FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN"

Marja-Leena Jurkka
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa Elämänfilosofian nousu ja tuho Mitä on inhimillinen olemassaolo? Eksistentialismi Heideggerista Sartreen Kieleni rajat ovat maailmani rajat : Wittgenstein ja kielifilosofia Tiede maailmankatsomuksena: Wienin piiri ja valistuksen perintö Filosofit sodassa miten maailmansodat muuttivat filosofiaa? Miksi totalitarismi syntyi? Adorno, Horkheimer, Cassirer, Arendt

2 Luentomateriaali saatavilla osoitteessa:

3 KIELENI RAJAT OVAT MAAILMANI RAJAT : WITTGENSTEIN JA KIELIFILOSOFIA

4 KIELI FILOSOFIAN HISTORIASSA Parmenides ( eaa): on mahdotonta puhua jostakin, mikä ei ole olemassa Demokritos ( eaa): nimien ja niiden nimeämien olioiden suhde on sopimuksenvarainen Aristoteles ( eaa): kirjoitetut sanat merkitsevät puhuttuja sanoja, puhutut sanat käsitteitä, käsitteet olioita maailmassa. William Ockhamilainen: ajattelussa käytetään erityistä ajattelun kieltä Romantiikan filosofit (von Humboldt, Herder): kieli tekee ihmisestä ihmisen, ajattelu on kieli- ja kulttuurisidonnaista

5 Kieli 1900-luvun filosofian suuri teema Kielifilosofia analyyttisen filosofian keskeinen osa Gottlob Frege ( ) loi kielifilosofian perustan Kontekstiperiaate: sanalla on merkitys vain lauseyhteydessä, jossa se esiintyy Erottelu kielellisen ilmauksen mielen ja sen kohteen välillä (intensio ja ekstensio)

6 EKSTENSIO

7 INTENSIO

8 LUDWIG WITTGENSTEIN ( ) Syntyi Wienissä vauraaseen teollisuusperheeseen Opiskeli insinööriksi ensin Berliinissä sitten Manchesterissa Opiskeli filosofiaa Russellin johdolla Cambridgessa Ensimmäisessä maailmansodassa Itävalta-Unkarin armeijassa

9 Wittgenstein Haus, Wien

10 Ludwig Wittgenstein ja Georg Henrik von Wright

11 TRACTATUS LOGICO-PHILOSOPHICUS (1921) 1. Maailma on kaikki, mikä on niin kuin se on. 2. Mikä on niin kuin se on - tosiseikka - on yksityisten asiantilojen vallitsemista. 3. Tosiseikkojen loogiset kuvat ovat ajatuksia. 4. Ajatuksia ovat mielekkäät lauseet. 5. Lauseet ovat elementaarilauseiden totuusfunktioita (elementaarilause on oma totuusfunktionsa). 6. Totuusfunktioiden yleinen muoto on [p,,n( )]. Tämä on lauseen yleinen muoto. 7. Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.

12 KIELEN JA MAAILMAN SUHDE Kieli voi kuvata todellisuutta, mutta se ei voi kuvata sitä miten se kuvaa todellisuutta. Kieleni rajat ovat maailmani rajat. Wittgensteinin kielen kritiikki vertautuu Kantin järjen kritiikkiin.

13 KIELEN KUVATEORIA Wittgenstein esittelee Tractatuksessa ns. kielen kuvateorian, jonka mukaan oikein muodostetut lauseet ovat kuvia asiaintiloista.

14 LOOGINEN ATOMISMI Maailma koostuu erillisistä toisistaan riippumattomista yksinkertaisista, perustavista tosiasioista, jotka ovat empiirisen tieteen kohde Kaikki mielekkäät väitelauseet ovat yksinkertaisia tosiasioita kuvaavia atomilauseita tai ne on saatu aikaan yhdistämällä sellaisia loogisten konnektiivien avulla (ja, tai, vain jos jne.) Jokainen mielekäs lause voidaan analyysin avulla palauttaa tällaisiin yksinkertaisia tosiasioita kuvaaviin osatekijöihin

15 TOSISEIKKA Mielekkäät kielen lauseet kuvaavat maailmassa vallitsevia tosiseikkoja eli asiaintiloja. Jos lauseen kuvaama asia vallitsee maailmassa, se on tosi. = totuuden vastaavuus- eli korrespondenssiteoria 1. Maailma on kaikki, mikä on niin kuin se on. 1.1 Maailma on tosiseikkojen, ei olioiden kokonaisuus. 1.2 Maailma jakaantuu tosiseikoiksi Yksityinen asiantila on olioiden (asioiden, esineiden) yhteys.

16 "Kaikki mitä ylipäänsä voidaan ajatella, voidaan ajatella selvästi. Kaikki ilmaistavissa oleva voidaan ilmaista selvästi". On olemassa kolmenlaisia lauseita: Mielekkäät lauseet: lauseet, jotka sanovat todellisuudesta jotakin muotoa Asiat ovat niin ja niin ja voivat periaatteessa olla sekä tosia että epätosia. Lauseiden totuusarvon ratkaisee maailma. Lauseet vailla mieltä: tautologiat eli lauseet, jotka ovat aina tosia ( Sataa tai ei sada ) ja ristiriitaiset lauseet ( Sataa ja ei sada ). Muotonsa nojalla tautologiat ovat aina tosia, ristiitiitaiset lauseet aina epätosia. Nämä lauseet ovat vailla mieltä, koska eivät sano todellisuudesta mitään. Mielettömät lauseet: lauseet, joiden merkeillä ei ole sisältöä ja jotka eivät näytä mitään loogista muotoakaan. Esim. Ranskan kuningas ja epätosi on =

17 KIELENI RAJAT OVAT MAAILMANI RAJAT Emme voi astua maailman ulkopuolelle tarkastelemaan sitä Samoin olemme aina jo kielen sisällä. Emme voi puhua kielellä kielestä. Metakielen mahdottomuus Kielessä ei voida puhua lauseen merkityksestä, vaan lause vain näyttää merkityksensä

18 TRACTATUKSEN TAVOITE Filosofiset ongelmat syntyvät kielen logiikan väärinymmärryksistä ja kielen väärinkäytöstä Filosofian tehtävänä on löytää kielelliset sekaannukset Filosofia on selventävää toimintaa

19 Wittgenstein kirjeessään Ludwig von Fickerille: Kirjani tavoite on eettinen. [ ] Teokseni koostuu kahdesta osasta: siitä, joka on tässä esitetty, sekä kaikesta siitä, mitä en ole kirjoittanut. Ja juuri tämä jälkimmäinen osa on tärkeä. Kirjani rajoittaa eettisen ikään kuin sisältäpäin, ja olen vakuuttunut, että AINOASTAAN näin se on täsmälleen rajoitettavissa. Lyhyesti sanottuna: uskon, että kaikelle sille, josta monet muut vain lavertelevat, olen onnistunut osoittamaan oikean paikkansa vaikenemalla siitä.

20 ELÄMÄN ONGELMA Jos hyvä tai paha tahto voi muuttaa maailmaa, se voi muuttaa ainoastaan maailman rajoja, ei tosiseikkoja ei sitä, minkä voi ilmaista kielen avulla. [ ] Onnellisen ihmisen maailma on eri maailma kuin onnettoman. (Tractatus 6.43) Meistä tuntuu, että vaikka kaikkiin mahdollisiin tieteen kysymyksiin olisikin vastattu, elämänongelmiamme ei olisi vielä edes sivuttu. Tosin silloin ei olisikaan yhtään kysymystä jäljellä ja juuri tämä on vastaus. (Tractatus 6.52)

21 WOVON MAN NICHT SPRECHEN KANN, DARÜBER MUSS MAN SCHWEIGEN "Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava".

22 WITTGENSTEININ MYÖHÄISFILOSOFIA Filosofisia tutkimuksia (1953/1981, suom. Heikki Nyman) Julkaistiin postuumista kaksi vuotta Wittgensteinin kuoleman jälkeen Wittgensteinin mielenkiinto siirtyi Tractatuksen loogisesta ihannekielestä todellisiin puhuttuihin luonnollisiin kieliin Kielen käytännöllinen luonne. Filosofisia tutkimuksia koostuu esimerkeistä. Yhteys sosiaalisiin käytäntöihin ja tapoihin

23 KIELIPELIT Wittgenstein luopuu kielen kuvateoriasta on väärin ajatella että nimeäminen kuvaa kaikkia tapojamme käyttää kieltä. Kaikki sanat eivät viittaa mihinkään mutta niillä on silti merkitys ( au! ).

24 KIELIPELI Kielipeli: kieli voidaan nähdä peleinä. Kielen toiminnallinen ja sosiaalinen luonne: kielellä tehdään asioita. Kieli sisältää usein sääntöjä ja aina pelaajia. On oikeita ja vääriä tapoja käyttää kieltä. Tunnistamme ne kun osaamme kieltä. (Eräs tulkintatraditio: kieliyhteisö ylläpitää oikeita ja vääriä merkityksiä)

25 "Sanan merkitys on sen käyttö kielessä."

26 PERHEYHTÄLÄISYYS Perheyhtäläisyys koskee käsitteitä, joissa on päällekkäin yhteisiä ominaisuuksia. Esimerkkinä nimitys "peli", joka voi koskea korttipelejä, joukkuepelejä, yksinpelejä jne. Yhteistä näille on pelimuotoisuus, mutta esimerkiksi osallistujamäärä ja peliväline voi vaihdella tapauksesta toiseen. Ei ole olemassa mitään sellaista, mikä olisi yhteistä kaikille peleille. Sen sijaan pelien välillä on tiettyjä yhtäläisyyksiä ja suhteita. monien eri yleistermien alla olevat käsitteet muodostavat perheenomaisen yhteisön

27 Suurimmasta osasta sanoja voidaan sanoa, että niiden merkitys on niiden käyttö siinä kielipelissä joka on niiden koti. Sanan merkitys selviää tarkastelemalla miten sanaa käytetään Lopullisesti merkitys ankkuroituu elämänmuotoon. Jos leijona osaisi puhua emme ymmärtäisi sitä.

28 YKSITYISEN KIELEN MAHDOTTOMUUS Yksityinen kieli: "Tämän kielen sanojen on määrä viitata siihen, mistä vain puhuja voi tietää; hänen välittömiin, yksityisiin aistimuksiinsa. Kukaan toinen ei näin ollen voi ymmärtää tätä kieltä". Wittgenstein toteaa, että em. kaltainen kieli on mahdoton, sillä kielelliset ilmaisut saavat merkityksensä vain osana sosiaalista, julkista kieliyhteisöä.

29 Merkitys riippuu kielipelistä > kontekstilla on tärkeä rooli merkityksen määrittelyssä. Sanoilla ei ole absoluuttisia merkityksiä. Sanalla ei ole olemusta, joka olisi sen merkitys. Kun sana irrotetaan konkreettisesta käyttötilanteesta emme enää osaa sanoa mitä sana tarkoittaa. Merkitys ei ole sädekehä jota sanaa raahaa mukanaan! Sanakirja voi määritellä vain esimerkkejä siitä, mitä sana voi tarkoittaa. Se ei koskaan voi määrätä mitä tuo sana tarkoittaa juuri tuossa tekstissä.

30 Filosofian tehtävä: "Filosofia ei voi millään tavalla koskettaa todellista kielenkäyttöä. Se voi tarkemmin ajatellen ainoastaan kuvata sitä. Sillä filosofia ei myöskään voi antaa sille mitään perustaa. Se jättää kaiken silleen." Filosofisia tutkimuksia

Samankaltaiset tiedostot

Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs

Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse, Helsinki Kielen kärjestä ja juurista André Maury