Kieli merkitys ja logiikka

Transkriptio

1 Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens ja imperfekti. Aikamuoto näkyy myös apuverbissä: Pekka nukkuu-t. Pekka nukkui-t. Pekka on-t nukkunut. Pekka oli-t nukkunut. Pekka on-t nukkumassa. Pekka oli-t ollut nukkumassa.! Aikamuoto ei siis ole ainoastaan pääverbiin liittyvä ilmiö.! Aikamuoto aiheuttaa apuverbin ilmestymisen rakenteeseen tarvittaessa. Määritellään T omana elementtinään. Saara Huhmarniemi 1

2 Lauseen subjekti Lauseen subjekti! Lauseen kieliopillinen subjekti voi olla semanttisesti täysin tyhjä: It rains. There arrived three men. John was found.! Jopa alisteisen sivulauseen tekemisen kohde voi esiintyä päälauseen subjektin paikalla: Pekka näyttää olevan löydetty.! --> Lauseen subjektipositioon ei yhdisty suoraan mitään temaattista roolia.! Suomessakaan ei lauseessa usein ole subjektia. Toisinaan subjektin tilalla on semanttisesti tyhjä elementti. Siellä sataa vettä. Se on (vaan) tyhmää maksaa liikaa. Sitä on käytävä töissä. Sitä yrittää usein kysyä jotain, mutta ei saa vastausta. Lauseen subjektipositio Lause X'-teoriassa! Monissa kielissä, kuten englannissa, vaikuttaa periaate joka pakottaa jonkin elementin finiittisen lauseen subjektiksi.! EPP-periaate (Extended Projection Principle): Finiittisellä lauseella on välttämättä kieliopillinen subjekti.! Sopiva elementti siirretään muualta rakenteesta tai siihen generoidaan semanttisesti tyhjä elementti. Oletetaan EPPperiaate myös suomessa. NP nousee TP:n määrepositioon VP:n määreestä. Saara Huhmarniemi 2

3 Aikamuoto! Jos apuverbiä ei ole, V nousee T:hen ja saa aikamuodon.! V:n alkuperäiselle paikalle on jäänyt jälki (trace), jota merkitään t.! V:n siirtymää T:hen voidaan motivoida sillä, että aikamuoto ei voi esiintyä yksinään vaan "etsii" rakenteesta itselleen toisen elementin. TP:n rakenne Myös T muodostaa ympärilleen X'- skeeman. XP --> (YP) X' X' --> (ZP) X' X' --> X0 WP Subjekti sijoittuu T:n määrepositioon (Spec,TP). Tehtävä Transformaatiot /siirtymät! Analysoi lauseet käyttämällä elementin siirtymää lauseen subjektipositioon (Spec,TP). Pekka korjaa usein venettään. Vene korjattiin. Sataa vettä. He rakensivat kaikki lumiukkoa. Joku oli avannut toimistoon tulevan oven.! EPP-periaate ja elementin siirtyminen TP:n määrepositioon on esimerkki syntaktisesta operaatiosta, jota ei voida perustella merkitykseen nojaten.! Verbin siirtymä saamaan aikamuodon on toinen tällainen puhtaasti syntaktinen operaatio.! Siirtymät tapahtuvat aina vasta kun lauseen temaattinen rakenne, lauseen merkitysesitys, on valmis.! Muita syntaktisen rakenteen ominaisuuksista johtuvia ilmiöitä ovat esimerkiksi kieliopilliset sijat. Saara Huhmarniemi 3

4 Kieliopillinen sija Nominatiivi! Kieliopillinen sija on sijamuoto, jota käytetään keskeisissä kieliopillisissa tehtävissä.! Sen käyttö riippuu muita sijoja selvemmin lauseen rakenteesta.! kieliopillisia sijoja ovat: " nominatiivi, genetiivi, partitiivi, akkusatiivi! Nominatiivi on yksikössä päätteetön. " tyttö, omena! Monikossa pääte on -t. " tytöt, omenat! Nominatiivi on subjektin sija peruslauseessa, jossa verbi kongruoi subjektin persoonan suhteen. " Tyttö oli iloinen! Nominatiivi on lauseen objektin sija silloin, kun lauseessa ei ole perussubjektia: " Syö tuo omena, Omena syötiin. Genetiivi Partitiivi! Pääte yksikössä -n! monikossa runsaampi -n -loppuinen aines. " auton, kuljettajien, lasten, maiden, maitten! ilmentää semanttisesti erilaisia kuuluvuussuhteita: " äidin laukku, ensimmäisen lapsen syntymä! Lisäksi genetiiviä käytetään rakenteissa, jotka eivät liity omistukseen, ks. akkusatiivi " äidin luona, meidän äidin piti jo tulla, Äidin lähdettyä lapset avasivat telkkarin.! Partitiivin tunnus on -a, -ä, -ta, -tä " taloa, lapsia, maata, perunoita, perhettä! Partitiivilla ilmaistaan rajaamattomuutta, joka koskee tarkoitettua määrää: " Söin suklaata, Paikalla oli väkeä, Luin kirjaa! Partitiivia käytetään objektissa ja subjektissa, sekä esim. lukusanojen yhteydessä: " litra maitoa Saara Huhmarniemi 4

5 Genetiivi-akkusatiivi Subjekti! Akkusatiivilla tarkoitetaan -t päätteistä sijamuotoa jota käytetään persoonapronominin kanssa " minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet! Tällä kurssilla akkusatiivia käytetään myös laajemmin lauseen objektin sijan nimenä: " Näin rusakon, Näin hänet, Näin iltauutiset " Minä ostin auton.! Lauseen kieliopillinen subjekti " Esiintyy nominatiivissa " Kongruoi verbin kanssa " Voi olla refleksiivisen anaforan viittauskohde Pekka näki itsensä. " Sanajärjestys voi myös auttaa! Tekijäsubjekti ja topiikkinen subjekti " Ilmaisevat tekijän tai sen mistä puhutaan Objekti! Lauseen objekti " Esiintyy akkusatiivissa " Passiivissa subjektin kaltainen " Transitiiviverbeillä " Ilmaisee tekemisen kohteen " Muuttuu partitiiviksi kieltolauseissa suomessa: Minä luin kirjan. Minä en lukenut kirjaa. " Pronomini saa -t muodon suomessa Minä näin hänet. Tehtävä! Käytä objektin ja subjektin testejä näiden lauseiden elementteihin: Pekka tapasi Merjan koulussa. Ihmiset kannustivat hiihtäjää ladun varrella. Pekka hylättiin. Pekka näki Merjan nukkumassa. Pekka näki Merjan nukkuvan. Pekan nähtiin nukkuvan. Saara Huhmarniemi 5

6 Testit VP:n rakenne! Lauseen kieliopillinen subjekti 1. Esiintyy nominatiivissa 2. Kongruoi verbin kanssa 3. Voi olla refleksiivisen anaforan viittauskohde Pekka näki itsensä. 4. Voidaan ilmaista verbin päättenä: Lähdin kouluun. 5. Sanajärjestys voi myös auttaa! Lauseen objekti 1. Esiintyy akkusatiivissa 2. On passiivissa subjektin kaltainen 3. Näkyy transitiiviverbeillä 4. Ilmaisee tekemisen kohteen 5. Muuttuu partitiiviksi kieltolauseissa suomessa: Minä luin kirjan. Minä en lukenut kirjaa. 6. Pronomini saa -t muodon Minä näin hänet. Tekijä sijoittuu VP:n määrepositioon, kohde VP:n komplementtiin ja esim. adverbit adjunktipositioihin. Lauseet ja lausekkeet Finiittisyys! lause ilmaisee yleensä proposition: " Tekemisen laatu, tekijät, näiden ominaisuuksia! Väitelause " Proposition esittämä asiantila on tosi jollakin ajanhetkellä! Interrogatiivilause: kysymys! Imperatiivilause: käsky! Lause kiinnitetään maailmaan ajallisesti käyttämällä aikamuotoa! Finiittiverbi on verbimuoto, jonka keskeinen tunnus on persoona, eli verbi kongruoi subjektin kanssa. Lisäksi finiittiverbiin kuuluu aikamuoto ja modus. Finiittinen lause on lause, joka sisältää finiittiverbin.! Infiniittiset verbit eli nominaalimuodot muodostetaan liittämällä verbivartaloon infinitiivin tunnus ja lisäksi mahdollisia sijapäätteitä.! Partisiippi on verbin muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia. Saara Huhmarniemi 6

7 Finiittinen ja infiniittinen lause Joitain infinitiivejä! Seuraavassa on kaksi finiittistä lausetta, päälause ja sivulause: Pekka uskoi että Merja rakasti häntä.! Toiset lauseet liittyvät päälauseeseensa kiinteämmin ja niillä ei välttämättä ole omaa aikamuotoa: Pekka haluaa [lähteä]. Pekka näkee [Merjan lähtevän]. Pekka näki [Merjan lähtemässä]. Pekka näki [Merjan lähteneen]. Pekka näki vaivaa [tehdäkseen talon]. Pekka pääsi tentistä [tekemällä tehtävät]. Pekka jätti tehtävät [tekemättä].! Infintiivien nimityksiä, esimerkkejä: " A-infinitiivi Pekka aikoi kertoa tarinan. " E-infintiivi Pekka saapui kertoen tarinaa. " MA-infinitiivi Pekka oli kertomassa tarinaa. Pekka eli kertomalla tarinoita. Pekka jätti tarinan kertomatta. " VA-infinitiivi Pekan kuultiin kertovan tarinaa. Infiniittiset lauseet! Infiniittisessä lauseessa verbi ei kongruoi subjektin kanssa.! Merkityksensä puolesta infiniittiset lauseet ilmaisevat jonkin proposition: tekijän, tekemisen ja tekemisen kohteen.! Aina tekijä ei kuitenkaan ole näkyvissä: Pekka halusi [nukkua].! Merkitään puuttuvia tekijöitä elementillä : Pekka halusi nukkua. 'Pekka halusi että Pekka nukkuu.'! Oletetaan tekijä myös infiniittiseen lauseeseen. Saara Huhmarniemi 7

8 ! Tyhjät elementit ovat syntaksin ja semantiikan välimaastossa.! Joskus tekijä on epäselvä: Voidakseen nukkua on syötävä iltapalaa. Joskus täytyy vain antaa asioiden olla.! Mistä tunnistaa tyhjän elementin? Pekka haluaa syödä leivän. " Etsitään lauseesta verbit: haluaa, syödä " Mikä on verbien temaattinen rakenne?! haluaa: Pekka on tekijä ([syödä leivän] on tekemisen kohde)! syödä: Pekka on tekijä ([leivän] on tekemisen kohde) " Oletetaan tyhjä elementti: Pekka haluaa syödä leivän. Pekka haluaa syödä leivän. " havainnot:! Pekka on sekä haluaa- verbin, että syödä- verbin temaattinen subjekti.! Pekka on koko lauseen kieliopillinen subjekti. " Oletetaan, että temaattiset positiot täytetään ennen siirtymiä. " Pekka on lauseen temaattisessa rakenteessa molempien verbien temaattinen subjekti. Syntaktisessa rakenteessa syödä -verbin subjekti häviää, tilalle jää -elementti.! Pekan nähtiin lähtevän. " Verbit: nähtiin, lähtevän " Temaattiset roolit:! nähtiin: ei tekijää, tekemisen kohde: [Pekan lähtevän]! lähtevän: tekijä: Pekka " Pekan ei ole verbin nähtiin temaattinen subjekti. " Oletetaan siirtymä. Temaattisessa rakenteessa Pekka on lähtevän-verbin subjekti: nähtiin Pekan lähtevän. ---> Pekan nähtiin t lähtevän. Saara Huhmarniemi 8

9 Tehtävä Infinitiivi X'-teoriassa! Analysoi seuraavat lauseet, onko lauseissa -elementtejä? Minä tahdon nähdä hänet. Pekka käveli hyräillen tuttua sävelmää. Pekka kiiruhti nukkumaan. Matkustajat toivoivat saapuvansa pian perille. Talo rakennettiin. Talo voitiin rakentaa.! Oletetaan myös infiniittisten lauseiden seuraavan X'- teorian rakennetta.! Aikamuodottomat infinitiivit muodostavat VP:n! Jos infinitiivillä on aikamuoto, se muodostaa TP:n.! Ei aikamuotoa VP Pekka haluaa [ syödä leivän].! Aikamuoto TP TP Pekka näki [miesten syövän leivän]. Pekka näki [miesten syöneen leivän]. Saara Huhmarniemi 9