Henkilöstökertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstökertomus 2013"

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2013 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

2 Eviran henkilöstökertomus 2013 Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstö sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Palvelussuhteiden luonne Vaihtuvuus Koulutustaso Evira työnantajana Työtyytyväisyys Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Ei-rahallinen palkitseminen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhteistoiminta Evirassa Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvoinnin johtaminen ja tukeminen Evirassa Työsuojelu Työterveyshuollon toiminta Strategisen hyvinvoinnin johtamisen hanke Evire Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Henkilöstön osaaminen ja kehittymisen tuki Lopuksi Kuvat: Kansikuva A. Kivilahti (kuvassa Marko Pirinen), Evira/Eviran kuvapankki ja Scanstockphoto Toimitus: Evira, henkilöstöyksikkö Taitto: Evira, virastopalveluyksikkö

3 Eviran henkilöstökertomus Pääjohtajan katsaus Uudistetun strategian valmistuminen ja sen toteuttamisen tueksi valmistellun uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto ryhdistivät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran johtamista. Uudessa johtamisjärjestelmässä viraston toimintaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti prosesseittain ja sen tavoitteena on viraston toiminnan tehostaminen, päätöksenteon madaltaminen ja asiakasnäkökulman vahvistaminen. Johtamisjärjestelmässä osastojen ja toimintakokonaisuuksien vastuun- ja työnjakoa selkeytettiin siten, että päävastuu operatiivisesta toiminnasta on yksiköillä ja toimintakokonaisuuksilla ja resursseista, toiminnan yhteisistä linjauksista ja kehittämishankkeista vastaavat osastot. Lihantarkastuksen aluejohtajajärjestelmä vakiintui. Vuodelle 2013 asetetut tulostavoitteet saavutettiin, TRACES-koordinaation 1 toteutumattomuus jäi poikkeukseksi. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto FVO:lta saatiin tarkastuksista uusia havaintoja, mutta valvontaketju on pääosin EU-lainsäädännön edellyttämässä kunnossa. Täydentävien ehtojen valvonnasta on tulossa rahoituskorjauksia. Valtion sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan IT-toimintojen organisoinneista tehdyt päätökset selkeyttivät tietohallinnon tilannetta, vaikka vaikutukset näkyvätkin täysimääräisesti vasta vuonna Valtion henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseja yhtenäistävä KIEKU-hanke sai uuden aikataulun ja hankkeen esivalmistelut jatkuivat. Työtyytyväisyyskyselyssä saavutettiin Eviran historian paras tulos. Yksiköiden väliset erot ovat vähentyneet. Evira.fi-verkkosivuston käynnit ovat lisääntyneet kävijään vuodessa (2012: ). Eviran toimialan viranomaisten ja vastaavien tahojen käyttöön loppuvuodesta 2012 julkaistu ekstranet-palvelu, Eviranet, on otettu laajasti käyttöön. Vuonna 2013 Eviranetissä käytiin kertaa (10-12/2012: 2 787). Vuoden 2013 lopussa palvelulla oli, eviralaisten lisäksi, viraston ulkopuolista käyttäjää. Tilinpäätös osoittaa, että Eviran rahoitusasema on heikentynyt. Vaikka tuottavuusindeksi jäi arvoon 99, taloudellisuusindeksi parani arvoon 102,6 maksullisen palvelutoiminnan tuottojen kasvun myötä. Toimintakyky on säilynyt hyvällä tai erinomaisella tasolla. Maksullisen palvelutoiminnan yleinen kustannusvastaavuus parani vuodesta 2012 arvoon 94 %, mutta edellyttää edelleen työtä. Käynnistetty talouden sopeutus 2014 yhdistettynä johtamisjärjestelmän uudistumiseen avaa hyvän mahdollisuuden prosessien tehostamiseen. Pääjohtaja Matti Aho 1 TRACES on lyhenne sanoista Trade Control and Expert System. TRACES on kehitetty varmentamaan elävien eläinten ja eläintuotteiden jäljitettävyys ja valvonta niin EU maiden välisessä sisämarkkinakaupassa kuin tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. TRACES on laajentumassa myös vientiin siten, että joihinkin maihin vietävien elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden terveystodistukset laaditaan TRACESin avulla.

4 4 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Evirassa työskenteli vuoden lopussa 750 henkilöä, joista pääkaupunkiseudulla 503 henkilöä ja alueellisissa toimipaikoissa ja teurastamoissa 247 henkilöä (TAHTI: 12/2013). Eviran henkilöstöstä 33 % työskenteli alueellisissa toimipaikoissa tai teurastamoissa eri puolilla Suomea. Eviran toimipaikkoja oli Helsingin lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla: Joensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Loimaalla, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Teurastamoita on eri puolella Suomea noin 70, joista pienteurastamoita on reilut 50. Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Henkilöstömäärä vuoden lopussa HTV* ,1 HTV (Tahti) 708,1 705,7 715,1 732,8 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Eviran henkilöstöstä oli naisia 81,1 % ja miehiä 18,9 %. Valtiolla jakauma sukupuolten välillä on tasaisempi, naisia on 48,7 % ja miehiä 51,3 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonala kokonaisuudessaan on naisvoittoinen eli hallinnonalan henkilöstöstä naisia on 57,6 % ja miehiä 42,4 %. Kemian- ja toksikologian tutkimusyksikössä tehdään myös aistinvaraista analytiikkaa. Voin aistivaraisen laadunarvioinnin koulutustilaisuudessa etualalta Marjo Kolmonen, Marja Lahti, Tanja Nurmi, Ulla-Maija Rajala sekä Leena Lilleberg. Prosentti Sukupuolijakauma Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala ,1 57,6 51,3 48,7 42,4 miehet *Vertailtavuuden säilyttämiseksi henkilötyövuosien toteumassa ei ole huomioitu htv-kehyksen ulkopuolisia yli 64-vuotiaita ja yliopistoharjoittelijoita ,9 Evira Valtio MMM:n hallinnonala naiset

5 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön ikärakenne Eviran henkilöstö jakautui ikäryhmiin alla olevan taulukon mukaisesti. Suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Henkilöstön keski-ikä oli 47,4 vuotta, kun se vuonna 2012 oli 47,2 vuotta. Koko valtion henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 46,1 vuotta ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 48,9 vuotta. 30 Eviralaisten ikäjakauma 12/ Prosentti mies nainen Ikäryhmä 40 Ikärakenne Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 12/ Prosentti Evira Valtio MMM:n hallinnonala Ikäryhmä

6 6 Eviran henkilöstökertomus Palvelussuhteiden luonne Eviran henkilöstöstä 92,4 % on virkasuhteisia. Työsopimussuhteisia ovat lähinnä eri puolilla Suomea teurastamoissa työskentelevät lihantarkastajat sekä osa tietohallinnon henkilöstöä. Vakinaisia henkilöstöstä oli 84,4 %. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 9,6 % (koko valtio 6,0 % ja MMM:n hallinnonala 8,4 %). Määräaikaisessa palvelussuhteessa Evirassa oli vuoden lopussa 15,6 % (koko valtiolla 10,8 % ja MMM:n hallinnonalalla 12,5 %). Määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli noussut 0,5 prosenttiyksikköä. Työnantaja- ja pääsopijajärjestöjen edustajat käsittelevät kaksi kertaa vuodessa määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita. Äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuudet muodostavat pääosan määräaikaisuuksista Eviran naisvaltaisessa organisaatiossa. Henkilöstöstä 90,4 % teki kokopäiväistä työtä. Osa-aikatyötä tekevien osuus on laskenut 0,1 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Osaaikaeläkkeelle siirtyneet ja osittaisella hoitovapaalla olevat muodostavat pääosan Eviran osa-aikaista työaikaa tekevästä henkilöstöstä. 90 Virka- ja työsuhteiset Prosentti työsuhteinen virkasuhteinen 0 mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen Rehu- ja lannoitevalvontayksikössä toimintansa aloitti uusi sivutuotejaosto. Jaosto vastaa eläimistä saatavan ihmisravinnoksi kelpaamattoman aineksen käytön ja hävittämisen valvonnasta ja valvonnan ohjauksesta. Jaostossa työskentelevät (vasemmalta) Sanna Maksimainen, Hanna Laatio, Taina Heimonen- Kauppi, Risto Retkin ja jaostopäällikkönä Olli Venelampi.

7 Eviran henkilöstökertomus Prosentti 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Osa-aikaiset mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen ,0 Määräaikaiset Prosentti 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen Muut Evira 2012 Evira 2013 Valtio 2013 MMM:n hallinnonala Virkasuhteiset % Työsuhteiset % Osa-aikaiset % Määräaikaiset %

8 8 Eviran henkilöstökertomus Vaihtuvuus Eviran henkilöstön vaihtuvuus laski kahdella prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna ollen 10 % vuonna Vanhuuseläkkeelle jäi 19 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle neljä henkilöä. Vaihtuvuuteen vaikuttaa osaltaan naisvaltaisessa virastossa äitiys- ja hoitovapaasijaisuudet. Valtion kokonaisvaihtuvuutta ei ollut saatavilla. Eviran henkilöstön vaihtuvuudelle ei ole asetettu varsinaista tavoitearvoa. Valtion työtyytyväisyyskyselyssä (VMBaro) käytettävä indeksi työpaikan vaihtoaikeille sai Evirassa arvon 1,86 eli halu vaihtaa työnantajaa oli käytännössä yhtä vähäistä kuin edellisenä vuonna. Eviralaisten vaihtohalukkuus on lähellä valtion palveluksessa olevan henkilöstön vaihtohalukkuutta, jota kuvaava indeksiluku oli 1,84. MMM:n hallinnonalalla työpaikan vaihtohalukkuus oli pienempää ja indeksi sai arvon 1, Koulutustaso Eviran koulutustasoindeksi 2 oli yhteensä 5,6, nousua edelliseen vuoteen 0,1 prosenttiyksikköä. Eviran indeksiluku oli koko valtion indeksilukua (5,2) korkeampi ja sama kuin MMM:n hallinnonalan koulutustasoindeksi Koulutusaste Evirassa 12/2013 mies nainen 2 Koulutustasoindeksi saadaan laskemalla eri henkilöiden koulutustasoindeksien keskiarvo. Koulutustasoja ovat 1 alempi perusaste, (1,5 tuntematon), 2 ylempi perusaste, 3,5 keskiaste, 5 alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste.

9 Eviran henkilöstökertomus Koulutusaste Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 12/ Evira Valtio MMM:n hallinnonala Korkeakoulu- ja yliopistotason, ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden määrä sekä tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuudet nousivat edellisvuoteen verrattuna ,3 58,5 55,1 Prosentti ,5 46,4 9, ,4 31,1 4,4 42,1 11,5 Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %- osuus vuoden lopussa Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus vuoden lopussa Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon) suorittaneiden %- osuus vuoden lopussa 0 Evira 2012 Evira 2013 Valtio 2013 MMM:n hallinnonala 2013 Koulutusaloittain eviralaiset jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti Koulutusalat Evirassa 12/2013 Prosentti mies nainen yhteensä 3 Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja (Tilastokeskuksen koulutusasteluokitus).

10 10 Eviran henkilöstökertomus Evira työnantajana 3.1 Työtyytyväisyys Vuosittainen työtyytyväisyyskysely toteutettiin lokakuussa valtion yhteistä VMBaro-sovellusta käyttäen. Kyselyn vastausprosentti oli 72. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat kokonaisuutena Eviran historian parhaat ja yleistä työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi saavutti arvon 3,5, joten viraston asettama indeksitavoite 3,3 ylitettiin. Eviran työtyytyväisyysindeksi oli hieman parempi kuin valtion keskiarvoindeksi 3,4 ja samaa tasoa kuin MMM:n hallinnonalalla keskimäärin. Eniten edelliseen vuoteen verrattuna parani työilmapiiriä ja yhteistyötä mittaava indeksi, joka ylsi jo arvoon 3,9. Muita korkean työtyytyväisyyden lähteitä olivat muun muassa työtilat ja työvälineet, työtovereilta ja lähiesimiehiltä saatu kohtelu ja tuki sekä ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamismahdollisuudet. Millään työtyytyväisyyden osa-alueella ei menty huonompaan suuntaan. Laajimman tyytymättömyyden lähteet liittyivät yhä palkkaukseen. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti palkkauksen muuttuminen työsuorituksen muutoksen myötä, missä indeksi jäi arvoon 2,5. Työtyytyväisyyden myönteinen kokonaiskehitys näkyi myös siten, että yhdessäkään viraston yksikössä yleinen tyytyväisyysindeksin arvo ei enää jäänyt alle kolmen ja yhdessä yksikössä indeksiarvo ylitti jo neljän. Molempien sukupuolten työtyytyväisyys oli käytännössä samaa 3,5 indeksitasoa. Vakiintuneeseen tapaan osastot ja yksiköt käsittelivät omat tuloksensa keskuudessaan. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan työyhteisöissä ja parhaita käytäntöjä jaetaan myös koko Eviran käyttöön. 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Eviran työtyytyväisyysindeksi

11 Eviran henkilöstökertomus Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Vuonna 2012 alettiin valtiolla tuottaa kolmea aikaansaannoskyvyn indeksiä, joilla pääosin seurataan valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) ja sen hankkeiden onnistumista aikaansaannoskyvyn osalta. Eviran VATU-indeksien sisältämät yksittäiset arvot, tavoitteet ja toteutumat on esitetty alla olevassa taulukossa. Eniten kehittämisen tarvetta oli tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuudessa. Esimiesten ja johdon asettamia mahdollisuuksia uudistua työssä mitattiin nyt ensimmäistä kertaa, mistä syystä vertailutietoa ei ole. 3,80 3,70 3,60 3,50 3,40 3,30 3,20 3,10 3,41 3,38 3,31 VATU aikaansaannoskyvyn indeksit Evirassa ,74 3,65 3,60 3,51 3,53 3,45 3,40 3,44 3,35 Evira 2010 Evira 2011 Evira 2012 Evira ,00 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (OKU) Motivaatio ja työn imu (MTI) Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus (JTV) Eviran VATU-indeksit Toteutunut 2012 Tavoite 2013 Toteutunut 2013 Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky (VM/Baro): Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 3,17 3,2 3,24 Työn innostavuus ja työssä koettu työnilo 3,51 3,55 3,64 Innostava johtaminen ja esimiestyö (VM/Baro): Johdon toiminta esimerkkinä ja uunnannäyttäjänä 3,12 3,2 3,14 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,2 3,25 3,37 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (VM/Baro): Tulos- ja kehityskeskustelun toimivuus 2,94 3 2,98 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä 3,32

12 12 Eviran henkilöstökertomus 2013 Eviran indeksiluvut poikkeavat valtion kokonaisindeksistä, mutta seuraavat pitkälti MMM:n hallinnonalan indeksitasoa. Kaikilla alueilla kokonaisindeksin kehitys on ollut positiivista. 3,80 3,70 VATU aikaansaannoskyvyn indeksit: Evira, valtio, MMM:n hallinnonala ,74 3,70 3,66 3,60 3,53 3,57 3,50 3,40 3,45 3,42 3,46 3,46 Evira 2013 Valtio 2013 MMM:n hallinnonala ,30 3,20 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (OKU) Motivaatio ja työn imu (MTI) Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus (JTV) 3.3 Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kehityskeskusteluja on Evirassa käyty kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä on käyty tulos- ja tavoitekeskustelut, joissa on arvioitu edellisen vuoden tulokset ja asetettu kuluvan vuoden tulostavoitteet. Henkilökohtainen suoriutuvuus (HEKO) nousi euromääräisesti 83 henkilöllä. Syksyn kehityskeskustelut ovat painottuneet osaamisen kehittämiseen. Keskusteluja uudistettiin siten, että syksyllä asetettiin myös alustavat tulostavoitteet vuodelle Palkkoja korotettiin valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisella 1,40 % yleiskorotuksella lukien. Paikallisesti sovittavan 0,5 %:n suuruisen virastoerän Evira kohdensi tehtäväkohtaiseen palkanosaan lukien. Eviran arviointi- ja kehittämisryhmä kokoontui 10 kertaa ja arvioi 14 esitystä tehtävien sijoittamisesta viitetehtäviin. Kaikkiaan vaativuustaso muuttui 51 virassa, joista 11 muutosta kohdistui miehiin. Palkkauksen määräytymisen prosessia kehitettiin tarkentavan virkaehtosopimuksen ja sähköisen asioinnin tuella siten, että vain pieni osa vaativuuden arvioinneista menee ryhmän käsittelyyn. Tällä tavoin arviointi- ja kehittämisryhmälle vapautui enemmän aikaa palkkausjärjestelmän kehittämistehtäviin. Palkkauksen käsikirja uudistettiin sähköisenä.

13 Eviran henkilöstökertomus Tehtävien sijoittuminen eri vaativuustasoille vuosina käy selville alla olevasta taulukosta. 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % ,0 % 0,0 % EE02 EE03 EE04 EE05 EE06 EE07 EE08 EE09 EE10 EE11 EE Ei-rahallinen palkitseminen Eviran sisäinen vuosittain myönnettävä laatupalkinto on kunniamaininta, jonka saajasta päättää pääjohtaja. Evira haluaa laatupalkinnolla tukea uudistusmielisyyttä ja oma-aloitteista toimintaa sekä kiinnittää eviralaisten huomiota vastuullisen työn merkitykseen ja innostaa kaikkia kehittämään työtään sujuvammaksi. Vuonna 2013 laatupalkinnon perusteluissa korostettiin erityisesti asiakasnäkökulman huomioimista ja palkinto myönnettiin elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmän eli Oiva-projektin ensimmäisen vaiheen työryhmien vetäjille ja heidän kollegoilleen. Perusteluissa korostettiin Oivan luomaa vahvaa yhteishenkeä yli yksikkörajojen ja parantanutta vuoropuhelua Eviran asiakkuustahojen kanssa. Eviran Oivahymy-nettipalvelulle myönnettiin myös Tutkivan journalismin yhdistyksen Jääraappa-palkinto. Nettipalvelussa kuka tahansa voi perehtyä kuntien elintarvikevalvonnan raportteihin. Täydentyvä ja laajentuva Oiva-palvelu on palkinnon myöntäneen yhdistyksen mukaan erinomainen esimerkki viranomaistoiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisestä ja edistämisestä yhteiskunnassa. Projektipäällikkö Marina Häggmanin vetämän Oiva-projektin työryhmien palkitut vetäjät Miia Piipari, Kirsi-Helena Kanninen sekä Katri Klingberg kollegoineen. Evira muistaa henkilökuntaansa pienin huomionosoituksin 50- ja 60-vuotispäivinä sekä henkilöiden lähtiessä eläkkeelle. Evira tekee vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle kunniamerkkiesitykset ansioituneista virkamiehistä. Ministeriö toimittaa hallinnonalan esitykset Ritarikuntien käsiteltäväksi. Kunniamerkkiesityksillä Evira

14 14 Eviran henkilöstökertomus 2013 haluaa huomioida ja antaa julkista tunnustusta niille virkamiehille, jotka ovat tehtäviensä suorittamisessa osoittaneet erityistä ansioitumista. Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkit viidelle eviralaiselle: Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnasta I luokan ritarimerkkejä myönnettiin yksi, ritarimerkkejä kolme ja I luokan mitaleja yksi. Evira hakee henkilöstölle vuosittain myös valtion virka-ansiomerkkejä. Tasavallan presidentti myöntää virka-ansiomerkit tunnustukseksi virassa tai toimessa valtion hyväksi suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta. Vuonna 2013 tunnustus myönnettiin kahdelle eviralaiselle. Punaisella ruusulla onniteltiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin ja valtion virka-ansiomerkin saajia. Kuvassa vasemmalta Tuula Honkanen-Buzalski, Leena Saari, Leena Oivanen, Marjatta Pöyhönen, Arja Vuorinen, Leena Lilleberg ja Irmeli Sippola. 3.5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä valmisteli ja toteutti tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioita kartoittavan kyselyn. Kyselyn vastausprosentti jäi 23:een, minkä vuoksi kyselytulosten tilastolliseen edustavuuteen on suhtauduttava varauksella. Yleinen tasa-arvotilanne sai kyselyyn vastanneilta 1 5-asteikolla yleisarvosanan 3,7. Eri-ikäisten yhdenvertaisuus sai yleisarvon 3,5, vähemmistöjen yhdenvertaisuus arvon 3,6 ja alueellinen yhdenvertaisuus 3,4. Sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuustilanne koettiin miesvastaajien joukossa hieman naisvastaajia paremmaksi. Valtion yleisellä vaativuusluokituksella Eviran samapalkkaindeksi oli joulukuussa ,8, kun valtion indeksi oli 97,8. Sekä tilastollisen tasa-arvoselvityksen vuosittaista päivitystä arvioitaessa että paikalliseräneuvotteluissa todettiin, ettei Evirassa ole havaittavissa palkkausjärjestelmästä ja sen soveltamisesta johtuvaa miesten ja naisten välistä palkkaeriarvoisuutta. Eroavuuksia syntyy lähinnä sukupuolten hakeutuessa alun perin eri tehtäviin. Eviran toimintatavan uudistuksiin liittyen erillinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä lakkautettiin vuoden lopussa ja sen tehtävät siirrettiin työsuojelutoimikunnalle. Päättyneellä työryhmäkaudella tasaarvo- ja yhdenvertaisuusasioita integroitiin luontevammaksi osaksi viraston toimintaa ja mm. kaikki henkilöstötieto tuotetaan nykyisin myös sukupuolen mukaan jaoteltuna. Keskeinen tehtävä oli myös häirintään ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn ohjeistaminen. Lisäksi koulutuksen ja uuden teknologian avulla parannettiin esimiesten ja henkilöstön valmiuksia toimia Eviran alueellisesti monipaikkaisessa organisaatiossa ja edistettiin yhdenvertaisuuden ja yhteisen eviralaisuuden kokemista Eviran sisällä.

15 Eviran henkilöstökertomus Yhteistoiminta Evirassa Koko Eviran tasolla toimiva yhteistyötoimikunta kokoontui aktiivisesti yhteensä kymmenen kertaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli sekä yhteistoiminnan vuosikelloon merkityt säännönmukaiset asiat että ajankohtaiset järjestöjen tai työnantajan toimikuntaan tuomat asiat. Käsiteltäviä asioita olivat toiminnanohjaukseen liittyvien asioiden ohella mm. valtion virastojen ja laitoksien yhteistoimintaa koskevan lain uudistus, osaamisen kehittämisen linjaukset, koulutus- ja kehittämissuunnitelma, Eviran strategia, toimintatavat, arvot ja uusi johtamisjärjestelmä, etätyökäytäntöjen uudistus, virkanimikkeet, työterveyshuollon kilpailutus, työtyytyväisyyskyselyn tulokset, valtion yhteisen tietoliikenneverkon laajentaminen, ajankohtaiset tilakysymykset ja muut toimintaympäristön muutokset. Yhteistoiminnan kytkentää muuhun arkeen jatkettiin mm. pitämällä työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan yhteiskokous. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsiteltyjen asioiden viestintään panostettiin entisestään. Osastotasoista yhteistoimintaa jatkettiin edelleen osastojen johtoryhmissä. Vuotta 2013 koskevassa Eviran yhteistoiminnan itsearvioinnissa yhteistyötoimikunta nosti esiin isojen ja valtion yhteisten hankkeiden viestinnän edelleen kehittämisen sekä osastotasoisen ja välittömän yhteistoiminnan vakiinnuttamisen. Arjen yhteistoimintaa yksikkö- ja jaostotasolla kehitetään edelleen. Esimiehille ja henkilöstölle suunnatut keskusteluja infotilaisuudet saivat kiitosta ja käytäntöä jatketaan.

16 16 Eviran henkilöstökertomus Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi 5.1 Työhyvinvoinnin johtaminen Evirassa Työhyvinvoinnin johtaminen on organisaation menestystekijöitä. Työhyvinvointi syntyy työstä ja työtä tekemällä monien tekijöiden summana. Siihen vaikuttavat osaaminen, vuorovaikutus, selkeät työn tekemisen rakenteet ja hyvä johtaminen. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys aikaansaavuuteen, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Yksilötasolla työhyvinvointi tuottaa tyytyväisyyttä, motivaatiota ja arvostuksen kokemista. Henkilöstön työkykyä ylläpidetään, edistetään ja tuetaan tekemällä yhteistyötä eri verkostoissa, kuten työsuojelun, työterveyden, henkilöstöhallinnon, esimiesten ja ylimmän johdon kanssa. Työkaluja ovat esimerkiksi varhaisen tuen keskustelut ja kehityskeskustelut, työsuojeluohjelmat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitykset. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa: henkilöstövoimavarojen johtamisessa, riskien hallinnassa, osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä esimiestyön viemisessä eteenpäin. Varhaisen tuen malli Toimintaohje 1109/2 Varhaisen keskustelun ja tuen malli Eviran varhaisen keskustelun ja tuen malli tukee yksilön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisää koko työyhteisön toimivuutta ja toisista välittämistä. Työyhteisön toimivuuden ja työkyvyn ylläpitämisen kannalta on tärkeää ottaa yhteiset asiat keskusteltavaksi ja sovittavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tähän pyritään uudistetun varhaisen keskustelun ja tuen mallin avulla. Varhaisen keskustelun ja tuen mallissa ja prosessissa eri toimijoilla on kullakin omat roolinsa, mikä auttaa hahmottamaan yhteiseen tavoitteeseen pääsemistä. Esimies voi aina ottaa keskusteltavaksi minkä tahansa asian, joka vaikuttaa työyhteisössä työn sujumiseen. Lisäksi varhainen keskustelu käydään aina, kun saldo- tai poissaolorajat ylittyvät ja keskustelu kirjataan puheeksiottolomakkeeseen. Yhteistyökumppanina toimii tarvittaessa henkilöstöyksikkö ja työterveyshuolto. Varhaisen keskustelun ja tuen mallin mukaisesti henkilöstöyksikkö ottaa esimiehiin yhteyttä kolme kertaa vuodessa, jos määritellyt saldo- tai poissaolorajat ylittyvät. Vuoden 2013 aikana varhaisen keskustelun ja tuen puheeksiotto rajaarvojen ylittymisestä koski 222 eri henkilöä. Jokainen tapaus on aina henkilökohtainen ja yksilöllinen, ja ratkaisuja etsitään laaja-alaisesti työkyvyn tukemiseksi.

17 Eviran henkilöstökertomus Työsuojelu Työsuojelun riskinarviointi valmistui koko Evirassa. Kokonaisuutena riskitasot ovat pääosin joko vähäisiä tai kohtalaisia käytössä olevien suojaustoimenpiteiden ansiosta. Tulosten perusteella fyysinen työsuojelu on virastossa korkealla tasolla ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet luonteeltaan yksittäisiä. Henkisen kuormittumisen hallinnan osalta toimenpiteitä suunnitellaan osana Eviran uuden strategian mukaista toimintatapaa. Lihantarkastusyksikkö laati työsuojeluriskien arvioinnin pohjalta oman työsuojelun toimintaohjelmansa, jossa painottuvat työergonomian parantaminen, tapaturmavaarojen hallinta sekä yhteisen työpaikan käytännöt teurastamoissa. Viikin laboratorioiden vaakapalkkipöytien kolmivuotiseen korvaushankkeeseen liittyen korvattiin puolet vanhoista atk-pöydistä uusilla ergonomisilla pöydillä. Loimaan toimipaikan koko työpistevalaistus uusittiin. Henkisen asiakasväkivallan kohtaamisesta työssä pidettiin kaksi koulutustilaisuutta. Eviran Seinäjoen toimipaikassa vuokranantajan viimeiset sisäilmaongelmien vuoksi tekemät kiinteistöremontit valmistuivat. Otettujen kuitu- ja mikrobinäytteiden tulokset osoittivat tilanteen parantuneen ja henkilöstölle vuoden lopulla tehdystä sisäilmakyselystä saatiin hyvät tulokset. Osa henkilöstöstä jatkaa edelleen työskentelyään väistötiloissa. Työterveyshuollot tukivat työsuojelua tekemällä useita työpaikkaselvityksiä ja erillisiä ergonomiaselvityksiä Eviran eri toimipaikoissa. Vuonna 2013 toimipaikoissa tehtyjen työsuojelun vaaratilanneilmoitusten määrä puolittui edelliseen vuoteen verrattuna. Tehdyistä 24 ilmoituksesta 11 liittyi teurastamoissa tehtävän lihantarkastuksen läheltä piti -tilanteisiin. Ensiapukoulutuksiin osallistuminen on tärkeä osa arjen työsuojeluvalmiuden ylläpitoa. Ensiapukurssi 1:lle osallistui 25 eviralaista ja ensiapukurssi 2:lle yksi eviralainen. Ensiapuvalmiuden ylläpitokurssin kävi 12 eviralaista ja hätäensiapuvalmiuden hankki kahdeksan eviralaista. 5.3 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon tehtävänä on ylläpitää, tukea ja edistää työntekijän työkykyä, vähentää työkyvyn menettämisen vaaraa, toteuttaa osaltaan varhaisen tuen mallia ja sairauspoissaolojen hallintaa sekä olla mukana kehittämässä työyhteisöjä ja sovittaa yhteen yksittäisten henkilöiden työtä ja työkykyä. Työterveyshuolto on esimiesten, johdon ja henkilöstöhallinnon kumppani tiedon tuottajana, toimenpiteiden ehdottajana ja toteuttajana sekä yhteistyökumppani monissa yhteistyöverkostoissa. Ensiapukurssilla osaamistaan päivitti myös työsuojelupäällikkö Marianne Turja.

18 18 Eviran henkilöstökertomus 2013 Jokaisessa Eviran toimipaikassa on eviralaisille nimetty työterveyshuollon tiimi (lääkäri, hoitaja, fysioterapeutti ja psykologi), johon henkilöstö, esimiehet ja henkilöstöhallinto ovat tarvittaessa yhteydessä. Työterveyshuoltojen toiminnan painopiste tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tähän ei aivan päästy, sillä työterveyshuollon kustannusten jakaantuminen ennaltaehkäisevään toimintaan (Kelan korvausluokka I) ja sairaanhoitoon (Kelan korvausluokka II) jakaantui seuraavasti: Kela I 46 % ja Kela II 54 %. Evirassa työterveyshuollon kustannukset olivat 872,90 euroa/henkilötyövuosi, kun MMM:n hallinnonalalla kustannukset olivat 540 euroa/ henkilötyövuosi. Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 9,1 prosenttiyksikköä. Työterveyshuollon kustannukset olivat valtion yleiseen kustannustasoon nähden lähes kaksinkertaiset. Sairauksista johtuvien käyntien määrä työterveyshuollossa/henkilötyövuosi puolestaan laski 8,4 käynnistä 8,0 käyntiin Työterveyspalvelujen kustannukset nettona, /htv /HTV ,4 443,5 661,8 410,6 436,8 872,9 800,1 707,3 492,2 501, ,3 456,3 435,5 Evira Valtio MMM:n hallinonala Strategisen hyvinvoinnin johtamisen hanke Evire Fysioterapeutti Maija Häärä kertoi Evire-luennolla kivunhallinnasta. Nelivuotinen strategisen hyvinvoinnin johtamisen Evire-hanke jatkui yhteistyössä Pohjola Terveyden kanssa. Hankkeen tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, antaa esimiehille, johdolle ja henkilöstöhallinnolle työkaluja hyvinvoinnin johtamiseen sekä tuottaa tietoa hyvinvointityön seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Osana hanketta järjestettiin neljä teemaluentoa, joissa käsiteltiin henkistä jaksamista, ikäjohtamista, työn imua sekä kivun hallintaa. Luennot olivat erittäin suosittuja ja niistä tehtiin koosteet ja videotallenteet intranetin Evire-osioon. Sivuille on koottu myös muuta luentoihin liittyvää tai niitä täydentävää materiaalia.

19 Eviran henkilöstökertomus Vuoden alussa noin 30 eviralaista aloitti Eviren yksilökohtaisessa hyvinvointivalmennuksessa. Samalla saatettiin loppuun asiantuntijoille tarkoitettu Aslak-kuntoutus osana Evire-hanketta. Työterveyshuollot ovat olleet Evire-hankkeessa tiiviisti mukana. Yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja työterveyshuoltojen kesken haettiin noin vuoden kestävää Kelan lääkinnällistä niska-selkä -kuntoutusta yhteensä 36 työntekijälle. Kaikkiaan hyvinvointivalmennuksissa ja kuntoutuksissa on Evire-hankkeen aikana ollut yli sata työntekijää. Evire on myös Eviran ja Valtiokonttorin yhteinen Kaiku-hanke 4, johon Evira on saanut tukea Valtiokonttorilta. 5.5 Työhyvinvoinnin seuraaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä tiedolla johtaminen Työhyvinvointiin liittyviä raportteja, mittareita ja tunnuslukuja kerätään ja seurataan systemaattisesti. Tietoa hyödynnetään osana työhyvinvoinnin johtamista. Työhyvinvoinnin tunnuslukuja ovat mm. terveysprosentti, sairauspoissaolot, työtapaturmat, eläköitymistiedot sekä työhyvinvoinnin indeksit, kuten VMBaron ja VATUn inhimillisen pääoman (IPO) indeksit. Työhyvinvoinnin toimintakenttään voidaan katsoa laajasti kuuluvan useita eri toimintoja ja palveluja. Lisäksi siihen voidaan katsoa kuuluvan myös organisaation yhteiset hyvinvointihankkeet, varhainen tuki, esimiestyö ja johtaminen sekä osaamisen kehittäminen. Oleellista on myös se, miten kukin palveluja käyttää. Vastuu oman työhyvinvoinnin ylläpitämisestä on viime kädessä henkilöllä itsellään, ja häntä voidaan eri palveluin ja toiminnoin tukea. Jokavuotisia virkistyspäiviä vietettiin Kaisankodissa, ohjelmassa mm. frisbeegolf. Kuva: Hilpi Jenu Eviran terveysprosentti eli kokonaan ilman sairauspoissaoloja oleva henkilöstön osuus säilyi edellisvuoteen nähden samana ja pysyi 31 prosentissa. Valtion yleisellä tasolla vastaava tunnusluku on 39,4 % ja MMM:n hallinnonalan vastaava tunnusluku on 39,3 %. Tyky-toimintaa toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti kaikilla Eviran toimipaikoilla. Tavoitteena on tuottaa ja järjestää Evirassa sellaisia tyky-toimintoja, jotka sopivat mahdollisimman monelle eviralaiselle. Tyky-toiminta koostui erilaisista liikunnallisista harrastuksista ja retkistä, kerhotoiminnasta, liikunta- ja virkistyspäivistä, teema-, kunto- ja kulttuurikampanjoista sekä kädentaitojen harrastuksista. Lisäksi eviralaisilla on mahdollisuus lunastaa työnantajan tukemia liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Tyky-toiminnan tanssituntia vetämässä Silva Mertsola. 4 Kaiku-työelämänpalvelu on Valtiokonttorin valtion organisaatioille tuottama palvelu, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää organisaatioita ja työyhteisöjä toimiviksi ja hyvinvoiviksi.

20 20 Eviran henkilöstökertomus 2013 Kuntoutus Kela myönsi Eviralle yksilöllisiä kuntoutuksia vuosille , niihin osallistui 46 henkilöä, asiantuntijoiden Aslak-kuntoutukseen osallistui 10 henkilöä ja yksilöllisiin työkykyä ylläpitäviin kuntoutuksiin 36 henkilöä. Osana Evire-hanketta työterveyshuollot valitsivat 30 eviralaista yksilövalmennuksiin. Ammatillisessa uudelleenkoulutuksessa oli yksi eviralainen. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnettiin neljälle eviralaiselle, määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki neljälle ja toistaiseksi voimassaoleva osatyökyvyttömyyseläke neljälle eviralaiselle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä neljä henkilöä. Työpaikkaruokailu Viikissä ja Eviran alueellisissa toimipaikoissa on mahdollisuus ruokailla toimipaikassa tai sen läheisyydessä sijaitsevissa henkilöstöravintoloissa työnantajan tukemaan hintaan. Toimipaikoissa on huomioitu myös mahdollisuus nauttia eväitä ja viettää kahvitaukoja. Itsepuolustuskurssin harjoitustilanteessa Mirja Hokkanen on onnistuneesti torjunut hyökkääjän eli kurssin kouluttajan Tommi Nyströmin. Viikissä toimii Eviran ja Amican yhteinen henkilöstöruokailun työryhmä, jonka tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman korkea asiakastyytyväisyys mm. palautteiden ja yhteistyön avulla. Eviran Viikin henkilöstöruokailun työryhmällä on oma sivustonsa viraston intranet-sivuilla. 5.6 Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Sairauspoissaolojen määrä laski edellisvuoteen nähden ollen 10,1 päivää/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna määrä oli 10,9 päivää/henkilötyövuosi. Määrä on laskusta huolimatta korkeampi kuin MMM:n hallinnonalalla ja valtion yleisellä tasolla. Sairaustapausten määrä kasvoi 1 674:ään. Edellisenä vuonna sairaustapauksia oli Viikissä henkilöstöravintolan kalusteet ja tekstiilit uusimalla onnistuttiin parantamaan työpaikkaruokailun viihtyvyyttä. Sairauspäiviä kertyi tarkasteluvuonna hieman edellisvuotta vähemmän, yhteensä päivää. Vastaava luku oli edellisenä vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut sairauspoissaolopäivän keskimääräiseksi kustannukseksi valtiolla 350 euroa/päivä. Tällä kaavalla laskien Eviran sairauspäivien aiheuttama kustannus on 2,6 miljoonaa euroa. Sairauspäiviä kertyi yhdessä sairaustapauksessa keskimäärin 4,4 päivää ja 12,5 päivää/edunsaaja. Nämä luvut eivät juuri poikenneet MMM:n hallinnonalan ja valtion yleisen tason vastaavista luvuista.

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Eviran henkilöstökertomus 2015

Eviran henkilöstökertomus 2015 Eviran henkilöstökertomus 2015 SISÄLLYS 1 Pääjohtajan katsaus... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 5 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet...5 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan...6 2.3 Henkilöstön

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12 Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro Dnro 2 (9) Johdanto Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toisen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2011 on edellisvuoden tapaan erillinen

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö Hanna Oranen Henkilöstön kehittäjä, työsuojelupäällikkö 26.10.2011 26.10.2011 2 VMBaron kehitys 2004-2011 2011 2011 369 3,69 335 3,35 26.10.2011 3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Muutoshankkeet ja inhimillinen pääoma Miten hyödyntää Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman IPO-työkaluja

Muutoshankkeet ja inhimillinen pääoma Miten hyödyntää Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman IPO-työkaluja Muutoshankkeet ja inhimillinen pääoma Miten hyödyntää Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman IPO-työkaluja Valtio Expo 20.5.2014 Esityksen sisältö Mitä muutoksenhallinnan työvälineitä on - IPO-tarjottimella

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot