Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran henkilöstökertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran henkilöstökertomus 2014"

Transkriptio

1 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eviran henkilöstökertomus 2014

2 Eviran henkilöstökertomus 2014 Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstö sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Palvelussuhteiden luonne Vaihtuvuus Koulutustaso Evira työnantajana Työtyytyväisyys Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhteistoiminta Evirassa Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvoinnin johtaminen Evirassa Työsuojelu Työterveyshuollon toiminta Evirestä Eviran VatuPassiin Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Terveysprosentti, sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Henkilöstön osaaminen ja kehittymisen tuki Lopuksi...32 Kansi: Terttu Sirviö esittelee kylvösiemenen itävyyttä heikentäviä vioituksia heinäkuun alussa järjestetyssä OKRA maatalousnäyttelyssä Oripään lentokentällä, kuvaaja Linda-Lotta Aaltonen Kuvat: Evira/Eviran kuvapankki Toimitus: Evira, henkilöstöyksikkö Taitto: Evira, virastopalveluyksikkö

3 Eviran henkilöstökertomus Pääjohtajan katsaus Eviran strategian toimeenpanon ensimmäisenä vuotena toimintakokonaisuuksien ryhmät priorisoivat kriittisiin menestystekijöihin perustuen monivuotisia toimenpiteitä konkreettisiksi työtehtäviksi eri yksiköille. Monivuotiset toimenpiteet kirjattiin myös osaksi Elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU), jolla tehtävät osoitetaan koko valvontaketjulle. Työn arvioinnin helpottamiseksi käyttöön otettiin strategiassa asetetut vaikuttavuusindikaattorit ja monivuotisten toimenpiteiden seurannan toiminnalliset mittarit. Prosesseihin perustuva johtamisjärjestelmä vakiinnutettiin. Maa- ja metsätalousministeriön ja Eviran välistä tulossopimusta kehitettiin valtion yhteisten suuntaviivojen mukaisesti. Tulostavoitteiden lukumäärä laski kahdeksaantoista (vuonna 2013: 80 kpl). Vuodelle 2014 asetetut tulostavoitteet saavutettiin melko hyvin huolimatta talouden sopeuttamisesta. Valtion budjetissa myönnetyt toimintamenot eivät ole vuosiin kattaneet viraston toiminnan edellyttämää rahoitusta. Erotus on kuitattu aikaisemmilta vuosilta kertyneillä säästöillä. Kun säästössä ollut erä supistui minimirajan alle, oli menot sopeutettava käytettävissä oleviin määrärahoihin. Vuoden 2014 aikana avoimia virkoja jätettiin täyttämättä, määräaikaisia virkoja päätettiin, rekrytointia rajoitettiin, tarkastuksia ja tutkimuksia karsittiin ja kohdennettiin uudelleen, investointeja sekä aineiden ja tarvikkeiden hankintoja siirrettiin myöhemmäksi ja koulutus- sekä matkakustannuksista säästettiin entisestään. Pääjohtaja Matti Aho

4 4 Eviran henkilöstökertomus 2014 Syksyllä käytiin yt-neuvottelut myös pysyvien ratkaisuiden löytämiseksi. 32 henkilöä jouduttiin irtisanomaan, kaikkiaan henkilöstö supistui 12,4 %. Rekrytoinnin supistaminen johti myös henkilökunnan keski-iän nousuun. Tulevina vuosina on siten tarpeen painottaa nuorten rekrytointia. Väliaikaisten ja pysyvien menonvähennysten lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin tulojen keräämiseen. Näillä toimenpiteillä Eviran taloustilannetta pystyttiin parantamaan, mutta toimintaa jouduttiin edelleen rahoittamaan hieman säästöillä. Sopeutusohjelman toteuttaminen oli työläs ja henkisesti raskas tehtävä, joka kiristi väistämättä työilmapiiriä. Yleistä työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi laski hieman syksyllä tehdyssä henkilöstökyselyssä. Pitkään jatkunut työtyytyväisyyden positiivinen suunta taittui ja vuoden 2014 tulos oli samalla tasolla kuin vuonna Tyytymättömyys lisääntyi asioissa, jotka koskivat työpaikan varmuutta, johdon toimintaa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sekä arvojen toteutumista käytännössä. Mittauksesta oli luettavissa myös henkilökunnan huoli viraston kyvystä vastata osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Uutena toimintona Evirassa aloitti alkaen Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta, jonka tehtävänä on pyynnöstä antaa lausuntoja siitä, onko eläinlääkärin eläimelle suorittaman toimenpiteen tai muun eläimen hoitoon liittyvän toimen yhteydessä tapahtunut hoitovirhe. Tilinpäätös osoittaa, että Eviran rahoitusasema on sopeutuksen jälkeen tasapainossa. Vaikka tuottavuusindeksi jäi suoritteiden vähentyessä arvoon 99,5, taloudellisuusindeksi parani arvoon 100,6 maksullisen palvelutoiminnan tuottojen kasvun myötä. Toimintakyky on säilynyt hyvällä tasolla. Maksullisen palvelutoiminnan yleinen kustannusvastaavuus parani edelleen vuodesta 2013 arvoon 102 %, jota voi pitää erittäin tyydyttävänä. Viraston vaikuttavuutta voidaan parantaa syventämällä prosessimaista toimintatapaa. Evira pyrkii siirtymään valvojasta valmentajaksi ja kehittämään sen edellyttämää uudenlaista osaamista ja ajattelua yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on uudistaa ja muotoilla asiakkaille tarjottavia palveluita ja saada myös heiltä näkemyksiä Eviran toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen.

5 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön määrä ja rakenne Eviran toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin resursseihin näkyi toimintavuoden aikana monin eri tavoin: henkilöstön kokonaismäärä, uusrekrytoinnit, sijaisten palkkaaminen ja määräaikaiset palvelussuhteet vähentyivät ja henkilöstön keski-ikä nousi. 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Evirassa työskenteli vuoden 2014 lopussa 703 henkilöä, joista pääkaupunkiseudulla 468 henkilöä, alueellisissa toimipaikoissa 134 ja teurastamoissa 101 henkilöä (TAHTI: 12/2014). Eviran henkilöstöstä 33 % työskenteli alueellisissa toimipaikoissa tai teurastamoissa eri puolilla Suomea. Eviran toimipaikkoja oli Helsingin lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla: Joensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Loimaalla, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Teurastamoita on eri puolella Suomea noin 70, joista pienteurastamoita on reilut 50. Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Sukupuolijakauma Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 2014 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Henkilöstömäärä vuoden lopussa HTV (Tahti) 708,1 705,7 715,1 732,8 715,4 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Eviran henkilöstöstä oli naisia 80,7 % ja miehiä 19,3 %. Valtiolla jakauma sukupuolten välillä on tasaisempi, naisia on 48,6 % ja miehiä 51,4 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonala on kokonaisuudessaan naisvoittoinen, hallinnonalan henkilöstöstä naisia on 57 % ja miehiä 43 %. Prosentti Lähde: Tahti 19,3 80,7 51,448,6 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Miehet Naiset Miehet

6 6 Eviran henkilöstökertomus 2014 Kuva: Mirja Kallio 2.3 Henkilöstön ikärakenne Eviran henkilöstö jakautui ikäryhmiin alla olevan taulukon mukaisesti. Suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Henkilöstön keski-ikä oli 48,3 vuotta, kun se vuonna 2013 oli 47,4 vuotta. Koko valtion henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 46,3 vuotta ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 49,4 vuotta. Lähde: Tahti

7 Eviran henkilöstökertomus Lähde: Tahti 2.4 Palvelussuhteiden luonne Eviran henkilöstöstä 91,7 % oli virkasuhteisia. Työsopimussuhteisia olivat eri puolilla Suomea sijaitsevissa teurastamoissa työskentelevät lihantarkastajat sekä osa tietohallinnon henkilöstöä. Lähde: Tahti Vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöstöstä oli 89 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Evirassa oli vuoden lopussa 11 % (koko valtiolla 10,4 % ja MMM:n hallinnonalalla 10,9 %). Määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli laskenut 4,6 prosenttiyksikköä mm. siksi, että säästötoimista johtuen määräaikaisiin tehtäviin ei enää vuoden lopussa pystytty palkkaamaan henkilöitä. Työnantaja- ja pääsopijajärjestöjen edustajat käsittelevät kaksi kertaa vuodessa määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita. Äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuudet muodostavat pääosan määräaikaisuuksista Eviran naisvaltaisessa organisaatiossa.

8 8 Eviran henkilöstökertomus 2014 Lähde: Tahti Lähde: Tahti Henkilöstöstä 90,3 % teki kokopäiväistä työtä. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 9,7 % (koko valtio 5,6 % ja MMM:n hallinnonala 8,3 %). Osa-aikatyötä tekevien osuus on noussut 0,1 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet ja osittaisella hoitovapaalla olevat muodostavat pääosan Eviran osa-aikaista työaikaa tekevästä henkilöstöstä.

9 Eviran henkilöstökertomus Lähde: Tahti 2.5 Vaihtuvuus Eviran henkilöstön vaihtuvuus pysyi samalla tasolla kuin aikaisempana vuonna eli 10 prosentissa. Ikärakenteen vuoksi eläköityminen kiiihtyy tulevina vuosina. Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle jäi 14 henkilöä, yksi henkilö jäi yksilölliselle varhennetulle eläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä. Naisvaltaisessa Evirassa vaihtuvuutta kasvattavat äitiys- ja hoitovapaasijaisuudet ja myös tutkimusmäärärahoilla palkatut määräaikaiset henkilöt lisäävät vaihtuvuutta. Valtion kokonaisvaihtuvuustietoa ei ollut käytettävissä. Eviran henkilöstön vaihtuvuudelle ei ole asetettu varsinaista seurattavaa tavoitearvoa. Eviralaisten halu vaihtaa työnantajaa oli käytännössä yhtä vähäistä kuin edellisenäkin vuonna. Valtion työtyytyväisyyskyselyssä (VMBaro) käytettävä indeksi työpaikan vaihtoaikeille sai Evirassa arvon 1,84. Eviralaisten vaihtohalukkuus oli yhtä suurta kuin vaihtohalukkuus keskimäärin valtion palveluksessa olevalla henkilöstöllä. MMM:n hallinnonalalla työpaikan vaihtohalukkuus oli keskimäärin hieman pienempää ja indeksi sai arvon 1, Koulutustaso Eviran henkilöstön koulutustaso on sangen korkea. Eviran koulutustasoindeksi 1 oli yhteensä 5,6 eli indeksi pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Eviran indeksiluku oli koko valtion indeksilukua (5,3) korkeampi ja sama kuin MMM:n hallinnonalan koulutustasoindeksi.

10 10 Eviran henkilöstökertomus Koulutustasoindeksi saadaan laskemalla eri henkilöiden koulutustasoindeksien keskiarvo. Koulutustasoja ovat 1 alempi perusaste, (1,5 tuntematon), 2 ylempi perusaste, 3,5 keskiaste, 5 alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste. Lähde: Tahti Korkeakoulu- ja yliopistotason, ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden määrä sekä tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuudet nousivat edellisvuoteen verrattuna. 2 Lähde: Tahti

11 Eviran henkilöstökertomus Lähde: Tahti Koulutusaloittain eviralaiset jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti. 2 Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja (Tilastokeskuksen koulutusasteluokitus). Lähde: Tahti

12 12 Eviran henkilöstökertomus Evira työnantajana 3.1 Työtyytyväisyys Vuosittainen työtyytyväisyyskysely toteutettiin syyskuussa valtion yhteistä VMBaro-sovellusta käyttäen. Kyselyn vastausprosentti oli 62. Yleistä työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi laski arvoon 3.35, joten viraston asettamaan indeksitavoitteesen 3.5 ei päästy. Eviran työtyytyväisyysindeksi oli hieman alempi kuin keskiarvoindeksi valtiollla (3.42) ja MMM:n hallinnonalalla (3.47). Pitkään jatkunut työtyytyväisyyden positiivinen suunta siis taittui Evirassa ja tulos oli samaa tasoa kuin viimeksi vuonna Tähän osasyynä olivat syksyllä 2014 käydyt yt-neuvottelut ja niitä seuranneet irtisanomiset. Tyytyväisimpiä eviralaiset olivat työn sisältöön ja haasteellisuuteen. Tyytymättömyys lisääntyi selvästi asioissa, jotka koskivat työpaikan varmuutta, johdon toimintaa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sekä arvojen toteutumista käytännössä. Muilta osin tyytyväisyys säilyi kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Miesten ja naisten työtyytyväisyys kokonaisuutena oli lähes samaa tasoa, miesten kokonaisindeksi sai arvon 3.39 ja naisten vastaavasti Työtyytyväisyyden osa-alueista miehet olivat kuitenkin naisia merkitsevästi tyytyväisempiä johtamiseen ja palkkaukseen. Vakiintuneeseen tapaan osastot ja yksiköt käsittelivät omat tuloksensa keskuudessaan. Kehittämistoimenpiteitä toteutetaan sekä virastotasolla että viraston lähityöyhteisöissä.

13 Eviran henkilöstökertomus Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Siemenalan tärkeimmät toimijat kokoontuivat vuosittaiseen tapaamisen Eviran Loimaan toimipaikkaan. Eturivissä Arto Mattila (Ylistaron maatasloustarvike) saa ohjeita Hanna Kortemaalta, takariveissä vasemmalta Satu Pura ja Juho-Matti Hämäläinen (Boreal Kasvinjalostus), Jouko Laukkanen, Senja Lehtonen (Tilasiemen Oy), Jarmo Tervala (Hankkija), Jukka Hollo (Tilasiemen Oy) sekä Jussi Heikkinen (SGN). Kuva: Tarja Hietaranta Vuodesta 2012 alkaen on valtiolla alettu tuottaa kolmea aikaansaannoskyvyn indeksiä, joilla pääosin seurataan valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) ja sen hankkeiden onnistumista aikaansaannoskyvyn osalta. Eviran VATU-indeksien sisältämät yksittäiset arvot, tavoitteet ja toteutumat on esitetty alla olevassa taulukossa. Eniten kehittämisen tarvetta oli koettu olevan johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sekä tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuudessa. Esimiesten ja johdon asettamia mahdollisuuksia uudistua työssä mitattiin Evirassa nyt toista kertaa.

14 14 Eviran henkilöstökertomus 2014 Eviran VATU-indeksit Toteutunut 2013 Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky (VM/Baro): Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Tavoite 2014 Toteutunut ,24 3,21 Työn innostavuus ja työssä koettu työnilo 3,64 3,57 Innostava johtaminen ja esimiestyö (VM/Baro): Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 3,14 3,3 2,6 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,37 3,5 3,37 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (VM/Baro): Tulos- ja kehityskeskustelun toimivuus 2,98 3 2,92 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä 3,32 3,4 3,25 Eviran toiminnan ja talouden sopeuttamistilanne, toimintaympäristön lukuisat muutokset ja koettu resurssien ja työtehtävien epäsuhta näkyivät työn innostavuuden ja työssä koetun työnilon laskuna. Töiden organisointi, ammattikuvien, työ- ja toimintatapojen uudistaminen sekä näitä tukeva osaamisen kehittäminen edellyttivät nopeaa reagointia muutostilanteeseen ja tätä sopeuttamiseen liittyvää jatkotyötä ja näitä tukevia toimia jatketaan vuonna Eviran indeksiluvut jäävät hieman MMM:n ja valtion kokonaisindeksin tasosta. Vuoteen 2013 verrattuna Eviran kokonaisindeksien kehitys oli negatiivista.

15 Eviran henkilöstökertomus Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kehityskeskusteluja on Evirassa käyty kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä on käyty tulos- ja tavoitekeskustelut, joissa on arvioitu edellisen vuoden tulokset ja tarkistettu kuluvan vuoden tulostavoitteet. Henkilökohtainen suoriutuvuus nousi 69 henkilöllä. Syksyn kehityskeskustelut ovat painottuneet osaamisen kehittämiseen ja lisäksi syksyllä asetetaan alustavat tulostavoitteet seuraavalle vuodelle. Palkkoja korotettiin valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisella 20 euron yleiskorotuksella lukien. Eviran arviointi- ja kehittämisryhmä kokoontui 10 kertaa ja se arvioi 33 esitystä tehtävien sijoittamisesta viitetehtäviin. Ryhmään tuotiin arvioitavaksi työnantaja- tai työntekijäosapuolen esityksestä virkojen muuttuneita tehtäviä ja avoimeksi tulleiden virkojen ja tehtävien vaativuustasoja. Vaativuustaso muuttui 17 tehtävässä ja muutoksen kohteena oli 16 naista ja yksi mies. Suurimittaista palkkausjärjestelmän kehittämistyötä ei Evirassa tehty viraston sopeuttamistilanteen ja valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon toimintajärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon valmistautumisen vuoksi. Kehittämisryhmässä tutustuttiin kuitenkin markkinapalkkavertailuun ja tehtiin otannalla pisteytysharjoituksia. Miesten ja naisten palkkauksellisia sukupuoleen liittyviä eroja ei havaittu ja Eviran palkkaukset noudattivat asiantuntijaorganisaation palkkaprofiilia ja valtion palkkamediaania. 3.4 Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Kunniamerkkien ja ansiomerkkien saajat vasemmalta Anneli Niemi, Tiina Kärnä, Raija Valtonen, Ulla Brunholm, Jukka Tegel, Inkeri Ylätalo, Tarja Korpela, Aila Pasanen, Raija Sinkkonen, Riitta Mangs, Kirsti Savela, Auli Vaarala, Perttu Koski ja Varpu Hirvelä-Koski. Kuvasta puuttuu Marja Saarinen. Kuva: Mirja Kallio

16 16 Eviran henkilöstökertomus 2014 Evira tekee vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle kunniamerkkiesitykset ansioituneista virkamiehistä. Ministeriö toimittaa hallinnonalan esitykset Ritarikuntien käsiteltäväksi. Kunniamerkkiesityksillä Evira haluaa huomioida ja antaa julkista tunnustusta niille virkamiehille, jotka ovat tehtäviensä suorittamisessa osoittaneet erityistä ansioitumista. Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkit yhdeksälle eviralaiselle: Suomen Leijonan I luokan ritarimerkkejä myönnettiin yksi, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkkejä kaksi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristejä yksi, Suomen Leijonan ritarimerkkejä yksi, Suomen Leijonan ansioristejä yksi, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitaleja kaksi ja yksi Suomen Valkoisen Ruusun mitali. Evira hakee henkilöstölle vuosittain myös valtion virka-ansiomerkkejä. Tasavallan presidentti myöntää virka-ansiomerkit tunnustukseksi virassa tai toimessa valtion hyväksi suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta. Vuonna 2014 tunnustus myönnettiin seitsemälle eviralaiselle. Evira muistaa henkilökuntaansa pienin huomionosoituksin 50- ja 60-vuotispäivinä sekä henkilöiden lähtiessä eläkkeelle. Yksikönjohtaja Terhi Laaksonen sai Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ansioituneiden yhteistyökumppaneiden huomionosoituksen yhdistyksen toimintaa ja tavoitteita edistävästä työstä salmonellan vastustamisessa. Kuva: Kirsi Rantala

17 Eviran henkilöstökertomus Puutarhaliitto luovutti ylitarkastaja Kari Nurmelle kultaisen ansiomerkin elämäntyöstä vaarallisten kasvintuhoojien ja niihin liittyvien säädösten selventämisestä tuottajille. Ansiomerkin perusteluissa todettiin, että Kari on tehnyt merkityksellistä työtä avomaan koristekasvien ja taimien hyväksi taimitarhalla, yliopistolla ja viimeisimmän rupeaman vuodesta 1988 lähtien viranomaisena. Kuva: Päivi Ronni 3.5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja tilastollinen tasa-arvoselvitys päivitettiin. Uudella suunnitelmakaudella Evira ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa huomioon tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin vuoden 2015 alussa voimaan tulevien muutosten vaikutukset. Evira tekee sukupuolivaikutusten arvioinnin kaikissa henkilöstöä koskevissa muutostilanteissa. Eviran toiminnan sopeuttamista koskeviin yhteistoimintaneuvotteluihin liittyen sukupuolivaikutusten arviointi tehtiin irtisanomisuhan alaisista. Arvioinnin mukaan irtisanomisuhan alla olevien sukupuolijakauma noudatti Eviran yleistä sukupuolijakaumaa. Joulukuussa 2014 Eviran oman palkkarakenteen mukaisella vaativuusluokituksella samapalkkaindeksi oli 100,2. Indeksin perusteella Evirassa ei siten ole havaittavissa palkkausjärjestelmästä ja sen soveltamisesta johtuvaa miesten ja naisten välistä palkkaeriarvoisuutta. Eroavuuksia syntyy lähinnä sukupuolten hakeutuessa alun perin eri tehtäviin.

18 18 Eviran henkilöstökertomus Yhteistoiminta Evirassa Koko Eviran tasolla toimiva yhteistyötoimikunta kokoontui yhteensä kymmenen kertaa. Se käsitteli yhteistoiminnan vuosikelloon kuuluvia säännönmukaisia asioita ja ajankohtaisia järjestöjen tai työnantajan toimikuntaan tuomia kysymyksiä. Eviran taloudellista tilannetta, säästöjä ja toiminnan sopeuttamista käsiteltiin kaikissa yhteistyötoimikunnan kokouksissa tavalla tai toisella. Lisäksi käsiteltäviä asioita olivat työterveyshuollon palvelut ja käyttö, uuden virkaehtosopimuskauden uudistukset, työaikaleimauksiin liittyvät muutokset, siirtyminen Kieku-toimintajärjestelmään sekä valtion yhteiseen tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin. Osana Eviran toiminnan sopeuttamista käytettävissä olevaan taloudelliseen kehykseen käytiin Evirassa syksyllä yhteistoimintaneuvottelut, joiden osana toteutettiin laajalti säästöjä eri puolilla organisaatiota, jätettiin täyttämättä avoimeksi tulleita virkoja, päätettiin määräaikaisia palvelussuhteita, vähennettiin rekrytointeja, irtisanottiin henkilökuntaa, toteutettiin laajalti muutosturvaa ja erilaisia tukitoimenpiteitä sekä sopeutettiin monin eri tavoin toimintaa muuttuneeseen tilanteeseen.

19 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi 5.1 Työhyvinvoinnin johtaminen Evirassa Työhyvinvointi syntyy työssä ja työtä tekemällä. Siihen vaikuttavat mm. työn tekemisen rakenteet ja johtaminen, osaaminen ja vuorovaikutus. Työhyvinvoinnilla on yhteys toiminnan aikaansaavuuteen, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Yksilötasolla työhyvinvointi tuottaa tyytyväisyyttä, motivaatiota ja arvostuksen kokemista. Eviran toiminnan ja talouden sopeuttamis- ja muutostilanne näkyi kuluneella toimintakaudella negatiivisesti useilla työhyvinvoinnin osa-alueilla. Epävarmuus tulevaisuudesta ja iso muutostilanne, töiden ja toimintamallien organisoimisen epäselvyys ja resurssien niukkuus näkyivät niin yksilöiden kuin työyhteisöjenkin arjessa. Evirassa työhyvinvointia tuetaan esimiesten ja johdon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon ja erilaisten verkostojen puitteissa. Työkaluja ovat esimerkiksi varhaisen tuen keskustelut ja kehityskeskustelut, työsuojeluohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitykset. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa: henkilöstövoimavarojen johtamisessa, riskienhallinnassa sekä osaamisen ja esimiestyön uudistamisessa ja tukemisessa. Erityisen suuren merkityksen kuluneena toimintakautena sai yksilöiden ja työyhteisöjen muutosten tukeminen, mm. henkilökohtaiset muutosturvakeskustelut irtisanottujen ja/tai muutosten kohteena olleille (esimerkiksi perustietotekniikkapalveluja hoitavista tietohallinnon työntekijöistä viisi henkilöä siirtyy Valtoriin). Varhaisen tuen malli Eviran varhaisen keskustelun ja tuen mallilla tuetaan yksilön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätään työyhteisön toimivuutta ja toisista välittämistä. Työyhteisön toimivuuden, työn sujumisen ja työkyvyn ylläpitämisen kannalta otetaan yhteiset asiat keskusteltavaksi ja sovittavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa varhaisen keskustelun ja tuen mallin avulla. Varhaisen keskustelun ja tuen mallissa ja prosessissa eri toimijoilla on omat roolinsa, mikä auttaa hahmottamaan yhteiseen tavoitteeseen pääsemistä. Esimies voi ottaa keskusteltavaksi minkä tahansa asian, joka vaikuttaa työyhteisössä työn sujumiseen. Lisäksi varhainen keskustelu käydään, kun saldo- tai poissaolorajat ylittyvät ja keskustelu kirjataan keskustelulomakkeeseen. Yhteistyökumppanina toimii tarvittaessa henkilöstöyksikkö ja työterveyshuolto. Varhaisen keskustelun ja tuen mallin Kuva: Kirsi Rantala Varhaisen keskustelun ja tuen mallin päivitystä suunnittelevat Hanna-Leena Myllärinen ja Marianne Turja.

20 20 Eviran henkilöstökertomus 2014 mukaisesti henkilöstöyksikkö ottaa esimiehiin yhteyttä kolme kertaa vuodessa, jos määritellyt saldo- tai poissaolorajat ylittyvät. Varhaisen keskustelun ja tuen puheeksiotto raja-arvojen ylittymisestä koski vuoden aikana 255 eri henkilöä. Jokainen tapaus on yksilöllinen ja ratkaisuja työkyvyn tukemiseksi etsitään laaja-alaisesti. Loppuvuodesta käynnistettiin varhaisen keskustelun ja tuen mallin päivittäminen. Kehitystyössä hyödynnetään Helsingin kaupungilla kehitettyä VatuPassi-mallia. VatuPassia esiteltiin Eviran työsuojelutoimikunnassa ja se päätettiin ottaa kokeiltavaksi Evirassa. Mallin rakentaminen Eviran näköiseksi jatkuu vuonna 2015 Valtiokonttorin tukemana Kaiku-hankkeena 3. Tavoitteena on tuottaa vuorovaikutteisempi työkalu esimiehen ja työntekijän väliseen keskusteluun sekä yksilö- että ryhmätasolla. Liite 2 3 Kaiku-työelämänpalvelu on Valtiokonttorin valtion organisaatioille tuottama palvelu, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää organisaatioita ja työyhteisöjä toimiviksi ja hyvinvoinviksi. VARHAISEN KESKUSTELUN ASTEIKKO AUTTAA KESKUSTELUSSA Esimiehen ja työntekijän keskustelussa käydään asioita yhdessä läpi näistä neljästä näkökulmasta. Kunnossa Kunnossa Kunnossa Kunnossa Kehitettävää Kehitettävää Kehitettävää Kehitettävää Perustehtävä tiedätkö mitä sinun pitäisi tehdä työn tavoitteet ja organisointi johtaminen/ esimiestoiminta työpaikan ilmapiiri ja tiedonkulku Osaaminen ammattitaito ja osaaminen suhteessa työtehtävääsi työn sujuminen Työkyky omat voimavarasi terveys ja työkyky työn ja muun elämän yhteensovitta minen Motivaatio motivaatio ja sitoutuminen yhteistyövalmiudet

21 Eviran henkilöstökertomus Työsuojelu Työsuojeluriskien arviointeihin perustuen yksiköissä tehtiin muun muassa riskitasoja pienentäviä tilajärjestelyjä ja välinehankintoja. Viikin laboratorioiden vaakapalkkipöytiä koskevan kolmivuotisen korvaushankkeen päätösvuonna korvattiin jäljellä olleet vanhat atk-pöydät uusilla ergonomisilla pöydillä. Vaaraluokkiin III ja IV kuuluville biologisille tekijöille altistuvista työntekijöistä alettiin pitää työnantajan rekisteriä. Uusi, henkistä hyvinvointia painottava työsuojelun toimintaohjelma valmisteltiin vuonna 2015 aloittavan uuden työsuojelutoimikunnan hyväksyttäväksi. Työterveyshuollot tukivat työsuojelua tekemällä työpaikkaselvityksiä ja erillisiä ergonomiaselvityksiä Eviran eri toimipaikoissa. Toimipaikoissa tehtiin neljä työsuojelun vaaratilanneilmoitusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tehdyistä 28 ilmoituksesta 14 liittyi teurastamoissa tehtävän lihantarkastuksen läheltä piti -tilanteisiin. Ensiapukoulutuksiin osallistuminen on tärkeä osa arjen työsuojeluvalmiuden ylläpitoa. Ensiapukurssi 1:lle osallistui 13 eviralaista ja ensiapukurssi 2:lle yhdeksän eviralaista. Ensiapuvalmiuden ylläpitokurssin kävi 12 eviralaista. 5.3 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon tehtävänä on ylläpitää, tukea ja edistää työntekijän työkykyä, vähentää työkyvyn menettämisen vaaraa, toteuttaa osaltaan varhaisen tuen mallia ja sairauspoissaolojen hallintaa sekä olla mukana kehittämässä työyhteisöjä ja sovittaa yhteen yksittäisten henkilöiden työtä ja työkykyä. Työterveyshuolto on esimiesten, johdon ja henkilöstöhallinnon kumppani tiedon tuottajana, toimenpiteiden ehdottajana ja toteuttajana sekä yhteistyökumppani monissa yhteistyöverkostoissa. Jokaisessa Eviran toimipaikassa on eviralaisille nimetty työterveyshuollon tiimi (lääkäri, työterveyshoitaja, fysioterapeutti ja psykologi), johon henkilöstö, esimiehet ja henkilöstöhallinto ovat tarvittaessa yhteydessä. Työterveyshuoltopalvelujen palveluntuottajat kilpailutettiin keväällä 2014 ja osalla eviralaisista työterveyshuolto vaihtui. Uudella sopimuskaudella kaikkien eviralaisten asiointi keskitettiin oman alueen yhteen nimettyyn työterveyshuollon toimipisteeseen, jolloin nimetyn tiimin rooli ja vastuu hoitoprosessista korostuu. Nimetyllä tiimillä on esimerkiksi päävastuu suunnitella henkilön työhön paluu pitkältä sairauslomalta. Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän entistä tiiviimmän yhteistyön merkitys korostuu. Työterveyshuoltojen toiminnan painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tähän ei aivan vielä päästy, sillä työterveyshuollon kustannusten jakaantuminen ennaltaehkäisevään toimintaan (Kelan kor- Kuva: Kirsi Rantala Minttu Sundström Mehiläisestä antaa vuosittaista influenssarokotusta Aleksi Pietikäiselle.

22 22 Eviran henkilöstökertomus 2014 vausluokka I) ja sairaanhoitoon (Kelan korvausluokka II) jakaantui seuraavasti: Kela I 44 % ja Kela II 56 %. Eviran työterveyshuollon kustannukset olivat valtion yleiseen tasoon nähden lähes kaksinkertaiset. MMM:n hallinnonalalla kustannukset olivat 478 euroa/henkilötyövuosi. Työterveyshuollon kustannukset kuitenkin laskivat 840 euroon/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna kustannukset olivat 872,90 euroa/henkilötyövuosi. Työterveyshuollossa sairauden vuoksi tapahtuneet asiointimäärät laskivat merkittävästi 8,0 käynnistä 6,7 käyntiin. Työterveyshuollon palveluiden keskittäminen on omalta osaltaan saattanut vaikuttaa tähän laskuun. Lähde: Tahti 5.4 Evirestä Eviran VatuPassiin Nelivuotinen strategisen hyvinvoinnin johtamisen Evire-hanke saatettiin loppuun. Hankkeen tavoitteena oli tukea henkilöstön työkykyä, antaa esimiehille, johdolle ja henkilöstöhallinnolle työkaluja hyvinvoinnin johtamiseen sekä tuottaa tietoa hyvinvointityön kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli lisätä onnistuneella hyvinvoinnin johtamisella Eviran ydintoiminnan vaikutuksia ja tuloksia. Evire oli Eviran ja Valtiokonttorin yhteinen Kaiku-hanke, jota Valtiokonttori on tukenut. Hankkeen tulosten odotettiin näkyvän työtyytyväisyytenä, työkyky- ja terveysriskien hallintana, vähentyneinä työterveyshuollon kustannuksina ja työurien pidentymisenä. Yksilötasolla henkilöstön työkykyä pyrittiin ylläpitämään, edistämään ja tukemaan tekemällä yhteistyötä eri verkostoissa, kuten työsuojelun toimijoiden, työterveyden, henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa. Työkaluja olivat varhaisen tuen keskustelut ja kehityskeskustelut, työsuojeluohjelmat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitykset.

23 Eviran henkilöstökertomus Painopiste oli ennaltaehkäisevässä toiminnassa, henkilöstövoimavarojen johtamisessa, riskien hallinnassa, osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä esimiestyön kehittämisessä. Lisäksi toteutettiin myös laajempaa yhteistyötä kuntoutus-, vakuutus- ja eläketahojen kanssa. Osana hanketta alettiin päivittää Eviran varhaisen keskustelun ja tuen mallia uudella VatuPassi-mallilla, jota on kuvattu tarkemmin tämän henkilöstökertomuksen kappaleessa 5.1. VatuPassista toivotaan jatkossa ratkaisukeskeistä työkalua arjen sujumisen tueksi. Päivitystyön tueksi käynnistettiin Valtiokonttorin tukema uusi hyvinvoinnin hanke, Eviran VatuPassi. Eviressä tavoitteiksi asetetut tulokset eivät kaikilta osin toteutuneet vuonna 2014 Eviran toiminnan ja talouden sopeuttamisesta ja muutostilanteesta johtuen. Kokonaisuudessaan hanke oli kuitenkin hyvin onnistunut kootessaan ja tehdessään näkyviksi työhyvinvoinnin alle kuuluvia toimintoja ja toimijoita, niiden välisiä kytkentöjä ja vuorovaikutussuhteita sekä luodessaan uusia toimintamalleja, verkostoja, työkaluja ja tunnuslukuja työhyvinvoinnin johtamisen monimuotoiseen kenttään. Kuva: Päivi Ronni Eviran talviuintikerhoon kuuluvat Annikki Welling ja Arja Pohto osallistuivat talviuinnin SM-kisoihin Vierumäen urheiluopistolla. 5.5 Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Työhyvinvoinnin kokonaisuuteen katsotaan kuuluvan useita eri toimintoja ja palveluja, kuten työsuojelu, ergonomia, työpaikkaruokailu ja työpaikkaliikunta, samoin organisaation yhteiset hyvinvointihankkeet, varhainen tuki, esimiestyö ja johtaminen sekä osaamisen kehittäminen. Työhyvinvointiin liittyviä raportteja, mittareita ja tunnuslukuja kerätään ja seurataan systemaattisesti. Johdolle tuotetaan omat raporttipakettinsa. Tietoa hyödynnetään osana työhyvinvoinnin johtamista. Työhyvinvoinnin tunnuslukuja ovat muun muassa terveysprosentti, sairauspoissaolot, työtapaturmat, eläköitymistiedot sekä työhyvinvoinnin indeksit, kuten VM- Baron ja VATUn inhimillisen pääoman (IPO) indeksit. Vaikka vastuu oman työhyvinvoinnin ylläpitämisestä on viime kädessä henkilöllä itsellään, on tärkeää tukea ja johtaa yksilön hyvinvointia hänen omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan. Tulevaisuudessa on tavoitteena keskustella työntekijän kanssa työn tekemisestä mahdollisimman avoimesti ja vuorovaikutteisesti uuden mallin (Eviran VatuPassi) mukaisesti neljän elementin kautta, joita ovat työn tekemisen rakenteet, työkyky, osaaminen ja motivaatio. Tyky-toimintaa toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti kaikilla Eviran toimipaikoilla. Tavoitteena on tuottaa ja järjestää Evirassa sellaisia tyky-toimintoja, jotka sopivat mahdollisimman monelle eviralaiselle. Kuva: Päivi Ronni Tammikuussa perustettiin Eviran Martat, joiden kalakurssilla kotitalousneuvoja Tuula Kivialho Uudenmaan Martoista antoi vinkkejä mm. kuhan ja silakan fileoimiseen, ahvenen nylkemiseen. Ulla Brunholm ja Leena Lilleberg seuraavat työn kulkua.

Eviran henkilöstökertomus 2015

Eviran henkilöstökertomus 2015 Eviran henkilöstökertomus 2015 SISÄLLYS 1 Pääjohtajan katsaus... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 5 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet...5 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan...6 2.3 Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2013

Henkilöstökertomus 2013 Henkilöstökertomus 2013 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eviran henkilöstökertomus 2013 Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12 Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro Dnro 2 (9) Johdanto Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toisen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2011 on edellisvuoden tapaan erillinen

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014-2015

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014-2015 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014-2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2014 Maakuntahallitus 15.12.2014 2 1 Johdanto Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2014.

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot