SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

Transkriptio

1 SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

2

3 3 1. JOHDANTO 4 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilötyövuosi Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain Henkilöstö sopimusaloittain Henkilöstön päätoimisuus Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain Henkilöstön ikärakenne Eläkkeelle siirtyminen Uuden henkilöstön rekrytointi / työhönotto TYÖAIKA Työaikamuodot TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Henkilöstön poissaolot työpäivinä Henkilöstön sairauspoissaolot Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työterveydenhuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Muu liikunnallinen tyhy -toiminta ja virkistystoiminta YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminnan perusta Henkilöstötoimikunta Työsuojelu Sisäinen tiedottaminen PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstömenot 28

4 4 1. JOHDANTO Sysmän kunnassa henkilöstötilinpäätöksiä / henkilöstöraportteja on koottu vuodesta 2005 alkaen. Henkilöstöraportti 2017 on laadittu soveltuvin osin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraporttisuosituksen (2004) mukaisin tunnusluvuin ja sisältörakentein. Asiakirja on raportti henkilöstön nykytilasta sisältäen mahdollisuuksien mukaan vertailutietoa edellisvuodelta. Tiedot on kerätty pääosin kunnan palkkahallinnon tietojärjestelmästä. Tietolähteenä on käytetty myös Kevan tilastoja, osin myös muita tietolähteitä. Raportissa tiedot esitetään koko kunnan tasolla, toimialoittain tai ammattiluokittain. Keskeiset tunnusluvut esitetään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista tasa-arvolainsäädännön mukaisesti. 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1. Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä oli 203, joista vakinaisia 172 eli 84,7 % ( , joista vakinaisia 184 eli 83,6 %). Henkilöstön lukumäärä kuvaa yhden päivän tilannetta eli voimassa olleita palvelussuhteita. Luku käsittää sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen henkilöstön, mutta ei työllistettyjä. Työllistettyjä oli vuoden 2017 lopussa 7. Vuonna 2016 samana ajankohtana työllistettyjä oli 8 henkilöä. Kunnassa työllistettyjä on ollut kunnanvirastolla, teknisessä toimessa, sosiaalitoimessa, siivouspalveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Henkilöstöä ei ole taloudellistuotannollisin perustein irtisanottu eikä lomautettu.

5 Henkilötyövuosi Työaika henkilötyövuosina 2017: Raportilla saadaan toteutunut henkilötyövuosikertymä, joka saadaan, kun palkallisista palveluksessaolopäivistä vähennetään palkattomat poissaolopäivät. Henkilötyövuosi on aina enintään yksi, joten ylitöitä ei oteta laskennassa huomioon. Mies Nainen Yhteensä Teoreettinen htv 57,07 159,64 216,71 Palkattomat poissaolot 2,84 23,13 25,97 Toteutunut htv 54,23 136,51 190,74 Palkalliset poissaolot 7,84 19,26 27,1 Vuosilomat 5,07 11,30 16, Mies Nainen Yhteensä Teoreettinen htv Palkattomat poissaolot Palkalliset poissaolot Palkalliset poissaolot Vuosilomat

6 Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain Alla olevissa taulukoissa esitetään henkilöstön lukumäärä palvelukeskuksittain ja Lukuihin sisältyy vakinainen ja määräaikainen sekä koko- että osa-aikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain : Mies Nainen Yhteensä Lkm Lkm Lkm % YLEISHALLINTO 1. Vakituinen Määräaikainen LOMITUSPALVELUT 1. Vakituinen ,7 2. Määräaikainen , SIVISTYSTOIMI 1. Vakituinen Määräaikainen VARHAISKASVATUS 1. Vakituinen Määräaikainen TEKNINEN TOIMI 1. Vakituinen Määräaikainen SOSIAALI- JA PERUSTERVEYDENHUOLTO 1. Vakituinen ,5 2. Määräaikainen , YHTEENSÄ

7 7 Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain : Mies Nainen Yhteensä Lkm Lkm Lkm % YLEISHALLINTO 1. Vakituinen Määräaikainen LOMITUSPALVELUT 1. Vakituinen Määräaikainen SIVISTYSTOIMI 1. Vakituinen Määräaikainen PÄIVÄHOITO 1. Vakituinen ,5 2. Määräaikainen 2 2 9, TEKNINEN TOIMI 1. Vakituinen Määräaikainen SOSIAALI- JA PERUSTERVEYDENHUOLTO 1. Vakituinen 2. Määräaikainen YHTEENSÄ

8 Henkilöstö sopimusaloittain Kunnan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 203 henkilöä jakaantui (220 henkilöä ) sopimusaloittain oheisten taulukoiden mukaan. Luvut käsittävät sekä koko- että osa-aikaisen henkilöstön, mutta ei työllistettyjä. Kunnan henkilöstö sijoittuu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimukseen 74,3 %, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen 3,3 %, kunnallisen opetusalan henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen 21,9 % sekä kunnallisen lääkärien virkaehtosopimus 0,5 % soveltamisaloille. Henkilöstö sopimusaloittain : 3,3 % 21,9 % 0,5 % Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus 74,3 % Kunnallinen opetushenkilöstön virkaja työehtosopimus Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus Henkilöstö sopimusaloittain : 3% 19% Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 78% Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus Kunnallinen opetusalan henkilöstön virka ja työehtosopimus

9 Henkilöstön päätoimisuus Tarkastelussa on mukana sekä vakituinen, että määräaikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Osa-aikaisten osuus vuonna 2017 koko henkilöstöstä oli 15,3 %, vuonna 2016 vastaava luku oli 15,9 %. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö palvelusuhteet : 250 Kokoaikainen 200 Osa-aikainen Mies Nainen Yhteensä Koko- ja osa-aikainen henkilöstö palvelusuhteet : 250 Kokoaikainen 200 Osa-aikainen Mies Nainen Yhteensä

10 Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain Lukuihin sisältyy sekä vakinainen, että määräaikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä Henkilöstön sukupuolijakauma 2017: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 66,7 72,7 75, , ,2 Nainen Mies 30 % 20 % 10 % 33,3 27,3 24,1 53, ,8 0 % Prosentuaalisesti kunnan henkilöstön sukupuolijakauma on pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstöstä miehiä oli 29,8 % ja naisia 70,2 ( miehiä oli 26,4 % ja naisia 73,6 %) Henkilöstön sukupuolijakauma 2016: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 53,85 71,79 79,97 37, ,64 Nainen Mies 50 % % 30 % 20 % 10 % 46,15 28,21 20,03 62, ,36 0 %

11 Henkilöstön ikärakenne Taulukossa esitetään kunnan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön jakautuminen eri ikäryhmiin ja Henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden 2017 lopussa 210. Ikäryhmissä on tapahtunut nousua. Kunnan työntekijöiden keski-iän vähittäinen nousu näkyy vähentymisenä ikäryhmissä ja Vuoden 2017 lopussa 41,9 % vakinaisesta henkilöstöstä sijoittui ikävuoden välille. Ikärakenne vastaa kunta-alan yleistä tilannetta. Tämä asettaa tulevina vuosina paitsi Sysmässä myös koko kunta-alalla erityisiä haasteita paitsi työkyvyn ylläpitämiselle ja edistämiselle, myös osaamisen varmistamiselle tulevaisuudessa. Taulukossa esitetään kunnan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön jakautuminen eri ikäryhmiin

12 12 Ikäjakauma koko vuodelta 2017 Palkissa vuotiaat näkyvät myös Nuori Työ toiminnan kautta työllistyneet nuoret.

13 Eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtyneiden määrä vuosittain Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä aikasarjana. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vuosi Eläkkeelle siirtyneet Keski-ikä , , , , , , , , , , , , , , ,1 Yhteensä ,2

14 14 Vakuutettujen eläköitymisennuste Tarkasteluaika Raportin kuvaus Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2017 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2018 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Vuosi Vanhuuseläkkeet, henkilöä Työkyvyttömyyseläkkeet,henkilöä Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henkilöä Eläkkeet yhteensä, henkilöä Eläkkeet, % 2016 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä ,9 3, ,6 3, ,2 2, ,3 3, ,4 3, ,9 3, ,4 2, ,7 3, ,7 3, ,6 3, ,5 3, ,9 3, ,6 3, ,4 2, ,3 2, ,5 2, ,8 2, ,9 2, ,0 2, ,3 Yhteensä ,9 58,1

15 Uuden henkilöstön rekrytointi / työhönotto 2017 Hallintokunta Paikkoja avoinna Hakijoita Valinta Vakituisia Määräaikaisia Kunnanhallitus Palveluneuvoja Lomituspalvelut Määräaikaisia lomittajia (jatkuva haku) Varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja Sivistystoimi Opettaja historia / yhteiskuntaoppi 20 1 Opettaja englanti / saksa 2 1 Opettaja englanti / ruotsi 2 1 Luokanopettaja 2 1 Erityisopettaja 3 1 Äidinkielen tuntiopettaja 1 1 Koulusihteeri 15 1 Nuorisotoimi Nuorten työ- ja yksilövalmentaja 11 1 Tekninen toimi Tekninen johtaja 14 1 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto ei

16 16 3. TYÖAIKA 3.1. Työaikamuodot Kunnassa noudatetaan monia eri työaikajärjestelmiä, joista yleisin on yleistyöaika 38,45 tuntia viikossa. Virastotyöaika on 36,45 tuntia viikossa. Opettajilla ei ole määriteltyä työaikaa. Taulukossa näkyy eri työaikamuotojen henkilöstömäärät sisältäen työllistetyt

17 17 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 4.1. Henkilöstön poissaolot työpäivinä 2017 Lakisääteisiä poissaoloja ovat esimerkiksi vuosilomat, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat, hoitovapaat ja tilapäinen hoitovapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa sekä osaaikaeläkkeellä olo jne. Muut palkalliset poissaolot Muut palkattomat poissaolot 34 Miehet 177 Naiset Perhevapaat Terveysperusteinen Vuosiloma ja muut lomat Yksityisasiat Rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit Henkilöstön poissaolot työpäivinä 2016: Muut palkalliset poissaolot Muut palkattomat poissaolot Perhevapaat Terveysperusteinen Vuosiloma ja muut lomat 69 Miehet 222 Naiset Yksityisasiat Rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit

18 Henkilöstön sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolojen palkkakustannukset kalenteripäivinä 2017: Kalenteripäivät Kalenteripäivät Palkat Palkat Kelalta ja vakuutuksista saadut korvaukset Sairauspäivät Tapaturmapäivät Sairauspäivät Tapaturma Palkalliset Palkattomat Lomituspalvelut , , ,38 Varhaiskasvatus ,64 0, ,91 Sivistystoimi , , ,18 Tekninen toimi ,85 0, ,00 Yleishallinto ,19 0,00 688,61 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto ,17 0,00 441, Yhteensä , , ,16 Palkkakustannukset eivät sisällä laskennallisia sivukuluja KuEL 21,22 % ja VaEL 21,36 %

19 19 Henkilöstön sairauspoissaolojen palkkakustannukset kalenteripäivinä 2016: Kalenteripäivät Kalenteripäivät Palkat Palkat Kelalta ja vakuutuksista saadut korvaukset Sairauspäivät Tapaturmapäivät Sairauspäivät Tapaturma Lomituspalvelut , , ,34 Päivähoito ,38 0, ,00 Sivistystoimi , , ,91 Tekninen toimi ,44 279, ,10 Yleishallinto ,25 0, ,10 Yhteensä , , ,45 Palkkakustannukset eivät sisällä laskennallisia sivukuluja KuEL 22,84 % ja VaEL 24,72 %

20 Sairauspoissaolot, sisältää työtapaturmat, kalenteripäivinä 2017: Sairauspoissaolot 2017 Lyhyet alle 4 päivää 364 Osuus kaikista 8,6 % 4-29 päivää 1154 Osuus kaikista 27,3 % päivää 530 Osuus kaikista 12,5 % päivää 491 Osuus kaikista 11,6 % päivää 1387 Osuus kaikista 32,8 % Yli 180 päivää 304 Osuus kaikista 7,2 % YHTEENSÄ 4230 Sairauspoissaolot, sisältää työtapaturmat, kalenteripäivinä 2016: Poissaolot 2016 Lyhyet alle 4 päivää 302 Osuus kaikista 6,3 % 4-29 päivää 1234 Osuus kaikista 25,7 % päivää 535 Osuus kaikista 11,1 % päivää 641 Osuus kaikista 13,3 % päivää 1114 Osuus kaikista 23,2 % Yli 180 päivää 978 Osuus kaikista 20,4 % YHTEENSÄ 4482

21 Sairauspoissaolot ilman tapaturmia hallintokunnittain 2017 sisältäen työllistetyt Henkilömäärä 2017 Sairauspoissaolot / kalenteripäivät Sairauspoissaolopäivät/ henkilö Lomituspalvelut ,3 Varhaiskasvatus ,5 Sivistystoimi ,3 Tekninen toimi ,3 Yleishallinto ,7 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto ,1 Yhteensä ,4 Sairauspoissaolot ilman tapaturmia hallintokunnittain 2016 sisältäen työllistetyt Henkilömäärä 2016 Sairauspoissaolot / kalenteripäivät Sairauspoissaolopäivät/ henkilö Lomituspalvelut ,7 Varhaiskasvatus ,5 Sivistystoimi ,2 Tekninen toimi ,3 Yleishallinto ,1 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Yhteensä ,2

22 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Tapaturmaluettelon yhteenveto 2017: Tapahtuma sattunut työpaikalla tai työalueella Tapahtuma sattunut työmatkalla Tapaturma sattunut työpaikalla tai työalueella Tapaturma sattunut työmatkalla Korvauspäivät Korvauspäivät Tapaturmakorvaukset ( Euroa ) Tapaturmakorvaukset ( Euroa )

23 23 Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Lomituspalvelujen hallinnossa on käytössä edelleen vuonna 2012 riskienkartoituksessa laadittu toimenpidesuunnitelma, jonka avulla työolosuhteiden tarkkailua ja valvontaa on jatkettu mm. palvelusuunnitelmakäynneillä ja työnjohdollisilla tilakäynneillä. Toimenpidesuunnitelmaa käytetään lisäksi työkaluna mm. perehdyttämiseen ja tiedottamiseen. Toimenpidesuunnitelma kattaa kaikki riskienarvioinnin osa-alueet. Lomituspalvelujen hallinto työskentelee aktiivisesti työturvallisuuden takaamiseksi mm. kouluttautumalla ja tekemällä yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa. Työntekijöitä ohjeistetaan mm. ergonomian suhteen ja käyttämään oikeanlaisia suojaimia työssään, sekä havainnoimaan työympäristöään jatkuvasti onnettomuusriskien varalta. Vuonna 2015 lomituksen hallinnossa aloitettiin maatalouslomittajien työhyvinvointiprojektin suunnittelu, joka tähtää ikääntyvän henkilöstön, sekä myös vasta-alkaneiden työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen lisäämiseen. Projekti on kaksivuotinen 03/ /2018. Projekti: Slimmi Silakka käynnistettiin yhteistyössä maatalouslomittajien, työterveyshuollon ja lomahallinnon kanssa.

24 Työterveydenhuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Sysmän kunta on siirtänyt työterveyshuollon palvelujen tuottamisen Työterveys Wellamo Oy:lle. Lääkäreillä ja terveydenhoitajilla sairaanhoitokäyntejä oli vuonna 2017 yhteensä 237 kpl, terveystarkastuksia puolestaan 142 kpl. Vastaavat luvut vuonna 2016 olivat 259 ja 152. Henkilöstön työterveydenhuoltoon kunta käytti vuonna 2017 yhteensä euroa, vuonna 2016 vastaava luku oli yhteensä ,93 euroa (laskua 18,8 %) Korvattavista työterveyshuollon kustannuksista Kela korvaa korvausluokassa I 60 % ja korvausluokassa II 50 %. Laajassa työterveyshuollossa on myös työterveydellinen sairaanhoito sopimuksen mukaisin ehdoin. Terveystarkastuksilla pyritään ennakoimaan ja tunnistamaan työkykyä uhkaavia tekijöitä ja edistämään työntekijöiden työ- ja toimintakuntoa. Työterveyshuollon asiantuntemusta tulisi hyödyntää paremmin myös uusien toimitilojen suunnittelussa, vanhojen työtilojen korjausja muutostöissä sekä kalustehankinnoissa erityisesti atk-kalusteiden hankinnoissa. Kelan järjestämiin kuntoutuksiin myönnetään virkavapaus tai työloma palkallisena ja kunta saa kuntoutusrahan. Kelan kuntoutuksissa on käynyt maatalouslomituksen henkilöstöä Muu liikunnallinen tyhy-toiminta ja virkistystoiminta Vuodesta 2013 on toiminut Sysmän kunnan virkistys- ja työhyvinvointitoimikunta, joka suunnittelee henkilöstön tyhy-toimintaa. Toimikuntaan kutsuttiin henkilöstön edustajat kaikista työpisteistä, koollekutsujana ja sihteerinä toimii hallinto- ja sivistysjohtaja Tuula Mäkinen. Henkilöstö voi tuoda toimikunnan jäsenille ehdotuksia virkistystoiminnasta ja toimikunta arvioi eri ehdotusten toteuttamisen mahdollisuudet ja pyrkii näin tuomaan henkilöstön virkistystoiminnan jokaisen työntekijän lähelle. Vuonna 2017 järjestettiin seuraavanlaista toimintaa, jota tuettiin tyhy-toiminnan määrärahoista: Sysmän kunta tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua erilaisiin liikuntaryhmiin. Uimahallissa kokoontuivat viikoittain seuraavat ryhmät, joihin kunnan työntekijät saivat alennusta vuonna 2017: 3 vesivoimisteluryhmää 1 vesijuoksuryhmä 4 Pilates-ryhmää

25 25 Ryhmät kokoontuivat kevätkaudella tammi-huhtikuussa ja syyskaudella syys-joulukuussa. Kunnan työntekijät saavat alennusta Palvelutalon ryhmiin, uimahalliin ja kuntosaliin seuraavasti: Uimahallialennus 10-kerran kortista 25 % Kuntosalialennus 10-kerran kortista 25 % Kuntosali + uimahalli 10-kerran yhdistelmäkortista 25 % Palvelutalon liikuntaryhmistä (1/2-hintaa vesijumpparyhmät ja yleiset ryhmät) Työntekijä voi varata itselleen sulkapallovuoron, jonka kulut maksetaan hänelle kuittia vastaan. Opettajilla on Areenalla oma salibandyvuoro. Myös muut työpisteet ja toimipaikat voivat sopia omien liikuntavuorojen varaamisesta. Maatalouslomittajien poikkeavista työajoista ja laajasta lomitusalueesta johtuen tuetaan lomittajien uimahalli- ja kuntosalikäyntejä asuinpaikkakunnilla. Erilaisista työajoista johtuen on haastavaa järjestää koko henkilöstölle yhteisiä tapahtumia ja retkiä. Kaikille yhteiset henkilöstön pikkujoulut pidettiin Pinxinmäellä hyvä ruuan, mukavan ohjelman ja hauskan seuran parissa Kunnanviraston, kirjaston ja toimintakeskuksen väki vahvistettuna laitosmiehillä retkeili iltapäivän Kammiovuorella Opettajat järjestivät 5.5. oman tyhy-päivän Kalholla. Kulttuuritapahtumia tuettiin seuraavasti: Suvisoiton ja Kuurina-teatterin liput puoleen hintaan, yksi lippu/työntekijä/konsertti tai teatteriesitys Tapauskohtaisesti ja määrärahat huomioon ottaen voidaan sopia työpisteiden omien tapahtumien tukemisesta.

26 26 5. YHTEISTOIMINTA 5.1. Yhteistoiminnan perusta Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta kunta-alalla on perustunut yleissopimukseen yhteistoiminnasta ja sen perusteella paikallisesti tehtyihin yhteistoimintasopimuksiin tuli voimaan yhteistoimintalaki, joka määrittelee kuntatyöpaikkojen yhteistoiminnan. Laki ei tuonut kunta-alalla olennaisia muutoksia aiempaan sopimukseen perustuvaan käytäntöön. Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Työpaikkatason yhteistoiminta on tärkein ja vaikuttavin yhteistoiminnan muoto. Kehityskeskustelu- ja työpaikkapalaverikäytäntöjen voidaan katsoa vakiintuneen työpaikkojen toimintamuodoiksi Henkilöstötoimikunta Henkilöstön ja työnantajan edustajien muodostama henkilöstötoimikunta kokoontui v kaksi kertaa käsittelemään ja valmistelemaan yhteisiä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstötoimikunta käsitteli mm. henkilöstöraportin 2016 ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Henkilöstötoimikunnan toimikausi on valtuustokausi Työsuojelu Henkilöstön ja työnantajan välisenä yhteistoimintaelimenä Sysmän kunnassa toimii nelijäseninen työsuojelutoimikunta, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Toimikunnan jäsenet ovat: työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Juha Koli, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Minna Olkkonen, työsuojeluasiamies Pertti Louhivuori sekä työsuojelupäällikkö Urho Papinniemi. Lisäksi työsuojelutoimikunnan kokouksissa työterveyshuollon asiantuntemusta edustaa työterveyshoitaja. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on edistää molemminpuolista vuorovaikutusta. Se käsittelee kunnan organisaatioon ja henkilöstön toimintaan liittyviä henkilöstölle merkityksellisiä asioita ja vastaa työsuojelutoiminnasta. Työsuojelupäällikkö on toimikunnassa työnantajan edustajana ja työsuojeluun liittyvien asioiden esittelijänä.

27 27 Työsuojeluviranomaisena toimivat Etelä-Suomen aluehallintovirasto sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto. Lisäksi kunnassa toimii kolme työsuojeluasiamiestä. Syksyllä vaaleilla valittiin edustajat työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioon vuosiksi Vuonna 2017 työsuojelun painopistealueena on ollut kirjaston ja sosiaalipalvelukeskuksen liittyvien toimintojen terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen, ylläpitäminen ja riskienarviointi. Sysmän toimintakeskukseen tehtiin työpaikkakäynti työterveyshuollon kanssa. Työsuojelupäällikkö koulutti henkilökuntaa riskien arviointityöhön. Toukokuussa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja teki työsuojelutarkastuksen tilaajan selvitysvelvollisuudesta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Työsuojelun tärkein tehtävä on terveellisen ja turvallisen työolosuhteen turvaaminen kaikille kunnan palveluksessa oleville työntekijöille. Tavoitteellinen työsuojelutyö sekä työsuojelun merkittävyyden sisäistäminen on saanut työntekijöille sattuneiden vakavien työtapaturmien lukumäärän pienenemään vuoden 2017 aikana. Vahinkovakuutusyhtiön työtapaturmatilaston perusteella voidaan todeta, että sattuneiden vahinkojen määrä ei ole merkittävästi vähentynyt, mutta työntekijöille sattuneet tapaturmat olivat lieviä vahinkoja, jotka eivät aiheuttaneet suurta määrää korvauspäiviä. Tapaturmakorvaukset ovat näin vähentyneet merkittävästi verrattuna aikaisempien vuosien korvausmääriin. Voidaan siis todeta että kunnan työntekijöiden työsuojelun kulttuuri on hyvällä tasolla Sisäinen tiedottaminen Kunnassa on käytössä intranet, sähköposti ja ilmoitustaulut sisäistä tiedottamista varten. Henkilökuntainfoilla (mm. talousarvion laadinta), työpaikka- ja toimistopalavereilla sekä kehityskeskusteluilla on osallistumis- ja vaikuttamistehtävien lisäksi myös tärkeä tiedotuksellinen tehtävä. Henkilöstön sisäisen tiedottamisen vahvistamiseksi syksyllä 2012 aloitettua henkilöstön aamukahvi-info käytäntöä jatkettiin vuonna 2017, mikä on koettu tarpeellisiksi. Tilaisuudet on suunnattu kunnan kaikille työntekijöille, ja ne järjestetään aina kunnanhallituksen kokousta seuraavana aamuna. Tilaisuuksissa on tavoitteena tiedottaa henkilöstöä ajankohtaisista asioista. Kunnanjohtaja tiedottaa kunnanhallituksen kokouksessaan tekemistä päätöksistä. Henkilöstöllä on myös itsellään mahdollisuus tiedottaa tilaisuudessa ajankohtaisista asioista.

28 28 6. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 6.1. Henkilöstömenot Eläkekulut ovat taulukossa ilman KuEL -eläkemenoperusteisia maksuja ,93 euroa sekä Varhe (varhaiseläke)-maksuja ,81 euroa, koska ne eivät ole palkkaperusteisia maksuja, vaikka ovatkin henkilöstömenoja. Palkkamenot 2017 % Palkat ,50 81,68 Eläkekulut ,39 14,20 Muut sivukulut ,41 4,11 Yhteensä ,30 Palkkamenot 2016 % Palkat ,72 80,17 Eläkekulut ,04 14,05 Muut sivukulut ,88 5,78 Yhteensä ,64 Käyttötalousmenot 2017 % Käyttötalousmenot 2016 % Henkilöstömenot 28,02 Henkilöstömenot 30,41 Palvelut 59,50 Palvelut 57,77 Tarvike yms. ostot 3,04 Tarvike yms. ostot 3,88 Avustukset 2,72 Avustukset 2,06 Muut toimintakulut 6,71 Muut toimintakulut 5,88