Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät Saara Huhmarniemi 1
|
|
|
- Kai Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen 2. Kieli ja merkitys: loogisen semantiikan peruskäsitteitä 1. Luonnollisen kielen biologinen perusta 2. Kielen omaksumisen reunaehdot (3. Kielen biologinen ja kulttuurinen evoluutio) 4. Luovuus 5. Luovuus ja assosiationismin teoriaa 6. Konstituentit ja komputationaalinen teoria mielestä 10. Looginen muoto ja merkitys 11. Maailman eri kielet Saara Huhmarniemi 1
2 Luento 1: Johdanto Tutkimukset ihmisapinoilla Luku 1: Luonnollisen kielen biologinen perusta Kieli eri tilanteissa Kielen oppiminen Kieli ja aivot Gua ja Donald ( ) Kellog & Kellog 7 kk vanha Gua kasvatettiin perheessä 9 kk ajan Pärjäsi hyvin, ymmärsi puhetta, mutta ei oppinut puhumaan Gua ja Donald Kanzi Kääpiösimpanssi Kanzi (8-12 v) oppi kielen, jonka taso vastaa 2,5 vuotiaan lapsen kielikykyä (Sue Savage-Rumbaugh 1994) Testissä 660 englanninkielistä ohjetta Kanzille ja 2-vuotiaalle Alia-tytölle Kontekstin merkitys oli eliminoitu Esim. sanajärjestys Put the rock on your ball / Put the ball on the rock Gate the umbrella outdoors / Go outdoors and get the umbrella Saara Huhmarniemi 2
3 Kanzi Kommunikaatio ja kieli Kanzilla puheen ymmärtäminen on vahvempaa kuin tuottaminen Kommunikointi symbolien avulla Eläimet käyttävät omalle lajilleen tyypillisiä monimutkaisia kommunikaatiomuotoja. Simpansseilla, kuten useilla muillakin eläimillä on vaistomainen tarve keskinäiseen kommunikaatioon. Ihmisen luonnollinen kieli on erilainen kuin eläinten kommunikaatiomuodot Eläimet eivät opi ihmisen kieltä Ero ei riipu ympäristötekijöistä (simpanssikokeet) ero on perimässä Nicaraguan viittomakieli 1970-luvulla perustettiin ensimmäiset koulut kuuroille lapsille Nicaraguassa Ei viittomakielen opetusta vaan huuliltalukua Lapset kehittivät oman kommunikaatiojärjestelmän 1980-luvulla tutkijat havaitsivat että lasten kehittämä viittomakieli oli monimutkainen luonnollinen kieli Myöhemmin aloittaneilla rikkaampi kieli kids/images/language020905_2.jpg Pidginit ja kreolikielet Tok Pisin kieli ( talk pidgin ) Uusi Guinea, 3-4 milj puhujaa Paikallisten murteiden ja englannin sekoitus aikuisilla: kieliopiltaan köyhä pidgin Lapset jotka oppivat pidgin-kielen äidinkielenään rikastavat sitä: syntyy kreolikieli Saara Huhmarniemi 3
4 Tok Pisin Lapsen kielellinen kehitys Tok Pisin Off yu go Off, off, off yu go Off yu go to Port Moresby Kam bek gen, kam bek gen Painim pes solap Pes solap Translation Off You Go Off, off, off you go Off you go to Port Moresby When you return You find your face slapped jo alle 0 v 1v: äänien ja äänteiden tunnistus 5kk: oman nimen tunnistus puhevirrasta muutaman kk ikäisenä erikoistuminen äidinkielen äänteisiin 4kk - jokeltelu erikoistuminen oman kielen äänteisiin 6-10kk 1 v: yksittäiset sanat Ymmärtää esim. n. 70 sanaa, käyttää n v: sanaston nopea kasvu, peruslauseet n. 200 uutta sanaa kuukaudessa Heitä pallo Äiti nukkuu Emman kuppi Lapsen kielellinen kehitys Lapsen kielellinen kehitys 2,5v: useampisanaiset lauseet Emma menee ulos, Äiti laittaa ruokaa 2-5v: monimutkaiset lauseet, upotetut lauseet, prepositiot, artikkelit, sidotut morfeemit, sananmuodostus 5v: kielikyky lähes aikuisen tasolla Kielen sanojen ja rakenteiden ymmärtäminen edeltää kielen tuottamista Nopeaa Systemaattista, tietyt rakenteet opitaan aina tietyssä järjestyksessä Viittomakielen kehitys vastaa puhutun kielen kehitystä Kieli ei kehity ilman kieliympäristöä Ympäristö voi vaihdella hyvin paljon Erityinen herkkyys kielen oppimiseen katoaa jo alle 10 vuoden iässä susilapset (Isabelle 6v oppi, Genie 13v jäi 2v tasolle) myöhään kielen tai viittomakielen oppineet aikuiset vieraan kielen oppiminen Saara Huhmarniemi 4
5 Kieli ja muut kognitiiviset kyvyt Williamsin syndrooma Tunnetaan erityisiä kielen kehityksen häiriöitä Specific Language Impairment (SLI) Williamsin Syndrooma (WS) yleinen kognitiivisten kykyjen vajavaisuus: 3-4 vuotiaan tasolla (äo n. 50) paitsi kielen ja sosiaalisuuden aiheutuu, kun pieni määrä geenejä 7. kromosomissa puuttuu Ongelmia spatiaalisessa hahmotuksessa koordinaatiossa matematiikassa, numeroissa Spatiaalisen hahmotuksen ongelmat Williamsin syndrooma Hyvä Kieli, jopa monimutkaiset rakenteet Sosiaalinen kognitio ystävällisyys, persoonallisuus, tunteet Kasvojen tunnistus Musiikki Kieli voi raivata tiensä lapseen huolimatta tämän muista kognitiivisista kyvyistä Kieltä koskeva tietomme on "hiljaista" tietoa (Tacit Knowledge). Voimme arvioida lauseen kieliopillisuutta tietämättä tarkalleen sääntöjä, joilla lause on muodostettu. Pekka nukkuu mielellään. *Pekka nukumme mielellään. Arviointi perustuu kielenpuhujan intuitioon kielestä. Saara Huhmarniemi 5
6 Lause voi olla epäkieliopillinen eri syistä, esim. sanajärjestys on väärä: *Pekka erittäin nukkuu hyvin. Pekka todella nukkuu hyvin. Kieliopillisuuden arviointi tulee erottaa muuten "epäilyttävistä" lauseista. Ameeba yskähti. Klassinen esimerkki on semanttisesti mahdoton mutta kieliopillinen lause (Chomsky): Myös lauseen pituus voi vaikeuttaa sen ymmärtämistä: Talletin osoitteen, jonka löysin kolmannen puhelinluettelon toisesta osasta, tietokoneelle. Talletin osoitteen tietokoneelle. Sivulauseen vaatima lauseenjäsennys haittaa lauseen hahmottamista. Colorless green ideas sleep furiously. Värittömät vihreät ideat nukkuvat raivokkaasti. Tehtävä Samalla lauseella voi olla kaksi eri merkitystä. 1. Näin kärpäsen suurennuslasilla. Lauseen lineaarinen muoto ei siis välttämättä kerro kaikkea lauseen rakenteesta. Kontekstin merkitys: Useimmat kielen lauseista ovat monitulkintaisia, mutta emme yleensä huomaa sitä. Ainakin osa seuraavista lauseista on virheellisiä. Onko kyseessä lauseen rakenteeseen, semantiikkaan vai prosessointiin liittyvä ongelma? Luin kirjaa koko yön lukematta sivuakaan. Minä luin tänään kirjansa. Lämmin oli kaupasta varta vasten haettu leipä vielä. Lämmin oli leipä vielä. Minä täydyn nyt lähteä. Poikamies on naimisissa oleva mies. Pekka halunnut lähteä ei kotiin. Mitä luulet että Pekka söi? Puuroa luulen että Pekka söi. Saara Huhmarniemi 6
7 Kielen rakenteet ja oppiminen Kielen rakenteet ja oppiminen - Matti on rakastanut Maijaa. - Matti, joka on ystäväni, on rakastanut Maijaa. - Matti ei ole rakastanut Maijaa. Muodosta yo. lauseista kysymyslauseet: - Onko.. - Onko.. - Matti on rakastanut Maijaa. - Matti, joka on ystäväni, on rakastanut Maijaa. - Matti ei ole rakastanut Maijaa. Muodosta yo. lauseista kysymyslauseet: - Onko Matti rakastanut Maijaa? - Onko Matti, joka on ystäväni, rakastanut Maijaa? - Eikö Matti ole rakastanut Maijaa? Millaisesta kielen säännöstä on kysymys? Kielen rakenteet ja oppiminen Kielen rakenteet ja oppiminen - Matti on rakastanut Maijaa. - Matti, joka on ystäväni, on rakastanut Maijaa. - Matti ei ole rakastanut Maijaa. Mahdollisia virheitä: - - *Onko Matti, joka ystäväni, on rakastanut Maijaa? - *Onko Matti ei rakastanut Maijaa? 1. Pekka ei koskaan vastannut kun häneltä kysyttiin jotain. 2. Kun häneltä kysyttiin jotain, Pekka ei koskaan vastannut. 3. Hän ei koskaan vastannut kun Pekalta kysyttiin jotain. Jos lauseet luetaan vasemmalta oikealle sanajonona, jää avoimeksi, miksi lauseessa 2. pronomini hän voi viitata Pekkaan kun taas lauseessa 3. tämä ei ole mahdollista. Tällaisia virheitä ei lapsen puheessa esiinny. Saara Huhmarniemi 7
8 Kielen biologinen olemus Kielen kulttuurinen olemus Kielen normatiivinen olemus Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: Kielen biologinen olemus kuuluu universaalisti kaikkien ihmisten perimään. Kielen kulttuurinen olemus Kielen puhujan ja oppijan kulttuuri ja historia vaikuttavat kieleen. Esimerkiksi kielen sanat ovat osa kielen kulttuurista olemusta: ei ole mitään biologista sääntöä, joka selittäisi miksi rakkautta kutsutaan suomessa sanalla "rakkaus". Kielen tasot rakentuvat toistensa varaan. Kielen normatiivinen olemus Yhteisön päättämät säännöt siitä, miten kieltä käytetään Normit liittyvät usein kirjoitettuun kieleen. Kielen normit ovat kuitenkin peräisin kielen käyttäjiltä, esimerkiksi uudet sanat syntyvät usein kielen käyttötilanteissa ja päätyvät vasta sitten osaksi kirjakieltä. Kielen normatiivinen olemus Kielen kulttuurinen olemus Kielen biologinen olemus Saara Huhmarniemi 8
9 Vaikutus on kaksisuuntainen Universaali kielioppi Kielen normatiivinen olemus Kielen kulttuurinen olemus Kielen biologinen olemus Universaali kielioppi (universal grammar, UG): Se terveiden ihmisaivojen synnynnäinen ominaisuus, joka mahdollistaa luonnollisen kielen omaksumisen Universaalikieliopin tutkimusaineistona käytetään yksittäisten kielen lauseita ja kielen käyttötilanteita. Aineistosta pyritään abstrahoimaan ne piirteet, jotka kuuluvat kielen biologiseen olemukseen. Eri kielten ominaisuuksien vertailu Modulaarisuus Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli nähdään usein kokoelmana erillisiä komponetteja. Neurolingvistiset tutkimukset Perinteiset kielentutkimuksen osa-alueet: Fonetiikka Fonologia Morfologia Syntaksi Leksikko Semantiikka Pragmatiikka Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus, äänteiden tuottaminen ja tunnistaminen Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus: äänteiden yhdisteleminen Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne, taipuminen ja johtaminen Sanaston tutkimus (leksikko) Syntaksi lauseiden rakenne, rakenteiden väliset suhteet Saara Huhmarniemi 9
10 Kielentutkimuksen osa-alueita Morfosyntaksi syntaksin ja morfologian suhde, joka liittyy taivutukseen ja taivutusparadigmoihin (mutta ei esimerkiksi sananmuodostukseen). Semantiikka sanojen ja kielellisten rakenteiden suhde maailmaan totuusarvot Pragmatiikka kielellisten rakenteiden ja niiden käytön välinen suhde puhujan tarkoitus kontekstuaalinen merkitys "kuinka kommunikoidaan enemmän kuin sanotaan" Saara Huhmarniemi 10
Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät Saara Huhmarniemi 1
Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Materiaali on saatavilla monisteina kognitiotieteen tiloissa (S20C 5krs). Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1,2,3,5. (ei siis lukua 4) http://www.helsinki.fi/kognitiotiede/kurssit/salaiset_kansiot/cog131/
Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1
Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.
Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Kielen oppimisen ongelma Kieltä koskeva tietomme on "hiljaista" tietoa (Tacit Knowledge). Voimme arvioida
Kieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
Kieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta
Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen
Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
Kieli merkitys ja logiikka
Luento 10 Kieli merkitys ja logiikka Predikaattilogiikka Kielen oppimisen ongelma Ärsykkeen heikkous Luento 10: Kielen oppimisen ongelma Merge Merge Kombinatorinen luovuus: symboleita yhdistelemällä voidaan
Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
Kieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Leksikko ja kieli Taivutus Johtaminen Luento 8: Leksikko Mitä tiedämme sanasta? nukkua miten sana lausutaan sanan merkitys miten sanaa käytetään kielellisessä rakenteessa
Kieli merkitys ja logiikka
Äärellinen automaatti Kieli merkitys ja logiikka Luento 4: Assosiaatiot, konstituentit Edellä esitetty assosiationistinen malli kielelle on esimerkki äärellisten tilojen automaatista (finite states automaton)
Kieli merkitys ja logiikka
Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset
Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
Kieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
Suomen kielen opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomen kielen opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) KOK-S100 Suomen kieli, perusopinnot Opintojakson nimi Tunniste Kurssin nimi / ryhmän nimi Laajuus (op) Opetuskielet
Yleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
Kieli ja viestinnän kokonaisuus
Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot
Kieli merkitys ja logiikka
Assosiaatiot, konstituentit Kieli merkitys ja logiikka Luento 5: Assosiaatiot, konstituentit Luento 5 125-134,, Konstituentit 104-107, Turingin kone Huom! Lukua 5.2, Assosiationismin teoriaa, ja siihen
Varhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
2 Mikä on aivojen kieli?
2 Mikä on aivojen kieli? Maapallolla puhutaan tuhansia kieliä. Suomi, ruotsi tai englanti ovat esimerkkejä luonnollisista kielistä. Monet osaavat puhua useampaa kuin yhtä kieltä; nykyään yhä useampi suomalainenkin
Kieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys
8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
Johdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
Muodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
Kieli merkitys ja logiikka
Assosiationismin rajoituksia Kieli merkitys ja logiikka Luento 3! Kuinka kauas riippuvuussuhde voi ulottua? *Huomenna sataa, niin maa kastuu Jos huomenna sataa, niin maa kastuu.! Tässä automaatti ei saa
Tilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.
LOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
Suomen A'-siirtymä. Reunat ja saarekkeet. lektiot. Saara Huhmarniemi. Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 10.
lektiot Suomen A'-siirtymä Reunat ja saarekkeet Saara Huhmarniemi Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 10. maaliskuuta 2012 Työssäni kieliteknologiaprojektien ohjelmoijana kiinnitin huomiota
Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2
uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
KOGNITIOTIETEEN VALINTAKOE VALINTAKOEKIRJALLISUUTEEN PERUSTUVA OSA. Lue nämä ohjeet ensin KÄÄNNÄ SIVUA VASTA LUVAN SAATUASI!
Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta KOGNITIOTIETEEN VALINTAKOE 18.5.2010 VALINTAKOEKIRJALLISUUTEEN PERUSTUVA OSA Lue nämä ohjeet ensin KÄÄNNÄ SIVUA VASTA LUVAN SAATUASI! 1. Valintakoe
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
Johdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS
.. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 6. lokakuuta 2016 Sisällys. Harjoitustehtävätilastoja Tilanne 6.10.2016 klo 8:28 passed potential redo submitters
Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
Kieli merkitys ja logiikka
Luento 7 Kieli merkitys ja logiikka Luennot 7 ja 8: sivut 237-274 Luento 7: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kieli ja tulkinta Predikaattilogiikka
Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.
test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS LUONNOLLISEN KIELEN KÄSITTELY (NATURAL LANGUAGE PROCESSING, NLP) TEKOÄLYSOVELLUKSET, JOTKA LIITTYVÄT IHMISTEN KANSSA (TAI IHMISTEN VÄLISEEN) KOMMUNIKAATIOON, OVAT TEKEMISISSÄ
Tilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
Laskut käyvät hermoille
Laskut käyvät hermoille - Miten ja miksi aivoissa lasketaan todennäköisyyksiä Aapo Hyvärinen Matematiikan ja tilastotieteen laitos & Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto Tieteen päivät 13.1.2011
Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
Aikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
Kieli merkitys ja logiikka
Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Konstituentit, Lauseen derivaatio Luento 6: 107-115, Aivot ja luovuus 134-137 Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Kontekstiton kielioppi
Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa
Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää
Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
Johdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA 23.11.2017 Erityispedagogiikan dosentti,
Tervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa
Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa
Puhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni
Predikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
Kommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä
Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä FT Lea Nieminen Jyväskylän yliopisto 3.10.2016 Lukemisen ja kirjoittamisen monitasoiset prosessit Lukemisen alemman tason prosessit Dekoodaaminen kirjainjono
Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
Kieli merkitys ja logiikka
Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens
Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit
Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
OPPIKIRJAT vanha ops Aine ja kurssi Oppikirja
OPPIKIRJAT 2017 2018 vanha ops Aine ja kurssi Oppikirja Äidinkieli 7 Särmä ja tehtävävihko 7 (Otava) 8-9 Särmä ja Ylioppilastekstejä 2017 SKS/ÄOL ISBN-10: 9522228869 11 Särmä Kielenhuolto (vihko) (Otava)
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (16.03.2017-27.04.2017) 1. OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVATVastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
Ehto- ja toistolauseet
Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden
Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
Luonnolliset vs. muodolliset kielet
Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma
Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012
Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista
Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op
Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 405177 Kielioppi (RRA101) 6 op 405178 Ranskan kielen tuottaminen
Jukola Tekstioppi Sanoma Pro Kaikki kurssit. Jukola 1 Sanoma Pro Kurssi 1. Jukola 2 Sanoma Pro Kurssi 2. Jukola 3 Sanoma Pro Kurssi 3
RANTASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV 2017-2018 I lk Äidinkieli Jukola Tekstioppi Sanoma Pro Kaikki kurssit Jukola 1 Sanoma Pro Kurssi 1 Jukola 2 Sanoma Pro Kurssi 2 Jukola 3 Sanoma Pro Kurssi 3 A1-Englanti
Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.
VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten