä sekä sopeutettiin monin eri tavoin toimintaa muuttuneeseen tilanteeseen.

19 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi 5.1 Työhyvinvoinnin johtaminen Evirassa Työhyvinvointi syntyy työssä ja työtä tekemällä. Siihen vaikuttavat mm. työn tekemisen rakenteet ja johtaminen, osaaminen ja vuorovaikutus. Työhyvinvoinnilla on yhteys toiminnan aikaansaavuuteen, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Yksilötasolla työhyvinvointi tuottaa tyytyväisyyttä, motivaatiota ja arvostuksen kokemista. Eviran toiminnan ja talouden sopeuttamis- ja muutostilanne näkyi kuluneella toimintakaudella negatiivisesti useilla työhyvinvoinnin osa-alueilla. Epävarmuus tulevaisuudesta ja iso muutostilanne, töiden ja toimintamallien organisoimisen epäselvyys ja resurssien niukkuus näkyivät niin yksilöiden kuin työyhteisöjenkin arjessa. Evirassa työhyvinvointia tuetaan esimiesten ja johdon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon ja erilaisten verkostojen puitteissa. Työkaluja ovat esimerkiksi varhaisen tuen keskustelut ja kehityskeskustelut, työsuojeluohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitykset. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa: henkilöstövoimavarojen johtamisessa, riskienhallinnassa sekä osaamisen ja esimiestyön uudistamisessa ja tukemisessa. Erityisen suuren merkityksen kuluneena toimintakautena sai yksilöiden ja työyhteisöjen muutosten tukeminen, mm. henkilökohtaiset muutosturvakeskustelut irtisanottujen ja/tai muutosten kohteena olleille (esimerkiksi perustietotekniikkapalveluja hoitavista tietohallinnon työntekijöistä viisi henkilöä siirtyy Valtoriin). Varhaisen tuen malli Eviran varhaisen keskustelun ja tuen mallilla tuetaan yksilön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätään työyhteisön toimivuutta ja toisista välittämistä. Työyhteisön toimivuuden, työn sujumisen ja työkyvyn ylläpitämisen kannalta otetaan yhteiset asiat keskusteltavaksi ja sovittavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa varhaisen keskustelun ja tuen mallin avulla. Varhaisen keskustelun ja tuen mallissa ja prosessissa eri toimijoilla on omat roolinsa, mikä auttaa hahmottamaan yhteiseen tavoitteeseen pääsemistä. Esimies voi ottaa keskusteltavaksi minkä tahansa asian, joka vaikuttaa työyhteisössä työn sujumiseen. Lisäksi varhainen keskustelu käydään, kun saldo- tai poissaolorajat ylittyvät ja keskustelu kirjataan keskustelulomakkeeseen. Yhteistyökumppanina toimii tarvittaessa henkilöstöyksikkö ja työterveyshuolto. Varhaisen keskustelun ja tuen mallin Kuva: Kirsi Rantala Varhaisen keskustelun ja tuen mallin päivitystä suunnittelevat Hanna-Leena Myllärinen ja Marianne Turja.

20 20 Eviran henkilöstökertomus 2014 mukaisesti henkilöstöyksikkö ottaa esimiehiin yhteyttä kolme kertaa vuodessa, jos määritellyt saldo- tai poissaolorajat ylittyvät. Varhaisen keskustelun ja tuen puheeksiotto raja-arvojen ylittymisestä koski vuoden aikana 255 eri henkilöä. Jokainen tapaus on yksilöllinen ja ratkaisuja työkyvyn tukemiseksi etsitään laaja-alaisesti. Loppuvuodesta käynnistettiin varhaisen keskustelun ja tuen mallin päivittäminen. Kehitystyössä hyödynnetään Helsingin kaupungilla kehitettyä VatuPassi-mallia. VatuPassia esiteltiin Eviran työsuojelutoimikunnassa ja se päätettiin ottaa kokeiltavaksi Evirassa. Mallin rakentaminen Eviran näköiseksi jatkuu vuonna 2015 Valtiokonttorin tukemana Kaiku-hankkeena 3. Tavoitteena on tuottaa vuorovaikutteisempi työkalu esimiehen ja työntekijän väliseen keskusteluun sekä yksilö- että ryhmätasolla. Liite 2 3 Kaiku-työelämänpalvelu on Valtiokonttorin valtion organisaatioille tuottama palvelu, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää organisaatioita ja työyhteisöjä toimiviksi ja hyvinvoinviksi. VARHAISEN KESKUSTELUN ASTEIKKO AUTTAA KESKUSTELUSSA Esimiehen ja työntekijän keskustelussa käydään asioita yhdessä läpi näistä neljästä näkökulmasta. Kunnossa Kunnossa Kunnossa Kunnossa Kehitettävää Kehitettävää Kehitettävää Kehitettävää Perustehtävä tiedätkö mitä sinun pitäisi tehdä työn tavoitteet ja organisointi johtaminen/ esimiestoiminta työpaikan ilmapiiri ja tiedonkulku Osaaminen ammattitaito ja osaaminen suhteessa työtehtävääsi työn sujuminen Työkyky omat voimavarasi terveys ja työkyky työn ja muun elämän yhteensovitta minen Motivaatio motivaatio ja sitoutuminen yhteistyövalmiudet

21 Eviran henkilöstökertomus Työsuojelu Työsuojeluriskien arviointeihin perustuen yksiköissä tehtiin muun muassa riskitasoja pienentäviä tilajärjestelyjä ja välinehankintoja. Viikin laboratorioiden vaakapalkkipöytiä koskevan kolmivuotisen korvaushankkeen päätösvuonna korvattiin jäljellä olleet vanhat atk-pöydät uusilla ergonomisilla pöydillä. Vaaraluokkiin III ja IV kuuluville biologisille tekijöille altistuvista työntekijöistä alettiin pitää työnantajan rekisteriä. Uusi, henkistä hyvinvointia painottava työsuojelun toimintaohjelma valmisteltiin vuonna 2015 aloittavan uuden työsuojelutoimikunnan hyväksyttäväksi. Työterveyshuollot tukivat työsuojelua tekemällä työpaikkaselvityksiä ja erillisiä ergonomiaselvityksiä Eviran eri toimipaikoissa. Toimipaikoissa tehtiin neljä työsuojelun vaaratilanneilmoitusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tehdyistä 28 ilmoituksesta 14 liittyi teurastamoissa tehtävän lihantarkastuksen läheltä piti -tilanteisiin. Ensiapukoulutuksiin osallistuminen on tärkeä osa arjen työsuojeluvalmiuden ylläpitoa. Ensiapukurssi 1:lle osallistui 13 eviralaista ja ensiapukurssi 2:lle yhdeksän eviralaista. Ensiapuvalmiuden ylläpitokurssin kävi 12 eviralaista. 5.3 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon tehtävänä on ylläpitää, tukea ja edistää työntekijän työkykyä, vähentää työkyvyn menettämisen vaaraa, toteuttaa osaltaan varhaisen tuen mallia ja sairauspoissaolojen hallintaa sekä olla mukana kehittämässä työyhteisöjä ja sovittaa yhteen yksittäisten henkilöiden työtä ja työkykyä. Työterveyshuolto on esimiesten, johdon ja henkilöstöhallinnon kumppani tiedon tuottajana, toimenpiteiden ehdottajana ja toteuttajana sekä yhteistyökumppani monissa yhteistyöverkostoissa. Jokaisessa Eviran toimipaikassa on eviralaisille nimetty työterveyshuollon tiimi (lääkäri, työterveyshoitaja, fysioterapeutti ja psykologi), johon henkilöstö, esimiehet ja henkilöstöhallinto ovat tarvittaessa yhteydessä. Työterveyshuoltopalvelujen palveluntuottajat kilpailutettiin keväällä 2014 ja osalla eviralaisista työterveyshuolto vaihtui. Uudella sopimuskaudella kaikkien eviralaisten asiointi keskitettiin oman alueen yhteen nimettyyn työterveyshuollon toimipisteeseen, jolloin nimetyn tiimin rooli ja vastuu hoitoprosessista korostuu. Nimetyllä tiimillä on esimerkiksi päävastuu suunnitella henkilön työhön paluu pitkältä sairauslomalta. Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän entistä tiiviimmän yhteistyön merkitys korostuu. Työterveyshuoltojen toiminnan painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tähän ei aivan vielä päästy, sillä työterveyshuollon kustannusten jakaantuminen ennaltaehkäisevään toimintaan (Kelan kor- Kuva: Kirsi Rantala Minttu Sundström Mehiläisestä antaa vuosittaista influenssarokotusta Aleksi Pietikäiselle.

22 22 Eviran henkilöstökertomus 2014 vausluokka I) ja sairaanhoitoon (Kelan korvausluokka II) jakaantui seuraavasti: Kela I 44 % ja Kela II 56 %. Eviran työterveyshuollon kustannukset olivat valtion yleiseen tasoon nähden lähes kaksinkertaiset. MMM:n hallinnonalalla kustannukset olivat 478 euroa/henkilötyövuosi. Työterveyshuollon kustannukset kuitenkin laskivat 840 euroon/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna kustannukset olivat 872,90 euroa/henkilötyövuosi. Työterveyshuollossa sairauden vuoksi tapahtuneet asiointimäärät laskivat merkittävästi 8,0 käynnistä 6,7 käyntiin. Työterveyshuollon palveluiden keskittäminen on omalta osaltaan saattanut vaikuttaa tähän laskuun. Lähde: Tahti 5.4 Evirestä Eviran VatuPassiin Nelivuotinen strategisen hyvinvoinnin johtamisen Evire-hanke saatettiin loppuun. Hankkeen tavoitteena oli tukea henkilöstön työkykyä, antaa esimiehille, johdolle ja henkilöstöhallinnolle työkaluja hyvinvoinnin johtamiseen sekä tuottaa tietoa hyvinvointityön kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli lisätä onnistuneella hyvinvoinnin johtamisella Eviran ydintoiminnan vaikutuksia ja tuloksia. Evire oli Eviran ja Valtiokonttorin yhteinen Kaiku-hanke, jota Valtiokonttori on tukenut. Hankkeen tulosten odotettiin näkyvän työtyytyväisyytenä, työkyky- ja terveysriskien hallintana, vähentyneinä työterveyshuollon kustannuksina ja työurien pidentymisenä. Yksilötasolla henkilöstön työkykyä pyrittiin ylläpitämään, edistämään ja tukemaan tekemällä yhteistyötä eri verkostoissa, kuten työsuojelun toimijoiden, työterveyden, henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa. Työkaluja olivat varhaisen tuen keskustelut ja kehityskeskustelut, työsuojeluohjelmat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitykset.

23 Eviran henkilöstökertomus Painopiste oli ennaltaehkäisevässä toiminnassa, henkilöstövoimavarojen johtamisessa, riskien hallinnassa, osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä esimiestyön kehittämisessä. Lisäksi toteutettiin myös laajempaa yhteistyötä kuntoutus-, vakuutus- ja eläketahojen kanssa. Osana hanketta alettiin päivittää Eviran varhaisen keskustelun ja tuen mallia uudella VatuPassi-mallilla, jota on kuvattu tarkemmin tämän henkilöstökertomuksen kappaleessa 5.1. VatuPassista toivotaan jatkossa ratkaisukeskeistä työkalua arjen sujumisen tueksi. Päivitystyön tueksi käynnistettiin Valtiokonttorin tukema uusi hyvinvoinnin hanke, Eviran VatuPassi. Eviressä tavoitteiksi asetetut tulokset eivät kaikilta osin toteutuneet vuonna 2014 Eviran toiminnan ja talouden sopeuttamisesta ja muutostilanteesta johtuen. Kokonaisuudessaan hanke oli kuitenkin hyvin onnistunut kootessaan ja tehdessään näkyviksi työhyvinvoinnin alle kuuluvia toimintoja ja toimijoita, niiden välisiä kytkentöjä ja vuorovaikutussuhteita sekä luodessaan uusia toimintamalleja, verkostoja, työkaluja ja tunnuslukuja työhyvinvoinnin johtamisen monimuotoiseen kenttään. Kuva: Päivi Ronni Eviran talviuintikerhoon kuuluvat Annikki Welling ja Arja Pohto osallistuivat talviuinnin SM-kisoihin Vierumäen urheiluopistolla. 5.5 Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Työhyvinvoinnin kokonaisuuteen katsotaan kuuluvan useita eri toimintoja ja palveluja, kuten työsuojelu, ergonomia, työpaikkaruokailu ja työpaikkaliikunta, samoin organisaation yhteiset hyvinvointihankkeet, varhainen tuki, esimiestyö ja johtaminen sekä osaamisen kehittäminen. Työhyvinvointiin liittyviä raportteja, mittareita ja tunnuslukuja kerätään ja seurataan systemaattisesti. Johdolle tuotetaan omat raporttipakettinsa. Tietoa hyödynnetään osana työhyvinvoinnin johtamista. Työhyvinvoinnin tunnuslukuja ovat muun muassa terveysprosentti, sairauspoissaolot, työtapaturmat, eläköitymistiedot sekä työhyvinvoinnin indeksit, kuten VM- Baron ja VATUn inhimillisen pääoman (IPO) indeksit. Vaikka vastuu oman työhyvinvoinnin ylläpitämisestä on viime kädessä henkilöllä itsellään, on tärkeää tukea ja johtaa yksilön hyvinvointia hänen omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan. Tulevaisuudessa on tavoitteena keskustella työntekijän kanssa työn tekemisestä mahdollisimman avoimesti ja vuorovaikutteisesti uuden mallin (Eviran VatuPassi) mukaisesti neljän elementin kautta, joita ovat työn tekemisen rakenteet, työkyky, osaaminen ja motivaatio. Tyky-toimintaa toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti kaikilla Eviran toimipaikoilla. Tavoitteena on tuottaa ja järjestää Evirassa sellaisia tyky-toimintoja, jotka sopivat mahdollisimman monelle eviralaiselle. Kuva: Päivi Ronni Tammikuussa perustettiin Eviran Martat, joiden kalakurssilla kotitalousneuvoja Tuula Kivialho Uudenmaan Martoista antoi vinkkejä mm. kuhan ja silakan fileoimiseen, ahvenen nylkemiseen. Ulla Brunholm ja Leena Lilleberg seuraavat työn kulkua.

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Eviran henkilöstökertomus 2015

Eviran henkilöstökertomus 2015 Eviran henkilöstökertomus 2015 SISÄLLYS 1 Pääjohtajan katsaus... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 5 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet...5 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan...6 2.3 Henkilöstön

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12 Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro Dnro 2 (9) Johdanto Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toisen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2011 on edellisvuoden tapaan erillinen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö Hanna Oranen Henkilöstön kehittäjä, työsuojelupäällikkö 26.10.2011 26.10.2011 2 VMBaron kehitys 2004-2011 2011 2011 369 3,69 335 3,35 26.10.2011 3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen

Lisätiedot

TEKLiideri Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy yhteistyössä

TEKLiideri Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy yhteistyössä TEK Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy 2016 TEKn tavoitteet TEK on kohdennettu johtajille ja esimiehille, jotka haluavat uudistua ja kehittää johtamistaan uudelle tasolle. valmentaa esimiehiä tehokkaasti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot