Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdatus rakenteisiin dokumentteihin"

Transkriptio

1 -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista ja yksikäsitteistä menetelmää käyttäen Perusidea: yhden ja saman "tekstinpätkän" merkitys voi vaihdella, riippuen sen "loogisesta" sijainnista dokumentissa (tai lähdetiedostoissa) Erityyppisen tiedon erottaminen toisistaan perustuu koodaus- ja syntaksikäytäntöihin ja sopimuksiin koodausten tulkinnoista - "tiedostotasolla" kaikki koodaus voidaan hyvin tehdä esim. "samannäköisinä" ascii-merkkeinä! Joissakin tapauksissa paitsi asiasisällön rakenne, myös sen ulkoasu (ilmiasu) voidaan käsitteellisesti samaistaa sen merkityksen kanssa (dokumentin parsimisen voidaan ajatella tuottavan muutakin kuin "jotakin katseltavaa")

2 (VLPHUNNL Oheisessa kuvassa on eritelty dokumentin sisältö, koodaus, rakenne ja ulkoasu 08,6 7,2 5$ (17((1 9$/,17$ Kerron pomolle, että uusi tietokantamme on susi $6,$6,6b//g10bb5,77b0,1(1 8/ 2,6(1 (6,7<6082 '219$/,17$ $6,$6,6b//g1 22'$86 3(1$2< MEMO To: Pentti Pomo Fr: Timo Työmies 8XVLWLHWRNDQWDPPH RQVXVL 78/,1 7$ Ilmeisestikin dokumenttien sisältö, rakenne ja ulkoasu voidaan eriyttää vain jos käytetyt välineet sen sallivat (abstraktit dokumentit tai tietokoneiden käyttö)! "työvaiheiden" (0-)1-2-3 erottaminen toisistaan on joskus hyvin vaikeaa!

3 0LNVLGRNXPHQWLQUDNHQQHSLWllHULNVHHQPHUNLWl" Jos "vapaamuotoista" informaatiota halutaan käsitellä automaattisesti tietokoneella, täytyy käsiteltävän datan rakenne ja merkitys erikseen kuvata, koska tietokone ei automaattisesti ymmärrä sen merkitystä - sama pätee tietenkin myös ihmisiin (joskin ihmiset osaavat tehdä luovia arvauksia) Jotta dataa osattaisiin käsitellä tietona, pitää datan "merkitys" jotenkin esittää datan jakaminen erityyppisiin elementteihin, joiden sisältö ja keskinäinen suhde on hyvin määritelty ( rakenteistaminen) Rakenteistamisen perustehtävä on merkityksellisten tietoelementtien identifiointi valitun VRYHOOXVDOXHHQQlN NXOPDVWD Käytännössä dokumentit sisältävät kuitenkin yleensä myös muitakin ORRJLVLD RVLDkuin "pelkkiä" elementtejä (esim. XML-dokumentti sisältää myös deklaraatioita, kommentteja, merkkiviittauksia ja prosessointiohjeita) "Rakenteistettu tieto" sisältää siis myös PHWDWLHWRD, jota voidaan käyttää hyväksi sekä dokumentteja kirjoittaessa (rakenteen oikeellisuuden varmistaminen) sekä luettaessa (elementtien tunnistaminen)

4 Tietokoneen ei voida sanoa "ymmärtävän" esim. XML-dokumentin sisällön "merkitystä", sillä dokumenttien validoiminen & parsiminen tapahtuu niiden rakennepuiden muodossa (elementtien sisältö on vain "jotain") Dokumentin rakenteen eksplisiittinen esittäminen mahdollistaa (jopa yksittäisten) dokumenttien käyttämisen tietokantojen tapaan Eksplisiittiset rakennemääritykset helpottavat myös dokumenttien parsimista Viime kädessä se, mitä rakenteistamisella ajetaan takaa, pitää kertoa luonnollisella kielellä "käytetyn merkintäkielen ulkopuolella". Yleensä tämä kerrotaan dokumentoimalla merkkauksessa käytetty skeema, eli tietorakenne - syntaksin määrittely (rakenne ~ V\QWDNVL) - merkityksen määrittely (elementtisanaston kuvaus ~VHPDQWLLNND) - käytön määrittely (sovellusalue ja käyttöesimerkit ~ SUDJPDWLLNND)

5 0LNVLGRNXPHQWLQXONRDVXKDOXWDDQHURWWDDVHQ UDNHQWHHVWD" Kirjoittaja haluaa keskittyä olennaiseen (tai ainakin hänen pitäisi tehdä niin!) Ulkoasumääritykset eivät yleensä ole yksikäsitteisiä - pelkkään ulkoasulliseen koodaukseen pidättäytyminen joko hukkaa metatietoa tai asettaa kohtuuttoman suuria tarkkuusvaatimuksia ulkoasun suhteen (=epäkäytännöllistä) Aineiston automaattinen käsittely on huomattavasti helpompaa (tai jopa yksin mahdollista) kun tietorakenteet on kuvattu niiden "merkityksen" kautta Toisinaan myös yhdestä ja samasta lähdedokumentista halutaan tuottaa vähällä vaivalla erilaisia esitysversioita tai "esiintymiä" (KXRPDDHULW\LVHVWL VXRPHQNLHOLVHQVDQDQHVLLQW\PlHULPHUNLW\NVHWMDWNRVVDGRFXPHQWLQVWDQFH SUHVHQWDWLRQLQVWDQFH) Ulkoasun erottaminen rakenteesta ei kuitenkaan DLQDole helppoa tai edes tarkoituksenmukaista!

6 <OHLVNl\WW LVHWUDNHQQHPllULWWHO\W Yleensä halutaan käsitellä useita tietyn rakenteen omaavia dokumentteja, tällöin päädytään samantyyppisten dokumenttien luokkaan Samantyyppisten dokumentin rakennemäärittelyn käytetty menetelmä (esim. merkintäkieli) voidaan edelleen standardoida (esim. HTML), minkä seurauksena esim. dokumenttien hallinta, luettavuus, laitteistoriippumattomuus ja siirrettävyys paranevat (jos standardia noudatetaan!) Myös merkintäkielten määrittelyyn käytetty menetelmä voidaan standardoida, tällöin tuloksena on standardi kuvauskielten määrittämiseen (esim. SGML tai XML) "Muiden" kehittämien & laajemmin käyttöönotettujen standardien hyödyntämisen merkittävänä puolena voidaan pitää myös - saatavilla on valmiiksi mietittyjä rakennemäärittelyjä ja ohjelmia - eri valmistajien ohjelmistokomponenttien yhteiskäyttö helpottuu

7 5DNHQWHHWWRPDWGRNXPHQWLW" Kannattaa huomata, että tietokoneiden näkökulmasta "rakenteettomia dokumentteja" ei ole olemassakaan - "rakenteisuudessa" on siis kyse lähinnä - kenen tai minkä QlN NXOPDVWDrakenteita koodataan & kuka koodauksen "ymmärtää" - miten yksityiskohtaisesti ja PLWHQrakenne esitetään Tietokoneen näkökulmasta rakenteisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että tietoa lukeva järjestelmä osaa sijoittaa luetun atomaarisen tiedon tyyppiään vastaavaan kohtaan omassa tietorakenteessaan (tai osaa sivuuttaa sen tarpeettomana) Huomaa: DLNNLNRPPXQLNRLQWLHGHOO\WWllVRYLWWXMDWLHWRUDNHQWHLWD; perinteisten tietokoneohjelmien tapauksessa näiden rakenteiden on oltava yksikäsitteisiä Rakenteellisuus ei kuitenkaan ole vain staattisten dokumenttien ominaisuus; esimerkiksi yksinkertaiset sähköpostiviestit koodataan SMTP:n (Simple Mail Transfer Protocol) mukaisesti tarkkaa etikettiä (so. protokollaa) noudattaen (Jos SMTP muuten vain kiinnostaa, ks. )

8 (VLPHUNNL6073NHVNXVWHOXVWD Seuraavassa lähetetään postia SMTP-palvelun avulla: R: 250 OK R: 250 OK R: 550 No such user here R: 250 OK R: 354 Start mail input; end with <CRLF>.<CRLF> R: 250 OK Huomioita: jotta hommassa olisi järkeä, vastaanottajan pitää "tunnistaa" mitä lähettäjältä on tulossa, SMTP ei koodaa "varsinaisen asiasisällön" rakennetta lainkaan (pelkkää ascii-"tekstiä") eikä SHUXV6073YLHVWLVVlHLYRLROOD PHUNNLMRQRD&5/)!&5/)!!

9 <OHLVNl\WW LVHWW\\OLXONRDVXPllULWWHO\W Samalla tavoin kuin dokumenttien rakenteen määrittämiseen käytetty menetelmä voidaan standardoida, voidaan pyrkiä standardoimaan myös dokumenttien ulkoasun (esitystavan) kuvausmenetelmät Soveltajalla vaihtoehtoina ovat: - olemassaolevan "standardien" formatointi, taitto, tyyli, tms. -kielen hyödyntäminen (TeX, RTF, HTML, CSS, PDF, DSSSL, postscript,...) - kokonaan oman ulkoasu/formatointimäärityksen kehittäminen Hyödyt ja haitat ilmeisiä: - annettujen tyyli/formatointikielten opiskelu ja niiden puutteiden kanssa eläminen, mutta "valmiit" selaimet, tulostinajurit,??-komponentit,... - kokonaan oman & kaikenkattavan ulkoasumäärityksen kehittäminen, mutta aivan kaiken suunnitteleminen & toteuttaminen itse Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki työ ei tähtää "julkaisutoimintaan" - dokumentteja voidaan käyttää myös datakorttien ja tietokantojen tapaan

10 'RNXPHQWLQORRJLQHQMDI\\VLQHQUDNHQQH Rakenteellisista dokumenteista erotetaan yleensä käsitteellisesti: /RRJLQHQUDNHQQH datan ja metadatan jäsentäminen yksikäsitteisesti luettavaan muotoon merkkauksen ([markup]) avulla. )\\VLQHQUDNHQQH dokumentin "konkreettisesti" muodostavat osat, ns. entiteetit (esim. tiedostot tms. objektit) Ulkoasun määrittely jätetään yleensä esitystapamäärityksen ja siten tavallaan prosessointijärjestelmän huoleksi (näin voi tietenkin tehdä VAIN jos esitystavan määritykseen käytettävä koodaus on riittävän vahvaa) Termien selvennyksiä: LHOLRSSLPllULWWHO\= kokoelma nimiä, symboleita ja sääntöjä, joka määrittelee ns. RLNHLQPXRGRVWHWWXMHQdokumenttien laillisen "yleisrakenteen" (vrt. läh. kielen syntaksi tai kielioppi) Dokumentin W\\SSLPllULWWHO\= valitun kieliopin puitteissa tehtävä määrittely, jolla tarkasteltavien dokumenttien looginen rakenne rajataan joksikin tietyksi (vrt. läh. erisnimien ja lauserakenteiden valinta)

11 'RNXPHQWWLMlUMHVWHOPLVWl Oheisessa kuvassa ovat esillä tyypillisen GRNXPHQWWLMlUMHVWHOPlQeri osat tai komponentit (kaikkia ei välttämättä aina tarvita, osa taas otetaan käyttöön vasta "tarvittaessa", mahdollisesti esim. verkon kautta): '2 80(177, 67$1'$5', '2 80(177, 3526(6625, 2+'( 629(//86 '2 80(177, 7,(72 $17$ 7<<33, 0bb5,7<6 7,(72 $17$ 2%-( 7, 7,(72 $17$ '2 80(177, (',725, 2%-( 7, (',725, 3$56(5, 9$/,'$$7725, 8/ 2,1(1 b<77g,/0,$687 7<</, 7,(72 $17$ Käytännössä tarvitaan siis 1) sopimuksia, 2) ohjelmistoja, 3) teknisiä alustoja, 4) oheisstandardeja sekä 5) sovelluksia ja käyttötapoja

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ajax 2000-luvun alkuvuosina selainsotien rauhoituttua ohjelmistotalot alkoivat kehittää selainten luoman uuden ohjelmointiympäristön käyttötapoja. Syntyi AJAX (Asynchronous

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI OSIO 01 Peruskäsitteitä Kurssin tavoite: antaa osallistujille valmiudet ymmärtää tietokantojen periaatteet ymmärtää tietokantojen suunnittelunäkökohtia osallistua tietokantojen

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden (tietokoneet!). Tavoitteet ovat yleensä

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2012-2013

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2012-2013 Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit 1 Viestinvälitykseen perustuvat yritysjärjestelmät Peruselementit:

Lisätiedot

Voodoo Dragon 2. Voodoo Dragon 2. Käyttöohje. Versio 1.0

Voodoo Dragon 2. Voodoo Dragon 2. Käyttöohje. Versio 1.0 Voodoo Dragon 2 Käyttöohje Versio 1.0 Tekijänoikeus Tätä käsikirjaa ei saa miltään osin kopioida tai luovuttaa missään muodossa tai millään tavalla: sähköisesti, mekaanisesti, valokopiona tai äänitteenä

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences

Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences Johdatus L A TEXiin 7. Taulukot ja kuvat Dept. of Mathematical Sciences Taulukot I Taulukkomaiset rakenteet tehdään ympäristöllä tabular Ympäristön argumentiksi annetaan sarakemäärittely, joka on kirjaimista

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

Voodoo Dragon. Voodoo Dragon. Käyttäjän opas. Versio 1.0

Voodoo Dragon. Voodoo Dragon. Käyttäjän opas. Versio 1.0 Voodoo Dragon Käyttäjän opas Versio 1.0 Tekijänoikeus Tätä käsikirjaa ei saa miltään osin kopioida tai luovuttaa missään muodossa tai millään tavalla: sähköisesti, mekaanisesti, valokopiona tai äänitteenä

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

What You See Is What Yout Get (-live with it!)

What You See Is What Yout Get (-live with it!) Esipuhe 1 Esipuhe Wanhaan hyvään aikaan tekstin prosessointi sujui kutakuinkin seuraavasti: - kirjoittaja kirjoitti käsikirjoituksen (esim. kirjoituskoneella) ja lähetti sen kustantajalle - Käsikirjoituksen

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

Opinto-oppaiden rakenteistaminen JY:ssä

Opinto-oppaiden rakenteistaminen JY:ssä 9.2.2011 Opinto-oppaiden rakenteistaminen JY:ssä Miika Nurminen Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta Sisältö Lähtökohta Xoo-järjestelmä Käyttöesimerkki Arviointia Lähtökohta Opinto-oppaat

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

9 XML perusteet

9 XML perusteet 9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä":

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011

Lisätiedot

9 Hypermediajärjestelmistä

9 Hypermediajärjestelmistä 9 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa: lukijan ja laatijan näkökulma Hypertekstijärjestelmä (hypermediajärjestelmä)

Lisätiedot

kevät Rakenteiset dokumentit (3 ov) Luentokalvot Ossi Nykänen Rakenteiset dokumentit (3 ov)

kevät Rakenteiset dokumentit (3 ov) Luentokalvot Ossi Nykänen Rakenteiset dokumentit (3 ov) 73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) 73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) kevät 2003 Luentokalvot Ossi Nykänen 73275 RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 1 73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov)

Lisätiedot

7 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit

7 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit 7 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit Hohpe G., Woolf B.: Enterprise Integration Patterns. Addison-Wesley 2004. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Viestinvälitykseen

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet è è è Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden

Lisätiedot

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) 10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Mikä on Adobe Connect? Adobe Connectin käyttö. Toimiminen Presentterinä

Mikä on Adobe Connect? Adobe Connectin käyttö. Toimiminen Presentterinä Adobe Connect 8 1 Adobe Connect 8 1.1 Mikä on Adobe Connect? 4 1.2 Adobe Connectin käyttö 8 1.3 Toimiminen Presentterinä 12 Adobe Connect 8 Adobe Connect 8-3 Mikä on Adobe Connect? Adobe Connect on verkossa

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka

Lisätiedot

Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer

Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer Hannu Katila, Marketing Manager Basware Experience User Forum Collaborate. Innovate. Succeed. Australia Denmark Finland France Germany Netherlands

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen suunnittelu

TIE Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 12: Lokalisointia/kansainvälistystä TIE-20200 Samuel Lahtinen 1 Sisältöä Kansainvälistäminen/lokalisointi Mitä asioita voi liittyä kansainvälistämiseen/lokalisointiin?

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

ARTIVA-seminaari

ARTIVA-seminaari ARTIVA-seminaari 5.2.2014 Open Journal Systems on Public Knowledge Projectin (PKP) kehittämä avoin julkaisujärjestelmä, joka sisältää koko julkaisun toimitusprosessin käsikirjoituksen tarjoamisesta valmiiseen

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002 , XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi

Lisätiedot

Näin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi

Näin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi Näin sisällönkuvailen Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi Ennakointia kansien pohjalta - lastenkirja - keittokirjojen luokka - muototermi keittokirjat

Lisätiedot

Rakenteiset dokumentit, kevät 2005

Rakenteiset dokumentit, kevät 2005 Rakenteiset dokumentit, kevät 2005 7307015 Rakenteiset dokumentit, 3 ov, 2005 opetetaan kevään 1-2 periodeilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rd/index.html

Lisätiedot

Luento 3: Tietorakenteiden esittäminen

Luento 3: Tietorakenteiden esittäminen Luento 3: Tietorakenteiden esittäminen AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Tietorakenteiden esittäminen XML-dokumentti puuna Muunnokset muodosta toiseen Perustietorakenteet listat puut

Lisätiedot

Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön

Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Julkisen alan OS-seminaari 6.4.2006 Airi Salminen,

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä 2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user ) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä

Lisätiedot

OJS:n käyttö tieteellisten lehtien toimitustyössä ja TSV:n kehittämishanke. Antti-Jussi Nygård antti-jussi.nygard@tsv.fi

OJS:n käyttö tieteellisten lehtien toimitustyössä ja TSV:n kehittämishanke. Antti-Jussi Nygård antti-jussi.nygard@tsv.fi OJS:n käyttö tieteellisten lehtien toimitustyössä ja TSV:n kehittämishanke Antti-Jussi Nygård antti-jussi.nygard@tsv.fi Käsiteltävät asiat 1. Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan -hanke

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Varför behöver man brandmurar? V. 1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Varför behöver man brandmurar? V. 1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Varför behöver man brandmurar? V. 1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus 9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito

Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Sisältö PAS kokonaisarkkitehtuurissa

Lisätiedot

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi Juha Hakala Kansalliskirjasto 2013-03-19 Miksi TTA tarvitsee KDK:n PASmäärityksiä? Jos tutkimusdata on tarkoitus säilyttää pitkäaikaisesti (yhteisessä) PAS-sovelluksessa,

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

1 www-sivujen teko opetuksessa

1 www-sivujen teko opetuksessa RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit Viestinvälitykseen perustuvat yritysjärjestelmät Peruselementit:

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista

Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

Push- ja pull-protokollat

Push- ja pull-protokollat S: 220 helsinki.fi C: MAIL FROM: S: 250 OK C: RCPT TO: S: 250 OK C: DATA S: 354 Enter mail, end with.

Lisätiedot

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista

Lisätiedot

<e.g. must, essential, conditional> Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>

Lisätiedot

Käyttöönottosuunnitelma Virtu-kotiorganisaatiolle

Käyttöönottosuunnitelma Virtu-kotiorganisaatiolle Ohje 1 (6) Käyttöönottosuunnitelma -kotiorganisaatiolle Ohje 2 (6) Asiakirjan muutoshistoria versio päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria 1.0 11.12.2009 Mikael Linden käyttöönottohankkeen

Lisätiedot

17/20: Keittokirja IV

17/20: Keittokirja IV Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Miten näkövammainen eroaa 'tavallisesta' käyttäjästä?

Miten näkövammainen eroaa 'tavallisesta' käyttäjästä? Luennon sisältö 1. Miten näkövammaiset eroaa "tavallisesta" käyttäjästä? 2. Tilastoja 3. Näkövammaiselle haastavia tilanteita 4. Käytettävissä olevia apuvälineitä 5. Miten ja mistä apuvälineitä saa? 6.

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu HELIA 1 (14) Luento 7 Käyttöliittymäolio... 2 Olioajattelun perusteet... 3 Tavoitteet... 3 Peruskäsitteet... 4 Olio / Olioinstanssi / Olion esiintymä... 4 Ominaisuudet... 4 Toiminnot... 4 Olioluokka /

Lisätiedot

NORMALISOINTI TIETOJEN MALLINNUS JOUNI HUOTARI & ARI HOVI

NORMALISOINTI TIETOJEN MALLINNUS JOUNI HUOTARI & ARI HOVI TIETOJEN MALLINNUS NORMALISOINTI HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 5 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI SUUNNITTELUPUTKI Käyttäjien näkemykset Näytöt, ikkunat

Lisätiedot

Using the QGIS Browser

Using the QGIS Browser Using the QGIS Browser QGIS Tutorials and Tips Author Ujaval Gandhi http://google.com/+ujavalgandhi Translations by Kari Salovaara This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International

Lisätiedot

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen TkT Harri Eskelinen 1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen 2. Standardiosien hyödyntäminen 3. Osien kokoonpanosuunnat ja järjestys 4.

Lisätiedot