Henkilöstökertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstökertomus 2013"

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2013 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

2 Eviran henkilöstökertomus 2013 Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstö sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Palvelussuhteiden luonne Vaihtuvuus Koulutustaso Evira työnantajana Työtyytyväisyys Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Ei-rahallinen palkitseminen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhteistoiminta Evirassa Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvoinnin johtaminen ja tukeminen Evirassa Työsuojelu Työterveyshuollon toiminta Strategisen hyvinvoinnin johtamisen hanke Evire Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Henkilöstön osaaminen ja kehittymisen tuki Lopuksi Kuvat: Kansikuva A. Kivilahti (kuvassa Marko Pirinen), Evira/Eviran kuvapankki ja Scanstockphoto Toimitus: Evira, henkilöstöyksikkö Taitto: Evira, virastopalveluyksikkö

3 Eviran henkilöstökertomus Pääjohtajan katsaus Uudistetun strategian valmistuminen ja sen toteuttamisen tueksi valmistellun uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto ryhdistivät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran johtamista. Uudessa johtamisjärjestelmässä viraston toimintaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti prosesseittain ja sen tavoitteena on viraston toiminnan tehostaminen, päätöksenteon madaltaminen ja asiakasnäkökulman vahvistaminen. Johtamisjärjestelmässä osastojen ja toimintakokonaisuuksien vastuun- ja työnjakoa selkeytettiin siten, että päävastuu operatiivisesta toiminnasta on yksiköillä ja toimintakokonaisuuksilla ja resursseista, toiminnan yhteisistä linjauksista ja kehittämishankkeista vastaavat osastot. Lihantarkastuksen aluejohtajajärjestelmä vakiintui. Vuodelle 2013 asetetut tulostavoitteet saavutettiin, TRACES-koordinaation 1 toteutumattomuus jäi poikkeukseksi. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto FVO:lta saatiin tarkastuksista uusia havaintoja, mutta valvontaketju on pääosin EU-lainsäädännön edellyttämässä kunnossa. Täydentävien ehtojen valvonnasta on tulossa rahoituskorjauksia. Valtion sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan IT-toimintojen organisoinneista tehdyt päätökset selkeyttivät tietohallinnon tilannetta, vaikka vaikutukset näkyvätkin täysimääräisesti vasta vuonna Valtion henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseja yhtenäistävä KIEKU-hanke sai uuden aikataulun ja hankkeen esivalmistelut jatkuivat. Työtyytyväisyyskyselyssä saavutettiin Eviran historian paras tulos. Yksiköiden väliset erot ovat vähentyneet. Evira.fi-verkkosivuston käynnit ovat lisääntyneet kävijään vuodessa (2012: ). Eviran toimialan viranomaisten ja vastaavien tahojen käyttöön loppuvuodesta 2012 julkaistu ekstranet-palvelu, Eviranet, on otettu laajasti käyttöön. Vuonna 2013 Eviranetissä käytiin kertaa (10-12/2012: 2 787). Vuoden 2013 lopussa palvelulla oli, eviralaisten lisäksi, viraston ulkopuolista käyttäjää. Tilinpäätös osoittaa, että Eviran rahoitusasema on heikentynyt. Vaikka tuottavuusindeksi jäi arvoon 99, taloudellisuusindeksi parani arvoon 102,6 maksullisen palvelutoiminnan tuottojen kasvun myötä. Toimintakyky on säilynyt hyvällä tai erinomaisella tasolla. Maksullisen palvelutoiminnan yleinen kustannusvastaavuus parani vuodesta 2012 arvoon 94 %, mutta edellyttää edelleen työtä. Käynnistetty talouden sopeutus 2014 yhdistettynä johtamisjärjestelmän uudistumiseen avaa hyvän mahdollisuuden prosessien tehostamiseen. Pääjohtaja Matti Aho 1 TRACES on lyhenne sanoista Trade Control and Expert System. TRACES on kehitetty varmentamaan elävien eläinten ja eläintuotteiden jäljitettävyys ja valvonta niin EU maiden välisessä sisämarkkinakaupassa kuin tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. TRACES on laajentumassa myös vientiin siten, että joihinkin maihin vietävien elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden terveystodistukset laaditaan TRACESin avulla.

4 4 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Evirassa työskenteli vuoden lopussa 750 henkilöä, joista pääkaupunkiseudulla 503 henkilöä ja alueellisissa toimipaikoissa ja teurastamoissa 247 henkilöä (TAHTI: 12/2013). Eviran henkilöstöstä 33 % työskenteli alueellisissa toimipaikoissa tai teurastamoissa eri puolilla Suomea. Eviran toimipaikkoja oli Helsingin lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla: Joensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Loimaalla, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Teurastamoita on eri puolella Suomea noin 70, joista pienteurastamoita on reilut 50. Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Henkilöstömäärä vuoden lopussa HTV* ,1 HTV (Tahti) 708,1 705,7 715,1 732,8 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Eviran henkilöstöstä oli naisia 81,1 % ja miehiä 18,9 %. Valtiolla jakauma sukupuolten välillä on tasaisempi, naisia on 48,7 % ja miehiä 51,3 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonala kokonaisuudessaan on naisvoittoinen eli hallinnonalan henkilöstöstä naisia on 57,6 % ja miehiä 42,4 %. Kemian- ja toksikologian tutkimusyksikössä tehdään myös aistinvaraista analytiikkaa. Voin aistivaraisen laadunarvioinnin koulutustilaisuudessa etualalta Marjo Kolmonen, Marja Lahti, Tanja Nurmi, Ulla-Maija Rajala sekä Leena Lilleberg. Prosentti Sukupuolijakauma Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala ,1 57,6 51,3 48,7 42,4 miehet *Vertailtavuuden säilyttämiseksi henkilötyövuosien toteumassa ei ole huomioitu htv-kehyksen ulkopuolisia yli 64-vuotiaita ja yliopistoharjoittelijoita ,9 Evira Valtio MMM:n hallinnonala naiset

5 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön ikärakenne Eviran henkilöstö jakautui ikäryhmiin alla olevan taulukon mukaisesti. Suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Henkilöstön keski-ikä oli 47,4 vuotta, kun se vuonna 2012 oli 47,2 vuotta. Koko valtion henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 46,1 vuotta ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 48,9 vuotta. 30 Eviralaisten ikäjakauma 12/ Prosentti mies nainen Ikäryhmä 40 Ikärakenne Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 12/ Prosentti Evira Valtio MMM:n hallinnonala Ikäryhmä

6 6 Eviran henkilöstökertomus Palvelussuhteiden luonne Eviran henkilöstöstä 92,4 % on virkasuhteisia. Työsopimussuhteisia ovat lähinnä eri puolilla Suomea teurastamoissa työskentelevät lihantarkastajat sekä osa tietohallinnon henkilöstöä. Vakinaisia henkilöstöstä oli 84,4 %. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 9,6 % (koko valtio 6,0 % ja MMM:n hallinnonala 8,4 %). Määräaikaisessa palvelussuhteessa Evirassa oli vuoden lopussa 15,6 % (koko valtiolla 10,8 % ja MMM:n hallinnonalalla 12,5 %). Määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli noussut 0,5 prosenttiyksikköä. Työnantaja- ja pääsopijajärjestöjen edustajat käsittelevät kaksi kertaa vuodessa määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita. Äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuudet muodostavat pääosan määräaikaisuuksista Eviran naisvaltaisessa organisaatiossa. Henkilöstöstä 90,4 % teki kokopäiväistä työtä. Osa-aikatyötä tekevien osuus on laskenut 0,1 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Osaaikaeläkkeelle siirtyneet ja osittaisella hoitovapaalla olevat muodostavat pääosan Eviran osa-aikaista työaikaa tekevästä henkilöstöstä. 90 Virka- ja työsuhteiset Prosentti työsuhteinen virkasuhteinen 0 mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen Rehu- ja lannoitevalvontayksikössä toimintansa aloitti uusi sivutuotejaosto. Jaosto vastaa eläimistä saatavan ihmisravinnoksi kelpaamattoman aineksen käytön ja hävittämisen valvonnasta ja valvonnan ohjauksesta. Jaostossa työskentelevät (vasemmalta) Sanna Maksimainen, Hanna Laatio, Taina Heimonen- Kauppi, Risto Retkin ja jaostopäällikkönä Olli Venelampi.

7 Eviran henkilöstökertomus Prosentti 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Osa-aikaiset mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen ,0 Määräaikaiset Prosentti 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen Muut Evira 2012 Evira 2013 Valtio 2013 MMM:n hallinnonala Virkasuhteiset % Työsuhteiset % Osa-aikaiset % Määräaikaiset %

8 8 Eviran henkilöstökertomus Vaihtuvuus Eviran henkilöstön vaihtuvuus laski kahdella prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna ollen 10 % vuonna Vanhuuseläkkeelle jäi 19 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle neljä henkilöä. Vaihtuvuuteen vaikuttaa osaltaan naisvaltaisessa virastossa äitiys- ja hoitovapaasijaisuudet. Valtion kokonaisvaihtuvuutta ei ollut saatavilla. Eviran henkilöstön vaihtuvuudelle ei ole asetettu varsinaista tavoitearvoa. Valtion työtyytyväisyyskyselyssä (VMBaro) käytettävä indeksi työpaikan vaihtoaikeille sai Evirassa arvon 1,86 eli halu vaihtaa työnantajaa oli käytännössä yhtä vähäistä kuin edellisenä vuonna. Eviralaisten vaihtohalukkuus on lähellä valtion palveluksessa olevan henkilöstön vaihtohalukkuutta, jota kuvaava indeksiluku oli 1,84. MMM:n hallinnonalalla työpaikan vaihtohalukkuus oli pienempää ja indeksi sai arvon 1, Koulutustaso Eviran koulutustasoindeksi 2 oli yhteensä 5,6, nousua edelliseen vuoteen 0,1 prosenttiyksikköä. Eviran indeksiluku oli koko valtion indeksilukua (5,2) korkeampi ja sama kuin MMM:n hallinnonalan koulutustasoindeksi Koulutusaste Evirassa 12/2013 mies nainen 2 Koulutustasoindeksi saadaan laskemalla eri henkilöiden koulutustasoindeksien keskiarvo. Koulutustasoja ovat 1 alempi perusaste, (1,5 tuntematon), 2 ylempi perusaste, 3,5 keskiaste, 5 alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste.

9 Eviran henkilöstökertomus Koulutusaste Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 12/ Evira Valtio MMM:n hallinnonala Korkeakoulu- ja yliopistotason, ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden määrä sekä tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuudet nousivat edellisvuoteen verrattuna ,3 58,5 55,1 Prosentti ,5 46,4 9, ,4 31,1 4,4 42,1 11,5 Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %- osuus vuoden lopussa Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus vuoden lopussa Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon) suorittaneiden %- osuus vuoden lopussa 0 Evira 2012 Evira 2013 Valtio 2013 MMM:n hallinnonala 2013 Koulutusaloittain eviralaiset jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti Koulutusalat Evirassa 12/2013 Prosentti mies nainen yhteensä 3 Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja (Tilastokeskuksen koulutusasteluokitus).

10 10 Eviran henkilöstökertomus Evira työnantajana 3.1 Työtyytyväisyys Vuosittainen työtyytyväisyyskysely toteutettiin lokakuussa valtion yhteistä VMBaro-sovellusta käyttäen. Kyselyn vastausprosentti oli 72. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat kokonaisuutena Eviran historian parhaat ja yleistä työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi saavutti arvon 3,5, joten viraston asettama indeksitavoite 3,3 ylitettiin. Eviran työtyytyväisyysindeksi oli hieman parempi kuin valtion keskiarvoindeksi 3,4 ja samaa tasoa kuin MMM:n hallinnonalalla keskimäärin. Eniten edelliseen vuoteen verrattuna parani työilmapiiriä ja yhteistyötä mittaava indeksi, joka ylsi jo arvoon 3,9. Muita korkean työtyytyväisyyden lähteitä olivat muun muassa työtilat ja työvälineet, työtovereilta ja lähiesimiehiltä saatu kohtelu ja tuki sekä ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamismahdollisuudet. Millään työtyytyväisyyden osa-alueella ei menty huonompaan suuntaan. Laajimman tyytymättömyyden lähteet liittyivät yhä palkkaukseen. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti palkkauksen muuttuminen työsuorituksen muutoksen myötä, missä indeksi jäi arvoon 2,5. Työtyytyväisyyden myönteinen kokonaiskehitys näkyi myös siten, että yhdessäkään viraston yksikössä yleinen tyytyväisyysindeksin arvo ei enää jäänyt alle kolmen ja yhdessä yksikössä indeksiarvo ylitti jo neljän. Molempien sukupuolten työtyytyväisyys oli käytännössä samaa 3,5 indeksitasoa. Vakiintuneeseen tapaan osastot ja yksiköt käsittelivät omat tuloksensa keskuudessaan. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan työyhteisöissä ja parhaita käytäntöjä jaetaan myös koko Eviran käyttöön. 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Eviran työtyytyväisyysindeksi

11 Eviran henkilöstökertomus Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Vuonna 2012 alettiin valtiolla tuottaa kolmea aikaansaannoskyvyn indeksiä, joilla pääosin seurataan valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) ja sen hankkeiden onnistumista aikaansaannoskyvyn osalta. Eviran VATU-indeksien sisältämät yksittäiset arvot, tavoitteet ja toteutumat on esitetty alla olevassa taulukossa. Eniten kehittämisen tarvetta oli tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuudessa. Esimiesten ja johdon asettamia mahdollisuuksia uudistua työssä mitattiin nyt ensimmäistä kertaa, mistä syystä vertailutietoa ei ole. 3,80 3,70 3,60 3,50 3,40 3,30 3,20 3,10 3,41 3,38 3,31 VATU aikaansaannoskyvyn indeksit Evirassa ,74 3,65 3,60 3,51 3,53 3,45 3,40 3,44 3,35 Evira 2010 Evira 2011 Evira 2012 Evira ,00 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (OKU) Motivaatio ja työn imu (MTI) Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus (JTV) Eviran VATU-indeksit Toteutunut 2012 Tavoite 2013 Toteutunut 2013 Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky (VM/Baro): Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 3,17 3,2 3,24 Työn innostavuus ja työssä koettu työnilo 3,51 3,55 3,64 Innostava johtaminen ja esimiestyö (VM/Baro): Johdon toiminta esimerkkinä ja uunnannäyttäjänä 3,12 3,2 3,14 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,2 3,25 3,37 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (VM/Baro): Tulos- ja kehityskeskustelun toimivuus 2,94 3 2,98 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä 3,32

12 12 Eviran henkilöstökertomus 2013 Eviran indeksiluvut poikkeavat valtion kokonaisindeksistä, mutta seuraavat pitkälti MMM:n hallinnonalan indeksitasoa. Kaikilla alueilla kokonaisindeksin kehitys on ollut positiivista. 3,80 3,70 VATU aikaansaannoskyvyn indeksit: Evira, valtio, MMM:n hallinnonala ,74 3,70 3,66 3,60 3,53 3,57 3,50 3,40 3,45 3,42 3,46 3,46 Evira 2013 Valtio 2013 MMM:n hallinnonala ,30 3,20 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (OKU) Motivaatio ja työn imu (MTI) Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus (JTV) 3.3 Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kehityskeskusteluja on Evirassa käyty kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä on käyty tulos- ja tavoitekeskustelut, joissa on arvioitu edellisen vuoden tulokset ja asetettu kuluvan vuoden tulostavoitteet. Henkilökohtainen suoriutuvuus (HEKO) nousi euromääräisesti 83 henkilöllä. Syksyn kehityskeskustelut ovat painottuneet osaamisen kehittämiseen. Keskusteluja uudistettiin siten, että syksyllä asetettiin myös alustavat tulostavoitteet vuodelle Palkkoja korotettiin valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisella 1,40 % yleiskorotuksella lukien. Paikallisesti sovittavan 0,5 %:n suuruisen virastoerän Evira kohdensi tehtäväkohtaiseen palkanosaan lukien. Eviran arviointi- ja kehittämisryhmä kokoontui 10 kertaa ja arvioi 14 esitystä tehtävien sijoittamisesta viitetehtäviin. Kaikkiaan vaativuustaso muuttui 51 virassa, joista 11 muutosta kohdistui miehiin. Palkkauksen määräytymisen prosessia kehitettiin tarkentavan virkaehtosopimuksen ja sähköisen asioinnin tuella siten, että vain pieni osa vaativuuden arvioinneista menee ryhmän käsittelyyn. Tällä tavoin arviointi- ja kehittämisryhmälle vapautui enemmän aikaa palkkausjärjestelmän kehittämistehtäviin. Palkkauksen käsikirja uudistettiin sähköisenä.

13 Eviran henkilöstökertomus Tehtävien sijoittuminen eri vaativuustasoille vuosina käy selville alla olevasta taulukosta. 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % ,0 % 0,0 % EE02 EE03 EE04 EE05 EE06 EE07 EE08 EE09 EE10 EE11 EE Ei-rahallinen palkitseminen Eviran sisäinen vuosittain myönnettävä laatupalkinto on kunniamaininta, jonka saajasta päättää pääjohtaja. Evira haluaa laatupalkinnolla tukea uudistusmielisyyttä ja oma-aloitteista toimintaa sekä kiinnittää eviralaisten huomiota vastuullisen työn merkitykseen ja innostaa kaikkia kehittämään työtään sujuvammaksi. Vuonna 2013 laatupalkinnon perusteluissa korostettiin erityisesti asiakasnäkökulman huomioimista ja palkinto myönnettiin elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmän eli Oiva-projektin ensimmäisen vaiheen työryhmien vetäjille ja heidän kollegoilleen. Perusteluissa korostettiin Oivan luomaa vahvaa yhteishenkeä yli yksikkörajojen ja parantanutta vuoropuhelua Eviran asiakkuustahojen kanssa. Eviran Oivahymy-nettipalvelulle myönnettiin myös Tutkivan journalismin yhdistyksen Jääraappa-palkinto. Nettipalvelussa kuka tahansa voi perehtyä kuntien elintarvikevalvonnan raportteihin. Täydentyvä ja laajentuva Oiva-palvelu on palkinnon myöntäneen yhdistyksen mukaan erinomainen esimerkki viranomaistoiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisestä ja edistämisestä yhteiskunnassa. Projektipäällikkö Marina Häggmanin vetämän Oiva-projektin työryhmien palkitut vetäjät Miia Piipari, Kirsi-Helena Kanninen sekä Katri Klingberg kollegoineen. Evira muistaa henkilökuntaansa pienin huomionosoituksin 50- ja 60-vuotispäivinä sekä henkilöiden lähtiessä eläkkeelle. Evira tekee vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle kunniamerkkiesitykset ansioituneista virkamiehistä. Ministeriö toimittaa hallinnonalan esitykset Ritarikuntien käsiteltäväksi. Kunniamerkkiesityksillä Evira

14 14 Eviran henkilöstökertomus 2013 haluaa huomioida ja antaa julkista tunnustusta niille virkamiehille, jotka ovat tehtäviensä suorittamisessa osoittaneet erityistä ansioitumista. Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkit viidelle eviralaiselle: Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnasta I luokan ritarimerkkejä myönnettiin yksi, ritarimerkkejä kolme ja I luokan mitaleja yksi. Evira hakee henkilöstölle vuosittain myös valtion virka-ansiomerkkejä. Tasavallan presidentti myöntää virka-ansiomerkit tunnustukseksi virassa tai toimessa valtion hyväksi suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta. Vuonna 2013 tunnustus myönnettiin kahdelle eviralaiselle. Punaisella ruusulla onniteltiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin ja valtion virka-ansiomerkin saajia. Kuvassa vasemmalta Tuula Honkanen-Buzalski, Leena Saari, Leena Oivanen, Marjatta Pöyhönen, Arja Vuorinen, Leena Lilleberg ja Irmeli Sippola. 3.5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä valmisteli ja toteutti tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioita kartoittavan kyselyn. Kyselyn vastausprosentti jäi 23:een, minkä vuoksi kyselytulosten tilastolliseen edustavuuteen on suhtauduttava varauksella. Yleinen tasa-arvotilanne sai kyselyyn vastanneilta 1 5-asteikolla yleisarvosanan 3,7. Eri-ikäisten yhdenvertaisuus sai yleisarvon 3,5, vähemmistöjen yhdenvertaisuus arvon 3,6 ja alueellinen yhdenvertaisuus 3,4. Sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuustilanne koettiin miesvastaajien joukossa hieman naisvastaajia paremmaksi. Valtion yleisellä vaativuusluokituksella Eviran samapalkkaindeksi oli joulukuussa ,8, kun valtion indeksi oli 97,8. Sekä tilastollisen tasa-arvoselvityksen vuosittaista päivitystä arvioitaessa että paikalliseräneuvotteluissa todettiin, ettei Evirassa ole havaittavissa palkkausjärjestelmästä ja sen soveltamisesta johtuvaa miesten ja naisten välistä palkkaeriarvoisuutta. Eroavuuksia syntyy lähinnä sukupuolten hakeutuessa alun perin eri tehtäviin. Eviran toimintatavan uudistuksiin liittyen erillinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä lakkautettiin vuoden lopussa ja sen tehtävät siirrettiin työsuojelutoimikunnalle. Päättyneellä työryhmäkaudella tasaarvo- ja yhdenvertaisuusasioita integroitiin luontevammaksi osaksi viraston toimintaa ja mm. kaikki henkilöstötieto tuotetaan nykyisin myös sukupuolen mukaan jaoteltuna. Keskeinen tehtävä oli myös häirintään ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn ohjeistaminen. Lisäksi koulutuksen ja uuden teknologian avulla parannettiin esimiesten ja henkilöstön valmiuksia toimia Eviran alueellisesti monipaikkaisessa organisaatiossa ja edistettiin yhdenvertaisuuden ja yhteisen eviralaisuuden kokemista Eviran sisällä.

15 Eviran henkilöstökertomus Yhteistoiminta Evirassa Koko Eviran tasolla toimiva yhteistyötoimikunta kokoontui aktiivisesti yhteensä kymmenen kertaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli sekä yhteistoiminnan vuosikelloon merkityt säännönmukaiset asiat että ajankohtaiset järjestöjen tai työnantajan toimikuntaan tuomat asiat. Käsiteltäviä asioita olivat toiminnanohjaukseen liittyvien asioiden ohella mm. valtion virastojen ja laitoksien yhteistoimintaa koskevan lain uudistus, osaamisen kehittämisen linjaukset, koulutus- ja kehittämissuunnitelma, Eviran strategia, toimintatavat, arvot ja uusi johtamisjärjestelmä, etätyökäytäntöjen uudistus, virkanimikkeet, työterveyshuollon kilpailutus, työtyytyväisyyskyselyn tulokset, valtion yhteisen tietoliikenneverkon laajentaminen, ajankohtaiset tilakysymykset ja muut toimintaympäristön muutokset. Yhteistoiminnan kytkentää muuhun arkeen jatkettiin mm. pitämällä työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan yhteiskokous. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsiteltyjen asioiden viestintään panostettiin entisestään. Osastotasoista yhteistoimintaa jatkettiin edelleen osastojen johtoryhmissä. Vuotta 2013 koskevassa Eviran yhteistoiminnan itsearvioinnissa yhteistyötoimikunta nosti esiin isojen ja valtion yhteisten hankkeiden viestinnän edelleen kehittämisen sekä osastotasoisen ja välittömän yhteistoiminnan vakiinnuttamisen. Arjen yhteistoimintaa yksikkö- ja jaostotasolla kehitetään edelleen. Esimiehille ja henkilöstölle suunnatut keskusteluja infotilaisuudet saivat kiitosta ja käytäntöä jatketaan.

16 16 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi 5.1 Työhyvinvoinnin johtaminen Evirassa Työhyvinvoinnin johtaminen on organisaation menestystekijöitä. Työhyvinvointi syntyy työstä ja työtä tekemällä monien tekijöiden summana. Siihen vaikuttavat osaaminen, vuorovaikutus, selkeät työn tekemisen rakenteet ja hyvä johtaminen. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys aikaansaavuuteen, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Yksilötasolla työhyvinvointi tuottaa tyytyväisyyttä, motivaatiota ja arvostuksen kokemista. Henkilöstön työkykyä ylläpidetään, edistetään ja tuetaan tekemällä yhteistyötä eri verkostoissa, kuten työsuojelun, työterveyden, henkilöstöhallinnon, esimiesten ja ylimmän johdon kanssa. Työkaluja ovat esimerkiksi varhaisen tuen keskustelut ja kehityskeskustelut, työsuojeluohjelmat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitykset. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa: henkilöstövoimavarojen johtamisessa, riskien hallinnassa, osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä esimiestyön viemisessä eteenpäin. Varhaisen tuen malli Toimintaohje 1109/2 Varhaisen keskustelun ja tuen malli Eviran varhaisen keskustelun ja tuen malli tukee yksilön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisää koko työyhteisön toimivuutta ja toisista välittämistä. Työyhteisön toimivuuden ja työkyvyn ylläpitämisen kannalta on tärkeää ottaa yhteiset asiat keskusteltavaksi ja sovittavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tähän pyritään uudistetun varhaisen keskustelun ja tuen mallin avulla. Varhaisen keskustelun ja tuen mallissa ja prosessissa eri toimijoilla on kullakin omat roolinsa, mikä auttaa hahmottamaan yhteiseen tavoitteeseen pääsemistä. Esimies voi aina ottaa keskusteltavaksi minkä tahansa asian, joka vaikuttaa työyhteisössä työn sujumiseen. Lisäksi varhainen keskustelu käydään aina, kun saldo- tai poissaolorajat ylittyvät ja keskustelu kirjataan puheeksiottolomakkeeseen. Yhteistyökumppanina toimii tarvittaessa henkilöstöyksikkö ja työterveyshuolto. Varhaisen keskustelun ja tuen mallin mukaisesti henkilöstöyksikkö ottaa esimiehiin yhteyttä kolme kertaa vuodessa, jos määritellyt saldo- tai poissaolorajat ylittyvät. Vuoden 2013 aikana varhaisen keskustelun ja tuen puheeksiotto rajaarvojen ylittymisestä koski 222 eri henkilöä. Jokainen tapaus on aina henkilökohtainen ja yksilöllinen, ja ratkaisuja etsitään laaja-alaisesti työkyvyn tukemiseksi.

17 Eviran henkilöstökertomus Työsuojelu Työsuojelun riskinarviointi valmistui koko Evirassa. Kokonaisuutena riskitasot ovat pääosin joko vähäisiä tai kohtalaisia käytössä olevien suojaustoimenpiteiden ansiosta. Tulosten perusteella fyysinen työsuojelu on virastossa korkealla tasolla ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet luonteeltaan yksittäisiä. Henkisen kuormittumisen hallinnan osalta toimenpiteitä suunnitellaan osana Eviran uuden strategian mukaista toimintatapaa. Lihantarkastusyksikkö laati työsuojeluriskien arvioinnin pohjalta oman työsuojelun toimintaohjelmansa, jossa painottuvat työergonomian parantaminen, tapaturmavaarojen hallinta sekä yhteisen työpaikan käytännöt teurastamoissa. Viikin laboratorioiden vaakapalkkipöytien kolmivuotiseen korvaushankkeeseen liittyen korvattiin puolet vanhoista atk-pöydistä uusilla ergonomisilla pöydillä. Loimaan toimipaikan koko työpistevalaistus uusittiin. Henkisen asiakasväkivallan kohtaamisesta työssä pidettiin kaksi koulutustilaisuutta. Eviran Seinäjoen toimipaikassa vuokranantajan viimeiset sisäilmaongelmien vuoksi tekemät kiinteistöremontit valmistuivat. Otettujen kuitu- ja mikrobinäytteiden tulokset osoittivat tilanteen parantuneen ja henkilöstölle vuoden lopulla tehdystä sisäilmakyselystä saatiin hyvät tulokset. Osa henkilöstöstä jatkaa edelleen työskentelyään väistötiloissa. Työterveyshuollot tukivat työsuojelua tekemällä useita työpaikkaselvityksiä ja erillisiä ergonomiaselvityksiä Eviran eri toimipaikoissa. Vuonna 2013 toimipaikoissa tehtyjen työsuojelun vaaratilanneilmoitusten määrä puolittui edelliseen vuoteen verrattuna. Tehdyistä 24 ilmoituksesta 11 liittyi teurastamoissa tehtävän lihantarkastuksen läheltä piti -tilanteisiin. Ensiapukoulutuksiin osallistuminen on tärkeä osa arjen työsuojeluvalmiuden ylläpitoa. Ensiapukurssi 1:lle osallistui 25 eviralaista ja ensiapukurssi 2:lle yksi eviralainen. Ensiapuvalmiuden ylläpitokurssin kävi 12 eviralaista ja hätäensiapuvalmiuden hankki kahdeksan eviralaista. 5.3 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon tehtävänä on ylläpitää, tukea ja edistää työntekijän työkykyä, vähentää työkyvyn menettämisen vaaraa, toteuttaa osaltaan varhaisen tuen mallia ja sairauspoissaolojen hallintaa sekä olla mukana kehittämässä työyhteisöjä ja sovittaa yhteen yksittäisten henkilöiden työtä ja työkykyä. Työterveyshuolto on esimiesten, johdon ja henkilöstöhallinnon kumppani tiedon tuottajana, toimenpiteiden ehdottajana ja toteuttajana sekä yhteistyökumppani monissa yhteistyöverkostoissa. Ensiapukurssilla osaamistaan päivitti myös työsuojelupäällikkö Marianne Turja.

18 18 Eviran henkilöstökertomus 2013 Jokaisessa Eviran toimipaikassa on eviralaisille nimetty työterveyshuollon tiimi (lääkäri, hoitaja, fysioterapeutti ja psykologi), johon henkilöstö, esimiehet ja henkilöstöhallinto ovat tarvittaessa yhteydessä. Työterveyshuoltojen toiminnan painopiste tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tähän ei aivan päästy, sillä työterveyshuollon kustannusten jakaantuminen ennaltaehkäisevään toimintaan (Kelan korvausluokka I) ja sairaanhoitoon (Kelan korvausluokka II) jakaantui seuraavasti: Kela I 46 % ja Kela II 54 %. Evirassa työterveyshuollon kustannukset olivat 872,90 euroa/henkilötyövuosi, kun MMM:n hallinnonalalla kustannukset olivat 540 euroa/ henkilötyövuosi. Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 9,1 prosenttiyksikköä. Työterveyshuollon kustannukset olivat valtion yleiseen kustannustasoon nähden lähes kaksinkertaiset. Sairauksista johtuvien käyntien määrä työterveyshuollossa/henkilötyövuosi puolestaan laski 8,4 käynnistä 8,0 käyntiin Työterveyspalvelujen kustannukset nettona, /htv /HTV ,4 443,5 661,8 410,6 436,8 872,9 800,1 707,3 492,2 501, ,3 456,3 435,5 Evira Valtio MMM:n hallinonala Strategisen hyvinvoinnin johtamisen hanke Evire Fysioterapeutti Maija Häärä kertoi Evire-luennolla kivunhallinnasta. Nelivuotinen strategisen hyvinvoinnin johtamisen Evire-hanke jatkui yhteistyössä Pohjola Terveyden kanssa. Hankkeen tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, antaa esimiehille, johdolle ja henkilöstöhallinnolle työkaluja hyvinvoinnin johtamiseen sekä tuottaa tietoa hyvinvointityön seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Osana hanketta järjestettiin neljä teemaluentoa, joissa käsiteltiin henkistä jaksamista, ikäjohtamista, työn imua sekä kivun hallintaa. Luennot olivat erittäin suosittuja ja niistä tehtiin koosteet ja videotallenteet intranetin Evire-osioon. Sivuille on koottu myös muuta luentoihin liittyvää tai niitä täydentävää materiaalia.

19 Eviran henkilöstökertomus Vuoden alussa noin 30 eviralaista aloitti Eviren yksilökohtaisessa hyvinvointivalmennuksessa. Samalla saatettiin loppuun asiantuntijoille tarkoitettu Aslak-kuntoutus osana Evire-hanketta. Työterveyshuollot ovat olleet Evire-hankkeessa tiiviisti mukana. Yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja työterveyshuoltojen kesken haettiin noin vuoden kestävää Kelan lääkinnällistä niska-selkä -kuntoutusta yhteensä 36 työntekijälle. Kaikkiaan hyvinvointivalmennuksissa ja kuntoutuksissa on Evire-hankkeen aikana ollut yli sata työntekijää. Evire on myös Eviran ja Valtiokonttorin yhteinen Kaiku-hanke 4, johon Evira on saanut tukea Valtiokonttorilta. 5.5 Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Työhyvinvointiin liittyviä raportteja, mittareita ja tunnuslukuja kerätään ja seurataan systemaattisesti. Tietoa hyödynnetään osana työhyvinvoinnin johtamista. Työhyvinvoinnin tunnuslukuja ovat mm. terveysprosentti, sairauspoissaolot, työtapaturmat, eläköitymistiedot sekä työhyvinvoinnin indeksit, kuten VMBaron ja VATUn inhimillisen pääoman (IPO) indeksit. Työhyvinvoinnin toimintakenttään voidaan katsoa laajasti kuuluvan useita eri toimintoja ja palveluja. Lisäksi siihen voidaan katsoa kuuluvan myös organisaation yhteiset hyvinvointihankkeet, varhainen tuki, esimiestyö ja johtaminen sekä osaamisen kehittäminen. Oleellista on myös se, miten kukin palveluja käyttää. Vastuu oman työhyvinvoinnin ylläpitämisestä on viime kädessä henkilöllä itsellään, ja häntä voidaan eri palveluin ja toiminnoin tukea. Jokavuotisia virkistyspäiviä vietettiin Kaisankodissa, ohjelmassa mm. frisbeegolf. Kuva: Hilpi Jenu Eviran terveysprosentti eli kokonaan ilman sairauspoissaoloja oleva henkilöstön osuus säilyi edellisvuoteen nähden samana ja pysyi 31 prosentissa. Valtion yleisellä tasolla vastaava tunnusluku on 39,4 % ja MMM:n hallinnonalan vastaava tunnusluku on 39,3 %. Tyky-toimintaa toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti kaikilla Eviran toimipaikoilla. Tavoitteena on tuottaa ja järjestää Evirassa sellaisia tyky-toimintoja, jotka sopivat mahdollisimman monelle eviralaiselle. Tyky-toiminta koostui erilaisista liikunnallisista harrastuksista ja retkistä, kerhotoiminnasta, liikunta- ja virkistyspäivistä, teema-, kunto- ja kulttuurikampanjoista sekä kädentaitojen harrastuksista. Lisäksi eviralaisilla on mahdollisuus lunastaa työnantajan tukemia liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Tyky-toiminnan tanssituntia vetämässä Silva Mertsola. 4 Kaiku-työelämänpalvelu on Valtiokonttorin valtion organisaatioille tuottama palvelu, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää organisaatioita ja työyhteisöjä toimiviksi ja hyvinvoiviksi.

20 20 Eviran henkilöstökertomus 2013 Kuntoutus Kela myönsi Eviralle yksilöllisiä kuntoutuksia vuosille , niihin osallistui 46 henkilöä, asiantuntijoiden Aslak-kuntoutukseen osallistui 10 henkilöä ja yksilöllisiin työkykyä ylläpitäviin kuntoutuksiin 36 henkilöä. Osana Evire-hanketta työterveyshuollot valitsivat 30 eviralaista yksilövalmennuksiin. Ammatillisessa uudelleenkoulutuksessa oli yksi eviralainen. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnettiin neljälle eviralaiselle, määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki neljälle ja toistaiseksi voimassaoleva osatyökyvyttömyyseläke neljälle eviralaiselle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä neljä henkilöä. Työpaikkaruokailu Viikissä ja Eviran alueellisissa toimipaikoissa on mahdollisuus ruokailla toimipaikassa tai sen läheisyydessä sijaitsevissa henkilöstöravintoloissa työnantajan tukemaan hintaan. Toimipaikoissa on huomioitu myös mahdollisuus nauttia eväitä ja viettää kahvitaukoja. Itsepuolustuskurssin harjoitustilanteessa Mirja Hokkanen on onnistuneesti torjunut hyökkääjän eli kurssin kouluttajan Tommi Nyströmin. Viikissä toimii Eviran ja Amican yhteinen henkilöstöruokailun työryhmä, jonka tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman korkea asiakastyytyväisyys mm. palautteiden ja yhteistyön avulla. Eviran Viikin henkilöstöruokailun työryhmällä on oma sivustonsa viraston intranet-sivuilla. 5.6 Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Sairauspoissaolojen määrä laski edellisvuoteen nähden ollen 10,1 päivää/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna määrä oli 10,9 päivää/henkilötyövuosi. Määrä on laskusta huolimatta korkeampi kuin MMM:n hallinnonalalla ja valtion yleisellä tasolla. Sairaustapausten määrä kasvoi 1 674:ään. Edellisenä vuonna sairaustapauksia oli Viikissä henkilöstöravintolan kalusteet ja tekstiilit uusimalla onnistuttiin parantamaan työpaikkaruokailun viihtyvyyttä. Sairauspäiviä kertyi tarkasteluvuonna hieman edellisvuotta vähemmän, yhteensä päivää. Vastaava luku oli edellisenä vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut sairauspoissaolopäivän keskimääräiseksi kustannukseksi valtiolla 350 euroa/päivä. Tällä kaavalla laskien Eviran sairauspäivien aiheuttama kustannus on 2,6 miljoonaa euroa. Sairauspäiviä kertyi yhdessä sairaustapauksessa keskimäärin 4,4 päivää ja 12,5 päivää/edunsaaja. Nämä luvut eivät juuri poikenneet MMM:n hallinnonalan ja valtion yleisen tason vastaavista luvuista.

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran henkilöstökertomus 2014

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran henkilöstökertomus 2014 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eviran henkilöstökertomus 2014 Eviran henkilöstökertomus 2014 Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus...3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne...5 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet...5

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051

KTM 11/110/2002 VES: 321051 KTM 11/110/2002 VES: 321051 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 12.4.2002 TEHDYN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Eviran henkilöstökertomus 2015

Eviran henkilöstökertomus 2015 Eviran henkilöstökertomus 2015 SISÄLLYS 1 Pääjohtajan katsaus... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 5 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet...5 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan...6 2.3 Henkilöstön

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12 Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro Dnro 2 (9) Johdanto Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toisen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2011 on edellisvuoden tapaan erillinen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014-2015

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014-2015 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014-2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2014 Maakuntahallitus 15.12.2014 2 1 Johdanto Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2014.

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot