HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2014

Transkriptio

1 Kvalt liite 1 Kv SUOMUSSALMEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2014 Hallintopalvelut

2 2 Sisältö: sivu 1. Henkilöstöraportti henkilöstöstrategian toteutumisen ja arvioinnin välineenä 5 Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Henkilöstöpoliittinen visio Työyhteisön kehittämisperiaatteet 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 6 Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus Henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain Ikä- ja sukupuolirakenne Eläkkeelle siirtyminen Palvelussuhteen kesto 3. Työaika ja työpanos 9 Tehty työpanos Poissaolot 4. Osaaminen ja sen kehittäminen 10 Omaehtoinen koulutus Taloudellisesti tuettu ammatillisen osaamisen kehittäminen 5. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 10 Työhyvinvoinnin tukeminen 6. Yhteistoiminta 13 HEPO-ryhmä Työsuojelutoimikunta Tiedottaminen 7. Palkkaus ja henkilöstökustannukset 13 Palkkausjärjestelmä ja palkitseminen Henkilöstökustannukset 8. Vastuualuekohtaisia tietoja 15

3 3 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2014 Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Hyvä henkilöstöraportti kuvaa osittain toteutunutta kehitystä. Se sisältää myös varautumisen tulevaan ja auttaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Henkilöstöraportti antaa kokonaiskuvan, jota voidaan hyödyntää henkilöstöstrategian toteutumisen seurannassa. Henkilöstöraportti on henkilöstöjohtamisen arvokas apuväline. Se toimii oivallisena perustana keskustelulle, jota käyvät luottamushenkilöt, kunnan johto, esimiehet ja henkilöstö. Henkilöstövoimavarojen raportointi myös helpottaa seudullista, kuntien välistä ja valtakunnallista vertailtavuutta. Suomussalmen kunnassa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1998 lähtien ja henkilöstöraportti vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2014 henkilöstön keski-ikä pysyi suunnilleen samana: Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 51,5 (51,2 vuonna 2013) ja koko henkilöstön 48,7 vuotta (48,4 vuonna 2013). Sairauspoissaolot nousivat yhdellä päivällä edelliseen vuoteen verrattuna eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 9 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä Vuonna 2012 kaikkien kuntien keskiarvo oli 8,4. Kaikkiaan vuoden aikana kunnassa työskenteli eripituisissa palvelussuhteissa 432 henkilöä, joista 45 %:lla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Kaikkien kuntien keskiarvo oli 30 % vuonna Työtyytyväisyyskysely tehdään henkilöstölle joka toinen vuosi. Vuoden 2014 kyselyn vastaukset osoittavat, että työtyytyväisyydessä ei ole tapahtunut oleellista muutosta edellisen kyselyn jälkeen. Kyselyn tulokset auttavat kiinnittämään huomion henkilöstön kannalta olennaisiin asioihin ja kehittämään työyhteisöjä työhyvinvointia tukien. Seuraava kysely tehdään vuodelta Virka- ja työehtosopimusten mukaiset yleiskorotukset tulivat kaikilla sopimusaloilla Tasa-arvosuunnitelmassa on sovittu, että palkkakartoitus naisten ja miesten palkkavertailuna tehdään kolmen vuoden välein. Vuodelta 2013 tehty vertailu osoittaa, että naisten euro on 95 senttiä (vuonna 2010 se oli 90 senttiä). Naisten palkka suhteessa miesten palkkaan on parantunut. Raportin tietojen tarkasteluajankohta on aina vuoden viimeinen päivä.

4 4 Seuraavassa luettelossa on keskimääräisen kunnan työntekijän/viranhaltijan tiedot eli HENKILÖSTÖKUVA HENKILÖSTÖÄ yhteensä 346/265 vakituista Nainen (68 % / 69 %) 48,7-vuotias / 51,5-vuotias Kunnan palveluksessa yli 20 vuotta (50 %) Jää eläkkeelle 63-vuotiaana, vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana Lomalla 8,8 % työajasta Koulutuksessa 0,3 % työajasta Sairaana 9 työpäivää/vuosi eli 3,1 % työajasta 45 %:lla ei lainkaan sairauspoissaoloja (30 % kunnat) Työhyvinvointi 1,98 (max.1) Naisten = 95 senttiä (vuodelta 2013) Naisten keskipalkka 2595 (vuodelta 2013) Miesten keskipalkka 2728 (vuodelta 2013) Kustannukset: palkka /v yhteensä /v

5 5 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMISEN JA ARVIOINNIN VÄLINEENÄ 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN VISIO Suomussalmen kunnassa työskentelee kunnanvaltuuston määrittelemän palvelutuotannon edellyttämä ammattitaitoinen, motivoitunut ja työkykyinen henkilöstö, joka tuottaa laadukkaita palveluja. 3. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kehittäen arviointia ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen työtämme arvostaen tukien palvelussuhteen jatkuvuutta palkkausjärjestelmää kehittäen esimiestyötä kehittäen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä toisiamme arvostaen ottaen huomioon eri-ikäiset työntekijät ottaen vastuuta ja olemalla avoimia parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta parantaen tiedonkulkua Parannamme työhyvinvointia mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä huolehtien yhdessä työilmapiiristä käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen Varmistamme uusien osaajien saannin kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista turvaten hiljaisen tiedon siirron uusille työntekijöille

6 6 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Henkilöstö väheni yhteensä 419 henkilöllä. Kunnan palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä 395 henkilöä vuonna 2005, 392 vuonna 2006, 386 vuonna 2007, 390 vuonna 2008, 370 vuonna 2009, 348 vuonna 2010, 355 vuonna 2011, 336 vuonna 2012, 361 vuonna 2013 ja 346 vuonna Henkilöstöstä 87 % teki kokoaikatyötä. Taulukko 1. Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus osaaikaiset oa-eläke kokoaik. sivutoimi Koko henkilöstö vakinaiset palkkatuella määräaikaiset Henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain Vuonna 2005 kunnasta poistui kokonaan yhden sopimusalan henkilöstö eli lääkärit siirtyivät Kainuun maakuntaan. Entisen viiden sopimuksen sijasta sovelletaan neljää sopimusta. Henkilöstöstä 60 % kuului kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen alaisuuteen. Taulukko 2. Henkilöstö sopimusaloittain Sukup Kvtes Tekn.sop Opettajat Lääkärit TuntiTes Yht. Mies Nainen Yht Ikä- ja sukupuolirakenne Koko henkilöstön keski-ikä oli suunnilleen sama eli 48,7 vuotta. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 51,5 vuotta. Kaikkien kuntien henkilöstön keski-ikä on 45,7 vuotta (10/2013). Naisia koko henkilöstöstä oli 237 (68 %) ja miehiä 109 (32 %). Vakituisessa palvelussuhteessa oli 83 miestä (31 %) ja 182 naista (69 %). Taulukko 3: Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa ,7 46,6 45, , , ,7 47,3 44, ,8 47,3 45, ,2 47,6 46, ,3 47,8 45, ,6 48, ,9 45, ,2 48,4 45, ,5 48,7 45,7

7 7 Taulukko 4. Koko henkilöstön ikäjakauma Sukup alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-65v Yht. Mies Nainen Yht % Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä nousi hieman (1 prosenttiyksikön vuodesta 2013). Koko henkilöstöstä 69 % ja vakituisista 79 % oli yli 45-vuotiaita. Tätä ikää pidetään yleensä rajana, jonka jälkeen ikääntymisen aiheuttama työ- ja toimintakyvyn heikentyminen alkaa näkyä. Taulukko 5. Vakituisen henkilöstön ikäjakauma Sukup alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-65v Yht. Mies Nainen Yht % Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2014 eläkkeelle jäi 7 henkilöä, joiden keski-ikä oli 63,5 vuotta eli 0,2 vuotta enemmän kuin vuonna Eläkkeelle jääneistä kuusi jäi vanhuuseläkkeelle ja yksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Osaaikaeläkkeelle jäi 2 henkilöä. Kaikkien kuntien eläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna 2014 oli 60,7 vuotta. Taulukko 6. Eläkkeelle jääneet ja keski-ikä eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke 6 61, , ,3 6 63,5 Kuntoutustuki Työkyvyttömyys 4 59, Yhteensä 13 58, ,8 8 62, ,3 7 63,3 7 63, Keskiikä Keski- Keski- Keski- Keski- Henkilöä Henkilöä ikä Henkilöä ikä Henkilöä ikä Henkilöä ikä Henkilöä Keskiikä Osa-aikaeläke ,1 2 62, Osatyökyvyt , Yhteensä ,

8 8 Taulukko 7. Arvio vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä vuosina Pylväikössä on kuvattu laskennallinen vanhuuseläkeikä, joka on vain suuntaa-antava. Henkilö voi valita eläkkeellejäänti-ikänsä 68-vuotiaaksi saakka. Vanhuuseläkkeen lisäksi henkilöstöä jää myös muille eläkkeille. Kuntien eläkevakuutus on arvioinut tähän myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät.

9 9 Palvelussuhteen kesto Henkilöstön pysyvyys on vakaata. Vakinaisesta henkilöstöstä 50 % on ollut kunnan palveluksessa yli 20 vuotta. 72 % on ollut yli 10 vuotta. Vuonna 2013 luvut olivat 51 % ja 72 %. Alle 10 vuotta palveluksessa olleiden osuus säilyi suunnilleen samana. Taulukko 8. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto Alle 2v 2-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v TYÖAIKA JA TYÖPANOS Palvelujen tehokkaan ja taloudellisen tuottamisen kannalta on välttämätöntä seurata henkilöstön todellista työpanosta eli kuinka kokonaistyöaika jakautuu työaikaan ja poissaoloaikaan. Kokonaistyöajasta 82,6 % oli työssäoloaikaa ja 17,4 % poissaoloja. Poissaolojen osuus nousi 1,1 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Lomautuksia oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolojen määrä väheni. Vuorotteluvapaiden osuus jatkoi kasvuaan. Tehty työpanos Henkilöstö työskenteli kaikkiaan tuntia ( tuntia vuonna 2013) sekä teki lisäksi maksettua lisätyötä 432 tuntia (323 tuntia) ja ylityötä 1491 tuntia (1834 tuntia), yhteensä tuntia ( tuntia). Tehtyjä työpäiviä oli yhteensä (81 426). Lisätöiden määrä on noussut yli 30 % edellisestä vuodesta, mutta ylitöiden määrä on laskenut noin 20 %. Erityisesti liikelaitoksissa (varikko, konekeskus ja kaukolämpölaitos) ja ruokapalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa on tehty lisä- ja ylityötä. Poissaolot Taulukko 9. Henkilöstön poissaolotyöpäivät ja prosenttiosuus kokonaistyöajasta ( = ) Vuosi Sair. Työ- Perhe- Tilap. Koulutus Opinto- Lomautus Vuor. Yksit. Yksit. Luvaton Vuosi- Muut Yht. lomat tapat. vap. hoitovap. vapaa vapaa palkall. palkaton loma % 3,1 0,2 0,4 0,1 0,3 0,2 0,2 2,3 0,1 0,7 0,0 8,8 1,0 17,4

10 10 4. OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Henkilöstöpolitiikkamme yhtenä periaatteena on osaamisen parantaminen. Tutkimusten mukaan henkilöstön työkyvyn ja osaamisen välillä on selkeä yhteys. Omaehtoinen koulutus Työnantajan järjestämän koulutuksen (321 työpäivää) lisäksi henkilöstöä on kannustettu omaehtoiseen täydennys- ja uudelleenkoulutukseen tukemalla opiskelukustannuksia koulutusrahastosta vuodesta 1995 alkaen (yhteensä 155 henkilöä on saanut yli euroa). Vuonna 2013 tukea ei hakenut yksikään kunnan työntekijä, mutta vuonna 2012 myönnettyjen tukien maksaminen on jakautunut useammalle vuodelle. Vuonna 2014 tukea sai 4 henkilöä yhteensä 3469 euroa. Taulukko 10. Koulutusrahaston käyttö Vuosi Tuet yht. Saajia Yht Taloudellisesti tuettu ammatillisen osaamisen kehittäminen Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Se velvoittaa työnantajan laatimaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Vastineeksi henkilöstölleen järjestämästä koulutuksesta työnantaja saa taloudellista hyötyä. Kunnan osalta koulutuskorvaus maksetaan hyvityksenä työttömyysvakuutusmaksuun. Koulutuskorvaukseen hyväksytään koulutukset, jotka ovat toteutuneet koulutussuunnitelman laatimisen jälkeen. Suomussalmen kunnan koulutussuunnitelma hyväksyttiin Vuoden 2014 ( ) koulutuskorvaushakemuksen perusteena oli 108 koulutuspäivää. Koulutuskorvaus on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Näin ollen koulutuskorvauksen määrä vuoden 2014 koulutuksista on 1760,40 euroa. 5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpoliittisen ohjelman keskeisenä kehittämisperiaatteena on työhyvinvoinnin parantaminen. Vuodesta 1998 lähtien kunnassamme on ollut suunnitelmallista toimintaa työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Henkilöstön työhyvinvointia lisäävä ja edistävä ohjelma uudistettiin vuonna Useilla työpaikoilla on oma tyhy-ohjelma. Työsuojelutoimikunta seuraa työhyvinvointia lisäävän ja kehittävän ohjelman toteutumista sekä kehittää tyhy-toimintaa.

11 11 Henkilöstön työhyvinvointia on seurattu ikärakenteen ja sairauspoissaolojen kehityksellä sekä viitenä vuonna henkilöstölle tehdyllä työhyvinvointikyselyllä. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Ensimmäinen kysely tehtiin vuodelta 2006 ja viides vuodelta Tuoreimman kyselyn vastaukset osoittavat, että henkilöstön työtyytyväisyys ei ole oleellisesti muuttunut. Kyselyn tulokset auttavat kiinnittämään huomion henkilöstön kannalta olennaisiin asioihin ja kehittämään työyhteisöjä työhyvinvointia tukien. Henkilöstön ikärakenne on esitetty kohdassa 2. Koska vakituisesta henkilöstöstä jo 79 % (79 % vuonna 2013) on yli 45-vuotiaita, on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota työ- ja toimintakyvyn tukemiseen. Kunnanhallituksen päätöksen perusteella lukien sellaisiin työkykyä ylläpitäviin ja tukeviin Kelan kuntoutuksiin, joihin työterveyslääkäri on kirjoittanut B-lausunnon, myönnetään palkallista virka- tai työvapaata. Edellytyksenä on, että kuntoutusjaksolta maksetaan kuntoutusraha tai -tuki työnantajalle. Kunta osallistuu vuosina Menesty-koulutushankkeeseen, jonka ensimmäisen vaiheen kolmen koulutusmoduulin avulla haettiin keinoja parantaa eri-ikäisten työntekijöiden työskentelyä yhdessä, johtamista ja työssäjaksamista. Suomussalmelta oli osallistujia ikäjohtamisen koulutuksessa sekä mentorointivalmennuksessa. Hankkeen kolmas koulutusmoduuli kehitti työyhteisöjen hyvinvointia uusien, luovien menetelmien avulla. Toisen vaiheen paikallisiin työpajoihin osallistui vuonna 2014 noin 40 kunnan työntekijää ja välitehtäviin näiden lisäksi noin 50 työntekijää. Sairauspoissaoloja oli 2972 työpäivää ja työtapaturmasta johtuvia poissaoloja 145 työpäivää. Sairauspoissaolot henkilöä kohden olivat 9 työpäivää. Poissaolot vähenivät vuodesta Tapaturmasta johtuvien poissaolojen määrä nousi 119 työpäivällä. Kaikkiaan vuoden aikana kunnassa työskenteli eripituisissa palvelussuhteissa 432 henkilöä, joista 196:lla (45 % eli 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2013) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Kaikkien kuntien keskiarvo on 30 % vuonna Kaikkien kuntien keskimääräinen sairauspoissaolomäärä oli 8,4 päivää vuonna Sairauspoissaolojen kehitys on ollut vakaata viime vuosina niin Suomussalmella kuin kunnissa keskimäärin, paitsi vuonna 2011 kaikkien kuntien sairauspäivien nousu oli 2,2 päivää ja vuonna 2012 lasku saman verran. Taulukko 11. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% Työhyvinvoinnin tukeminen Henkilöstön työssä jaksamista on tuettu mm. seuraavasti: Virkistyspäivät: Työyhteisöt ovat voineet viettää puoli päivää virkistäytyen retkeillen, kuntoillen, ruokaillen tms. Työnantaja on tukenut virkistäytymistä 20 :lla /henkilö.

12 12 Kylpylän käytön tukeminen: Henkilöstön omaehtoista liikuntaa kannustettiin edelleen. Keskeisintä oli uimahalli- ja kuntosalilippujen sekä ohjattujen ryhmien käytön tukeminen. Taulukko 12. Uimahallin, kuntosalin ja circuitin kustannukset ja käyntikerrat Vuosi Kustann. Käynnit Kianta-Opiston ryhmiin osallistuminen: Kansalaisopiston ryhmiin osallistumista tuettiin vaihtoehtona kylpylän käytölle. Vuoden aikana 122 henkilön osallistumista tuettiin 18/21 :lla /lukukausi. Työterveyshuolto- ja sairaanhoitopalvelut on ostettu Kainuun työterveys -liikelaitokselta. Taulukko 13. Työterveyshuoltoa on käytetty seuraavasti vuosina Kustannukset Kelan korvaus 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % Tarkastuksia Tutkimuksia Taulukko 14. Sairaanhoitopalvelujen käyttö vuosina Kustannukset Kelan korvaus 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % Vastaanottokäyntejä Tutkimuksia Työterveyshuollon järjestämien sairaanhoitopalvelujen kustannusten nousu selittyy sillä, että työterveyshuollossa on ollut käytettävissä säännöllisesti myös lääkäripalvelut. Sairaanhoitopalvelujen kustannuksiin saadaan 50 %:n Kela-korvaus. Muuta: Henkilöstön osallistumismaksua Hallan hiihto -tapahtumaan tuettiin 10 /henkilö. Osallistujia oli 10. Samalla summalla tuettiin Raatteen Maratonin osallistumismaksua kolmelle työntekijälle. Tupakanvieroitushoito on ollut myös henkilöstön käytössä. Kunnan henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua Puolivälin Pysäkki -hankkeen ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan.

13 13 6. YHTEISTOIMINTA HEPO-ryhmä Suomussalmella on paikallisesti sovittu, että yhteistyöelimenä toimii HEPO-ryhmä (kunnanjohtaja, hallintojohtaja, hallintosihteeri ja pääluottamusmiehet). Asioiden yhteinen ja avoin käsittely on lisännyt yhteisymmärrystä. JUKOlla ja JYTYllä on pääluottamusmies ja varapääluottamusmies, JHL:llä pääluottamusmies ja luottamusmies sekä näillä varamiehet ja KTN:llä pääluottamusmies. Valtakunnallinen Tekniikka ja Terveys KTN ry liittyi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn jäseneksi lähtien. Suomussalmella KTN:n pääluottamusmies jatkaa JUKO ry:n pääluottamusmiehenä , minkä jälkeen JUKOlla on pääluottamusmies ja luottamusmies ja näiden varamiehet. HEPO-ryhmä kokoontui 3 kertaa ja taloussuunnittelupalaveri pidettiin kunnanhallituksen puheenjohtajiston, johtoryhmän, talouspäällikön ja ammattijärjestöjen puheenjohtajien kanssa. HEPO-ryhmä mm. valmisteli koulutustukihakemukset kunnanhallitukselle, jatkoi henkilöstöohjelman uusimista, laati koulutussuunnitelman ja käsitteli hallintosääntöluonnosta. Työsuojelutoimikunta Työsuojelun yhteistoimintaa varten kuntaan on valittu työsuojelutoimikunta, jossa on työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Työsuojelutoimikunnassa on kahdeksan jäsentä, joista kaksi työsuojeluvaltuutettuja. Työsuojelutoimikunta on laatinut työtapaturmatilaston seuratakseen työtapaturmatilanteen kehittymistä kunnan työpaikoilla. Toimikunnan edustajat ovat osallistuneet työsuojelutarkastuksiin sekä tarvittaessa työterveyshuollon työpaikkakäynteihin. Työsuojelutoimikunta on antanut lausuntoja työoloja koskevista asioista, KELA-korvaushakemuksesta ja henkilöstöraportista. Työsuojelutoimikunta on osallistunut kunnan TYHY-toimintaan, kehittänyt kunnan työpaikkojen ensiapuvalmiutta sekä käsitellyt kunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja päivittänyt kunnan työsuojelun toimintaohjelman sekä laatinut työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelman kaudelle Tiedottaminen Henkilöstöä koskevista asioista tiedotetaan sähköpostilla ja Intranetissä olevilla Henkilöstöasiatsivuilla sekä työpaikkakokouksissa. Vuonna 2012 käynnistetty Suomussalmen kunnan intranetin uusintaprojekti saatiin valmiiksi ja syksyllä 2013 uusi intra otettiin käyttöön. 7. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on ollut työn vaativuus teknisillä vuodesta 1995 ja KVTES:n alaisella henkilöstöllä vuodesta Opettajien työn vaativuuden arviointi otettiin käyttöön Henkilökohtainen lisä otettiin käyttöön teknisillä vuonna 2001 ja KVTES:n alueella vuonna Vuonna 2012 uudistettiin Teknisten sopimuksen työn vaativuuden arvioinnin periaatteet sekä laadittiin opettajien henkilökohtaisen lisän periaatteet, joiden käyttöönotosta sovitaan myöhemmin.

14 14 Paikallisia palkantarkistuksia ei sisältynyt virka- ja työehtosopimuksiin vuonna 2014, ainoastaan yleiskorotus kaikilla sopimusaloilla lähtien. Vuonna 2007 keskimääräinen kokonaispalkka naisilla oli 2143 ja miehillä Naisten euro oli 88 senttiä eli senttiä pienempi kuin edellisenä vuonna. Tasa-arvosuunnitelmassa on sovittu, että tämä vertailu tehdään kolmen vuoden välein. Vuonna 2010 keskimääräinen kokonaispalkka naisilla oli 2399 ja miehillä Naisten euro oli 90 senttiä eli naisten palkka suhteessa miesten palkkaan on parantunut. Vuonna 2013 naisten euro oli noussut 95 senttiin. Keskimääräinen kokonaispalkka oli naisilla 2595 ja miehillä Henkilöstökustannukset Taulukko 15: Vuoden aikana maksetut palkat sekä sosiaali-, eläke- ja vakuutusmaksut Vuosi Palkat Sosmaksut Yhteensä Taulukko 16: Välilliset palkat eli ei-tehdyn työajan palkat Vuosi sairaus ja työtapaturma perhevapaa vuosiloma-aika muut virkavapaat tai työlomat koulutus Yhteensä Taulukko 17: Muut välilliset kustannukset Vuosi työterveyshuolto työsuojelu koulutuskustannukset Yhteensä Työterveyshuollon kustannusten nousu johtuu siitä, että myös lääkäripalvelut ovat olleet säännöllisesti käytettävissä vuonna Työsuojelun kustannukset eivät ole tosiasiallisesti kasvaneet, vaan välillisiin kustannuksiin kirjattavan lukeman nousu johtuu siitä, että työsuojeluvaltuutetun palkkaa maksetaan työsuojelun tulosyksiköltä työsuojeluun käytettyjen tuntien osalta.

15 15 8. VASTUUALUEKOHTAISIA TIETOJA Taulukko 18. Henkilöstömäärä ja -rakenne vastuualueittain Vastuualue Vakinaiset Määräaikaiset Palkkatuetut Yhteensä Kunnanhallitus Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä, joista kokoaikaisia osa-aikaisia sivutoimisia Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana virkavapauksien, sijaisuuksien, tilapäisten työntekijöiden yms. vuoksi. Luvuissa voi olla 2 henkilöä laskettuna samalle vakanssille, jos toinen on virkavapaalla ja toinen sijaisena. Henkilöstöstä teki osa-aikatyötä 13 %. Taulukko 19. Henkilöstömäärän kehitys vastuualueittain vuosina Kunnanhallitus Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuonna 2006 hallintopalveluiden henkilöstömäärää kohotti määräaikaiset ja projektihenkilöstö. Vuonna 2013 lukio palasi kuntaan ja sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua.

16 HENKILÖSTÖKYSELYN YHTEENVETO; vastauksia =Täysin samaa mieltä, 2=Osittain samaa mieltä, 3=Osittain eri mieltä, 4=Täysin eri mieltä, 5=En osaa sanoa Halpa Sivistys Tekpa Keskiarvo Halpa Sivistys Tekpa Keskiarvo Osaaminen N;15 N;112 N;59 1,84 N;13 N;116 N;59 1,70 Työnantaja tukee ammattitaitoni ylläpitämistä 1,93 1,79 2,20 1,94 1,62 1,66 2,03 1,77 Osaamistani ja ammattitaitoani käytetään riittävästi työyksikössämme 1,80 1,73 1,88 1,78 1,69 1,60 1,71 1,64 Saan kehittää omaa työtäni 1,67 1,74 1,93 1,80 1,62 1,66 1,75 1,68 Johtaminen ja yhteistyö 1,98 1,92 Työyhteisössämme arvostamme toisiamme 1,87 1,82 2,14 1,92 1,62 1,86 1,85 1,84 Keskustelemme asioista avoimesti ja pidämme työpaikkakokouksia 1,93 1,86 2,29 2,00 1,62 1,89 2,17 1,96 Käyn esimieheni kanssa kehityskeskustelut vuosittain 1,00 1,87 1,71 1,75 1,85 1,88 1,78 1,85 Annamme toisillemme palautetta 1,73 2,04 2,12 2,04 2,08 2,06 1,95 2,03 Saamme riittävästi tietoa kunnan ja työyhteisön asioista 2,00 2,33 2,22 2,27 1,92 2,08 2,07 2,06 Esimies kohtelee meitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti 1,87 1,82 2,08 1,91 1,62 1,72 1,93 1,78 Motivaatio 2,18 2,12 Työtäni arvostetaan 2,07 1,84 2,05 1,92 1,62 1,92 1,81 1,87 En pelkää työni loppumista 1,47 2,07 2,00 2,00 1,54 1,96 1,66 1,84 Työnantaja kannustaa tehtävien muuttuessa 2,07 2,29 2,24 2,26 2,00 2,29 2,47 2,33 Palkkani vastaa työn vaativuutta 2,93 2,66 3,03 2,80 2,31 2,80 2,68 2,73 Olen tyytyväinen esimieheni toimintaan 2,13 1,90 1,92 1,92 1,46 1,84 1,86 1,82 Työhyvinvointi 1,91 1,82 Pidän työstäni 1,40 1,38 1,41 1,39 1,54 1,42 1,41 1,43 Työympäristöni on viihtyisä ja turvallinen 2,07 2,04 1,85 1,98 1,38 1,81 1,75 1,76 Työmääräni on sopiva 1,87 1,98 2,02 1,98 1,69 1,92 1,90 1,90 Tehtävät ovat jakautuneet tasapuolisesti työyksikössämme 2,33 2,30 2,39 2,33 2,08 2,30 2,22 2,26 Työnantaja tukee työhyvinvointiani 1,47 1,96 1,98 1,93 1,46 1,87 1,92 1,86 Työvälineet ovat asianmukaiset 1,80 1,83 1,85 1,83 1,62 1,72 1,83 1,74 Työilmapiiri on hyvä 2,07 1,73 2,17 1,90 1,62 1,75 1,92 1,79

17 17 Tasa-arvon toteutuminen (En osaa sanoa -vastaukset poistettu) 1,65 1,51 Työpaikallamme ei esiinny seksuaalista ja sukup. perustuvaa häirintää 1,00 1,17 1,02 1,11 1,00 1,04 1,07 1,05 Työpaikallamme ei esiinny muuta häirintää ja epäasiallista kohtelua 1,40 1,46 1,39 1,44 1,15 1,31 1,39 1,32 Esimies puuttuu asiaan heti saatuaan tiedon 1,67 2,58 2,23 2,40 2,08 2,25 2,16 Halpa Sivistys Tekpa Kaikki Halpa Sivistys Tekpa Kaikki Yhteenveto 1,88 1,95 2,07 1,98 1,71 1,91 1,94 1,90 tasa-arvokysymys ei mukana yhteenvedossa VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Halpa Sivistys Tekpa Yhteensä Halpa Sivistys Tekpa Yhteensä Vakituinen Määräaikainen Yhteensä Sukupuoli Nainen Mies Yhteensä Ikäjakauma 1. alle 35-vuotias vuotias yli 55-vuotias Yhteensä ,00-5,00 3,25-3,99 2,50-3,24 1,75-2,49 1,00-1,74