Talousarvioesitys 2002

Transkriptio

1 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina ) Tunnus Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa talousarviossa. Tuloista noin 86 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Tuloveroja arvioidaan vuonna 2002 kertyvän 5,8 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Vuoden 2002 tuloverokertymään sisältyy noin 530 milj. euroa valtion yhteisöveron jako-osuuden korotusta, jolla kompensoidaan kuntien arvonlisäveropalautusten takaisinperinnästä luopuminen. Toisaalta sekalaiset tulot vähenevät, kun arvonlisäveronpalautukset jäävät tuloutumatta. Valtion omaisuuden myyntituloiksi on merkitty vakiintuneesti 420 milj. euroa. Osasto v tilinpäätös v varsinainen talousarvio v esitys Muutos % 11. Verot ja veronluonteiset tulot Sekalaiset tulot Korkotulot ja voiton tuloutukset Lainat Tulot yhteensä Vero- ja maksupolitiikan päälinja Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot Yhteisövero Muut verot Hallitusohjelman mukaisesti talouskasvun ja työllisyyden kohenemisen edellytyksiä parannetaan suuntaamalla verojen ja veronluonteisten maksujen kevennyksiä ansiotuloihin ja välillisiin työvoimakustannuksiin. Hallitus sitoutui saavutettuun tulopoliittista sopimusta koskevaan neuvottelutulokseen liittyen keventämään tuloverotusta yhteensä 640 milj. eurolla. Tämän lisäksi tuloverotusta kevennetään noin 25 milj. eurolla. Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, asteikon alin tuloraja nostetaan euroon. Näiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena valtion tuloverotus kevenee vuositasolla noin 463 milj. eurolla. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä muutetaan siten, että veronkevennys on yhteensä noin 195 milj. euroa vuositasolla. Eläkkeensaajien korotettua sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,8 prosenttiyksiköllä. Veroaste alenee keskituloisilla palkansaajilla runsaalla prosenttiyksiköllä, aleneman painottuessa pieni- ja keskituloisiin. Ansiotulovähennyksen muutos pienentää kuntien ja seurakuntien verotuloja. Kuntien osalta tulojen menetys on yhteensä noin 170 milj. euroa vuositasolla ja seurakuntien osalta 11 milj. euroa vuositasolla. Hallitus lieventää ansiotulovähennyksen korotuksen vaikutuksia kuntien ja seurakuntien talouteen alentamalla kuntien ja seurakuntien työnantajien kansaneläkemaksua 0,75 prosenttiyksiköllä ja korottamalla kirkon osuutta yhteisöveron tuotosta 1,70 prosenttiin. Hallitus ehdottaa toteutettavaksi toimenpidekokonaisuuden, jolla lisätään kunnallistalouden vakautta ja tasataan kuntien välisiä taloudellisia eroja. Toimenpidepaketti on kuvattu luvussa 3.2. Valtion tuloihin toimenpiteet vaikuttavat niin, että valtion osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 13,16 prosenttiyksiköllä ja valtio ei peri enää kunnilta takaisin niille ja kuntayhtymille maksettuja arvonlisäveron palautuksia. Takaisin perimättä jäävät arvonlisäveron palautukset ovat v arviolta 925 milj. euroa. Tulopoliittisessa sopimuksessa päätetyn mukaisesti valtion yhteisövero-osuutta alennetaan kirkon hyväksi 0,07 prosenttiyksiköllä. Näiden toimenpiteiden seurauksena valtion osuus yhteisöverosta nousee 74,21 prosenttiin. Vuositasolla valtion yhteisöverotulot lisääntyvät 705 milj. euroa. Raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä sekä pelikasinotoiminnasta maksettavaa arpajaisveroa ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 5 prosentista 6 prosenttiin. Hallitus antaa esityksen tonnistoverolaiksi. Esityksen mukaan varustamot voivat tietyin edellytyk- 1) Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Verolainsäädäntö euroaikaan Verotuloarviot sin valita tulon verottamisen asemasta alusten vetoisuuden perusteella maksettavan tonnistoveron. Pienvoimaloille suunnattua verotukea esitetään jatkettavaksi. Hallitus selvittää vuoden 2002 kehyskäsittelyyn mennessä, miten energiaveroja käytetään ohjauskeinona Kioton pöytäkirjaan liittyvien sitoumusten toteuttamiseksi vuoteen 2010 asti Suomen kansallisen ilmasto-ohjelman mukaisesti. Verolainsäädäntöön sisältyvät markkamäärät muutetaan euroiksi ja senteiksi. Markkamääräiset veroperusteet muutetaan lähimpään euromäärään kuitenkin siten, että laissa pyöreiksi tarkoitetut määrät pyöristetään myös euroina. Useimmissa tapauksissa muutokset toteutetaan verovelvolliselle edullisella tavalla. Pyöristys vähentää kaikkia verotuloja yhteensä muutamalla miljoonalla eurolla. Verokertymiin vaikuttavat olennaisesti sekä veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys että veroperusteiden muutokset. Veronalaisten tulojen ja veropohjan muutokset riippuvat koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvaa, kun kotitalouksien ja yritysten tulot kasvavat. Hyödyke- ja tuoteverojen kasvu riippuu kotitalouksien kysynnästä ja hyödykkeiden hintakehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevaan taloudelliseen katsaukseen sisältyvistä arvioista ja ennusteista. Taulukko 9. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä 1999 muutos, % vuodessa Valtionveron alaiset ansio- ja pääomatulot 7,1 7,2 3,7 2,8 Palkka- ym. tulot 6,6 7,2 5,0 3,7 Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 1,7 1,7 3,9 3,6 Kotitalouksien yrittäjä- ja pääomatulot 30,7 20,1-6,0-5,5 Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 4,7 6,4 5,5 5,0 Arvonlisäveron pohja 5,5 6,0 5,7 5,0 Henkilöautojen ensirekisteröinnit 8,2-1,3-20,2-0,5 Bensiinin kulutus 2,6-3,4-3,5 3,0 Dieselöljyn kulutus 7,2 2,4 1,0 3,0 Sähkön kulutus 2,1-2,2 7,0 0,0 Verollisen alkoholin kulutus/myynti 2,4-1,7 4,0-1,8 Kuluttajahintaindeksi 1,2 3,4 2,7 1,7 Tulo- ja varallisuusvero Tulo- ja varallisuusveron kertymäksi v arvioidaan milj. euroa. Siitä kotitaloudet maksavat vajaat kaksi kolmasosaa ja yritykset yhteisöverona runsaan kolmasosan. Valtionveronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan lisääntyvän vajaat 3 prosenttia v Veronalaisista tuloista palkkatulot ovat reilut 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehitys on etenkin pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa verotulojen kannalta. Ansiotulojen kasvu vuonna 2002 hidastuu 3,7 prosenttiin. Hidastuminen johtuu osittain siitä, että työsuhdeoptiotulojen oletetaan vähenevän kuluvan vuoden tasosta. Palkkasumma, jossa työsuhdeoptiotulot eivät ole mukana, kasvaa noin 4 %. Tulonsiirroista eläketulot lisääntyvät 5 % ja yhteenlasketut muut veronalaiset sosiaaliturvaetuudet vähenevät hieman. Ansioeläkkeiden indeksikorotusten vaikutus on noin 3 % ja kansaneläkkeiden indeksikorotus 2,4 %. Eläkkeensaajien määrän kasvu ja eläkkeiden tason nousu, kun uudet alkavat eläkkeet ovat suurempia kuin eläkkeet keskimäärin, kasvattavat eläketuloja noin pari prosenttia vuodessa. Muihin veronalaisiin sosiaalietuuksiin kuuluvat mm. työttömyysturvaetuudet, joiden saajien määrä vähenee hiukan edelleen. Myös lasten kotihoidon tukea ja vanhempain päivärahaa saavien määrät hieman vähenevät. Sairauspäivärahojen saajien määrä kasvaa. Perustemuutokset ja etuuden perusteena olevan ansiotason nousu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 lisäävät saajaa kohden laskettuja muita veronalaisia sosiaalietuuksia parin prosentin verran. Kotitalouksien yrittäjä- ja erityisesti pääomatulot ovat kasvaneet paljon sekä kotitalouksien lisääntyneen sijoitustoiminnan seurauksena että sijoitusten hyvien tuottojen ja myyntivoittojen ansiosta. Tänä vuonna pääomatulojen kasvun odotetaan jo pysähtyvän ja pääomatulojen kääntyvän laskuun. Vuonna 2002 pääomatulot vähenevät edelleen. Työsuhdeoptiotulojen ja pääomatulojen kasvun kääntyminen laskuun vaikuttaa verotulojen kassakertymään viiveellä, koska suuri osa niiden perusteella maksettavista veroista suoritetaan jäännösveroina 1 2 vuoden kuluttua tulonmuodostumishetkestä. Verotulojen kassa-arviossa on otettu huomioon ennakkoperinnän muutos, jossa luonnollisille henkilöille määrättyjen suurien lähinnä työsuhdeoptioista ja luovutusvoitosta kertyvien jäännösverojen korko nostetaan yhteisökoron tasolle. Nykyisillä viitekoroilla korko nousisi kahdesta kuuteen prosenttiin. Koron nousun seurauksena verotulojen ennakkoperintä tehostuu ja verojen kassakertymä kasvaa erityisesti v. 2002, kun koron alaisista jäännösveroista nykyistä suurempi osa maksetaan ennakon täydennysmaksuina. Yhteisöverotuotot ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Kehityksen taustalla on ollut sekä yritysten hyvä normaalin elinkeinotoiminnan tuotto että kertaluonteiset osakeomistusten realisoinnit ja yritysjärjestelyt sekä niihin liittyvät myyntivoitot. Vuoden 2000 kassakertymiin vaikuttivat myös poikkeuksellisen suuret ennakkojen täydennykset vuodelta Teollisuusyritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet vuoden 2000 loppupuoliskolta lähtien. Talouden kasvun hidastuminen, kustannusten nousu ja kiristynyt kansainvälinen kilpailu heikentävät yritysten tuloksia ja riski verotuottojen pienenemiseen tätä kautta on ilmeinen. Tulo- ja varallisuusvero, milj. euroa ,8 Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot ,0 Yhteisöverot ,1 Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot ,1 Liikevaihtoon perustuvat verot Liikevaihtoon perustuvien verojen tuotoksi arvioidaan yhteensä milj. euroa. Tästä arvonlisäveron osuus on 96 %, eli milj. euroa. Laskennallisesta arvonlisäveropohjasta noin prosenttia on yksityistä kulutusta. Kulutuksen lisäksi veropohjaan kuuluvat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituotekäyttö ja investoinnit. Lisäksi omana eränään on yritysautojen vähennysoikeuden rajoituksen arvonlisäveropohja. Vuonna 2002 veropohja kasvaa noin 5 %. Liikevaihtoon perustuvat verot, milj. euroa ,9 Arvonlisävero ,8 Valmisteverot Valmisteveroja arvioidaan v kertyvän yhteensä milj. euroa, eli hieman vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Yli puolet valmisteveroista on energiaveroja. Energian kulutettuihin määriin perustuvan veron tuotto kasvaa hieman. Vaikka energia-aineiden, kuten öljytuotteiden, maailmanmarkkina- ja kuluttajahinnat pysyvät edelleen korkeina, merkittävimpien tuotteiden kulutus on viimeaikaisten hintashokkien jälkeen kääntynyt jo lievään kasvuun. Energiaverosta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 kolme neljäsosaa kertyy liikenteestä (moottoribensiinin ja dieselöljyn vero) ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotannosta. Moottoribensiinin ja dieselöljyn kulutuksen arvioidaan lisääntyvän ensi vuonna 3 %. Muiden energia-aineiden kysyntäkuva on liikennepolttoaineita epäyhtenäisempi: maakaasun ja kevyen polttoöljyn kulutus kasvaa, sähkön kulutus pysyy tämänvuotisella tasolla ja polttoturpeen, kivihiilen ja raskaan polttoöljyn kysyntä vähenee. Kulutuksen rakennemuutos tukee hiilidioksidipäästöjen vähentämistä lähemmäksi normitasoja. Muita merkittäviä valmisteveroja ovat tupakka- ja alkoholijuomavero. Niitä arvioidaan kertyvän yhteensä milj. euroa, eli noin 4 % vähemmän kuin tänä vuonna. Tupakkaveron kertymän arvioidaan pienenevän runsaat 7 %, mikä johtuu lähinnä savukkeiden myynnin vähenemisestä. Myös alkoholin verollisen myynnin arvioidaan vähenevän noin 2 %. Valmisteverot, milj. euroa ,3 Energiaverot/Polttoaineverot ,2 Muut verot ja veronluonteiset tulot Muita veroja ja veronluonteisia tuloja arvioidaan kertyvän v yhteensä milj. euroa, mikä on 3,3 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Euromääräisesti suurimmat verot liittyvät liikenteeseen: autoveroa arvioidaan kertyvän 887 milj. euroa, moottoriajoneuvoveroa 209 milj. euroa ja ajoneuvoveroa 237 milj. euroa. Uusien henkilö- ja pakettiautojen rekisteröintien odotetaan pysyvän suhteellisen matalalla tasolla, joskin autokaupan näkymät ovat epävarmat. Autoveron tuottoarvio on tehty oletuksella, että vuonna 2002 rekisteröidään uutta autoa. Muut verot ja veronluonteiset tulot, milj. euroa ,3 Autovero ,5 Sekalaiset tulot, korkotulot ja voitontuloutukset Valtion sekalaisiksi tuloksi (pl. määrärahojen peruutukset) arvioidaan milj. euroa, mikä on 12,7 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä luopuminen vähentää sekalaisia tuloja noin 925 milj. euroa (ks. yleisperustelujen kohta 3.2). Sekalaisten tulojen arviot perustuvat suurelta osin eri hallinnonaloilla tehtyihin arvioihin. Sekalaiset tulot (pl. peruutukset), milj. euroa ,3 siirrot valtion eläkerahastosta ,5 takaisin perittävät alv-palautukset ,2 EU-tulot ,6 nettotulot osakemyynnistä ,1 osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista ,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ,2 muut ,2 Korko- ja osinkotuloiksi sekä voiton tuloutuksiksi arvioidaan 817 milj. euroa. Valtion korkotulot koostuvat valtion myöntämistä pitkäaikaisista lainoista sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvistä koroista. Kassareservin on arvioitu olevan noin 5 mrd. euroa ja tuoton 4 ½ %. Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa ,6 korkotulot ,0 osinkotulot ,4 voitontuloutukset ,3 Yritysten ja liikelaitosten osingonmaksukyvyn oletetaan pysyvän keskimäärin kuluvan vuoden tasolla. Osinkotuloarvion vertailua viimeaikaiseen kehitykseen vaikeuttavat eräät poikkeuksellisen suuret osingonmaksut: Vuoden 2000 tilinpäätökseen sisältyy Leonia Oyj:n maksama ylimääräinen osinko Sampo Oyj:n ja Leonia Oyj:n omistusjärjestelyjen yhteydessä. Vuodelle 2001 budjetoituihin lukuihin sisältyy Sampo Oyj:n maksama poikkeuksellisen suuri osinko. Suomen Pankin voiton tuloutus kasvattaa puolestaan vuodelle 2001 budjetoitua erää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5