Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa

Transkriptio

1 Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa

2 Jäsennys

3 Jäsennys

4 Jäsennys

5 Jäsennys

6 Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä tila: strukturalistinen metateoria (koodimalli tms.) ei toimi useita vastausyrityksiä: Chomsky (vastaako mihinkään?), kognitiivinen kielitiede (monia suuntauksia), systeemis-funktionalismi... peruskysymys mitä kieli on? peruskysymyksestä seuraa mitä kielitiede on, ja miten sitä tehdään?

7 Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä tila: strukturalistinen metateoria (koodimalli tms.) ei toimi useita vastausyrityksiä: Chomsky (vastaako mihinkään?), kognitiivinen kielitiede (monia suuntauksia), systeemis-funktionalismi... peruskysymys mitä kieli on? peruskysymyksestä seuraa mitä kielitiede on, ja miten sitä tehdään?

8 Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä tila: strukturalistinen metateoria (koodimalli tms.) ei toimi useita vastausyrityksiä: Chomsky (vastaako mihinkään?), kognitiivinen kielitiede (monia suuntauksia), systeemis-funktionalismi... peruskysymys mitä kieli on? peruskysymyksestä seuraa mitä kielitiede on, ja miten sitä tehdään?

9 Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä tila: strukturalistinen metateoria (koodimalli tms.) ei toimi useita vastausyrityksiä: Chomsky (vastaako mihinkään?), kognitiivinen kielitiede (monia suuntauksia), systeemis-funktionalismi... peruskysymys mitä kieli on? peruskysymyksestä seuraa mitä kielitiede on, ja miten sitä tehdään?

10 Radikaaleja vastauksia kielitiede on ajautunut ongelmiin: formaalinen sulkeuma ei toimi, funktionaalinen avautuminen syö kielitieteen identiteetin radikaali vastaus: kieltä ei ole! 1. kognitiivinen kielitiede: ei erillistä kielimoduulia, kieli toimii kognition yleisillä ehdoilla 2. integrationistinen kielitiede (Roy Harris): kieli vain semioottista toimintaa, ei muodosta erillistä järjestelmää 3. uuspragmatismi (Donald Davidson, Richard Rorty): kieli on analyyttinen konstruktio

11 Radikaaleja vastauksia kielitiede on ajautunut ongelmiin: formaalinen sulkeuma ei toimi, funktionaalinen avautuminen syö kielitieteen identiteetin radikaali vastaus: kieltä ei ole! 1. kognitiivinen kielitiede: ei erillistä kielimoduulia, kieli toimii kognition yleisillä ehdoilla 2. integrationistinen kielitiede (Roy Harris): kieli vain semioottista toimintaa, ei muodosta erillistä järjestelmää 3. uuspragmatismi (Donald Davidson, Richard Rorty): kieli on analyyttinen konstruktio

12 Radikaaleja vastauksia kielitiede on ajautunut ongelmiin: formaalinen sulkeuma ei toimi, funktionaalinen avautuminen syö kielitieteen identiteetin radikaali vastaus: kieltä ei ole! 1. kognitiivinen kielitiede: ei erillistä kielimoduulia, kieli toimii kognition yleisillä ehdoilla 2. integrationistinen kielitiede (Roy Harris): kieli vain semioottista toimintaa, ei muodosta erillistä järjestelmää 3. uuspragmatismi (Donald Davidson, Richard Rorty): kieli on analyyttinen konstruktio

13 Radikaaleja vastauksia kielitiede on ajautunut ongelmiin: formaalinen sulkeuma ei toimi, funktionaalinen avautuminen syö kielitieteen identiteetin radikaali vastaus: kieltä ei ole! 1. kognitiivinen kielitiede: ei erillistä kielimoduulia, kieli toimii kognition yleisillä ehdoilla 2. integrationistinen kielitiede (Roy Harris): kieli vain semioottista toimintaa, ei muodosta erillistä järjestelmää 3. uuspragmatismi (Donald Davidson, Richard Rorty): kieli on analyyttinen konstruktio

14 Radikaaleja vastauksia kielitiede on ajautunut ongelmiin: formaalinen sulkeuma ei toimi, funktionaalinen avautuminen syö kielitieteen identiteetin radikaali vastaus: kieltä ei ole! 1. kognitiivinen kielitiede: ei erillistä kielimoduulia, kieli toimii kognition yleisillä ehdoilla 2. integrationistinen kielitiede (Roy Harris): kieli vain semioottista toimintaa, ei muodosta erillistä järjestelmää 3. uuspragmatismi (Donald Davidson, Richard Rorty): kieli on analyyttinen konstruktio

15 Emergenssi Suomessa Urho Määttä 2000-luvun taitteessa: yritys vastata ongelmiin sortumatta radikaaliin nihilismiin järjestyksen nouseminen järjestyksettömyydestä käytetty hyvin yksinkertaistenkin asioiden kuvaukseen: lauseen merkityksen ei-kompositionaalinen osuus emergenttistä (Tapani Kelomäki) toisaalta: emergenssi ei riitä (= ei yksin ratkaise metateorian ongelmia) yleinen, kieleen rajautumaton ilmiö kielen

16 Emergenssi Suomessa Urho Määttä 2000-luvun taitteessa: yritys vastata ongelmiin sortumatta radikaaliin nihilismiin järjestyksen nouseminen järjestyksettömyydestä käytetty hyvin yksinkertaistenkin asioiden kuvaukseen: lauseen merkityksen ei-kompositionaalinen osuus emergenttistä (Tapani Kelomäki) toisaalta: emergenssi ei riitä (= ei yksin ratkaise metateorian ongelmia) yleinen, kieleen rajautumaton ilmiö kielen

17 Emergenssi Suomessa Urho Määttä 2000-luvun taitteessa: yritys vastata ongelmiin sortumatta radikaaliin nihilismiin järjestyksen nouseminen järjestyksettömyydestä käytetty hyvin yksinkertaistenkin asioiden kuvaukseen: lauseen merkityksen ei-kompositionaalinen osuus emergenttistä (Tapani Kelomäki) toisaalta: emergenssi ei riitä (= ei yksin ratkaise metateorian ongelmia) yleinen, kieleen rajautumaton ilmiö kielen

18 Emergenssi Suomessa Urho Määttä 2000-luvun taitteessa: yritys vastata ongelmiin sortumatta radikaaliin nihilismiin järjestyksen nouseminen järjestyksettömyydestä käytetty hyvin yksinkertaistenkin asioiden kuvaukseen: lauseen merkityksen ei-kompositionaalinen osuus emergenttistä (Tapani Kelomäki) toisaalta: emergenssi ei riitä (= ei yksin ratkaise metateorian ongelmia) yleinen, kieleen rajautumaton ilmiö kielen

19 Emergenssi Suomessa Urho Määttä 2000-luvun taitteessa: yritys vastata ongelmiin sortumatta radikaaliin nihilismiin järjestyksen nouseminen järjestyksettömyydestä käytetty hyvin yksinkertaistenkin asioiden kuvaukseen: lauseen merkityksen ei-kompositionaalinen osuus emergenttistä (Tapani Kelomäki) toisaalta: emergenssi ei riitä (= ei yksin ratkaise metateorian ongelmia) yleinen, kieleen rajautumaton ilmiö kielen

20 Kielen kaksi kilpailevaa selitysmallia: 1. kieli eroaa täysin muista viestintäjärjestelmistä, on ihmiselle ominainen erityiskyky ja erottaa ihmisen muusta eläinkunnasta, on massiivisen mutaation tulos 2. kieli on monimutkaisin viestintäjärjestelmä ja eroaa muista sääntöjensä ja yksiköidensä suuren määrän kautta, sijoittuu ongelmitta evolutiiviseen jatkumoon emergenssiajattelu suosii kvalitatiivista, jyrkkää muutosta, muttei vaadi selittämätöntä mutaatiota kieli sekä on että on olematta samanlainen kuin muut merkki- ja viestintäjärjestelmät

21 Kielen kaksi kilpailevaa selitysmallia: 1. kieli eroaa täysin muista viestintäjärjestelmistä, on ihmiselle ominainen erityiskyky ja erottaa ihmisen muusta eläinkunnasta, on massiivisen mutaation tulos 2. kieli on monimutkaisin viestintäjärjestelmä ja eroaa muista sääntöjensä ja yksiköidensä suuren määrän kautta, sijoittuu ongelmitta evolutiiviseen jatkumoon emergenssiajattelu suosii kvalitatiivista, jyrkkää muutosta, muttei vaadi selittämätöntä mutaatiota kieli sekä on että on olematta samanlainen kuin muut merkki- ja viestintäjärjestelmät

22 Kielen kaksi kilpailevaa selitysmallia: 1. kieli eroaa täysin muista viestintäjärjestelmistä, on ihmiselle ominainen erityiskyky ja erottaa ihmisen muusta eläinkunnasta, on massiivisen mutaation tulos 2. kieli on monimutkaisin viestintäjärjestelmä ja eroaa muista sääntöjensä ja yksiköidensä suuren määrän kautta, sijoittuu ongelmitta evolutiiviseen jatkumoon emergenssiajattelu suosii kvalitatiivista, jyrkkää muutosta, muttei vaadi selittämätöntä mutaatiota kieli sekä on että on olematta samanlainen kuin muut merkki- ja viestintäjärjestelmät

23 Kielen kaksi kilpailevaa selitysmallia: 1. kieli eroaa täysin muista viestintäjärjestelmistä, on ihmiselle ominainen erityiskyky ja erottaa ihmisen muusta eläinkunnasta, on massiivisen mutaation tulos 2. kieli on monimutkaisin viestintäjärjestelmä ja eroaa muista sääntöjensä ja yksiköidensä suuren määrän kautta, sijoittuu ongelmitta evolutiiviseen jatkumoon emergenssiajattelu suosii kvalitatiivista, jyrkkää muutosta, muttei vaadi selittämätöntä mutaatiota kieli sekä on että on olematta samanlainen kuin muut merkki- ja viestintäjärjestelmät

24 Kielen kaksi kilpailevaa selitysmallia: 1. kieli eroaa täysin muista viestintäjärjestelmistä, on ihmiselle ominainen erityiskyky ja erottaa ihmisen muusta eläinkunnasta, on massiivisen mutaation tulos 2. kieli on monimutkaisin viestintäjärjestelmä ja eroaa muista sääntöjensä ja yksiköidensä suuren määrän kautta, sijoittuu ongelmitta evolutiiviseen jatkumoon emergenssiajattelu suosii kvalitatiivista, jyrkkää muutosta, muttei vaadi selittämätöntä mutaatiota kieli sekä on että on olematta samanlainen kuin muut merkki- ja viestintäjärjestelmät

25 Kieli vs. muut merkkijärjestelmät mikä siis tekee kielestä kielen? esim. Mikko Korhosella kymmenen kohdan lista, josta jäljelle jää lähinnä kaksoisjäsennys kompleksinen syntaksi? paljon kiinni kuvauksen kompleksisuudesta ehkä siis dialogi? kaikki viestintä on dyadista (kaksi osapuolta), mutta onko se dialogista (ei yksinkertaista lähettäjä vastaanottaja-paria)

26 Kieli vs. muut merkkijärjestelmät mikä siis tekee kielestä kielen? esim. Mikko Korhosella kymmenen kohdan lista, josta jäljelle jää lähinnä kaksoisjäsennys kompleksinen syntaksi? paljon kiinni kuvauksen kompleksisuudesta ehkä siis dialogi? kaikki viestintä on dyadista (kaksi osapuolta), mutta onko se dialogista (ei yksinkertaista lähettäjä vastaanottaja-paria)

27 Kieli vs. muut merkkijärjestelmät mikä siis tekee kielestä kielen? esim. Mikko Korhosella kymmenen kohdan lista, josta jäljelle jää lähinnä kaksoisjäsennys kompleksinen syntaksi? paljon kiinni kuvauksen kompleksisuudesta ehkä siis dialogi? kaikki viestintä on dyadista (kaksi osapuolta), mutta onko se dialogista (ei yksinkertaista lähettäjä vastaanottaja-paria)

28 Kieli vs. muut merkkijärjestelmät mikä siis tekee kielestä kielen? esim. Mikko Korhosella kymmenen kohdan lista, josta jäljelle jää lähinnä kaksoisjäsennys kompleksinen syntaksi? paljon kiinni kuvauksen kompleksisuudesta ehkä siis dialogi? kaikki viestintä on dyadista (kaksi osapuolta), mutta onko se dialogista (ei yksinkertaista lähettäjä vastaanottaja-paria)

29 Kieli vs. muut merkkijärjestelmät mikä siis tekee kielestä kielen? esim. Mikko Korhosella kymmenen kohdan lista, josta jäljelle jää lähinnä kaksoisjäsennys kompleksinen syntaksi? paljon kiinni kuvauksen kompleksisuudesta ehkä siis dialogi? kaikki viestintä on dyadista (kaksi osapuolta), mutta onko se dialogista (ei yksinkertaista lähettäjä vastaanottaja-paria)

30 Venäläinen dialogismi ymmärtäminen on dialogista, koska puhujan ilmaukseen ( sanaan ) pyritään vastaamaan ja sitä pyritään ennakoimaan dialogia ei voi vain liimata monologistisen kielenkuvauksen päälle kieltä ei voi lähtökohtaisestikaan nähdä toisensa pois sulkevien tuottamisen ja vastaanottamisen vaiheitten sekvenssinä toisaalta dialogisuus esitetään nimenomaisesti ihmisyhteisöihin kuuluvana ilmiönä ihmiskeskeisyys sopii niin marksilaiseen filosofiaan kuin Bahtinin ortodoksis-kristilliseen ajatteluun

31 Venäläinen dialogismi ymmärtäminen on dialogista, koska puhujan ilmaukseen ( sanaan ) pyritään vastaamaan ja sitä pyritään ennakoimaan dialogia ei voi vain liimata monologistisen kielenkuvauksen päälle kieltä ei voi lähtökohtaisestikaan nähdä toisensa pois sulkevien tuottamisen ja vastaanottamisen vaiheitten sekvenssinä toisaalta dialogisuus esitetään nimenomaisesti ihmisyhteisöihin kuuluvana ilmiönä ihmiskeskeisyys sopii niin marksilaiseen filosofiaan kuin Bahtinin ortodoksis-kristilliseen ajatteluun

32 Venäläinen dialogismi ymmärtäminen on dialogista, koska puhujan ilmaukseen ( sanaan ) pyritään vastaamaan ja sitä pyritään ennakoimaan dialogia ei voi vain liimata monologistisen kielenkuvauksen päälle kieltä ei voi lähtökohtaisestikaan nähdä toisensa pois sulkevien tuottamisen ja vastaanottamisen vaiheitten sekvenssinä toisaalta dialogisuus esitetään nimenomaisesti ihmisyhteisöihin kuuluvana ilmiönä ihmiskeskeisyys sopii niin marksilaiseen filosofiaan kuin Bahtinin ortodoksis-kristilliseen ajatteluun

33 Venäläinen dialogismi ymmärtäminen on dialogista, koska puhujan ilmaukseen ( sanaan ) pyritään vastaamaan ja sitä pyritään ennakoimaan dialogia ei voi vain liimata monologistisen kielenkuvauksen päälle kieltä ei voi lähtökohtaisestikaan nähdä toisensa pois sulkevien tuottamisen ja vastaanottamisen vaiheitten sekvenssinä toisaalta dialogisuus esitetään nimenomaisesti ihmisyhteisöihin kuuluvana ilmiönä ihmiskeskeisyys sopii niin marksilaiseen filosofiaan kuin Bahtinin ortodoksis-kristilliseen ajatteluun

34 Venäläinen dialogismi ymmärtäminen on dialogista, koska puhujan ilmaukseen ( sanaan ) pyritään vastaamaan ja sitä pyritään ennakoimaan dialogia ei voi vain liimata monologistisen kielenkuvauksen päälle kieltä ei voi lähtökohtaisestikaan nähdä toisensa pois sulkevien tuottamisen ja vastaanottamisen vaiheitten sekvenssinä toisaalta dialogisuus esitetään nimenomaisesti ihmisyhteisöihin kuuluvana ilmiönä ihmiskeskeisyys sopii niin marksilaiseen filosofiaan kuin Bahtinin ortodoksis-kristilliseen ajatteluun

35 Uusi dialogismi onko lajispesifisyyttä edes pohdittu? Rommetveitin (1990) mukaan ihmistietoisuudelle [!] on ominaista näkökulman suhteellisuus (mistä seuraa tilanteisuus) Linell (1992): kielenomaksuminen vaatii ilmausten dekontekstualisointia, mikä tapahtuu tilanteisissa käytänteissä yksinkertaisinkin kielenilmaus on siis dialoginen, koska se suuntautuu vastaanottajaan

36 Uusi dialogismi onko lajispesifisyyttä edes pohdittu? Rommetveitin (1990) mukaan ihmistietoisuudelle [!] on ominaista näkökulman suhteellisuus (mistä seuraa tilanteisuus) Linell (1992): kielenomaksuminen vaatii ilmausten dekontekstualisointia, mikä tapahtuu tilanteisissa käytänteissä yksinkertaisinkin kielenilmaus on siis dialoginen, koska se suuntautuu vastaanottajaan

37 Uusi dialogismi onko lajispesifisyyttä edes pohdittu? Rommetveitin (1990) mukaan ihmistietoisuudelle [!] on ominaista näkökulman suhteellisuus (mistä seuraa tilanteisuus) Linell (1992): kielenomaksuminen vaatii ilmausten dekontekstualisointia, mikä tapahtuu tilanteisissa käytänteissä yksinkertaisinkin kielenilmaus on siis dialoginen, koska se suuntautuu vastaanottajaan

38 Uusi dialogismi onko lajispesifisyyttä edes pohdittu? Rommetveitin (1990) mukaan ihmistietoisuudelle [!] on ominaista näkökulman suhteellisuus (mistä seuraa tilanteisuus) Linell (1992): kielenomaksuminen vaatii ilmausten dekontekstualisointia, mikä tapahtuu tilanteisissa käytänteissä yksinkertaisinkin kielenilmaus on siis dialoginen, koska se suuntautuu vastaanottajaan

39 Sem(e)ioottinen näkemys sem(e)iotiikka on matematiikan kaltainen apriorinen tiede merkkisuhde on mikä tahansa kolmen jäsenen välinen suhde, jota ei voi redusoida vähempiin jäseniin mikään tästä ei suoraan edellytä dialogin käsitettä, mutta toisaalta dialogin käsite edellyttää viestin ja merkin käsitteitä edelleen: merkki on itsessään intentionaalinen, riippumatta osanottajien tietoisuudesta ts. merkki suuntautuu jonnekin

40 Sem(e)ioottinen näkemys sem(e)iotiikka on matematiikan kaltainen apriorinen tiede merkkisuhde on mikä tahansa kolmen jäsenen välinen suhde, jota ei voi redusoida vähempiin jäseniin mikään tästä ei suoraan edellytä dialogin käsitettä, mutta toisaalta dialogin käsite edellyttää viestin ja merkin käsitteitä edelleen: merkki on itsessään intentionaalinen, riippumatta osanottajien tietoisuudesta ts. merkki suuntautuu jonnekin

41 Sem(e)ioottinen näkemys sem(e)iotiikka on matematiikan kaltainen apriorinen tiede merkkisuhde on mikä tahansa kolmen jäsenen välinen suhde, jota ei voi redusoida vähempiin jäseniin mikään tästä ei suoraan edellytä dialogin käsitettä, mutta toisaalta dialogin käsite edellyttää viestin ja merkin käsitteitä edelleen: merkki on itsessään intentionaalinen, riippumatta osanottajien tietoisuudesta ts. merkki suuntautuu jonnekin

42 Sem(e)ioottinen näkemys sem(e)iotiikka on matematiikan kaltainen apriorinen tiede merkkisuhde on mikä tahansa kolmen jäsenen välinen suhde, jota ei voi redusoida vähempiin jäseniin mikään tästä ei suoraan edellytä dialogin käsitettä, mutta toisaalta dialogin käsite edellyttää viestin ja merkin käsitteitä edelleen: merkki on itsessään intentionaalinen, riippumatta osanottajien tietoisuudesta ts. merkki suuntautuu jonnekin

43 Sem(e)ioottinen näkemys sem(e)iotiikka on matematiikan kaltainen apriorinen tiede merkkisuhde on mikä tahansa kolmen jäsenen välinen suhde, jota ei voi redusoida vähempiin jäseniin mikään tästä ei suoraan edellytä dialogin käsitettä, mutta toisaalta dialogin käsite edellyttää viestin ja merkin käsitteitä edelleen: merkki on itsessään intentionaalinen, riippumatta osanottajien tietoisuudesta ts. merkki suuntautuu jonnekin

44 Dialogi vs. suuntaisuus Attunement to the attunement of other(s) (Rommetveit) huomion kiinnittäminen sinne, minne toinen kiinnittää huomionsa pelkkä suuntaisuus ei ole oleellista ennen kaikkea kyse viestintäosapuolten yhteisestä, yhteistoiminnallisesta huomion kiinnittämisestä jonnekin muualle

45 Dialogi vs. suuntaisuus Attunement to the attunement of other(s) (Rommetveit) huomion kiinnittäminen sinne, minne toinen kiinnittää huomionsa pelkkä suuntaisuus ei ole oleellista ennen kaikkea kyse viestintäosapuolten yhteisestä, yhteistoiminnallisesta huomion kiinnittämisestä jonnekin muualle

46 Dialogi vs. suuntaisuus Attunement to the attunement of other(s) (Rommetveit) huomion kiinnittäminen sinne, minne toinen kiinnittää huomionsa pelkkä suuntaisuus ei ole oleellista ennen kaikkea kyse viestintäosapuolten yhteisestä, yhteistoiminnallisesta huomion kiinnittämisestä jonnekin muualle

47 Dialogi vs. suuntaisuus Attunement to the attunement of other(s) (Rommetveit) huomion kiinnittäminen sinne, minne toinen kiinnittää huomionsa pelkkä suuntaisuus ei ole oleellista ennen kaikkea kyse viestintäosapuolten yhteisestä, yhteistoiminnallisesta huomion kiinnittämisestä jonnekin muualle

48 : Mitä kieli on? kieli on merkkitoimintaa kieltä on vaikeaa tai mahdotonta rajata erilleen muusta viestinnästä kuitenkin kielellä on yhteisöllistä kaikupohjaa (emergenssi: yhteisön tieto luo tiedon kohteen) dialogi lisää jotain yleissemioottiseen merkin suuntaisuuteen... ja sitten on vielä kaksoisjäsennys ongelmineen

49 : Mitä kieli on? kieli on merkkitoimintaa kieltä on vaikeaa tai mahdotonta rajata erilleen muusta viestinnästä kuitenkin kielellä on yhteisöllistä kaikupohjaa (emergenssi: yhteisön tieto luo tiedon kohteen) dialogi lisää jotain yleissemioottiseen merkin suuntaisuuteen... ja sitten on vielä kaksoisjäsennys ongelmineen

50 : Mitä kieli on? kieli on merkkitoimintaa kieltä on vaikeaa tai mahdotonta rajata erilleen muusta viestinnästä kuitenkin kielellä on yhteisöllistä kaikupohjaa (emergenssi: yhteisön tieto luo tiedon kohteen) dialogi lisää jotain yleissemioottiseen merkin suuntaisuuteen... ja sitten on vielä kaksoisjäsennys ongelmineen

51 : Mitä kieli on? kieli on merkkitoimintaa kieltä on vaikeaa tai mahdotonta rajata erilleen muusta viestinnästä kuitenkin kielellä on yhteisöllistä kaikupohjaa (emergenssi: yhteisön tieto luo tiedon kohteen) dialogi lisää jotain yleissemioottiseen merkin suuntaisuuteen... ja sitten on vielä kaksoisjäsennys ongelmineen

52 : Mitä kieli on? kieli on merkkitoimintaa kieltä on vaikeaa tai mahdotonta rajata erilleen muusta viestinnästä kuitenkin kielellä on yhteisöllistä kaikupohjaa (emergenssi: yhteisön tieto luo tiedon kohteen) dialogi lisää jotain yleissemioottiseen merkin suuntaisuuteen... ja sitten on vielä kaksoisjäsennys ongelmineen