Lausuminen kertoo sanojen määrän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausuminen kertoo sanojen määrän"

Transkriptio

1 Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa se, että yhdyssanan osista vain ensimmäisellä on pääpaino, muilla sivupaino. Vertaa esimerkiksi ilmaisuja asianajaja ja (jonkin) asian ajaja. Jälkimmäinen on selvästi "kaksihuippuinen" eli osien alkutavut ovat yhtä painokkaita. Yleensä kun ajattelet, miten sanat puheessa lausutaan, voit päätellä, kirjoitetaanko yhteen vai erikseen. Jos korva ei sano mitään, kyseessä on luultavasti rajatapaus, jossa virheen tekeminen ei ole kovin vakavaa. Esimerkiksi sensijaan vai sen sijaan? Kirjoitit kummin tahansa, se tuskin herättää suurta huomiota. Kyseessä on lähinnä sopimuksenvarainen asia. Normien mukainen asu on muuten sen sijaan. Poikkeuksena edellä annettuun nyrkkisääntöön on se, että rinnasteiset ilmaisut kuten suomalais-ruotsalainen kirjoitetaan yhdyssanoiksi, vaikka yleensä molemmilla osilla on pääpaino. Yhdyssanoiksi käsitetään myös sellaiset ilmaisut kuin Etelä-Suomi, vaikka niissäkin jälkiosa voi ääntyä pääpainollisena. Lisäksi se sääntö, että suomessa pääpaino osoittaa sanan alun, on hiukan yksinkertaistettu. Tarkemmin asiaa kuvaavat esim. Tommi Niemisen Suomen kielen puherytmi ja Näkökulmia suomen puherytmiin.

2 Sivu 2/5 Sääntöjä yhdyssanoihin auttavat välttämään pahimpia virheitä Jos ilmaisun alkuosa on perusmuodossa (nominatiivissa) oleva substantiivi, kyseessä on lähes aina yhdyssana. Sellaiset ilmaisut kuin *kirja kauppa ovat pahoja virheitä. Yhdyssanoja ovat myös ilmaisut, joissa alkuosa on perusmuodossa oleva erisnimi, lyhenne, koodi, symboli tms. Tällöin yhdyssanassa yleensä käytetään yhdysmerkkiä. Esimerkiksi: Windows-järjestelmä, FTP-palvelin, Joissakin tapauksissa voi käyttää vaihtoehtoisesti myös sanaliittoa, mutta silloin erisnimenomainen ilmaisu on yleisnimen jäljessä Esimerkiksi: funktio printf, Jos alkuosa on genetiivimuodossa tai adjektiivi, on mahdollisuuksia ja tulkinnanvaraakin enemmän. Tärkeintä on kirjoittaa kiinteät, terminomaiset ilmaisut yhteen silloin, kun erikseen kirjoittaminen muuttaisi merkityksen. Esimerkiksi: isolokki (eräs lokkilaji, Larus hyperboreus) iso lokki (isokokoinen lokkilintu yleensä), talonpoika, sananjalka. Virallisissa kirjoitusasuissa suuntaus on sellainen, että termit ja terminomaiset ilmaisut pyritään kirjoittamaan yhdeksi sanaksi. Esimerkiksi: harmaanorjanhirvikoira (eikä harmaa Norjan hirvikoira kuten ennen). Samoin maiden nimissä ja niiden johdoksissa, esimerkiksi Uusi-Seelanti ja uusiseelantilainen. Yhdysmerkki ensin mainitussa johtuu siitä, että yhdyssanan välittömänä rakenneosana on erisnimi. Jos ilmaisun alkuosa on erityinen yhdyssanamuoto kuten hevos-, olin- tai ulko-, kyseessä on tietenkin yhdyssana. Yhdyssanamuotoja ovat esimerkiksi -nen -loppuisten sanojen -s -loppuiset muodot. Esimerkiksi: Erikseen kirjoittaminen sanassa *uutis otsikko on karkea virhe. Johdokset, joissa kantana on kahden sanan muodostama kokonaisuus, ovat yhdyssanoja, vaikka kanta muuten olisi sanaliitto. Esimerkiksi suomen kieli, mutta suomenkielinen.

3 Sivu 3/5 Lukusana muodostaa yleensä sanaliiton sitä seuraavan substantiivin kanssa, esim. viisi vuotta (tai 5 vuotta), mutta edellisen säännön mukaisesti sellaiset johdokset kuin viisivuotias (tai 5- vuotias) kirjoitetaan yhteen. Kun luku ilmaistaan sanoin, suositeltu menettely on, että sananrajat vastaavat luvun ryhmittelyä kolmen numeron ryhmiin numeroin kirjoitettaessa. Esimerkiksi: olisi siis sanoin kirjoitettuna kaksimiljoonaa kuusisataaseitsemänkymmentäkahdeksantuhatta viisisataakolmekymmentäneljä. Koska tällöin syntyy varsin pitkiä sanoja, säännöstä usein poiketaan jakamalla sanoja enemmän osiin. Esimerkiksi viisisataa kolmekymmentä neljä. Sellainen myös vastannee paremmin ääntämystä. Viralliset säännötkin mainitsevat mahdollisuuden kirjoittaa suuret pyöreät luvut eri sanoiksi, esimerkiksi kaksi miljoonaa. Kirjahylly, kerrostalo, pääkaupunkiseutu ja ukkosilma ovat kiistattomia yhdyssanoja. Yhdyssanoja ovat myös ilmaukset Helkama-pesukone, Hanna-täti ja Salora-televisio. Tällaisissa sanoissa alkuosa (usein erisnimi) nimeää jälkiosan tarkoitteen. Muista yhdysmerkki!

4 Sivu 4/5 Sanaliitot ja epäselvyydet Jos substantiivia edeltää adjektiivi, ilmaus on yleensä sanaliitto. Esimerkiksi: tiheä viidakko, lyhyt matka. Taipumaton adjektiivi kirjoitetaan samoin erikseen. Esimerkiksi: koko lailla, pikku kaupunki, tosi ystävällinen, viime kädessä. Muutamien ilmausten merkitys on kuitenkin vakiintunut. Tällaiset tapaukset kirjoitetaan yhteen. Esimerkiksi: harmaakaihi, kevytmaito, vanhapiika, jokamies, pikkusielu. Yhteen ja erilleen kirjoittamisen vaikein ongelma on, milloin genetiivimuotoinen substantiivi muodostaa sitä seuraavan sanan kanssa yhdyssanan. Luku- ja hahmotustavan mukaan voidaan kirjoittaa joko kielten opetus tai kieltenopetus. Genetiivialkuisilla yhdyssanoilla on kuitenkin yhteisiä piirteitä: ne ovat usein terminluonteisia, ja niiden merkitys on yleisluonteisempi kuin sanaliiton. Yhdyssanan alkuosa viittaa lisäksi pikemminkin lajiin kuin määräyksilöön. Esimerkkejä: kananmuna, talonpoika, häränsilmä, kirjansidonta, lampunvarjostin. Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli. Adjektiivit ovat eri asemassa: suomenkielinen ja englanninkielinen. Kahden samassa sijassa olevan substantiivin rinnasteet ovat sanaliittoja: yötä päivää, puuta heinää, alun perin, mielin määrin, perin pohjin, suin päin. Genetiivialkuisten -inen -adjektiivien kirjoitustapa horjuu. Yhteen kirjoitetaan yleensä vakiintuneet tapaukset, joiden alkuosana on pronomini tai lyhyt adjektiivi. Esimerkiksi: samansuuruinen, minkäkokoinen, tämänkaltainen, pahanhajuinen. Lukuisat substantiivialkuiset sanat ovat niin ikään yhdyssanoja: asianmukainen, järjenvastainen, kansainvälinen. Useimmat substantiivialkuiset tapaukset ovat kuitenkin sanaliittoja. Esimerkiksi: pöytäkirjan mukainen, yön pituinen.

5 Sivu 5/5 Jos infnitiiviä tai partisiippia edeltää määrite, ilmaus on yleensä sanaliitto: huomioon ottaen, läsnä ollessa, näin ollen, lukuun ottamatta, olemassa oleva, merkille pantava, irti päässyt, mukaan luettuna, niin sanottu, ennen kuulematon. Vakiintuneet ilmaukset ovat yhdyssanoja, kuten asiaankuuluva, kouraantuntuva, käänteentekevä, mukaansatempaava. Verbin -minen -johdoksen ja adverbiaalin yhtymä on sanaliitto: eloon jääminen, puhtaaksi kirjoittaminen, maalle muuttaminen, yhteen sovittaminen. Muunlaisen johdoksen ja adverbiaalin muodostama ilmaus kirjoitetaan tavallisesti yhteen, kuten maahanhyökkäys, poissaolo, maaltamuutto, koroillaeläjä, sivustakatsoja. Konjunktioiden kun ja kuin muodostamat liittokonjunktiot kirjoitetaan erilleen: samalla kun, sitten kun, niin kuin, samoin kuin. Yhtenä nyrkkisääntönä vielä Usein esitetään myös, että yhdyssanan osien väliin ei voi lisätä tarkentavaa määritettä. Esimerkiksi talonpoika on tässä mielessä kiinteä ilmaisu. Sen sijaan sanaliittoon talon poika, jolla on eri merkitys, voi hyvinkin lisätä adjektiivin sanojen väliin, esim. talon vanhin poika.

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

YHTEENKIRJOITUS. YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen

YHTEENKIRJOITUS. YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen YHTEENKIRJOITUS Tuula Marila 1.10.2004 1 YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen Sanan termimäisyys vaikuttaa yhteen ja

Lisätiedot

Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta

Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 1/26 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta Arto Lepistö Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Kielitohtori.fi:n oikeinkirjoitusta ja muoto-oppia koskevat kielenhuoltokysymykset

Kielitohtori.fi:n oikeinkirjoitusta ja muoto-oppia koskevat kielenhuoltokysymykset Kielitohtori.fi:n oikeinkirjoitusta ja muoto-oppia koskevat kielenhuoltokysymykset Eeva-Maria Öörni Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A. TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen VÄLIMERKKEJÄ Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen YHDYSMERKKI Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana yhdyssanan osien välissä tietyissä tapauksissa toistamatta jätetyn yhdysosan tilalla. YHDYSMERKKI Yhdysmerkki

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

lappeen Ranta tutkielma yhdyssanoista, sanaliitoista ja niiden poikkeamista sosiaalisen median keskusteluissa

lappeen Ranta tutkielma yhdyssanoista, sanaliitoista ja niiden poikkeamista sosiaalisen median keskusteluissa lappeen Ranta tutkielma yhdyssanoista, sanaliitoista ja niiden poikkeamista sosiaalisen median keskusteluissa Heli Ristilä Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24 Tuula Marila / 28.1.2011 Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista. Sen uskominen, että tieto on lopullisesti saavutettu,

Lisätiedot

Johdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos

Johdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos Johdatus L A TEXiin 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta Matemaattisten tieteiden laitos Matemaattisesta tekstistä I Matemaattisella tekstillä tarkoitetaan tavallista (suomenkielisistä virkkeistä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

ASTERI KIRJANPITO KIELIVERSION OHJE

ASTERI KIRJANPITO KIELIVERSION OHJE ASTERI KIRJANPITO KIELIVERSION OHJE 7.4.2006 Atsoft Oy Mäkinen Malminkaari 21 B Keskus (09) 350 7530 Päivystykset: 0400 316 088, 00700 HELSINKI Fax (09) 351 5532 0400 505 596, 0500 703730 http://www.atsoft.fi

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen

EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen VIITETYÖKALUN KÄYTTÖOPAS ERIC (European Request Information Capture) on viitetyökalu, joka on suunniteltu koko Euroopan lainvalvonnan avuksi ja tueksi.

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 24/011/2005 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005 Voimassaoloaika 1.10.2005 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa Taina Lehtomäki Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Tutkimuksen taustaa Tekstityöt ovat yhä suurempi osa myös hoitoalalla työskentelevien arkea, kirjaaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Kaupunginkirjasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Kaupunginkirjasto Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 3 Keskustakirjaston nimeäminen HEL 2017-000265 T 10 03 07 Päätös Päätöksen perustelut päätti keskustakirjaston nimikilpailun tuomariston ratkaisun 29.11.2016 pohjalta,

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen

metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen Luonnon aakkoset YM, AI, kielet pareittain tai pienissä ryhmissä aakkoskortit, pyykkipojat

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

for Adobe InDesign CS (Win) suomi

for Adobe InDesign CS (Win) suomi Read and Write kirjoittajan ja lukijan työvälineet Proofreader for Adobe InDesign CS (Win) suomi Kielentarkistus ja tavutus Sisältää teknis-kaupallisen sanaston Käyttöohje Lingsoft on kansainvälinen, täyden

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto) 31 päivänä tammikuuta 2001 *

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto) 31 päivänä tammikuuta 2001 * TUOMIO 31.1.2001 ASIA T-331/99 YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto) 31 päivänä tammikuuta 2001 * Asiassa T-331/99, Mitsubishi HiTec Paper Bielefeld GmbH, aiemmin Stora

Lisätiedot

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden?

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Tommi Nieminen tommi.k.nieminen@jyu.f Taustaa: KDE-lokalisointiprojekti KDE (nyttemmin oikein KDE SC ) on monialustainen työympäristöprojekti pääalusta

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Kanta graafinen ohje. Versio

Kanta graafinen ohje. Versio Kanta graafinen ohje Versio 3.0 17.3.2014 Sisältö Kirjoitusasu Tunnus Värillinen, musta valkoinen, värillisellä taustalla ja pohjalla sekä suoja-alue, mittasuhteet ja kieliversiot Tunnus ja nimi aukikirjoitettuna

Lisätiedot

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa

Lisätiedot

for Adobe InDesign CS2 (Mac) suomi

for Adobe InDesign CS2 (Mac) suomi Read and Write kirjoittajan ja lukijan työvälineet Proofreader for Adobe InDesign CS2 (Mac) suomi Kielentarkistus ja tavutus Sisältää teknis-kaupallisen sanaston Käyttöohje Lingsoft on kansainvälinen,

Lisätiedot

Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö ESITIEDOT: trigonometriset funktiot

Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö ESITIEDOT: trigonometriset funktiot Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö Ulkoa muistettavat peruskaavat Trigonometrisia funktioita koskevia kaavoja on paljon. Seuraavassa esitetään tärkeimmät ja lyhyet ohjeet niiden muistamiseen. Varsinaisesti

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Oppilaat kielentutkijoina

Oppilaat kielentutkijoina in the context of Oppilaat kielentutkijoina Monikielisyys rikastuttamassa äidinkielen opetusta Suunnittelu ja pilotointi Kaisa Tukia. Projektin vaiheet on kuvattu yleisellä tasolla, jotta projekti olisi

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut Kirjoitussääntöjä Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja...3 Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...4 Keinoja...4 Vihjetavu...4 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...5 ISO vai pieni alkukirjain?...5

Lisätiedot

ESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU

ESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU Väritä yhdessä aikuisen kanssa: ESIOPETUS-- LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU nimi: kun harjoittelet tietoa tai taitoa kun osaat tiedon tai taidon kun osaat tiedon tai taidon ja voisit opettaa sen toisille. MATEMATIIKKA

Lisätiedot

PITKÄT YHDYSSUBSTANTIIVIT HELSINGIN SANOMISSA

PITKÄT YHDYSSUBSTANTIIVIT HELSINGIN SANOMISSA PITKÄT YHDYSSUBSTANTIIVIT HELSINGIN SANOMISSA Anna Lantee Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2010 Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden

Lisätiedot

4. Olosuhteet Riittävä valaistus hyväksymismerkintöjen näkemiseen

4. Olosuhteet Riittävä valaistus hyväksymismerkintöjen näkemiseen TURVALLISUUSVARUSTEIDEN HYVÄKSYMISMERKINNÄT 1. Tarkastuksen käyttö Tässä ohjeessa selvitetään, mitä katsastajan on tiedettävä erilaisista turvallisuusvarusteiden hyväksymisistä ja kuinka niitä osoittavat

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon

Lisätiedot

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä Välimerkeistä koonnut PäiviP Kuuppelomäki Piste Toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa Lyhenteissä, joista puuttuu sanan loppu Arabialaisen numeron jäljessä osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku

Lisätiedot

Funktionaalinen rakenteiden opetus

Funktionaalinen rakenteiden opetus Funktionaalinen rakenteiden opetus 1 Suomi 2. kielenä -opettajien koulutuspäivä 13.11.2010 Kaisa Tukia Funktionaalisessa rakenteiden opetuksessa - rakenneasiat sidotaan osaksi mielekästä aihekokonaisuutta

Lisätiedot

Todisteena äänen kuva

Todisteena äänen kuva lektiot Todisteena äänen kuva Suomen kielen imitatiivikonstruktiot Anni Jääskeläinen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 11. kesäkuuta 2013 Tässä väitöksenalkajaisesitelmässä tarkastelen kahta

Lisätiedot

1. LAPSEN KIELEN KEHITYS MONTESSORIPEDAGOGIIKAN MUKAAN

1. LAPSEN KIELEN KEHITYS MONTESSORIPEDAGOGIIKAN MUKAAN ÄIDINKIELI 16.02.2016 Sanna Holopainen 1. LAPSEN KIELEN KEHITYS MONTESSORIPEDAGOGIIKAN MUKAAN a) Yleistä Kieli kehittyy vastaanottavaisen mielen avulla 1. herkkyyskaudella 0-3-v tiedostamattoman vastaanottavaisen

Lisätiedot

LUOKANOPETTAJA VAI LUOKAN OPETTAJA? Abiturienttien yhdyssanataidot osittaissanelutestillä mitattuna. Pro gradu -tutkielma Tarja Eerola

LUOKANOPETTAJA VAI LUOKAN OPETTAJA? Abiturienttien yhdyssanataidot osittaissanelutestillä mitattuna. Pro gradu -tutkielma Tarja Eerola LUOKANOPETTAJA VAI LUOKAN OPETTAJA? Abiturienttien yhdyssanataidot osittaissanelutestillä mitattuna Pro gradu -tutkielma Tarja Eerola Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomen kieli Huhtikuu 2010 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto

Lisätiedot

Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille

Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille 1 Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Arja Lampinen Kielikeskus Turun yliopisto arjalam@utu.fi users.utu.fi/arjalam 31.8.2003

Lisätiedot

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 12.4.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 12.4.2010 1 / 34 Graafiset käyttöliittymät Tähän asti kirjoitetuissa ohjelmissa on ollut tekstipohjainen käyttöliittymä.

Lisätiedot

OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT

OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT JAKSO 4 MENETTELYJEN KIELI Ohjeet virastossa suoritettavaan

Lisätiedot

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80 Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys

Lisätiedot