Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran henkilöstökertomus 2014

Transkriptio

1 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eviran henkilöstökertomus 2014

2 Eviran henkilöstökertomus 2014 Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstö sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Palvelussuhteiden luonne Vaihtuvuus Koulutustaso Evira työnantajana Työtyytyväisyys Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhteistoiminta Evirassa Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvoinnin johtaminen Evirassa Työsuojelu Työterveyshuollon toiminta Evirestä Eviran VatuPassiin Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Terveysprosentti, sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Henkilöstön osaaminen ja kehittymisen tuki Lopuksi...32 Kansi: Terttu Sirviö esittelee kylvösiemenen itävyyttä heikentäviä vioituksia heinäkuun alussa järjestetyssä OKRA maatalousnäyttelyssä Oripään lentokentällä, kuvaaja Linda-Lotta Aaltonen Kuvat: Evira/Eviran kuvapankki Toimitus: Evira, henkilöstöyksikkö Taitto: Evira, virastopalveluyksikkö

3 Eviran henkilöstökertomus Pääjohtajan katsaus Eviran strategian toimeenpanon ensimmäisenä vuotena toimintakokonaisuuksien ryhmät priorisoivat kriittisiin menestystekijöihin perustuen monivuotisia toimenpiteitä konkreettisiksi työtehtäviksi eri yksiköille. Monivuotiset toimenpiteet kirjattiin myös osaksi Elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU), jolla tehtävät osoitetaan koko valvontaketjulle. Työn arvioinnin helpottamiseksi käyttöön otettiin strategiassa asetetut vaikuttavuusindikaattorit ja monivuotisten toimenpiteiden seurannan toiminnalliset mittarit. Prosesseihin perustuva johtamisjärjestelmä vakiinnutettiin. Maa- ja metsätalousministeriön ja Eviran välistä tulossopimusta kehitettiin valtion yhteisten suuntaviivojen mukaisesti. Tulostavoitteiden lukumäärä laski kahdeksaantoista (vuonna 2013: 80 kpl). Vuodelle 2014 asetetut tulostavoitteet saavutettiin melko hyvin huolimatta talouden sopeuttamisesta. Valtion budjetissa myönnetyt toimintamenot eivät ole vuosiin kattaneet viraston toiminnan edellyttämää rahoitusta. Erotus on kuitattu aikaisemmilta vuosilta kertyneillä säästöillä. Kun säästössä ollut erä supistui minimirajan alle, oli menot sopeutettava käytettävissä oleviin määrärahoihin. Vuoden 2014 aikana avoimia virkoja jätettiin täyttämättä, määräaikaisia virkoja päätettiin, rekrytointia rajoitettiin, tarkastuksia ja tutkimuksia karsittiin ja kohdennettiin uudelleen, investointeja sekä aineiden ja tarvikkeiden hankintoja siirrettiin myöhemmäksi ja koulutus- sekä matkakustannuksista säästettiin entisestään. Pääjohtaja Matti Aho

4 4 Eviran henkilöstökertomus 2014 Syksyllä käytiin yt-neuvottelut myös pysyvien ratkaisuiden löytämiseksi. 32 henkilöä jouduttiin irtisanomaan, kaikkiaan henkilöstö supistui 12,4 %. Rekrytoinnin supistaminen johti myös henkilökunnan keski-iän nousuun. Tulevina vuosina on siten tarpeen painottaa nuorten rekrytointia. Väliaikaisten ja pysyvien menonvähennysten lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin tulojen keräämiseen. Näillä toimenpiteillä Eviran taloustilannetta pystyttiin parantamaan, mutta toimintaa jouduttiin edelleen rahoittamaan hieman säästöillä. Sopeutusohjelman toteuttaminen oli työläs ja henkisesti raskas tehtävä, joka kiristi väistämättä työilmapiiriä. Yleistä työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi laski hieman syksyllä tehdyssä henkilöstökyselyssä. Pitkään jatkunut työtyytyväisyyden positiivinen suunta taittui ja vuoden 2014 tulos oli samalla tasolla kuin vuonna Tyytymättömyys lisääntyi asioissa, jotka koskivat työpaikan varmuutta, johdon toimintaa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sekä arvojen toteutumista käytännössä. Mittauksesta oli luettavissa myös henkilökunnan huoli viraston kyvystä vastata osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Uutena toimintona Evirassa aloitti alkaen Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta, jonka tehtävänä on pyynnöstä antaa lausuntoja siitä, onko eläinlääkärin eläimelle suorittaman toimenpiteen tai muun eläimen hoitoon liittyvän toimen yhteydessä tapahtunut hoitovirhe. Tilinpäätös osoittaa, että Eviran rahoitusasema on sopeutuksen jälkeen tasapainossa. Vaikka tuottavuusindeksi jäi suoritteiden vähentyessä arvoon 99,5, taloudellisuusindeksi parani arvoon 100,6 maksullisen palvelutoiminnan tuottojen kasvun myötä. Toimintakyky on säilynyt hyvällä tasolla. Maksullisen palvelutoiminnan yleinen kustannusvastaavuus parani edelleen vuodesta 2013 arvoon 102 %, jota voi pitää erittäin tyydyttävänä. Viraston vaikuttavuutta voidaan parantaa syventämällä prosessimaista toimintatapaa. Evira pyrkii siirtymään valvojasta valmentajaksi ja kehittämään sen edellyttämää uudenlaista osaamista ja ajattelua yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on uudistaa ja muotoilla asiakkaille tarjottavia palveluita ja saada myös heiltä näkemyksiä Eviran toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen.

5 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön määrä ja rakenne Eviran toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin resursseihin näkyi toimintavuoden aikana monin eri tavoin: henkilöstön kokonaismäärä, uusrekrytoinnit, sijaisten palkkaaminen ja määräaikaiset palvelussuhteet vähentyivät ja henkilöstön keski-ikä nousi. 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Evirassa työskenteli vuoden 2014 lopussa 703 henkilöä, joista pääkaupunkiseudulla 468 henkilöä, alueellisissa toimipaikoissa 134 ja teurastamoissa 101 henkilöä (TAHTI: 12/2014). Eviran henkilöstöstä 33 % työskenteli alueellisissa toimipaikoissa tai teurastamoissa eri puolilla Suomea. Eviran toimipaikkoja oli Helsingin lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla: Joensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Loimaalla, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Teurastamoita on eri puolella Suomea noin 70, joista pienteurastamoita on reilut 50. Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Sukupuolijakauma Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 2014 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Henkilöstömäärä vuoden lopussa HTV (Tahti) 708,1 705,7 715,1 732,8 715,4 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Eviran henkilöstöstä oli naisia 80,7 % ja miehiä 19,3 %. Valtiolla jakauma sukupuolten välillä on tasaisempi, naisia on 48,6 % ja miehiä 51,4 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonala on kokonaisuudessaan naisvoittoinen, hallinnonalan henkilöstöstä naisia on 57 % ja miehiä 43 %. Prosentti Lähde: Tahti 19,3 80,7 51,448,6 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Miehet Naiset Miehet

6 6 Eviran henkilöstökertomus 2014 Kuva: Mirja Kallio 2.3 Henkilöstön ikärakenne Eviran henkilöstö jakautui ikäryhmiin alla olevan taulukon mukaisesti. Suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Henkilöstön keski-ikä oli 48,3 vuotta, kun se vuonna 2013 oli 47,4 vuotta. Koko valtion henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 46,3 vuotta ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 49,4 vuotta. Lähde: Tahti

7 Eviran henkilöstökertomus Lähde: Tahti 2.4 Palvelussuhteiden luonne Eviran henkilöstöstä 91,7 % oli virkasuhteisia. Työsopimussuhteisia olivat eri puolilla Suomea sijaitsevissa teurastamoissa työskentelevät lihantarkastajat sekä osa tietohallinnon henkilöstöä. Lähde: Tahti Vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöstöstä oli 89 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Evirassa oli vuoden lopussa 11 % (koko valtiolla 10,4 % ja MMM:n hallinnonalalla 10,9 %). Määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli laskenut 4,6 prosenttiyksikköä mm. siksi, että säästötoimista johtuen määräaikaisiin tehtäviin ei enää vuoden lopussa pystytty palkkaamaan henkilöitä. Työnantaja- ja pääsopijajärjestöjen edustajat käsittelevät kaksi kertaa vuodessa määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita. Äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuudet muodostavat pääosan määräaikaisuuksista Eviran naisvaltaisessa organisaatiossa.

8 8 Eviran henkilöstökertomus 2014 Lähde: Tahti Lähde: Tahti Henkilöstöstä 90,3 % teki kokopäiväistä työtä. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 9,7 % (koko valtio 5,6 % ja MMM:n hallinnonala 8,3 %). Osa-aikatyötä tekevien osuus on noussut 0,1 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet ja osittaisella hoitovapaalla olevat muodostavat pääosan Eviran osa-aikaista työaikaa tekevästä henkilöstöstä.

9 Eviran henkilöstökertomus Lähde: Tahti 2.5 Vaihtuvuus Eviran henkilöstön vaihtuvuus pysyi samalla tasolla kuin aikaisempana vuonna eli 10 prosentissa. Ikärakenteen vuoksi eläköityminen kiiihtyy tulevina vuosina. Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle jäi 14 henkilöä, yksi henkilö jäi yksilölliselle varhennetulle eläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä. Naisvaltaisessa Evirassa vaihtuvuutta kasvattavat äitiys- ja hoitovapaasijaisuudet ja myös tutkimusmäärärahoilla palkatut määräaikaiset henkilöt lisäävät vaihtuvuutta. Valtion kokonaisvaihtuvuustietoa ei ollut käytettävissä. Eviran henkilöstön vaihtuvuudelle ei ole asetettu varsinaista seurattavaa tavoitearvoa. Eviralaisten halu vaihtaa työnantajaa oli käytännössä yhtä vähäistä kuin edellisenäkin vuonna. Valtion työtyytyväisyyskyselyssä (VMBaro) käytettävä indeksi työpaikan vaihtoaikeille sai Evirassa arvon 1,84. Eviralaisten vaihtohalukkuus oli yhtä suurta kuin vaihtohalukkuus keskimäärin valtion palveluksessa olevalla henkilöstöllä. MMM:n hallinnonalalla työpaikan vaihtohalukkuus oli keskimäärin hieman pienempää ja indeksi sai arvon 1, Koulutustaso Eviran henkilöstön koulutustaso on sangen korkea. Eviran koulutustasoindeksi 1 oli yhteensä 5,6 eli indeksi pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Eviran indeksiluku oli koko valtion indeksilukua (5,3) korkeampi ja sama kuin MMM:n hallinnonalan koulutustasoindeksi.

10 10 Eviran henkilöstökertomus Koulutustasoindeksi saadaan laskemalla eri henkilöiden koulutustasoindeksien keskiarvo. Koulutustasoja ovat 1 alempi perusaste, (1,5 tuntematon), 2 ylempi perusaste, 3,5 keskiaste, 5 alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste. Lähde: Tahti Korkeakoulu- ja yliopistotason, ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden määrä sekä tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuudet nousivat edellisvuoteen verrattuna. 2 Lähde: Tahti

11 Eviran henkilöstökertomus Lähde: Tahti Koulutusaloittain eviralaiset jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti. 2 Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja (Tilastokeskuksen koulutusasteluokitus). Lähde: Tahti

12 12 Eviran henkilöstökertomus Evira työnantajana 3.1 Työtyytyväisyys Vuosittainen työtyytyväisyyskysely toteutettiin syyskuussa valtion yhteistä VMBaro-sovellusta käyttäen. Kyselyn vastausprosentti oli 62. Yleistä työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi laski arvoon 3.35, joten viraston asettamaan indeksitavoitteesen 3.5 ei päästy. Eviran työtyytyväisyysindeksi oli hieman alempi kuin keskiarvoindeksi valtiollla (3.42) ja MMM:n hallinnonalalla (3.47). Pitkään jatkunut työtyytyväisyyden positiivinen suunta siis taittui Evirassa ja tulos oli samaa tasoa kuin viimeksi vuonna Tähän osasyynä olivat syksyllä 2014 käydyt yt-neuvottelut ja niitä seuranneet irtisanomiset. Tyytyväisimpiä eviralaiset olivat työn sisältöön ja haasteellisuuteen. Tyytymättömyys lisääntyi selvästi asioissa, jotka koskivat työpaikan varmuutta, johdon toimintaa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sekä arvojen toteutumista käytännössä. Muilta osin tyytyväisyys säilyi kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Miesten ja naisten työtyytyväisyys kokonaisuutena oli lähes samaa tasoa, miesten kokonaisindeksi sai arvon 3.39 ja naisten vastaavasti Työtyytyväisyyden osa-alueista miehet olivat kuitenkin naisia merkitsevästi tyytyväisempiä johtamiseen ja palkkaukseen. Vakiintuneeseen tapaan osastot ja yksiköt käsittelivät omat tuloksensa keskuudessaan. Kehittämistoimenpiteitä toteutetaan sekä virastotasolla että viraston lähityöyhteisöissä.

13 Eviran henkilöstökertomus Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Siemenalan tärkeimmät toimijat kokoontuivat vuosittaiseen tapaamisen Eviran Loimaan toimipaikkaan. Eturivissä Arto Mattila (Ylistaron maatasloustarvike) saa ohjeita Hanna Kortemaalta, takariveissä vasemmalta Satu Pura ja Juho-Matti Hämäläinen (Boreal Kasvinjalostus), Jouko Laukkanen, Senja Lehtonen (Tilasiemen Oy), Jarmo Tervala (Hankkija), Jukka Hollo (Tilasiemen Oy) sekä Jussi Heikkinen (SGN). Kuva: Tarja Hietaranta Vuodesta 2012 alkaen on valtiolla alettu tuottaa kolmea aikaansaannoskyvyn indeksiä, joilla pääosin seurataan valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) ja sen hankkeiden onnistumista aikaansaannoskyvyn osalta. Eviran VATU-indeksien sisältämät yksittäiset arvot, tavoitteet ja toteutumat on esitetty alla olevassa taulukossa. Eniten kehittämisen tarvetta oli koettu olevan johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sekä tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuudessa. Esimiesten ja johdon asettamia mahdollisuuksia uudistua työssä mitattiin Evirassa nyt toista kertaa.

14 14 Eviran henkilöstökertomus 2014 Eviran VATU-indeksit Toteutunut 2013 Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky (VM/Baro): Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Tavoite 2014 Toteutunut ,24 3,21 Työn innostavuus ja työssä koettu työnilo 3,64 3,57 Innostava johtaminen ja esimiestyö (VM/Baro): Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 3,14 3,3 2,6 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,37 3,5 3,37 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (VM/Baro): Tulos- ja kehityskeskustelun toimivuus 2,98 3 2,92 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä 3,32 3,4 3,25 Eviran toiminnan ja talouden sopeuttamistilanne, toimintaympäristön lukuisat muutokset ja koettu resurssien ja työtehtävien epäsuhta näkyivät työn innostavuuden ja työssä koetun työnilon laskuna. Töiden organisointi, ammattikuvien, työ- ja toimintatapojen uudistaminen sekä näitä tukeva osaamisen kehittäminen edellyttivät nopeaa reagointia muutostilanteeseen ja tätä sopeuttamiseen liittyvää jatkotyötä ja näitä tukevia toimia jatketaan vuonna Eviran indeksiluvut jäävät hieman MMM:n ja valtion kokonaisindeksin tasosta. Vuoteen 2013 verrattuna Eviran kokonaisindeksien kehitys oli negatiivista.

15 Eviran henkilöstökertomus Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kehityskeskusteluja on Evirassa käyty kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä on käyty tulos- ja tavoitekeskustelut, joissa on arvioitu edellisen vuoden tulokset ja tarkistettu kuluvan vuoden tulostavoitteet. Henkilökohtainen suoriutuvuus nousi 69 henkilöllä. Syksyn kehityskeskustelut ovat painottuneet osaamisen kehittämiseen ja lisäksi syksyllä asetetaan alustavat tulostavoitteet seuraavalle vuodelle. Palkkoja korotettiin valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisella 20 euron yleiskorotuksella lukien. Eviran arviointi- ja kehittämisryhmä kokoontui 10 kertaa ja se arvioi 33 esitystä tehtävien sijoittamisesta viitetehtäviin. Ryhmään tuotiin arvioitavaksi työnantaja- tai työntekijäosapuolen esityksestä virkojen muuttuneita tehtäviä ja avoimeksi tulleiden virkojen ja tehtävien vaativuustasoja. Vaativuustaso muuttui 17 tehtävässä ja muutoksen kohteena oli 16 naista ja yksi mies. Suurimittaista palkkausjärjestelmän kehittämistyötä ei Evirassa tehty viraston sopeuttamistilanteen ja valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon toimintajärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon valmistautumisen vuoksi. Kehittämisryhmässä tutustuttiin kuitenkin markkinapalkkavertailuun ja tehtiin otannalla pisteytysharjoituksia. Miesten ja naisten palkkauksellisia sukupuoleen liittyviä eroja ei havaittu ja Eviran palkkaukset noudattivat asiantuntijaorganisaation palkkaprofiilia ja valtion palkkamediaania. 3.4 Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Kunniamerkkien ja ansiomerkkien saajat vasemmalta Anneli Niemi, Tiina Kärnä, Raija Valtonen, Ulla Brunholm, Jukka Tegel, Inkeri Ylätalo, Tarja Korpela, Aila Pasanen, Raija Sinkkonen, Riitta Mangs, Kirsti Savela, Auli Vaarala, Perttu Koski ja Varpu Hirvelä-Koski. Kuvasta puuttuu Marja Saarinen. Kuva: Mirja Kallio

16 16 Eviran henkilöstökertomus 2014 Evira tekee vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle kunniamerkkiesitykset ansioituneista virkamiehistä. Ministeriö toimittaa hallinnonalan esitykset Ritarikuntien käsiteltäväksi. Kunniamerkkiesityksillä Evira haluaa huomioida ja antaa julkista tunnustusta niille virkamiehille, jotka ovat tehtäviensä suorittamisessa osoittaneet erityistä ansioitumista. Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkit yhdeksälle eviralaiselle: Suomen Leijonan I luokan ritarimerkkejä myönnettiin yksi, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkkejä kaksi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristejä yksi, Suomen Leijonan ritarimerkkejä yksi, Suomen Leijonan ansioristejä yksi, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitaleja kaksi ja yksi Suomen Valkoisen Ruusun mitali. Evira hakee henkilöstölle vuosittain myös valtion virka-ansiomerkkejä. Tasavallan presidentti myöntää virka-ansiomerkit tunnustukseksi virassa tai toimessa valtion hyväksi suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta. Vuonna 2014 tunnustus myönnettiin seitsemälle eviralaiselle. Evira muistaa henkilökuntaansa pienin huomionosoituksin 50- ja 60-vuotispäivinä sekä henkilöiden lähtiessä eläkkeelle. Yksikönjohtaja Terhi Laaksonen sai Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ansioituneiden yhteistyökumppaneiden huomionosoituksen yhdistyksen toimintaa ja tavoitteita edistävästä työstä salmonellan vastustamisessa. Kuva: Kirsi Rantala

17 Eviran henkilöstökertomus Puutarhaliitto luovutti ylitarkastaja Kari Nurmelle kultaisen ansiomerkin elämäntyöstä vaarallisten kasvintuhoojien ja niihin liittyvien säädösten selventämisestä tuottajille. Ansiomerkin perusteluissa todettiin, että Kari on tehnyt merkityksellistä työtä avomaan koristekasvien ja taimien hyväksi taimitarhalla, yliopistolla ja viimeisimmän rupeaman vuodesta 1988 lähtien viranomaisena. Kuva: Päivi Ronni 3.5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja tilastollinen tasa-arvoselvitys päivitettiin. Uudella suunnitelmakaudella Evira ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa huomioon tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin vuoden 2015 alussa voimaan tulevien muutosten vaikutukset. Evira tekee sukupuolivaikutusten arvioinnin kaikissa henkilöstöä koskevissa muutostilanteissa. Eviran toiminnan sopeuttamista koskeviin yhteistoimintaneuvotteluihin liittyen sukupuolivaikutusten arviointi tehtiin irtisanomisuhan alaisista. Arvioinnin mukaan irtisanomisuhan alla olevien sukupuolijakauma noudatti Eviran yleistä sukupuolijakaumaa. Joulukuussa 2014 Eviran oman palkkarakenteen mukaisella vaativuusluokituksella samapalkkaindeksi oli 100,2. Indeksin perusteella Evirassa ei siten ole havaittavissa palkkausjärjestelmästä ja sen soveltamisesta johtuvaa miesten ja naisten välistä palkkaeriarvoisuutta. Eroavuuksia syntyy lähinnä sukupuolten hakeutuessa alun perin eri tehtäviin.

18 18 Eviran henkilöstökertomus Yhteistoiminta Evirassa Koko Eviran tasolla toimiva yhteistyötoimikunta kokoontui yhteensä kymmenen kertaa. Se käsitteli yhteistoiminnan vuosikelloon kuuluvia säännönmukaisia asioita ja ajankohtaisia järjestöjen tai työnantajan toimikuntaan tuomia kysymyksiä. Eviran taloudellista tilannetta, säästöjä ja toiminnan sopeuttamista käsiteltiin kaikissa yhteistyötoimikunnan kokouksissa tavalla tai toisella. Lisäksi käsiteltäviä asioita olivat työterveyshuollon palvelut ja käyttö, uuden virkaehtosopimuskauden uudistukset, työaikaleimauksiin liittyvät muutokset, siirtyminen Kieku-toimintajärjestelmään sekä valtion yhteiseen tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin. Osana Eviran toiminnan sopeuttamista käytettävissä olevaan taloudelliseen kehykseen käytiin Evirassa syksyllä yhteistoimintaneuvottelut, joiden osana toteutettiin laajalti säästöjä eri puolilla organisaatiota, jätettiin täyttämättä avoimeksi tulleita virkoja, päätettiin määräaikaisia palvelussuhteita, vähennettiin rekrytointeja, irtisanottiin henkilökuntaa, toteutettiin laajalti muutosturvaa ja erilaisia tukitoimenpiteitä sekä sopeutettiin monin eri tavoin toimintaa muuttuneeseen tilanteeseen.

19 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi 5.1 Työhyvinvoinnin johtaminen Evirassa Työhyvinvointi syntyy työssä ja työtä tekemällä. Siihen vaikuttavat mm. työn tekemisen rakenteet ja johtaminen, osaaminen ja vuorovaikutus. Työhyvinvoinnilla on yhteys toiminnan aikaansaavuuteen, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Yksilötasolla työhyvinvointi tuottaa tyytyväisyyttä, motivaatiota ja arvostuksen kokemista. Eviran toiminnan ja talouden sopeuttamis- ja muutostilanne näkyi kuluneella toimintakaudella negatiivisesti useilla työhyvinvoinnin osa-alueilla. Epävarmuus tulevaisuudesta ja iso muutostilanne, töiden ja toimintamallien organisoimisen epäselvyys ja resurssien niukkuus näkyivät niin yksilöiden kuin työyhteisöjenkin arjessa. Evirassa työhyvinvointia tuetaan esimiesten ja johdon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon ja erilaisten verkostojen puitteissa. Työkaluja ovat esimerkiksi varhaisen tuen keskustelut ja kehityskeskustelut, työsuojeluohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitykset. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa: henkilöstövoimavarojen johtamisessa, riskienhallinnassa sekä osaamisen ja esimiestyön uudistamisessa ja tukemisessa. Erityisen suuren merkityksen kuluneena toimintakautena sai yksilöiden ja työyhteisöjen muutosten tukeminen, mm. henkilökohtaiset muutosturvakeskustelut irtisanottujen ja/tai muutosten kohteena olleille (esimerkiksi perustietotekniikkapalveluja hoitavista tietohallinnon työntekijöistä viisi henkilöä siirtyy Valtoriin). Varhaisen tuen malli Eviran varhaisen keskustelun ja tuen mallilla tuetaan yksilön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätään työyhteisön toimivuutta ja toisista välittämistä. Työyhteisön toimivuuden, työn sujumisen ja työkyvyn ylläpitämisen kannalta otetaan yhteiset asiat keskusteltavaksi ja sovittavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa varhaisen keskustelun ja tuen mallin avulla. Varhaisen keskustelun ja tuen mallissa ja prosessissa eri toimijoilla on omat roolinsa, mikä auttaa hahmottamaan yhteiseen tavoitteeseen pääsemistä. Esimies voi ottaa keskusteltavaksi minkä tahansa asian, joka vaikuttaa työyhteisössä työn sujumiseen. Lisäksi varhainen keskustelu käydään, kun saldo- tai poissaolorajat ylittyvät ja keskustelu kirjataan keskustelulomakkeeseen. Yhteistyökumppanina toimii tarvittaessa henkilöstöyksikkö ja työterveyshuolto. Varhaisen keskustelun ja tuen mallin Kuva: Kirsi Rantala Varhaisen keskustelun ja tuen mallin päivitystä suunnittelevat Hanna-Leena Myllärinen ja Marianne Turja.

20 20 Eviran henkilöstökertomus 2014 mukaisesti henkilöstöyksikkö ottaa esimiehiin yhteyttä kolme kertaa vuodessa, jos määritellyt saldo- tai poissaolorajat ylittyvät. Varhaisen keskustelun ja tuen puheeksiotto raja-arvojen ylittymisestä koski vuoden aikana 255 eri henkilöä. Jokainen tapaus on yksilöllinen ja ratkaisuja työkyvyn tukemiseksi etsitään laaja-alaisesti. Loppuvuodesta käynnistettiin varhaisen keskustelun ja tuen mallin päivittäminen. Kehitystyössä hyödynnetään Helsingin kaupungilla kehitettyä VatuPassi-mallia. VatuPassia esiteltiin Eviran työsuojelutoimikunnassa ja se päätettiin ottaa kokeiltavaksi Evirassa. Mallin rakentaminen Eviran näköiseksi jatkuu vuonna 2015 Valtiokonttorin tukemana Kaiku-hankkeena 3. Tavoitteena on tuottaa vuorovaikutteisempi työkalu esimiehen ja työntekijän väliseen keskusteluun sekä yksilö- että ryhmätasolla. Liite 2 3 Kaiku-työelämänpalvelu on Valtiokonttorin valtion organisaatioille tuottama palvelu, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää organisaatioita ja työyhteisöjä toimiviksi ja hyvinvoinviksi. VARHAISEN KESKUSTELUN ASTEIKKO AUTTAA KESKUSTELUSSA Esimiehen ja työntekijän keskustelussa käydään asioita yhdessä läpi näistä neljästä näkökulmasta. Kunnossa Kunnossa Kunnossa Kunnossa Kehitettävää Kehitettävää Kehitettävää Kehitettävää Perustehtävä tiedätkö mitä sinun pitäisi tehdä työn tavoitteet ja organisointi johtaminen/ esimiestoiminta työpaikan ilmapiiri ja tiedonkulku Osaaminen ammattitaito ja osaaminen suhteessa työtehtävääsi työn sujuminen Työkyky omat voimavarasi terveys ja työkyky työn ja muun elämän yhteensovitta minen Motivaatio motivaatio ja sitoutuminen yhteistyövalmiudet

21 Eviran henkilöstökertomus Työsuojelu Työsuojeluriskien arviointeihin perustuen yksiköissä tehtiin muun muassa riskitasoja pienentäviä tilajärjestelyjä ja välinehankintoja. Viikin laboratorioiden vaakapalkkipöytiä koskevan kolmivuotisen korvaushankkeen päätösvuonna korvattiin jäljellä olleet vanhat atk-pöydät uusilla ergonomisilla pöydillä. Vaaraluokkiin III ja IV kuuluville biologisille tekijöille altistuvista työntekijöistä alettiin pitää työnantajan rekisteriä. Uusi, henkistä hyvinvointia painottava työsuojelun toimintaohjelma valmisteltiin vuonna 2015 aloittavan uuden työsuojelutoimikunnan hyväksyttäväksi. Työterveyshuollot tukivat työsuojelua tekemällä työpaikkaselvityksiä ja erillisiä ergonomiaselvityksiä Eviran eri toimipaikoissa. Toimipaikoissa tehtiin neljä työsuojelun vaaratilanneilmoitusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tehdyistä 28 ilmoituksesta 14 liittyi teurastamoissa tehtävän lihantarkastuksen läheltä piti -tilanteisiin. Ensiapukoulutuksiin osallistuminen on tärkeä osa arjen työsuojeluvalmiuden ylläpitoa. Ensiapukurssi 1:lle osallistui 13 eviralaista ja ensiapukurssi 2:lle yhdeksän eviralaista. Ensiapuvalmiuden ylläpitokurssin kävi 12 eviralaista. 5.3 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon tehtävänä on ylläpitää, tukea ja edistää työntekijän työkykyä, vähentää työkyvyn menettämisen vaaraa, toteuttaa osaltaan varhaisen tuen mallia ja sairauspoissaolojen hallintaa sekä olla mukana kehittämässä työyhteisöjä ja sovittaa yhteen yksittäisten henkilöiden työtä ja työkykyä. Työterveyshuolto on esimiesten, johdon ja henkilöstöhallinnon kumppani tiedon tuottajana, toimenpiteiden ehdottajana ja toteuttajana sekä yhteistyökumppani monissa yhteistyöverkostoissa. Jokaisessa Eviran toimipaikassa on eviralaisille nimetty työterveyshuollon tiimi (lääkäri, työterveyshoitaja, fysioterapeutti ja psykologi), johon henkilöstö, esimiehet ja henkilöstöhallinto ovat tarvittaessa yhteydessä. Työterveyshuoltopalvelujen palveluntuottajat kilpailutettiin keväällä 2014 ja osalla eviralaisista työterveyshuolto vaihtui. Uudella sopimuskaudella kaikkien eviralaisten asiointi keskitettiin oman alueen yhteen nimettyyn työterveyshuollon toimipisteeseen, jolloin nimetyn tiimin rooli ja vastuu hoitoprosessista korostuu. Nimetyllä tiimillä on esimerkiksi päävastuu suunnitella henkilön työhön paluu pitkältä sairauslomalta. Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän entistä tiiviimmän yhteistyön merkitys korostuu. Työterveyshuoltojen toiminnan painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tähän ei aivan vielä päästy, sillä työterveyshuollon kustannusten jakaantuminen ennaltaehkäisevään toimintaan (Kelan kor- Kuva: Kirsi Rantala Minttu Sundström Mehiläisestä antaa vuosittaista influenssarokotusta Aleksi Pietikäiselle.

22 22 Eviran henkilöstökertomus 2014 vausluokka I) ja sairaanhoitoon (Kelan korvausluokka II) jakaantui seuraavasti: Kela I 44 % ja Kela II 56 %. Eviran työterveyshuollon kustannukset olivat valtion yleiseen tasoon nähden lähes kaksinkertaiset. MMM:n hallinnonalalla kustannukset olivat 478 euroa/henkilötyövuosi. Työterveyshuollon kustannukset kuitenkin laskivat 840 euroon/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna kustannukset olivat 872,90 euroa/henkilötyövuosi. Työterveyshuollossa sairauden vuoksi tapahtuneet asiointimäärät laskivat merkittävästi 8,0 käynnistä 6,7 käyntiin. Työterveyshuollon palveluiden keskittäminen on omalta osaltaan saattanut vaikuttaa tähän laskuun. Lähde: Tahti 5.4 Evirestä Eviran VatuPassiin Nelivuotinen strategisen hyvinvoinnin johtamisen Evire-hanke saatettiin loppuun. Hankkeen tavoitteena oli tukea henkilöstön työkykyä, antaa esimiehille, johdolle ja henkilöstöhallinnolle työkaluja hyvinvoinnin johtamiseen sekä tuottaa tietoa hyvinvointityön kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli lisätä onnistuneella hyvinvoinnin johtamisella Eviran ydintoiminnan vaikutuksia ja tuloksia. Evire oli Eviran ja Valtiokonttorin yhteinen Kaiku-hanke, jota Valtiokonttori on tukenut. Hankkeen tulosten odotettiin näkyvän työtyytyväisyytenä, työkyky- ja terveysriskien hallintana, vähentyneinä työterveyshuollon kustannuksina ja työurien pidentymisenä. Yksilötasolla henkilöstön työkykyä pyrittiin ylläpitämään, edistämään ja tukemaan tekemällä yhteistyötä eri verkostoissa, kuten työsuojelun toimijoiden, työterveyden, henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa. Työkaluja olivat varhaisen tuen keskustelut ja kehityskeskustelut, työsuojeluohjelmat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitykset.

23 Eviran henkilöstökertomus Painopiste oli ennaltaehkäisevässä toiminnassa, henkilöstövoimavarojen johtamisessa, riskien hallinnassa, osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä esimiestyön kehittämisessä. Lisäksi toteutettiin myös laajempaa yhteistyötä kuntoutus-, vakuutus- ja eläketahojen kanssa. Osana hanketta alettiin päivittää Eviran varhaisen keskustelun ja tuen mallia uudella VatuPassi-mallilla, jota on kuvattu tarkemmin tämän henkilöstökertomuksen kappaleessa 5.1. VatuPassista toivotaan jatkossa ratkaisukeskeistä työkalua arjen sujumisen tueksi. Päivitystyön tueksi käynnistettiin Valtiokonttorin tukema uusi hyvinvoinnin hanke, Eviran VatuPassi. Eviressä tavoitteiksi asetetut tulokset eivät kaikilta osin toteutuneet vuonna 2014 Eviran toiminnan ja talouden sopeuttamisesta ja muutostilanteesta johtuen. Kokonaisuudessaan hanke oli kuitenkin hyvin onnistunut kootessaan ja tehdessään näkyviksi työhyvinvoinnin alle kuuluvia toimintoja ja toimijoita, niiden välisiä kytkentöjä ja vuorovaikutussuhteita sekä luodessaan uusia toimintamalleja, verkostoja, työkaluja ja tunnuslukuja työhyvinvoinnin johtamisen monimuotoiseen kenttään. Kuva: Päivi Ronni Eviran talviuintikerhoon kuuluvat Annikki Welling ja Arja Pohto osallistuivat talviuinnin SM-kisoihin Vierumäen urheiluopistolla. 5.5 Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Työhyvinvoinnin kokonaisuuteen katsotaan kuuluvan useita eri toimintoja ja palveluja, kuten työsuojelu, ergonomia, työpaikkaruokailu ja työpaikkaliikunta, samoin organisaation yhteiset hyvinvointihankkeet, varhainen tuki, esimiestyö ja johtaminen sekä osaamisen kehittäminen. Työhyvinvointiin liittyviä raportteja, mittareita ja tunnuslukuja kerätään ja seurataan systemaattisesti. Johdolle tuotetaan omat raporttipakettinsa. Tietoa hyödynnetään osana työhyvinvoinnin johtamista. Työhyvinvoinnin tunnuslukuja ovat muun muassa terveysprosentti, sairauspoissaolot, työtapaturmat, eläköitymistiedot sekä työhyvinvoinnin indeksit, kuten VM- Baron ja VATUn inhimillisen pääoman (IPO) indeksit. Vaikka vastuu oman työhyvinvoinnin ylläpitämisestä on viime kädessä henkilöllä itsellään, on tärkeää tukea ja johtaa yksilön hyvinvointia hänen omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan. Tulevaisuudessa on tavoitteena keskustella työntekijän kanssa työn tekemisestä mahdollisimman avoimesti ja vuorovaikutteisesti uuden mallin (Eviran VatuPassi) mukaisesti neljän elementin kautta, joita ovat työn tekemisen rakenteet, työkyky, osaaminen ja motivaatio. Tyky-toimintaa toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti kaikilla Eviran toimipaikoilla. Tavoitteena on tuottaa ja järjestää Evirassa sellaisia tyky-toimintoja, jotka sopivat mahdollisimman monelle eviralaiselle. Kuva: Päivi Ronni Tammikuussa perustettiin Eviran Martat, joiden kalakurssilla kotitalousneuvoja Tuula Kivialho Uudenmaan Martoista antoi vinkkejä mm. kuhan ja silakan fileoimiseen, ahvenen nylkemiseen. Ulla Brunholm ja Leena Lilleberg seuraavat työn kulkua.